Vapaus, November 10, 1955

              Meni of MO
r toe AÄiateur AUUet:c
ada Jaat 3aturdav at
jliten kapitalistit toimivat
Kiinan tasavallan hyväksi
* U : convpntion
is Wiute of Montreal tu-^^
ly;
to handJe
are national
ccmauitee cnair.T.eri v
track and nei.
3 Jfeuman or ^v^naso-tocharge
of r/n:na,:«
E-^DT^-n öf Vancou.er
Of weightlifting.
TACTFUL
decided on a name for bab--
e yoiing mother - I s h a n c a Ji
phrosyne," v-i»
l u s b a n d d i d not care for the
1 but was tactful
a d l d . " he sa:d. cheerfmi,
g i r l I ever loved \vas caUea
>yne." .
- , w a s a' bnef silence The.
a l i her Elizabeth after m*
" h i s wife said, sternly. '
^NICE F I G U R J NG
1 bought a t:c>et m a
as lottery, and ins.sted on
the ticket number 5i. ^
out to be the winning hum-i
she received $15,000
)orter called upon her ard
'Why did. you.especiallv wanf
^^rtT° 1 """^^^ ni^ta yhteisen valtio., ja yteltj-ise» omis-hjcdjiBta
jasta -suur-nelja" saivat n;:;sen alaisena. y L i t ^ ä S u -
n a u u . a vaan palavastoin heitä ajet- , pasta puolet laitoJ^ästat^Senman] ' S,V™r' " " " ^ f^^i^^tovat valt^oiapltalismin alaisena ^ ^ 0 ^ I
g^an Kansantasavallan paamaa- ^»^ä ^ « " I l ^ P o r v a r e i t a " . joista M a o , .a.ppiaat tulemat siirtj-niaan sosia-1
äuten sen perustuslaissa sajjo- ^ „,^„" ^„ . , , ^ - i i S T im osuustouninnallista lieta. !
. . . ^ „„. ^^^^t.^" Eneoiman j a enemmän kapxtalis-1
cmaisuucs ,n -.aan pämvastoin avust: teUta tulee käsittämään että tämä
f , P^^":"""-^" ^ ^ ^ ^ Ja-loa oikea tie nyl.yisessä-v^^^^^^
loilleen j a laajentamaan laitoksiaan | K u l k i e n ' valtion suunnitelmien m u -
Kirj. Vung LiJig-kwei
jjns oD johtava bUnalabien
uioBsUeteilija. joka iolmltta»
u,ajmast>oti teoUisnodeo j » t a -
toBdellisten k.^syroyksien alaJU J»
,n aiW"»t thanffkingissa vuodes-jj
1941 lahtien. '
S l i kemcm tehaa l o p u n r i i s t o s ta
rjöTftjycesta ja rakentaa hj-vin-
Jnjaiiien ja onneillnen spsiahstinen
jiatta vaikka sosialinen teollisuus
o sehittvnvt paljon nopeammassa
Mi, "y.^-Jtyisten teollisuus on
r,'(6 4as;anut K i i n a s s a . Vuodesta
, 4 ;-uoteen 1952 y k s i t y i s t en teoUi-äs
äasvoi 65 picsentila;, J a .vuonna
1953 joka oli meiaän S-vuotissuunni-jei-
in ensunmainsn vuosi, se lisaan-jl;
-.ielä 20 prosentilla.
Kapitalismi ja sosialismi ovat, toi-
-en tiedetaan, täisilleen vastakkaisia
iiousjärjestelmiä.; S i l t a . h u o l i m a t ta
lyiypäivan Kiinassa, jossa o l l a a n k u l -
on.
" she said, "for se>en nights
led of number. 7, and seven
re 51, SO I. bought the ticket!"
^ourself
using T.N.T as he ;\a5 m
. - . used. too mucn. General
i n w h i c h this mLsguided c i -
i s last seen. headed wou]d
that he might no\v te op-i
" d o i t thyself"; harp repair
sosialismia 'kohden,. niillä
i a n s a n j a valtion tarpeiden mukai­sesti.
Heidän tcimintansa on o l l u t suu­reksi
avi.i.'.si kansalle, sillä täten U -
sattim. suuresti tuotteiden määrää,
täten saatiin varoja valtiolla sosia­l
i s t i s t a rakentamista varten,: varat-t
i : n työläisille tyota, j a harjoitettiin
ammattitaitoisia työläisiä ja työn­johtajia..
