Vapaus, September 11, 1924

              runokirjan pns.
ollut mitään «o.
emme, Inkunaot>
unen puute poi*.
UJA", jok» ki.
kuin Aku Päi<
RautiaiMn «epit».
iän tätä kirju
makeaa se Tun
aina varattoiM.
- tehdä taloon työ-V
iin pitäisi,
utetaan uusia orjia,
Iciea samaa, mitä mfr J
rtain tui: pelastusJ
lu. Ei sitä tule kni-J
Tinkiä työMehft
välittää ' ^
VAPAUDEN KONTTORL
Asiamiebemme voivat ottaa tilaukiia searaanlle Idb4iIIe. TUanksU
t i j r ^ aenrata ralia jankana.
T»ÖTäenjärje«tojeB Tiedonantoja, Helsinki, 3 k e r t ^ viikossa.
1 vk. $10.00, % vk. ?5.50.
Tvöräen Uriieiloleliti, Helsinki, kaukansijolkusD. 1 vk. S3.00.
' l i vk. $1.75.
Liekki. Kaunokirjallinen viikkolehti, HelsinkL 1 vk. $2.00; %
m iJ^L^M, työväen kuvalehti, 2 k e r t a a k k . , HelsinkL 1 vk.
«00. % vk. $2.00. = ^
Tuhkii, pilalehti Helsinki, r vk. $2.00, % vk. $1.25.
Tke Daily Worker,; Chicago,^ päivälehti, hinta $5.00 vk., |P3.50
SoTiet Rot««a Pietorial, Chicago, kuvitettu k u T i k a u s i j u l k a i s u , hinta
$2.00 vk., $1.00 % vk.
Fannar Labor Voice, Chicago, 2 k e r t a a kuussa ilmestyvä, hinta
$1.25 vk., 65c % »k.
The Labor Herald, Chicago, kuukausijulkaisu, h i n t a $1.50.
Young Worker Chicago, kuukausijulkaisu, h i n t a $1.00 v k . '
Yonne Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, h i n t a 50c v k .
The Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hmta $2.50 vk.
Ny Tid, ruotsalainen viikkolehti,^ Chicago, h i n t a $2.50 vk.,^ $1.25
• % vk. ' : - . ' , •. \ .
Tk,. Worker, Toronto, viikkolehti, h i n t a $2.00 vk., $1.00 % vk.
Young Worker, Toronto, kuukausijulkaisu, h i n t a 50c vk.
TvSmie. päivälehti, h i n t a $6.00 vk., "$3.25 % vk. j a $2.00 3 kk.
To°rrr päivälehti, h i n t a $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk.
Eteenpäin, päivälehti, h i n t a $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk.
ToverUar, rmisten viikkolehti" h i n t a $2.00 vk.. $1.75 ~ % vk.
Punikki kuukausittainen pilalehti, h i n t a $1.75 v k . , $1.05 % vk.
Vapau», 3 kertaa viikossa, l^nta $4.00 vk., $2.25 % vk, $1.50 3 kk.
HäjaaDDUS t o v e n i i ^ ^
Viimeksi saapuneitten Ruotsin
lehtien mukaan ovat riitaisuudet
Euotsin toveripuolueessa kärjisty-^
neet äärimmilleen. Kunnilkin r i i t a ­puoli
koettaa kaikkensa scadakseen
vallan käsissään lujitettua.
Pitkän aikaa oli Höglunä "Fol­kets
Dagblad Politiken" igsä.puolu-een
pää-äänenkannattajassa, jon­ka
päätoimittaja hän p i i , koettanut
vaikeuttaa puolueen työvaliokun­nan
vähemmistön, jonka johtajana
on Kilbom. kannattajien mielipiteit­ten
julkituleinista.'
Mutta sitten' joutui Politikenin
hallinto uusiin käsiin/ joka päätti,
että kummankin ryhmän mielipiteet
tulee esittää lehdessä. Sinovjevin
allekirjoittama julistus, jossa Hög­lund
ilmotettiin erotetuksi puoliieen'
[ ja K. K. j u e n y y d e s t i . johti
siihen, että Höglund erotettiin puo­lueen
pää-äänenkanhattajan. tpirair'
tuksesta j a toimitus lopulta täydel­lisesti
vallattiin Kilbomin j a K. K,,
kannalla olevien käsiini.* IHcsityifi-kohtaisena
täydennyksenä puheinie-histön
julistukseen juläistiin sit­ten
Politikenissa elokuun i23 ' p ä i ­vä
K; K ; ' toimeenpanevan komitean
edustajan julistus, jds^a Höglundin
politiikka tuomitaan j a ilmoitetaan
Höglund j a hänen-^ kaniiiattajansa
puoluejohdossa eroitetuksi puolud-esta
ja K. Kansainvälisestä j a kiel­letään
puolueen eri järjestöjä ole­masta
minkäänlaisessa yhteydessä
erotetun johdon kanssa, ' H i u k an
aikasemmin pii Höglundin ryhmä
saanut julistettua maailttialle sano­malehtien
tietotoinriston kautta,et-
, tä erääseen sääntöpykälään noja­ten
puoluejohdon eiiemmisto erot­taa
puolueen jäserijT^destä: 1) puo­luejohdon
vähemmistöp . jäsenet,2)
Politikenin johtokunnan jäsenet
ja 3) Kilbomin lyhmän kannata-jat
piirihallinnoissa, puöluelehtien
toimituksissa, näisvaliokunnissa, uuo-risoliiton
johdossa ynnä valtiopäi-
Tämiesryhmässä ihan ehdokkaita
myöten. SamaUä ilmoitettiin et­tä
neljä puoluelehteä, niiden jou­kossa
Politiken eivät enää ole puo-j
Inelehtiä j a että puolueen - tiedon­annot
tullaan toistaiseksi - julkaise­maan
syndikalistisessa • Arbetfet ;leh-dessä,
joka on luvaniiut sitä var­ten
käytettäväksi yhden sivun päi­vässä.
