Vapaus, March 9, 1963

              TILAirsHlNNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USArssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk.
Tuleeko y-asekoekiellosta mitään?
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Geneven neuvotte­lut
ydinaseiden kokeilukiellon hyväksi ovat ajautunet umpi­kujaan.
Eri puolilta maailmaa, ja kirjaimellisesti puhuen
kaikista yhteiskuntapiireistä on kuulunut tällä viikolla va­litteluja
siitä, että ydinasekieltosopimuksesta ei ehkä tule
V kaikista "hyvistä entistä" sittenkään mitään.
Tässä onkin huolestumisen syytä, sillä tosiasia oh, että
varustelukilpailu tulee entisestään kiihtymään, ellei päästä
alustaviin sopimuksiin aseistariisunnan tiimoilta, mistä ydin­aseiden
kokeilukielto on erottamaton osa. ,
Ei*pidä käsittääksemme paikkaansa esimerkiksi toronto-
•laisen aamulehden lausunto, että Geneven neuvottelujen
kompastuskivenä on suurvaltojen eli johtavien ydinasevalto­jen
välinen "epäluottamus". Epäilyllä ja epäluuloilla on tie­tenkin
oma osansa myös kansojenvälisissä suhteissa, mutta '
kysymys on tässä tapauksessa mielestämme jostakin syvem­mistä
ja tärkeimmistä seikoista. Kysymys on loppukädessä
siitä, että halutaanko yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa,
vai tshdotaanko aseistariisunnasta puhuen kiihdyttää edel­leen
varustelukilpaa.
Yksi ainoa esimerkki riittänee. Neuvostoliitolla ei ole
varmaankaan mitään syytä "luottaa" yhtään paremmin Y h ­dysvaltain
hallituksen sanaan, kuin on Washingtonillakaan
luottamusta Moskovan sanaan.
~ Mutta siitä huolimatta Neuvostoliitto ei epäile allekir­joittaa
ydinasekokeiden kieltosopimusta Yhdysvaltain kans­sa.
Ja miksi ei? Neuvostoliitto bn selittänyt jo vuosikaupalla,
että nykyaikaisten teknillisten laitteiden avulla voidaan pä­tevästi
todeta se, jos joku maa yrittää salaa kokeilla ydin­aseita
joko avaruudessa, maassa tai maan alla. Kansainväli­set
tiedemieskonferenssit ovat myös vahvistaneet tämän neu­vostoliittolaisen
asenteen. V -
_Mutta Neuvostoliitto suostui kuitenkin Geneven aseista-riisuntakonferenssin
kokoonnuttua uudelleen tänä vuonna
siihen, että sen alueelle voidaan järjestää vuosittain kaksi tai
kolme "mustien laatikkojen" tarkastustilaisuutta.
.Erikoisen tärkeätä on tässä yhteydessä kaksi, seikkaa:
Neilvostoliitto teki tämän myönnytyksen siinä tarkoituksessa,
että todella päästäisiin sopimukseen ydinaseiden koekielloä-ta.
Toiseksi Neuvostoliitto selitti vielä silloinkin, että tällai­set
"paikan päällä tehtävät kokeet" ovat tarpeettomia, mutta
Neuvostoliitto on päättänyt suostua siihen poliittisista syistä,
eli siksi, että presidentti Kennedy saisi helpoimmin ydin­aseiden
kokeilukiellon ratifioiduksi Yhdysvaltain kongres­sissa.
Kun tämä "valvontakysymys" eli enää viimeisenä kiis-tanlaisena
aiheena, niin olisi luullut, että tämä Neuvostoliiton
myönnytys olisi johtanut ilman muuta sopimukseen. Mutta
ei! Yhdysvaltain taholta on vaadittu, kun ruokahalu näyttää
kasvavan syödessä, seitsemää eli kahdeksaa vuotuista tark­kailua.
Tätä Washingtonin vaatimusta ei voida tässä tilan­teessa
ymmärtää muuten kuin siten, että Yhdysvaltain halli­tus
ei haluakaan niinkäänlaisia sopimuksia, jotka voisivat
helpottaa yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa/
Aseistariisuntasopimus on kuitenkin saavutettava. Siksi ön
myös ensiluokkaisen tärkeätä, että Ganadassa saatetaan tap­pioon
ydinaseiden vastaanottamista kannattavat puolueet ja
ehdokkaat, että alahuoneen jäseniksi valitaan enemmistö
ydinaseita vastustavia ehdokkaita, ja että heidän joukkoonsa
saadaan niin paljon uuden demokraattisen puolueen edusta­jia,
että heillä olisi vallan tasapaino alahuoneessa.
ATLANTIN '
VALTAMERI •
Harry Sichrovski; VierafluBa Vietnamissa II
Kapkaupunki
Alue.johon-tutkimukset kohdistuvat
KaIuV9Q vuoden maalis- ja elokuus­sa
aiotaan kohdistaa tieteeUinen
hyökkäys tiettyyn Atlantin valtame­ren
alueeseeni kts. karttaa. Tähän
suurisuuntaiseen tutkimukseen osal­listuu
kaikkiaan 17 maata. Sopui­sassa
yhteistoiminnassa ryhtyvät m-m.
