Vapaus, December 11, 1956

              TUstslna, Jou!tifc. 11 p. Tuesday^ Vec. ilp 1956
• l i H i i i i ''CSSo^^Xif '''9!tesMb "''^if .TTB*! "''"IBf"'
«•««•nntf cla» jnail by öje Port
^BMl tllirfce weeUjr: Tuevlajv. Sradayi «04 aiituflteiv fi^ Vanu»
IBm 8 t W^ Sodbtny, Ont, Canada.
'XUepbm: 81» OKOoe O i . 4.«W;
Sdttorfal Offlee Oe. «««MSL «fasacer
adtfrett: Bov ffi, aMUmy, Oitfa^. Atf iKKtictiig fatev iJiiosiapiAlciiliQou
TMiMlatioD free of tStaise. " -
Pam4aata: 1 vk. 9^09 fjKk. f
TbtfjmralioisBa: S vk. f i» 0 kk, 4^
Siunnessa: l vk. (MO 0 kk. 4.79
SYNTYAAÄ-
PAiViA
«XvJime viikolla saimme, kuulla, että Suomen ja Neuvosto­liiton
kauppasopimusneuvottelut oli saatu yllättävän, nopeasH
päätökseen, „ . / -
'^^''Ja liiifä.cnemmäii tutkiiaan marraskuun 23 pnä ;aUekir-
. . J ^ t u n §uome'n j a Neuvostoliiton välisea kauppasopimuksen
'.j^jtyjskphtia, sitä iloisemmaksi,tulee mielemme siitä, että ,
.[ i p Ä n a n myrskyiltä ja kiihdytetystä kylmästä sodasta huo- ,
limatta Suomi jatkaa — nimenomaai»^ Suomen,kansan ja yal-
' tioB etujen mukaisesti •'hyvien naapurien" ohjelmaa suuren
i^eni^aapurinsa kaossa.; Se on myös esimerkkinä muille
^jp^ifvariljisille maille ja-.erikoisesti Canadalle,,että, rauhan-
^^oiOT^nen kttjoaMcaiselp o;i ?Ittenkin,paljon tuloksellismpaa
AlnSn "kyimän.södan", kiuHcuttelu;—.kuumastasodasta ptmu-
' inattakaaQ. ^ ^ ' ' ^
; i . - l ^ u n Suomen' jämuvbstoliiton välillä. allekirjoitetuin
4 iXr^-.i l^.^pe
l i i
. ^ s s a : hyvin jiuolestuneessa äänensävyssä siitä, että. paha
muka perii Suomen sen viiotei kun sen talous sidottiin ^kaup-
> : pasopimuksella niin pitkäksi ajaksi, ''vieraaseen talousjärjes^
- telmään". ^^^Mutta^ Icokemukset* tästä ensimmäisestä S^yijotis-lcäl)^
pasopimuks^ta olivat sellaiseii^että^duskunta liyv|iksyi
t J ^ i J S^i^oUökauppasbpii^ yksimielisesti ja kuten*
\ ^sslmta seuraavat ihmiset tietävät, tämän toisen 5;vuotiskaup-
. rpasopiinukseiyiun ai^^ pn tavaravaihto.lisääntynyt kum-.
Ijfaakin puolta tyydyttävällä tavalla vuodesta toiseen."^
^ Sopii vielä huomioidaan. ,se tosiasia, että maailmanpoliit­tisen
tilanteen pieninimä^n häiriöt vaikuttavat tavallisesti
' fi^gen helposti Supoien, iUkrn^^^
^ Itoko tialous on niin suuresti riippuvainen. Mutta idän Icauj^a,
ulkomaakaupasta, on
^^suuresti vvalcihmuttanut Suomen talouselämää. Pal^uftetta-
^j:J^n'mieleeinme, että,samalla kuaEnglannissa, R^^lka^sa ja
,^«^imerkil«si.'.Riiotsissa on, kehittymässä suuria talouspulmia
^1
1^
^ ^ ^ ^
4-?
''••••iimm':
iW' I
jjjeöata/^upmi saa^.idänl^uppansa avulla edullise,^ t3ydy-;
/te^yl?s\^vilja-,.sokeri-, väkirehu- ja lannoketarpeet," niillä on
^, ^]iisi|u<c>k|ca^en tärkeä yaikutus Suomen .talouselämään.
? Toisella'puolen on nähtävissä/että Neuvostoliitto ostaa ^
'jfottkkömitassa suomalaisia laivoja, ja konepajatuolteita, ja
' auttaa; siten Suomen teollista edistystä mikä on peruslehtona
~'iiäkyai|caisen yhteiskunnan yleiselle edistykselle.
3
kuvaavaa on, että kokoomuksen "Vusi Suomi", mikä
'^Jdi^taa sanan varsinaisessa merkityksessä^ kaikkein vanhoil^
yji^ma-suuntaa Suomen yhteiskuntaelämässä, Joutui nyt tunv.
^^^^nustamaan; f ttä Sen *"pe|ot" ja /'epäilyt" olivat sekä ennen- laisia että aiheettomia, „Uusi Suomi kirjoitti: "On helposti
havaittavissa, että Neuvostoliiton kanssa tällä kertaa solmitun
;;kaiUppasopimuks6n niuotoutumiseen on suuressa määrin vai-
:^|:uitanut vallitseva-jhaallman poliittinen tilanne. Neuvptte-
.|u||en k^täessa,näytti J O siltä, että talouselämän normaalin
v.kt^iiiv.Mannalta'.ayainasemassa olevien tuotteiden, viljan ja
^•^-vpljyn.tupntiJäisi odotettua paljon pi?neipmäksi. Nykytilan­teessa
eivät Neuvostoliitonkaan edellytykset tyydyttää häi-
'f^en tärkeiden tavarain-tuontitarpeemme näyttäneet riittävil-
-'|ä;'*fpnr(eksi kuitenkin pessimistisimmät ennakkoarviot osoit-
"-^.tautuiW virheellisiksi . . .
