Vapaus, September 11, 1924

              Sivu 2
Tnnrfaina. syygk, 11 P> — Thor^ Scpt l l t l i . 19U
"IIuBisea lestiä
Viime vuonna aljettu ryntäys i l -
malaivaston rakentamiseksi j a ke­hittämiseksi
on onnistunut parem-sössä,
Waller Ubtualla seminaarissa
y.m., y-m.
Teollisuusunionismi
päin viime vuonna paremmin kuin
min kuin oli toivottukaan. Tietä- oli odotettu. Eautatie.on E p i K a r -
[mlttömyyäestä johtuvat epäilykset
! ovat poistuneet j a talonpoikakin on
; ihmetellen tullut huomaamaan et­tä
ihminenkin voi "lentää", joten
i innostus on suuri j a jäseniä kaik-
'ikialla. Me olimme koettaneet saa­da
tilaisuuden "lentää" jo heti
Moskovaan saavuttua, mutta vasta
johtava. nuorisojärjestö j a suorit-yieensä
mentun Karjalassa eteen- taa sellaiseBa osaansa kpmmumsti«
sessa rakennustyössä.
V . K. N . I i . tunnustaa Kommu-jalan
Krimille asti, mutta ei vielä nistisen puolueen johdon proletari­aatin
vaUankomooksessa j a taas y -
limenokauden jatkavassa ybteiskun-tarakennnsprpsessissa,
tarkaten ksu-ole
liikenteen vuoksi itsensä kan­nattavalla
pohjalla. Yksi lentoko­ne
on j o valmis j a käytännössä. A -
taan.
Siirtolaiset Karjalassa ovat ter­vetulleita,
vaikkakaan ei ole edul-kongressien
loputtua suurella tou-| lista joukko siirt\Tninen, mutta mie-hulla
mentyämme lentokone ase-j luummin määrättyihin tehtäviin e t u -
malle, saimme liikkeelle j a niin l e i - käteen suunnitelman mukaan. Jos
jailimme noin 20 minuuttia Mos-j
suihkuineen ja pompiloimisineen, A i -
j ihmeeltä tuntunutkaan.
Ko«ka taaa on tullut aika että
metsätyölaiset alkavat muuttaa kau­pungista
metriin, niin olisi L.W.I.U.
of C:n jäsenten otettava huomioon
se, etta ottaisivat niin moni kuin
mahdollista dehkej-.tivaltakirjan mu­kaansa-
On luonnollista että tällä ei
tfirkoiteta että jokaisella jäsenellä
pitäisi olla valtakirja, vaan on tar­koitus
että jokainen jäsen kaupun­gista
lähtiessään kävisi neuvottele­massa
sihteerin kanssa että joko sil­lä
kämppäalueella mihin hän aikoo
mennä, on entisestään delikeittiä, ja
jos ei ole niin ottaisi lupakirjan ja
tarpeelliset välineet. J a toiseksi, jo­kaisen
jäsenen velvollisuuksiin kuu­luu
antaa tietoja niiltä kämppäalu-eilta
missä vielä ei ole ketään toimi­massa
uniomme asioilla, sekä samal­l
a ilmoittaa kenelle voisi lähettää
järjestämisvälineet. Sillä jokainen,
jolla on halua j a intoa toimia työ­tätekevän
luokan hyväksi sekä järjes
tämiseksi unioon. voi ilman tyhjiä
verukkeita toimia järjestämistyös-sä.
Pitää vain ottaa ensiaskel j a a-jatella
että minäkin olen yksi niisr
tä orjuutetuista työväenluokan yk­silöistä,
jotka vielä ovat ulkopuolel­la
järjestöämme. J a usealle ei tar­vitse
kuin vaan huomauttaa äiitJi eU
tä nyt on aika yhtyä joukkötoimln-taan,
sillä kapitalistinen järjestelmä
tänä aikakautena opettaa jokaista
tuntemaan mikä on edessä työnteki­jöillä
jos he itse eivät ala huolehti­maan
omasta asemastaan.