Yhdysvallat, Neuvostbliitto. Eng­lanti,
Ranska, Brasilia, Etelä-Af­rikka'ym.
tutkimaan Atlantin valta­meren
"sydäntä" käyttäen' hyväk­seen
mm. laivojen^ lentokoneiden,
avaniussatelliittien ym. apua. Tie­teellisen
tutkimustyön ohella, joka
tähtää kooltaan monta kertaa Län-si-
Enrooppaa suuremman valtame­ren
osan tuntem^uksen lisäämiseen,
oit tarkoituksena tutkia myöskin ka­lastuksen
laajentamismahdollisuuk­sia
mainitulla valtameren alueella.
Varsinkin tämän alueen ympärillä
sijaitsevilla alikehittyneillä maiUä
saattaa vielä olla paljonkin hyötyä
kyseisestä tutkimuksesta. Ao. maat
saavat aikoinaan tutkimuksen tu­lokset
ilmaiseksi käyttöönsä kye­täkseen
siten mahdollisesti laajen
tamaaii kalastustaan.
Ennemmin tai myöhemmin vietna­milaiset
isännät panevat vieraansa
kulkuvälineeseen J a vievät hänet
kuuden tunnin matkan päähän kaak­koon,
Tynnen meren rannalle. Ja
äiellä saa nähdäkseen jotakin, josta
Vietnamilaiset ovat syystä ylpeitä:
Halong eli Lohikäärmelahti. Taru
•certQo, että lohikäärmekuningatar
heitti täällä joskus aikojen aamuna
kävivät vain ranskalaisten ja esimies­ten
lapset.
JA NYKYISIN
Ja onko nyt paremmin? H o Quang
j i tarttuu päähänsä ikääi);kuin epäi­lisi
kysymyksen tekijän jiärjcijjuok-sua.
"Nykyisin asun kUÄnön talpssa,,;
meillä on tuuletin jä" *adlö; fiikBAX^
sen 60 dongia kuussa jä Vaimoni 50
mereen helmiä, jotka muuttuivat k i - dongia. Meillä, on kolme lasta,-kol-
Yksi uhri tiepuoleen
Taistelu vaatii aina uhrejakin. Se pätee niin sodassa kuin
muissakin taisteluissa. Eikä edes taistelu sotaa vastaan ole
siinä poikkeusasemassa. *
Niinpä meille kerrottiin, ei tosin yllättäen, pari päivää
sitten, että "Naisten ääni" nimisestä (Voice of Women) rau­hanliikkeestä
on kaatunut tiepuoleen sen yksi "kunniasuoje-lija",
mrs.,Lester Pearson — siis jenkkien ydinaseiden puo­lesta
peistä taittavan liberaalipuolueen johtajan, mr. Lester
Pearsonin aviopuoliso.
Tiedoittaessaan, että hän ei enempää kannata Naisten
ääni-järjestön toimintaa ydinaseiden vastaanottamista ja so-^
tavarusteluja vastaan, mrs. Pearson väitti, että tästä keski-luokkalaisnaisten
perust'amasta, kontrolloimasta ja johtamas­ta
rauhanliikkeestä on tullut taisteluvalmiimpi järjestö,
mitä se perustamisaikanap oli. :
Me ymniärtäisimme — ja tuhannet canadalaiset meidän
mukanamme — mrs. Pearsonia paremmin, jos hän olisi eron­nut
mainitusta järjestöstä sen vuoksi, ettei se toimikaan niin
tehokkaasti rauhanasian hyväksi, mitä naiset ovat siltä toi­voneet.
Mutta kun hän erosi siitä sen vuoksi, että Naisten
ääni toimii "liian taisteluvalmiina" rauhan puolesta, silloin
on todettava, että mrs. Pearsonista tuli rauhanliikkeen yks*
uhri — joka ei kestänyt taistelua läheskään loppuun asti.
Mutta taistelu jatkuu uhreista huolimatta niin rauhan
puolustamiseksi kuin muillakin yleishyvää edistävillä aloilla.
Me puolestamme liitymme l i i i h in canadalaisiin, jotka
tervehtivät lämpimästi Naisten ääni-järjestön kansallisen
presidentin, mrs. Therese Casgrainin lausuntoa mrs. Pearso-niri
eroasiasta:
• "Meidän tavoitteemme ovat tarkasti samat, mitä ne oli-vat.
Naisten ääni-järjestön perustamisen aikana v. 1960; täysi
kannatus kaikille ponnisteluille ja kehitykselle, jonka tavoit-t^
na on kansainvälisten ongelmien rauhanomainen ratkaisu,
mp^iemminpuolisen kunnioituksen kehittäminen Valtojen vä-
;'<^lil|^i sekä ydinaseiden levittämisen vastustamisen sellaisiin
' jttaiBto/missä ei niitä vielä ole." ' •
Kenraali kannattaa
ydinaserstautumista
San Diego, Calif. — Pohjois-Ame-rikan
ilmapuolustusesikunnan (NO-RADn)
ylikomentaja kenraali John
K. Gerhart sanoi täällä tiistaina, et­tä
mainittu puolustusjärjestö olisi
tehokkaampi jos Canada olisi va­rustettu
ydinaseilla.
Kenraali esitti huomionsa tilai­suudessa,
jossa merkittiin Yhdys­valtain
laivaston hävittäjälentokone-eskaaderin
vetäytyminen pois hä­nen
komennuksensa alaisuudesta.
Hän sanoi, että Canadan Bomarc-ohjukset'
olivat tehottomia siitä
syystä ,että niistä puuttui ydinase-kärjet
Hän kuitenkin ylisti Canadan ku­ninkaallisia
ilmavoimia siitä, että
ne oli varastettu huomattavalla
määrällä tavanomaisia aseita.