Näyttää siltä ktiin Höglundiri r y h ­mä
olisi puolueen viralliseen joh­toon
nähden täydeUisesti' tappiolla,
«llä se on; menettänyt kaiftki leh­det
j a tullut eroitetuksi E ; Kahsain-
I Talisesta. Nyt on vaan kysymys
i «itä kuinka suuren joukon hän vie
f mukanaan. Joka tapukscssa on hia-
1 jaannus mitä "valitettavinta, sillä
' Eootsissa on kohta käsillä jo alka-
I Dut ankara vaalitaistelu ja siinä
- tarvittaisiin luokkatietoisten työläis-
I ten joukot mahdollisimman Ehjinä.
Tuleva vaalitaistelu tuUeneeo-
; soittamaan kuinka paljon vahinkoa
' • t^mä Ruotsin riita on'sikäläisen t P -
veripuolneen riveissä saanut' ai-
_ kaaiu
Niin ilahduttavaa kum kaunis so-
Pasointuns ja "yksimielisyys lienee­kö,
ei meistä K . K . tällä hetkeHa
«tenkaan ole n i i n voimakas, että
jnnä pitäisi kehitellä kärpäsestä täl-
^ tuhoisia , härkäsiä. Ehdotto-sentralisoidun
johdon kaunis
fiJto lienee öinä, 6ttä se voi saa-
^ aikaan hautausmaan hiljaisuu-
, ia soposointnisuuden, ei
^ * ^ n ääni niuse edes arvoste-maan
jphdon edesottamista, jotka
yhtähyvin kuin ^ kaikkien muitten­k
i n kuolevaisten saattavat olla e-r^
hdyksiin alttiita.; .
Taistelu on kaikissa 'inhimillisis­sä
toimissa se elähyttävä voima,
i j o k a vie edistykseen. Jos taistelu
! lakkaa, niin on se taantumisen
j merkki. Ja meistä tuntuu hiinkuin
kommunistisessa liikkeessämme kä­sitettäisiin
asiat siten, että emine
enää saisi sanoa yhtä ainoata sel­laista
. arvostelevaa sanaa, joka ei
hyväksyisi j a siunaisi,tehtyjä pää­töksiä
j a tekoja. Jos asianitila to­della
olisi tuollainen, niin. on se
syvästi valitettavaa, ^ sillä se tulee
ehdottomasti, lakastuttamaan kom­munistisia
aatteita, joita yhtäläises­t
i k'uin kaikkia- muitakin inhimilli-siä
toimia, tastelu eri virtausten vä­lillä
, ehdottomasti . voimistaa ja e-distää.
Eika näissä taisteluissa tap­piolle
joutuneita aina ehdottomasti
tarvitse tappaa, silla meillä on syy­tä
toivoa, että he huomaavat jou­tuneensa
tappiolle siitä syystä, et­tä
ovat olleet huonolla asialla. J a
iheidän. velvollisuutemme on koet^
taa se heille osoittaa.
Kun tarkastelemme järjestyneit-tf;
n kommunistien lukumäärää kaut­ta
j!r<aailmah, niin meidän pitää to­deta
ettei se ole liisääntynyt viimei­sen
vuoden aikan^ parinakaan, jos
ollenkaan, eikä; lainkaan «^otetussa
suuressa mittakaavassa. ^ Meidän har­tain
toivomme piisi että K . K . kasvaisi
niin laadultaan kuin suuruudeltaan-k
i n sillä siirten. se vain muodostuisi
työläisten maailmanmahdiksi. Tä­män
kirjoittajasta näyttää tilanne
sellaiselta, ettei meillä pitäisi ole­man
^syytä pyrkiä : hajoittamaan
vielä melko pientä armeijaamme,
vaikka se, olisikaan laadultaan puh­tainta
kristallia. Paljon heipompi
on voimakkaan valistyön kautta l u j i t ­taa
armeijaamme saatujen joukkojen
uskollisuutta, kuin pyrkiä siihen
sillä tavalla että vielä rekryyttias-teella
olevat suljetaan pois riveistä.
