Vapaus, October 28, 1954

              Si^äi~2 Torstaina, lokakuun 28 p. — Thursday, October 23,1954
V A P A U S
sd Nor, e, 1017.'.Ant&arised
M «ooad e l M iDftfl br U» FMt
OfSee Depattmoit, OttavB, Pub'
Ubed ihriee vedtij: TtxeeOsyt
FttUUUmr CcmpanrxctUAt loo-UB
rtlepime»: Bus. Office CS.
EOitorial Office OS. «»«Z^S, JCanager
Tnuislatioa f ree of dUige.'
ZMM,2Si
Baomttu l fk. &80 6 kk. 4.95
Kekktisen yiides' hallitus
Kyspyksiä ja
vsstaiiksia
Kuten on uutistiedolssa jo kerrottu, Suomen viimeinen balJitus-,
fccusi päättyi Kekkosen vii
kail^ista/kielteistä piirteistään huolimatta; ei sittenkään vastääseil
paFemmin suurporvarien kuin heidän Leskisensäkään syvällisempi
-tolirömulsla. Mitä Suomen t3rötätekevissä piireissä ajatellaan n y t ,
rätkaistusta hallituskriisistä ja siihen liittyvistä aisioista, se ilmenee
kaikkein parhaiten.SKDL:n pää-äänenkannattaja Vapaa Sanan viime
pei^aptälna julkaisemasta toimituskirjoituksesta missä sanotaan:
'""'Maallamme on jälleen uusi hallitus — Kekkosen viides. Hallitus-pViJaoli
lyhyt, sillä vajaassa viikossa entisen hallituksen eronpyyn-q
^ t l lukien uusi jo oli koossa. Edellisen hallituksen yhteydessä
hyvfn suuriksi lavastetut erimielisyydet taloudellisista kysymyksistä
saatiin suurten hallituspuolueiden, sosdem-puolu
K i ^ e n sovituksi varsin kivuttomaksi ja S A K : n taholtakin on ilmoi-
^ t ] ^ että sen uhkavaatimus yleblakosta, jonka piti alkaa marras-luiuo
alussa, tullaan peruuttamaan, koska uuden hallituksen ohjelman
tali^udefliset osat kuulemma vastaavat suurin piirtein SAK:n vaati-mUk^.
Sen sijaan hallituksen kokoonpano, salkkujen jako, näyttää
o l l ^ paljon vaikeampaa ja sen selvittämisessä neuvottelijoilta kului
enemmän kuin taloudellisen ohjelman lukkoon lyömisessä, K a i -
ke^;,tamän pitäisi olla jo sinisilmäisimmillekin osoituksena siitä, ettei-jV^
tälonMll^ kysymykset olleet pääasiana lyhyessä hallituspulalssa ,
Ja^^n syntymisessä.
"''^"Kaiken tämän jälkeen voidaan kysyä, saavuttivatko ne, jotka
k|ll(^in^ kiivaimmin ajoivat hallituksen uudistamista, päämääränsä?
Kokoomuspuolueen sanomalehtien happamista kirjoi luksista, päät£^len!
baia ei tapahtunut. Ei siitäkään huolimatta, vaikka erään sosdem-puölueen
johtomiehen sanotaan — ainakin maalaisliittolaisten,väkuu-
. toisen inukaan — koko ijeu\'ottelujen ajan pitäneen yhteyttä kokoo-ttiKpuoIueen
johtoon :jopa niin tiiviistiy että
t£eu'julkaista neuvotteluissa sovitun ohjelman ennen kuin neuvot-
.ifHuia käyvien puolueiden omat sanomalehdet.
