Vapaus, November 2, 1928

              IfdUdctat cttiadalaisme t^saitäSe,
Jotka ^ttxnme tn>*"«*«^ maOlen piHs-
A VeanOcmoBt^ TOBBSL pcolctarlaafc-t
l on onnt bamtsevana looMmna Jo
kokotnaista ylcsitoista vuotta, heraa
taisme gsiMtfnmtn, toteille harvemmin
snonenlaisia kyaymyfcsia. mooenlaisla
jn\f^*imMi Nettvostoiitton sosIalisUsen
zakensns^S^ mahdollisuuksiin, näh­den.
Kaihin kysym^tslin el tahdo a i ­s
a olla päteviä vastauksia saatavissa,
sinä soBlflHsHyn rakennustyön ja edis­tymisen
käsittdy cm suurisuuntainen
asia. Sitä on verrattain valkea saa­da
tosiperäistä kuvaa muista kuin
kconmnnistisista sanomalehdistä ^ ja
kirjoista.
l ä n ^ artUckeU käsittää kohne eri
ktihtaa toveri Vargan raportista, min­kä
hän esitti taannoin pidetylle Kom­munistisen
kansainvälisen kuudennel­le
kongressille j a missä hän käsitteli
Neuvostoliiton nykyistä tilannetta, i r a -
mä kohdat ovat: 1) Neuvostoliiton
saavutukset taloudellisen rakennus­ten
alalla viimeisten vuosien aikana;
Toveri Varga selostaa N^^ tilannetta
2) Sosialistisen kehi^lusen ainekset
neuvostoyhteiskunnassa; 3> Analyysi
Neuv(»toliit<m iucäckasuhteista. Ken
hyvään tutustuu näihin toveri Vargan
esittämiin, virallisiin numerotietcähin
perustuviin seikkoihin, niin hän huo­maa,
että soslaHstlnen rakennustyö e-distyy
Neuvostoliitossa nopeammin kuin
mitä its^ toveri Lenin oli saattanut
arvioida. Esim. tuotannonväUnelden
tuotanto ylittää suuresti kulutustava­rain
tuotannon. Trotskilaisten ynnä
muiden samassa vanavedessä kulke-vain
epäilljäiu epäilykset siitä, että
sosialismlnTakentamlnen yhdessä maas
sa on mahdotonta, tulevat pempohjin
kumotuiksi toveri Vargan esittämillä
tilastotiedoilla.
Toveri Vargan selosttis kuuluu:
1. Neiirostoliiton saavntokset tab^
r^eDnastyra aialb TOme
luvuilla: 192S-27 sijotettiin tuotan-nonvälineiden
tuotantoon 887 miljoo­naa
ruplaa ja kulutustavarain teolli­suuteen
vain 278 miljoonaa ruplaa,
•raten siis nykjrisen talousvuoden a i ­kana
on tuotannonvälineiden tuotta­miseen
sijotettuna neljä kertaa niin
paljo pääomaa kuin mitä on sljotettu
kulutustavarain tuotantoon.
Seuraavat numerot antavat vielä l i ­sävalaistusta
puheena olevien teolU-suudenhaarain
vällsdle suZitoelle. 1924
—25 kohosi tuotettujen tuotannonvä­lineiden
arvo 41.6 prosenttiin teolli­suuden
kokonaistjiotannosta ja k u ­lutustavarain
58.4 prosenttiin, kulu­tustavarain
tuotanto ollen siis mel­koisesti
suurempL 1927—M, siis nykyi­senä
talousvuotena, tulee tuotannon-välineiden
tuotanto nousemaan hoin
55 prosenttiin, j a kulutustavarain vain
45 prosenttiin tuotannon kokonaismää­rästä,
irain ollen me dis havaitsem­me,
että neuvostoyhteiskunnan kehi­tyssuunta
kulkee kohti sosialismia,
Ifinä alotan muutaiDlen viimeisim­pien
vuosien saavntukrista. Ne osot-
«avat, vasUAa. porvariston J&^sosiaU-demokratian
väitteitä, että proletari­aatti
kykenee ottamaan kontrolliinsa
kapitaUsmtn lumnat tuotantiolltset voi­mat
Ja kykenee kehittämään . niitä
edelleen. Neuvostoliiton kehitys osot^
taa. että kapitalistit ovat tarp«Jtto-nUa
Ja tosiasiassa haitallisia, i h m l^
kunnan edelleen kehittämisessä- Nfi* •
vostoUiton kehitys psonaa, että Ka­pitalismi
on ainoastaanohimenevä,
Jdstarlallinen vaihekaad. Tämä ei ole
toUut todistetuksi ainoastaan <^pilli-sesti
vaan myöskin käytännössä sillä
sourenmu^sella rakenmis^öUä, mlkäu
cm suoritettu muutamina vUme vuo­sina.
Vuonna 1921 Lenin arvioi, että suur­ten
teollisuuksien uudelleen ävytUtol-xien
"tulee kestämäftn ainakin kym-r
menen vuotta, ehkäpä kauenmdnkin,
slUä valtiomme on n i i n rutiköyhä." Tä­mä
oiU yksi niitä harvoja tapauksia.