Sillä haryassa tapauksessa riveihin
astujat oviat valmiita sotilaita. N i i ­tä
tulee yleensä kouluuttaa ennen­kuin
'heistä tulee uskollisia sotilaita,
joihin voi luottaa. •
On syytä toivoa ettei kommunis­tisessa
ityöväenliikkeessämme pidet­täisi
kiinni yksinomaan kvaliteetis­ta
Vaan myöskin kvantiteetista, jo­t
a voidaan muokata kelvolliseksi
taistelu joukoksi, sillä meillä pitää
olla enricnkaikkia joukot takanam­me
ennenkuin voimme saada jotain
aikaaii.
Pakolainen.
Mutta toinen hänen tekonsa oU
j o vähemmin onnistunut: hän sai
Marokon rintamalla selkäänsä- «Ma­rokkolainen
panssari» meni rikki ja
omat kansalaiset olivat myöskin v a i -
miit antamaan omalle sankarilleen
selkäsaunan. /
SiUoin ei jäänyt mitään muuta
iäljelle kuin vaihtaa sotilaallinen
pan^ari diplomaattiseen virkapu-kuun
j a «alistua» neuvottelemaan
sellaisen vastustajan kanssa, joka
Espanjan diktaattorin mielestä ei
j-mmärtänyt muuta -kuin aseiden
kieltä. Oman asen»ansa säilyttämi­seksi,
de Riveran piti »»'ttää sellai­sia
menettelytapoja, joita eivät käyt-täneet-
nekään, jotka diktaattori heit­t
i isänmaan häpäisemisestä linnaan.
Tällaisia ovat ne fascistiset «sanka­rit.
» •
Marokko-kysymyksellä on pitkä
kehityskauä takanaan. 'Himan k y -
symyksen ratkaisu vaatii toisellaisia
miehiä j a toisellaisia aivoja, kuin
millä^ fäscistit ovat varustetut Niin
kutsuttu lisäsopimus Ranskan ja Es­panjan
välillä Marokko-kysymykses­sä
tehtiin jo kauan sitten: lokakuun
3 päivänä 1904. Silloin tulivat lo­pullisesti
jaetuksi ne vaikutusalat,
joista Ranska ja Espanja ovat saa­neet
niin ^paljon j a niin kauan riidel­lä.
Jo siitä saakka on Elspanja o l ­lut
aina taipuvainen pitämään ma­rokkolaisia
sellaisina omina siirto-maalaisinaan,
joita on saa.'>ut kob.
della j a komentaa miten tahansa.
.\inoana kiusantekijänä on ollut mo­lemmille
«isäntävalloille» sen aikai­nen
Saksa, jonka keisari teki henki­lökohtaisia
visiittejä Marokon sult­taanin
luo aileyiivatakseen Marokon
valtiollista suverenisuiitta. Pitkien
riitojen jälkeen tehtiin kuitenkin
uusi sopimus, jossa määrättiin, että
Espanjalle, pait n muuta, kuuluu
Marokossa myöskin poliisioikeus.
Tästä lähtien alkoi kasvaa sellainen
viha ja antagonismi espanjalaisten
j a marokkolaisten välillä, joka ei
kkkaa olemasta niin kauan kuin
Marokko ei pääse puolisiyistyneiden
espanjalaisten poliisiholhouksesta.
Luonnonrikkaudet ovat pakottaneet
Espanjan fascistejakin tunkeutu­maan
Marokon markkinoille. V-äki-yaltaa
marokkol^isva vastaan op tah­tonut
käyttää espanjalainen fascis-tijohtaja
de Eiverakin. Mutta fas-cistisen
«ritarin» panssari, meni tais­telussa
r i k k i . Ja se meni hiin kel­vottomaksi,
että sillä ei tee eriuä
niitään rintamalla taistelussa omaa
kansaa vastaan.
Herra de Rivera j a herra Musso­lini
kulkevat rinnakkain käsi-kou­kussa.
Ja luultavasti häviävät näyt­tämöltä
samaan aikaan. Marokko­lainen
panssari on ainakin mennyt
kelvottomaksi.
j o jotakin. Voivatko kerrat?»
Boseabeis vjIkiJU ilkeästL
cTtilkaa, niin jatkamme käselyäm-me
», sanoi hän.
Me tulimme perätysten ulos luu-vasta,
mutta äkkiä sai luutnantti
onnellisen ajatuksen.
«Onko säiliössä bentsiiniä?» kysyi
hän.
«Ei», pisti agronoomi- «Siinä on
bentsolia? Ja nyt soitan minä kau.
pungista monttöörin.»