?, vMutta hallitukseen pää-äänenkannattaja "Maakansa" (ml)
- tervehti erittäii^ lämpimästi pyt allekirjoitettua' soipimusta
* kirjoittaen siitä:'
) "Tällä kertaa tunnettiin Moskovassa käytyjä kauppaneu­votteluja
kohtaan erityistä mielemkiintoa sen vuoksi, että
kansainvälien tilanteen kiristyminen on omannut vaikutusta
myös kaupankäyntiinj'ä nimenomaan eräiden tavarain saan-,
liin ja hintatasoon. Meidän ikannaltamme oli erittäin tä^-
''lieätä, että saisimme Neuvostoliitosta ja muista itäblokin
paista riittävästi tavaroita, joiden saanti, on nykyisin ifnaail-inasj$
a-vaikeiitunut. On tyydytyksellä todettava, että neuvot-
. lelut ovat olleet tässä suhteessa'varsin tuloksellisia."
\ ; „Ja "Työkansan Sanomat',' (Skp) sanoo suoraan, mistä ta-
,^yaroista. on kysymys:
j "Usisat l^nsi-Euroopan maat, niiden joukossa myös
Skandinavia^ ovat joutuneet säännöstelemään öljy- ja hen-siinituotteiden
Jakelua vallitsevan kriisin johdosta. Kaup-
, pamme Neuvostoliiton ^kanssa pelastaa meidät tällaisista vai-
, j^euksista . . . " _
;> ^SKI>L:n äänenkannattaja Vapaa Sana osoitti tilastotie­toihin
viitaten melko yksityiskohtaisesti sen kuinka edullinen
tämä kauppasopimus on nimenomaan Suomelle;
t ". . Ensi vuoden vientimme Neuvostoliittoon nousee
r^l.8:miljoonaa ruplaa-suuremmallesi kuin mitä runkosppimus
\ edellyttää. Suora tuontimme Neuvostoliitosta sovittiin arvol-
,taan 498.9 miljoonaksi ruplaksi. Mutta jo Tunkosopimuksen
imukaan tasetta voidaan tasapainottaa 120 miljoonan ruplan
arvosta kolmikantakauppojen avulla — pääasiassa'Tshekko­slovakian
ja Puolan tuonnilla — sekä Neuvostoliiton suoritta­milla
maksuilla Vapaasti vaihdettavissa olevilla valuutoilla
40 miljoonan ruplan arvosta. Taseen tasapainisuus Neuvos­toliiton
kauppässamme. on siis turvattu ja. mitkään valuutta­poliittiset
syyt eivät ole esteennä kauppakäyhnillemme.
"Tuontikiintiöistä herättää huomiota erisin sen, ^että Neu-yostoliitto
on voinut luvata toimittaa nieiUe sen määrän veh­nää,'
minkä olemme toivoneetkin eU > 65,000^ tonnia enemmän ,
.'^uin. runkosopimus edellyttää . . . Neuvostoliitto tyydyttää
-myös sokerintarpeestamme noin 60 prosenttia.
"Erittäin tärkeät lämpö- ja voiinataloudellemnie ovat
^Neuvostoliitosta ' tuotavat polttoaineet. Runkbsdpimuksen
v^mukaan<: Suomen piti saad antrasiittiä,. koksia ja ikoksaantu-
V, vaa hiiltä yhteensä 200,000 tonnia. Nyt saafhunekin näitä polt-
•~ toaineita sekä kivihiiltä yhteensä 430,000 tonnia. - MyÖs neste-v^^
äisten polttoaineiden tuonnissa tapahtuu voimakasta l i ­säystä
. . .
^ /'Mitä vientiin tulee, niin pääpaine on, laivoissa, koneissa
,Ja,muissa metalliteollisuuden tuotteissa, joiden osuus on yli
'50 prosenttia. Työllis3rys metaUiteollisuudessammeron läten v
tiirvattu. Puu- ja paperituotteiden osuus kokonaisvienhis-
.^niine^lcaävaa ja monipuolistuu huomattavasti ,Uutena
d^enknntPisena piirteenä vientikiintiostämme voiJfaaiHnai-
/ foto WaUi Sudtmiy, Otit, täytti
nmnaaialaat joJukuuo 10 pHivSni
74 vuotta.
^nattiithOOMf WiatefisJ},,OAt,
tiyUSä perjaotaina. Joulukuun 14
VSavisA 72 vuotta.
. EUia Salonen* Edmonton, Alta.,
iaytt9ä sunnuntaina. Joulukuun 16
pnä 70 vuotta,',
..Aatto .Ifconrn, Toronto, .täyttää
sunnuntaina, Joulukuun, 16 päivä
nä, 60 vaolta.
Yd^ynune sukulaisten ja tutfa-vain
onnentoivotuksiin.
Standard! Oil-yhliö Euroopan
OIJIPIAKISOJEN PISTEET
Kaikkien maiden edustajat pitä­vät^
Jdrjaa Joiinka paljon, kunkin
j^aan Urheilijat saavat- pisteitä,
vaikka kansainvälinen' olympiako-:
mitea, «elittääkiii,, ettei sitä tulisi
tehdä,toska AoIyropMalsI?^^^;;on ky:;
syoiys vain persoonakobtaisesta Idi-pailusta'.
