Vapaus, May 26, 1960

              |«liiiiiliil^i|ilpii^
$jYKsivu^-2' i ' "Torstaina, toulcök. 26 p.;—Thurs&ay,' May'"26, 1960 ' A : " . ' "
, (UBERTT)'^-^ i Independent .Labor
vOrgan' of-' Plnnkh ^"Oariädlans.:' Es-:
tabjiäied' Nov.- ,e/^m7.^^'Authorizisd
'as^ second,class^xaaU(by„ the, Post
Office Department,>TOttawa*^Pub-liahed
/ thrlce K, weekly: ^.-Tuesdays,"
:vThursda^vandfSati^ byiVapaiu
Publishing Oomptoy LtdVat loa-102
•Elm St/W.; Sudbury, Ont-i^^Canada.
Telephönes:fBus.> Office OS.M-4264;
Editorial,Offlce^OS;4-4265. Manager,
E. suksi. Edttor W. Etduiul.- kaillng
address:rBox; 69," Siidbury, pntarlo.
Adyertisingi rates^upon^epplication.
Translatlon free ofcharge.V-'-'^
. TILAUSHINNAT: T , . -
Canadassa: vlf. 8.00 6'Jtk. 4ä5
Yhdysvalloissa r 1'vk: ».00 6 kk: 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5i!5
Falcönbridgen lakosta 1/
Viimeaikoina on täällä nikkelialueella puhuttu ^a skirrii
joitettu ^ paljon FalcoÄbridgen työläisten taistelup ISaittor^
muuäesta", mutta kukaan ei ole'vaivautunut-pohtimaan syn-s
.tyjä^syviä siitä mikä ajoi työläiset yksimielisesti taistelun
tielle?Ei \voi mitenkään olla totta se, että Falcönbridgen
kaikki muut työläiset olisivat "väärässä"., ja ainolistaah Don '
-Giliis, (osasto No. 598:n presidentti) yksinään-"oikeassa". On
"tojiella jotakin poikkeuksellista' kun mr. Gillis, Falcönbrid­gen
entinen työläinen, joutui Falcönbridgen kaikkien-työ­läisten
tuomittavaksi. Taistelujen tuoksinassa nähdään kuka
• on kenen puolella ja niin kysyivät nämä lakkolaiset avoi­mesti
myös mr. Gillisilta, että "kenen puolella" hän oli.
Mistä sitten oli Falconbridgessa kysymys? Silmälaseista-
,<ko vain? Eihän toki! Silmälasikysymys oli vain se "viimei­nen
olki mikä varsan selän katkaisi".
Tosiasia nimittäin on, että täkäläisillä kaivosmiehillä on
: tahrätori: historia työehtosopimustensa kunnioittamisen suh­teen.
NikkeliteoUisuudessa on union paikallisosaston "pahan"
eli "punaisen" johdon alaisuudessa vallinnut työrauha aina
koko työehtosopimuskauden. Mutta toisin on ilmeisesti nyt
tämän "hyvän" ja kaikista edistyksellisistä aatteista lumi-puhtaan
johdon alaisuudessa. , '
Pantakoon ensin merkille tämä: Työläiset turvautuvat
lakkotaisteliiun vasta viime hetkessä, eli silloin kun mikään ,
muuta keinoa ei enää ole. Mutta tapahtuu myös, että työn­antajat
provosoivat lakkoja voidakseen siten kiihdyttää
hyökkäystä työläisiään vastaan. Falcönbridgen lakon yhtey­dessä
oli :näh'tävissä monenlaisia merkkejä siitä, että yhtiö
piti "jumalan lahjana" tätä lakkoa — ja mikä pahinta, yhtiö
: näyttää kianeenaseikseen joitakin, oikeistolaisia-uniojohta-jia,
jotka katselevat asioita yhtiölle edullisten silmälasien
läpi.
Toisaalta, kun kärsimysten malja täyttyy yli äyräittensä,
niin silloin eivät työläiset enää kysy, onko heidän lakkonsa
sppusoinnussa työnantajaa puolustavan lain kylmien kirjai-
:mien kanssa: Siinä ei liioin mitään ulkopuolista"
tarvita.
Syitä lakkotilanteen kehittymiseen on paljon — ja,suu­rin
syntipukki dn yhtiöi Täkäläiset kaivosyhtiöt ovat vetä­neet?
tapahtumien kulusta sellaisen johtopäätöksen, että ne
saavat tehdä työläisilleen jo miltei mitä tahansa. Kun union
: paikallisosaston nykyjohto ei käsittele enää valituksia juuri
lainkaan — kun union johto pitää tärkeämpänä "politikoin­tia"
vasemmistoa ja keskustalaisia vastaan työläisten kes­kuudessa
kuin työläisten oikeuksien puolustamista työnanta­jain
'mielivaltaisuuksia vastaan, niin enimmäisvoittoja ta­voittelevat
suuryhtiöt käyttävät luonnollisesti tilaisuutta hy­väkseen
"vanhojen hyvien tapojen" palauttamiseksi.
Puhelkaa vähän aikaa kaivosmiesten kanssa, niin tilan­nekuva
kirkastuu it
kaivosmiehet, että; union luottamusmiehet, k työ- ,
ehtosopimuksen määräämällä tavalla tuhansia valituksia j
ka vuosi. Useimmissa tapauksissa työläiset saivat silloin va­litukseensa
perusteella oikeutetun korjauksen ja niin jatkui
työnteko normaalisella tavalla. Nyt sen sijaan — näin ker­tovat
kaivosmiehet edelleen — on erotettu kokeneita luot­tamusmiehiä
poliittisluontoisten verukkeiden perusteella ja'
tilalle nimitetty miehiä, joilla ei ole sen paremmin koke­musta
kuin haluakaan valitusten käsittelyyn. Ja kun yhtiö
kiristää otettaan, antaa vanhaan tyyliin mielivaltaisia mää-räyksi,
kärjistää työn kiihdytystä jatkuvasti ja kohtelee työ­läisiään
ikäänkuin he olisivat "toisen luokan kansalaisia"
joilla ei ole mitään oikeuksia eikä edes unioturvaakaän, niin
silloin tulee tilanne kestämättömäksi. Mutta tätä kiristys-ja
painostusohjelmaa voidaan yhtiön toimesta toteuttaa vain
vissiin rajaan asti — sillä kärsimysten maljan täytyttyä
' nousee tie pystyyn.
