Vapaus, March 31, 1955

              Siyu 4 Torstaina, maalisk. 31 p Thursday, March.31, 395? | SaclJopalv«!u tulcc
IfialJiiksi Canadan
CÄNADALAISET EIVÄT i Fobjois-seuduiJia
HALUA ATOMISOTAA
Canadan Rauhankongressi on lähettäne kirjeen
ulkoministeri Pearsonille puheensa johdosta
Toronto. _ "Teidän Canadian CIu- nan kanAantasavallan , laljhsten Ja j
• l?jh puheenne maalisk.- 15. pnä on historiallisten ojJceuMen tunnustami-aJheuttanut
laajalle levinnyttä hä- se^sa: Meidän on alJcaansaatavadJp-
•yyntyneisyytta kaiklcialla Canadas- lomaattiset suhteet K i i n a n kan«
sa", sanoi Canadan RauhanJiongres- j sen edustajille on myönnettävä oi-1^1"*'"^'- tarMtaan s.t^ varten .run.
' saastj varoja. .
Sulattakaa sydämetine ja
avustakaa työttomjä
;p' Avoin kirje Ontarion
OUaH-3. T - C B C . n pur.eenjontaja
A. D.; Dunton f,ano:., ta&JIa-&.-:iev.ajn
fctta Eaannolhsen ratliripalvelun va­raaminen
Canadan pcSjoi.-;;!?; ftiJC-ll
Je tulee rr.Jco-sen ^a::i./..^. >r: y^se^s. lainlatljakunnan
Hän sanoi alahuoneen ?^omitean i ^ - konservatiiVljäsenille
tunnossa, että rrfltä tanama. tendaan- :
kÄän Neuvo3to3i:ton nnden- engian-ninklelisten
rao.olahetyvcn Johdosta
mitkä kuuluvat Canadan p'jr;joi.siJie
L P P :n • Ontanon järjestön, jontaja j
le olisi .annettava faviistasta.• Yhä
edelleenkin perheet joutuvat elämään
nalari ;jiäri£sa.-. ..•
Te ette voi jättää tätä asiaa :käsit-telemättä
ennenkuin nyiiyinen Istun-
£tewart S.-nith on lähettänyt seu-j tckausipäät:>'y- j a lähdet^^^^
raavan avoimen kirjeen konser.ata- j icakunnlilenn^. On; nälässä öle-via
vipuoiueen jasenjlie Ontarion lain- { perheitä, mutta sijtä huolimatta häl-laatijakunnassa:
litas ei • tee mitään asian johdosta ja
s in varapuheenjohtaja mrs. Sander-
./i^n Canadan ulkoministeri Lester B.
Pearsonille lähettämässään klrjees.=,a;
'Mr. Pearson vntta,-!! maimtu.s.sa pu-
: heessaan, etta Canada tulee auto-niaattisestij.
» osalliseksi jos Yhdysval­lat
ryhtyy .sotaan vaikkapa rneilla ei
olisikaan mitään Jaillia.a sitoumuk­sia
Taiwanin (Formosa> kysymyk­seen
nähden. Tama csallisuu.s U S A :n
"sotun johtuu niista toinen toistaan
täydentävistä, atomisotasuunmtelmis-,
. ta, joita nallia kahdella maalla on.
"Tämä asiantila vahvLUaa Maail­man
Rauhanneuvo-ston nykyisten
•varoitusten oikeutukion suhcn näh­den,
että ivl-ssit hallitukset valmlstu-
.vat ato.Tiisotaa varten. Ne yrittävät
saada hyväksymään atomisodan kier­tämättömänä",
sanoi mrs. Sanderson.
'•Juuri näillä perusteilla päätettiin
Maailman .Rauhanneuvoston johto-^
•kunnan kokouk-sessa Vieni-^sa antaa
ivetoomtis, jota levitetään kaikif^a
mäissä ja jos.sa vaaditaan "kaikkien
atomiasevarastojen tuhoamista ja
niiden valmistamisen viipymätöntä
•lopettamista.
"Canadan liimiset eivät halua hy­väksyä
sellaista tulevaisuutta, et^a
heidän pitäisi kuolla radioaktuvlsen
-räjähdyksen tähden tai xuiantya ve­ren
ja luiden vikaantumisen johdolta,
puhumattakaan nyt .viela syntymät­tömien
lasten perinnöllisestä vialli­suudesta.
Me emme myöskään ha­lua
omaksua sita siveellistä alennus­tilaa
mika johtuisi naiden onnetto­muuksien
aiheuttamisesta tolillle i h -
mtsiUe.
"Meidän hallituksemme on käytet­tävä
valkutufivaltalsta asemaansa
YKrssa Formo-san kysymyksen rat­kaisemista
varten silla tavalla, etta
kaikenlaatuinen provosointi voidaan
ehkäistä talla alueella, jossa voi
.syttyä: atomisota.
