1928-11-02-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Iiii oislöjljiiä V a n » (Stxanal. miilsaistafU38& Tnnfc««w > 'SDOUälsäMSEK KAUPDUKA» joalukxinssa 1928 Uerteli sanomalehdissä a a U n a i . että muinaistieteäli-sis^ kaivaukässa Moskovaa locma 6U paijastiumt 3U00O -vuotta soo-malaf"*^ .fcaaipimkl nrnsainp IQytOi-neen. O l i syytä arvella, että kyseessä oli linnidtetta kyläasutus, jonkjiTaisfa tumtetaan us^tä .Ejeski-Venäiältä. ja joiden suiistojen arvälaan Iniuluvan gucanensukuiäUe loxisoille. Ölm n y t - tenunin saanut ifiydöstä tarkempia tietoja, ,e!Sksl uOkoministeriSn santuna-lehtiosaston ystävälUsellä • ^ t j * s e l - lä, osaksi: ^ c o a a n Moskovasta. On osoittautunut, että alempi olettamus on oflut tdlcea j a että "suomalainen kaupunki" kuuluu uuteni renkaana buvittavieh muinaisjäännösten r y h - xnääö-..".- Keski-Vehäjän asutushistoriassa on Oka-joen vesistön merkitys ollut k a i k - kein ratkaisevin. Eränkävijäasutus loppui Okan varsilla aikaiseixmiin ja kiinteä mäatavUjelevä talonpoikais-väestö on sinne ensinnä perustanut kylänsä, j<dden vieressä ovat saman-aikuiset kalmistot. Muutos on t a p a h tunut enslmäisinä vuosisatoina J . K r . , iLs. roomalaisena rautakautena. M u s - tamneren pohj(dsrannikon kreikkalais, roomalaiset kaupungit Mvivät silloin kaaa muuttuvat ja aJkavat käyttää rautaa: rautakausi alkaa väUttOmästi vanhasta alkeellisesta kulttuuritilasta Tämäntapainen löytöpaikka oa uusi vastakäsitty ^sunmalainfri kaupunki". nkasIöytOinen mutta e i muuten a i - jemmin tunnettuja erikidsempl P a i k k a on yksi kukkuloista Bondncm taistelukentän v i e r e s i Moskovasta länteen, jossa Kutusov armeijoineen V - 1812 koetti estää NaprteonUta pääsyä Moskovaanu KedOlä v. 1926 surarl-tettiin paikalla kaivaukäa. ISUöin kalvettiin kyseessä olevan kukkulan poikki n . 80 m . pitkä, leveä kaivanto läpi koko kulttuurimaan a i n a p(dijaan asti. kerros, joka ^sisälsi asutusjättel-tä, i e i ollut varsin vahva, v a i n H . kyynärän paksuinen. Asuinkui^pien pohjat olivat 3 kyynärän sjrvyydessä. A - sumukset olivat siis puolekd maanalaisia, kapeita, plQdä, nelikulmaisia. Entuudesta txmnetut muinaislinnojen asuinkuopat ovat oHeet pohja-alaltaan pyöreitä.. 4 - 8 m. läidmitaten. — Kylä oli suojattu kaksinkertaisin vaUihau-doin " j a icaksinmaavallein. Ziöydöistä muodostuvat, kuten t a v a l lista, eläinten luut jääosan. Yleisiä o-vat suuren riistan — karhujen ja majavien — luut, mutta enimmät k o tieläimetkin ovat runsaasti edustetut: vilkasta kauin>aa ennenkaikkea v i l j a - rikkaat ainsradutf Kauempaa saatiin välikäsien keoitta, turkiksia j a metalleja. Nimenomaan o l i Idemmniä alueilla, Kaxnan varsilla, U r a l i l l a j a Siper i a l l a osuutensa tässä kaupassa, kuten (dl ollut l a i t a j o 4—5 vuosisataa e. K r . M u t t a V . 200vinaihdlla J . K r . t a i jo hiukan ennen, o l i Mustanmeren a - roiUe saapunut luoteesta käsin uusia tulokkaita^' gootteja, joiden pesämaata qU Weiksdin suun seutu, ja «joiden " ^ t i o - j a kauppaorganisatsio ulottui Itämereltä Mustallemerelle, nyk. L i e t tuan, Puolan j a U k r a i n a n alueille. O l i luonncdlista, että tämä taloudellis-so-tilaallinen muodostus e i jättänyt käyttämättä läheisen bk§joen vyöhykkeen mahdollisuuksia; hyväkseen, Ja se sai aikaan perinpohjaisen muutoksen a l u een oloissai. Vanhimmat kalmistot, j o t k a todistavat kiinteää kyläasutusta, alkavai isiellä n . V . 