(Vieraillessaan North Bayssa vii­me
tammikuussa kenraali Gerhar-tin
ilmoitetaan sanoneen, että se
seikka jotta Canadalta puuttui ydin­lataukset,
^ muodosti raon puolustus-kllvessä.
Kun hän palasi - Yhdysval­toihin
hän kielsi antaneensa sellai­sen
lausunnon). :
viksi. Siten syntyi 8,000 kalliosaarta:
I— luonnon rakentama linnoitus pa­haa
maahantunkeutujaa vastaan.
Matkaamme purjeveneellä tähän sa­tumaailmaan^
Joskus saaret ovat niin
lähellä toisiaan, että veneemme idus­kin
mahtuu salmesta. Toisten välillä
voi taas olla monta sataakin metriä.
Vesikasvien lumoava vihreä kohoaa
meren syvästä sinestä. Kalastajave-neitä
tulee meitä vastaan ja kullan­ruskeina
purjeineen ne liukuvat ää­nettömästi
yli veden kuin perhoset.
Aikaisemmin merirosvot käyttivät
saaria mainiona piilopaikkanaan. V a ­pautussodan-
aikana ne palvelivat
partisaaneja, jotka kätkivät luoliin
kymmeniä veneitä eivätkä antaneet
Ranskan laivastolle vähääkään rau­haa.-.
•.
Oikukkaiden muotojen . perusteella
jokainen saari on saanut nimensä:
Sammakko, Kasvot, Kaksi tappelu-kukkoa.
Tyttö, Kynttilä. Monilta saa­rilta
löytyy avaria luolia, joihin tip-pukivet
ovat muotoilleet merkillisiä
kuvioitaan. On olemassa Ihmeluola,
YUätysluola ja Palatsiluola. Tarvit­taisiin
monia päiviä, jotta voisi pe­rehtyä
edes osaan saarien ihmeistä.
Saaret ovat täydellisessä luonnontie
lassa — ihmiskäden jälkiä ei näy
missään. Eräällä pikkusaarella ko­hoaa
vain pienikokoinen obeliski
(neuvostoliittolaisen avaruuslentäjän
Herman Titovin käynnin muistoksi.
Saarirunsauteen rajoittuvalla man-nerrannalla
kohoaa nykyaikataen
hotelli, jossa vietnamilainen keittiö-mesatri
ottaa nälkäiset vastaan tai­toaan
vastaavalla tavalla.
Merkillepantavaa myös on, että
Naisten ääni-järjestön johtokunnan
eräs jäsen ilmoitti muutama päivä
aikaisemmin, jotta mj^inittu järjestö
8i tule antamaan virallista kanna­tustaan
Uuden demokraattisen puo­lueen
ehdokkaille yleensä; vaikka
mainittu puolue vastustaa päättäväs­ti
ydinaseiden vastaanottamista Ca-nadaan.
Mrs. Therese Casgrain perusteli
tätä kantaa mielestämme aivan oi­kein
selittäen, että "Naisten ääni"-
järje.«töön kuuluvilla Jäsenillä on
erilaisia poliittisia katsomuksia ja
yhteyksiä, ja että sen vuoksi olisi
väärin, jos tällainen rauhanjärjestö
antaisi virallisen kannatuksensa jol­lekin
yhdelle puolueelle.
Tältä pohjalta katsoen mrs. Pear-sonilla
ei siis ollut mitään pätevää
eron syytä. Hänen eronsa voidaan­kin
tulkita vain yhdellä tavalla: Mrs.
Pearson meni ydinaseiden vastaan­ottamista
kannattavan liberaalipuo­lueen
ja miehensä sekä amerikkalais­ten
kenraalien ja; sotapoliitikkojen
puolelle.
Sellaisenaan hänen eronsa oli tie­tenkin
menetys rauhanliikkeelle.
Mutta uhreja tulee kaikissa taiste­luissa,
kuten sanottu, ja varmuudel- voi elää. Jos joku tuli työ-la
voidaankin sanoa, että Naisten
Ääni tulee . tämän vaalikampanjan
aikana saamaan monin verroin
enemmän uusia jäseniä, uusia kan­nattajia
ja uusia ystäviä nimen­omaan
siksi' kiin Canadan kansan
syvät joukot ja etupäässä juuri nais-joukot
vastustavat jenkkien ydin­aseiden
vastaanottamista ja, vaativat
myös omalta hallitukseltamme jatku­vaa
ja määrätietoista, työtä kansain­välisten
kiistakysymysten rauhan­omaisen
ratkaisun hyväksi.
CAAIPHAN HIILIKENTTA
Luonto ei kuitenkaan ole lahjoitta­nut
kaikkia antimiaan vain Lohi-käärmelahden
muodossa. 30 km tä­män
ma isemarikkauden takana s i ­jaitsee
Vietnamin taloudellinen aar-rearkkul
Camphan hiilikenttä. Alu­eella,
joka on 150 km pitkä ja 80 km
leveä, louhitaan hiiltä maan pinnal­la.
Ja minkälaista hiUtäl Puhdasta
ensimmäisen luokan antrasiittia, jon­ka
hiilipitoisuus on 90%.