Pääsyy Falcönbridgen viimeviikkoisten lakkojen puh­keamiseen
oli siis yhtiössä^ Mutta osavastuu tilanteesta kuu­luu
myös union nykyiselle paikallisjohdolle, joka kykene-mättömyytehsä
ja ryhmäkuntalaisen:kurjan politikoimisensa .
perusteelläon heikentänyt kaivosmiesten mainehikasta' unio-ta
siinä määrin, että yhtiöt luulevat jo voivansa toteuttaa
jälleen "me teemme mitä tahdomme" isäntä valtaa! Kun suu­ren
unio-osaston presidentti menettää lopunkin kannatuksen
oman työpaikkansa työläisten keskuudessa, kuteri tapahtui
mr. Gillisille Failconbridgessä, niin silloin on johtokunnan
syytä tarkistaa asemaansa ja vetää siitä asianmukaiset joh­topäätökset.
Falconbridjgen nelipäiväinen lakko puhkesi työläisten
keskuudessa kauan kehittyneen tyytymättömyyden kukka­na.
Välittömänä lakon aiheuttajana oli se, kun yhtiö erotti
mielivaltaisesti 17/miestä työstä. Työläiset laskivat,^ että jos
nämä miehet joutuvat nyt lähtemään, niin silloin ei ole enää
yhdenkään miehen työpaikka taattu.' Ja kun linion paikallis­osaston
johto oli ilmeisesti.menettänyt työläisten luottamuk­sen
toimettomuutensa ja kykenemättömyytensä takia, niin-silloin-
päättivät työläiset-spontaanisesti laskea* työkalunsa^
alas ja* ryhtyä"myötämielisyyslakkoon työtovereittensa^oi-keuksien
— ja siinä samalla omien oikeuksiensa turvaamirs
sen puölKiia. ' ^
/ Päättävällä" esiintymisellään ja suurella yksimielisyy---
dellään työläiset voittivat tämän taistelun. Yh'tiö oli pakoi-tettu
peruuttamaan erottamispäätöksensä ja lupaamaan
,eräitä,muitakin myönnytyksiä.
Mutta näyttää kuitenkin siltä, että Falconbridge jännit-tää
edelleen'jousta. Tällä kertaa^^se on; "valinnut" 15 miestä
1-%;^ "sijaiskärsijöiksi", jotka on pantu toistaiseksi pakkolomalle
-"^ —.luultavasti kostoksi siitä että he ovat aktiivisia-linion
miehiä, koska mitään asiallista selitystä ei ole tapahtumasta
-amietturtisäksi on annettu ymmärtää että"yhtiö aikoo jol||i
lakin ^tavalla jkostaa peräti 231' miehelle sen,yettä työläiset s
. ^' eivät" suostuneet lampaiden lailla vastaansanomatta kerit-:
ff f . , {^x Toivottavaa', kuitenkin ön, että työsuhdelautakunta, min-p
kä,käsiteltäväksi tämä'kysymys^ tulee, katsoo asioita, oikeu4i
i p S p i p p Ä S i l l ^ i i l l , ...
, JhmisHunnalla-^ on^,kaksi valinta
niahdoilisuutta, joko'tSydellinen a-seistariisuminen
tai kuolema' kau-hunaseiden
aikakaudella^- Pakoit-taaksemme
aselstaFUsunnan;^«rtw&Itf
tämMtöntä. ettS Vleisesti tullaan kS
mm 1 » ^
issiiSiÄBSiSiilÄ
kirj. GEORGE HARRIS
Mitä miiut sanovat
MIELIPUOLISUUDN
HUItl»UNÄYTE
Montreal.' (CP) — Quebecin l i ­beraalipuolueen
johtaja JeanLesa-ge
kehoitti viikon vaihteessa pää­ministeri
Antonio Barretten (maa­kunta-)
hallitusta peruuttamaan a-merikkalaiselle'
i teollisuusniiehelle,
Cyrus Eatonille annetun kaivos-alueluvan
Ungavan piirissä.
Puhuessaan 2,000 henkeä kasit
täneessä 'Vaalikokouksessa lauantai-iltana,
mrr Lesage esitti ajatuksen,
että Eatonin saamalta alueelta voi
Quebecin rautamalmia mennä
Kruppin tehtaille (?) kommunisti­seen
Itä-Saksaan(!)
Hän sanoi (perusteli kantaansa
— Vapaus) mr. Eatonin menneen
viime viikolla Pariisiin\yenäjän
pääministeri Hrustshpviä kellu­maan.
•
m
k'
IV
yi
f!
M
Työttömyys on
kansan kirouksena
Vancouverissakin
Vancouver. — Tämä meidän
kaunis merenrantakaupungimme on
saanut tämän kevätajan kärsiä 'ali­tuisista
sateista ;ja - kylmistä tuulis­ta,
mitkä ovat pitäneet ilmaa hyvin
koleina.: On kuitenkin-o
niin paljon ! aurinkoisiakin hetkiä/
että .Icukat ja muut kasvit ovat kau­niissa
kukassaan.
