Vapaus, November 2, 1928

              VAPAUS
A. yAHJLA.
T O I M I T T A J A T X
A. TEKHOHEM. H, SOLA, R. TtSKOSEH
VAPAOS (Ltetr)-
TttACäaaOIATs
1 «k. K J * . « kk. » M . * kk. «I.n> 1 Uk UM. — TUrmlMAi* }•
OMOTUSHUOUT VAPAPDESSAt
— A « i i^
I f iM
« „ $2At fau fc«tM. - A>i.intt.»*»rf]«.jhg^»»s; XfygSS: -
« t <SA tel*. Stk l i d a i d c M U2te
« i . k m . «U» fcabM fcKtM. — T , ^
U U M . « i t t O- o M k ^ C jita «B. k o i t o n - , kdk, 4 «P- n««;-^:»- iSif"' .rbpl«i««-
k«.«ttd, l a « t , SSXcn- St. PriKto MM. Fojfl»-^» * «
t 1. I^AMUSTO, mkk<wih>to]*.
Efököön Neuvostoliitto! Laajraitukoon
proletariaatin diktatuuri!
Maailmanhistorian suurimmasta
tapahtumasta, Bolshevikivallankumo*
uksesta, on kulunut yksitoista vuol­ta.
Neuvostoliittof työläisien ja vä­häväkisten
talonpoikain maa, kehi^
tyy ja vaurastuu nopeasti kohti so­sialismia,
kommunismia. Proleta­riaatin
diktatuuri kontrolloi yhtä
kuudettaosaa m^Iman . alueista.
Imperialististen ryövärihallitusten
tayt)y kaikissa suunnitelmissaan ot*"
taa huomioon Neuvostoliitto. Neu­vostoliitto
siis itse asiassa edustaa
ptiolta nykyisestä maailmasta; se
edustaa valtaan nousevaa proletaa­rista
maailm^. Kaikkien maiden
-sorretuilla- j a riistetyillä on siis
syytä iloita ja riemuita nyt, Bol-shevikiyallai^
umouksen yhdentenä­toista
vuosipäivänä.
; Mutta Bolshevikivallankumouksen
yhdestoista ^ vuosipäivä velvottaa
juigitär kap
:6i% muuiiunkin^
- seen. / Se asettaa meidän vastattavak-senune
muutamia kysyii}^^
ta on meistä itsekuUn^^^U^
let^ansen y a ] l ^^
mise^i ''«massa*' mt^usaanu^
lemmeko viimeisen yhdentoista vuo­den
kuluessa tutustuneet prolettaa-risen
vallankumouksen tieteeseen,
marxismiin. J a leninismiin? Olem­meko
pyrkineet sovittamaan sitä'jo­kapäiväiseen
v elämään?
• i Me tiedämme;, että Venäjän val­lankumous
;^yiityi sen. kaaostilan-
. teien takia, mihin; imperialistint^n so­ta
pU saattanut useitten maittien,
multa ennen .kaikkea tsaarin, Venä­jän
lalouskomennon; Uusi impepia-listinen
sota saaUaa puhjeta jo ai­van
lähitulevaisuudessa. • Viime
vuonna kulutti imperialistinen Yh-dysvallat
sotavarustuksiin 124 pro-senlilia^^^^
Ianti(55,v prosenttia, Ranska^^^^^^^ 2
fsemtia^jqpani-264: prosenttia
Italia ; 15 prosenttia enemmän kuin
|9J3, %i1fhd
;^äli8ten;taloud6llistenristiriitaitt ta­kia
saatamme me täällä Canadassä-^
-kin joutua katsomaan inipcrialistis-tas^
taa silmästä silmään ennemmin
kuin osaamine aavistaakaan. Onko^
Canadan työväestö yleensä, ja eri­koisesti
sen luokkatietoinen osa^ val­mentautunut
tulevaan imperialisti­seen
sotaan samalla tavalla kuin
Venäjän bolshevikit valniistautuivat
alkaneeseen ihmistcM^^^
seen?
Vielä viime maailmansodan aika­na
oli Canadan kuten muittenkin
"kansanvaltaisten" maitten luokka-taistelukannalla
oleva työväestö so'
taan nähden pasifistisella kannalla.
Kun marraskuun 8 p:nä 1917 toimi­tettiin
yleinen rekisteröinti pakolli­sen
asevelvollisuuden toteuttamisek­si
määrätynikäisten mieshenkilöiden
keskuudessa, niin melkoinen määrä
luokkavalistusta omaavia, asevelvol-lisuusi&
sä olevia miehiä pakeni kau­aksi
metsiin, pois ihmisten ilmoilta.