Olemme monasti menneisyydessä
kokeneet, että järjestymätöin toilmin-t
a ei vähääkään horjuta työnantajia,
päinvastoin. Onhan sitä monta ker­t
a a uloakävelyjä työmaalta tapah-tunut
j a työnantajaa t^tkerasti k i ­roiltu
kun on joutunut toiseen sa-,
saniaiseen työpaikkaan. Tämäkin o l ­koon
meitä muistuttarnassa, että yk-ailöinä
j a pikku ryhminä emme tni-
- tään saa aikaan, vaan meidän b n y h -
djrttävä Lumber Workers Industrial
. tJnion of Canadaan taistellessamnie
parempien elämän ehtojen ä&avutta-
/niiseksL SUs jokainen uutterasti toi­mimaan
yhteisen asia^nme eteenpäin
viemi^eks^.,
Lumber Worker8' Industrial Union
of Canadälla on oma englanninkie-
; Unen sanomalehti nimeltä .<L06-
OERt, jota jokaisen union jäsenen
olisi levitettävä j a tuettava. Sen ar
vuUa meillä on mahdollisuus kasvat­taa
työväenluokan järjest^isen mer
kityatä j a tarpeellisuutta työläistove-
. r i e n keskuudessa;
Union toimesta jaetaan jokaisesta
ilmestyvästä numerosta psa delikei-teille
edelleen * jaettavaksi englan­ninkieltä
taitaville metsätyöläisille.
Tässä lehtien levittämisessä voisi
union jäsenet olla kaikki mukana,
kävisivät ottamassa metsään lähties­sään
joitakin kappaleita union sihteO'
^ riitä t a i kirjoittaisivat kämpältä s ib
teerille kuinka monta kappaletta ja
kenelle lehtiä ol^si lähetettävä. N i i
t a jaetaan union puolalta .ilmoi-seksi
Myöskin olisi toivottavaa että 'met-aätyöläiset
antaisivat enemmän a:i:-
voa tosiperäisten työmaa-uutisten
lähettämiselle sanomalehtiin^ iJiistä
olisi ainakin se hyöty työläisille i t ­selleen
että sutta, pakoon lähtiessä
ei tulisi karhu vastaan, kuin taas
lehdelle olisi niistä se hyvä puoli et­tä
näitä työmaauutisia • lukiessa ja
seuratessa tulbi lehdetkin tarkem­min
luettua. ,
Työmaauutisten tulee olla tosipe-räisiä
ja voi niitä lähettää joko suo­raan
lehden toimitukseen tai union
sihteerille, jonka -puoleen voi kään­tyä
kaikissa union asioissa;
Lumber Workers Industrial Union
of Canadan
Ontarion piirin sihteerin osote on
Henry KuImmU
121 Huron St., Sault Ste Marie,
Ont., Canada. •
jAamodt, 10,67; 400 m. juoksu G.
; Hansen, öifi.
I Äskettäin oli Kristianiassa suuret
! työväen urheiluliiton pyöräilykilpai-
|lut, joihin otti osaa m. m. Venäjän
parhaat pyöräilijät Melnikov (luiste­l
i j a ) , Krilof f, Guetff ja Gulschen.
Itävallan rautatielais-liitto
Monien suurien vaikeuksien jäl­keen
on mainittu liitto noussut/jäl­leen
voimakkaaksi tekijäksi ammatil­lisen
työväenliikkeen riveissä.
Keisarivallan aikana vallitsi siellä­kin
» kastijärjestelmä, toisin sanoen
sama kuin meilläkin, että kukin am­mattiryhmä
käsitti olevansa parhai­ten
varustettu kuulumalla sen ryh­män
sisällä koko nriaata käsittävään
ryhmäliittoon. Kun kuitenkin tä­mä
repaleinen järjestömuoto tuli
hylätyksi, niin ovat tulokset olleet
aivan hämmästyttävät. Sensijaan, et­tä
rautatieläisissä ennen tavattiin
järjestyneitä joka' viides mies, on
nyt järjestön yhtenäisessä, ehjässä
liitossa 90 pros.'rautatieläisiä!
Tämä tulos saattaa jo esinierkil-lään
sanoa melkein minkä maan rau­tatieläisille
tahansa, että seuratkaa
mejdän esimerkkiämme! ,
Muutoinkin on uusi tuuli puhalta-hut
Itävallan alueella raitista ilmaa
vanhaan järjestelmään.
IVöläisiirheilu Norjassa
SenjäDceen kun Norjan työläisur^
heilijat. perustivat oman urheilulii­ton,
on tj^öläisurhellu siellä huomat­tavasti
kohonnut Tulostaso kenttä-ja
ratanrheilussa on vielä melko
alhainen,_^ matta j o k a viikko se näyt­tää
paranevan. Seuraavassa julkai­semme
: kristianialaisen työläisseuran
Spartacoksen . äskeisessä kilpailussa
— ankarassa sateessa — saavutetut
tulokset:^
100 m. Gustav Hansen 11,9; kor-keusyppy
lfi2; pituushyppy, H.