Tällä hetkellä kyllä paistaa au­rinko
täydellä terällä ja me tietysti
toivomme poutapäivien jatkumista.
^^^^^ ;
kin surullisempi asia, ainakin
tällä ympäristöllä. Samoin kuu­luu
työttömyyttä ja puutetta ole­van
kaikkialla tässä rikkaassa
maassamme. Ikävältä tuntuu
kuunnella ja katsella kun työt-;
tömät istuskelevat puistojen pen­keillä
ja rakennusten rappukäy:
tavilla toivon ilme kasvoillaan.
Monet Jieistä joutuvat ajattele-
—maan mistä tulee seuraava ateria '
ja mistä saa sateen suojaa päänsä
päälle.^^'Toisaalta näyttää kuiten­kin
siltä, etä osa näistä työttö-
''mistä ei vielä käsitä missä todella
on vika, ja mistä tällainen kur-
-juus johtuu — että johdossa ja
järjestelmässä on vika.
Haalitoimintamme on ollut kes­kinkertaisen
vilkasta. Pioneerimme
olivat järjestäneet hyvän ohjaajan­sa
johdolla äitienpäiväjuhlan kau­niilla
ohjelmalla:. Sydämellinen kii-^
tds erikoisesti- ohjaajalle väsymät­tömästä
työstään varhaisnuorten
joukossa: Kiitos myös niille nuo­rille
ystävillemme, jotka halusivat
siten äitejä ja mummoja ilahduttaa;
kauniilla ohjelmallaan.
Ensi sunnuntaina esittävät näyt­telijämme
hyvän huvinäytelmän
"Avioeron kynnyksellä". Odotam­me
silloin haalille paljon yleisöä.
• * *
' Sairautta on joukossamme ilmen­nyt
jatkuvasti. Olemmehan suurel­ta
osalta vanhempaa väkeä ja l i ­säksi
ovat monet joutuneet leikat-tavaksikin.
Siksi ovat monet meis­tä
joutuneet turvautumaan sairaa­lahoitoonkin:
Toivottavaa olisi, et­tä
kävisimme useimmin sairaita
tervehtimässä. Älkäämme unhoit­tako
niitä 'kahta vanha, ystävääm­me,
jotka ovat olleet jo useita vuo­sia
vuoteen omana. He eivät mi­tään
meiltä odota, mutta ystäväl­linen
sana ja lämmin kädenpuris­tus
- on heille :suurimerkityksellinen
asia. Älkäämme siis heitä unhoit­tako.
Lämmintä kesää toivoen, Elli.
sittämään ^ millaisia^ terrbritäppajia
on iJvarastoiduiainäkiiCf suuremmissa
maissa, niiden, rnukana meidän of
'massa maassamme. ^, =r | >
^ Ihmiset ovat yleisesti tietoisia
ydinaseiden irkauheasta: tuhovoimas­ta
ja vieläpä siitäkin, että, niiden
kokeilu on vaarallista nykyinen ja
tulevan sukupolven elämälle. ,' Tä­mä
tietoisuus on aiheuttanut valta
yvan vaatimuksen ydinaseiden-kokei­lun
lopettamiseksi.
Toinen tappaja on olemassa, hil­jaisempi,
mutta aivan -yhtä "kuolat­tava
kuin vetypommit. ~ Tämän a-seen
valmistamista on teky hiljai­suudessa;
miittazniin; paljon; tietoja
Oli: vuotanut; että ipääsemme käsi­tykseen
sen tuhovoimasta.
Financial-LPostin huhtikuun 1(?
pnä julkaistussa johtavassa toimi-tuskirjoituksessa,
Jonka otsikko" oli
"Asevarustelu saavuttaa hulluuden
huipunV,-kirjoitetaan seuraavaa: '
"Viimeaikoina: Yhdysvalloissa on
pyrkmiyksiä saada bakteerisota ja
hermokaasu ;'pyhäksi' ja:' tehok­kaammaksi.
Vuosia-Yhdysvallat on
varastoinut kuolettavaa: kaasua, jo­ka
voi tappaa miljoonia äkkiä. Toi
nen: kehittämistyö; koskee lavantau­dilla,
koleeralla ja muilla, kauhistut­tavilla
taudeilla :;saastutettuja:hyt-tysiä^
kärpäsiä ja täitä.
!'Tästä : sotilasohjelmasta on-oltu
hyvin hiljaa, koska moraaliselta ja
siveelliseltä kannalta yleisesti .vas­tustetaan
sellaista "puolustusta".
"Mutta nyt Yhdysvaltain armei­jan
kemiallinen korpus, jota tukee
korkeimmat sotilas- ja siviilieksper-titi
ovat ruvenneet popularisoimaan
näitä kauhunaseita.; Ne tappavat
enemmän:; ja nopeammin ihmisiä
kuin ydinpommit
''tällaisen joukkomurhan >kautta
ihmisen '.tappaminen tulee; maksa­maan
muutaman scntm, joka on
paljon ^halvempaa kuin tappaa uu
silla pommeilla.
". . "Aseistarii.sumisesta" puhu­minen
merkitsee häpeällistä pilkan^
tekoa: kun tällaisia ehdotuksia teh­dään
vakavasti."
Financial: Postin toimituskirjoitus
mahdollisesti aiheutuu eräiistaYh-:
dysvalloista: tulleista nutistiedoista;
Kaksi sellaista u-utista julkaistiin
Toiontos.sa ilmestyvissä lehdissä
helmikuun; 5 pnä ja huhtikuun 9
pnä. : Seuraavassa on > osia näistä
uutisista:
"Washington, helmik'~5 pnä (A-P)
— "Yhdysvalloilla on^ käytettä!
vänä riittävästi hermokaasua 'tap­paakseen
jokaisen miehen, naisen
ja lapsen maailmassa', sanottiin
edustajahuoneessa eilen.