"Canada cl saa enaa viivytellä K i i -
keuti^ttu paikka .vjurvaltojen kesken j
YK:ssa. Sellainen menettely olisi
Canadan ja sen kansan etujen mu­kainen
ja - se poiistaisi myös uhkaa­van
vaaran meidän automaattisesta
joutumisestamme atomisotaan. Oi­kealla
tavalla käydyt neuvottelut voi­vat
oaada aikaan,rauhan", sanoi mrs.
Sanderson kirjeessään, :
teriö, ovat esittäneet tilanteen jon-dosia
kaksi mahdollista ratkai-sua.
tuniokaudelta. Eräs Kesken jaanyt
asia: herättää erikoista huomiota. Sita
ff Avioeron
kynnyksellä"
st. Catharines. — Vierailunaytel-maamme
harjoitellaan taalla ko­vasti.
K u r i on kova, mutta H . Vuoren
tarkoituksena on saada meistä " i r t i"
mita otettavissa on, j a kyllä sutä
nayttaa hyvaa kehittyvän;
Saimme kuulla,, etta saamme Sudr
buryn . Finnish-^haalm esitystarame
varten toukokuun 8. päivänä klo 3 i l ­tapäivällä.
S i t a ennen, tarkemmin .sa­noen
huhtikuun 16. päivana, esitäm­me
taman saman nayte]man taalla
kotona, nimittäin Porti Welleris.sä.
Näytelmämme nimi on. ' Avioeron
kynnyksellä".
• Tämä riittäköön aluksi. — Tenori.
Ensinnäkin, etta perustetiaiSan sar-; ei pida jattaa keskeneräiseksi. . Se
ja 50 v/atin asemia kaikkialle po.ojoi-i koskee Ontarion työttömiä perheitä,
.Silla alueilla. Mutta niiden raitennut-, jouta on kielletty avustus, vaikka he
taminenjakaynnissapitamine.ntuleeicvat .sen tarpeessa.•
kalliiksi. Toiseksi, etta Etela-Cana-! . Ontariossa nousee voimakas julki-daan
periLStettaisnn • yi:.si tai> kaksi ;. nen paheksuminen. uutta virallista
voimakasta lyhytaalioasemaa, joiden j .suhtautumista v vastaan avustuksen
lähetykset suunnattaisiin pohjoiseen- {tarpeessa oleviin perheisiin nähden.
Mr, Dunton sanoi,, etta CBC ei ole i Monic-n . :SUKupolvien aikana .-voivat
KORVIA LÄVISTETÄÄN
KIVUTTOMASTI
Työn suorittaa tutkinnon
suorittanut sairaanhoitajatar
sisältyen siihen
KULTAISET
KORVARENKAAT
Sopimuksen mukaan ainoastaan
Lasten korvat erikoisalamme
Harry Kash Jewellers
1'uhelin ME. C854'
; 561 Bloor St. \V., Toronto, Ontario <
S 4 . 9 5
Mi»H»mHnrtnn»mimimiimni
Parkway Bakers
valmistaa ruoka- ja kahvUelpSS.
Leivoksia, nimipäivä- ja hääkaak-kuja,
korppuja yjn. lelpomoalan
tuotteita..
PUHELIN EM3.7S7»
29* Queen SU W. Toronto, Ont
ONNITEBVO
i l l H l l i l i H I H i l l h i l l i t U i k l l i i i U i i i i i i i h i i i i i i
Starilla on tärkeä
kokous huhtik. 3 p
st; Cahtarlnes, — Paikallisen v.-
ja u.-seura Starin viuneksipidetyssa
kokouksessa keskusteltiin muiden,
asiain yhteydessä ftarjajuhlien järjes­tämisestä
ja -päätettiin, etta kutsu­taan
ylimääräinen kokous huhtikuun
3 pnä. Johtokunta valmistaa siihen
mennessä alustuksen asiasta ja lo­pullinen
päätös tehdään yllämaini­tussa
ylimaaraisesai kokouksessa.
Siksi kehoitan ympäristön kalkkia
suomalaisia saapumaan kokoukseen.
Samalla kertaa voidaan pelata seu-rapelejä
j a juoda iltapäiväkahvit. I l ­matkin
ehkä lämpeavat jo siihen
mennessä, ettei tarvitse -viluissaan o l ­la.
Siis kaikki kokoukseen sunnun­taina,
huhtikuun 3 pna kello 2 ip.
—U. H.
Voitot vähentyivät
lakon seurauksena
Wind.sor, Ont. — Alustavien tie­tojen
mukaan vähentyi Ford Motor
Co. of Canadan puhdas «voitto /viime
vuodelta lähes kuudella miljoonalla
dollarilla, sanotaan yhtiön taalla j u l ­kaisemassa
viune vuoden tilikerto-mukscssa.
Kulunen vuoden puhdas
voitto oli $14,243,319. Vume vuoden
myynnit olivat 250 miljoonaa dollaria
c-li 59 miljoonaa dollaria vähemmän
kuin 1953.
DR. LESLIE SIMON, uM.e.c
raO- JA SUKUPUOLITAUTIEN
ERIKOISLÄÄKÄRI
3 SPADINA ROAD
(Bloorm kulmassa)
TORONTO, ONT.