Metsiin pakenemista pidettiin sil­loin
eräänlasena imperialistisen so-den
vastustuskeinona. Se oli pa­sifistista
harhaa Ei käsitetty, kuten
todelliset marxilaiset. Venäjän bol­shevikit
tekivät, että imperialistinen
sota voidaan muidtaa luokkasodaksi,
vallankumoukseksi.
Canadan työväestölläkin on nyt
raarxilais-leniniläinen puolue, kom­munistinen
pHolue. Se on vielä
nuori ja kokematon. Mutta li/okka
vastakohtain kärjistyminen huip
puunsakehittyneen fiiianssikapitalis-min
ja sen palveluksessa olevain,
äärimäisyyteen saakka riistettyjen
palkkaorjain - välillä» j a tästä kär
jistymisestä johtuvat lakko- y. m
työväen - kamppailut yhdeltä puolen
ja Kommunistisen kansainvälisen tie­teellinen
ohjaus toiselta, tekevät Ca­nadan
kommunistisi puolueen ke-hittyihisen
välttämättömäksi ja mah
dolliseksi.
Canadan kommunistinen puolue
pyrkii mahdollisimman tarkoin op­pimaan
mai^lais-lenittiläben -yh­teiskuntateorian
ja filosofian. Sillä
vain niiden avulla saatetaan oikein
analysoida jai ymmärtää alati muun­tuvaa,,
keskittyvää finanssikapitalis-mia
ja valmentautua taisteluun sen
toimeenpanemia palkkain alennuksia,
hiestytystä ja sen ratsionalisoimi-sesta
johtuvaa pysyväistä työttömyyt
tä vastaan. ^ Vain ympärillään o-leväin
olojen oikein ymmärtämisel­lä,
Leninin j a Marxin oppien tunte­muksen
ja seuraamisen avulla saat­taa
kapitalisten maitten proletari--
aatti, otollisen tilanteen tullen, ot­taa
valian ohjakset ;oiniin käsiinsä,
kukistaa kapitalisnun kaikkine riet-tauksineen
ja panna voimaan prole­tariaatin
diktatuurin, kuten Venä­jän
työläiset ja talonpojat tekivät
yksitoista vuotta sitten ^
Eläköön Neuvostoliiuo!
laajentukoon proletariaatin dik
tatuuri! • . •. '.
Eläköön Kommunistinen kaiisain-vqlinenl
>
Muodostukoon Canadan komnrn-rastinen
puolue raudanlujaksi, te­räksisen
kurin omaksuvt^i prole­tariaatin
etuvartioksi!
Valkoterrori Jugoslaviassa
Eräässä agrebialaisessa sanoma­lehdessä
julkaistiin äskettäin tilas­toa
Jagoslavian valkoterrorin saavu
luksista työläisiä j a vallankumouk­sellisia
vastaan. Tilasto on vuo­den
1928 cnsimäiseUä puoliskolta.
Tällä ajalla Jugoslaviassa vangit
• liin 1669 ihmistä, joista taloudelli­sesti
riippuvaisia o l i 1374. He oli
vat vankilassa yhteensä 46 vuotta, 2
kuukautta j a 13 päivää. 132 tuo­mittiin,
joista yhdeksän kuolemaan.
Näistä^Viisi on jo telotettu. Loput
123 tuomittiin yhteensä 371 vuodek­si;
JO kuukaudeksi j a 21 päiväksi
vankilaan.
Näiden ohella 27 ihmistä on mur­hattu
poliittisista syistä, 94 on ka­teissa
j a 203 karkoitettu yhteensä
884 vuodeksi. 71 henkilöä on ollut
syömälakossa yhteensä 293 päivää.
^ £nsimäiselta vuosipuoliskolta jäi
vankilaan 31 henkilöä odottamaan
jkunlustelua.
Heinäkuun 1 päivänä o l i 281 po­liittista
vankia, joiden yhteinen tuo
nuomäärä oli 1028 vuotta.
Viimeiset kuukaudet ovat tuoneet
suunnattoman lisän näihin tilastoi­hin.