"Edustaja Byron Johnson sanoi,
:että:kaasu^ on ^varstoitu: hänen vaali
piiriinsä ja että 'tippa taikka kaksi
tätä iholle on kuolettava'.
"Edustajahuoneen jäsen Robert
Sykes sanoiredustajahuoneessav että
on olemassa ihmisiS,'^ jotka-käyvät
jatkuvaa kamppailua CBR:ia (ke-miaUisen,
biologisen ja radiologi­sen
sodankäynnin .elintä )™vastaan
heikentäen -^kansallista puolustusta
ja turvallisuutta,
. ". . . CBR ei ole mikään pirun
synnyttämä hirviö", hän sanoi.
"CBR ei tuhoa tehtaita, asuntoja,
kirkkoja taikka kansallisia pyhättö­jä."'
« « •
^"Cleveland, huhtikuun 9- päivänä
(AP) — Uudessa bakteerisotatut-kimuksessa.
on käytettyjä bakteere­ja
laskettuna ilmaan osoittaa; kuin­ka
kaukaa mereltä voidaan laskea
rannikkoseudulle ruttoa: sisältäviä
sumupilviä.
"Armeijan kemiallisen: ja : bakte-orologisen
sodankäynnin : tutkimus
keskiiksen tydskentelijä:<tri, Leroy
Fothergill kertoi siitä American
Chemical Societyn järjestämässä
kokouJcsessa,
;'Tämä tiedemies : kertoi kuinka
bakteereita ruiskutettiin ilmaan au­tiolla
alueella myötätuuleen ja u-seaan.
paikkaan: asetetut: koekanii­nit
saivat :tartunnan; 15 mailin etäi­syydessä.'^
• • •
Työskenteleekö Canada yhdessä
Yhdysvaltain : kanssa bakterisota-suunnitelmassa?.:-
Onko • canadalai-siaverodollareita
käytetty tietojen
toimittamiseksi Yhdysvalloille ja
mahdollisesti tällaisten murha-ai-neitten
antamiseksi sille?
Näihin kysymyksiin täytyy vasta­ta
myönteisesti jos Toronto Daily
Starin toukokuun 5 pnä 1959 jul
kaistuun toimituskirjoitukseen on
uskomista enkä ole huomannut, et­tä
:Ottawassa olisi sita kielletty.;;
Toimituskirjoituksessa mm. sano­taan:
^
''Canadan yleisiä;varoja pn kulu-:
tettuiiniljoonia dollareita bakteeri^
ja-^ kemiallisen sodan"'^tutkimustyö-:
hön':koliriessa laboratoriossa"Alber--
tassa, ,Ontariossa ja Quebecissa.
Mutta hallitus ei^ halua sanoa ml:
tään tästä' työstä;.asemamme muis-;
tiittaa.sellaisia ihmisiä, jotka käske­tään
kaivamaan' juoksuhautaa ja
sitteniilmoitetaan heille, jotka ovat
sen kaivaneet, että se on' heidän
hautansa. . . Suffieldlssa, Albertas
sa, 1,000 rieliömailia käsittävä, pree­ria-
alue on myrkkykaasuaseen koe­kenttänä
jatsille alueelle^rakennet-;
tiin-1955 $1,500,000 malisava labo­ratorio."
' ' '
Financial Post osoitt«^a^aivan oi­kein
— kemiallinen- ja bakteeriase
eivät ole:puolustusaseita.-Ne^iOvat
täydeflisesti hyökkäysaseita.
Canada ei voi tehdä rakentavaa
työtä aseistariisumiseksi ^ja^rauhan
hyväksi silloin jos sen''rahaa, työ­voimaa
ja resursseja^ käytetään
tuottamaan kauhunaseita-''tappaak­seen
jokaisen \ miehen, naisen ja
lapsen maailmassa".
SUOMEN KUULUMISrA
kelialueella — ja sitä parempi
on mitä pikemmin yhtiön ja
union paikallisosaston johto
sekä asiaan kiintyvät- viran-^
omaiset tämän kysymyksen
oivaltavat ja tunnustavat. -
' Työläiset eivät halua sen pa­remmin
"laillisia" kuin "lait­tomiakaan"
lakkoja. Mutta jos
työläisiltä kielletään kovan
taistelun perusteella saavute­tut
etuisuudet, jos heidän työt
olost^hteitaan mielivaltaisesti
huononnetaan, jos työn kiih­dytys
tulee kestämä^ömäksi,'
jos työpaikkansakin^ulee uha­tuksi
— ja jos valituksia ei
muuten huomioida — niin mi-;
kääri-'mahti maailmassa ei voi
estää työläisiä taistelemasta
oikeuksiensa puolesta — ja ^ i |
nä tulevat työläiset saamaan
kalkkien oikeamielisten ja
yäi /.^tarkplttavienycanadalaisj
, ^ ten"'tueii ja'kannatuksen,"
Helsinki (Suomi-Seura) — Suo­meni
IV : Teollisuusnäyttely :suures-sa
suosiossa Moskovassa. Suomen
Messujen ;toimitu.sjohtaja;'Olio He
rold kertoi lehdistölle, etta Suo­men
IV Teolliuu-snayttely nauttii
erikoisen suurtasuosiota Moskovas­sa.
; Tähän mennessä;; kun. näyttely
oniOllut avoinna -seitsemän päivää,
kohoaa' katselijamäarä yli;;270.000
ja JOS näyttelytilaa.olisi ollut enem­män,
niin ensi sunnuntaina, kun
näyttely päättyy olisi päästy yli
300,000 katsojaan.