300 vaiheilla, ja ne jatkuvat yhdenjaksoisesti venäläiseen valtaukseen asti historiallisen a - jan alkumi. Nämä kalmistot edustavat n.s. G&a-suoinalaisia. kidtt^ ja ne ulottuvat nyk. Rjasanin seuduilta Nlshni-Nowgbrodiin. astL O n selvästi huomattavissa -— korujen, työkapinel-den j a " a ^ l t t e n kautta — että sen kulttuuiivajkutiikset tulivat K i e y i n Ja nyt goqttilaiskeskuksista. Goottiiaisivallan tuhoutuessa hunnien hyökkäykseen sai Oka-Joen kulttuuri —samoin kuin liiettiiaxikin ^-^^ ömin-takeisenitaan lelman^ Joskin historiall i n e n kehitys näillä alueilla o n sel^ västl todistettavissa. P a i t s i kalmistoja, tunnetaan rooma,- lais-goottUaiselta ajanjaksolta O k a - Joen vesistöstä runsaasti kyläUnnbja, joista ; ^ y t e t ä ä n venäläistä "gorod-itshe''-- sana^ Ne ovat jäännöksiä v a rustetuista, asuinpaikoista, jotka s i - jaltsiVEit suojatullia mäillä, jokien mutkauksissa t a i yhtjmiäkohdissa, mitkä maavallien j a >, vallihautojen kautta ovat turvatut j a erotetut ympäristöstään;' Niissä ön as^ pitkien a l - - kojen kuluessa j a n i i h i n oöTmuodostu-nut ' usein vahvat-kulttuurikerrokset asutiisjätteiistä: astunuksienpohjista, saviastiain paloista, särkyneistä ttur-vekapineista. j a aterian jäännöksistä, varsinkin luista. Kulttuurikerroksen paksuus voi o l l a pari metriä. Jätteistä näkyy, että asutus o n tuntenut karjanhoidon j a maanviljelyksen, mutta että { ^ e l i n k e i n o n a edelleen o n ollut metsänkäynti: metsäeläinten luut ja P3?yntivehkeet, etenkin nuolet ovat ' pääosia: iiäissä löydöissä. Metalliesineitä alkaa iiniiaantua 200 luvulta, niistä suurin osa veitsiä, kirveitä y.m., Joukossa korujakhi, valmistetUi kootti-lalslssa keskuksissa. Ne on varmaankin ostetut m e t ^ t u o t t e i l l a , nahoilla. Siinä suhteessa voi siis näitä asuinpaikkoja' sanoa "kaupungeiksi". Tähänastiset suurimmat Ja rikkaimmat löydöt ovat Moskovan lääniien m u i - naisllhnolsta: Malnioinimat ovat Moshtshino. Toporok, Aguba Ja P e d - jashewa^ Läntisimmissä niistä on väestö ehkä ollut liettualaista — k a l mistot eroavat Oka-joen kalmistoista — mutta suurin .osa o n "suomalaista", s.o. suomensukuista alkujuurta. NUs-sä näkee m i t e n k i v i - j a luukulttuurls-sa eläneet "kerääjät" K r . synt. a i sa taistelussa menestys riippuu paljon siltä, että olemme moraalisesti l u j i a . Alkoholi-lohikäärme orjuuttaa tosin k a i k k i a lucdckia^ mutta suuremman hevoset, lehmät, siat. lampaat j a k o i rat. Myös maanviljelystä on h a r j o i tettu, kai kaskeainalla. Löydös^ . <m, paitsi hakkuukirveltä, myös pari raur tasirppiä, ensimäiset timnetut laatu-tuaan tältä alueelta. Pienen riistan ampumiseksi on käytetty luunuolla, mutta rautanuoUaidn o n löydett^i^ j a niitten joukossa Ön eräs jonka inino-taan olevan ^roomalaista miallia. T o i nen hauska todistus kulkuyhteydestä^ tässä tapauksessa i ^ e n o m a a n laitteen lÄin. on vuorelta löydetty njs. soikea tuluskivi baltilalsta muotoa. Tämä löytö o n tärkeä ajanmäärääjä ja muutenkin arvokas kulttiiurUdstorl-allinen tekijä. Sellaiset tulukset oU-vat yleisiä esim. Virossa, Latviassa j a VUnan luona.- I d e m i ^ tmmetaan n i i t ^ vain kolme Inkeriiunaalta, pari kolme Vitebskin luota j a 1 idästä, a i na kaspnista asti. Ro<xnalaisen r a u t a k a u den päättyessä on KeK;ki^V!enä]än metsäalue ollut yhteydessä läntisen Itä-Europan kanssa. K u t e n tavallista' o n tiiltäkin m u l - naisHnnalta löydettyjen saviastian l u ku tavattoman suuri. Niitä o n k o r j a t tu talteen y l i 17,000 kappaletta. K o ristelu, kiiten yleistä näiUä "suqznalatr s i l l a muinaislinnoilla", on tehty etupäässä VangaiSpaJy^a^fyt^^ft, Astia on valmistettu muovaamalla se jotakin karkeaa kangasta vastaan j a jäljet näkyvät selvästi ulkopiimassa. K a n kaan käyttäminen o n siis ollut tuttua. \ oma Kirj. Eero Etdä Rc^aajoBiMriso, aareja tdasiment mouhsrin fyskeeUf salavan meudlin kuumasta hehkusta, mustien tMlashirviöiden syntasta uumistOt esikaupimldlSyhkan kalpeat ittsvatu, > maaamuokkaajat hänsaisd^ lannalta haisevin . kourin •. koko riistetty suku, sen iskevin osUi teko soJikarihohtoisin Sua odottaa. Vcik* tAdisti sorto ^ ja raadanta kukat terveUiä poskilta punan karkoitti pois, jaosavdjienpiinajavänkiläkarsi^^ monen rinnasta kuihdutti elämänvoimaa, mitä ^'vapaus" enää ei takaisin tuo vaik* uhraus useinkin turhalta rtäyttää^ epätoivo lyö kyntensä joukkoihin kiinni niin silloin, silloin on Sun ketkesi tullut Nuoriso ! Sun on nostettava taas taistelukuntoon rivit joukkojen, feiangi voittamaton, . kuin vyöryvä latva mi eespain