Pääministerin salkkua icantaa jälleen tohtori Kekkonen, jonka
"kuningastien" sosdem-puolueen puoluesihteeri vannoi viime.vaalien
^ i k a p katkaisevansa.' Ulkoministerin salkku ei tullut Leskisen, eikä
öies»hänen puolueensa ministerien iiallintaan, vaan joutui' tp.JCekko-sen
puoluetoverillfe, tri Virolaiselle. Kaikesta päät^täen tätnä ,salk,ku
d i kuitenkin^kr/^ok^niteytetbJifeltiin ja jonka Johdosta neuvpt^eli-j
joiden keskmi<J^äa^.<iIj.^iAeÄ trirai JLeskinen ,fai tyytyä j.
edeöeen.sisÄfe&aiiUinäy^^lläkiptarke^^^ '<> •
Kaiken tära|La.lisäksi o a tietenkin paAlava meri4iiie'£e;'feUa rnäii-''
li:
^,«le säh(aiittlhu£ koniin suuHella^m^ötäiunnolia «in&isiin-opetusaiaa
k6skeVi«yÄirk's1iii.^' ' ^ * ; va>.Kt.%'
-SosialidemokraatUnf!» pi\p|i^e ,voi laskea-^hyödykseen" että
^ I t ?F ^h^^^}^,9si.,^^iiss\a^Ti ministeriä: aSufeiaboijnrikitiutlfeklJJ
a39IBesta)'jac^myps^fieny, ettärnälden.' ministerittn^joukossaiotiGeUdteläf'!
jdtia ovatteiintynectvmm. salaputkijutun-^jä Lautiosäärren"vert!ö^yfi'^
> yffiöSrdessa^äilai^nnii miiiisterfeirtä o l l t ^ •'"'-^ ^
':;^''':T^ira^''suurisÄ^
itenkin selläbta, jöiljon varsink ovat hyvin,tyytyyäi-i;:
siäf^ivaikka yrittävätkin muodcm vuoksi esittää vastalauseitaan.-. Sillä
esteltlin työläisten vaatima palkkojen korotus ja säästettiin ainakin''
lYj^^ miljardia työnantajille, Xiitä summia, joilla hallitusneirvotte-'
eraMen kulutustarvikkeiden hintoja, eivät maksa suurpääoman omis­tajat
vaan tavaHiset kansalaiset, v a i k k a välittömänä maksajana esiin-
1 ^ hinnanalennukset, jos niitä nyt
•«flSWn aiotaan mainostetussa laajuudessa toteuttaa, tulevat mel­koisella
varmuudella muodostumaan väliaikaisiksi samanlaisilta:piste-otoista
aikaisemmin saatujen kokemusten mukaan.
^ Hallituskriisi ja sen yhteydessä sattuneet tapahtumat . a n t a v at
työkansalle monta opetusta. Ne 05oitta\at ensiksi san, etta nyt hal-illukseen
osallistuvat suuret p^
y ^^ksi^^ ole työkansan asialla; Toiseksi n e osoittavat sen, että S A K : n
jghdon enemmistö o n valmis haikailematta uhraamaan työläis,tpn edut
iaidenkin epäm saavuttamiseksi* sosdem-puolueelle.
Kolmanneksi ne osoittavat, että v a i n tiivistämällä yhteis-toimia
^ r j a u k s i a . J a viimeksi n e opettavat, että kansandemokraattien,«dus-kvnnan
kolmanneksi suurimman ryhmSn- syrjäyttäminen hallitusvas-
TOUSta merkitsee k o k o työkansan elinetujen i)olkemista.
VJUHOS AVIO-OSUfJS
: K 9 « j n a 7 s : i K t t i n k a suuri osuus v a i '
m o l l a . o n : l a i n mukaan miehensä o».
mistanUin A t a i b i a O n t a r i o n m a a k u n ­nassa
», i p i i s i t t d c o n i i n hyvä j a s e l l t -
täia.tt«^{ätä a s i a a liiuk.<m yk^ityiskob-t
a i f e n i y ^ i , — V a i m o .