Elansen, 614; kuulantyöntö, F r .
Leningrad, Russia, elok. 4 p.
Hvvät toverit;
"^JäSan tässä jutustelua, jonka
aloin viime kirjeessä. Raporttia
kongressista en tässä yritäkään te­kemään,
mutta juttelen vain ha­vaintoja
ulkopuolella kongressien.
A l a n tämän kirjeen mainiten
JaUalUauukaista ja mielenosoi-
' ^tiikiiita
koska ne ovat elävämmin imuistis-sa.
Suuremmoista oli Moskovassa
seurata juhlallisuutta kun otettiin
vastaan ranskalaisten toverien lip­pu
Kominunardien muistolle. Lo­kakuun
kenttä qli täynnä juhlivaa
kansaa j a sotilaita. Stadiossa t u ­hansissa
paloi elämää ja innostus­ta.
^ Kuitenkin oli jännittävämpää
olla mukana imperialistisen sodan
nusläuseilla. Suurissa trokeissa k u l -
Leningradissa eUen. Osanottajia o-li
paraadissa noin 200,000. Jo aa-
Juulia varhain oli työläisjoukkoja
liikkeellä j a kello 10 ajoissa olivat
pääkadut j a puistokadut Nevanjoen
alapuolella täynnä. Lukematon
määrä lippuja tuniiuslauseineen i m ­perialismia
j a sen 'agentteja so.-
dem. pettureita vastaan. Useassa
Leninin ja muiden vallankumpus-johtajain
kuvatkin Koniinternin tun-lO-
vuotismielenosoitiiksessa täällä
jetettiin kolmea maapallon maala­usta
joista kukin ollen noin'20 jal­kaa
läpimitaten, kuvaten vallanku­mouksellisen
liikkeen osemaa. Toi­sissa
trokeissa taas pii erilaisia lait­teita,
jois.sa ilmeni m. m. valkoken-r
a a l i puna|otiIaan keihään nokas­sa
j a taas eräässä suuret sakset,
joiden välisisä riippui luonnollisen
kokoisia vaikokenraalien raatoja.
Soittokuntia ,ol^^ ja
siellä täällä urheilujoukkoja sekä
laulua kaikkialla. "Nuoret ifionee-r
i t " (yli 200,000 käsittävä koulu-lasten
järjestö) kaikkialla muodos­tavat
ihailtavimman joukkueen.
Heillä pn omat soittokuntansa ja
plakaattinsa. Kodit, joista aikai­semmin
kerroin ,Dvat järjestettyjä
osia tästä liikkeestä. Tällä lasten
järjestöllä ovat omat sanomalehden,
sä joista huömattarimpia ollen
"Pioneer", "Baraban", "Junyi Le-ninets"
j a " J u n y i " StraiteU". T i -
laajamäärä vaihtelee 50,000—-lOO,-
000. Toimittajat ollen 11—14 ikä­vuosien
välillä. Tällaisissa tilai-suuksissakin
ovat nuoret iraportte-r
i t käteränä seuraamassa liikehti,
inistä ja lehtien levitys käy kuin
itsestään. Kaiken tämän jälkeeri
en enää ihmettele vaikkapa Cana­dan
Kom. Nuorisoliiton äänenkan­nattajasta
"The Young Worker"
tuleekin heti, jota toimintaa pik­ku
pojat j a tytöt elävämmin kuin
vanhemmat ovat koskaan lehteään
toimittaneet
LaiTJimatka.
Profinterin Kongressin lopussa
järjestettiin laivaretki alas Mos­kova
jokea. Matkassa laivalla oli
noin 200 henkeä j a lähdettiin kello
9 aamulla, palaten kello 2 seuraa­vana
aamuna, pysähtyen matkalla
kolme kertaa. Kussakin paikassa
oli jälellä vanhoja maakartanoita
ja kirkkoja hj'vih tiheässä. Eri­koista
mielenkiintoa herätti käyn­timme
sisällä eräässä kirkossa, jos­sa
toimitus oli täydessä touhussaan,
kovan y l i , eikäpä se eniä miltään
noästaan muutama vanhempipuolei-nen
nainen tunsi anteeksi annon
tarvetta. Me muutoin liikuimme
liian rohkeasti, joten se näytti häi­ritsevän.