••
Teollisuudet joissa edelleen menes­tyy
yksityisiä ovat metalli- j a kone­teollisuus,
kemiallinen teollisuus, r a ­kennustarpeet,
kumi, paperi, puuvil­l
a tekstiilit, variaineöt. ruokien pro-
^ sessaaminen, vaatetus, j T i i . Monet
ji£it>-isten teollisuuksilla,, j o t k a tay t r j näistä tehtaista on rakentanut uusia
tsvät Icansan j a v a l t i on farpeita ,on i i-aiennuksia j a lisännyt laitteitaan
tärieä osuutensa, Esimiehemme M a o ^ kuluneen viiden vuoden aikana.
Tse-tung korosti tata, heinäkuussa. Kapitalistisille tuotantolaitoksille
J949, meidän K a n s a n T a s a v a l l a n a a t - j g u o a a a n icohtuulUnen liikevoitto. M u t -
t;M. kun han s a n o i : |.ta koska muutokset kansallisessa t a -
•KansallisporVaristo o h h y v i n , tär-i
tässä vaiheessa. Voidakseen vas­taanottaa'
ga voittaa imperialistisen
painostuksen j a nousta alhaisesta t a ­loudellisesta
asemaata. K i i n a n , täytyy
hvraiSeen. käyttää k a i k k e a k a u p i m -
inaata ja maalaista k a p i t a l i s m i a j o ka
cn hyödyllistä eikä h a i t a l l i s t a k a n -
uffiäelie taioudelle' j a •;kansan- t o i -
Beentulolle.''.. ••
Tämän viittauksen mukaisesti K a n ­an
hallitus.takavarikoi.ja i k a i i s a l l i s -
tiitti vain ne tuotantolaitokset jotka,
clirat kuuluneet taantumukselliselie
Kuomintanghallitukseile,.. t a i . n i i n
tatsutuille byrokraatisille k a p i t a l i s -
there _was the item about_ a ^^u» ^oVi& samalla olivat K u o m i n -
ho sawed o f f a limb while - --.-
J.CWn pruning.
lOk o f instructions didnfsay
äe of the limb.to.stand on
: of Information, it might be
ame as a very sudden and
olt. The v i c t im of the '^do.
I f . f r e n z y can be.visited at
he city hospitals. two after-week.
there vi^as the case of,the
and wife, happily married
, who got i n to a t errible ar-bout
TVhat color to palnt the
up Tvith h im slappmg her m
h Tvith a f u l l 3"_brushful of
arreuse. Thls case had a
ding tho coz the feIlo\v con- .
is wife that the chartreuse
. "RTOuldn'! go v i t h her com-.
nyway.
i k the Story that really con-n
y that "doing it yourself'
1 t h a t its cracked up to be
I a husband who vvas fixmg
rs window sill.
to lean out of the -R-mda^'
i j ob a n d fnend wife" .-wäs
s shoulder giving ali kinos
hubby said " i f you don't liSe
d o m g ^ do i t yourself.' So
ihed h i m out. '.
appened that the garbage
! below t h e wmdow and the
landed right m a pail.
Dut this time a recently ar-
)ts couple passed by the.
i saw the husband m the
lail. ....
ans . are • awfu' vastefuj
ud the husband.
laid his \vife, "at home ws
i l d have thrown him .oot,
looks good enough to last
n years."
i a whoIe file full of other-r
n b l e examples \vnich have
cooled down the '-do it
craze around the AVarJ-now
that Amy even begin.^ .
f some job v;e immea:ately
our file which •«e h.ive
•om " A t t i c s to Zel.ar."
i place our file in full sight
•ly ask, " i s there some j ob
l o h a v e done dear?"
i ow says "No, oh n o . n o t h -
•Just go back and -A-atch,
esting football game. Or
•d llke to have a nice nap
loon."
this is r e a l l y living.
eander back to the T V , or
1 the couch we admit that
we do feel a little t^^-inge
ice. But after ali i s n t it
have • a httle consczence
n a l i of the horrifale thjngs
n to some foLcs \vho "do i t
tangin hallituksen virkamiehiä.
Etupäässä naiden.joukossa oli " n e l ­jä
suurta perhettä" - - . C h i a n g K a i -
shei, T. V . soong, H . H . K u n g ja
CSien veljekset - jotka käyttivät v i r ­kavaltaansa
hallituksessa oimen mo-mpoliensa
kehittämiseen. H e i l l e k u u -
hjlvat suurimmat pankit, teollisuudet,
kaivannot j a liikelaitokset, j o t k a t o i ­mivat,
käsikädessä ulkomaisen impe­rialismin
kanssa.
i!Blllll|||IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIH|!lllllllllllllllllllll»llll»
Parkway Bakers
valmistaa ruoka- j a kahvileipää
Leivoksia, nimipäivä- j a hääkaak-tuja,.
korppuja y.m. leipomoalan
tuotteita.