• •
PANKKIIRIT RAHASTAVAT
VORJFÄRTZIÄ
Saksan "vanhan sos-dem. puolu
een"' (Saksin sos.-dem. puolueesta
eronnut oikeistosiipi) äänenkaxmat->
taja kertoo, että Saksan sok-dem.
puolueen pää-äänenkannattaja "Vor-vräitz
- on hiljattain saanut pank­kiiri
Goldzmitdhilta 800 tuh. mar­kan
(noin 200 tuh. dollarin) avus­tuksen.
Ehdoista> joilla avustus on
annettu, lehti kirjoittaa, että niidoi
selville saamiseksi riittää kun seu­raa
vain *'Vorwärtzin** poliittist;^
linjaa.''''.,
LENININ PERINTÖ JOKAISEN PROLETAARIN YLEmYISSi
Viettäessamme BpIshevikivallaDka-monksen
s^idettätolsta vuoiipäivää,
emme me, poliittisesti valvehtnneet
tjröläiset saata sitä tehdä, pnhnnuit-ta
Leninin Jälkeensä jättämästä pe.
rinnöstä. Yksitoista vuotta sitten
toimeenpantu Bol8h6vikivalIanknmo>
ns, minkä setmralEsena fydlälsten ja
talonpoikain kontrolloima Nenvosto-tasavaltain
liitto vno^ vuodelta kas­vaa
ja vaurastun, on Venäjän bol-ehevikipnolaeen
historiallinen sanr-saavotos,
puolueen, minkä synnyt­täjä,
kehittäjä Ja Johtaja toveri N i .
kolai Lenin olL Perintönsä, Jäl­keensä
jättämien teoksiensa kautta
ön toveri Leninin nero vieläkin sinä
pppaana, mitä Neuvostoliiton kom­munistinen
(bolshevistinen) puolue
seuraa. Eikä vain Neuvostoliiton,
yaan kaikkien maitten kommunisti-J
set puolueet. Siihen niHlä onkin
Lenin InstitMtln YalYonnan alaisina ilmeslpät Leninin teokset
iaiölla ioMlla öeliUa
jkaistn kaikilla tärkeimmillä kielillä)
oheUa on leninismin levtttämistarko.
tnksessa ilmestynyt runsaasti arvo­kasta
kirjallisuutta. "Marxilainen
kirjasto", millä tahdotaan laskea pe­rustus
kommunistisen liikkeen teo­reettiselle
tySlIe, on ilmestynyt sak­san-,
ranskan. Ja kiinankielillä. (Sa­maan
sarjaan on luettava myös
Amerikan suomaL kustannusyhtiöi­den
Julkaisema "TIETOKIRJASTO".
A. V.) Parhain teos tässä sar-nyt
tilaisuus. Voitokas BolshevikL
vallankumous on näet muiden snur-saavutus^
n ohella kehittänyt lai­toksen,
^'Lenin Instituutin, minkä
avulla proletaarisen vallankumouksen
insinööritaito, Leninin teokset, on
kohdakkoin saatavissa maailman
kaikiUa JohtavUla kielillä. Sen to­teaa
alla oleva, moskovalaisen to­veri
Robertin kirjotus, minkä olem­me
suomentanut International Press.on
Correspondence-julkaisnsta.
Robertin kirjotus kuuluu:
"Kominternin kuudennen kongres­sin
aikana oli Moskovassa näytteillä
Leninin teoksien täydellinen kan­sainvälinen
Ja paljosisältävä painos.
Ennen 'sen kustantamiseen ryhtymis­tä
on vuosikausia pidetty yllä pro­pagandaa
leninismin puolesta Ja on
näillä teoksilla mitä suurin käytän­nöllinen
Ja teoreettinen merkitys^
Katsaus Leninin kirjotusten vieras.
Idelisiin (se on Neuvostoliiton ulko­puolella
painettuihin) painolcsiin
osottaa, että Leninin teoksista on
otettu kaikkiaan 4&1 painosta 24:Uä
eri kielellä. Niistä on 94 saksankielistä
painosta, käsittäen yhteensä 7,40!l
sivua; 47 ranskankielistä painosta^
käsittäen 4,630 sivua; Ja 41 eng­lanninkielistä
-painosta, sisältäen
4,631 sivua.
Erikoinen maailmankartta Mosko­van
näyttelyssä osotti Leninin kol­men
parhaiten tunnetun Ja tärkeim­män
teoksen leviämistä, nimittäin
teoksien "Valtio Ja' vallankumous",
"Imperialismi", Ja "Penikkatauti",
Muutamissa maissa, kuten esim.