Joissa Lenin «cehtyl. Suurten tenlh'
^ smikslen uudelleen dvyttämlnen el
kestänytkään kymmentä vuotta, vaan
* huomattavasti lyhemmän ajan. Tä­nään
voimme sanoa, että tesiilsaiiden
eaferiPeen rivyttimlnm on ttyddleen
mamttUn NevvoftoUttoMa Ja että me
''OleBune actmeei koko talooddUlsen
jaiJestetaBSmme täydcOIsen mtdeUeen
flimtanriaen valhdtaiifcen »dtä en­nen
sotaa vaOlnnnt laso on nyt Jo
siitetty.. Viimeisen kymmenen vuoden
"^Inilttessa on tuotannon Usfiän^mlnen
saavuiiallUfc ' 8uluinatt(«!£t^^^^^
teet. Sallikaa sdnun esittää teille
•J(dtakln numeroita alita..
Vuonna 1925 oli maanvUjelystuotan-non
arvo, ennen sotaa vallinneiksi ar-.
voiksi muunnettuna, 10.300 m i l j o o i^
ruplaa: 1925-^ nousi se 12.300 mU-Joonaan
ruplaan; 1928--27. oli se 12,-
800 m i l j o o n a a ruplaa; Ja kulumassa
olevana vuotena 1928—29 arvioidaan se
J3,200 miljoonaksi ruplaksL
Tecdlisuustuotannon arvo 192*—25
5.000 miljoonaa rpplaa; 1925^26
6.900 miljoonaa ruplaa; 1926—27 7,600
miljoonaa ruplaa; 1927—28 8.900 m i l ­joonaa
ruplaa (ennen sotaa vallinneis­sa
arvoissa laskettuna). Maanviljelys-tuotannon
arvo lisääntyi vuodesta vou-teen
mainitussa järjestyksessä; 19, 4;
Ja 3 prosentilla. Teollisuudessa oU tuo­tannon
vastaava nousu samassa; jär­jestyksessä
vuosittain 39; 14; j a 13.4
prosenttia.
Te huomaatte tuotannon j lisäänty­misen
määrässä laskua vuosi vuo­delta.
Se onkin erittMn luonnollista,
siltä, syystä, että meillä el ole enem­pää
kapitalistien jättämiä tuotannon
välineitä käytäntöön pantavaksi ja
meidän täytyy nyt itse valmistaa ja
tuottaa tuotantovälineemme.
Seuraava seikka, mihin haluan k i i n ­nittää
huomiotanne on se, että ta-loudeUisen
kehityksen nousu on Neu­vostoliitossa
ollut paUm joutuisampi,
kuin se on ollut missään kapitalis­tisessa
maassa sitten vuoden 1921.
Otan vuoden .1921 lähtökohdaki^ kos­ka
se on vuosi. Jolloin teollisuus oli
vajonnut alhaisimmalle asteelleen
Neuvostoliitossa Ja aa samalla myös
kai^taUstisten maiden vaikeiden so-danjilkeisten
pulakausien aika. Las­kien
tämän vuoden tuotamion vertaiis-luvuksl
sata, saatamme tehdä tuo­tantoon
nähden nykyään seuraavat
vertailut: Vehnäntuotanto Neuvosto-
; Uitossa 365; .Yhdysvalloissa luvun o l ­lessa
107; Englannissa 76; j a Sak­sassa
112. Sama pitää paikkansa r u -
kUn tuotantoon. Tehdastuotteiden
^tuotantoon nähden on erotus vieläkin
fiuurempL
. Saatetaan väittää, että mhiä esitän
venäläisestä lähteestä saatuja n u ­merolta.
Toverit! Samanlaisia n u ­meroita
Julkaistaan kapitalistisissa
maissa. Joka vuoa jtdkaiseei Kan­sainliitto
hirveän mfi^r*" tilastoja
tuotannon j a kaupan tUasta. Niistä
me* löydämme seioaavat numerot raa­ka-
aineiden Ja kulutustarpeiden tuo­tannosta
erinäisillä tärkeillä alueil­l
a . Niissä lasketaan 1913 tilanne s a ­daksi
Ja laskumenetelmät oyät sa­mat.
Joita taen edellä käyttänyt. A r -
vot ilmotetaan ennen sotaa vallin­neissa
JtniUan hinnoissa j a saamamme
numerot ovat seuraavaidaiset:
Europassa, Neuvostoliittoa mukaan
laskematta, oU tuotannon suhdduku
1926 määritelty 95, mikft merkitsee 5
prosentin laskua vuoteen 1913 vierrat-tuna.
Koko Europassa, Neuvostoliitto­kin
mukaan laskettuna, <dl tuotaxuu>n
suhdeluku 100. Siten, kun Neuvosto-liltt<
dcin otetaan mukaan- tuotanto­tilastoihin,
saadaan koko Europän suh­deluku
nousemaan 5 prosentilla. Tä-alapuolella
ennen sotaa vallinneen t a ­son,
niin me olemme yht| paljon sen
yläpuolella ja vieläpä Kansainliiton
numeroiden mukaan, sillä kun Neu­vostoliitto
otetaan lukuun,nUn nousee
Jaota} Europan suhdeluku 95:stä sataan
saakkau . ',•
» Meidän tulee, tovertt, korostaa, että
NemroitolUton edistyminen hn saarni'
tetta yluAiomaan sen omilla voimina
Ja keinoilla, kun taasen Saksan, Puo­lan,
Italian Ja mnlden maiden edlsr
^rmlnen on s u
saadun sonrrnmoJseai l i w ^ i avulla Ja
varassa. Kuten tiedätte on Neuvosto­liiton
saama luotto verrattalh mer­kityksetöntä;
muutama satamiljoonaa
ruplaa esimerkiksi Saksalle lainattuja
10.000 miljoonaa markkaa vastaan,
minkä maan väkiluku on ainoastaan
puolet Neuvostoliiton asujamlstosta.