Glqbe and Mailjehden olympia-kirjeenvaihtaja
Jack ;Sullivan sanoi
tästä viiine torstaina seuraavaa;
> ^Kansainväliset' auktoriteetit
«anovat,iefteroIe olemassa mitään
sellaista'kuin'Olympiakisojen. pis^>
teet — kilpailut ovat vain henki-i
ISparemmundesta eikä maitten
. välislär Tämä.maäritelmä on saa-fjiutv
thuomatavamman'.<,<kannatuk-:;
sen vain Fijiltä, Etelä Yletnamil-
^ta j a Bahamalta."
^;;Mainitullla.ei ole yhtään pistettä.
myiKuvA
Niiden :v.maiden.: joukossa, jotka
oyatvUmaiisseet /^^^
ottamaan vastaan Unkarin "pako-a|
8ia", joiden, joukossa vältetään
lievän tyjöväenjohtajlakin, jopa
communlstejakln, on Latina-Ameri­kan
kauhulla mainittu fasistinen SO-tilasdiktatuurimaa
—, Venezuela.
;Vleisesti tunnetaan se tosiseikka,
että raakanialsten sotaherrojen halr
Itsemassä maassa, .joka nyt on 'kyy­neliin
saakka heltynyt Unkarin uh­rien
pUqlestä;'joka ainoa työväen-ohtaja,
kommunisti ja yksinpä l i -
ieraalinen henkilö on joko murhat­tu
tei istuu,vankilassa ellei ole on­nistunut
pääsemään' maanpakoon.
Kun tällaiset voimat kyynelöivät
Unkarin uhrien puolestai niin hel­posti
voimme nähdä,että- kysymys
on- jostakin muusta kuin ^ uhrien a-vastamisesta.
— Työmies-Eteen
päih;^
suun o$a
Jitluaa ipalata kotiin
Ktm Vofk;^ Yhdistyneitten Kan­sakuntien
tulisi tutkia jyhdivvalta-
' laisten dljyparoonioi «suutta'Unka­rin
kapinaan. Tulee muistaa, että
Standard 011 Co. of New Jerseylle
oli myönnetty öljyoikeudet kahdek­salla
miljoonalla eekkerillä Unka^
rissa fasistisen Horytbyn hallituk­ien
taholta Ja nyt öljy-yhtiö arva­ten
haluaisi niitä takaisin. Ja Stan
dard<>ljy-yhtiön puheenjobt»ja Eu­gene
Holman on tulvittanut Unkar
ria kapinapropagandalla.. ..-tfolman
on puheenjohtajana nllnsanotussa
"Crusade for Freedom^' Cvapaus ris­tiretken
) johtokunnassa, joka ra
koittaa tätä kapinapropagandaa; Hä­nen
röma yhtiönsä myös varaa nel­jännesmiljoonan
dollaria siihen tar;
koitukseen vuotuisesti. tarvittavish
ta varoista;' Myös tulee miljoonia
lisää muilta WaU Steetin yhtymUta:
Holmanin "ristiretken'Vtoimesta rai^^
holtetaan Euroopan Vapaan Radion
laajakantoinen propagandakoneisto:
yiimeksimainittu on Itä-Euroopassä
käydyn kylmän sodan propaganda;
ase.; Sotilaallisena aseena on Allan
Dullesin johtama: Yhdysvaltain
Central Intelligence Agency < (kes-kusvakoiluasioimisto).,
Yhteisesti
nämä tunnetaan nimellä; "Projekti
Euroopan:, Vapaan: Radion johto­kunnassa
ovat:myösWestinghousen
presidentti Gwilym Price.i General
Motor&yhtlössä.: johtoasemassa^ ole­va
HarlowCurtice, US Steelin Ben­jamin
Fairless sekä kumiparoonlja
yksi'/maaltoan armottomimmista
slirtomaakänsojen ' riistäjistä' Har­vey
Firestone.
A L L A N DULLESIN
YHTEENLIITTAMA
Itse Allan Dulles on se mies. Jo­ka
liittää yhdeksi nämä kaksi pro­jekti
X:n haaraa, sillä Dulles -oli
National Committee for a Free Eu-rope
(vapaan Euroopan kansallinen
komitean);£ensimäinen puheenjoh­taja.
Mainittu komiteajärjesti "ris­tiretken"
joitakin vuosia sitten.'
Vain aika näyttää kuinka paljon
verta: vuodatetaan Unkarissa näiden
propaganda- Ja sotilasjohtajien 'toi­menpiteiden
takia. xMev tunnemme
Yhdysvaltain vakoiluasioimistpn
osuuden Guatemalan ja Iranian ka­pinoissa:
^ Kuitenkin sen/osuus ^Un­karini
»tapahtumien: yhteydessä :on
vielä osittain hämärän peitossa,
mutta on olemassa,: :todisteita./si^^ä,v
Utti Uoimaain t^i^f^swÖA pitkitti
VfAarÄo, tapabtumla.. SU^me unkS'
rilaista Jkapinallista.lMrtol Assoäar
led Fress^mtistfdmistftUe Bonnissa
Saksassa, että beitä oli jobdetto bar>
haan valheellisilla toiveilla ulko­puolisista
"Vapaaehtoisista". Nijtä
valbeelllsla.toiveita oli laajallettu
Euroopan Vapaan Radion taholta.