PUHELIN EM. 3-7676
290 Queen St. W. Toronto, Ont.
ONNI TERVO
UIHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIMIIIllllllllllllllllllllllllMIHIlllll
CO.MI.VG UP!
t a in of a small pa-ssenger
)ached a miserable look-woman
leaning over the
for the moon to come
ked.
!": groaned the g i r l . " H as
come up too?"
DU LESLIE SIMON.
IHO- JA S U K D P U O L I T A U n E N
ERIKOISLÄÄKÄRI
3 S P A D I N A R O AD
. (Bloorin kulmassa)
T O R O N T O , O N T .
Vastaanotto-tunnit:
2-4 ip ja 6-7 lp.
Puhelimet: Konttoriin WA. 1-6614
Kotiin WA. 2-8015
Ipudessa ovat tapahtuneet joutuui
viimeisen viiden vuoden aikana, h a l ­l
i t u s ei ole viela asettanut yhdenmU-
-iaista liikevoittotasoa kaikille teolli­suuksille.
V a l t i o n kauppalaitokset useasti a n ­tavat
tavaratilauksia yksityisille teh­t
a i l i j o i l l e ja prosessaajille. Tämän
k a u t t a kapitalistien tuotantolaitokset
ovat sidottuja valtion taloudellisen
suunmtelmaan. Hinnat suovat l i i k e ­v
o i t t o j a jotka ovat .10 prosentista
ylospam. Tehtaat jotka ovat i)aran-taneet
tuotantomenetelmiäan voivat
saavuttaa korkeampia liikevoittoja.
H a l l i t u s pitaa huolen, etta tuotetut
taipeet ova;^ määritelmien mukaisia,
j a etta tehtailija ei r i k o palkka- j a
m u i t a työsuhteita koskevia asetuksia.
Liikevoitot jakautuvat neljään
osaan. Yksi osa lankeaa valtiolle t u ­loverona,
yksi osa sijoitetaan liikkeen
reserviin, kolmas menee työläisten
huolto- j a boonusrahastoon, «ja n e l ­jäs
. osa Jää liikkeenharjoittajalle e li
kapitalistille,
K a p i t a l i s t e i l l a on oikeus käyttää
h e i l l e lankeavaa osuus liikevoitoista
m i n k u m haluavat. Hyvin useasti he
sijoittavat sen t a k a i s in liikkeeseen,
laajentaakseen tuotantoaan.: (Nämä
ovat etupäässä n i i t a jotka (ymmärtä­vät
j a hyväksyvät sosialismun kulke­misen
j a joiden paämaarana tai. t o i ­vomuksena
on jaada liikkeenhoitajak­si
sen jälkeen k u n liikkeensä on
yhteiskunnallistettu. - 7 - Toim.)
•Miiäli tulevaisuuteen tulee. K i i n an
kansallis3na ohjelmana on sosialiST
m i i n kulkeminen. K a p i t a l i s t i s t en tuo­tantolaitoksien
kansalllstuttaminen
tulee ehkä ottamaan pitkän aikaa.
Näiden kuljettammen sosialismiin
täytyy tapahtua valtlokapitalismui
ka-atu, joka sitoo naiden tuotannon
v a l t i on talouteen. :
K u n ensimmäinen 5-vuotisSutmni-telma
esitettiin Kansalliselle kongres­sille
hyväksyttäväksi. heinäkuussa,
1953, varapresidentti L i P u - c h u n , j o ­ka
on valtion suunnittelukomission
esimies, luonnehti aikataulun jonka,
mukaan yksityisten tuotantolaitokset
Siirretään sosialistisiksi. .
Vuoteen 1957 mennessä, h a n v i i t ­tasi,
enin osa kapitalistisista tuotan­tolaitoksista
tulee olemaan yhdessä
icana, he voivat laajentaa laitoksiaan
j a tuctamoaan ja pitää itselleen l a i l ­lisen
osuuden omistusoikeudesta.
Tentava on k u i t e n k in vaikea. M u t ­ta
suunmtelmia toteutetaan menes­ty
.csellisesti. ja siitä hyötj-y valtio
seka .vitsityiset. Viimeisimmät talous-numerot
osoittavat tämän. Kahdek­sassa,
suui-mimassa kaupungissa y k ­sityisten
laitoksien tuotannon ai-vo
kohosi 15 prosentilla h e l m i k u u l l a t a m -
m u u u l i u n verrattuna j a on noussut
keskimäärin 3 prosentilla kuukau-deisa
sen Jälkeen.
K i i n a s s a kapitalistien, niinkuin
kaikkien kansalaisten, on katsottava
yleista hyvää ennen omaa hyvaansa,
j a heidän on toimittava siten, etta
se pit.-can paalle avustaa koko kansa-icuntaa.