Meksikossa, Etelä-Amerikan valtiois­sa,
Vähä-Aasiassa Ja Intiassa, ei vie­lä
ole.' olemassa näiden leninismin
perusteoksien erikoisia i>ainoksia.
Näiden Ja Leninin muiden alku­peräisten
teosten (Saksassa ilmes­tyi
1925 Leninin kootut teokset 800
sivua käsittävänä nidoksena, mutta
se on nyt Jo loppuun myyty;' Rans-kassa.
Englannissa, Italiassa, Espan,
jassa ja Norjassa kustannettiin Le­ninin
valitut teokset neljässä osassa;
niinikään on Leninin teoksista otet­tu
painoksia kiinan- j a Japaninkielil-jassa
on toveri Stalinin kirjottahia
"Lehin Ja leninismi".
. Tälle jättiläismäiselle pohjalle pe­rustun
'Leninin teoksien täydellinen
kansainvälinen painos. Niiden kus-l^^
ek^^rtikkel^^^j|^^^K
tantamisen tärkeimmille kielille suo-
•rittaa kolme kustannusliikettä:
"Verlag-^ för Literature und Poli-tik",
mikä sijaitsee Berliinissä ja
Sociäles~ Inteniationales" Pariisissa
ranskaksi; ja "International Publish-ers"
New Yorkissa englanniksL J u l -
kaisemisvaHuuden näille firmoille
myöntänjrt Lenin Instituutti
Moskovassa. Leninin teoksien kan­sainvälinen,
kaikkisisältävä painos
tulee käsittämään noin 80 nidosta.
Tähän mennessä on ilmestynyt: sak­saksi
nidos 13 ("Materialism and
Empine Criticism", käsittäen 32 l u .
kua, joissa on 486 sivua) Ja nidos
20 (V1917 vallankumous, tsaaris-min
kukistumisesta heinäkuuhun",
käsittäen 18 .Inkua, joissa yhteensä
581 sivua; myöhemmin on ilmesty­nyt
/inyds tämän nidoksen loppuosa
— "Kesä- j a heinäkuun päivät");
ranskaksi nidos 20 " (Venäjän val­lankumouksen
alkuvaiheet'% käsit­täen
10 lukua, joissa '756 sivua);
englanniksi nidos 13 ("Materialism
and Emph^c Criticism", käsittäen 24
lukua; Joissa on 342 sivua) kahdesl
sa samanaikaisessa painoksesi Eng-*
lantia Ja Yhdysvaltoja varEen. Vielä
ön japaninldelinen painos ilmestynyt
Kibokoku-firman kustantamana. sa­manhintaisena
ja -malUsena kuin
europalaiset ja amerikalaiset pai­nokset.
Erityisellä taulukolla osotettiin
Moskovan näyttelsm yhteydessä, mi­ten
kustannusohjelma ja k^nnostyö
edistyy tärkeimmillä kielillä. Tuos­ta
taulukosta saatetaan huomata, et­tä
tyo edistyy tyydyttävästi, vaikka
etenkin käännöstyön teknillisessä
puolessa on verratei( suuria vaike­uksia
voitettavana. Julkaisuohjel­maa
toteutetaan tarmokkaasti. Kul­lakin
johtavalla kielellä säätänee
julkaistuksi neljästä kuuteen k i r .
jaan vuosittain, v Muutaman vuoden
kuluttua tulee näin ollen johtavain
kapitalististen maiden työläisillä ole­maan
tilaisuus Leninin kaikkien teos­ten
lukemiseen ja omistamiseen, toi­sin
sanoen, heillä tulee' olemaan t i -
MoQ näkökulmasta
yksitoista vuotta proletariaatin dik-, Venäjän työläiset ratkaisevalla net-tatuuria.
Se on kokoIaUla pitkä aika, kun
tiedetään, että sen kukistumista ovat
porvarit ja heidän lakeijansa odotta­neet
kieli pitkällä sen syntymisestä
saakka.
Mutta kulunut ylitöistä vuotta pro>
letariaattn diktatuuria Neuvostoliitos­sa
ei ole ^tkä aika verrattuna siihen
miten kauan Venäjän työtätekevä
Isansa sai vaeltaa solmurudskan vin­kuessa
heidän selissään porvaridikta-tuurin
alaisena.
Mutta vieläkin lyhyemmältä tuntuu
tuo aika, jos vertaa sitä siihen, että
muissa maissa ei cOIa vielä päästy ol­lenkaan
prattetariaatin di^tuuriin.