käy, kuin rautamuurit mi miljoonin tonnein kaik* allensa murskaa, kaik' hävittää, mik* on tiellä tuon edkuvoimmsen nuusan, joka puhdistamaan käy maankantaraä hylky jätteistä entisten yhteiskunrium. ItacdcovasnJ « M AMtaanu K» tw-^ joavrt snahdoIBsmiksI» useihin ^ yksi-tyistaUdehniin. joihin tlssft ä kuiten-fcaan ole syjtH k»jota. . , t ^ ktjMu Ba vd oUa tSs8& ybtoydessft vUtta»- matta Ttakestanin xsUcailsevaaa norta^ kt^j^cseen. Sen kautta on vannasti kulkenut tie Keski-Aasian ja Mustanme* ren arojen välillä, jnutta on lUvan mahdotonta, että se alue oDst <dlut vain kauttakulkumaana. Ue tunnemme sitä sihaä suhteessa kylliksi jo tt-lapäisIöytOjen kautta. Sen sijaan tieteelliset kaivaukset. mlkäU ne kohdistuvat E:r. s. vanhempaan aikaan, ovat dellä melkein suorittamatta. Amerlka-laiset kaivtdvat parikymmentä vuotta sitten pari suurta raunicdcumpua Ana-un luona, ja nyt ovat venäläiset tutkineet vanhan vaskikautisen kalmiston. Mutta ennenkuin tutkimustyö on sldlä ss^stematistdtu. on urall-altaisen arkeologian tutkimus heikko ja eiA- -vatma. —^AJCT. ^ SnniBuaiiieii Siisäl hooncita ^ nudM SMiÄM ED. HELSEERC. 1 « « St. ^^^fi^l^lm . RUOKAA J A mj(mSTAX^f:? I TUKEA LYHENEE J A LEUKA SILENEE SAJCiSSA'! _ ^ ^ BiinO Salonen - v i.V-vr^^c i 1309 S T . ANTOINE S T . 1 1 L _ . J ^^-1 (P) MONTREAUQI^f^ ja niitten avulla o n a i k a . j o l l o in p u heenaoleva pronssikausi kukoisti, inää-ritelty ensimmäiseksi vuosituhanneksi e. K r . Jenisein arojen pBäasiaTHsln y h teys pronssikaudella kulki Eurasii;m aroille päin. Pohjoisen mefaäLseudun en otaksuttu Olleen takamaana, jonne murskavaisuuden se aikaan saa köyhäl i s t ö keskuudessa. J a k u n h y v i n tie-dämine. että 8© m^rös monessa tapauksessa monen luokkatalstelijankin mieltä hämmentää. sOäk j a r r u t t a a yhteistyön Järjestämispyricimyksiä, ei sovi siis meidän sivuuttaa huomiotamme tätäkään l i u o l t a taisteluissa Jtöyhälis-tön k a l l i i n vapausasian puolesta. Ltikuunottanliatta Torontoa t a i m u l ta suuria^ keskukäa, joissa kansalal-semmekin ovat tuoA käärmeen vallan alla^ näenune eri paikkakuntain u u t i sista katkeria valitukäa tämän suhteen- Karttakaamme, siis tuota lohikäärmettä jai murskatkaamme se wyös! Walter Heikkinen. K a n k a a n valmistusta todistavat k a n - gastuolien painot j a lukuisat värttinäin pyörät. Mainittakoon myös, että metalliesineitäkään ei ole saatu vain ostamalla, metalUnvälimtä oli t u n nettu, kuten löydetyt valinmuodit näyttävät. : , ^ Borodinon muinaislinna valaisee ä!^ Keskl-Venäjän suomalaisten kansojen — merjalaisten' t a i märdvalaisten — kulttuuritilaa n. 1.506-^1.700 vuotta sitten. Olisi erinomaisen tärkeää saada nii1& käsittelevä aineisto julkaistuksi kokonaisuudessaan suurena kuvateoksena, monögrafioittain, jonka Jälkeen varsinainen tieteellinen kädttely suuresti helpottuisi. Jos kohta kyseellisiä muinaislinnoja toistaiseksi el timneta Suomesta — lähimmät ovat Inkerin Laukaan joelta j a Olhovan Joen suupuolelta — o l i s i n i i t t en tutkimus erikoisien tarpeellinen. S I P E I U A N PRONSSIKAUSI Alkaen siitä a j a s t a , ' j o l l o in tieteessä vallitsi käsitys Suomen sUvim aasialaisesta alkukodista, on Suomessa t u n nettu elävää j a Jatkuvaa mielenkiintoa Siperian entisyyteen. Suomesta on lähetetty useita tieteellisiä retkikuntia sen muinaisjäännöksiä tutkimaan, Ja Suomen Kansallismuseossa on rikas j a edustava kokoelma, P o h jois- Aasian varhaisenaman historian valaisemiseksi. Viimeiset isuomalaiset muinaistutkijat matkustelivat Aasiassa maailmansodan alkuvuosina j a A&r s i a n arkeologiaa käsittelevissä j u l - kaisuissanune o n otettu huomioon s i l l o i n tunnetut seikat. Viime vuosina on tieteeUe tarjoutunut' Aasiasta paljon aivan uutta aineistoa, jotka hyvin suuressa määrin luovat uutta valaistusta " i ^ T i f t R f t n entisyyteen. Olen selostanut mJn. suuria venäläisiä k a i vauksia Mongoliassa, josta o n tavattu merkillisen kreikkalais-hunnilaisen kulttuurin ruhtinashautoja. M u t t a v e näläiset ovat suorittaneet paljon m e - arojen pronssikausi v a i n pienessä määrässä pääsi leviämään, pääasiassa tuontitavaroina. M i t e n Jenisein arojen pronsi^Eausi di syntynsrt j a mikä sen JEOkuhistoria o l i . se On ollut tuntematonta. U u d e t .