Keskustelun aallot käri\-ät kor-kealla
paluumatkalla hotelliin. Ro­senberg
j a Janson p i t i m jäykästi
kiinni_siitä, että moottorissa piili j o.
ku ihnieellihen, mystillinen vika, sil­lä
jos siinä olisi ollut tavallinen n»
ka, niin olisivat nämä erehtymättö­mät
asiantuntijat sen huomanneet;
me toiset olimme yksimielisiä siitä,
että moottori on melkoisesti enem-män
vioista vapaa kuin Rosenbergiä
j a Jansonin moottorituntemus. Min­kä
huomautuksen nämä molemmat
herrat .katsoivat loukkaavan itseään
mitä suurimmassa määrässä.
Iltapäivällä saapui monttööri teh-tyään
neljän tunnin rautatiematkan,
j a me lähdimme paikalle samassa,
saadaksemme nähdä, kuinka tulee
käymään.
Agronoomi ei puhunut mitään,
kun me kuljimme mukana luuvalle
hänen j a monttöörin kintereillä .mut­t
a Janson ja Rosenberg selittivät
yhteistä mielipidettään, että mootto­ri
tuskin mahtanee surista ennen­kuin
;sen jaloimpia osia on lukui­sasti
vaihdetu uusiin.
Monttööri kuunteli heitä hetken
j a hänen korvantaustansa syyhyivät
moottoria tarkastellessaan. Hän pyö­ritti
vauhtipyörästä yhden otteen,
mutta se oli yhtä iimpimielinen ja
luokesepääsemätön kuin ennenkin.
Vielä kerran tarkasteli hän moot­toria.
Sitten hän ankasi bentsiinihanan
j a pani moottorin käyntiin.
SUOMESTA
K i r j . Sigge Strömberg.
padssan
Kun espanjalainen «Mussolini»
suoritti italialaisen mallm mukaan
vallankaappauksen, niin hän panssa-roit^
i itsensä kaikkia mahdollisia syy­töksiä
vastaan «marokkolaisella pans-sariia.
» Herra Pirmo de R i v e r a j j a tutki sitä tarka8ti._
juhlallisesti ilmoitti, että hän — tuo
vähälahjainen seikkailija — on mu­ka
kutsuttu tekemään lopun siitä
häpeällisestä asemasta, johon E s ­panja
on joutunut Marokon rinta­malla.
Ja hän alkoi oman uuden —:
«kunniallisen» taistelun — märokko-laisia
vastaan sillä, että heitti lin­naan
entisen sotaylipäällikön. Dik­taattorin
panssari pysyi silloin vielä
eheänä. •
Kun me kuljimme luuvan ohi, t u ­li
agronoomi ulPs' punaisena j a suut­tuneena,
kuivaten hikeä otsaltaan. ;
«Ymmärtääkö joku herroista ' m i ­tään
moottoreista?» kysyi hän.
E i , fii kukaan meistä ymmärtä­nyt,
Janson ja Rosenberg, joilLi
kummallakin oli moottorivene, vas­tasivat
toisin «kyllä», mutta kun he
puolisen •tuntia olivat reistailleet
moottorin kanssa, jonka piti käyt­tää
puimakoneita, mutta joka ei Uh-nyt
sitä, j a tulleet yhtä punaisiksi,
hikisiksi j a kiukkuisiksi kuin agrc-noomikin,
valkeni totuus meille, ag-ronoomillekin,
mutta ei .Tansonille Ja
Rosenbergille.
Sitten koettelimme me vähän k u -
kin keksiliäisyyttämme puimakon?-
moottorin suhteen, mutta ilman m i ­tään
aavistustakaan tuloksesta. Mun-tenhan
moottoreilla on tapana hy­väntahtoisesti
ainakin hiukan pihis­tä
j a sähistä tai lyödä takasiri, k un
sitä veivataan, mutta tämä vastaan­otti
meidän huomaavaisuutemme kyl­mällä
välinpitämätömyydellä. joka
meni y l i senkin, mitä kaikkein pilalle
hemmotelluin nainen turistihotellis­sa
voi esittää tässä suhteessa.
«Siinä näette ,herra», sanoi ag­ronoomi.
«Ei ole olemassa mitään
keinoa saada sitä rakkaria käymään.
Minä olen neljä tuntia puuhannut
sen kanssa; ruuvannut hajalleen
niin paljon kuin olen uskaltanut,
puhdistanut jokaisen paikan, missä
olen epäillyt tomuhiukkasen olevan
tiellä, mutta sittenkään se ei käy.»
«Ehkä se j u u r i senvuoksi seisoo-kin
». sanoi pieni notario, joka oli a i ­na
valmis lennättämään pistokärpä-sen,
.
«Eepä olette sukkela», vastasi ag­ronoomi.
" «Sitä minä en ainakaan
olisi voinut keksiä.» ^
Agronoömin huumorintaju oli sel­västi
hyvin vähäinen.