K u n h a n he v a i n noudatta­vat
heille asetettuja säädäntöjä ja
määritelmiä, n i i n valtio puolestaan
suojelee heidän oikeuksia. Ne j o t ka
nnn teke vat tulevat aina saamaan
tehtävän heidän kykyjensä mukai­sesti.
Heidän hyvinvointi turvataan
ja he saavat nauttia samoista perus­tuslaillisista
oikeuksista ja vapauk­sista
jotka lankeavat koko kansan
osalle. ' .=
Suofflafainen //I Icotieläii it
- Pariisissa sijaitseva Eifel-torni
vahnistui v. 1889. Se o n 985 j a l k aa
korkea.
Maissin käpj' satelliitineen. K u ­ten
kuvasa näky tämän vasta-kehitetyn
maissinkävyn ympä­rillä
on useita \'ähän pienempiä
käpyjä. Tämän monihaaraisen
maissinkävyn on kehittänyt
neuvostoliittolainen agranoomi
Moienby. Hän löysi Harkovin;
alueelta yksikön missä oli pää-kävyn
rinnalla kaksi pienem­pää
käpyä. Tästä Molemby sai
ajatuksen kokeilla kuinka mon­ta
satelliittia voidaan kasvattaa
pääkävyn ympärille. Siementen
valinnan ja eräitten teknillis­ten
menetelmien avulla hän on
saanut pääkävyn ympärille kas­vavien
käpyjen määrän nouse­maan
kahteentoista. .75 prosent­tia
hänen siemenistään antaa
monikäpyistä maissia — ja nii­den
paino vaihtelee paunasta
puoleentoista paunaan asti kä­pyä
kohti.
ilelsinki. 3uomen .ilmaston m u u ­tuttua
lämpimäksi j a neuvostoliitto­laisen
Jäämeren lä mmittamissuunnl-telinan
luvatessa tehdä muutoksesta
pysyvän hankki huvilanomistaja 11. l .
Pur.ri talonvahdikseen nuoren tilke-,
r l n . H a n osti s en H a m p u r i n e l i i i n t a r -
'hösta ja iipu.?ti seinälle uuden k o t i ­eläimen
?a Jalon sukupuun, jonka lat­vat
peittyivät A f r i k a n pimeyteen.
EnEJinmuisena työpäivänään tiike­r
i puii postinkantajaa, verokarhua.
Sotahuudon kauppiasta, taimien myy-jiia,
i3ntiike5ncttelijaa ja lopuksi
pohis;a, JO le tonttikeinottehja o.l
Kayny: K:.n;eleniass.h p j l u s i halusi
csutaa R. 1. P u r r i l i e haasteen. •
— Suomen l a x : ei kiellä pitämästä
t i i k e r in kotieläimenä, .sanoi It. 1.
P u i r i
— Te käytätte sita talonvahtina,
poliisi vastasi. — Talonvahteina p l -
detaivn yleensä k o i r i a . Tiikereitä kos­kevan
lamsäädännon puuttuessa on
sovellettava, koirista annettuja ase­tuksia.
L a i n mukaan olette velvolli­nen
korvaamaan vahingot ja ampu­maan
tnkerin.
— H y v i n mielenkiintoista. Saisinko
pyytää herra konstaapcha kanssani
tuonne naapuriin. Voidaan saman
t i en selvittää muuan toinen juttu.
•Mentiin takakautta ulos j a naapu­r
i n pihaan. Pihasta hyökkäsi schäfer
j a p u n pohisia.
— M i k a h olen ikkunastani voinut
havaita, se o n p u r r u t tanaan postin­kantajaa,
verokarhua. Sotahuudon
kauppiasta, taimen: myyjaa ja'^tont-tikeinottelijaa,
sanoi, lempeästi iR. 1,
P u m . — V a i n herra konstaapeli enää
puuttui luettelosta. Olisiko herra
konstaapeli hyvä jsr l u k i s i lakipykä­länsä
nvyos naapurilleni?
K. I. P u r r i onnistui j a t k a m a a n tä-
'ta kieroa pelia kokonaisen viikon.
Han. hankki nimittäin avukSeen
asianajajan, joka esti l am kouraa
tarttumasta t i i k e r i n kurkkuun. Joka
paiva han t a l u t t i konstaapelin jon­kun
naapurin pihaan, ja. j o k a pihas­sa
oU %«lvoIU8uudentuntolnen ficM{«r.
VUkon ituJuttua pidettiiu huvUsyh'
dyskunnossa kojranomistajlen ko­kous,
joka lähetti ] ä h e t } ' s t ö u n i m i 8 o
miehen luo. Lähetystö esitti kirjel­män.
jcxEsa virkavaltaa vaadittiin pe­ruuttamaan
huvilanomistaja B. J.