Vastaanotto tnnnjt:
2-4 lp. Ja 6-7 lp.
Puhelimet: Konttoriin %VA. 1-6614
Kotiin XVA^Z^ms
S telcon voitot
Hamilton, Ont,—Steel Co. of C a ­nadan
puhdas voitto ivume vuodelta
oli $13.231.059 eli 13.5 pros. vahem-mitn
kuin edelliseltä vuodelta, tode­taan
yhtiön tilikertomuksessa. Syj'ka:
voiton vähentymiseen ilmoitetaan eu-^
looppalainen kilpailu monim Stelcon
tuotteisiin nähden.
Dome Minen voitot
Toronto. _ Dome Mines L t d ;n puh­das
voitto lisääntyi vnme vuoden
Aikana yh $120.000, ollen kaikkiaan
$1.790,724, todetaan yhtiön tUikerto-muksessa.
Yhtio sai kullan tuotanto-apurahaa
noin $670,000 eh $60.000
enemmän kuin edellisenä \vuonna.
Teillä on enää.vain muutama päiva i-sen chjelrriaari ei kuulu avustuksen
CBC • ja ponjoir,te.i alueiden irninis- • ennenkuin päätätte työnne tältä is- j m y ö ^ tärninen. Avustusohjelmasta
" • ' ' " " • • kieltäydytään,sen nauretiavari teko-,
sj^y-n -perusteella, että rahat voidaan
käyttää . parempaan tarkoitukseen
järjestämällä töitä ani harvoille.
Ontarion • hallituksen . <johtajHle oh
vedottu kirkkojen pulpeteilta,•huol­toyhdistysten
ja työyäenneuvqstojen
taholta sekä työttömien taholta. He
eivät ole ottaneet •huomioon • näitä
veioomuksia. Nyt käännymirie' teidän
puoleenne hallituspuolueen jäseninä.
Olette varmaan myötämielisiä niille
monille esimerkillisille./' maäkuhtam-meästikkaillc,
jotka ovat vastoin tah­toaan
joutuneet vaikeuksiin nykyisin.
Olette varmaan myötämielisiä heidän
läxjsilleeh, • .jotka ovat nälkäisiä ja
huonossa . vaatetuksessia. .Ette- 'voi
kääntää selkäänne heille. Voitte oi­keudellisesti',
ajatella, että . l i i t t o h a l ­lituksen
tulisi, olla vastuiissa • huoltb-kustannizksista,
mutta teidän käsit-teenne
inhimillisestä säääyllisyydesta
ei tule sallimaan teitä kannattämaari
sitä, että ihmiset .joutuvat olemaan
hälkäisinä hallituksien selvittäessääix.
erimielisyytensä. •• Me.. • kehoitamme
teitä viemään päätökseeri tämän tär­keän,
inhimillisen kysymyksen ennen­kuin.:
lainlaatijakunnah: istuntokausi
päättyy; -Me kehoitamme teitä myön-'
tämään . avustusta -kaikille tarpeessa
oleville työttömille perheille; .
tutkinut minkälaisen vaikutuksen
Neuvostoliiton lahetyk-set ovat tehr
neet intiaaneihin ja cskimoinin.
CBC :n viranomaiset ovat kuitenkin
todenneet, etta Neuvostoliiton cng-.
avustuKsen ta:-pee.ssa olevat työttö­mät,
perheet kaantya kuntien puo­leen,
jotka myönsivät avustusta, jos­t
a maakunta maksoi puolet. Nyt on
tilanne toisin. .Sen periaatteen ase-lanninkielisct
lähetykset käsittävät i mesta, ettei miltaan avustuksen tar-propagandaa
käsittäviä uutisia . j a j peessa olevalta perheeltä evata. avusr
loistavia musikaalisia • ohjelmia.
Siman valmistus
ilman humalaa
Koska vappu lähestyy .'ja jotkut
mahdollLsesti haluaisivat saada va­puksi
vanhanmaan tapaan, simaa,
esitämme tassa Suomen lehdistä- l a i ­natun
ohjeen miten simaa voidaan
valmistaa kotona- ja ilman humalaa;
Humalat eivät ole lainkaan tar-j
peellisia simaan, jos käytetään sen j
valmistukseen fariinisokeria ja olut­ta
— humalan voimakkaasta mausta
eivät nimittäin kaikki, varsinkaan
lap.set, aina pidä. Olutta käytettäes­sä
ei tarvitse: hiivaakaan.