Venäjän työläiset ykdtolsta vuotta
sitten iskivät solmuruoskan, iSUvät
navakasti, sortajansa verisestä kou-rasta
ja ottivat vallan ohjat «Hniin
käsiinsä.
Me, muiden maiden työläiset emme
ole Iskeneet piiskurimme kädestä ruos­kaa,
jolla meitä jcdodnen hetki lyö­dään.
Emme. Me vain tyynenä kat­selemme
kun ^SläJsvdjiänme peite­tään
sähkötuolissa, ammutaan kuin
koiria, piestään ja kidutetaan mitä
julmimmalle tavalla — kalkki vain
siksi, että olemme joskus uskaltaneet
korottaa vaatimattoman äänemme
pysrtämään lievennystä porraxilta kur­jaan
taloudelliseen asemaamme.
Olemme saaneet lyijyä leivän ase­masta.
''•: • :..^-''
kellä eivät yrittäneetkään rukoilla
armoa piiskureiltaan. Oli kyllä jou­kossa
"työ^^en. miehiä", joi*a kuis­kuttivat
tuholaisten korvaan, että koeta
elää sovinnossa keisarin ja kulakin
kanssa, niin ehkäpä ne jotain paran­nusta
sinun olcdhisi myöntävät. Ve­näläinen
mtisikka ei uskonut näiden
porvarien kätsnrien sireenilauluja.
Se oli liiaksikin kauan elänyt rik­kaiden
pöydiltä tippuneilla murusil­la,
se halusi, sille kasv(d äkkiä suun­naton,
voimakas halu kerrankin ottaa
eikä aina pyytää.
Musikka otti vallan porvarilta ja
on sitä pitänyt I<dstavasti käsissään
yksitoista vuotta.
Ja toisten maiden työläiset, samaan
ai|!3an kun Neuvostoliiton työ­läiset
juhlivat yhdettätoista proleta­riaatin
diktatuurin perustamisen vuo­sijuhlaa,
huokaavat raskaan sartm.
alla. Elapitalismln kultamylls^ jauha­vat
iiotf^nn työnsä tulokasta uusia
voittomiljooneja, jauhavat kappaleiksi,
veriseksi massaksi Ihmisruumiit» hor-namaisissa
grottemyllyissään ja syväl­lä
maanalaisissa kaivannoissa.^
kien ja rapojen jonot pitenevät armo­palojen
Jakopaikkojen edustoille,mil­joonaisena
virtana kulkee työttömien
laumat kauppaamassa itseään orjaksi
muutamasta lelpäpalasta...
Ja nifn edelle^ loppumattcnniln.^/
loppumatUmiiin... Joka askeleella ta­paa
pohjatonta kurjuutta ja toiselta
laisuus tutustua kokonaisuudessaan
bolshevistisen liikkeen historialliseen
kokemukseen. -
Leninin teosten puolesta tehtävään
propagandaan nähden oli Moskovan
näyttelyyn varattu runsaasti aineis­toa.
"Kansanvaltaisissa" maissa on
Leninin teosten toimitta jäin taisteL
tova, hallitusten ja kirjamarkkinoita
kontrolloivain "monopolististen fir-main
asettamia suuria esteitä vas­taan.
Ranskassa esim. on porvaril­lisen
kirjaliikkeen yksi virallinen
elin lausunut otaksuman, että se tu­lisi
harjottamaan ennakkosensuuria
Leninin teoksien painoksiin nähden.
Muuan toinen Järjestö on kieltäyty­nyt
Jakamasta Leninin teosten kua.
tannussuunnitelmaa siksi, kun sen
asialdcaat saattaisivat loukkaantua
moisesta toimenpiteestä. Näistä vai­keuksista
huolimatta on Leninin teos­ten
selostusten Jakamisessa edistytty
hsrvin. Parhaimmaksi Ranskassa käy­täntöön
otetuksi metodiicsi on osot-tautunut
erikoistarjous, minkä mu­kaan
Leninin teosten neljä nidosta
saatetaan ostaa alennetulla hinnalla
Ja vähittäismaksnlla sekä propagan.
dan ylläpitäminen pienen aikakaus­lehden,
"Bulletin de Diffusion'hi"
avulla, mikä on erikoisesti omistettu
kommunistisen kirjallisuuden levittä­miselle.