SUURI LAITOS
En kuitenkaan nähnyt-verta Cru­sade
for Freedomln New Yorkissa
sijaitsevan päämajan lattioilta.'^ Sil­lä
järjestöllä on käytettävinään
useita kerroksia 46 kadun J a East
RiveriPriven kulmauksessa'sljaitse-m
vasta upeak»^ pil«»pili4||Sstä. Ja
«Uval todella epoäoUisia.
NilfV me teemme frinomaista tyd-tä,
he sanoivat ^Meidän maalimme
«n satellittioen Eurooppa. He
anamme toivoa 70,OOOjDOO-Kautaver-bon
(akana.olevalle vangftulle."
He kertoivat meille, että se on
suurenmoinen t y ö . . Miksi? He ker­tovat
jo pudottaneensa Itä-Euroop-paan
-250 miljoonaa kappaletta -ffvar
pauskirjaUlsuutta'*' 400,000''propa
gandapallon avulla.' ^ Ja he väittävät
radioasemansa olevan'suurimat E u
roopassa. Kaikkiaanrf^väpaita radio­asemia"
on 29.
Billl/ANNIAN TOIOIN
'ORJAKAPINAStA"
Lontoo.ir-- Viime viikolla julkais­tussa
'toimltuskirjoituksessaan Lon­don
Worker sanoo. että. Britannian
toryjohtajat käyttävät hyväkseen
uinuvaa/'amerikkalaisyastaistamler
Ualaapakoittaakseen; Yhdysvaltain
hallitusta; muuttamaan upolitlikkaaa-sa
Keski-Itään nähden.
Otsikolla 'Toryjen orjakapina"
lehti huomioi, että joukko^ torylai-sia
parlamentti jäseniä — ,"emm
raäkseen Yhdysvaltain ^politiikan
entisiä orjamaisia kannattajia" —
nyt vaatii Yhdysvaltain tuomitse­mista
siltä syystä, että .se ,ei .kan­nattanut
-Britannian hyökkäystä E-gyptiin.
Nämä/töryt ovat nyt- vasta ruven­neet
"hyökkäämään , Yhdysvaltoja
vastaan'kos'ka se kannattaa^YhdiSr
tyneitten' Kansakuntien päätöslau­selmaa,
jossa ^vaaditaan Britannian
ja . Ranskan I asevoimien Egyptistä
poistamista.
3 frLuonnoUlsestiUn Yfad ei
vastusta.Egyptiin hyökkäystä^sii
syystä että se'haluaisi kannattaa
YK:n periaatteita.
"Yhdysvallat pyrkii, hävittämään
, Britannian vaikutuksen- Keski-Idäs-sä.
Se,, pyrkii arabikansojen'suo­siooni^;;
teeskentelemällä ^ imperialisr
min Icaikkien muotojen uskollisek­si
vastustajaksi. **
"Samanaikaisesti 1 se pyrkii ^väln
j a voimain :;:vöimistuttamaan,ko
rolliaan^'Keski-Idän;öljyyn nähden?.
Mutta,' ibnötaän^toindtuskirjoi-:
tuksessa edelleen, "vaikka Yhdys ^
vallattikanYiättakiU; YK:n%äätÖ8lau-
Selmaa 'yääiistiL ^istä, se' päätös­lauselma'
(Britannian, Ranskan ja
Israelin Joukkojeircjpoisi^etänds^^
si Egyptistä) o a edistysfnielinen ja
on pantava täytäntöön." ' '
Edelleen kiijoituksessa varoite­taan:
"Aikaansaattaen taloudellisia on­nettomuuksia,
Suezin . seikkailu' on
heikentänyt "^ritanniäa^Mö
sesti J a siten ^asettanut sen: alttiikr
si uusien'yhdysvaltalaisten sanelu­jen
vaaralle.
"Täniän kurjan ja vaarallisen
seikkailun .Jatkaminen , merkitsisi
vain uusia onnettomuuksia."
llysrättaiD ja Bi^siliänr .^iriUltil sol-inlttit
vdinSsiq^Umis,«Mattaa kuin'
to jnidly«ya||at ly^flyttfi-Canadaii
maaliman TehnämaiMtlpoilta Ja'pa-k
o l j ^ , ja|?jiaWraan«a,,ottamaaB vas-taan
.midysvaUais vtihnäjlljäämää.
- Ndjänkymmenen ..^ruoden;. laina*
sopimuksen mukaan Ybdysv^t
läbteftäätkolmen-vimdenv kuluessa
LSOO^ tonnia vehnää, arvoltaan
SliV mllJCNmaa, oUen.se sunrih sei?
lainen kauppa Latinalaisen Ameri­kan
historiassa. "
Brasilia oli pakoitettu byväkapr-mään
slllä^ ehdoUä.' että Yhdysval-
SITA
M.
T Ä I
lat tulee olemaan sen 'formaalinen
varustaja". Alunperin > Yhdysval­tain
taholta vaadittiin; >ettäi Brasilia
ostaa käteisellä^ vuoslttabi \200jD00
tonnia •^yU>ilalnainäärän.'i>;8ras£li^
taholta .väiteltiin"Itii^. kolmisen^
kuukauden ajan, miitta se o l i M ^
doin'sopimuksen sbimi^miseksi pa­koitettu
hyvä&^yn^än,^'että-se ostaa
130,000vtonnia vuosittani.' ^ "
asuntoa Ja cetiraa» valitti vai
desta syytetty oikeudessa.