Furrla vastaan nostetut, laittomat
syytteet.
! —.Mutta herra naliköön. eihän pe­toeläimiä
saa pitää irrallaan, nimis­mies
sauol. — Miten t« perustelette
tällaista vaatimusta?
— Se on kesy tiikeri, sanoi läheiys-:
tön johtaja liukkaasti. — SUIJI on
hieno sukupuu. Herra Purri aikoo .ru­veta
maksamaan siltä veroa. :
Samassa nimismiehen schäfer
hyökkäsi huoneeseen ja puri lähe­tystöä,
'
— Taidatte Olia oikeassa, sanoi n i ­mismies..—
Tulen pitämään huolta
s:itä, että .syytteet peruutetaan.
w _ Vatupassi.
I. S. G O R S H A K O V:
Mishurinin syntymästä 100 vuotta
D R . E . C . A H O - Hammaslääkäri
HUONE 640 PHYSICIANS' & SURGEONS'BUILDING
86 Bloor Street \Vest ' Toronto, Ontario
Puhelin WA. 2-8237
Tänään tulee kuluneeksi 100 vuot­t
a kuuluisan venäläisen tiedemiehen
Ivan Vladimitrovltsh Mltshurinln
syntymästä — miehen, joka tieteen
historiassa tunnetaan suurena luon-nonuudistajana.
M i t s h u r m i n tutkimukset j a kokei­lut
toivat Neuvostoliiton puutarhoihin
uusia hyväsatoisia j a arvokkaita he­delmälajeja.
Hän k e h i t t i y l i kolme­sataa
uutta omenar, päärynä-, k i r s i k ­k
a - , luumu-, m a n t e l i - , aprikoosi-, p i h ­laja-,
pahkma-, vunirjT3ale-, vadel-tekoisessa
kehittämisessä.
M i t s h u r i n i l a i s e n periaatteen j a me­netelmän
mukaan tapahtuva kasvien
valitseminen, nuorten risteytettyjen
l a j i en suunnitelmallinen kasvatta­minen
seka saman l a j in e n yksilöiden
j a e n lajien risteyttäminen avaavat
laajat mahdollisuudet neuvostclutto-l
a i s t en tiederhiesten, maatälousfyön-tekijoiden
j a kokeilijoiden työhe. . j
Kasvinjalostuksen keskuslaborato- !
n o n j a M i t s h u r i n - n i m i s e n hedelmä- j
v i l j e l yn tutkimu-slaitoksen puutar-1
ma-, viinimarja-, karviaismarja- j a hoissa j a koepalstoilla ou monien vuo-mansikkalajia,
samoin uusia v i h a n ­nes-,
rehu- j a koristekasvilajeja.
Mitshurinilaiset k a s v i l a j i t j a M i t ­s
h u r m i n jälkeensä jattamat h y b r i i -
d l t luovat pohjan neuvostolnttolai-selle
kasvitieteelle seka ovat lähtö­kohtana
mitshurinilaisille kasvinja­lostajille
ja maatalousspesialistellle
sima tyossa, j o t a he suorittavat k o ­hottaakseen
viljelyskasvien satoi­suutta.
Monivuotisen tutkimustyön j a k o ­keilujen
jälkeen M i t s h u n n kehitti
kokonaisen oppisuunnan, j o n k a poh­j
a n a ovat hänen risteyttamlsteorian-sa
j a -menetelmänsä, kasvien kasvat­tamista
j a v a l i n t a a koskevat teorian­sa
menetelmänsä.
M i t s h u r i n pani erikoisesti painon
risteyttämtseiie jalostaessaan uusia
ravinto- ja rehukasveja rakentaen
oppinsa ulkopuolisten tekijöiden v a i ­kutukselle
nuoren b y d n i d i n muovau-.
lumiseen j a asteettaaLseen kehityk­seen,
samoin k u i n myös teorialle, etta
kasvien perinnöllisyys- Ja muuttu-vaisuusprosesseja
voidaan tietoisesti
johtaa. M i t s h u r i n p i t i risteyttämistä
sien aikana .suoniettu kokeiluja, jot- i
ka ovat auttaneet mitshunlaisten l a - j
j i e n kasvattamisessa, sijoittelussa j a
tarkoituksenmukaisessa hyvak.siKay-tossa.
. • • .