Jos aiotaan valmistaa 10 litran
suuruinen simamaära,: suhen tarvi­taan
pari sitruunaa, fariinisokeria
maun ja naon mukaan seka pullo
olutta tai pilsneriä ja tietysti rusi­noita
halun mukaan. Kun vesi on
kiehutettu, siihen pannaan lohkoik­si
leikellyt sitruunat, joista siemenet
on poistettu.' Myös kuoret .voidaan
käyttää, kunhan valkoinen osa kaa­vitaan
pois. Seosta on hämmennet­tävä
voimakkaasti. Kun seos on
jäähtynyt, se siivilöidään ja sekaan
kaadetaan olut. Pulitaaksi pe.styjen
pullojen pohjalle tiputetaan kivet­tömiä
rusinoita n i i n paljon kuin r u ­sinan
makua halutaan ja pullot kor­kataan
ja iviedään kylmään paikkaan
käymään; Sima on ; juontikelpoista
vasta silloin,, kun rusinat alkavat
nousta pinnalle.
Koska on nain myohaisla jo, niin
ehkä on käymisen jouduttamiseksi
hyvä pitää . korkatut pullot paivan
verran huoneenlämmössä ja va-sta sit­ten
vietava kellariin, josta.ne sitten
noudetaan tarvittaessa. Jos sima
taas on luan kauan lämpimässä ta-^
pahtuu 'lyllkäyminen" ja juoma me­nettää
raikkaan makunsa;
) tusta, on olemas.sa uusi periaate, joka
1 .kieltää vastuuvelvollisuuden. Nyt en-
I simmaisen . kerran kieltäydytään
(avustamasta satoja perheitä, j o i l la ei
! ole tuskin leivän palasta, j a jätetään
! heidät nalan parun.
! Hallituksen iviime: viikon teko. jol­loin
myönnettiin kunnille viE.seja
määrärahoja huoltotyötä varten, ei
ole ratkai.su. Silla pvritaan sivuutta­maan
kysymystä.. Myöntämällä pie­niä
määrättyjä summia, hallitus i\'ah-vistaa
kielteistä suhtautumistaan s i i ­hen
periaatteeseen, etta kaikille
avustuksen tarpeessa oleville perheil-.
Briiantilät ei iiupva
Hongkongista säilöi
Wiiiston Cbuwiiill
• Lontoo. — Pääministeri s i r WIasto&
Churchill isanoi viime viiköilä parjar
mentin. aiahuoheessa. että Britannia[
pn päattänji; pitäÄ- ase
könössa 'ja että;silla ei, ole aikomus-;
takaan luopua tästä K i i n a n ranniko2-r ••
l a olemasta- siirtokunnastaan, jpäämi-nisteriUe^
oli asiasta esitetty kysymys
> sen johdosta, että äskettäin julkais­tuista
Jaltan konferenssin asiakir­joista
ilmeni, että. Yhdysvaltain pre-:
sidentti BoQser/elt o l i VTionnä 1945 ke-hoittanut
Britanniaa • luoiTittamaar
Hongkongin Kiinalle. Mr. Roosevelt
oli ottanut asian puheeksi siitäkin
huolimatta, että. hän myönsi hritti-.
Iäisten voimakkaiasti yaatustavän.sel-laista
ajatusta. • ;• . '.: ,
Hongkong on K i i n a n kaakkoisran­nikolla
Kantonin lahden edustalla, si-r
jaitseva Britannian kruunun siirto­maa,:
mikä käsittää H r h säären., sekä
eräitä seii lähellä olevia saaria, ja
manneralueita, ; joiden pinta-aLa oh
1,010 neliökilometriä. Siellä o l i v. 1948
1.7 miljoonaa, asukasta, mutta väkilu-.
ku on sen jälkeen huomattavasti l i -
.sääntjTiyt. Hongkong on erää B r i t a n ­nian
laivaston tukikohdista ja Britan-:
nian^ tärkein kauppakeskus -Kiinan
rannikolla. •. ^
DR. E. C. A H O - Hammasiääkäri
rHUONE 640 PHYSICIANS* & SURGEONS' B U I L D I NG
86 Bloor Street West Toronto. Ontario
Puhelin WA. 2-8237
SOITTAKAA HU. 9-1913
kun haluatte ostaa KODIN lai vaihtaa sen sopivampaan
P E R T T I N U P P O N EN
tarjoaa Teille luotettavaiv, ja täydellisen palvelun kiinteistö-asioissa.
A. H. KIVINEN REALTOR
38 Lavvrence Ave. West Toronto, Ontario
Kalevalan 2 painos
Tshekkoslovakiassa
kohta loppuunmyyty
Helsinki. — Vusi kuukautta .sitten
ilinestvi Tshek.KOsIovakiassa Kaleva-j
lan toinen pfimo-s ja silla on ollut niin {
hyvä rneneKk;. etta .sr on koht:i lop­puunmyyty,
s a im maalisii. 25. piia
seitsemännen kerran Suomeen .saapu­nut
tshekkiläinen Suomi-y.stava, tn
Alois Si.-;! Ensimmäinen Kalevalan
painos ilmestyi jo 60 vuotta sitten ja
se oh ensimmäinen, täydellinen: slaa­vilainen
Kalevalan kaanuos.- .