Rosenberg meni moottorin luokse
i SUOMEN TEOLLISUUDEN JÄR­JESTÄMINEN
SOTAKANNALLE
Kuten muistettaneen, oli n.s, Hol­man
komitean tekemien paTjastuxtT-en
seurauksena se, että sotaintoili­jat
saivat uutta tuulta purjeisiinsa.
TämäTi välittömästä vaikutuksesta
myöskin herätettiin kysymys Suo­men
teollisuuden järjestämisestä so­danaikaisia
oloja silmälläpitäen. Tä­män
johdosta valittiinkin sitten eri­koinen
komitea asiaa edelleen kehit­tämään.
Puheenjohtajana toimii ent.
senaattori R. SaftrPn, muina jäse­ninä
kenraaliitiajuvi .R. Valden, y l i ­j
o h t a j a V. M - J . Viljanen, insin. R.
Lavonius, maatalousneuvos K. J . E l ­lilä
ja eYerstiluutn. V. Hägglund.
Myöhemmin otettiin nihen maata­loustuottajan
keskusliitpn pyynnöstä:
sen edustajiksi maanviljelysneuvos
,V, Ramsay ja johtaja O. Pehkonen.
Mikäli U . S. on saanut tietää, on
komitea jo viime heinäkuussa saanut
valmiiksi ensimäi.sen mietintönsä,
jossa komitea m, m. ehdottaa, että
asetettaisiin pysyväinen elin huo­lehtimaan
. talouden mobilisoimisesta.
Komitea jatkaa työtään.
Mietintöään laatiessaan on komi-tea
kuullut asiantuntijoita.
On suorastaan ihmeellistä, että
mainitunlaisia komiteoita ensinkään
asetetaankaan. On itsestään selvää,
ettei maan-talouselämä tule kannat­tamaan
niitä taloudellisia tappioita,
joita syntyisi, jos Suomen teollisuus
todalla järjestettäisiin sotakannalle.
Tuoreessa muistissahan on, • mitä
johtavat teollisuusmiehet vastasivat,
kun heiltä sanotun järjestelyn mah­dollisuuksia
tiedusteltiin.
«Jaa, kaikki näyttää olevan jär­jestyksessä
», sanoi hän, kun tarkas­tus
oli päättynyt. «Minä en todella­kaan
voi käsittää, miks. ei «e halua
käydä.»
«Sen uskon kyllä, että te ette sitä
käsitä», sanoi agronoomi." «Minä en
tosin käsitä sen enempää mootto­rista,
mutta minä voin sentään eroit-taajkaasuttajan
j a hevosharavan toi­sistaan
joka .tapauksessa, j a se on
KIVÄÄRINIEKKA MIELITYÖS-
/SÄÄN ,.:
«Kansan Työ» kertoo, että muu­tamien
henkilöiden ollessa Antrean
t y ;n pihamaalla, - ammuttiin joukkoa
kohti 'metsästä, kaiken todennäköi­syyden
mukaan, kiväärillä laukaus.
Kuula kulki hyvin läheltä mainittua
henkilöryhmää, mutta ei kuitenkaan
osunut kehenkään.
Pari mieshenkilöä lähti kohta met­sään
ottamaan lähempää selvää am­pujasta,
jota ei kuitenkaan etsiske­lyistä
huolimatta enSan löydetty.
Sen sijaan tapasivat he metsästä
keskerikasvaisia poikia, jotka sanoi­vat
olleensa aivan lähellä ampujaa,
vaan eivät sanoneet pensaikkojen ta­kia
tarkemmin, nähneensä, minkälai­nen
henkilö ampuja oH. Eräs poi­ka,
joka oli loitommalla, kertoi näh­neensä,
miten eräs mies juoksi tien
y l i .
Tekoa voitanee pitää kostoyrityk-senä
työväen toimihenkilöjä vastaan.
Tällaista sitä sattuu asekulttuurin
aikakaudella. • - . g . v ' : - ; • r
Osastojen ja Järjestö-jen
osoteilmotiikset
Beaver Laken S Ä Osaston työkö-konkset
pidetään joka kuukauden
ensiznäinen j a kolmas sunnuntai
kello 8 illalla. Kirjeenvahifb-oso-
^te on: Beaver*Lake & S. Osasto,
Box 60, Nairo Cenlare, Ont.
!*• & S. ortoa kokoukset pi*
detäia laien ja ZITBM sunnuntai
koossa. Cirjevaihto-osot* on: Bo­wie.
»Ja Sotequa, B. C .
Canadan i&BURVsutipiioIa*«a S«*>
•udaiaca JirjcatÖB juhteerin o-
Boite o n : a X5. N e i l , 957 Broad-v
i ew Ave., Toronto, Ont.
Cobaltia 8.8. osaston osote on: Box
810 Cobslt, Ont
Crcicfaton Minän S- S. osastoa työ-kokoukBet
pidetään jokaisen kuu­kauden
toinen j a neljäs sunnuntai
klo 2 päivällä. Kirjevauhto-osote:
Box 92. Creighton Mine. O n t
Colemanin 8.8. osaston kokoukset p i ­detään
joka toinen j a viimeinen
sunnuntai klo 1 i..p. Kirjeenvaih-to-
osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.