.Näyttelyn laaja jalkineosasto on
saanut; paijon. huomiota osakseen^
eika suotta, sillä se on suurin Neur
vostoliitossa nähty valikoima. Enso-
Gutzeitin j\a' A aset­tamat:;-
keittiökalusteet herättävät
varsinkin: ;:naisissa;; ihastusta. Myös
huonekalut. Puutalo Oy n valmiit
ikkunakehykset ja ovet sekä paperi-valmisteet
herättävät ansaittua
huomiota. (PS)
VR päättänyt tilata kotimaasta 28
veturia. Rautatiehallitus on esittä
nyt; kulkulaitosten- ja yleisten: töi­den
vministcriölle,' että ::rai!.tateille
tilattaisiin 22 kpl. diescl-vaihto- ja
järjestelyvetuceita,;; joiden hinta
nouseeiliikevaihtoveroineenliS mil­jardiin
markkaan. Veturit on esi­tetty
tilattavaksi kahdelta: yhteistoi­minnassa
olevalta kotimaiselta vei-turitehtaalta,
Valmetilta ja Loko
molta, puoliksi molemmilta
Poliittisissa piireissä tämä toi­menpide
on ainakin osittain ase
tettu -yhteyteen v::sosiaalidemokraat^
tien; tekemän välikysymyksen kans­sa.
Tarkoituksena otaksutaan ol­leen
ottaavpois kärkeä' arvostelulta;
jota rautateiden aikaisemman toi­minnan
pelätään välikysymyskes­kustelun
yhteydessä herättävän.
(US)
:; Suomalainen: asiantuntijajjraniin.
Tekn. tri Seppo-Wilska on muuta­ma
päivä sitten läl^tenyt Ii'aniin
toimiakseen siellä aluksi ainakin
yhden vuoden ajan Yhdistyneiden
Kansakuntien teknillisen avun asi:
antuntijana. Hänen tehtävänään
tulee olemaan ennen ^ kaikkea neu­vojen
antaminen Iranin tutkimus-li^
boratorioille , malmien,- mineraa­lien
ja metallien ^^nykyaikaisista
analyysimenetelmistä."
Tri Wilska on jo kolmas suoma­lainen
.YK:n teknillisen avun asian-i
tuntija Iranissa. Aikaisemmista
asiantuntijoista. • toinen oli, seteli-kaiverruksen,
toinen tehtaiden joh­tamismenetelmien^
neuvonantaja. ;
- >^ (HS) '
Ministeri F. J. Ilyniiiyen^kuollut.'
Ministeri; f 11. inaist./p.'j)Ylynni-nen
kuoli keskiviikkoiltana Helsin-l;
issä. :; Hän- oli syntynyt Joroisissa
31. 5 1883 ja oli siis kuollessaan
•lähes 77-vuotias. ,
Ministeri Hynninen toimi lähet­tiläänä
Riiassa, Kaunasissa^: Tallin­nassa;
^Moskovassa: ja Kööpenhami-nassa;:
Ulkoasiainministeriön, kans­liapäällikön
toimessa hän oii ,vv.
1943—46. Hän toimi ulkoministe­rinä
von Fieandtin ja Ku«skosk«n
hallituksissa vv. 1957—58.
20,000 kg hopeaa Neuvostoliitosta
Suomeen. Suomen Pankin ja Neu­vostoliiton
edustajain välinen 20,-
000: kilon; hopeaerän : hankintasopi­mus
on nyt allekirjoitettu. Erä
saapunee:Suomeen kesäkuun puoli­valin
tienoilla
Yleiseen kauppasopimukseen on
myös merkitty 800 kilon platina
kiintiö,, mutta .niin suurta määrää
ei saatane.
Viime vuonna tuotiin Neuvosto­liitosta
20,000 kg hopeaa, kun taas
platinaa saatiin Vain 99,9 kiloa.
(HS)
Tarmoja on auki;
lelitiemme levitys
joukkotyöksi
Toronto. — ' Suomalaisten kesä
viettopaikka Tarmola on taas. auki
koko kesän ja joka päivä. Vieraita
otetaan ystävällisesti vastatan aa­muvarhaisesta
riltamyöhään :- saak­ka.
Ja kun hinnat ovat; vielä hyvin
kohtuulliset; niin mitäpä sitä taval­linen
;:kuolevainen.kesänvietonsuh-:
teen.muuta kaipaakaan; Siellä :on
tilaisuus levätä, nauttia kesän iha­nuudesta;
ja siten kerätä lisää, voi­mia
taas tulevaa kovaa talvea vas-:
taan.
Siellä on tilaisuus harrastaa ur­heilua:
ja kuluttaa /aikaansa vissien
ajavietepelien parissa: Riippuu siis
meistä .itsestämme,: minkälaista': a-janvietettä
harrastamme ja yhtei
sesti toimien saamme vieläkin pa­rannuksia.
Yksi — meidän kontrollimme
ulkopuolella oleva vika on sev: että
:Woodbridgen-linja-auto 93:ei :kulje
sunnuntaisin; vaan joka viikonpäivä
kylläkin, mutta lauantaisin sillä on
eri :aikataulu kuin muulloin. Sen
lauantai-aamupäivän kulkuvuorot
ovat seuraavat: Dundas ja Runny-medestä
AVoodbridgeen kello: 5.00,
815, 9.45 ja- 11.15; iltapäivällä
12.45, 1:30, 2.115, 3 00, 3 45, 4 30, 5.15,
6.00. 6 45, 81.5, 9 45 ja 11 15.