Yleensä kirkkoon näh­den
maalla kuten kaupungissakin
voi sanoa että niiden kannatus on
mennyttä. Ainoastaan harva te­kee
ristinmerkin joka ennen oli
tavallista. Uskonnon vapaus * on tä­män
saanut aikaan. Kansan tietoi­suus
voittaa taikauskon. Kommu-nistisiet
Nuorisojärjestöt, jotka sul­kevat
riveihinsä parhaitnman osaii
nuorisosta maalla j a kaupun^sa,
asettavat^ kirkolle vaatimuksen, kos­ka
olemme yhdessä rakentaneet ja
uhranneet, niin nyt teille riittää tuo
kirkko ja me käytämme tätä, ja
näin astuvat pimeyden temppelit
uuteen tehtäväänsä, yleisiksi 1 k o ­kous-
j a seurahuoneiksi — valkeu­den
temppeleiksi.
Lenin Inttituutti MoikoVasM
on historiaa, käsittäen \,rakennuk-sen,
jossa on koottuna kaikki mah­dolliset
LeAinin. jälkeen jättämät
muistiinpanot, käsikirjoitukset, te­okset
sekä käyttämänsä kirjat muis-tiinpanoineen.
Lukematon määrä
ktivia Leninistä aikaisemmilta ajoil­ta,
maanpakolaisuudesta Sveitsiö;-
sä, Siperiassa sekä takaisin Venä­jän
vallankumouksen johtajana,
työläisten j a talonpoikain neuvosto­jen
pienissä j a suurissa kokouksis­sa
y. m. Kommunistisen kansainvä­lisen
liikkeen johtajana kongres­seissa
jne. Työtoverien kuvia a i ­kaisemmilta
j a ' nykyisiltä ajoilta,
maalauksia j a veistoksia, joita työ-läiskädet
ovat luoneet muistelfes-saan
Leniniä ja Marxia. .
vustns otetaan kiitollisuudella vas- kessa työväenluokan historiallista
kulkua kokonaisuudessaan ja koet­taen
kaikissa käänteissä tukea, ei
eri työtätekevien ryhmiä, vaan ko­ko
proletariaattia.
Maailman kommunistinen kumous
käsittää pitkän kapitalistivallan k u -
Canadassa löytyy Venäjän-kaigalai-iaia,
niin toivotaan toverien tiedot­tavan
järjestön , t p . komitealle.
on hankittu työkalut S i ­perian
pakolaismajasta y. m. Erääs­sä
nurkassa on pieni lava, j o k a on
Kremlissä sijainn<ien. Leninin työ­huoneen
kokoinen j a sille on siir­retty
hänen kirjastonsa; työpöytän­sä
j a mitä siellä oli. Hänen kuo­lemaansa
koskeya historiikki omas­sa
maassa j a ulkopuolella, on kootr
,tu sinne» mitä on käsiin saatu.
Tämän lisäksi on ; Profintemin
taidehuöneistossa suunnaton määrä
työläistaiteilijain ja työläisten teb
taissa, kaivoksissa y;i m. tekemiä
veistoksia, piirroksia ja maalauk­sia.
"Niiden joukossa ollen myös­kin
eri maiden Kommunistisen l i i k ­keen
johtajat
Tässä yhteydessä voin mainita,
että vallankumouksen jälkeen ha
jotettiin. Imperial Taideakademia ja
sen sijalle järjestettiin Vapaa Taide
Kollegrio, sekä järjestettiin museo
proletaariaatin kulttuuritaidetta
varten, joitten tehtäviin kuuluu koo­ta
kaikki vapaan työläistaiteen tuot­teet,
luoda ja kehittää näytelmiä,
filmejä, järjestää lueatojai kiertä­viä
taideseuroja j a näyttelyjä, kus­tantaa
taida julkaisuja y. m. Tun­nuslauseena:
"Taide, taiteen vuok­si
j a yksi pyrkimys — Kauneus"
'•— taiteen tekniikan kehittäminen
j a työn mestaruuden, kohottami­nen.
•••
Nenvosto-Karjalatut !
en ollut tilaisuudessa käymään,
mutta tapasin tov, Gyllingin Mos­kovassa
ja juuri sieltä tulleita to­vereita
Leningradissa. Heidän
kanssaan juttelusta voin mainita
ensiksikin, että amerikalaisten saha-mylly
osuuskunta on mennyt nurin
suurine toiveineen joita alussa o l i,
mutta ajan kanssa hiljaa kehittyy
se ilman epäilystä. Kalastusosuus-kunta
alkupetiäisenä suunnitelma­na
myöskin hajonnut ja jäsenet
pUen suurimmalta osalta Uhtlan a-lueella
pienemmissä yrityksissä.