Neuvostoliiton proletariaatti on on­nistunut
uudelleen elvyttämään teolli­suutensa
j a saattamaan sen ennen so­taa
valUimeen tason j a muun Europan
tason yläpuolelle, kuten Kansainliiton
numerotkin osottavat, eikä ole teh­nyt
sitä kapltalistivaltojen avulla, vaan
taistellen näiden valtojen kanssa
maailmanmarkkinoilla.' - Tämä on, to--
verlt, mitä tärkein seikka tässä suh­teessa.
Mbiä olen osottanut,-toverit, että
nykyään on tuotannon lisääntymisen
määrässä havaittavissa laskua, koska
me olemme käytlAneet entisiltä kapi­talisteilta
ottamamme tuotannon vä­likappaleiden
tuotantokyvyn mahdolli­simman
tarkkaan, joten ketenä v i i -
melsexui vuotena olemme saäbeet tuot*
taa Ja viEdmlstaa omat tuotaimon vä-llkaröaleemme.
Se tietää, ttfverit, et­tä
neuvostomaassa i^tää kerätä suu-rehmöiset
pääomat. K u n Neuvostoliit­to
eli ensimälsinä proletariaatin dlk-ta,
tuurin vuosina vallankumouksen e-dölllsUta
ajoUta jäleUe jääneillä v a -
rastolUa j a kun vuoteen 1924—25 saak­ka
oli maan yhteiset rikkaudet todel­lisuudessa
laskeiieet, hiin muutami­na
viime vuosina on tapahtunut suu-remnolnen
rikkauksien kasaantuminen.
Minä iialuan palauttaa muistiinne L e ­ninin
neljännessä kongressissa pitämän
Talonsarvlolndeksi, s.a vählttälsmyyn-tlhhitahi
hideksUuku oU neljä vuotta
takaperin 1.86 j a on nykyään 1.93.
Yhteiset kansaUistuIot ovat nousseet
15;6Ö0 ruplasta 24.000 nndaan, su>. y l i
50 xnrosentin nousu neljässä vuodessa.
Me iqM»tftTptwA tehdä myös vertailuja
sodan edellisten aikojen Ja .nykyi^
sieen kasaantumiseen. Ennen sotaa
Joutui 22 prosenttia, enemmän indn
viidennes, 2,700 miljoonaan kultarup-laan
iu>usevista kansatlistuloista hallit­sevalle
luokalle. Suunnilleen noin puo­let
siltä kasaantuL Todellinen kasaan­tuminen
— kun vähennetään kuvitellut
pääomat - - nousi 800—1,000 miljoo­naan
ruplaan. Täten havaitsemme,
että nylQlnen kasaantumisen' määrä
on noin kaksi kertaa suurempi kuin
sodan edellinen kasaajiipntnen.
Vaurauden yleinen lisääntyminen
kuvastuu sumien väestökerroksien y h ­teiskunnallisen
asenian
ea. Kaikkein enslmäiseksi haluan o-sottaa
suurenmoiseen väestön lisään­tymiseen,
yilmelsfen neljän vuoden
kuluessa on väkiluku llsääntynsrt y l i
kolmella miljoonalla hengellä, sillä
syntyvai^ys Neuvostoliitossa on kor-
Itein maalbnaasa 45 syntymää k u ­takin
tuhatta asukasta kohden — huor
limatta sUtä tosiseikasta, että Venä­jällä
A ole ^mnytyksen kontrolloi­mista
ehkäisevää lakia, huolimatta
siltä, että jokainen nainen saa Itse
päättää haluaako hän synnyttää t a i
ei, j a k u n ludnen ei halua synnyttää
lasta, niin on hänen käytettä^^boään
kaikki mahdollisuudet synnytyksen eh­käisemiseen
mitä terveydenisimplen o-losuhteiden
alaisena. Kaikesta tästä
huolimatto on meillä havaittavissa
suurenmoinen syntyväisyyden lisään­tyminen,
minkä yhteydessä ilmenee
huomattava kuolevaisuuden vähene­minen.
Jostii kaikesta johtuu suuri, y l i
knlmermilljoohan hengen suuruinen
välikuvan lisääntyminen. Vuosina
mi--]3 oil knolevaisans VenäJäUä 29
ttihatta asokasto kohden; 1926 oU se
idnOfufajin 21.4 tuhatta luAden. T&-
n ä on yiksi nntvMtoliyfieiiian Ja itoko
ninivostfyvalticMi suurluunlsta saavu-
Taudit, mitkä olivat tsaarin aikui­sella
Venäjällä krponllllsia, kuten esl-merUksI
koleera, ovat nyt taydelll-sesti
kadonneet j a muut taudit, kuten
lavantauti J a keuhkotauti^ ovat vähen­tyneet
huomattavastL.
Edessäni on toveri Semashkbn Ktr-
Jottama artikkeli yleisen terveyden­hoidon
k<Bnissariaatin kymmeneimen
vuosipäivän Johdosta, missä hän se­lostaa
lukuisia tilastoja osottaen suur­ta
edlst^nmlstä yleisessä terveydessä.