— Sbsaovskin. Auerbac-hin. Tugarinovln, Teplonkovln. G r j a z - n o r i n y m - -— kaivaukset j a G . v. M e r - h a r t i n tutkimukset v. 1921—1926 ovat sdvlttäneet kyss^ystä uudella taval-la.-.:^:;-- -v.- kalvaukisissa on keksitty arojen pronssikauden aikaisemmat, tähän ast i tuntemattbmfit. kulttuurikerrokset. j a on myös lÄästy selville, ettÄ Siperian metsäaluedia arojen. pohjoispuolella on vallinnut omintakeinen, arojen immsslkandesta riippumaton, köyhä pronssikautinen kulttuuri, jonka vastineet esiintyvät lännesäl. Itä-Venäjän metsävyShyU pronssikaudessa. K<^o S i p e r i a n aikfdsempi k u l t tuurikehitys on n i i n tullut p l a s t l l l l - sftmmaksi. seMl a j a n että päiten s u h - tutkija totesi, että se el perustu mihinkään i t ä i s i vaikutukseen, eshn. ajateltavissa olevaan iUvaxihaan kiinalaiseen virtaukseen. Sen sijaan tutkitun kulttuuxlh TOSthieet ja alkuasteet esiintyivät Uralilla ja Volgan- K a m a n alueilla. Tämä tärkeä havainto panee ajattelenaaan puheenaolevan k u l t t u u r i n selvitdfimiseksi uralilaisten kansojen levenemistä Uralilta Siperian sjrdämeen j a B a i k a l i l l e a s t i A r o jen rajoilla kohtasivat ne tolsoa ja korkeamman kiUttuuriasteen: arojen pronssikauden. ^ Oh ilmeistä, että nämä uudet vasta osittain julkaistut löydöt j a havahmot Siperian varhaisesta kulttuurihistoriasta ovat erlhcunaibsen tärkeitä niySs submalais-ugrilaisiUe tutkijoille. Löydöt säilytetään Pietarin suu- Lukijoillemme ILMOITUKSET OVAT SIIS TARPEELLISIA >. Ilmoitukset myös täyttävät tarpeellista inhimillistä palvelusta. Lukemalla Vapaus-Iehdessä olevia n» motuksia voivat lukijamme seurata nykyajan liikemaailman edistystä Ja mahdoUisunksia. ^ / Voidaksemme antaa teille hyvän tehden ^ mahdollisimman halvaUa, täytyy meidSi^ julkaista ilmoituksia ' lehdessämfne. Ttlaushinta yksistään ei korvaa jpostirahaaf eikä paperia jolle Vapaus painetaan. Palkat Ja muut kustannukset täytjry maksaa ilmoitustuloista. • ILMOITTAMINEN ON SHS HYÖDYLLISTÄ Meidän ilmoitustyollä on kaksi tarkoitusta: 1^ Me Jatkuvasti pyrimme parantamaan ilmoitnssivnjamme. Armotta me hylkäämme kaikki petkutus-ja epärehelliset < ilmoitukset, ^^^näin turvaten lukijaimme etuja. Jos koskaan lukijoitamme on kohdeltu huonosti lehdesaSlmme olevien umoitta- Jien taholta, haluamme me tietää siitä. 2, Meidän tarkoituksemme on keskittää kaikki suomalaisten liike niihin liikelaitoksiin, Jotka ilmoittavat lehdessämme. Näin menetellen on liikemiehelle mahdollista ilmoittaa jatkuvasti — se kannattaa. Me ke^ hotamme lukijoitamme kannattamaan niftä liikkeitä jotka ilmoittavat Va-paus- lehdessä. - V A P A U S , Box 69, Svdbary, Ont. ^ m mm vm Eriliiusten ^Menjärjest^^ osotteita (5 hautaa) j a U r a k in teen. Anronovan (30 hautaa) kyUen luona Minusinskin alueella j a myös Turkestanissa (17 hautaa), on/ t u t k i t t u osia suurista maanalaisista kalmistoista, joissa v a i najat ovat haudatut polttamatta maanalalsiih knoppiin, ilman m i t ä ä n ulkonaista merkkiä. Hautaarkku on usehi syrjälleen asetetuista laakaki-vistä tehty. Haudattu lepää kyljellään polvet koukussa ikäänkuin nukkuen. Väliin o n haudassa punamultaa, j o l la ruumis o n värjätty elämänvärin a n tamiseksi — i k i v a n h a t^^a, jonka t u n - nenune vanhasta Europasta, j a jonka jälklelänne ritualisena elää vielä paavien hautajaismenoissa. Hautojen k a lustona on pieniä vaskllevyjä j a v a s - kinaskalelta, vaski- t a i k l v i t i k a r i j a rikkaasti koristeltuja saviastioita, o r namentteina m m . hakaristejä Ja me-aädereita. K a i k k i e n näitten ilmiöitten vastineita tuonemme Mustanmeren arokulttuureista toisena vuosituhante-na' e. K r . Onpa keksitty Teplonkovln kaivauksien kautta vieläkin vanhempi hauta-aste löytöineen