T n Sikl on kaantanvt suuren jou­kon
suomalaisia kirjoja omalle äidin­kielelleen
ja han puhuukin suomea
hämmästyttävän sujuvasti. Ennen so­tia
han kaansi Kiven Seitsemän vel­jestä,
mutta kun Hillerin joukot
marssivat Tshekkoslovakiaan, hukkui!
kaannös, kertoi t n Sikl haastattelus- i
sa. En jaksanut kaantaa sita toiseen |
kertaan, vaan eras toinen henkilöi
suoritti käännöstyön. Kaikki muut
Yhteisen suomalaisen
urheilu järjestön perustaminen
a-
Suomalaisten seurojen keskus- :
liiton, Port Arthur vetoomuksen
johdosta, yhteisen suomalaisten
urheilujärjestön perustamisesta
Canadaan, pyydämme esiintuoda
omana mielipiteenämme senraa-
.vaa: •••.:•:;
Tervehdimme ilolla mainittua
ajatusta ja toivomme sen saavan
myönteisen kannatuksen kaikkien
suomalaisten urheilijoiden ja urr-hciluvaen.
keskuudessa. Maini­tussa
ehdotuksessa on Julkilausu­ma,
ettei sanottuun liittoon liitty­misen
esteinä tulisi olemaan mit­kään
poliittiset kuin muutkaan
seikat. esteenä, vaan tulisi sa­nottu
urheiluliitto toimimaan
puhtaana kaikesta politiikasta ja
mustakin sen toimintaa häiritse­vistä
seikoista. Tässä ymmärryk­sessä
annammekin ehdotukselle
\'arauksetta täyden kannatuksem-me.
• .•
Kuitenkin, jo näin alkajaisiksi
olisi toivomuksemme, ettei tätä
ajateltua liittoa ohjaisi eil<a hal­litsisi
mlkaan määrätty ryhmä,
vaan, etta kaikille siihen kuulu­ville
seuroille ja urheilujärjes­töille
tultaisiin takaamaan tasa-puoiineh
edustus ja päättämis-oikeus
sen toiniinnassa. :
Urheiluliittomme, joka- Jo kol­misenkymmentä
vuotta on mel­koisella
menestyksellä toiminut
Canadan suomalaisten työläisur-heiliiseurojen
toiminnan edistä-!
miseksi ja innostamiseksi^ on kui­tenkin
lopullisena päämääränään
pitänyt parhaan panoksen anta­mista
Canadan koko kansaa kos­kevien
uheilupyrkimyksien tuker
mlsekäi, niin , kilpailuiden kuin
muunkin suhteen. Siis lopullises­ti
toiminfamme .'kohde On ollut
korkealle liahsan; kunto koko Ca­t
n a d a s s a ; - '
Jos ehdotuksesta käytäiinossä-kin
tulisi tosi, olemme aina mie­lihyvin
valmiit toimJmaan ajatel­lun
liiton perustäihista koskevien
suuR.niteImien edistämiseksi ja
eteenpäinviemiseksi köhdaitamme.
Työläisurheiluterveisin,, .
Suomalais-Canadalaincn
Amatööri Urheiluliitto
. . Liittotoimikuntä.
KOLEHMAINEN VOITTI
OUNASVAARAN 50 K M
Hietamies oli nopein
naisten kympillä
: Helsinki. — Ounasvaaran talvikiso­jen
päämatka 50 kilometria on aina
ollut mielenkiintoinen hiihtokauden
lopettajaistilaisuus. Sellaiseksi se
muodostui tanakin 'vuonna siita huo­limatta
että kaksinkamppailu Haku­linen-
Viitanen .jai näkemättä viimek­simainitun
keskeyttäessä 10 km h i i h ­tämisen
jälkeen. Sen sijaan syntyi
toinen kaksinkamppailu Hakulisen ja
Eero Kolehmaisen kesken, mika piti
kisapaikalle saapunutta kymmentu­hantista
yleisöjoukkoa jännityksessä
loppuun saakka.
Kilpailuun oli ilmoittautunut kaik­kiaan
82 osanottajaa mutta heistä
.lai 42 saapumatta lahtopaiKalle. H a ­kulinen
saapui lujasti lykkien maa­liin
ajalla 3.01.07. . Hetken kuluttua
tuli kilpailun voitLija Kolehmainen.
jonka aika oli 23 sekurittia parempi
kuin Hakulisen; Kilpailun "musta
hevonen" Häkälä tuli kolmanneksi.
Naisten 10' kmn voitti M i r j a Hieta­mies
ajalla 41.25. Toiseksi tuli Sonja
Edströni. Ruotsi 41.3 j a feolmanneksi
Sanna Kiero 41.39.
Erikolsihäenlaskun voitti ' Hemmo
Silvennoinen joka sai 226,5 pistettä.
Toiseksi tuli Eino Kirjonen 225,3 pis­tettä
j a kolmanneksi Veikko Salmen-ranta-
219,5 pistettä.' V
Yhdistetyn kilpailun tarkastetut
tulokset: I)' Sveire: Stenersen, Norja
457,9 pist..; Paavo Korhonen 438,8 ja
Pertti,; Suhonen 434,9 pistettä. .