Esimerkiksi lasten kuolevaisuus, :mlkä
1913 oli. 26 prosenttia, korkdin E u -
n^Missa, on 1926 mennessä IJEiskenut
18.7 prosenttiin. Kustakin sadasta
syntyneestä lapsesta kuolee iiyt y h ­deksän
vähemmän ensimäisellä ikä­vuodellaan,
kuhi tsaarivallan aikana.
Samanmoinen suuri edistys on t a ­pahtunut
väestön yleisen knlttumrlta-son
kohottamisessa edistämällä yleistä
lukuftaitoa JIa erikoisesti, kohottamalla
entisten sorrettujen Ja vainottiijen
kansallisuuksien kulttutpia. Kalkki
tämä on todistuksena siltä suuresta
edistyksestä, mikä on tapahtunut
maassa muutamien viimeisten vuosien
kuluessa.
t SiKoalistiseD kelnfyksen a i n ^ t iieDT0st(h
jteebkuniiassa
Tulen nyt puheeni toiseen jak­soon.
^ Olkoonpa kulturellinen j a a i ­neellinen
edlstjrs niin tervetullutta
kuin se ollakin saattaa, tulee meidän
sUtl selvästi kysyä, johtaako tamä ke­hitys
sosialistiseen päämäärään vaiko
ei, sillä edm. Amerikassa on huomat­tavissa
aineellista edistystä j a muissa­kin
kapitalistisissa maissa on myös
havaittavissa eräänlaista kohoamista
Iculttuurin alalla. Näin ollen minä
puheen, missä hän ylpeästi viittasi sii­hen
tosiasiaan, että teollisuutemme
oli ensi kerran tuottanut 20 i r ^ -
joonan ruplan voiton, mikä voidaan s l -
jottaa jälleen teollisuuden edelleen ke­hittämiseen.
Toverit, mutta niiden
neljän vuoden aikana, mitkä ovat
kuluneet sitten neljännen kongre^h,
ovat valtion teollisuusyritykset, tuo­tannon
välikappaleita tuottavan teol­lisuuden
sosialistiz^n osa, tuottanut
9,500 miljoonan ruplan voiton; Ja r a a ­ka-
aine sekä S^dmlsteteolllsuudet 3,500
miljoonan rUpIaa .tehden yhteensä n .
13.000 miljoonaa ruplaa. Viimeisen
ncOjän vuoden kudussa on siis tullut
kerätyksi pyöreissä luvuissa 13.000 m i l ­joonaa
ruplaa. TästäHaette miten
ne Leninin neljäzmessä kongressissa
ylistämät 20 miljoonaa xxtjfiaa, ovat
kasvaneet NälUh kasaantmnisiin ei
dsäUy talonpoikaiston j a yksityisen
te«äillsuuden^ kasaamat rikkaudet.
Nämä sumet kasaantumiset ovat
saattaneet neuvpstcOialhtuksenl^
vaksi tekemään suuria uusia sijoituksia
teoUisuuteeiL l^aliukiof znuistuttäa teil­le,
toyeriti suuresta menetyksestä sUi<
kölst&nisessä, suuresta Dnleper suun­nitelmasta,
Siperiah-Turkestaxdan rau­tatiestä,
Volga-Don kahavasunmfel-masta
Jne.' v^..
Samaan aikaan me havaitsemme
Icaikkien työläisten tulojen lisäänty­misen.
Kun ty^äfeen Jta»sklmääTäinen
vuotuinen anäo oli 507 ruplaa 1924.
niln_ on se tlUiäii mennessä noussut
669 niplaan. E^punkityöläisen vuor
tulnen ansio on noussut 572 ruplasta
843. Hintataso on viimeisen neljän
vuoden kuluessa hiukan vaihtunut
tuksen pohjalla toimiva osa vain 13.-
80O miljoonaa ruplaa, mifö edustaa
vain 20 prosentin lisäystä. Neuvosto­yhteiskunnan
ylelstuotanto lisääntyy
verrattain nopeaan, mutta sen sosia­listinen
osa lisääntyy paljoa nopeam­min
kuin ylelstuotanto.
tahdon nyt käsitellä kysymystä, mis­sä
määrin neuvostovallan edistyminen
on soäalistteta edistymistä. Kaikkem
enslmäiseksi on minun osotettava, että
Neuvostoliiton rakennusprosessissa on
kaksi osaa: sosialistinen osa ja yk-sityisomistusoikeudelle
perustuva osa.
Neuvostotalouden yhtenä huomatta­vana
piirteenä on se, :että yksityiselle
omistusoikeudelle perusttiva osa jou­tuu
yhä enemmän ja e n e m n ^ sosia­listisen
osan Vaikutusvallan alaiseksi.
Olkoonpa tuon asiain laita miten
hyvänä niin kuitenkm kaikki to­distukset
osottavat, että viimeisen n e l ­jän
vuoden kiduessa on neuvostota­louden
sosialistineh osa monessa suh­teessa
voimistunut harppa-askelin. To­detakseni
väitteeni, esitän muutamia
kaikkein tärkeimpiä numeroIUsia tie­toja.