Tov. Rimpilä johtaa edelleehkin
kaivosyrityksiä j a ; metallikaivoshom-mat
menee eteenpäin. Ämerikalai-set
johtavat kasva|u8töissä. Aske-l
i entisessä toimessaan, Rautio mu­siikin
sielu j a säveltäjä. Ahti Päa-taneella
opettajana. Miettinen M a - että
NeuTostoTaltojen
yleisasemasta ja kehityksestä j u ­tellessa
viime kirjeessä mainitsin
että "enemmän kuin kaksikolraatta
osaa liikkeistä on valtion j a osuus­liikkeitä.
Tämä tarkoitti vain jaon
j a vaihdon alalla. Tuotanto pää­teollisuuksissa
on valtiolla 100 pros.
Ainoastaan 4 pros. koko Neuvosto­liittojen
teollisuustuotannosta 'tulee
pienistä yksityisyrityksistä, joitten
kasvamisen vaaraa ei ole olemassa.
Mutta koneistoa on nyt vasta saa­tettu
käytäntöön j a on mahdollisuus
eri tollisuuksissa laajentaa tuotan­toa
huoniattavasti. Kokonaan neu-vostohallitu|
tsen (aikaansaama uu­distus
on teollisuuden sähköitys.
Suunnitelmasta siinä suhteessa on
toteutunut 90 pros. Täniän "vuoden
varaus tarkoitukseen ollen 51 milj.
kultaruplaa.
K a i k k i on tapahtunut puhtaasti
sisäisen pääoman akumulatsionin
(työläisten ja talonpoikain yhtei­sen
ponnistuksen) puitteissa, saar­roista
y.m. huolimatta. Ei sentin
lainaa kapitalistisilta mailta. Ny­kyisin
MacDonaldin kanssa käyn­nissä
olevat neuvottelut perustuu
voimakkaammin kuin koskaan sille
p r i n s i i p i l l e ' että ei konöessioneja e l ­lei,
siitä ole ratkaisevaa hyötyä y-leensä*
Neuvostoliittojen taloudelli­selle
kolfonäisedistyksetle.^ . Konses-sioni
pääoman kokonaisvaikutus ei
ole nykyisin yhtään' suurempi kuin
yksityispääömankaan. '
Venäjän 100 milj. talonpoikais-väestö
viljelee nyt noin 90 pros.
ennen sotaa viljelyksellä olevat
maa-alueet. Noin 2, milj. desj.
(desj. 2.2 eekkeriä) hyvää j a huo­noa
maata on valtiolla käytettävänä
malliviljelyksellä, siemen jalostusr
ta y.m. varten, joitten kantta ope­tetaan
talonpoikia kongreettisesti.
V i i m e ' vuoden sadon" ylijäämä u-losvientiä
varten oli 200,000,000
puutaa, joka on myös sama tänä
vuonna huolimatta siitä että Volgan
Tsaritsan ja osittain Saratovin ja
Staveopelin maakunnissa onkin i l -
mastosuhteiden yuok^ seurannut
k a t o / Mutta keväällä olikin arvioi­tu
ylijäämä490—500 m i l j . ; pu6-
taksi. Kaikkiin toimenpiteisiin oh
ryhdytty kadon alueidäh avustami­seksi
ja varattu niille jo siemen
sj^rskylvöä. varten.
Naisen asemasta.
jo mainitsin viime kirjeessäni, t ä -
hemmin sanoen nsisella on täydet
yhdenvertaiset oikeudet kuin mie­hilläkin,
niin hallituksen tehtäviin
kuin muussakin' elämässä. Huoli­matta
tästä e i , ole mainen vielä y h -
denarvoisesti ottanut osaa" tapojen,
vaikutuksesta ja koulusivistyksen
alhaisuuden vuoksi.
Sakkojen uhalla estetään vanho­jen
tapojen ja pakkokeinojen avul­la
naisen alistaminen naimakauppoi­hin
vastoin omaa tahtoaan.
Tyovaenanioiden
taholta on järjestetty / erikoistoi­menpiteet
naisten vetämiseksi toi­mintaan.
Nykyisin käsittää nais jä­senistö
3 pros. koko järjestöjen jä­senmäärästä
j a keskimäärin 32 pro­senttia
sovittelu, työnsuojelus- ja
kasvatuskomiteoissa y.m. sekä noin
18 pros. palkkaa nauttivista unioi-den
virkailijoista - on naisia.
Co-operatiivisen liikkeen taholta
on tehty systemaattista työtä nais­ten
vetämiseksi tietoisiksi osanotta­jiksi
kurssien, luentojen y.m. kaut-ta.