'ISilna tapauksessa" vastasi
mari, ' T e i l l l <ä «nää ole syytä
jiuolissanne^ sillä nyt takaani
I t a i i ^ sen. ..Ybdeksän kuufc
vankilaa."
- * ^ * *
XEVPJ^ISUUTTA
''Vietitteko levollisen yön", 1
k e ^ u v l l a n omistaja vieraäl
Joka, oli nukkunut rakemn
p o r s t u a s s a - v a a t l m a t t o i
vuoteella.' 7"
' ^ y l l ä ^ellä tuU pärjännet
vastasimeras.x ftNousin aina isi
„tällöln ylös leväyttämään vähai
tani."
(:jfiiadg#,in^^^
^ons^ikuvästinu^n
lÖ3^:!l^eti!v<xsinfiltossa
Uutta^sähköjolitolinjaa^ laskies-aluepiin</^
eteläositta ^ Sutshahin
joen ^yläjU9ksun.';iaakSDSta ^hdek-sän
pronsslkuVastintaJafmuinaiisia'!
rahoja. t^^Paikalle matlfnistäneet' Neul
vo^oliiton /tiedeakatemian/Kaukot
Idän osastdfftyöntekijät ovai fodeuf
neet, .et^r^ Pi"Mu2ytshenkon Jöyto;
:kuul4ti| Xtl^^Yuosisadan/dlksdsäm^^
sillä on* siiurl tieteellm^n. merkitys.
'Kuvastimiien LslblkäP^olella'-m
llntujeii, 'jkalojenf eläinten- j a ' kuk­kien'
kuvia 'sekä mytologisia jäelä- '
mäntapoja esittäviä kuvia. Kuvi^sti-cnlenkeSkelläonrelkä^
josta ne voi-
.^daan ripustaa vyöhön: Heijastuspuo-
11^ on. kUUoitettu ^ huolellisesti ja
eräät niistänen, peitetty .hienolla ^ho-peakerroksella.
le
^/Ottava.*— Japanin kauppaed
ja;'^Eme^Yaniasita ilmoitti Ii
viikkona täällä, että Japani on
'nyti|Sopimukseh /1,500,000 tc
^ra,ntaoorini'ostostä:r^v':MaImi toi
•itaamsilleviyancouverin: ja Tex
saarien^ louhimoista.
^'^,flSn, sanoi,-'että sopimuksen
,k^an ,ensi vuonna maaliskuu
päivään mennessä toimitetaan
raniamalmla'Japaniin 600,000
lyökjolitaja sai surma
fouiu^slalin. 1dvi>
]IIani(ouwadge. — Työnjo
Robert Cook sai torstaina surn
kun'hän Joutui kivivyörymän
kaivoksessa. *'
Hän^ saapui J.änne viime h
kuussa,; Timminsistä^ /
ff
Berliini. —.Olosuhteita Ennsin,
Ebelsbergin, Weg8dieldin Ja Hai-dinJeirelUä,
Jonne, suuri, osa '|tä|
valtaan paenneistaj unkarilaisista
on; sijoitettuna^ kuvaa dsterrelchlr
sche Yolkstimme: "NäUlä ihmlslK^
:\^lä :i 8||inrUnmaksi osak^vvcjUutl
^väSirlä^ käsityksiä Itävallan olois­ta",
kirjoittaa lehti. Itävallan-vl-
Tanomdsilla on suuria valkeuksia:
pakolaisten sijoittamisessa ja
; huoltamisessa^ <'R^ kysy­mys
on kuitenkin, mitä tulee näil-
-le Ihmisille tapahtumaan tuleva!-;^
suudessa; Ennsin leirillä on tällä'
kertaa n. 600 unkarilaista pako­laista,
joista suurinosa on 20 —v
30 vuotiaita nueshenkilöitä.- Pako­laiset
ovat sijoitetut n.-20 neliö-metrin
suuruisiin hnonelslin^<Yh-|
dessä huoneessa' on* jopa 10 — 12
henkilöä. '
^"Kjr^ymykseen, miksi he ovat tul­leet
Itävaltaan, saa erilaisia vastauk­sia:
'Meille sanottiin, että venäläi­set!
tulevat pommittamaan ödesber-gia
eli Sopronia ja niin me lähdim­me
pakoon"^ kertoo eräsjnaishenki-lö,
joka on ollut maataloustyöläinen,
lisäten: "Vapaan Euroopan radio
nita, että vihdoinlcin olemme
pääsemässä maataloustuotteil­lamme,
nimittäin maidon Ja
maitotaloustuotteiden viennillä,
Leningradin suurelle talousr
alueelle . . .
"Hinnoissa, jotka suurin piir­tein
noudattavat maailman-nvarkkihahiötoja,
on .tapahtu-'
nvt:.nousuja ja laskuja puolin
ja. toisin. .Ne ovat Suomelle
j^leensä edulliset. Kokonaisuu­teen-
"katsoen uusi kauppasopi­mus
lepää lujalla pohjalla -Se
vastaa molempien maiden etuja
ta s apuolisestii v Nimenomaan
Suomen kannalta se turvaa
huolto ja perustarviketilan*
teemme: ratkaisevasti: Nykyi­sissä
oloissamme emme voisi
solmia vastaavaa-suixruusluok-caa
olevaa ja yhtä varmaa
k a up p a sopimusta minkään
muiin maan kanssa koko maail­massa."