•
1924 oli NeuvostolUt<m palkkatyö­läisistä
80 prosenttia talouden soslaIls«
tisen osan palveluksessa; hykj^iän on
vastaava prosenttimäärä 81. 1924 oli
maan -kokonaistuotannosta (dihen s i -
Eiaupah alana on havaittavissa sa­ma
seikka. Muutamain viimeisten
^uosien kuluessa on yksityiskauppa
suuresti vähentynyt, mikä johtuu o-suuskauppain
nopeasta kehityksestä.
Vuosina 1921—22 meillä oli 20,000 o-suuskauppaa;
täUa haavaa niitä on
78,000. Osuusliikkeiden jäsenmäärä on
kohonnut seitsemästämiljoonasta lä­hes
kahdeksaantoistamiljoonaan. Tä­män
osuuskauppaln ripeän edisty­misen
kera on yksityiskauppa syr-sältyen
B««s'inaanvlljelys) 30 pro­senttia
sosialistista tobtantoa; täUa
haavaa nouse, sosialistinen • tuotanto
40 prbsemtlin. 1924—25 oli uudsta
pääomasljoitnkdsta 44 prosenttia so­sialistista
sijotusta; nyk^äUi on uusis­ta
pääcanasijotukslsta 65 prosenttia
sosialistisia sijotukria. Absoluuttisissa,
ehdottomissa luvuissa esittäen' me
saasune seuraavanlaiset suhdeluvut:
vuosiiia 1924—25 koitui tuotsmnon so-slalistisen
osan teoIUsuuden Ja maan­viljelyksen
aloilta yhteensä 4.200 m i l ­joonaa
ruinaa, kun sitävastoin ykä-tyisomlstuksen
pohjaJQa toimivasta o-sasta
karttui 11,000 ;^miljoonaa rupiaa.
Vuosina' 1927—28 sosialistinen osa jo
kuitenkin tuotti iniljoonaa rup­laa,
siis noin satEU prosenttia enem­män;
sitävastoin tuotti yksityisomis-jäytetty
samassa määrin tavaravaih­don
alalta. /
Tämän prosessin toisena tekijänä on
maan tebllistuttaminen. Otaksun että
on miltei tarpeetonta korostaa tässä
sitä seikkaa, että pröletariaatinL dik­tatuurin
iperustana on sumieollisuu-den
kädttämlnen. Viimeisen neljän
vuoden kuluessa. o n . tässä suhteessa
tapahtunut suurenmoinen edistys. Se
onkin ehdottomasti välttämätöntä
Neuvostoliitolle, ettei sen tarvitsisi
muodostua kapitalistisen maailman
eräänlaiseksi a g r a a r i - U i t t e ^ ja et­tei
sen, puolustusvoima tulisi hei­k
e n n e t y t Te. toverit, tiedätte, etta
sotateknilkan nykyisen kehllTsvalheen
aikana on teollisuuden kehitys soda»
honzmt 40.2 prosenttUn. Itsensä teol­lisuuden
alalla On tuotannonvälinei­den
tuottaminen kehlttynjrt nopeam-nrtakuln
teollisuuden kokonaistuotan­to.
TuotannonväUnelden tuotannon
ja kulutustavarain tuotannon välinen
suiide saatetaan ilmaista seuraavilla
kohti teolUsoitumlsta. sUhen että Neu-vostoUitto
muuttuu agraarimaasta
s^raari- ja teolUsuusmaaksL- Minuö
täytyy vielä lisätä..että neuvostomaan
teollisuuden kehitys, myös tuotan-nonväUnen.
tuottaminen lukuuhotet-tuna,
kulkee nopeammassa tahdissa
kuin kapitalistisissa maissa.
3. Andjrysi Neuröstolnton luokkasdit^
Toverit, te tiedätte että emalysoides-saan
luokkasuhteita NeuvostoUltossa
tovoi Lenin havaitsi viisi eri tyyp­piä.
Ne ovat: sosialismi, valtioka]^-
talisml, yksltyiskapitalismi. tavaratuo­tanto
pienessä mittakaavassa (käsi­teollisuus,
kotiteollisuus, j a talonpoi­kaista)
j a sukutalons (joka järjestelmä
on vieläkin vallalla NeuvostoUiton t a ­kaperoisten
joukkojen keskuudessa).
Muutamien viimeisien vuosien aikana
ei tässä Ilmeisessä rakenteessa ole ta-
^htunut mitään muutoksia, mutta e-räiden
taloudelUs-yhteiskunnallisten
ryhmien tärkeys on mehhjrt huomatta­vien
muutosten läpL Sosialistiset a i ­nekset
ovat kasvaneet huimaavasti;
valUokapitalisml sitävastoin on varsin
vähäpätöinen tekijä. Se "toivo", että
valtiokapitalismi kasvaisi hutnnattavas-ti
ulkovaltojen saamaln konsesslonlen
kautta, el ole täyttynyt. Neuvostota-l
o u d ^ nykyisellä asteella ollen esit­tävät
konsessionit hyvin vähäpätöistä
osaa. Samoin sukutälousjärjestelmä
on hyvin vähäinen, joten nykyään on
olemassa ainoastaan kolme huomatta­vampaa
^uotoa^ sosiaUsmI, jrientuo-tanto,
yksityistepItaUsmL Ja näitä
vastaavina kolme Incdckaa: ^ ^ l e t a r i -
aattl; talonpoikalsto, ja käsityöläiset
sekä kaupunkipaikkain pikkuporvaris­to
j a kapitalistiluokka.