Toronto, — CaiiädahRatiha
gressin kirkollinen sihteeri mrs. Aus­t
in 'Endicott on kiinnittänyt huomio­ta
; kirkkojen maailmanneuvoston
kantaan abmiaseidehsuhteeh. Hän
•viittasi n i i h in nykyisiin lausuhtoihin;
joissa on. väitetty vetypommin muo­dostavan
rauhan takeen ja sanoi
sen olevan selvästi kristinopin:vastai­sen
asenteen. • . j
Kirkkojen maailmanneuvosto sanoi
siinä kansainvälisiä asioita koskevas­sa'lausunnossaan
iiiika. esitettiin v i i ­me
. kejiänä. Evanstonissa pidetylle
kirkkokansan kokoukselle: "On tur­haa
ajatella, että (Vetyponuni jä sen
kehittäminen takaisivat rauhan, kos­ka
pelätään ryhtjHä sotaan, eikä pel­ko
muoddsia niitään tehokasta eh­käisykeinoa
sitä viettelystä vastaan,
että käytettäisiin tehokkaita aseita
joko täydellisen voiton toivossa tai.
totaalisen tappion epätoivon yalli-tessa'^
; -;
Vetypommin auhteen sanottiin lau­sunnossa
bdelleen: •'Oikeudenmukai­suuden
j a ratahan kaiisa,inyälmen^j^^^
jestys edeiiyttää. (1) tehokasta" kan­sainvälistä
tarkastusta. j a valvontaa
sellaisella tavalla, .'että niillään val­tiolla
ei ole aihetta pelätä turvalli-suuieiis^:
vaarantamista; atomi-.ve­ty-
ja. kaikkien muiden joukkotuho­aseiden
poistamista ja kieltämiatä,
•kuin myöskin kaiken muun äieiätLik-sen
(vähentämisbä minimiin ja :(2)
sellaisteii menettelytapojen' kehittä­mistä
. ija' •hjrväksymistä, mitkä teke­vät
•mahdolliseksi . vallitsevien epä­kohtien
rauhallisen; imuuttaniisen . . . ."
Laufrannossa sanottiin myöskin, :e.t-"
tä '"kirkkojen ön tuomittava avoir
mien. kattpunkien siviiliväestön- har­kittu,
joukkotuiioaminen,; tapahtuipa
se millä keinoilla j a mitä, tarkoituk­s
i a varten tahansa." - .
Ketään asemesta
riehiivat myrsbyt
ja pauldniu pakkanen
,..' SauU • Ste, • Marie. — LPP:n kan-salilnen
johtaja Tim Buck puhui
meille suolaisille;: •viime maanantaina
Steelron tiaalilla. Ottaen: huomioon
kahdeksan'vuotta, kestäneen ."kylmän
;£oda.n". propagandan, r.-o;imme. hyvällä
syyliä^ sanca. että kokous, o l i hyvin
cnnistunutl' Haalin yläkerta oli a i ­van
täynnä. .Joukossa näkyi olevan
koinie henkilöä, Vjotka olivat ilmei-sei-
ti- tiiileet;tarkpituk^lla.. -'ottaa ko­kous
;huostaansa", mutta Buck ja*
Prcctor pehinittiväthad^ hyvin pu-^
•heillaan.
• Buck osoitti puheessaan paikallisen
Daily Star lehden riurinkuriseri poli­tiikan.
Mainitun lehden toimituksen
taholta oli'; k>'hätty kirjoitus;"• miseä,
sanottiin, ettei -mainittu lehti halua
osallistua "komriiimistisen propagan­dan
Igyitykseen" ja: kuitenkin lehden
samassa numerossa; o l i IJ»P:n West
Algoma piirin ; vaalikomitean maJc-sullineh
ilmoitus.
•Puheessaan Buck veitaiii olostthteir
t a Soossa nyt ja, v. 1922 jölloini hän
täällä enrijnmälsen . kerran viersiili.
lyöväestö ön. ottanut pitkiä askeleita
eteenpäin .tuona aikana j a nyt on
toteutumassa yhteinen tayoitteömine,
työväen yhtenäisyys. : ^. . •
.I^hes.kaksi tuntia kestäneessä p u ­heessaan
Buck selosti yksityiskJohtai-;
sesti Canadan j a muun; maailman
nykytilannetta. ' Kysymysten .; vas-.
tauksessa kului vielä kolmas; tunti.
Yleisö seurasi suiurellä mielenkiinnol­la
koko tämän ajan Biickin j a H a i
Proctoriii puheita. : Puheenjohtajana
toinai L P P m West Algoma p i i r in eh-.
dokas Ed. Bain.
.Toiyoinme, että lähitulevaisuudessa
saamme taas kuimnella T im Biickin
puhetta; Tämä oli sivumennen; s a ­neen
koko', yleisön toivomus.