Mini^slnskin a - roilta. Nyt voi selvästi päättää j a h a vaita, että tähän asti tunnetulla y U - sen Jenisein pronssikaudella o n ollut omat paikalliset esiasteensa, yhteiset koko eiurasialaisella arolla. Kukoistuskausi kehittyi Aasian puolella erikoisesti Jeniseillä; syyriä oli Sajanih vuorten, v a s k i - Ja kultarikkaus. V a n hoja metallinsaantipaikkojä on s i e l tä runsaasti todettu. Aikoinaan oli otaksuttu, että M i n u sinskin eli ylisen Jenisein pronssikausi edusti kaikkien arojen pronssikauden vanhinta pääastetta (n.s. a l t i d l a i - nen pronssikausi), joka myöhemmin levisi täältä länteenpäin. N y t tuntunee mplko varmalta, että kulttuurilcehitys tapahtui päinvastaisessa suunnassa, leviten lännestä itään. A i n a k i n Mustanmeren j a Turkestanin aroilla H U män kulttuurin edustajat oUvat' iltfo-iraanilalsia paimentolaisia, persialaisten sukulaisia^ Ensialkuun jää r a t kaisematta, pitääkö sama . paikkansa ylisen Jenisein arojen pronssikauden asukkaisiinkin. Mutta kuten jo mainittiin, arojen pohjoispuolelta on vielä opittu tuntemaan toinen, toistaiBel;^ puutteellises-nestyksellisiä kaivauksia myös Siperiassa, jonka pronssikausi nyt tm saanut CKnan"hIstGriansa". k u n se tähän asU on ollut tunnettu etupääs^ v a i n loistavana valmiina ilmiönä. Siperian pr^issikauden löydöt ovat tavatut päSasinssft arovyöhykkeeHä j o i i s e i n yläjuoksun kahden puolen, läheltä vanhaa K i i n a n ja Venäjän v a i - t i määrättävissä oleva vmeti^seutojen tiakuntlen rajaa. Löytöjen lukinnäärä.erämiesten.igortssikaiisi.;Sen selvittä-siellä nonsff liTmittPiiHn taihanriin Jal j ä on itävaltalainen toht. Merbart. a r o i l l a o n vannaankin myös kymmeniä ioUsa oleskeli Jeniseillä ensinnä sota-tuhansia komeita ptonsslajan hautoja^ vankina^ 'sitten hyVLu vaikeissa olois-joista v a i n parisataa'on tutkittu. M n i - j s a vallankumousten jälkeen tutkijana, naiskalusto on monipuolinen, rikas jaj Hän on todennut Joukon esineitä,-Joi-ffrnflWT «m«<itirfl. penigtuu irtehättävlhi.! d en muodot Ja lanristeet ovat vieraat vahvasti tyyliteltyihin h i r v i - , kotka-j exckulttuurelssa ja Joiden levenemisa-y m . eläinkuvioihin. N i i n omintakeinenj lue on a i v a n e r i : Siperian aamiomet-k u i n 6e k u l t t u u r i onkin, on sillä vasU- sien lä/ivirtaaviett suurten Jokien r a n^ neitä Mnsj^nmeren pohjolsrannan[nat. Myös kalmistot --rATcHnsfcinlnc^ kreiUalais-skyytalaisessa maailmassa,* — ovat erL K ; u l t t m u i a analysoidessa^ CANADAN K O M U U N I S ^ U O L U E E N SIHTCEB» . OSOTE KoaunoiiIitlpnoIaMna Uaiet«»lTi kirityalbte on M o l M U n «UaolaraUa 'e*otte*lIat l l r ; J.MeDoBtU. Room 15, I 6 3H Ghnfcli SU'Toronto 2. Ont. : L . W. I . U . of CANADAN. P<JiJol»^tarioa «IM-komitea, Porcnpine. Ont. ^ BEAVER L A K E N •. oMtton kokookMt Joka kama •iul •annoBtal kello. 1 pSiriUZ osutoo talolla. O u i t r a o»oi«t Box- 87,' Warth!B(toB. Oat.— - VaimtitaliueBTa l ^ a a o»ot« oa aanu. CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN. UnUtt*. tiulr «iliteeria owte oas A . T . B i l l . 9S7 Btoad- V1BW Ava.. Torooto. Oat. CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN PHBI No. Satnea : ( K . - O a ) toimeenpanena plirikomllaan {a k p i a Sndbarya kaBpnaklJirjastSa oiotteet oratt Boa 754, • Sndburr, Ont. — KoaunonktipaolBaen SndboTTB {irieatön albteerirahattonboltaja. S. G . Neil. on tarattaTJMa • Vapandeav toluiHukiimi, Liberty-rakeaaBkMiH. Loroe-kadnlla. CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UR. HEILULIITTO. LiUtatalmlkaisnan kotipaikka oa 'Sttdlmry.: Ont. Liiton «ikteeti oa P . Bnobeaea, o*. Box 261. Creigbton MIae. Ont. S. J. CONNAUCHT STA. JÄRJESTÖN kuukauit. kokous pidetään joka kuukauden entlmälnen lun* " buntai Uo 10 ap. Box 35^- Connaugbt Sta., Ont. COBALTIN a. a. o ^ t o n o*ot« on s Box ,810 Co-b a l l . Ont. CONMEEN S. ] . otaiton t«5kokoukaet Jokaben kuun toinen rannuntal; kijjeenTaibtOHMOtat A . Janatuinen. Mokomoa P.O., Ont. v S. J . COTEAU HILLIN otaitoa tfSkokonluet p