Paikallisten co-operatiivien hal­linnoista
on 7500 työläis- j a talon-poikaisnaista.
Kommunistisessa puolueessa on
pyrkimys yha voimakkaammin sa­maan
suuntaan, sillä se on hallit­seva
puolue — taistelussa kehitty-rijrt
bolshevikipuolue — ' ^ n i n i s m i n -
kurinalainen puolue, jonka sisällä
ei sallita vastaan hangoittelevia ryh­miä,
mutta joka perustua proleta-riaatiin,
työläisiin pajoissa, joista
elävänä todisteena on kolmen sadan
tuhannen jäsenen lisäys Leninin
kutsussa.
.f •
Venijin Kommonistinen. nuoriso-T
liitto
on suurimerkityksellinen tekijä neu­vostojen
liittotasavallassa. Sen jä­senmäärä
kohoaa y l i kuadensadan-tuhannen.
Yhteiskunnalliselta ko­koonpanoltaan
on se y l i 50 pros.
puhtaasti teollisuastyöläisnuorisoa.
V . K; N . L , tehtävät eroaa siinä
se toimii työväendiktatnarin
kistamisjakson, proletariaatin muo-dostamiskauden
sosialistisen talou­den
perustamiskauden, tuotantovoi­mien
kohottamisen korkeimmalle as­teelle
ideologian; nusiutmisen ja
laajojen työtätekevien joukkojen
kaikkien elämäntapojen ja vanho­jen
tottumuksien muuttamiskauden,
joten tätä taistelua ei tule käy­mään
yksi työtätekevien sukupolvi.
Tarvitaan siis yhä uuSia reservijou-koja,
jotka jatkuvasti täydentävät
proletariaatin vapautumisen puoles­ta
taistelevien rivejä. Tällaisena
reservijoukkona on työläisnuoriso ja
on se mobilisoitava omaperäiseen
toimintaan vallankumouksellisen
kasvatuksen pohjalla.
Neuvostojen liittotasavallassa on
valtiovalta työväenluokan käsissä,
joka takaa siiuret mahdollisuudet
työehtojen, elämäntapojen j a sivis­tyksen
edistykselle, kulkien nämä
rinnan koko sosialistisen : rakennusr
työn ja työväenluokan taistelun
kanssa, jonka asteen saavuttaminen
kulkee maailman proletaarisen val­lankumouksen
kehityskauden puit­teissa.
Työläisnuoriso on tässä
työssä aktiivisesti mukana V. K.
N. L . sulkien riveihinsä sen par­haan
ainehiston vähitellen vetää l i p ­punsa
alle työläisnuorison joukpt,
esiintyen ainaisesti niiden etujen
valvojana.
Ennakkoreformeina nuorison työn
alalla - Neuvostovallassa on voimas­sa
työpäivän lyhentiys; alle 18 vuo­tiaille
6-tuntinen j a alle 16 vuo­tiaille
4 tuntinen, kieltäen koko*
naan työhön, käyttämästä lapsia a l ­le
14 vuoden>'järj(BStäen työläisnuo­risolle
kuukauden^loman vieton täy­dellä
ylöspidolla, erikoisen palkka-t
a r i f f i n , ei salli nuorison, tehdä y l i -
j a yötyötä, kieltää nuorison työn
epäterveellisillä teollisuusaloilla ja
yleensä parantaa sen elämänehtoja,
Antaakseen työläisnuorisolle mah­dollisuudet
tieteellisiin j a henkisiin
rikkauksiin ja helpottaakseen pää­syn
sivistyslaitoksiin järjestää se
työläistiedekuntaverkon, oppilaat a i ­neellisesti
turvatuiksi, jotta työläis-talonpoikaisnuoriso
tosiasiallisesti
tulisi hyötymään korkeakouluista
V. K. N . L . ,ottaa edustajainsa
kautta (Neuvostovalta ; takaa ääni­oikeuden
18- vuotiaille) j a Konunu-nistisen
puolueen avulla (jonka po­liittiseen
ohjaulSöen j a kontrolliin
liitto alistuu)- proletaarisen valtion
toimintaan, työehtojen' järjestämi­seen
j a -työläisnuorison kasvatus- ja
sivistystyöhön. Se valvoo että
Neuvostovallan lainsäädännöllisiä a
setuksia käytännössä toteutetaan,
selittää niitä laajoille työläis-talon-poikaisjoukoille
sekä kaikille työtä­tekeville,
laatii uusia ehdotuksia ja
suunnitelmia, voimistuttaa valiiion
orgaaneja työntekijöillä j a omalla
koneistollaan, osaa ottaa työläisten
kulutus-> maatalous- ja teoUisuus-co-
operativien järjestämiseen j a t o i ­mintaan
sekä on aktiivisena teki­jänä
unioiden prole'tariaatin jouk-kojärjestöjen
toiminnassa. •
V. K. N . L . on puna-armeijan
j a laivaston aktiivisena rakentaja­na,
päällikköjen valmistamisessa ja
yleensä kasvattajana ja l u j i t t a j a -
na. Ennen kutsuntaikää suorittaa
fyysillisen ja henkisen - valmistuk­sen.