Hai Prcctor.Sudburysta, selosti nyt
käynhissä olevaa Ontarion vaalikam­panjaa
j a nostatti meidän soolaisto]
rintoja, sanomalla, että Sookin on
noussut kartalle riyt kun täälläkin on
L P P : h ehdokas. ••
Kokouksessa oli myös paikallisen
CÖF:n klubin ehdokas. Jälestäpäin
sain km.
Jeella, e
tyytyväir
hyvin on
kokous.
TAfi^ATi
Joillak
mahdoin
mutta, t
kiitoIlisiE
keväästä
TämälE
kyt j a I
kutm alli
myrskyjj
kä C P B :
nettä,' P
lentoliiki
ei ole V
'jen lämi
PA!
SI
sukulaj
seksi i
leenkir
paketei
sallittu
' via. .';
«SAIM
paahta
$4.50.
«OLYll
paahta
riisiä,:
^•FEN>
dettua
kilo rv
"ILO"
tua ki
S5.60.
k i r j o i l
selväst
la. P.
Ja kai
10 V. t
I
nyt saatavana
LATVIALAINEN KUKKAKAUPPA
LOTUS FLORISTS
K U K K I A PA-A S I Ä I S E K S I
Hienoja kukkia, taiteellisesti laitettuja.
Kukkalaitteita kaikkiin tarkoituksun.
Puhutaan ruotsia, saksaa Ja vcnajaa.
^ Puhelin K E . 3884
802 Bathurst St. at Bloor St. W.
Ottawa. — Canadan turkisfarmien
lukumäärä on jatku vaati .valientynyt
todetaan tilastollisen toimiston J u l -
Tshekkoslovakiassa ilmestvneet suo-1 Turkisfarmien luku-malaiset
kirjat ovatkin sitten vanenl maara On Vahcritynyt
kaantamiaan, mm. Linnankosken Pa- \
kolaiset. Laulu tulipunaisesta kukas­ta
seka Taistelu Heikkilän talosta.
Sillanpään Nuorena nukkunut ja Ih-.j kaisemissa tiedoissa. Vuonna 1938 oli
miset suviyössä. Ahon rautatie. E l v i ! maassa: 10.454 turkisfarmia. mutta
Sinervon Toveri, ala peta. jne. V. 1894 j vuoteen 1945 mennessä oli niiden l u -
cnsimmaisen kerran il.mestynyt K a - i kumaara vähentynyt 6,590 farmiin ja
levala ei luonnollisesti ole t n Siklm | vuoden 1953 lopulla 2,513 farmiin,
kaantama, silla han on nuorempaa! Vuoden 1953 lopulla oli näillä far-sukupolvea.
Äskettäin ilmestyneessä ! meillä 321,057 eläintä, joista valtava
toLscssa painoksessa on kieli tarkis-i enemmistö oli vesikokja (mink),
tcttu, koska se on vuosikymmenien i kaikkiaan 299.433 elainta. Chinchil-aikana
muuttunut kuten muutkin lain lukumäärä oli -15,889, kettujen
kielet. ! 5,345 ja muiden elamten 390, Vielä
— Mm.Hnnankosken ja Sillanpään j vuoiuia 1939 olivat ketut enemmistönä
teoksista on Tshekkoslovakiassa ii-J silla niila oh silloin turkisfarmeilla
mestynyt useita painoksia.;'. Nuorena ! HLOOO ja vea:kkoja 106.283. Chin-nukkunccsta
jopa 11 painosta. Taalla
muuten toteutuu t n Siklin harras toi­ve,
pansta tapaamaan, kirjailijamesta­r
i Sillanpäätä,: silla he eivät ole kos­kaan
aikaisemmin tavanneet.
chillain luku oli 60 ja muiden eläin­ten
23.033.
(31-2-5-7)
Turkisfai-mien eläinten arvoksi i l ­moitettiin
v. 1953 lopulla kaikkiaan
i $10,835.709 verrattuna $8.929.404 vuon-i
na 1939. Vesikkojen arvoksi ilmoitet-
— Sanomalehti on ikkuna uiko- { tiin v. 1953 lopulla kaikkiaan $8,-
maailmaan. Tilalkaahan siis j H2,229,'chinchiUain $2,580,961 j a ket-
V A P A U S . tujen $96.833.
Bielomorskin KarJalaLs-Suomalai-sen
tasavallan telakoilla on raken­teilla
ensimmäisiä uusimallisia möot-
.torivbimaisia; aluksia, joilla Jtulläan
kulj etta ma a n ka laa Valkeanmer en j a
Barentsinmeren vastaanottoasemille.
Tällaisia aluksia tullaan käyttämään
myöskin tasavallan suurilla järvillä.
Bielomorskiri laivaveistämö on jo n.
20 vuotta rakentanut moottorialuk-sia,
'jotka ovat sallineet koneistaa
paljon kalastusta. Viime vuonna tela­koilla
rakennettiin . ensimmäiset
moottorialukset; kalastusta varten
matalissa vesissä.- . : ;
Laivaveistämön tuotantoteho kas­vaa
tänä vuonna huomattavasti.