Näm ollen herää kysymys: aötenkä
proletaariaatin diktatuurin talouspoU-tiikka
vaikuttaa näiden kolmen tär-kehnmän
luokan katsantokantaan?
Ensiksi ön osotettava kapitalististen
.valtioiden talouspoUtlikan ja proleta­riaatin
diktatuurin talouspoUtiikan vä-
Unenr erpavaisutis. Kapitalististen val­tioiden
talouspoUtiikka kohdistuu ka­pitalistisen
tuotantomuodon ynäpitä-miseksL
Kapitalismin talouspoliikka
on summattu porvariston diktatuurin
luokkaperusteideh lujittamiseksi. Neu­vostovaltion
talouspoUtiikka sitävas­toin
on suunnattu lujittamaan prole­taariaatin
dlktatuiuin luokkaperustei-t'a'
Kapitalismin vaUItessa pyritään t u ­kemaan
varakkaita talonpoikia,^sensi­jaan
että - NeuvostoUltossa autetaan
köyhiä talonpoikia, tuetaan kesidva-rakkaita
ja taistellaan rikkaita talon­poikia
vastaan. Kapitalistisessa maa­ilmassa
yritetään kynsin hampain
hankkia mahdollisimman suuria voit­toja
kapitalisteille. •NeuvostoUltossa
tuotantoa ylläpidetään kaikkien työtä­tekeväin
hyödyttämlseksi. KapitaUs-tisissa
maissa itsenäiset tuottajat ovat
kapitalisteista riippuvaisia. Sensijaan
NeiuvostoUitossa tulevat itsenäiset pien­tuottajat,
koUektivisoinnin kautta, joh­dettua
sosialistiseen tuotantomuotooiL
Mitä keinoja voi proletariaatin dik­tatuuri
käyttää talousjioUtiikkansa to^
teuttamlseksl? Tässä suhteessa tUah-ne
NeuvostoUltossa eroaa suuresti k a ­pitalistisen
maailman tilanteesta. Mää­rätynlaiset
metodit ovat kylläkin mo-iemmUle
omlntdsia. kutoi eshn. ve­rottaminen
Ja tulBt. iUlutta työväen-puhjetessa
mitä tärkein puolustust^-
jä. lliylikä hyvään agraartmaa. minä el
ole teollisuutta, on Itse aäassa aseis<
tamattm sbdan aikana. Täten sUs
suurte<$lisuuden kehittändnen on tek-nilUsesti,
^htä hyvin kntai lucrid»-
kazinalta katsoenkixi. yhteentörmä^-
sessä mikä meitä uhkaa kaidtallstisen
maailman taholta; yksi perussyitä
smxrteolUsuuden kehl^rksen välttämät­tömyydelle.
En tahdo esittää n u ­meroita
osottaaksenl zninkäverran täs­sä
suhteessa on edistirtty.
Te<dlisuuden Jä maanviljelyksen sun-teelUnen
tärkeys on vaihtunut seuraa^
vasti: 1924T-25 maanviljelys käsitti
NeuvostolUtcni kokoziaistalottdesta 67.6
prosenttia j a teollisuus vain 32.4 pro­senttia;
1927—28 maanviljelys oOi las­kenut
59.8 prosenttiin Ja teoUisuus ko-sa
valUtsevlen erikoistilanteiden täh-aen
voi uhata proletariaatin dikta­tuurin
olemassaoloa.
i •
a) Proletariaatti
Kun tarkastamme Itsekimkin eri
lu(^£ui olosuhteita, proletariaatin dik­tatuurin
ialaisena, niin havaitsemme
seuraavaa:
Proletariaatin olosuhteet ovat suu­resti
parantuneet viime vuosina. Teol-lisuustyöläisten
todelliset palkat ovat
134 prosenttia ennen sotaa vaUlnnelsta
palkoista, (laskuun lukeutuen myös
kalkki yhteiskuntahyödyllisen työn t e ­kijät),
j a ovat paljon korkeammalla
kuin voimakkaimpien kapitalististen
maiden, työläisten todelliset palkat,
kuten seuraavat numerotiedot osotta­vat:
^ Neuvostoliitossa 134 prosent­tia;
Yhdysvalloissa 130 prosenttia;
Englannissa 103 prosenttia; Saksassa,
ammattitaitoisten työläisten palkat
103 prosenttia j a ammattitaidottoznien
93 prosenttia ennen sotaa vallinneista
palkoista. On lisättävä, että kapita­listisia
maita koskevat numerot ovat
virallisia tietoja, ja sen vuoksi on ne
käsitettävä mahdoUisInunan suotuisik­si.
Todellisuudessa NeuvostoUiton ja
kapitalististen m a l d ^ eroavaisuudet
ovat paljoa suuremmat kuin mitä täs­sä
on esitetty. •
Työpäivän pitous. Jo vuonna 1926,
ennenkuin 7-tuntinen työpäivä astui
voimaan, oU keädnkertainen työpäivä
NeuvostolUto^a 7% tuntia, ennen so­taa
vallinneen 9%-tnntIsen työpäivän
asemasta. Te tiedätte toverit että täl­lä
kertaa suiui määrä tehtaita on ot­taneet
käytäntöön 7 timnin työjÄivän
tai' ovat juiul' toteuttamassa sitä. K a i ­vosteollisuudessa
ollaan sitäpaitsi siir­tymässä
6-tuntiseen työpäivään. L i ­säksi,
jokainen työläinen saa vähintäin
2 vUkon loman vuosittain. YU puoU
miljoonaa työläistä lähetetään vuo­sittain
lepokoteihin. Täten näette,
että työläisten olot ovat suuresti p a ­rantuneet.