Erittäin mallikelpoista propagan­daa
on harjotettu saksalaisen pai­noksen
suhteen. Saksalaisen yrityk­sen
johdonmukaista, järkiperäistä ja
tehokasta järjestelmää osottavat
kaikki sen painotuotteet, lebtolehti.
sistä, paperin muodosta ^ ja väristä
sekä sitomatyöstä lähtien. Saman^
laista' systemaattista latua seiirataan
myös/ Leninin teosten propagandaan
nähden. Vapaakappaleita on jaettu
kaikiUe sanomalehdille — sosialide­mokraattisille
ja porvarillisille leh-dillekin
— ehdolla, että ne lausuvat
niistä mielipiteensä j a tämä mieli­piteiden
lausuminen on varsin tar­koin
kontrolloitua. Kommunistiset
ja niille myötämieliset lehdet ovat
— otteiden ja suosiollisten mainin,
tain ohella —- julkaisseet Leninin
teoksista seikkaperäisiä arvosteluita,
mitkä kaikki ovat suurena apuna
niiden myynnille. Parhaana osotuk-sena
tämmöisen järjestelmällisen
propagandan tarkkuudesta ja onnis­tuneisuudesta
on 13 nidoksen etu­käteen
myynti. Sen propaganda-aineistona
Jaettiin:
3O,00Q selostusta, 6,000 tilauslo­maketta,
33 sivua sanomalehti-ihno-tuksia
ja 65 alustavaa tiedonantoa
ennen tuon nidoksen ilmestymiistä
kommunistisen puolueen Ja sille
sympaattisten Järjestöjen keskuudes­sa;
20,000 selostusta, 5,600 kierto­kirjettä
ja kirjettä, 36 sivua sano-malehti-
ihnotuksia ja 80' alustavaa
tiedonantoa porvarillisessa kirjaliik-keessä,
eimen kirjan ilmestymistä.
Tämän propagandan tuloksena
saatiin 3,000 tilausta -ennen Mrjan
ilmestymistä. Niistä lankesi kom-mnnistisen
puolueen osalle 800 ja
porvarillisen kirjaliikkeen osalle 2,-
200 kappaletta.
Muuan Moskovan näyttelyssä näytr
teillä ollut kartta osottaa, miten
huolellisesti kielenkäännostyotä kä­sitellään
ja kehitetään. Lenin In­stituutin
venäläisen painoksen alku­peräisestä
tekstistä/ alkaen saattaa
siitä seurata käännöstyötä eri vai-heissä
olevain erinäisten häytelehtien
kautta. Muuan selittävä piirustus
osottaa kirjan valmistamisprosessin
korjausvedoksista valmiiseen nidok­seen
saakka ja sitä seuraavien uu­sien
valmistamisen. Käännöstyössä
käytettävästä neuvottelumetodista
tahdon erikoisesti mainita. Kun
mallikelpoista käännöstyön suoritta­jaa
ei ollut, joka olisi täydellisesU
tuntenut eri kielet j a ajatussuunnat
ja lisäksi omannut vähintäin kol­menkymmenen
vuoden kokemuksen
bolshevistisen liikkeen teoriassa ja
käytännössä, niin täytyi työnjako
suorittaa siten, että eri avustajat
tarkistivat käännökset eri ajatus­suuntien
näkökannalta, ja näillä pe­rusteilla
suoritettiin lopullinen jul­kaiseminen.
Täten , saatiin parhaat
tulokset.
Jo pelkkä vilkaisu porvarillisten jä
sosialidemokraattisten kustantajain
samansuuntaisiin tuotteisiin osottaa,
että Leninin teoksien kokoonpano
on niihin nähden arvostelun yläpuo­lella
ja teknillisesti sivuuttavat por-variUisen
kirjaliikkeen parhaat jul­kaisut.
Hintaan nähden useat esi­merkit
osottavat, että Leninin t ^ s .
ten juikaisemiskustannukset on voi­tu
rajottaa mahdollisimman alhai­siksi,
tehden siten mahdolliseksi nii­den
kustantamisen kaikkea kilpailua
puolen yletöntä rikkautta ja elämän
rivoutta... Kulta painaa toiset poh-jaliejuihin.
toiset nostaa elämän kor­keuksiin...
:
Niin, NeuvostoUiton työläiset juhli­vat
valtansa yhdettätoista vuosijuh­laa.
Yhdymme hengessämme heidän
juhlaansa, huudamme heille vältame-rienkin
takaa tervehdyksemme, nau­timme
— siksi kun olemme itse ka-
I^talismin rautakoron' alla — heidän
yksitoista vuotta sitten saavuttamas­taan
voitosta.