Noin sata vuotta sitten kiinalaiset
käsityöläiset saivat ajatuksen käyt­tää
tätä mustaa kiveä ruukunpoltto-uuniensa
lämmitysaineena. Eräs seu­dulle
1881 saapunut ranskalamen i n ­sinööri
tiesi enemmän; Hän ymmärsi,
mikä rikkaus piili näissä hänen edes­sään-
olevissa "mustissa timanteissa".
Kolme vuotta myöhemmin Vietnamin
viimeisen dynastian päämies myi
alueen ranskalaisille miljoonan fran­gin
hinnasta. Siitä lähtien 75 vuoden
ajan oli vain yksi valtias, SPCT (So-ciete
Prancaise Garbonniere de Tong-king)
i joka ehti kuljettaa pois 56
milj.; tonnia eli neljänneksen koko
aarteesta. SPCT ei ollut vain 20,000
kulin työnantaja, se oli myös kaup­pias,
oikeuslaitos, poliisi, bordellin-pitäjä
ja teloittaja. Minkälaista elä­mä
oli silloin Camphassa? Siitä voi
kertoa hiilenlouhija Ho Quang Ji, jo­ka
on työskennellyt alueella 35 vuot­ta.
K U N RANSKALAISET
HALLITSIVAT
''Louhintapaikka oli kaukana ma­joistamme.
Kekiyöllä lähdimme liik­keelle
ollaksemme ajoissa työpaikal­la.
Joka myöhästyi sekunninkin, ei
saanut siltä päivältä palkkaa lain­kaan.
Jos sattui onnettomuus, jos
vaikkapa kuljetusvaunu särkyi, niin
korjausmaksu vedettiin pois palkas­tamme.
Esimiesten mielestä työ ei
milloinkaan sujunut riittävän joutui­sasti
ja piiskaa heilutettiin ahke­raan.
Ranskalainen tarkastaja löysi
aina Jotakin huomauttamist%> ja sii­tä
seurasi palkanalennuksia, jopa
erottamisiakin. Sen estämiseksi oli
tarkastajaa 'rauhoitettava' — oluella,
koruilla Ja-jos muu ei auttanut, niin
oman. tyttärensäkin avulla. Sillä tar-^
kastaja oli tärkeä mies. Hän päätti,
saiko ruokalassa syödä velaksi Ja jos
yleensä sai elää lainkaan, sillä ilman
men. seitsemän Ja yhdentoista vuo­den
ikäiset, vanhhnmat.käyvät kou-
.lua ja nuorin on lastentarhassa. Niin
t—'45-vuotiaana-olen alkäniit opetella
lukemaan ja kirjoittamaan.; Myöhäis­tähän
se on, mutta en halua Jäädä
kehityksestä Jälkeen. Ja 11-vuotias
auttaa minua tehtävissään. Työvaat­teet
Ja -rukkaset saamme nykyisin
työpalkastamine. Sahrastaessani voin
mennä sairaalaani Jollaiseksi S F C T :n
toimistorakennus on muutettu. J a jos
sairastan kotona, hiin vaimoni sa^
lomaa hoitaakseen mhiua. Sellaista
on nykyisin." -
Mutta ennen kuin täiQä toteutui
oli elettävä vaikeita vuosia. 1930 pe­rustettiin
Ihdo-Kiinan kommunisti­nen
puolue. Jonka vaikutus ulottui
myös tänne. Puoluekomitean ensim­mäinen
kokous pidettiin Lohikäär-melahden
eräässä luolassa. 1%6 ju­listettiin
lakko ja mielenosoitukseen
osallistui 20,000 työläistä. SUrtomaä-mahti
iski takaishi, pidätytti' johta­jat,
joita kidutettimkin vankilassa,
toiset erotettiin ja vietiin jopa ete­lässä
sijaitsevaan keskityslehriin. .
Aika ei kuitenkaan pysähtynyt.
1945 vapautus tuli myös Camphaan,
antrasiittivuorille. Se ei kestän^ kui­tenkaan
kauan, sillä vuotta myöliem-lain.
alkoi verinen viidakkosota. 200' «^^^sä sijaitsevissa satamissa, hiilivuo-inshiöörlä;
200 teknikkoa Ja 500 työn^
johtajaa. Jälkikasvu turvataan työ-r
paikan omissa kouluissa, 3-vuotises-sa
yliopistotasoisessa korkeakoulussa,
tekiiilUSessä keskikoulusi Jd iltakou­lussa.
Johtavat insinöörit ovat saa­n
e ^ koulutuksensa Hanoissa, Neu-
'^istoliitossa,?' Kiinassa ja muissa
m'äissä.
UUSI TUOTANTOENNÄTYS
Kun ranskalaiset viime vuosisadal­la
panivat^,j;yöt käyntiin, niin heidän
tavoitteenaan oli 2,000 tonnin vuosi­tuotanto.
1939 he pääsivät parhaim­paan
tulokseensa: .1,6 milj. tonnia
antrasiittia. Mutta 1962 sosialistinen
Campha tuotti Jo kolme miljoonaa
tonnia. Siirtomaaisännille ihmistyö­voima
oli halvempaa kuin koneet.'
He saivat aikaan tuotannon nousun
piiskan avulla. Sosialistinen Vietnam
asettaa sen tilalle tekniikan halUtse-mlsen.
Näytteeksi pistäydymme louhinta-pisteeseen
No. 6. Täällä työskentelee
viisi kalvhikonetta, jotka ovat neu­vostoliittolaista
Ja tshekkiläistä val­mistetta.