Se on todella tärkeä ja vär^
te^notettava tapahtuma, jota
kannattaa tutkia täällä Cana-dassakiii.
lupasi meille paljon; työtä j a hyvät
olot", kertoo östetreichiccheVofe
stimme. Lehti.jatkaa: "Entä nyt?
Nyt ovati nämä ihmiset leireilläv el
yhtään tai vähän rahaa taskussaan
eikä mitään tulevaisuuden näköalo­ja
.edessään.: Olemme pettyneitä'*,
kuulee usein sanottavan niin Enn-
,sissä kuin Ebelgbergissä.; Monet ar­vostelevat
leirin johtoa j a erikoi­sesti
ruokaa."
"Leirillä aletaan vähitellen järr
kiintyä, ihmiset kysyvät itseltään,
miksi he lähtivät kotimaastaan. Var­maan
.pakolaisten joukossa ; on sei-:
laisia. Jotka haluavat asettua vain
Amerikkaan. Amerikka. lOn tähän
mennessä kuitenkin ^ lupautunut ot­tamaan
vastaan vain< suhteellisen
pienen määrän : pakolaisia. Suurin
osa heistä - tultaneen lähettämään
länsi-Saksan ja Belgian: hiilikaivok-:
siin. Kuitenkin monet jotka ovat
paenneet vaimonsa Ja lastensa kans­sa
kysyvät itseltään: "Miksi rae oi­keastaan
lähdimme pakoon?"
^Unkarilaisten pakolaisten pame
alkaa jo tuntua f työmarkkinoilla,
koska he tarvitsevat rahaa"^ kirjoit-:
taa österreichisehe Volkstimme.: i:
V Niiden unkarilaisten lukumäärä
jotka 1JnkariniWienin lähetystös-^
sä ovat pyytäneet. päästä^fakalsini
kotimaahan, on viime päivien ai-:
kana.jatkuvasti kasvanut.'^öster­reichisehe
Volkstimme Julkaisee
Unkarin Wienin- lähetystön^^^^ ti
donannon - Jossa /sanotaan, lähe-^
tyston tulevan tekemään' kaikken­sa
Jotta niille pakolaisille; jotkal
Jialnavat palata »takaisin .kotiin,^
;«annettaisiin mahdollisuus palata
niin pian kuin mahdollista. Itä--
vallan lehtien kirjoituksien joh-:
dosta, joiden j^mukaan. suurin osa ^
pakolaisista haluaa Jäädä rajana
Jälieisyyteen,' y toteaa . l ä h e ^ t o , :
että tämä ilmiö on yhteydessä sil-f
hen tosiasiaan, * että pakolaisten j
keski^ndessa voimistuu pyrkimys^j^
palata ennemmin tai myöhemmin
takaisin Unkariin.
:: 40 Itävallassa internoituna ollutta
Unkarin armeijan jäsentä on myös
pyytänyt päästä palaamaan takaisin
kotimaahansa.
ARMAHDUSAIKAA JATKETTU
Wien^UnkarllaisilIe pakolaisille
annettua armahdusta on laajennetr
tu ilmoittaa Budapestin radio. Alun­perin
^oli tarkoitus, että kaikki en­nen
vuoden loppua kotimaahan pa-:
laavat pakolaiset J^sivät ilman rän--
gaistusta. Aikaa on. nyt .pidennetty
maaliskuun loppuun. f
kilpaile Moskovassa
Brunstvlck. -r? Yhdysvaltain ^val-tiodepartmentti
(ulkoministeriö*) on
kieltänyt Yhdysvaltain amatööri-jäälaekkoilijoilta
vi oikeuden osallis­tua
^Moskovassa :ensii<vuoden; alussa
pidettäviin" jääkiekkopelin , ^maail­manmestaruuskilpailuihin.;
Kiellon
perusteluksi mainittiin / Unkarin ta­pahtumat.
,
r Yhdysvaltain Amatöörijääkiekkb;
joukkueen virkailijat selittivät per­jantaisessa
^lausunnossaan, ett^ ;ame-rikkalaiset,
jääkiekon pelaajat osaa­vat
osallistumisluvan silloin. Jos
M-mestaruuskilpailut ; siirretään jof
houkin muuhun maahan Neuvosto^
liitosta, eli jo^. koko muukin maail­ma^;
ryhtyy urheilun nimissä politi­koimaan.
Elinkustannukset jälleen uudess
ennätystasQssa; TeäaHipiälkat alas
Uusi inkuvttosi
Ukrainan opistoissa
Noin 34,000 nuorta on aloittanut
uudenL lukuvuoden tasavallan teknil­lisissä
opistoissa. 103 tällaista oppi­laitosta
kouluttaa työntekijöitä
enemmälle kuinvlSO ammattialalle
:raetalllteollisuuden, -yuoriteollisuu­den^:
metallurgisen; teollisuuden; 'kOr
miallisen rteoUisuuden J a muiden
teollisuusalojen^ tuotantolaitoksia SOT
kä rakennustyömaita, rautatier ja
vesiliikennettä sekä j maatalouutta
varten. ^ ^ . '
Ottawa. — Se "huomattava las­ku'',
joka tapahtui canadalaisen työ-:
Iäisten 'reaalialkoissa: viime syys­kuun
aikana; kuten Ilmoitettiin liit­tovaltion
tilastotoimiston: raportissa
marraskuun;'^7/päiyältä,^::on^: sitten
sen hetken käynyt .vieläkin jpahem-maksi.:
Viime tvjikolla ^tilastotoimis­ton
taholta ilmoitettihi, että elm-kustannusindeksissa:
on jälleen^ta-pahtunut
nousua, ;lndeksin'osoitt^es-^^
sa 120.3 pistettä maraskuun: alus­sa,
eli 3.4 pistettä enemmän kuin
vastaavana aikana viime <vuonna.