l* detSän jokaSien knakiuden' enaiinäinen Ja koi. mai aoaonntal kello 2 päivilU. KirJ«Taifat«'«aoM on: J . E . K o * k i , Dinimore. P . O.. Saak. s. J . CREICHTON oiutoo kok<ma oa Joka koa> kauden 4:« aunnuoul kello 2 J.pp. P . O . Box92. S. J . COLEMANIN ouiton kokonkiet pldeUSa . Joka loioea Ja • Tiimeinen auonuotai klo 1 i ^ . KirjeenTtäito-oiote: s. J . Oiarto, Box S I , Co> leman, A l U . S. J . FINLANDIN oMiton fcokookaet pldetUa joka eniimäinen fonountal knoaaa, kello 11. p i i - väliä. Ofote: Finland. Tia Banrick. Ont. S. J . FORT WILLIAMIN oiaatoa tySkokonkaM ovat Jokaiaea koun enaimZiaeo Ja fcobr.'^ nnatai kello 8 Ulalla. Jobtoknanaa kokoukaet edelliienS tiiafaloa, omalla bttoaeaatolla 211 Ba> bcmoB St.. Fort WilUam. Oat. S. J . NORTB BRANCBIN oaaatoa oaota «ai Sanoa Kaaaaito, Box 430, Port Aftfcnr. Oat. C A f A D A N KOMMUNISnPUOLUEEN N U M M O I^ <4a<taa trökokookaet pidetSäa kema kaaaM. Box 29. Sb«Baav<!B. Saak.. Caaada. . TJimeiaea taaaoatai. kello 1 J.p.p. 0«olt«: S. J . NIPtCON oaaMaa trSfcefcMtlMI ffteU» ka kana 2 a Ja 4 a a^aaaataL K t r j i r a f t t i MUl o « : . S. I . Oaaaie. J . Navato, >•« S I . tOfltm, Ont. S. J . L A K E COTEAU ««eatoB Ifo. «1 UMkm ' pldaaäa «Matoa kaalilla }eka kaaa tafaMi i i » . •aotai kello 1 pStväUa. P«*<SMot«i Boa 'ST. .vPaablaafc Saak.:-. . S i . LAOTBUrraiN «aiatoe käkoakact fUtOt» joka fcaaa acljäa aoaaaaixi. aJkaaa kl« f, fflalla. r K<ri«aB«a<fct<MMi>ta: Box ISS, LadyMiitii, • . C S. I . LONC L A K E N «Matoa k t t j a a a v a t t t a a a ft Vtetor Biaaiaca. BkMab. «ia Sadbair. Oat. KoCaakMt «a jokaiaea f aaea •baacatai Iraaiia UBo 2 l^r. iXJUBEK VOBKEB5 INDUSTBLa VNION C9 CANADAN Itäiae» p i i r i . Kff}eTaikt».eaaM Alf. HantaaSki. 223 SceonI St.. Poft A t t t e. > Oat. SakaBbetrfcaet «a tefctftf yOMaKrili oaottMlla. . :.• S. J . L A R D E R . L A K E N eu»toa otata oat Aalto. Box 18, Larder Laka. Oat. 8. J. L E V A C K I N «taatda N a . 8S kekoakaol plda t U a joka knnkaadea tolaaa anaaaatai. SIhta» tia oaota t Box 41. Lavack. O a u • . . ,, -.^ \. S. J . NOLALUN oaaatoa kokoakaet aa folcaliee kaokaadea 2niea «nanoatai kalle X i . p . Ki4«- TaIbto.oaotBi Fraak Naratl. .Nolala. P.AJ>i, O a t S. J . MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOUKSET pldetläa oaaatoa baoneaatolla, 239 St. Antolaa St., jokalaen knukandea anaimllMai annnnnlaina. kello 3 i l u p I i v l U i . Johtokannan kokoakaet M - mana pSivInK, kello 2 i l U p S l T l l U . Ouitoa k l r. Jevalbta oaolta t S. J . Montraaltn otaato, 239 St. Aatolao St.. MontreaL Qaebee. S. J . KIRKLAND LAKEN «taataa Box 240. Klrkland Lake. Ont. aaeta oa S. J . KENOCAMIN OSASTON kokoakaet pldetUa Joka kaukaudea tolaaa «an a tm tai kello kakai Jp. KirJeeavaibtoH>totet. V . Kasfaa, Box ISO. Kenogami, Qoe. L. W. I . U . o f Canada Kenogaatia oaatton kokoakaet pidetään Joka knukaoden entlmlinea «nnnnnui, kello 2 ip. oaaatoa baaliUa. Poatt. otote: Box 233, Kenogami, Qaebee. S. J . PORT ARTHURIN «aattoa kokoakaet Jok* knukandea 1 meo aoanantol; jobtokanoia koko-ukaet knukandea rilnelaea t l l t t a l ; aljrtalffittea (an kokonktet Joka totaea keaklvlikko; - sala Jaoito kokoontua Joka toiaea tldtal. Kaifckiea kokontten aika oa klo 8 illalla. Kirjeaavalbao ototet 316 Bar S t . . P o n Anbar, Oat. S. J . POTTSVILLEN otaito No. 14, Poreoplae, O n ^ o . TYÖLÄISNAISTEN LIITON POTTSVILLEN OSAS. TON kokoukset pidetään kalul kertaa koutu, eniimSinen ja kolmai ketkivUkko. TjrSkokoQk. «et ollen entlmälnen ketkivjikko kello 1 pälrälld ja objelmakokouktet joka kolmai ke«kWilkko k lo %8 illalla. Oioite C. T n . Liiton Suomalainen Otatlo, Porcnpine,' Oat,, Can. S. j . R 0 3 E GROVEN OMtton fcokoiiLtet pideUlt joka kuukauden toinen tunnuntal klo 2 J.pp.