11 porakonetta irrottaa hiil­tä,
liukuhihna tuo sen suoraan Jätti­mäisiin
vaunuihin, jotka myös ovat
em. jnalden vahni^tetta, sähköpiun-put
pitävät louhinta-alueen kuivana.
Älköön tätä silti ymmärrettäkö vää­rin.
Vielä ei ole luotu mitään, teknii­kan
paratiisia. Vielä kuljetetaan hii-
Uvuorista paljon hiiltä ihmisvoimin
kantokepplen päässä. Mutta se on jo
menneisyyden jätettä, joka tulevai­suuden
edetessä jää yhä enemmän
taka-alalle.
Camphan ja Honggayn lähelsjry-
TOIMITTANUT EEVA
Tuulettainisesta
työläistä kaatui puolustaessaan kai­vosaluetta.
Ennen vetäjrtymistä vuo­rille
Ja metslhi kansanarmeija tuhosi
kaikki koneet; Yhdeksän vuotta myö­hemmin,
huhtikuussa 1955, se palasi
takaisin. Juhlallisin menoin Viet­namin
demokraattinen tasavalta otti
Camphan hiilialueet haltuunsa^ Se on
suuripilrtemen ja maksaa eilispäivän
^viholliselle 15 vuoden aikana hiilen
muodossa korvausta. Bansl^laiset
nauroivat kuitenkin ylhnielisinä eir
vätkä odottaneet mitään. Sillä miten
nämä tietämättömät kulit voisivat
panna käyntUn jättiläislaitoksen i l ­man
teknillistä osaamiEta,ilman ko­neita
ja ilman anunattlväkeä? 200
ranskalaista Insinööriä Ja teknikkoa
'lähti matkoihinsa yhdessä siiftomaa-
•hisrrojen kanssa.
Mutta imperialistit pettyivät,, k u ­ten
aina, kun he ovat uskoneet val­koisen
rodun sivistykselliseen ylivoi­maan.
Nykyisin Camphaa johtaa 30
ret odottavat kuljetustaan; Annam­me
mustan massan virrata sormiem­me
lävitse. Sen pinta on sileätä ja
välkehtivää — "mustat tlmantlt"^ni-mitys
el ole aiheeton. Norjalainen Ja
kreikkalahien rahtilaiva on ankkur
roltuna satamassa: Keskimäärin joka
toinen päivä saapuu uusi alus sata­maan..
Ne tulevat kalkilta ilman­suunnilta,
Japanista. Kiinasta, Rans­kasta,.
Ruotsista, Etelä-AmerlkastaV.
Antrasiittl on harvinaista ja sille an­netaan
arvoa. E i ole paljonkaan hiil­tä,
jonka lämpöarvo on 8,000 kaloria.
Sitä löytyy Pennsylvaniasta, Etelä-
Walesista ja eräiltä muilta paikka­kunnilta.
Mutta vain Camphan
"miistat timantit" auttavat soslahs-mln
rakentamisessa.
Nykyään jumala auttaa niitä, jot­ka
auttavat itseään, ja hallitus aut­taa
muita. (Saturday Evening Post)
•' Ennen aikaan pelättiin,^ varsinkin
i maalaistaloissa,, raitista ilmaa; n i in
liettä ikkunat pysyivät t i i v i i s t i k i i n ni
kesähelteelläkin. NykySSn ollaan
sen verran valistuneempia, että tie
detään,., miten tärkeätä huoneiden
tuuletus on. Jos kysymme, osaatte­ko
tuulettaa oikein saame vartnasti
vastaukseksi: "No. ikkuna vain auki
joksikin ajaksi ja sillä selvä". Mutta
aivan niin yksinkertaista se e i ole­kaan,
paitsi silloin, kun huoneessa
on vain yksi ikkuna. Jos sen si­jaan
niitä on kaksi tai useampi sa­massa
huoneessa, avatkaa hetkisek­si
kaikki ikkunat Eikä huonetta tar­vitse
jäähdyttää kauan, siliä parin,
kolmen minuutin läpiveto riittää.
Huoneessa on jälleen raitis ilmai
j a hetken perästä taas lämmintä
kun huonekalut j a seinät' eivät ole
ennättäneet jäähtyä liikaa. Jos taas
ikkuna saa o l la kymmenisen mi­nuuttia
auki, ilma e i vaihdu kuiten­kaan
täysin j a huonekalut jäähty­vät
niin, että kestää kauan ennen­kuin
lämpötila on jälleen normaali.
Läpiveto on varsinkin keskusläm-mitystaloissa
tuulettaessa tarpeen.
E i hyödytä avata lämpöpatterin ylä­puolella
olevaa ikkunaa, siliä s i l l o in
muodostuu vain ilman vaihtelua ik-kunnan
vieresä keskuslämmityksen
lämpimän ilman j a ulkoilman vä­lillä
ja muu huoneen ilma jää muut­tumatta.
K u n avataan toinen ikku­na,
n i i n että läpiveto syntyy, tuu­lettuu
htione hetkessä. Tunnette ja­loissanne,
kuinka kylmä ilma ke­rääntyy
lattialle j a lämpimä nousee
ylemmäksi j a siirtyy ikkunasta ulos.