Satojentuhansien hehtaarien laa­j
u i s i l l a alueilla kasvaa kylmyyttä
kestäviä j a h e r k u l l i s i a m i t s h u r i n i l a i -
s i a omena-, paaryna-, k i r s i k k a - , l u u ­mu-
ym. hedelmälajeja, M i t s h u r i n i -
l a i s i a viinii-ypalelajeja viljellään jo
•Neuvostoliiton Euroopanpuoleisen
alueen keskiosassa j a sen viljely aloi­tetaan
myös a l a - j a keski-Volgalla,
Bashkinssa, A l t a i l l a Tambovin, Mos­kovan,
Voronezhin, K u r s k i n j a K u i -
byshevin alueilla. Venajan SPNT:ssa
j a e n luttotasavalloi-ssa on hedelma-puutaimlstoja,;
joissa kasvatetaan
p a r h a i t a mitshurinilaisia lajeja ja
multa Neuvostoliitossa jalostettuja
hedelmä- j a marjalajeja.
. Tutkimuslaitosten ja . m i t s h u r i n i -
l a i s t en hedelmanjalostajien laajan
työn ansiosta o n pelkästään.Venajan
S F N T : n alueella hyvaksyCty viljelyk­seen
yli 500 uutta hedelmälajia.
M i t s u r i n - n i m i s e n . tutkimuslaitoksen,
eri vyöhykkeiderf tutkima':- Ja t u k i -
"Tuntematfoman Sotilaan" viides lälietys saapunut!
V Ä I N Ö L I N N A N SUURI S O T A R O M A A NI
TUNTEMATON SOTriAS
ON NYT SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
• 443 SmiA HINTA SID. $3.80
I L M E S T Y N Y T
J O 14 P A I N OS
Eniten myyty kirja Suomessa
Suomessa Väinö Linnan TUNTEMATON
fOTILAS • filmataan ja kirjoitetaan näy­telmäksi.
^"rjan kustantamisesta Ruotsin-, Tans­kan-,
Englannin- ja Saksan kielelle, ovat
"painittujen maiden kustannusliikkeet teh­neet
sopimukset.
VÄINÖ LINNAN suuri sotaromaani, TUN­TEMATON
SOTILAS, on realistinen ku­vaus
suomalaisista rintamamiehistä jatko­sodan
verisissä taisteluissa. Se on herättä­nyt
aivan poikkeuksellista huomiota Suo-
. messa kaikissa piireissä. Siitä puhutaan
' kaikkialla.
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
BOX 69 — SUDBUHY, ONTARIO
j i en taimia kasvatetaan k o l l e k t i i v i - j a
valtiontilojen taimistoissa. Laborato­rioissa
kasvatettujen taimien j a y m p -
paykseen käytettävien oksien avulla
voidaan m l t s h u r i n l l a i s i a l a j e ja viljeLä
myös 'Neuvostoliiton keski- j a poh­joisosien
k o l l e k t i i v i - j a neuvostotllo-j
en puutarhoissa. Laboratorio pitda
y?teytfä kymmenilnfuhanslln •pai'hai-sr,
n maataloustyontekljdihin j a m i t -
s h u r i n i l a i s n n koeviljelijöihin.
Kasvinjalostuksen keskuslaborato­r
i on suorittaman tutkimustyön t a r -
.•:oitu.isena on j a l o s t a a . a r v o k k a i t a ja
runsassatoisia maatalouskasveja- >a
luoda teoreettinen pohja sille m l t s h u -
r i n i l a i s e l l e tutkimu-ityolle, j o t a s u o r i ­tetaan
hydnidien • kasvattanii.seksi
määrättyyn suuntaan ja taloudelli­sesti
arvokkaiden risteytyslajlen sel­vittämiseksi:
Uuden l a j i n jalostaminen peinstun
risteyttämiseen valittujen kasvien pe-nnnöllisten
ominaisuuksien perusteel­liseen
tutkimukseen seka m i t s h u r l n i -
lalsten ristcytysmenetelmien j a h y b -
r l i d l k a s v i en hoitomenetelmien sovel­tamiseen.
Ensimmäisen kerran koko maail­man
kasvinjalostustyös.sa on mitehu-n
n i l a i s i a menetelmiä noudattaen o n ­n
i s t u t tu saamaan aikaan päarj'nan j a
omenan hybriidi. Joka kantaa hedel­mää,
samoin k u i n myös mantelin j a
persikan, valkean v i i n i m a r j a n j a k a r -
viaisimarjan, mu.stan j a punaisen v i i ­n
i m a r j a n ym. hybriideja.