Tämä el merkitse sitä, etteikö V e -
näjäUä oUsi riistoa. Sitä on ole­massa,!
emmekä me saa jättää sitä
huomioon ottamat^. Ensiksikin meil­lä
on olemassa peitetty riistomuoto
kotiteoUisuuksissa, niin kutsutut "kus-tarsit."
KapitaUstit muodostavat noita
"kustareite" suuren määrän ja to-deUlsuudessa
pitävät nUtä palveluk­sessaan
itsenäisinä tuottajina. Sel-laishia
ne eivät ole työväen suoje-luslaMen
alaisia, eivätkä kelvoUisIa
b) Talonpoikaiste
Nyt ryluiyn käslttelemääa taloa,
pdkain asanaa iroletariaaän
anunattiyhdistysten jäsenyyteen- Noin
100,000 työläistä työskentelee täUä ta­voin.
;
Tämän Usäksi rikkaat tsdoipojat
riistävät maanylljblystyöläisiä, mitä
riistoa on hyvin vaikea kontroUolda.
NeuvostoUiton on suunniUeen noto
2 miljoonaa maänviljelystyöläistä ja
teitä saattaa hämmästyttää se. että
heistä on vain 600.000 järjestäytynyt
luokan diktatuurilla, JöUa on tärkeät a™nattijärjestöihhi. Mutta, toverit,
taloudelliset asemat hanna^n, on, ^ miOhtaa sitä laajaa alu-mtatakehiojä.
millä se v(^ v a i k u t t a a"
yksilöiden konfirallis^ olevaan te-loudeen.
Enslksln valtixm brntroOk.
mat pankit Ja luottolaitcdset määiitr
televät htonat y m . Näiden kemojdtv,
käyttämiseen nähden on tietenkin ole­massa
määrätyt rajat. Ja nämä rajat
tulevat pysymään vt^znasta nUn buian
kuin yksilffUfnen talouskin vaffitsee.
Mutta nämä menetelmät ovat hyvin
tehoisia j a saatetaan niif&menestyk-seffisesö
käyttää, mutta kuinka jätkäl­le?
Niiden rajotuksena on välttämätön
yhteistoiminta laajojen talohpoikais-jonkkojen
kanssa. EUei tätä rajotusta
oteta huomioon, on isUtä väistämät­tömänä
seurauksena eristäytyminsn
talonpolkaistosta. joka NeuvostoUitos-etta,
joka kuifluu NeuvostoUlttoon.
Tteldän el tule - mitata Neuvoetomtcm
maanvflj^ystyöläisten järjestämlstyö-tä
länsleuropalaisllla mittailuina. Muis­takaa,
että pikajunalla kulkiessa Puo­lan
rajalta Vladivost<*Un kuluu 10
päivää; e t ö NeuvostoUiton aluetta <m
PohjoisnavBlta Intian raJtiUe; j a et­tä
täia alueella olevat maanviljelyB-työlälset
ovat hajaantuneet 800,000 k y ­lään,
joista useat ovat 1,000 kilomet­rin
päässä lähmunältä rautatiease­malta.
Ammattiyhdistykset ja työ-väehhaUitus
saavat tosiaan paljon
pomösteUa, ennenkuin kaikki nämä
riöaiden kulakki-talonpoikain riis-tämät
työläiset voidaan täydellisesti
järjestää.
tuurin alaisena. Tässä tahdon
ta kaksi tetffiaa. PorvariUiset siahri
UJat esittävät seuraavanlaisen^
rian: NeuvostoUltossa teaUismj^yöai,
set elävät kuin loiskasvl taloiyjofiaa-proletariaatti
riistää talonprökai^k
kaa. T<>vBrft, minulla on laajasti
nehistoa valtion suunnittelukanisdol
nllta, joka osottaa mitä talca^jji
ovat saavuttanet vaHankumooksesta.
ja kuinka maaseudun ja k ä u p ^^
suhteet ovat muuttuneet. Luen tejile
tärkeimmät näistä numeroista.
Talonpojat salvat suurilta tflao.
herroilta 75 miljoonaa hehtaaria maa-te,
ja rlkksdlta talonpojilta 65 mfl.
Joonaa hehtaaria, yhteensä 140 mil­joonaa
hehtaaria. Laskettuna ennea
sotaa käytänn&sä oUeissa ruplissa
olisi tämän maan arvo 20,000 miljoo­naa
ruplaa. Suunnilleen sanoen, en­nen
sotaa oUvat tulot t^tä maalta
1.000 miljoonaa kultaruplaa. Se seik­ka,
että talonpojat salvat 20.000 mil­joonan
ruplan arvosta maata, laski
pohjan työläisten j a talonpoikain vä-liseUe
sotaUitöUe aikana, jonoin oli
sodittava imperialistien hyökkäykdä
vastaaiL'
Mutta, toverit, tuo työläisten ja ta-lonpoikain
välisen Uiton perustan
merkitys pienentyy. Talonpojissa on
herännyt tunne, että he omistavat
maansa, j a senp^tähden tämän liit<m
ylläpitäneen täytyy perustua jollekin
uudeUe pohJaUe. Ilmeisesti tämä liit­to
e l v o l s l kestää hetkeäkään, jos pro­letariaatti
s o r t ^ talonpoikia. Tae-kastakaamme
kansalUstulojen jakoa,
nähdäksemme sortaako proletariaatti
talonpoikia vaiko eL Ottakaamme Jo­ku
kapitalistinen maa vertauksen vucdc-si:
Mitä antavat kapitalistisen maan
talonpojat kaupungeille ilman kor­vausta?