— Kirjeenraibto.otote: T. Kokkonen, Rote Croro, P.O. Ontario. S. J . SAULT STE. MARIEN No. S tySkofconk tet pidetään Joka toinen aunnoaui ja objelma-kokooktat toitlna. alkaen klo 8 i.p. Ototoi 12i Tbompioa St.. Saalt St«. Marie. Ont. S. J . SOUTH FOBCUPINEN oaaatoa tjrSkokonkaai pldatSIa Joka kaokaadea kolaantaqa aaanaa-taloa. kaSo 3 i . p . Ototai Box S28. SOmrULAN OSASTO (Coaadaa »aeaiaTilata Ji>- JcttSa Otatto 86) lookoeataa f i l l t ffaiHlhan Joka kaakaodca «ndaiälaeal aaaaaataiaa kalla 1 päirilli. Oaotai Solatala, 9. C . S. J. rOfmnsm o-ttum kekMikaN >M«tSI» fokt toiaea «aaaaatai. Oaaatoa klijavalkto oaota i 9. Otaato. Boa 1090. Tiaoaiaa, Oat, - Palkkakannat U «a «ditiirmita JlijataytraUaea kairaat». V OMtaStyStZIatea JäiJaaiSSa. S. J . TORONTON oaaatoa trnefce Toraatoa Saeaalaiaaa Banmt ba oUa, «87 Bmdvia» - Av*.. Jolcalaea fcaakaadf «aainriiaw Jtt koUaaa «aaaaataMha, alkaaa kallo $M Ohjalaa. Ja k«akattelak«k«ahe«» p i d e t l l a f o M öaa kaakaadea taiaaa Ja a ^ J b a«aaaetai.1tM. alka«i fc«U« SJOO. Oaolei K . 0 . O M e . m VroadviM -A T *. »: 1.: VBBSTEa*S ; COKNEROI ^ i d a t l l a aMfaOiaa KbJea.. iraibto-e«ai«r O. Safaai. Vaftalae'* Ceiaar, B . C S. V A N U P l l f «atMi teakaatOEekoakaM taia Joka kaakaodca 8 a «aaMatoi klo 3 i . p^ Peatiaaetat Qaera; Oat, S. I . TANCOUVEBIN OSASTON No. SS kokoaa «a Jok^aea kaokaadea lolaeaa k e t k i v f f k l c^ kelle 7 .M iltana CUntaa BaaliUa. 260S Pcoder •"Strtet rEotb AMBinUdf VOBKCBSPVOUnCEN Soeoulalaaa Talaiiatea. Saonalaittt* TySräeayhdfatratea K«f fcakooa- Ja Mjptdainiitoa «aotleet. ovat« P i s eM Federatioa. lOOO B^lmoet Ave., Cbica** J B t l k U kitfaaavafbt* Ja tafcaUbctrkaet «a tdb O v i rlgaMMwW> «aoff«ana. . Box 1028 VALMISTAA ^* r K. V. NURMI, omistaja Sudbury^ Ont Phone 046 , PARHAAT JUOMAT SUDBUBYN PmUSSX Suomen Päl&onsallvirasto koko Canadaa varten suorittaa kidk. kia maan viralliselle edustnkaellf konlQvia teht&vii, antaa passeja matkofltosta varten kotimaahan taJ muaaUe» vahvistaa asiakirjoja, Mkiii-nOksiä y.m., aelvitt&ft perintS- Ja maita Suomen kanaalaisiio kohdi» tnvia asioita. Osoite: Conantate General of Pialand. Room 918 1410. Stanley Street, MontreaL (Comer ^St Gatharine and Stanley) AKSELI RAUANHBIMO, päftkonanll Lisäksi on SuomeXIa «dnBtaJfn» Canadassa: KonBuli Eriek JT. Korte, Port Arthur, Ont. Adiel Saeri-mäld, 819 Bay St., Toronto. Ont.' H. P. Albert Hermanstn; 4 7 9 'Main St., Winnipesr, Man. —> Thomas Fransai. Box: L. Sopper Cliff. Ont Willamette Blvd. Sanitariam on suurin ja monipuolisin terveyden hoitola lännellä. Physio-Therapy o-aastossa ovat nykyajan parhaat säh. köhoitovälineet aina X-ray koneisiin astL Täysihoidossa nopein apu alcute ja lanoonillisissa taudeissakin. 18 vuoden kokemus hieronnan, ruokajär-jestyksen ja' terveyskylpyjen alalla, Dr«. Kokko & Kokko, 467 Willamette Blvd., Portland, Ore. Puhelin: Walnut 6747. Bj. Westinanin PARTURILIIKE, P A L L O H A Ä U M T U P A K K A K A U P P A sijaitsee - ^ 78 L A N G ST.. C O B A L T , ONT. SanuBsa palkauav rookaa 1 aMtftti vana ateriolStaIn Ja viikottala. Suoneita vaokcataan, . ToveriUinen kohtein. M n . Ester Kvjala. Tob. Jos. T # HAMMASLJUKXRI Strand teatteri rakennnkseBsa. Kirkland Lake, Ont PttheliB 44 Kaasun ^ avulla poistetaan hampaita. . > SILTA Y.M. HAMMASTVÖTA HYVIX K A L U S T E T T U J A * ^ HUONEITA miehille, naisille Ja perheille saatavana Hilda Nurmella 279 Simcoe St., Toronto, Ont Kenkäin korjausta otetaan vastaan \j Bamassa. paikassa. F. Aa RIGARD T jka. ia y&hU»4U8fcaanHu R A U T A T A V A R A K A : ; P P A ' • ' , • ' » ; • • • • • • . . . ' Elm Su, ' Sndbanr, Oat. Huomatkaa! Olen tavattavissa Jolca keskiviikko selcä lauantai Sudburyn marketissa. Lihaa, monen eri laista, on aina hyvää ja tuoretta. (TP Emil Ojala Sudbury, Ont Heikkilän sisarusten Matkaifijakoti jä Sanna 248 St Antoine S t MONTREAL, QUEBEC MATKADJJAKOTI SUsteJä huonetta BAatavaoa.;: EMIL JOHNSON «2 £dmond- Lane LAbeilfi C. N. H. asema» • ;•; '-^^^•-»r-;r^t/\-;;';-;.-:^-:;-;;::-;Vi.v Aaron Under Hyvälcsi tunnetun chicagolaisen maalaus-isonnusliikkeen edustajan, Canadan postiosoite on: Box 8 9 8; Port Arthur, Ont (TP ?>R. IVAN G. P O L A CK Hammaslääkäri ' ' Puhelimet Konttori 222. Kotiin 2360 . 