L a b o r a t o r i o n «keräämä ainehisto
ratkaisee tärkeitä kansantaloudellisia
tehtäviä maatalouden alalla. — <SIB;
j a kasvien vahtsemispenaatteita te^
hokkaimpana tekijänä kasvien keino- asemien työntekijät ovat 18 vuoden
• . • ' • aikana kehittäneet lähes miljoona he-
! delma- j a marjansteytysta. He ovat
antaneet viljelykseen 225 u u t t a ome-
^ h a - , päärynä-, k i r s i k k a - , l u u m u - y n i .
hedelmälajia. U r a l i n j a S i p e r i a n koe­asemilla^
työskentelevät kasvien j a ­lostajat
ovat näistä kiisveista jalosta­neet
toistasataa uutta arvokasta, l a r
j i a . '^^ -'-^ ':.<'-'^-•]'•':
• M l t s h u r i n l n nimeä k a n t a v a k a s v i n -
jalostuksen keskuslaboratorio, jo.sta on
muodostunut mitehurihllaisen tieteen
1 kehto j a keskus, t o i m i i nyt hedelmä-,
' marja-, -/ihannes-, koriste- j a muiden
kasvien uusieh muotojen Ja lajien
kasvattajana -ja M l t s h u r i n l n tieteel­lisen
• perinnön kehittäjänä. Labora­t
o r i on puutarhoissa j a koepalstoilla
p h kokeiltavana 596 M l t s u r i n i n Ja
hänen seuraajiensa kehittämää' he-de*.
mä- j a marjapensaslajia. Niistä
sadoista Uusista kasvilajeista, jotka
laboratorio on kasvattanut, o n 75 l a ­j
i a jo luovutettu v a l t i o n siemenkokei-iulaltoksellei,
j a 35 l a j i a o n hyväksyt-t
y standardilajien jotikkoon.
Laboratorio käyttää l a a j a l t i hyväk­seen
M l t s h u r i n l n kehittämiä h y b r i i ­deja,
joista monia käytetään uusien
risteytyslajien luomiseen xekä t u t k i t - j
taessa* m i t e n ulkopuoliset, tekijät v a i - j
k u t t a v a t h y b r i i d l e n arvokkaiden omi- I
naisuuksien muodostumiseen. j
I Laboratorion kehittämät uudet he-j
de!mä-, marja- ypi, kasvilajit ovat
nopeakasvuisia, hedelmällisiä, kyl­myyttä
kestäviä j a m a u k k a i t a .
M i l j o o n i a m i t s h u r i n i l a l s t e n kafivila-
Alkoi leventää
leipää varastamalla
Tukholma. — 28-vuotias tuikholma-l
a i n e n insinööri, joka o l i maanantaina
syytccfc-yna kymmenkunnasta autovar­kaudesta,
o l i laskenut ansaitsevansa
CO.OOO k r u u n u a puolessa vuodessa v a ­r
a s t a m a l l a auton vllkos.sa Ja myy­mällä
»en s i t t e n . Poliisit ovat löytä­neet
tällaisen la.<&elman insinöörin
papereiden joukosta. Marraskuusta
1&53 kesäkuuhun 1955 hän o l i varas­tanut
12 autoa, jowta h a n . o l l myyntyt
10 j a h a n o l i .saanut nli-jtä 56,000
kruunua. Teknillisessa korkcakoulus-sa
opiskeleva insinööri oli aukal&<jut
autojen tuuletusikkunat j a s i t en hän
c l i paas-syt auVjihin, •
Rlkoksiensa syylöi insinööri i l m o i t ­taa
sen, että hänen vaimonsa o li
halurmut elää "le-/eästi" J a hän o li
lennyt rikoksensa kohottaakseen hei­dän
elintasoaan.
Kustannustoiminta
Suomessa v. 1954
Finnish Trade Reviewn elok. n u ­meron
Julkaisemien tietojen mukaan
julkaistiin Suomessa viime -vuonna
kaikkiaan 2,046 teestä, joisUi 1,564
oli suomenkielisiä, 264 ruotsinkielisiä
ja Icput muunkielisiä. Näistä jul­kaisi
WSOY noin 450 ja Otava iioln
300 teosta. Suomenkielisistä oli 404
käännetty suomenkielelle - ja 193
niistä oli alkajaan englanninlclelislä.
Suomessa toimii yU 600 kh-jakaup-paa,
Joista yli 100 tiheästi asutuilla
paikkakunnilla Ja- loput maaseudulla.
Suurin niistä on Akateeminen Kir^
jakäuppa; Jonka henkilökunta k&ait-,
tää 220 henkilöä ja myynnit 552.7
markjitaa viime vuonna. Maan t o i -
sekSt suurin kirjakauppa on myöskin
Helsingissä, — Suomalainen kirja­kauppa.
Tämä lilkse omaa yksinoi­keudet
rautateiden kioskeissa ta­pahtuvaan
myyntiin, i
Torstaina, roarrasTj. 10 p. — Thursto, Nov, JO, i$55 ^ Sivu t
Autoteitä uudismaiUe
Alma-Ata. — (SIB) Kazahstanin
uudisYlljemllle rakennetaan uusia au­toteitä.
Tänä vuonna on jo raken­nettu
noin 900 km. ja parin vuoden
kuluessa valmistuu nohi 3,000 km. au­totietä.