Niillehenkllöille,; joille tämä tie
on vieläouto, on parasta ottaa Wes-ton
Rd AVoodbndge tie; Tarmola on
Woodbridge: Rdin ja ;Steeles vAve-nuen
kulmassa. t
• « »
Nyt asiasta toiseen Vapauden ja
Liekin levitystyö ei vain m^einaa
saada joukkotyön luonnetta ' Kun
seuraa Sudburyn hommaa niin se
näyttää hyvältä. Meillä olisi lähes
yhtä hyvä tilaisuus kunhan vain
lähtisimme: sj:.uremmalla:joukolla
liikkeelle.:- Lehdillämmevon ystä-.:
viä ja tilaajia kunhan vain kään­nymme
iheidän puoleensa ja keskus­telemme
asiasta heidän kanssaan
Nyt jos koskaan tarvitaan jokapäi
väisessä elämässämme lyöväenleh-tiä.
Eräskin isä kertoi olleensa pit­kä
aikaa työttömänä, mutta nyt
työhön päästyään hän joutuu; työs­kentelemään
12 tuntia päivässä.
Sellainen asiainvkulku ci juuri enää
naurata. Miitta 'sitä tärkeämpää
on työväenlehtien levittäminen ja
voimistuttaminen. ^ Iskuri.
IMiHiiMi V
fSÄM;: im TOIMITTANUT EEVA ^-7 ^
Marlene > Dietrich
Berliinissä syntynyt "maailman
nuorekkain isoäiti" ^ Marlene Diet­rich;
kavaisi kotimaassaan konsertoi­massa
kolmenkymmenen vuoden
poissaolon jälkeen.^ Ennen lähtöään,
han^ oli Pariisissa' täydentämässä*
Dlorllla;pukuvarastoan.ja kertoi:;sav
nbmalehtimiehille . vahan sekavin
tuntein tulevasta matkastaan. Hän
aiko. esiintyä i Länsi-Saksassa' kuudes-r
sa eri kaupungissa ja huhut kerto­vat,:
etta : siellä ;ovatsanomalehdeti
täynnä yleisonkirjeltä arvostellen tu­leva
esiintyjää. Miss Dietrich sanoi
haastattelussa ettei'hän: ymmärrä
mita pitaa ajatella, silla tultuaan
Pariisiin neljä kuukautta sitten: sak­salainen
k^onserttien; järjestäjä : tuli
pyytämään häntä • Saksaan; esiinty­mään;
-Mies takasi' neljätuhatta; dol-:
lana; esityskerrasta. Se on enemmän
kuin mita: minulle on maksettu, mis­sään,
ei edes Las Vegas ole sitä teh­nyt.:
Ajattelin, että jos he kerran
.ma'ksavat niin paljon niin saksalai­set:
haluavat; mmutsmne, mutta nyt
kuuluu kaikenlaista. He sanovat,vet­tä
olen käyttänyt amerikkalaista
uniformua sodan aikana, mmkä tein­kin;.;
He sanovat etta; käytin ranska-
:;laista:uniformua Riemukaaren . pa­raatissa
1955, mitä en ole tehnyt.
:En ;;ole marssinut enka .liekehtinyt
tuntemattoman .: sotilaan :; haudalla,
mutta käytin American Legionr:hat-tua
ja sinistä sadetakkia.
; En ymmärrä sita silla ennen so­taa
minua moitittimkuntuhn Ame­rikan
-kansalaiseksi.; Sodan jälkeen
Saksan lehdet; moittivat kun;en tule
Saksaan ja nyt taas moittivat siita
kun:menen; Enolisi luvannut men­nä
jos olisin: tiennyt minkälaista; ko­hua
se; saa aikaan. ;Luulm.:*heidan
haluavan .tuloani;; ja;: samalla kun
olen Euroopassa vom:-poiketa: enti­sessä:
kotimaassani; ;iSaksalaiset sa­novat;
etta :olen- käyttänyt'vihollisen
sotilaspukua; :Heidan.mielestään; eh­kä
olen, mutta omasta puolestani
luulen. . etta me voisimme :unohtaa
kaiken menneen.;: Saksalaisessa ..leh­dessä
luki suurin kirjaimin VMarle-ne
Dietrich sanoo, ettei hän voi
unohtaa Hitlena". Kuka voi? Yk-sinpa
he kutsuvat: minua petturiksi.
Lähdin Saksasta 1930. .Filmattuani
elokuvan; rSininen: enkeli"; saksalai­sella,
tuottajalla .oh tilaisuus -tehdä
kanssani;:sopimus.; mutta;han:ei.;sita.
tehnyt ja: siksi. .-lahdin: Amerikkaan.
Nyt .kun :menen..;Saksaan .nun ; olen
vaiautunut kaiken varalta Arnoa,
mita paikaan on kananmunat. -—.Mi-^.
nuUa 'on.- joutsenen;.,untuvista' tehty
takki ja JOS:siihen: heitetaanvmunal-la,
niin en tieda mita tehdä, sillä
sita ei voi millaan puhdistaa.
Nain puhui Marlene Dietrich leh­timiehille
ennen Saksan matkaansa.
Hänen ollessaan siellä esiintymässä
lehdet taalla kertoivat, että konsert­tisalin
yleisö oli niin haltioissaan et­tei
suosionosoituksista tahtdiiut -tuUa
loppua. Ja samaan > aikaan kaduilla
kannettiin julisteita joissa luki:
"Marlene, mene kotiin". /
SAULT STE MARIE,
ONTARIO
Pyhän Marian Ev. Lut kirkossa
on; sunnnuntaina,- ;toukok. 29 p:nä
suomenkielinen jumalanpalvelus
klo 9.45 a p ja engl.kielinen klo 11
a p. Illalla klo 7.30 on ohjelmatilai-suus
ryhmä III:n toimesta. Tarjoi-huytilaisuuden
jälkeen.