Ne antavat verot, vuokrat,
kihmityslainojen ja muiden velkojen
korot. Tämän lisäksi haUitus ku­lut,
kuten käräjöhnlskulut. sakot Ja
vhrkalUJaln lahjonta. Joka tsaarin­aikaisella
Venäjällä oU huomattavana
seikkana. Talonpoikaiston oU kan­nettava
nämä rasitukset ennen sotaa
oUelna aikoina.
Mikä on verojen suhde nykyään?
Ennen sotaa talonpojat maksoivat n.
500 mUjoonaa kultaruplaa vuosittain
— ensin vähennett^ään sen mikä.oli
heiUe valtiolta tulevaa erinäisistä pal­veluksista.
Tänä päivänä — jos ne
summat Jotka neuvostohaUitukset
myöntävät talonpojille taloudellisen
kehityksen avustamiseksi — talonpoi­kien
vuotuiset verot nousevat 236 mil­joonaan
ennen sbti«a Xkäytännössä ol­leeseen
ruplaan. Ennen vallankumousta
nousivat talonpoikien maksamat ve­rot
25 mUJoonalta desjatiinalta, ve­rojen
oUessakeskhnäärin 14 ruplaa
desjatiinalta, vuosittain 314 kultarup-laan.
Kiinnityslainojen korot, jotka
talonpoikien oU maksettava, nousivat
100 miljoonaan ruplaan vuodessa. On
vaikeata arvioida kuhika paljon hei­dän
oU maksettava rUtakulmna, saf­koina,
lahjuksina, ^jne., vaan uskon
että ne voidaan' asettaa 100 miljoo­naksi
ruplaksi vuodes^ Ottaen kaik­ki
nämä numerot huomioon, tulemme
johtopäätökseen, että talonpojat nyky­ään
maksavat kaupungiUe noin 800
miljoonaa ruplaa vähemmän kuin mi­tä
he maksoivat eimen vaUankimio-usta.
, Sitten meUlä on "saksi"-probleemi.
s.t.s. agraarituotannon hinnat ovat
alemmat kuin teollisuustuotteiden hin­nat,
verrattuna ennen sotaa vallin-neisUn
aikoihhi — kuten on laita
kaikkialla maailmassa. Voimme las­kea
tämän eroavaisuuden noin 40
prosentiksi. Nykyään talonpojat myy­vät
tuotteitaan kaupunkeihin 2,500
miljoonan rUplan arvosta. Neljäkym­mentä
prosenttia tästä oUsi 1,000 mU­joonaa
ruplaa; täinä laskettuna en­nen
sotaa käytännössä oUeÖcsi rupliksi
tekisi noin puolet tästä summasti.
•raten, ylhnalkainen lasku osottaa, et­tä
riistoa ei ole olemassa tässä ym­märryksessä
oUenkaan. Todellisuudes­sa
talonpojat maksavat kaupungeille
useita satojamiljoonlä T^hemmän kuin
ennen vallankumousta.
Tämä ei tietenkään merkitse, että
t a l o i ^ i k a i n tuloista el käytettäisi
mitään sosialistisen teollisuuden ra­kentamiseen.
Talonpoikain on ehdot­tomasti
suoritettava osansa tässä työs­sä
vielä uselt»\ vuosia. Meidän on
näet kartutettava iiääom^^^ teolli­suuksiemme
.rakentamiseksi itsensä
työtätekövlen^tiflöist^ sUlä emme saa
ulkouiaista: laihoja, enuziekä riistä siir­tomaita,
ja 60 iniijcxajuiu ^ötätekevan
talonpojan oh äiitetttvva tässä. Hei­dän
osinrtoosa tulee otettavaksi nän
kutsuthijen •^fajeii?'^^^^^^^^^^?^ ^
kiHiaix, loumes ölemi^ ^'
pitallstisteii iziaideh
Ifutta ffiärkitseeicjr^^^^ ta-loniKiikla
rilst^tiUbii El^^^^
Talonpoikien W(flrlttdnaa os^ ^
hamtseva liiokka %bla8,^^ ennen
sotaa. Mtä tapahtui'siUcdn? T U ^
herrat ottivat satoja^^v^^
viljaa veroina j a lähettivät sen uiko-maiUe,
sekä sniaminaan tuloilla Ir­vivät
huvhnatkdna P a r U ^ ^ MIÖ
on tilanniö tJtaä jÄ^^ se.
m l i ^ talonpojat ahta^tnat kauptmg^^
käytetään sosi^Ii^tiEeti teollisuuden
kehittämiseksi, jä sitä mukaa kulo
tecOUsuus kehittyy^^^^^^^^i^
hinnat alenevat taimqkili^^ eduks-
Tällä tavtrint^npöjat saavat takai-sin
ifaifc-on senmltä he antavatkin.