V a s t a i » ; ' O n t a r i c s s a Ja A t l a n n in
: r a t m i ^ ^ ? n i a a i n n n & g a : voimassa ole­vien
l ^ i c a niiä:Mn o n v a i m o l l a c l i n -
, k a u t i n e a nautinto-oikeus kolinanteen
ofiaan^ibäkiixi^imistöistä. Joita 1^
nen nj^^bellään o n ' Icuollesruan, ellei
vaimo^oie $itä et)nen luovuttanut pois,
näitä oikeuksiaan. Vaimolla ei k u i ­tenkaan
ole avio-osuutta sellaisiin
m a i h i n . Joita ei ole k e l i i t e t t y raivaa^
m a i l a t a i viljelemällä, eikä myöskään
eellaisiin m a i h i n nähden. Joita h ä ­nen
miehensä omistaa yhdessä m u i ­d
e n henkilöiden kansa»^ Tämä / v a i ­mon
avio-osuus ei t u l e voimaan käy-täimöyisesti
katsoen ennenkuin. M n e t i
miehensä o n k u o l l u t . :rSilIoin v a i m o l ­l
a on seuraarvat valintamahdollisuur
det:
1> Saada kolmasosa kiinteimistöls-t
ä k ä y t e t t ä v ä k s e e n n i i n , k a u a n kuin
hän elää t a i
2) .»iiada kolmasosa niistä vuokrista
t a i voitoista. Joita näistä k i i n t e i m i s -
. töistä s a a d a a n . ' t ai
3) saada sovittu rahaerä korvauk­seksi
avlcf^suuäestaan elinkautenaan,
todennäköisen elinjtautciisa pituuden
.perusteella lan':ettunä.'
. VaJmcn; avio-osuutta ei /voida r i i s ­tää
hänejltä ilman/hänen sucötuanusr
taan. Siltaiiohtuu'Än,' e i tä k u n a v i o -
lUtossa o l s v a mies m y y kliDteimlstdä,
c n ostajan huolehdittava siitä, että
hänen vaimonsa a l l e k i r j o i t t a a kaup­p
a k i r j a n , luopuen s i t e n avlo-oaaudes-t
a a n kysymyksesjä c l e v l i r i k i i n t e i m i s -
töihin.
Mikäli maiden Ja kiinteimistöjen
omistaminen on kysymyksessa: n i in
A^pommituhoa vastaan ei
ole
Sorboften yliopiston pr^essori |reoe JolhU
Curien haastattelun yhteydessä J^imanaa
A t o m i - t a i /vetypommin räijähtäegpä,
ketjureaktiot . k o h o t t a v a t - -
m e n lämpötilan y l i txutjoot^tali^^tee-seen.
Jokainen, Jc«caön pomitnin h a ­jotessaan
levittämän ^teUmkiaU^,
j o u t u u kärsimään hirvittävistä rädfo-:
aktil^visista palohaavoista, lisäksi
Jäbdys syimyttää i l m a v i r a n , Joiu^JcuI-'
'Jettaa o a i n x a d i o a k t i i v i s i a aineita
erittäin korkedDe. Sitäpaitsi Ijöly/Ja
t u h k a (voivat k u l k e u t u a tuhansien ^ k i ­lometrien
Uopa: pidemmänkin matkan
p ä ä l i ä n . ' J u u r i : .tämä pöl^
j a p a n i l a i s t e n kalastajien sairastnäii-sen.
Se v o i pysyä i l m a s s a kuukausia,
Jcpa vuosiakin.
' • A m e r i i k a l | i s t e n M a r E h a l l - a i a r i l la
suorittamat 'Jcckeiluf ^atsaairäjäytyk-sillä,
Jotka tarvoittivat japanilaiset
k a l a s t a j a t ja heidän s a a l i i n s a säteilyn
välityksellä k a u k a n a kokeiirtioiden v a ­r
a a m a n ' tuitvallisuusvyöiiy^een ulico-p
u o l e l l a , k a u k a n a kielletyiltä vesiltä,
eivät merkitse mitään m u u t a k u i n r i -
koata i h m i s k u n t a a : k o h t a a n . ' Näillä
ioU». Junltseniaan vielä hyvin
V v^jlkäirailFaa myähcnunin ja myös:^
;vfiSlIi^: meidän maassamme. Mel«-
iiSik^fty^ satzd» atomiaseet klel-mtyO^
MtHkkitB fcaasoien iBlilal-;
9toen fjpjiiiln^-^JIcta^dr
i;^kaikfc3Jia?asio!ssa;. näiia
tys.