Coteau Hillin S. S. Osaston työko­koukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
ensimäinen jä kolm,as
sunnuntai kello 2 päivällä. K i r -
: jevaihto-osote on Isaac Wester,
SteeledalCj Sask.'
Canmoren suom. K. P. osaston ko­koukset
pidetään toinen j a viimei­nen
sunnuntai kuukaudessa kello
7 illalla. Kirjeenvaihto osote o n :
Canmoren S. K . P, osasto. Box
173, Canmore, Alta.
ELSPETHIN S. J . Osaston kirjeen-vaihto-
osote on Frank Nikkola,
Box 13,,Banelto, Alta.
Eckvillen Työläispuolueen osaston
työkokoukset pidetään j o k a kuun
ensimäinen j a kolmas sunnuntai
k e l l o 1 j p p . Kirjeenvaihtajan oso­te
on: Frank Lingren, Eckville,
A l t a , Box 93.
Port Witliamin s.s. osaston työkoko­ukset
pidetään j o k a kuukauden 1
j a 3 sunnuntai. Kirjeenvaihto-osote
211 Robertson S t
Finlandin 8.8. osaston työkokoukset
pidetään osaston t a l o l l a j o k a kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päi­vällä.
Kirjeenvaihto.^sote: s.s.
. osasto, Finland, via Barwick, Ont.
»
K e s k i - Ontarion ,;'Aiueta|^iniikunnan
sihteerin ,Osoite on: H . Elimen,
Box 26, Sudbury, Ont .
Kirkland baken S. osaston osote on
Box 240. Kirkland Lake, O n t
I N T O L A N 8.8. osaston työkokoukset
pidetään j^ka kuun ensimäinen'eun
nuntai, kib 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto.
In tola, O n t
Kivikoaban W. P. Osaston varsinai­set
kuukausikokoukset pidetpn
. jokaisen kuukauden ensimäisenä
sunnuntaina kello 2 jpp. osaston
t a l o l l a . Kirjeenvaihto-osote on:
Kivikosken Osasto W. Hoxel, K i ­vikoski,
via Port Arthur, O h t ,
. Can. •• • •
Lake Coteaun Finnish Social So­cietyn
työkokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden toisena sunnun­taina,
kello 1 päivällä. Postioso-te
Box 13, Dtinblane, Sask.
Larder Laken S. S. Osaston osote
on: Ahton Järvi, Larder Lake,
'Ont - • • ^ V
Levackin S. S. 0:ton kirjeenvaih­t
a j a n osote on: Si S. Osasto, Le-
«D*vack Mine, Oht Box 72.
Ladysmithin S. S. oiaiton kpkouk*
set pidetään joka toinen sunnuti*
tai, alkaen kello 7:män iilsH»-
Kirjeenvaihtoosote on Box 263,
Ladysmith, B. C.
Long Laken S S. Osaston kir­jeenvaihtajan
osote on: Tilda
Hänninen, . Box 1630 Sudbury,
Ont. Kokoukset on jokainen «n-simainen
siinnuntai kuussa klo
2 i.p.
HYVIÄ iORJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPASTA
ÄlantMa SaaaUrja —
Amcrikalaiaca Tröväealiikkcea Vararikko
BrMkui EaarUnaiakiclea 0»Dikiria
InpeHaUaau .................
Uunucn Herra. k i r j . MaU Came, 2 osaa, eid. yhteensä _ $iS0
Jimmie Hinias
Jarjestcbaant, Mueller
Kananhoidon opaa, kiri. Husi&ka, nid.
Kaaaakoainn kartaato, toim, Jotuni, sid. 7..
KommanUtinea ManifesU
JUavUkeittokiri.
KntUauakoa Alkuneri
Kdmannen Internatioaalen Teedt ia Säännöt
Kafcaiakertauca kirjanpidon opaa ..
Ktondyken kuniagaa, Jack London
Kadotukaen kanaa. Jack London
LuraikentUea tyUr, Jack London '
Liekeiaaa. romaani Suomen luokkaaodaaU
Lypaykarjan Hoito
Uula ^«p^aiaeat. kukaata. k i r j . j . Linnankoski: sid:-:::::::::::::::.:::
Muna W«UiB Keittokirja .........
Nuortevaa Sanakirja
Meriauai, Jack London
Maailmaa rakenae, E. Becher
Otavaa kaaaakoulukartaato ............
Okaaaea Entlanninkielen Oooikirla
Pakkopaiu; Jack London
Peruatualain Olemua
Perheen. Ykaitviaomaianuden ia Valtion Alkuperä
Punainen Vaara
Soaialiatiaen Filoaofian Juuret
f".??»" T^Ö;.':»'». Tulikoe .09
Seikkailuj* TibeUaaä, kirj. Swen Hedln. sid i.so
Sairaa lapai. kirj. Ruotsalainen, sid
Tarttuviata aakapnoUtaudeiata, kirj. Pirilä, nid.