"Tekee poliittista valistustyötä,
sovittaen sen Glaopolitprosvetin
(korkein poliittinen valistusosasto);
työn kanssa j a sen avulla seuraa­vissa
järjestöissä:
"a) Liiton klubeissa, poliittisissa,
dramaattisissa, kirjallisissa, musi­kaalisissa,
taidemaalaus, sanomaleh-dentoimitus
y. mf opintopiireissä,
järjestäen retkeilyjä museoihin, ftai-denäyttelyihin
y. m. sekä luentojen,
kurssien, keskustelutilaisuuksieif,
kirjastojen, lukutupien y.m. kaut­t
a ; •• ^
i "b) Nuorison sanomalehdistön
kautta, joka valaisee .työläistalon-poikaisnuorten
elämää; lehtien toi­mituksiin
vedetään nuoria proletaa­r
e j a j a talonpoikia;
"c) Ottaa osaa .erilaistea kamp­pailujen
järjestämiseen, seka väit-tel3rtilaisuuksiin
ja työläiat^oripoi-kaisnuorten
kokouksiin, r
"d) Toimii kouluissa, lokutaitoi-suuskursseillaj
poliittisen^ tietoisuu­den
kouluissa j.n.e.
"e) Julkaisee varsinaista naoriso-k
i r j a l l i s u a t t a ."
Venäjän Kobunanistinen Nuoriso-'
liitto on osa Kommunistisesta' X n -
temationalesta Kommunistisen Nao^
risointemationalen kautta joka jöh-tuttavanne
Canadaan
^ " ^ . f ««?• t«tte»««iie ja omaiseni^ r ^
ostatte tiiliä WIiita Star Ooaiiuoa Lia/a» «SSTsTi,^^'*^ «• •»>
WIuf SUr Dominion Linjaa tai U i n . . ' ^ « ä l Ä ^ "^5^^
^ TäD««n ^ lähettig t i i l l i olem Vhite Sta, U . ^ J ^ ' * ^
laueen sanaa liajaa itoattoriin, joka on l i f c l m ^ s -T r"^*» «osttori « J .
kostajaa. White Starillk oa W t i ^ ? o k S ^ T « o l " l " - « ^ sS
pnairi*M joka naaMa Eoropassa. "''°*"*»«wn««,^
^ y d e U i s i . tiftoj. piisyehdoista, passi. yun. asioUu . «
H. G. THORLEY
42 King St E .
Toronto, Ont
. t a i kaikilta paikalli­s
i l t a rautatie- j a l a i -
va-agenteilta.
1
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R JA
On aina •alitettu kunnollisen, meikäläisen runokirjan M B .'
telta, eiki ilman syjrta, silli todellakaan ei ole ollut mitäiiiBo.
dempaa runokirjaa saatavissa bhjelman esittäjillemme, lukuiuot.
tamatta vanhempia Päiviön mnoja. .Nyt on tällainen puute poii.
tettu, jalkaisemalla tima "MURROSAJAN LAULUJA", jok» ki.
sittaa parhaiten tyolaisrnnoilijoid^en tnotteita, niinkuin Aku Pii.
vion, Mikael Rutasen, Wm.Lahtiser •" 's »—»s-:— — ••
tamat, parhaiksi tunnustetut rnnot.
Paattien siiti kysynnästä, mika tämänlaatuisella runoktrjalla
on oUnt jo yäosia, lunlisimine taman uutuuden nyt loytnTän tien­aa
jokidsem^olaisrononttä harrajtavan kotiim
ASIAMIEHETI Heti toimeen ja levittämään tätä kirjaa
kaikkialla ^yt kun. se on uusi.
Sivuja pn tassi kirjassa vahan yli 200 ja maksaa se vain
$1.2S sidottuna aistikkaisiin kansiin.
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURY, ONT.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Submalainen Viryoitusjuomaliike
«HOWDY" uusi juoma.