Mutta tuuletuksella: e i ainoastaan
saada raskasta ilmaa vaihtumaan
raikkaaksi, vaan paljon tärkeäini)ää
on, että ne lukemattomat pölyhiuk­kaset,
jotka lentelevät huo;neessa ja
joita ihminen joka liikkeellään; l i ­sää,
menisivät ikkunasta ulos* Ih­meellistä
kyllä juuri nämä pienim­mät
pölyhiukkaset, jotka varsinkin
auringon paistaessa ovat.;, s i l m in
nähtävissä, ovat vaarallisempia
kuin tuulettamattoman huoneen
ummehtunut, mutta suurinpiirtein
pölyvapaa ilma. Pölyhiukkaset n i -
mitttäin kulKeutuvat hengityselimis­tön
limakalvoihin, kiihoittävat niitä
j a päätyvät keuhkorakkuloihin vai­kuttaen
niihin haitallisesti.
Miten paljon ilmassa sitten on
pölyhiukkasia, riippuu ensinnäkin,
ihmisestä itsestään, toiseksi ulkoile,
man pölypitoisuutta. Suurkaupun- ,i
gin ilmassa on yhdessä kuutiosent- •
timetrissä keskimäärin 20,000 pölyT.i^CiH
hiukkasta, teollisuuskaupungeissa
vieläkin enemmän^Maalaisilmässa
sen; Sijaan on vain 200 j a vuoristos-,
sä n o in yksi pölyhiukkanen kuutio- ..
senttimetriä kohdeh. Huoneiden.. ..vt
pölypitoisuus on useimmiten monin ' '
vei^roin korkeampi kuin ulkoilman.<>;n
Kun on tutkittu huoneen ilmaa, o n , ."
havaittu, että noin puolentoista meU •, >•
r in korkeudella lattiasta pöly o n , . , , ,:
eniten. Lattian rajassa sitä o n vähi-texii
katon lähellä sen. sijaan taas :
enemmän. Tutkimus on suoritettu
sellaisessa huoneessa,' missä ei ole
nfitään liikettä, mikä aikaansaisi pö-*^' ' ' :
lyn liikehtimistä.
MONIKÄVTTINEN RIISIPUURO '
• P u l l a säilyy kauemmin tuoreena.
Jos taikinaan sekoitetaan tähteeksi'
jäänyttä riisipuuroa. Hieman riisi-ptiuroa
pannukakussa tekee myös
hyvää ja kakusta tulee erittäin
kuohkea.
SOKERIA K O R K K I IN
Jos termospullon korkki pompah
taa a]uki kuten usein tapahtuu pul­lon
ollessa täynnä kahvia, on hyvä
kastaa korkki hienoon sokeriin. S i l ­l
o in se varmasti pysyy kiinni.
VOITA T A B L E T T I IN
Useilla on vaikeata niellä tablet­tejä.
Sivelkää hieman voita niiden
päälle niin huomaatte kuinka hel­posti
niiden nieliminen käy. V
P A N N U K A K K U R E S E P T I
Munat vatkataan ensin sokerin
kera; sitten lisätään maito ja .ku­pillinen
piimää, hiukan suolaa ja
viimeksi jauhoja, mieluimmin hie­noja
eikä liian paljon, sillä taiki­nan
tulee olla vetelää.
V I L L A S U K A T EIVÄT KUTISTU
kun sukkien teriin pesun jälkeen
laittaa peperikäärön. Lisäksi su­kat
tällä tavalla kuivuvat nopeasti.
T I L A T K A A
V A P A U S !
PÄIVÄN PAKINA
Kommunistien kansalaisoileeuksista
Tuskin olimme saaneet eilistä pa­kinaamme
painoon kun nyt käyn­nissä
olevan liittovaalikampanjan
tiimoilta tuli kaksi uutta kysymystä
(Wanupista ja AVhitefishista) "sel­vitettäväksi'.
Allekirjoittanut on
taas saanut luvan yrittää vastata
niihin!
Nämä nyt saapuneet kysymykset
ovat perusolemukseltaan samanlai­set.
Käytämme siis niistä vain toista
eli sitä, missä kysymys esitetään te­rävämmin.
Eräs whitefishiläinen
ystävämme kirjoittaa: .
" M i k s i kommunistipuolue on
asettanut ehdokkaita sellaisiin
vaalipiireihin, joissa sillä ei ole
pienintäkään voiton mahdollisuut­ta,
hävittämään ääniä UD puolu­eelta,
auttamaan siten Amerikan
renkiä valtaan j a vaatimaan ato­miaseita
Canadalle? . . . V a p a u ­dessa
kumminkin kirjoitetaan
niitä vastaan, mutta kä3^ännössä
toimitaan atomiaseiden puolesta,
miksi niin tehdään? Ihmiset odot­tavat
ikävällä siitä selostusta Va­paudessa."'
Nuori mies pyysi neitosta kans­saan
ravintolaan. Ilta kului muka­vasti
j a mies oli aivan myyty. Saat-tomatkalla
hän suuteli tyttöä j a ky
syi sen Jälkeen: -— Saiko tuo suu­delma
sinut kaipaamaan vielä tois­ta?
— Kyllä, vastasi tyttö, mutta hän
ci ole kaupungissa nyt.
tapaturman vuoksi: raajarikoksi, niin
hän sai 25 dongia. Ei, ei kuukaudessa
eikä edes vuodessakaan, vaan kerta­kaikkisena
maksuna. Ja sitäkin oli
tarkastajan puollettava. Ja yksintein
hän pisti summasta osan omaan tas­kuunsa."