TeoUiauuaunioniami Amerikaaaa
Tyhiien Paikkojen Matkuatajat
Tiede ia Valiankumoua
Työväen Laulukirja
Voimiateluohjelmia 1
Voiraiateluohjelmia 11
Voima ia Aine
Vaimo jonka minulle annoit, Hall Cainc, 2 osaa, sid. y h t ...
Valkoinen profetta, k i r j . H a l l Cainc, 2 osaa, sid. y h t
Yloa belvetiatä. kirj. Konrad Lehtimäki, sid.
Yleinen Hiatoriä. alennettu binta
Biologian Peruskysymyksiä, sid.
Kannattata Karjatalous, sid.
Koditon, sid
Danielä, 6ld,
EnglJsh for Foreign ers, sid.
Amerikalainen NuorJsotusuvalta. nid.
Kommunistinen Manifesti, aid.
Anarkiami, n id
Geologian Perusteet, sid.
Anatole Francen kootu teol<8et
Hänen Englantilainen Rouvansa, sid. ,..,„
lli&Sy sid* «•••^••••••o* «••«•*••••*••••»• »•»•••«•^•••••••«»»
Ikuinen Linna, sid. y.
Ihminen, sid. ,
Juurikosvien Viljely», sid. ..........................
Aapinen, sid
Kodp lääkärikirja, sid. ,
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid.
Kodin lääkärikirja, sid. ..„
Lemmenjuoma, sid,
Lasten kirja. sid.
Mariancla, sid.
Mailman Vallankumoukset, sid.
Miksi puollan yntciskunnallista vallankumousta, hid. ..
Nutsaretin, Kirveamies. sid.
V
»••(•••••••••«•I»
...1.
• • • a * * a ( « » * a a » » a »
» • • • « « . • • » • a * * * t « « « * » a*
•••«••••f*a*****>**i
« « • « t « » a * a • • # • » • • • • * • • « • • • » • • a
> a » « « » t * « « « > * « * « i a V •••••••»•*««••••
« • • f ( f ( < l « •««•••••
Peloponneesolaissota, nid.
Poivelusnaisen poika, sid
Perustuslain olemus, nid.
Penikkatauti, nid. ••
Rakentaja Solncss, nid,
Ranskan Viimeinen Keisari,' md
Rf^kentajan Opas, sid. . . i.
Ranskan Kansalaissota, nid. ..............
Sydänveri, . sid. ...i......
Sosialidemokratia ja^ Sosialismi, nid.
Sosialifitiflen filosofian juuret, njd. ...
Sadan prosentin patriootti, sid.
Tähtion Kontalot, sid.
Tähtitibde, sid.
Työihiehen talousoppia, nid.
Tiede j a työväenluökko, nid. ............ „^ „ „
i'yöväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja y. 1921-22-23
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakcntamasso, nid.
Terrorismi j a kommunismi, nid. ......
Uuden Ajan Filoaofian Historia, «id.
Uusi lääketiede, sid. i..,.,.^,.
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid.
Voima j a aine. sid. ......
Äidinkielen Oppikirja, sid.
• Waterm«nnin fountalnkyniä crikoiaen hyvä valikoima. Kynien hIn*
nat ovat S2.75, t4.60. t6.00 {a S7.00. Kymmenkuntaa «rt mallia. Lgbatt'
tään Doativapaaati kaikkialle Canadaan.
Kaikkia vIiäoMa kirjoja aeka kynii on niin ranaaaati että el ola
pelkoa pikataeata loppuroiaeata. joten voitte tUaukala lähettiä aurkeiU-miatta.
'
i * « « « * » « « . a « « « a « a 4 « l « * a »
• ««••••«•'»•»•II
I.2S
.SO
,15
1.00
.60
AS
1.00
1.00
2.25^
2.50
2.50
1.7K
...10.00
1.25
1.00
.85
1.00
L15
1.26
1.00
.45
2.25
I 8.60
1.75
4.60
1.60
1.76
.76
.55
7.00
.70
6.60
1.25
1.15
1.00
.65
. .25
1.60
1.85
1.76
.80
M
1.26.
2.40
.76
.86
1.25
.60
.80
1.00
.88
1.60
.60
. l y
2.00
.86
.60
8.00
2.00;
».00
2J6
.76
tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA^ Boa 69, Sudbury, Ont.
Lapin S.S. Osaston kuokaiisikoukset
pidetään joka kuun toinen sun­nuntai
klo 2. Kirjenvaihto-ospte:
H. Kallinen, Kivikoski, via Port
Arthur, O n t
Nolatun S- S. osaston kuukausiko­koukset
pidetäiii joka kuun toi­nen
ja neljäs sunnuntai klo 2
päiväUä. Kirjevaihto-oaote ort: .S.