79 E LM STREET EAST Reg-cnt Teatteri,rakennuksessa. Sudbury, Ont " (TP) Dr. F. C. Fraser hAMMASLÄÄKJlRI Johnson Block ^ Vastapäätä : Cochranen rautakauppaa Phone 157 SUDBURY, ONTARIO H U O M . i Suomalainen konttori-tyttö. l OO J A i m LAPAHATOJA enemminkin %ul«eus«lnllfv»>4ct8la nautittua Arroloa Apteekkari: NOrrlmiitBt k U t o k i e t a l i* ttt lapaiDatoU8bk«e«tt jonka tnlitS tibula. BtUI M labtenyt varain 200 JaUou, aratta fU SOO Jal-kaa vtutnoatl J a o / t olen a l i n k i i l n toiaen tnles. Ne tSVkluxt teld tebtBrOnal. olen «irdBOelHMatl k l i t o l l i Dm Fllral Kalle M l f c i . Aogtista. I t M it A L V E - S A T S I : Apt(«kk«ri LfstwniB eritjrtaea keksifltO, K A K 8 I X K E B T A I N B N V O I M A . T l mi lOfifce tappaa rartnaatl lapanaAot J a k a l k U Ttrt- «s«aa olenit inadot. ^«atojen 3W»et tonto» mcrUt orat aettnuivaf.VVUUiteita tlmsaa a l l a. maottuvalffta Uptsa TatatUM; kora mokabain, kulD myOnkia niofcabninn t">fttr. TStKiD tSrt»- MlKTS», :oitWtataltien. tai . t a i p a m B S okoeota-maao, Kislaot rrnfcaat oilmJnt a l l a , painon m - b<>fitmiIoen Ja epSmleUTttlTlä t a n t d t a ; T B t n a M . Uoaet kBrsirSt a u rleiaexti. tntolcan» «oplniat-toimtJitfl •raokaJSfJcstcImaata Ja m o n i Joka' on nalra» r i l d l > ISrda - ffiltilSB bminBtuta tavalllalata laSkkcfota tiiu<kllli«e. nirtaaatJ kXndl: jnkdotota, valkkrJ Bllta ole a a k r h y t k U U tarvetta tebdeoai. — mmi L A P A M A T O L X X K B on tnUut tea-rtPtiilcimotoil 'Ja «noaltnlminakjrt, k o l a nUkMn. maa *nowa!al«tcn tayjtai Js » a t o l a t a n » lape» TnatottEke^^Affx^rikama. _ UONCLLIN ALVE-dAT8l _ (Kakainfcertalnen roima) ~ L S l k e roldaan ntot* tlix Ilman laSkkMn tnalMoa .' tnntetnntta. Lihetetiian postimalcsttineen f l J fO atntiMi», ta>'(le]lts4>t ohjeet mokana. — U e o c l U n Apteekki « n «mirln— —Suom. Apteekki ¥Ii47OTaIlolBKi-^ Pe A. MfiNELL C0« , 8upeHor, Wtaa Dr. La A«, Johnson Snobtalalnen Hammaatiakiri ' •925 Queen St.. E . , Toronto^ Ont. Kippendavia Avenuen kulmassa. : Sisäänkäytävä 110 Kippendavia. Inihelin Hovrard 4788. YKSINÄISEir Jos kaipaatte ystävää tilatkaa Lemmen Sanomat, 'paras suomalainen naimailmoituslehti.? Maksaa SO centtia^ v.k., yksityisnumerot 10 c. Lemmen Sanomat, Toim., R. L, Box 180, Ironwood, Mich. . Rahaa Lainataan kiiteimistSä vastaan. Kysykää J. N. DESMABAIS, MeKey BaUdinc (P) Sulettuja j a avonaisia autoja saatavana ^ ^ Puheita 121 ^ " " ^ ^ TSilä Ja päiväliä, ;W«lc«r Ltionia,..Sndbury. Northern, Baldngr Co. Ruoka-, kahvi- Ja teeleipää, korp-paja y.m. alaan kuuluvia valmisteitamme suosittelemme; Palvelu » nopea ja huolellinen. Pbone 1 0 3 1: Box 1813. - Sodbttry. Ont;; A. NIEMI. T i i h t l fcaupati yläkefTMya.^ Tel. 49d. _ Bos £084. ~> S^dbatjr.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 2, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-11-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus281102 |
Description
Title | 1928-11-02-07 |
OCR text |
Iiii oislöjljiiä V a n »
(Stxanal. miilsaistafU38& Tnnfc««w >
'SDOUälsäMSEK KAUPDUKA»
joalukxinssa 1928 Uerteli sanomalehdissä
a a U n a i . että muinaistieteäli-sis^
kaivaukässa Moskovaa locma 6U
paijastiumt 3U00O -vuotta soo-malaf"*^
.fcaaipimkl nrnsainp IQytOi-neen.
O l i syytä arvella, että kyseessä
oli linnidtetta kyläasutus, jonkjiTaisfa
tumtetaan us^tä .Ejeski-Venäiältä. ja
joiden suiistojen arvälaan Iniuluvan
gucanensukuiäUe loxisoille. Ölm n y t -
tenunin saanut ifiydöstä tarkempia tietoja,
,e!Sksl uOkoministeriSn santuna-lehtiosaston
ystävälUsellä • ^ t j * s e l -
lä, osaksi: ^ c o a a n Moskovasta. On
osoittautunut, että alempi olettamus
on oflut tdlcea j a että "suomalainen
kaupunki" kuuluu uuteni renkaana
buvittavieh muinaisjäännösten r y h -
xnääö-..".-
Keski-Vehäjän asutushistoriassa on
Oka-joen vesistön merkitys ollut k a i k -
kein ratkaisevin. Eränkävijäasutus
loppui Okan varsilla aikaiseixmiin ja
kiinteä mäatavUjelevä talonpoikais-väestö
on sinne ensinnä perustanut
kylänsä, j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-11-02-07