.Tämä ennätysmäinen taso saavu­tettiin
suurimmalta osalta juuri lei­vän!
maidon, kivihiilen, säilykei-den,
vihanneksien; vuokrien; mies­ten
talvitakkien; huonekalujen yms:
tavarain hintojen .'^nousun ansiosta.
Samoin tapahtui kotitalouskustan-nuksien
kohdalla.
Tilastotoimiston numerot todista­vat
Canadan pankkien viimeaikaiset
ennustelut,; että Canadassa voidaan
odottaa inflaation.vsplraalia^r Reaali­palkat;
putosivat kolmella pisteellä
toukor J a syyskuun yälisenä aikana
Ja sama suuntaus öuiedelleenJatku­massa.
; Pitkäaikaisia työehtosopi­muksia
solminneet työläiset kärsi­vät
tästä eniten, sillä enemmistössä
työehtosopimuksista el ole minkään­laista
:varausta,i;ijonka- 'perusteet
palkkoja 'yoitaislin: korottaaaika-ajoittain
elinkustannuksien > nousua
vastaavasti.
> Canadalaisten ^^elinkustannuksien
nousuvseuraa kokemuksia Ybdysval-
'loissa;>imissäy elinkustannusindeksi
on myös:<7go4ttanutjatkuvaa'nqusua:
New-Yorkissa ilmeÄjväCaboVv Re­search
Julkalsu!-on:ennustanut;: ett:
"on-olemassa.suuri vaaraosilta;'että
elinkustannukset tulevat kohoa-
UJköl^lsia filni,^^
Neuvosfj^Rifon
elokuvafeiäfeEeJssa
- i V ^ - . < t
vi^Gorjkilleiumetty^ Moskovan e
kuvastudio.päästää tänä vuonna val­kokankaalle
yli 60 venäjänkielelle
äänitettyä ulkolaista filmiä.
.Neuvostoyleisö on jo saanut tu­tustua
kiinalaisiin, unkarilaisiin,
tshekkoslovakialaisiin; italialaisiin,
italialaisiin^ intialaisiin; : ranskalai­siin
ja;.Jugoslavialaisiin filmeihin.
Ensi kerran tänä vuonna on:'Neu-
Vostoliitonv 'elokuvateattereissa esi-:
tetty tcreikkalaista filmiä "Väärä ra­ha'*;
jolla o l i suuri yleisömenestys.
.Gorjkillernimetyssä Moskovan elo--
kuvastudlossa: äänitetään parhail­laan
venäjänkielelle amerikkalaista'
filmiä "Maan suola" jä japanilaista
filmiä "Taistelu Saipanista."
maan nopeammin, sillä Suezin 1
on nyt jo aiheuttandt uuden no
'perustavarain hinnoissa."
.Tilanne „ aiheuttaa vaikei
myös 1 farmareille.'; Soskatchev
vehnäpoolin johtajat ennustave
tä vakavinta kriisiä lännellä
siellä v^oii koskaan - tapahtunut
hallituksen toimesta aikaan £
ta maataloustuotteiden hintoja
ka ' olisivat lähempänä tode
kohtuullisia hintoja. (Viime V
la täällä pidetyssä luttovaltio
maakuntien välisessä maataloui
ferenssissa maatalousministeri
diher hylkäsi kaikki sellaiset 1
tukset.)
Talviaikainen työttömyys
alkaa kohottaa kaameaa päät
Vaikka nyt vielä ei ole saata
maatakäsittäviä .tilastoja sellai
huomattavimmista ^teoUisuu
kuksissa kuin Toronto ilmoit*
olevan lähemmäksi 18,000 työt
Työttömien lukumäärän koho
viikko viikolta ja hyvin mahdol
ti' kohotessa > suuremmassa ms
sä joulukiireiden- jälkeen, 1
tarkkailijat täällä ihmette
kuinka hallitus aikoo, löytää.
10,000 unkarilaiselle pakolai
Jotka se > aikoo' tuottaa Canai
Jos -hiallitus ~aikoo-4iuolehtia r
pakolaisista siksi;kunnes h e i
vät ansiotyötä; joidenkin mi
teen:mukaan siitä voisi koitua
renlainen lasku.
^iefflän näkövJnUsfäikatsoen
Painettuaan puuta - pyytämättä
kaivettuaan esiin:yäärävartisensa Ja
raapaistuaanvtiUentuolinv istuimen
alta, -vanha ystävänune Pietilä . sa­noi,
sen parempaa tervehdystä lau­sumatta,
että i'on ,se^ suomalainen
kunniantunto sellainen kapine, että
se < panee ainakin pakon ' edessä
tuiinustamaan". ' •
Sellainen se on, myönsimme me
naputellen^ konettamme. ,
^,: J ^ ^ hyvän henkisauhun ve­dettyään..
Pietilä aloitti uudelleen
verkkaisen'jutustelunsa: j a heitti ^lo­pulta:
kysymyksen,, kuten heitetään
koiralle luu:
Nyt oli vuoro meidänkin kysyä:
pnko\:tarkoituksesi: kehua joitakin
toisia, vaiko moittia meitä?"
*^Öta iasia miten tahdot'^ huomaut­ti
Pietilä j a kaivoi-taskustaan Jou­lukuun
kuudennen päivän toronto-
Msen Vapaa - Sanan' j a kysyi:
"Oletko lukenut" tätä?" .