S. Osasto, Nolalu, P. A» p . , O r t
Nipigon 8.8. osaston työkokoukset p i ­detään
joka kuun 2 j a 4 sunnuntai
j a kirjeenvaihto-osote on: S,s. o-sastö.
Box 11, Nipigon, O n t
North Branchin W. P. S. S. 0:ton
osote on: M i l j a Lehtinen, Box
578, Port Arthur, O n t
pottavillen T. P . S. Osaston varsi­naiset
työkokoukset pidetään jp-kaisen
kuukauden erisimäinen ja
kolmas saminntai kello 2 jpp.
Osoite Pottavillen T. P. S. O.
Porcupine, Ont
Port Arthurin piiritoimikunnan ko­kous
on joka kuukauden ensimäi­nen
maanantai P. A r t h u r i n haa-lisaa,
316 Bay S t kello 8 ilL -r.
Kirjeenvaihto-OBote- on samaan
paikkaan.
Port Arthurin ösaston kokoukset
ovat joka toinen sunnuntai kello
8 illalla omalla talolla 316 Bay
^ t sekä nat^aoston kokoukset
j o k a toinen torstai. Khjeenvaih-
816 Bay S t Port Arthur, O n t
jRoaegroven oaaaton osoite on: S. f^,
Osasto, Ro8egrove.P. O., Ont.
Sault Ste Marien S.|S. Osaston työ-kokoukset
pidetään joka toinen
sunnuntai j a ' ohjelmakokoukset
toisina osaston omalla talolla, a i
käen kello 8 illalla. — 121 H u
ron S t ;
Sudburyn S.S. osaston kokoukset pi­detään
Liberty Haalilla Joka toi­nen
sunnuntai. Johtokunnan ko­koukset
kahdesti kuukaudessa
Postiosote: Box 26, Sudbury, O n t
Sotntulan Soa. Oaaaton
Sointula, B. C .
osoite on
South Poreopinen'«.s. osaston tyÖKo-
' koukset pidetään joka toinen »i»n-nuntai
kello 7.30 jpp. K i r j e . n -
vaihto-OBote Box 528.
Tioinilnain C. T. P. Sttom. osaston
kokoukset' pidetään joka toinen
sunnuntai.!; Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 1090, Tim-min
», Ont Paikkakunnalla on
ediitymässt järjestäytyminen kai­vanto-
ja metsätyöläisten järjes­töön.
'
Torontoa S. Osaston kokoukset
ovat jokaisen kuukauden ensi­mäinen
j a kolmas sunnuntai omal­l
a huöneustolla 967 Broadview
av*. Kirjeenvaihto-osote: S. S.
Osasto/ 957 BroadvJew Ave.
Tarmolan W. P. S. Osaston tySko*
koukset ' o v a t joka ensimäinen,
sunnuntai kuussa omalla talolla
kello 2<pälvänu. Postiosote: Box
510, P i r t Arthur, O n t
Can. Työläiap. Voncouverin suomal.
osaston varsinaiset kokoukset p i - .
dctään Joka kuun toinen Ja nel- ^
jäs keskiviikko 7.30 j.pp. 2605
Pcnder S t E . .
VVebiUra Corneräin W. P. SuomV-'
laisen osaston kokoukset pidetään''
enBimäinen j a kolmas sunnuntai-'
kuussa kello. 7.30 Illalla. Klrje-vaihto-
osote: Armas Skytte, R. R .
No. 1 Haney/ B. C.
Yhdyavaltaln W, P. B. Järjestön
Keskusviraston ja Näyttämölllton
osote ori: Finnish Federation 1113
W. Wa8hington S t , Chicago, 111.
Y. S K . V . ja S. Ladyamithin Ma­jan
No. 17 kokoukset pidetään
jokaisen kuun kolmas sunnuntai
kello 9 aattitilla.' Kirjeenvaihto-osote:
Säm • Liihtala, Ladysmith,
Box 102, B ; C. Canada.
Lnmber Workera Induatrial Union
o( Canadan
toimisto osotteet ovat;
Ontarion piirin sihteeri Henry K u l ­mala,
121 Huron S t , Sault Ste.
Toronton 8.8. osaston*Agitationiko- Marie, O n t , Canada.
mitea toimii. ohjelma iltaman jo- g ^ j g Lajho, 158 Secord St., Port
kais»n kuukauden toisena sunnun-j Arthur, Ont -
taina j a Nooriao-oaaaton ohjelma-j
iltama pidetään neljäntenä sun­nuntaina
kunl(aude»8, osaston
haalilla. Kokoukset myö» pidetään
osaston haalilla, 957 Broadvievr
«vc
V, Valo, P. O. Box 421, Timmins,
Ont.
T y ö l ä i s e t : Järjestykää pa­rempien
elinehtojen saavuttamisek­si.
IM
4U ä
?:?l|l
- iii'
•M
mi