Hän ei lakkaa toistamasta, millai­sena
painajaisena menneisyys
on hänen mielessään. Hän sanoo, et­tä
melkein kalkki työläiset kärsivät
trakoomastai sillkooshnyrkytyksestä
j a ' malariasta, miten työnjohtaja
.saattoi, ottda itselleen minkä tytön
hän vain halusi. Päivittäinen ateria
koostui pussillisesta kyhnää riisiä Ja
pullollisesta likaista vettä. Naiset
synnyttivät lapsensa työpaikalla Ja
jatkoivat työtään niin pian kuin Jak­soivat.
Asiiinslummeissa oli keski­määrin
yksi vuode perhettä kohden.
työläisistä oli lukutaidottomia,
sillä .seudun ainoassa kansakoulussa
""Jätämme kirjoittjgan nimen pois,
koska kysymys on asioista, eik^äJien-kilöstä.
Ensimmäisenä: Vastauksena pyy­dämme
esittää seuraavaa: Vapau­della
ei ole mitään tekemistä min
kään puolueen ja sen ehdokkaiden
nimittämisen kanssa! Vapaus ei ole
nimittänyt sen paremmin Uuden
demokraattisen puolueen kuin kom­munistisenkaan
puolueen ehdokkai­ta,
vanhojen puolueiden ehdokkais­ta
puhumattakaan. Kaikki puolueet
nimittävät omat ehdokkaansa kuur
lematta siinä sivullisten mielipitei­tä.
Toiseksi: — Vaikka meillä ja
iheidän lehdollamme ei olekaan val­tuuksia
puhua sen paremmin kom­munistisen
puolueen kuin muiden­kaan
puolueiden puglesta, me voim~
me henkilökohtaisesti siis yksilönä
selittää asiaa mm. seuraavaan ta­paan:
Vastauksena kysymykseen, "miksi
kommunistinen puolue on asettanut
ehdokkaita sellaisiin vaalipiireihin,
jossa sillä ei ole pienintäkään voi­ton
mahdollisuutta", voidaan sanoa,
että aivnn samoist:!! syistä kuin
muutkin puolueet nimittävät ehdok­kaita
samanlaisissa tilanteissa.
Konservatiiveilla ei ole " p i e n in
täkään" voiton mahdollisuutta sillä
alueella, missä on liberaalipuolueen
johtaja, Lester Pearson ehdokkaa­na.
Mutta konsei-vatiivit ovat kui­tenkin
nimittäneet sinne oman eh­dokkaansa.
Liberaaleilla ei ole pienintäkään
voiton mahdollisuutta alueella mis
sä on Uuden demokraattisen puo­lueen
johtaja T. C. Douglas ehdok­kaana,
mutta siitä huolimatta libe­raalit
ovat nimittäneet yhden j oh
tavan politiikantekijänsä Douglasin
vastaehdokkaaksi:
Näin kautta linjan. Ja kun asia
näin on, n i in silloin on-tietysti
kommunistisella puolueellakin sa­manlaiset
oikeudet ehdokkaittensa
nimittämiseen kuin muillakin puo
lueilla.
Mutta kun me esitimme tämän
kysymyksen erään toisen puolen
Sudburyn vaalipiirissä kommunisti
sen puolueen ehdokkaaksi nimite­tyn
Pete feoychuckin vastattavaksi,
hän sanoi:
"Meidän puolueemme aikoi nimit­tää
aluksi useampia ehdokkaita,
mutta tyytyi huomioonottaen ny
kyisen tilanteen, kahdentoista eh­dokkaan
nimittämiseen.,
" E d e l l e e n on päätetty, että kom­munistisen
puolueen ehdokkaita
ei nimitetä — j o s suinkin mah­dollista
—' mihinkään sellaiseen
vaalipiiriin, mistä on nyt edusta­jana
Uuden demokraattisen puo-
,iueen edustaja, tai missä on Uu­den
demokraattisen puolueen eh­dokkaalla
vähänkään valituksi
tulon mahdollisuuksia.
"Tätä päätöstä on myös toteutettu
käytännössä", sanoi; mr. Boychuck
ja osoitti, että esim. Winnipegin
kaupungissa, missä kommunisteilla
on perinteellisesti hyvä kannatus,
kommunistit "nimittävät vain yhden
ehdokkaan, vaikka aluksi- oli tar­koitus
nimittää ainakin kaksi. Kom­munistisella
puolueella oli ennen
kuin tuli tiedoksi minkälaisissa olo­suhteissa
nämä' vaalit suoritetaan,
oma .ehdokkaansa Vancouver East-vaalipiiriin.
Mutta koska siellä on
Uudolin demokraattisella puolueel­la
— jos saavutetaan työväen yh­tenäisyys
uurnalla — melkoinen
valinnan mahdollisuus^ kommunistit
vetäytyivät sieltä pois j a siirtyivät
Vancouver South vaalipiiriin, missä
ei työväellä oli valituksi tulon mah,-
doUisuutta. Kommunistit eivät n i ­mitä
ehdokkaitaan Windsoriin ja
moniin muihin teollisuuskeskuksiin,
nimenomaan siksi kun puolu­eemme
tarkoitus on saada valituksi
mahdollisimman voimakas edustus
Uuden^ demokraattisen puolueen
ehdokkaista. \
Mutta kommunistisella puolu
eella, kuten muillakin puolueilla,
on oikeus j a velvollisuus sekä
työväenluokkaa että kansakuntaa
kohtaan nimittää myös omia eh­dokkaitaan,
oman ohjelmansa tun-netuksltekemiseksl
niin, että se
voi käytännöllisellä tavalla vaikut­taa
osaltaan maan hallinnollisiin
asioihin nyt j a tulevaisuudessa.