SAKLETTIA, KÄNTfÄ ja WESTON PISKETTIÄ aina varasloiu.
P. O. Box 1028 Sudbnry, Ont. Phone 946
taa koko maailman ^ p o r t o n prole­taarien
taistelua.
Seuraavassa "kirjeessä toivon ole­vani
tilaisuudessa tekemään yhteen­vedon
kongressien jnenosta ja ha­vainnoistani
maista,- joissa palaus-matkalla
pysähdyn.
Kommunistisella tervehdyksellä
i A . T . , H .
SyysOta
K i r j . Anteor Virta.
nenkaan ei jaksa tehdä taloon työ-
^ niin paljon kuin pitäisi.
— Tähän istutetaan uusia orjia,
j a ne saavat kokea samaa, mitäm*-/
k i n , jos ei jostain tui pelastus^
Mutta ehkäpä.'.
— E i , älä puhu. Ei sitä tule kai-tenkaan,
en usko, sanoo vaimo. ;
.No, sinä olet se.... uskom-ton,
mutta minä kuitenkin odotix
— Vielä vaivaistalossakin, m-rahtaa
vaimo katkerasti.
— Eivät ne lupaukset mitään
maksa olet sen nähnyt.
Miehen mielessä välähtää sarj»
punaisia viivoja, joista on aina J»-
tain toivonut lähtevän. Taitaa oUi
selvintä jättää nekin turhien töitten
joukkoon.
Tulee painava hiljaisuus. Moleo-Äiat
miettivät lapsiaan, joita ora-mökissä
saaneet ja kasvattaneet a
j o t k a ovat kaikki joutuneet nmj-maUe.
toisen käskettäviksi, rengej-si
j a puoiksi. ön 3'I^'5'"aan taff •
t u niistä apua. kun aikuisjfai t^^
vat ,matta orjasta ei o J n ^ ^ ^
muutu. Sama .tarina on heillse^
sä. Tekevät aikansa tyota to^J
hyväksi j a työnnetään ^sittenjaib;
Syysillan hämärä py^ki sisään
pienen metsämökin ikkunasta. Eipä
siellä ollut erikoista katseltavaa,
mutta hämärä luuli voivansa viih­dyttää
mökin - asukkaita yhtä hy­v
i n kuin puutteettomia, joille hä-märähetket
toivat aina , hyvinvoin­n
i n seuralaista, nautintoa.
Mökin mies j a hänen surkastunut
vaimonsa käsittivät syysillassa vain
,painajaisen, talven- enteen, ia tal­ven
ajatteleminenkin jo yksistään
lisäsi tuttua kärsimystä, josta oli
koetettu pyrkiä eroon, mutta joka ei
uhrejaan hellittänyt .
— Taas tuli syksy, sanoo mies
h i l j a a , kuin oman voimattomuutensa
tuntien lähestyvän syksyn edessä.:
— Niin, kesällä me saimme aurin- hetki, kuin nyt heiUebn.
koa, ainoata ilmaista köyhälle, virk­kaa
vaimo.
— J a o l i väliin pieni huoletonkin
hetki. Tulee.taaä se t a l v i . ^
Siihen, e i .vaimo enää " v o i lisätä
mitään, k u n t u n t e e / j o , niinkuin tal­ven
viima puistattaisi. Monesko tä-f
mä alkava syksy j a tuleva talvi on
tässä metsämökissä, tuskin voi_; muis-taakaan.
Pitkä kärsimyssarja se ön,
josta turhaan' on toivonut lopun t u ­levan.
— Tässä pian j o tulee vanhuuskin
j a ' sen edessä 'me olemme voimattor
n i i a .
— Meiltä otetaan kohta tämä vä­häinenkin
olinpaikka, kun kumpai-töUeihin.
Velkaantuvat l«ri^^^
sääntyessä Ja «^«J" ^ ^ ^ i o n
tällainen raskas syysilta,
HUMALAINEN HUKKUNUT
E«änä päivänä ^£
kannaksella .^"^ Numine-
Saviaro j a Vihton / ^ ^ ^ ' ^ t »
Iin purjehtimaan ke^^S^t V
merestä. Kun he f^,p„r-mon
kohdalla ^^.J^^''''^^,^
jeen puomi mainitun ^
mereen. Saviaro, JokaJi«^^
t a , .käänsi heti « " « « " ' / j f ^ e l in
sai tämän suoritettua »^^^^^j^gj,
j o vaipanut P°^ffv . ^Snaneici
oK hukkunut ^^^-^^
sattuessa
jonkunverran
perheellinen mies.
humalassa.