Uusi uintiennätys
, Kilversum, IloUanti. — Neljätoista­vuotias
hollantilaistyttö. Mary Kok
saavutti täällä, uuden maailmanen­nätyksen'
400 m. selkäuinnissa' tulbk'^
sella:5.47.3^Hänsn; tuloksensa olivat
100 m. perhosuinniata 1.17.5; 100 m.
selkäuinnista 1.28; iOO m. rintauin­nista
1.45 j a 100 m. vapaauinnista
1.16.8.
— Suomessa on nykyään noin 1,300
turkiseläintarhaa Ja niiden tärkeim­mät
eläimet ovat minkki värimuun-noksineen
sekä hopea-, platina- ja s i ­nikettu."
'.
Globe & Mail lainaa
Toronto. — Täällä ilmoitettiin vii­kon
lopulla, että Globe & Mail L i ­mited
on laskenut liikkeelle velka­kirjoja
(bondeja) viiden miljoonan
dollarin arvosta ja : että Dominion
Securities-yhtlö on ostanut ne. L a i ­nasta
maksetaan 4.25 prosentin korko.
Velkakirjojen takuuna on ensimmäi­nen
kiinnitys mainitun lehden omai­suuteen.
;
U U S I A
Florence Barclay.:
Rukousnauha
Romaani .
304 sivua — Hinta nid. $1.00
H. Selmer-Geeth:
Siltalan pehtori
Romaani
21S'siTua — Hinta nid. $1.00
Grazlä Deledda:
Pako Egyptiin
Romaani :
238 siToa Hinta nid. $1.00
Esti Heiniö: :
Viileä suvi
.. Romaani
212 sivna — Hinta nid. $1.00
Esti Heiniö:
Ojan takana
Romaani
215 sivua — Hinta nid. $1.00
Tilatkaa osoitteella:
FVBUSHING CO. LTD.
Box 69 SodboiT. Ontario
WALTER SCOTT:;
Lammeiinoor^^
Walter Scottin mestariromaaril "Lammer
suloinen kukka, nuoren; lemmen ikuinen y
jän historiallisista romaaneista kaikkein £
WALTER SCOTT:
. "Yhä vielä viheriöivät vihreät metsät, jä
juoksentelee siellä, j a reimat rosvot kas
• laskemme rukousnauhamme helmiä Ja ss
manhurstih pyhän papin seurassa. Sumui
jaa yhä vielä Mustan ritarin kirveenisk
vasten:yhä edelleenkin meitä vavahduttai
kun ylcsinäinen torvi soittaa j a Perinnöt
de la Zouche'n kentäUe . . ."
Näin kirjoitti englantilainen kriitikko Ar
• vanhoille, sappitautisille Ja melahkolisile
/että Walter Scottin keskiajasta lukijoille
heellinen. "Ivanhoe" on kuulunut myös
suosikkeihin.
\TCTOB HUGO:
Pariisin Notre-Dame
"Pariisin . Notre-Damen" päähenkilö on
Pariisi, jonka aaltoilevasta Ihmlsmerest
hallitsevana Notre-Danien katedraali gi
tasakattoisia kaksoistorneja reiinustayine
lälsveistoksineen. Vuoroin kaameana, pö:
• ylevänä, mutta ;aina värikylläisenä soluu
mäin j a ihmistyyppien kirjava virta luki
vailla olevan kertojanilon yärittämänä.
• MIKA WALTARI: •
Yksinäism n)^^
Lahd^^
Tässä teoksessa Julkaistaan nyt yhteisnit
matkaromaania.
"Yksinäisen miehen jona" on ketitomu
nuoren miehen matkasta Berliinistä Sof
sekä sieltä Romaan j a Pariisiin.
"Lähdin Istanbuliin" on kuvaus vuoden :
kasta Tiu-kfciin,' missä tekijä,kävi etsimä
romaaneihinsa, lähinnä Johannes Angel<
käväisi myös Ranskassa, Sveitsissä j a Ita:
E L I S A B E T H T A l ^ B :
Nukkuva^i^^
Nukkuvakaunotar sadun Prinsessa Rm
muudessa kauneutensa menettänyt Emil;
tanut uudet kasvot. Mutta: iloinen Jä elä
on muuttimut apeaksi Ja tahdottomaksi
neeksi invaliidiksl. Joka vastaan sahomati
käyhsrttä sisartaan Ja tämän vajaaälyistä
RICHABir GORDON:
Leivottiin laaK^
i l l L e i v o t t i ih lääkärt" o n tarina englantlla
j a n Ja hänen tovereittensa vaiheista k
ensimmäisillä sairaskäynneiUä.; Hauska
E. BULWEK XJETTÖN:
Pompeijin viimeiset ]
Knolalsa liistorl^Ufnen
Jousi-sarjan neljäntenä teoksena i l m e s^
den maineikkaimpiin — Ja samalla Jännl
toriallinen romaani Se on kertomus kai
sesta Pompeijista. Jonka hilpeä, loistava
murhenäytelmään-miatitlaa
osoittee
P.O. B O X 69