"Virkani puolesta,.kyUä."
''Mitäs arvelet sUtä" kysyi PietUä
jo 'tiukenunassä .äänensävyssä. .
"Entinen on sävy j a nuotti" päät-
Pietilä ollut tullut niinkään: paljoa
meidän y mielipidettämme : kuule­maan,^
kuin Joitakinhuomautuksia
tekemään.
"Siinäpä se Vapauden väen vika
onldn, ette^^tahdo^nuUaän a^^
nustustä tohisin ajaUeleviUe' silloin
kaan kuin niin pitäisi tehdä", saitu:
Piefilä.
Myönnettyämme, että parhaasti
tahdostakin huolimatta olemine~ me-:
kin sj^lUstynee^ varsiidun vibreäs-
::^'i'i01etko huomannut,: että toronto-laisilla/
jKlrkaveljilläsii on enemmän
omanaTvon -tuntoa-^ Ja- sitä^j häpyä,
mitäolet > pakinoissasi)vselittänyt?"' ^ l^nan mainitun . numeron^-olnulussi'
sä nuoruudessamme, j^bmätcuntv
laWenikiihI^piIuun,^mutta^ koel^^^
me vakuuttaa,, että .tarkoitus on
moisesta paheesta|yapäutua« kuten
voidaan hyvin belpgstitodeta;^
"No,,koetetaanpa nyt sitten yh­dessä"
sanoi .Pietilä. J a Väpäa Sa-vuUa
julkaistuun '^arabimaid^niö
Jytyimyrikuyaan" V s ^^
teh"hän ^aski lukea' kuvän'|allä:i:^^^^
Ieen'tekstih. Me siis luimme:
- ' * - ~ ^ -/^feSfäS^Ä-^::
,\ '^unAippa .katselee- janoisi^naä
anbiajaisten , maiden j. puntaan,
.missä ön katkaista ^jnnuädofSaj^^
vain ,lcanavan.;^kaatta^; KaihisM,:Ei^;;
roopän libili^ssä madssa on'sen«
takia fiondntta ^ sännöstdemään:^
^ iasoIUnin j a ^ I t t o i ^ i y i i käbrttSS."
tllä, "Egyptiin hyökkäystä minUn-
'kinjnielestäni virheellisesti puolus-,
tanut Vapaa Sana all;aa herätä to-'
dellisuuteen: Se-myöntää jof ainakin
kuvatekstissä lukijoilleen, että vika-pisto
oltrkoko- Egyptiin tehty hyök^
käyswvsiUä slitä^etsaatu !muutai kuih:
gasoliinin;: ja^ polttoöljyn säännöste­lyä
kapitalistisun Euroopan mai
hin."
Emme puhuneet mitään, sillä ko-^
kemuksesta tiesimme, ettei Pietilä
pääse niinkään helposti asiansa yi i
meen. . , - ,
**.. . Virheitten ^tpnnustamfaien
ei ole keneBekään ieippoa,;^SUnä
v,vaaditaan4moi^älstai:rolikeut^iJa'
Jratenjpäet,:^aiaa.Su|dlaj»n.:."
' ^Tässä 'vaiheessa ~" koskeamme
meldn%vuorostanune puheen/selit-;
taen, että-toivotaan nliil^äsiaji ole­van.
'^Kukaan ei olisi enempää mie-
Ussääh' kuin r a l l ^ o i t t ^ p t » ^ Jos
kaikki suomenkieliset^ lehdet tässä
maassa omaksuisiyat lopulta ,yksi;
mielisen kannan; kalkkien^fc^^
myös Egyptin -itsemääräämisolkeu-i
'S|?Et'?&sfu
nänmuutokseen?" kysyi nyt Pietilä-
• ' ;bie6:;kS^^^
^Mutta:;fOT^ , ^ ,
teksti ei muuta. Vapaa Sanan äsäh-suuremmalla
syyllä kun tuossa kU-
^^in|id(^
"Odotat aivan liian suurta
tyrnistä; yhdellä ikertaa"^sanoi
tivalla., äänensävyllä ^ Pietilä,
nusta kuitenkin tuntuu, että
katuvat Siellä syntejään Egypt
•semääräämlsoikeuden loukkaai
suhteen . . ;
.'fKatsohan tarkemmin tätä
^ paSt. Sanan; joolukuimkuudcE
päivän numeroa. Se on Suo
itsenäisyyspäiväin Ilmestynyt
ti,—,eikä kuitenkaan siinä
puolta sanaa meitä, kaikkia
läheisestä,asiasta kuin Suo
. itsenäisyyspäivästä. Mistäs
,Ief tämän Johtuvan?"
- 'En'Ole ajatusten lukija".
"En ole mInälEäänr mutta jos
si kertaa kaksi on, neljä, kuten
tsakoulu^, opetettiin, niin s
'voidaan tehdä sellainen johtopi
että intoiltuaan Egyptiin te
hyökkäyksen puolesta. Vapaa
ei kehdannut nyt pUhua m
; Suomenkaan itsenäisyydestä.'^
Me pllinme nyt yhtenä kys:
.merkkinä. ^
/^iMuttalTled^
rmiiks^iettäS^^
M l e n s l j i ^ ö iÄ
siihteen ''on-toinen" merkki s^^
tä, hävyn häntää.ei. ole koto
sielläkään syöty. Ja että niin
^^oM|opw^|täp«;;jA^^
tsfiyaass^kin on^suurempl ilo y