Maanantaina,' toukok. 30 p-nä
partiopojat kokoontuvat klo 6,30 ja
kirkkoneuvoston kokous on klo; 8
illalla. Kokoukseen osallistuvat
varojenhankinta- ja rakennusko­miteat,
sillä neuvotellaan myös uu­den
pappilan rakentamisesta
Martti Ahonen.
C^k Sointulan os.
toiminta piristynyt I
Sointula. — Kevät on ollut harvi­naisen
kylmä ja tuulinen. Kalas­tajilla
on ollut tavalliset kevätkii-reensä
kalastusvälineitten kunnos­tamisessa.
' "Halibutkalastajat" ja
uistinkalastajat ovat merellä.
Vappukin juhlittiin vain urhei­lun
merkeissä eikä meillä ole ollut
henkistä ohjelmaa vuosikausiin; En­tisaikaan
kaksikin puhujaa kävi
kannon.päässä puhumassa. Lapset-marssivat
punalippua kantaen ken­tälle.
Entiset ajat ovat olleet ja
menneet, mutta hyvä 'näinkin. Lap­set^
kilpailivat juoksien. Miehet
pelasivat palloa naapurikylän mie­hiä
vastaan ja sointulalaiset voitti­vat.
Kahvia ja muita virvokkeita
meni paljon ja emännät hääräsivät
hikihatussa, josta kiitos heille. ;
Meillä oli harvinaisen hyvä CSJn
Sointulan osaston kokous tk. 9 pnä..
Kokouksessa oli läsnä 18 jäsentä ja
kaikki hyvällä tuulella. Vappuko-mitea
raportteerasi toiminnastaan
ja komitean jäseniä kiitettiin. Ra­hallinen
.tulos oli; hyvä. ::Osuuskau-:
pan johtokuntaa kiitettiin $5.00 ar­voisen
ruokapaketin lahjoittamises­ta.
Se arvottiin ja siitä saatiin
$30.00. Annie ja Urho Tynjälälle
lausuttiin kiitos siitä kun he ovat
tuoneet paljon virkeyttä ;toiminnal-v
lamme.
Nyt saamme velat maksetuksi ja
aletaan kunnostamaan tätä-yhteistä)
kotiamme. / Nuoremmat naiset' tar-;
joutuivat maalaamaan/ravintolahuo-neen
sekä; keittiön-seinät, kun osas­to
ostaa maalit. Siihen tietysti
kiitollisuudella suostuttiin.
Koska tuo ikä tekee haittaa pyy­sin
eroa lehtiasianaisen toimesta
ja se myönnettiin.- Tilalleni valit­tiin
nuorin joukostamme nim. A i l i:
Anderson ja toivon hänelle par­hainta
; menestystä •: toimessaan: Nyt;
kun;' oltiin; kiitollisuuden tuulella, '
niin minullekin annettiin tunnustus
pitkäaikaisesta toiminnastani. Va-paude
liikkeenhoitajalta: olen äinä '
saanut hyvän palveluksen, josta kii­tos.
Siis kaikissa Vapautta ja Liek­kiä
koskevissa asioissa kääntykää
Aili Andersonin puoleen.
Olihan siellä muitakin asioita,
mutta: nyt, en'jaksa -niitä;:muistaa.
Puheenjohtajalle Kustava Hiltusel-:;
le annettiin tunnustus siitä kun hän :
jumalallisella huumorilahjalla saa
aina kokousyleisön: hyvälle tuulelle.
Silloin voidaan vaikeammatkin
asiat ratkaista hyvin.
Urho ja Annie menevät työmaille
ja ovat kesän jälleen pois joukos­tamme;
ja toivotamme, että syksyllä;;
jälleen palaavat reippaalla mielellä. ;
Meillä onkin täällä ainaisena hait­tana
se, että miesväen on aina läh­dettävä
leivänhankintaan pois saa­relta
ja siitä kaikki toimintamme
kärsii. Kevätterveisin. — Isoäiti.
PÄIVÄN PAKINA
Todella mielettömyyden huippu
"Mita muut sanovat*'-osastos.sa ta­naan
julkaistavassa Canadian Press­in:;
pienessä uutistiedossa.; kerrotaan
todella ''mielettömyyden huippusaa­vutuksesta".
PÖiTittlsen lyhyfiiäkölsyyden sokar^
sema silmäntekevä -r-,"ite" liberaali-puolueenT
maakuntajohtaja, Quebec­ista
puhuu ummet ja lammet asiois­ta,
joista ei tiedä enempää kuin sika
tuulimyllystä ja tekee sitten saman-
;tapalsia: ehdotuksia; Jaevaatlmuksia.
Mainittu herrasmies, Jean Lesage-nimeltään.
oli lauantaina pidetyssä
vaalikokouksessa ' mennyt /, merta
edemmäksi kalaan jä esittänyt hy­vin
viisaan näköisenä, että Quebechi
maakuntahallituksen pitäisi peruut­taa
'—amerikkalaiselle mlljoneerlHe
ms
:Cyrus;Eatonille annetutikalvosolkeu-det
Ungavan piirissä siksi kun mr.
Eaton oli Pariisissa puhunut kiroa­matta
ja nyrkkiä puistamatta Neu-
.vostplliton , pääministeri, Hrushtshe-vln
kanssa.
J a v tämä peruutus olisi kuulema
tehtävä siksi ettei quebecilalsta rau-:
tamalmia lähetettäisi mr. Eatonin
toimesta'^Kruppllle-Itä-Öaksaan A
vaikka; lapsetkin ^ tietävät, ^ että> ase-kuningas
^Krupp elää, vaikuttaa Ja
hnrrnstaakuolemankauppaansa Län­si-
Saksassa!