WALTER'S TAXI
P U H . 5 - 8 7 53
Walter Kangas •
Kotipuhelin 4-3880
Nopea j a t u r v a l l i n e n palvelus
POnX ARTHUR, ONT
Kaikkea
rautakauppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
L A N 6 I L A
HAaOWARE LTD.
PX7HEUN 4-3508
10 Cumberland St. N.
Port Arthur, Ontario
T I I ^ T K A A
F R A N C I S
"KLEAN KOAL"
K I V I H I I L TÄ
Dial 5-7394
Kuukausimaksut
järjes•tetään Milton Francis
Lumber Co. Ltd.
99 s. CumberUnd Street
Port Arthur Ontario
on suunniteltevana
Neuvostoliitossa
: Tosifent. - Sen Jälkeen Jcun Jtokel»
lut para})ooU5Ula peUeUlä, Jotk» oVat
haUcaisijAltaan 3 m, ovat muuttaneet
kuumuuden polttopisteessä 3.900>44)00
asteeseen Celsiusta Ja kokeilut aurin»
kokeittiölllä Ja hedelmien aurlnl»'
kuivaajilla ovat tuottaneet onnlstU'
nejta tuloksia, on ryhdytty suuDnittei*
iemaan ensimmäistä aurinkokftyttöls»
tä vo!ma«asemaai NeuvostolUttolai-f
P
ovat ^liMnifnetit
fFMhUictoff. Kaupp«idig7ar^
menttl tiedoitta», «ttä yMymMih
tehtailijoiden myynnit oliv»t $27,700|
4»aqoo «ummassa tfitt&n" yirätfep^
syysicuussa. Tnim& myyntien iroki^
naissuron)a oii liiulcan auuremjii fevih
elokuussa Ja' <4.O0O^0,!»o sDurempi;
Icuin £y)'5)cuu85a 1954. \
set tiedemiehet ovat sulattaneet taxm
volframia auringon avulla. f
S A A S T A I K A A M A T K A L I P U I S SA
S U O M E E N
SAS'in Perhealennuksen avulla!
Voitte lentää Atlantin yli New Yorkista tai käyttää Naparelttla Los
Angeles'ista. Menkää yhtä reittiä Eurooppaan, palatkaa toista tietä.
8-A-S'ln uuden perhealennuksen mukaan ainoafitaan 1 aikuinien
maksan täyden hinnan. Talvikauden aikana vaimo ja lapset 12 Ja
25 Ikävuosien välillä säästävät $300 ensi luokan edestakaislipuissa,
tai $200 turistiluokan meno-paluulipuissa.
Ottakaa yhteys matkatoimistoonne
tai kirjoittakaa :
Scandinavian Airlines System
Dominion Square Buildlnc.
1010 St. Catharine St., W..
Montreal, P. Quebec
"Co-Op" Kulttuuriryhmän
SÄÄNNÖLLISET HARJOITUKSET
KAHTENA ILTANA VIIKOSSA
Tiistai-illana klo 7 ja lauantai-aamuUa klo 9.30,
316 Bay st, (Alartcerrassa)
Uudet jäsenet tervetulleita 6 Ikävuodesta IMitlcn
INTERNATIONAL eO-OP STORES LTD;
VALISTVSJAOerO
Port Arthur Ontario
Scandinavian Lentolinjaa edustaa mm.
O.K. Johnson & Co. Ltd.
MatkaUutoImlsto
697 BAY ST.. TORONTO
Puhelin EM. 6-9488
Ritari .Travel
Matkallntohnisto
7 CEDAB ST; SV0BUBX
Puhelin Oä. 5-5685 <
(10-24-8>
VAPAUDEN JOULUNUMEROON
joka ilmestyy joulukuun 15 pnä.
Vapauden joulunumero tänä vuonna ilmestyy taasen
juhlalllBessa asussaan joulukuun 15 pnä. :
Siinä julkaistaan tuhansien maanmiestemme joulu-ja uu­den
vuoden sckd satojen liikelaitosten onnitelut.
Yksityisten tervehdysten alhaisin hinta on 25c. osoitteen
katissa 50c. Myöskin julkaistaan 76o ja $1.00 tervehdyksiä.
Jos paikkakunnallanne tai työmaallanne ei ole lehtemme
asiamiestä, niin kuka hyvänsä, lehtemme tilaaja tai ystävä
voi käyttää tätä listaa keräämällä siihen naapm^ien Ja työ­toverien
Joulutervehdykset, ; '
Kaikki tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa vii­meistään
joulukuun 5 päivään mennessä.
KERÄÄJÄN N I MI
PAIKKAKUNTA
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
Nimi 9 .t
•
..' ....'.y.iV/-;