Mutta samalla kun me näin muis­tamme
proletariaatin diktatuurin pe­rustamisen
yhdennettätcdsta vuosipäi­vää
juhlapäivänä, samalla meidän täy­tyy
muistaa, että se on myöskin tais­telun
päivä — kuten muutkin ajan
hetket luokkataistelljalle. lAu&karin-tamilla
ei ole aselepoa juhlinakaan,
siellä ei tehdä koskaan välirauhaa,
sillä kysymys on <hntiBiniTinnti elämän
tärkeimmästä ^ vapaudesta.
Orjuudessa olemmeme taistelem­me
vapautuaksemme. taistelemme lo­pullisesta
voitosta, emme joistakin e-tuisuukslstä.
K
Nyt. Venäjän vallankumouksen yn-dehtenätol^
vuosijuhlana vanno­kaamme
proletaarinen vala^ että en­tistä
suuremmalla kiihkolla, väsymät-tömyyd^
taistelemme siksi, kunnes
kapinan lippu voidaan ;viedä voit­toon,
kunnes proletariaatin diktatuuri
on turvaamassa, työläisten elämää
kaikkialla maailmassa.
Eteeni^Un—- vapauteen!
Lnppovaaran läio.
uhmaavalla hinnalla, mikä ^ {|]e -
muuta kuin pnolet —- saiosaliiiei»
painoksen suhteen vsun ykä kolan,
osa hinnasta, nmiläl sosialidemok.
raattiset j a porvarillisel; yhtymät pe.
rivat kustaiitamistaan, samanlaabo.
sista teoksista.
Soaalistisen kbjallisuuden histo.
riassa *cäse Leninin teoksien täy.
dellinen kansainvälinen painos ole.
maan ainutlaatuinen : ei vain teo.
reettiseen j a poliittiseen äsältöönä,
vaan myös täydellisyyteensä nadea.
Leninin teoksien tieteellinen luoa.
ne, mille johtavat porvarillisetkia
asiantuntijat ovat antaneet tunnus­tuksensa,
ja niiden harvinaisen hal­pa
hinta, mikä tekee niiden hank­kimisen
jokaiselle poliittisesti vaW
veutuneelle työläiselle, ovat teK-joitä,
joiden täytyy murskata kaik.
ki entiset ennätykset niiden myyn­tiin
nähden.
Yhteenvetona saatan sanoa, että
Leninin Instituutti on, yhteistoimin-nallaah
kaikkien, inaitten kommunis.
tisten puolueitten; kaiissa, kyennyt
toteuttamaan Neuvostoliiton kom­munistisen
ipuolueen Ja Kommunisti-'
sen kansainv^en päätökset, saat.
taessaan Leninin perinnön koko
maailman proletariaatin ylettyviUe'V
lausuu toveri Robert lopuksi.
Vähemmistökansallisuuksiin kan-luvat
ja Johtavia kieliä osaamatto­mat
työläiset —• suomea puhuvat
esim. —- Jäävät huonompaan ase.
maan vallankumouksellisen insinöö­ritaidon
oppimiseen nähden, koska
Leninin perintöä ei ainakaan aivan
lähitulevaisuudessa voida kaildlle va-hemmistökansallisuuksien
kielille
kääntää. Mutta Leninin teokset ja
opit perustuvat, sosialidemokraattien
hylkäämille ja^yäärentämille Marxin
ja Engelsin opeille, ovat niiden so.
vittamista fiinanssikapitalismin, im-perialisinih
ajanjaksoon. Tunnetko
sina lukija Ja vallankumouksellisen
insinööritaidon opettelija tarkalleen
ylempänä mainitussa "Tietokhrjastos-sa
löytyvät Marxin j a Engelsin te­okset:
"Kommunistisen manifestin",
"Napoleon Illmnbn; vallankaappauk­sen",
"Saksan kumoustaistelut
1848" y.m.?. Entä Suomeksi ilmes­tyneet
Leninin teokset: "Valtio ja
Vallankumous", "Penikkatauti" jä
"Imperialismi"? Ellet tunne näitä
teoksia, eikä sinulla ole niitä, niin
päätä nyt, Bolshevikivallankumouk^
sen yhdentenätoista vuosipäivänä, et­tä
hankit oie itsellesi ensi tilassa ja
tutustut niihin yfcsitj^en ja kollek­tiivisen
opiskelun kautta. Ota osa­si
Marxin ja Leninin perinnöstä!