> Mutta sellaista onjmnailman me­no;
Kun kalkkein mustimmat yhdys­valtalaiset
poliitikot esittivät vaati-imuksen.
että-mr/Eafon; olisi;iwahat
~tava_en8ln_oikeuteen ja pantava sit­ten
kalterien taakse rauhanomaisis­ta
puheistaan, niin quebecilaliien 11-
beraalljohtajn esilntyy_alnakln yhtä
Jiurjana amerlkkalalsmlelisenä kyl­män
sodan sankarlna-ja vaatii puo­lestaan
taloudellisia pakkotoimenpi­teitä
mr. Eatonla vastaan.
Sanotaan, että luokkansa pettäjä
sa oman luokkansa vihan ja ylen­katseen
osakseen, . „V^': ^
Mutta niin rauhanpuolustaja kuin
mr. Eaton onkin, hän el ole tietääk­semme
koskaan^ vielä luoOckaansa
pettänyt. Päinvastoin hän on siksi
viisas 'Ja kaukonäköinen suurporho,
että''näkee kapitalismin nopean pe­rikadon,
jos el sotaa voida estää J
Ja kapitalistina hän luonnollisesti
halua kapitalistisen järjestelmän jat-:
kumista. TäUä pohjalla > mr. Eaton^
vastustaa sotaselkka^y^; ja vaatii
kansainvälisen rauhan vakilnnutta-tplsta.^,
rauhanomaisen ^rinnakkais-^
elon perlaatteeiTpoiijaila7„, - / ^
Kuvaavana' eslmcilcklnU on tässä
yhteydessä pidettävä mr. Eatonin
Pariisin matkaa. Han esimtyi siellä
avoimesti-kapitalistina -— eika siis
luokkansa petturina, kuten päämi­nisteri
Hrushtshev esimtyi kommu-nihtina,
siis työväenluokan edustaja­na
Mutta he näyttivät ymmärtä­neen
mainiosti toisiaan ja tulleen
hyvin toimeen keskenään.
He tapasivat toisensa Pariisissa
toukokuun 19 pnä >— siis vähää en­nen
pääministeri Hrushtshevin ko­tiinlähtöä.
iUutistietojen; mukaan mr;
Eaton onnitteli;;-pääministeri ;;Hrush-
'tshevia^puuresta onnistuneesta ava-ruuslaivakokeesta,
mikä kuvaa hä­nen
selostuksensa-mukaan neuvos to-iiedemiesten
saavutuksia.
Hrushtshev puolestaan onnitteli
mr;'Eatonm: Leninin:.rauhanpalkin­non
V saannista • korostaen; erikoisesti,
että tämän^palklnnon saanti hänen
(mr. Eatonin) kohdalta on "sitäkin
tärkeämpi koska mr. Eaton on yksi
Amerikan suurimmista_kapitalisteis-;
ta..." , • " ~;
Mr. Eaton puolestaan sanoi, että;
monet Amerikan kapitalistit kun­nioittavat
Neuvostoliittoa ;:ja sen :tun'-
nustettua Johtajaa, joka ^taistelee
sellaisella "johdonmukaisuudella irianr--:
ilman rauhan , puolesta. Kääntyen
mr, Hrushtshevin puoleen mr. Eaton
sanoi olevansa iloinen ^voidessaan
osallistua taisteluun 'rauhan puoles-:
ta ' sellaisen ' ansioituneen joHtajnn
kuin mr. "'Hrushtshovin kanssa. Ja
m'r. ^Eaton" selltt(_ edelleen, että se-yhtiö,
mitä htiniiyt Johtaa.'on Geor-l!
0 >WashlKctonln perustama.'George
. I
;i':.'Zti
i s f I
il
Washington tapasi sanoa, kertoi mr,
Eaton, että hän ei voi valehdella,
ja mr. Eaton ilmaisi toivomuksensa
etta Yhdysvaltain ulkopolitiikka me­nisi
takaisin Washingtonhi määrit­telemälle
pohjalle, mikä ei hyväksy'
valhetta . . .
Tämä mielenkiintoinen keskustelu,
joka on tilan puutteessa jätettävä
tähän, päättyi siihen, että Neuvosto­liiton
kommunistisen puolueen joh­taja,
pääministeri Nikita Hrushtshev
kutsui Yhdysvaltain yhden. rlkkaUn- '
man" kapitalistin, mr. EftlöBtni^lo-maansa
'vitttamään l|teuvostolliton ~
johonkin hyvään sänlCtoriumiin Ja' ,
mr. Eaton kiittäen "sydämellisesti
kutsusta„sehtti, - että han aikoo Joka
tapauksessa mennä Neuvostoliittoon
täi oikeammin siellä syyspuolella pl-ilettävään
tiedemiesten kansainväli­seen
kokoukseen.
Kuten näkyy — Pariisissa kohta- •
sivat tällöin kahden maailmani so-sjlallstlsen
ja . kapitalistisen, edusta-'^
jat toisensa. He keskustelivat sydä- .
melllsesti ja avoimesti rauhan asi- ,
olsfa. " - • _ , ' --
Mistään luokkapetoksesta el kul­ienkaan
"ole kysymys mr. Eatonln-kaäii
"kohdalta'" ellei' omaksuta~1sitä ^'
lirveätä käsitystä,'että'sota Ja sota-mlmistelu
on erolttamqton osa ka-altallsmista.
Ja että |toImimlnen so- .
dan estämiseksi on kapitalistin koh­dalta
luokkapetos." , ' !- .
Mahdollisesti llberäallpuolueenune ' ^
qyebecUaisella^ Johtajalla ;on, tälläl- ^^-rm
nen ' "maailmankatsomus" "knnJtftH»!. -''A
ä nen '^"maailmankatsomus" j knpitaiis
mlsta? Känsäkoura. •'
• • ^ - • •
il;
mmsK