E i ole kommunistien syy, ettei
työväenlilkkeemme ole yhtenäi­nen,
sillä kommunistit ovat aina
valmiina yhteistoimintaan Uuden
demokraattisen puolueen kanssa
n i in vaaleissa kuin muissakin
yleishyödyllisissä asioissa."
Kolmanneksi haluamme omakoh­taisesti
kiinnittää huomiota paikal­liseen
tilanteeseen, Sudburyn ja
Nickel Belt vaalipiirissä.
N i i n kummalliselta kuin se pin­nallisesti
=Jiäyttääkin, Uuden demo­kraattisen
puolueen ehdokkailla ei
ole pienintäkään valituksi tulon
mahdollisuutta kummastakaan:edel
lämainitu.sta vaalipiiristä. Vaikka
näissä vaalipiireissä on - järjesty­neellä
työväenliikkeellä valtava voi­ma,
j a vaikka esim Sudburysta on
aikaisemmin valittu useita kertoja
työväen oma edustaja Ontarion lain-laatijakuntean,
nyt ei kuitenkaan
tällaista mahdollisuutta ole.
Miksi?
Yksinkertaisesti siksi, että Uuden
demokraattisen puolueen vaaliko­neistot
ovat täällä terästyöläisten
union oikeistojohtajain käsissä,
jotka ovat hajoitustyöUään saaneet
sekä työläisten että farmarien sy­vien
rivien inhon ja tuomion osak­seen.
Ken tätä epäilee, hän katso­koon
viime kesäkuun vaalien tulos-,
ta! TyÖläisäänestäjät pakoitettiin
cdelläsanotusta syystä siihen kur­jaan
asemaan, että heidän täytyi jo­ko
äänestää liberaaleja — jotka ei­vät
olleet konservatiivien j a yuden
Demokraattisen puolueen kellokkai­den
lailla kSsialSn n i in .pahoin tah
rincct hnjoltustyössä—- tai jättää
vaaliuurnalla käymättä. Vain tä­mä
selittää sen miksi Uuden demo­kraattisen
puolueen ehdokkaat sai­vat
kesäkuun vaaleissa niin huonon
äänimäärän, ja myös sen, miksi
heillä ei ole nytkään pienintäkään
valituksi tulon mahdollisuutta.
Juuri tässä vilmekslmalnitussa
mielessä on lehtemme edustajat
allekirjoittanut mukaanlukien
kuiilleet lukuisten työläisten sat
nonecn, että "luojan kiitos näis­sä
vaaleissa el sudburylaisten tar^
vitse nähdä niin suurta päänvai­vaa,
kuin viime vaaleissa,: sillä
nyt on meillä vaihtoehto, eli eh­dokas,
joka ei ole käsiään miten­kään
talirinut työläisten rivien
hajoittamistyössä, ja joka seisoo
molemmin jaloin ydinaseiden
vastaanottamista vastaan.
Ja neljänneksi: On tietenkin
huono asia, ettei työväenliike o le
vielä saanut rivejään yhdistetyksi.
Mutta kilpailevien työväen edusta­j
a in nimityksen ei tarvitse s i l t i olla
aina repivää ja vahingoksi - — m i ­käli
ne keskenäisestä äänien kilpai­lussa
kohdistavat arvostelutulituk-isensa
kärjen päävihollisen heiken­tämiseksi
ja saavat siten yhteenlas­kien
mahdollisimman suuren ääni­määrän
ydinaseiden vastaanoton
vastustamiseksi j a työtätekevien yh­teisten
asiain edistämiseksi.
Poliittisista asioista puhuttaessa
onkin otettava huomioon asian ko­konaisuus
j a nykypäivän tilanteen
lisäksi myös—huomispäivän vaati-
'mukset ja tarpeet.
Lyhyesti, sanoen: Vapaus tukee •'.
varauksetta näissä vaaleissa UDP:n
ehdokkaita, ehkä 4 tai 5 vaalialu­etta
lukuunottamatta, lukeutuen
viimeksimainittuihin Sudbury ja
Nickel Belt. Miten voisi Vapaus,
vastoin lukijakuntansa suuren
enemistön toivomusta suositella
kaivostyöläisten rivien hajoittajien
kanssa veljeilevien miesten valintaa
täällä? Miten voisimme sulkea s i l -
mähime ja .korvamme sille ydin- :
aseiden puolestapuhumlselle, mihin
UDP:n edustaja syyllistyi viime ; ^
viikolla Chelmsfordissa? v ;
Tosiasiassa emme voi Nickel Belt >
issa täiläkään kertaa suositella ke-j;^
tään. Onneksi kommunistinen puo- :
lUQivarasi {vaihtoehdon . S u d b u r y n . '^
v a a l i p i i r i in niille- ihmisiUe,^4otk« ...^
eivät hyväksy työväen^rivJIeQiBUttn-;.
nitjBltua hajoltustyöt$;M9iyatiai. t c i U - "
teokäan Ijialua; mistään \|iima9ta
h^skata MgnUUiia ' •
käjta