•' ^••..••A. V
Ammatillinen liike
Metsämiesten lakko
Onko metsämiehet ryhtyneet taUtelttnnsaadaksensa vain lakkoilla, vai
onko olemassa^ syitä jotka heidät on siihen paköittanat?
Lakkotaistelu, joka tällä kerralla
on käynnissä pohjois.Ontarion met­sätyömailla,
vaikka se ei vielä ole­kaan
saavuttanut sitä laajuutta min­kä
sen odotetaan lähitulevaisuudessa
saavuttavan, on alkanut saada run­saasti
huomiota osakseen useammal­ta
taholta. Erittäinkin tuntuvat au
nekset, Jotka hyötyvät siitä, että
työläisille maksetaan mitä alhaisem­pia
palkkoja, lainaavan huomiota a l ­kaneelle,
taistelulle. Heidän tarkoi­tuksensa
ei suinkaan ole tehdä lak­koa
tunnetuksi työläisille edullisessa
-valossa, päinvastoin tahtovat he
mustata lakkolaisia, sekä saada ylei­sön
siihen käsitykseen, että lakko
oh kokonaan merkityksetön ja että
se on jonkun tai joidenkin yksilöi­den
aikaan saamaa'rettelöintiä, jol­la
ei~ ole mitään yhteyttä palkka­kysymysten
kanssa, v Tämän joukon
mielipiteitä tukevat vielä ne pimeät
veikot työläisistäkin, jotka eivät kur­jista
oloista huolimatta ole oppineet
ymmärtämään mihin luokkaan he
kuuluvat j a mitä velvollisuuksia heil­lä'sen
luokan jäseninä on, vaan kulr
kevät nurkumatta riistäjänsä talu­tusnuorassa.
Edellämainittujen l i ­säksi
tapaamme vielä erään ryhmän
samaa lakkovastaista agitatsionityo-^
tä tekemässä. Tämä ryhmä nimit
tää ^ itseään teollisuusunionisteiksi.
olkeimpa kerskuen kuinka he järjes­tymällä
I . " ^ . "Wdien ilman muuta
kiepauttavat maailman järjestyksen
ylösalaisin. Nämä "tevonisuusunio-nistit"
tapaamme nyt työnantajain
kanssa yhteisrintamassa metsämies­ten
lakkoa vastaan. Ettei työläiset,
jotka eivät tarkoin tunne sitä ase­maa
missä metsämiehet ovat, kurjia
palkkoja ynnä muita syitä mitkä
ovat metsämiehet taisteluun ajaneet,
tulisi johdetuksi harhaan, katson
tarpeelliseksi hieman selvitellä niitä
julkisuudessa. : - .
Ensinnäkin ovat palkat kaiken ar.
vostelnn alapuolella
Ottakaamme ensin 4 Jalk. roffit,
joiden katkaisu pohjoisessa on hy­vin
yleistä. 4 Jalk. korkeasta ja 8
.jalk. pitkästä pallista, '«koortista"
— Johon poikkeuksetta vaaditaan
vielä useita tuumia ylimittaa joka
puolelle, jos meinaa saada sen mi­tassa
edes lähimain riittämään —-
tarjotaan $2.00—^2.25 ja vain har­voissa
tapauksissa $2.50: Lisäksi tu­lee
työn olla ehdottomasti hyvää ja
tiet 8—^10 jalan levyisiä, puhtaita
risuista ja kannoista, muussa ta-paiiksessasäatetaan
työstä lyhentää,
"kolia", auia puoleenkin saakka, riip­puen
japparin pirullisuudesta No
niin, moni ehkä luulee, että tuo tar­jottu
palldca on hyväkin. Katso-taanhan.
Parhaissa voimissa oleva
tottunut metsämies katkaisee • kuu­kauden
26 työpäivänä, jos ei työ-aseille
eikä itselle satu mitään va­hinkoa,
keskimäärin 35 koortia läpi
katkaisuajan, joka bn keskim^rin
3 kk, ansaiden näin $70.00 kk.,
kun - otamme tuon $2.00 taksan.
Tästä- hän luovuttaa komppanialle
palkkioksi raviniiosta $30.00, tupa­kasta
$3.00, vaatteissa hän kuluttaa
rähintäin $10.#, tyoaseissa pienim­män
ar^non mnlaan $3.00, sekä mak­saa
lääkärille $1.00. Kun nyt pois­tamme
nuo Eittämättömät menot,
jotka eivät sankaan ole liioteltnja.