n l Pierre C i B i e ^ x a s t a s i , k u n o l i ky<-
«^yi r a d i u m i s t a : ,
On~ selvää,- että r i k o l l i s e n käsissä
r a r t i u m l f t a fvoi t u l l a h y v i n vaarallinen^
, j a ' v o i t a i s i i n kjK^ä. o n k o - i l u i i ^ u m -
.nalle .hyötyä luoxuionvialaLytailgaRTt
; c p p i m i ^ s t a ^ : o n k o s e tarpeeksi-^;^)isä;
-käffc^mään niitä byväk^een^ e l k l i ^ ^ '
mä tieto .'tule o l e m a a n • vahingollii^en^
, ; N o b e l i n keksintötTen antama e.-imerk-
'i'isi on o i r e e i l i n s n . . . Minä olen yka&
paras menettelytapa siinä aabteessa
on, että, vaimo J a mies omistavat ne
yhteisesti s i t e n ; että k u n J o m p i k\unpl
heistä kuolee n i m JäleUe Jäänyt t u ­l
e e , i l m a n ; mitääik l a i U i s i a n»K>doUi-
^öuKsia koko omaisuuden omistajaksi*
Mitä muut sräovat
j '•y.-i. II.. •; 1; i. V M .•••>..>{•).•, ...J!-. ir..ä yr,...
Methöäist-kir^blöi^^
n a ä ^ o n edelifeeln valäiiälaisuuäessa'
-uuaii'tänul'syytäfeehsä: ettd «ärvey
rMaVäscTv*; jonka^Hjfaistiistön"-'penis-
'teella n i i n monia tutnnioijä" o n lange-i-t
e t tu 'tfirttyifeeft Vainoaallon tryöpyissä;
''onfat«tmuiu*tami6;*äneIle-. k a n t a ­neensa;
vääriä t i d i s t u k s i a " . j'. ^ .
PiiStJa e*liÄtyi'BubVeftive:A
]k3onti*^ Boardi»'edessä'sebkäsltelles-'
pä. Abi^ÄnifLTficölii ' ' p r i k a a t i n «-asiaa.
Matusow--caj h a l l i t u k s e n todistajana
h a l l i t i i k s e n yrittäessä asettaa m a i n i ­t
u n järjestön subersllylsten •järjestö­j
e n luetteloon. *
P i i s p a Oxnam kertoi Matusowin
käyneen kaksi kertaa hänen luonaan
pyytämässä anteeksiantoa sUtä. että
oli a n t a n u t vääriä todistuksia. Hän o l i
kertonut saaneensa uskonnollisen h e ­rätyksen
j a katuvansa sitä, että o l i
valehdellut ihmisistä
H a l l i t u k s e n lakimiehet yrittivät t u r ­ollaan
saada piispa järkkymään k a n -
; n a s t a a n . Hän e i peruuttanut mitään.
T^ömies-Eteenpäin.
^autoliikenteen
nopea kehitys
Tshekkoslovakiassa
Pralia. — K u n konerakennusteol-
Usuus on täyttänyt menesiyfcellä
"kansantalouden k e h i t j ^ e n ensim­mäisen
Trtislvuotisuunnltelman on
maan autokanta hsääntynyt paljon Ja
l a s t i n kuljetus autoliikenteessä on
kasvanut huomattavaati. L a s t i n k u l ­jetusta
autoliikenteessä edistaa p a l j on
l a a j a ti^vericosto, jonka pitaus .on
•vuoteen 1948 verraten kasvanut k a k ­sinkertaisesti
Ja sodanedellisUn v u o ­s
i i n verraten 10-kertaiseati.
'Matkustajallikentees.sä. varsinkin
maaseudulla saa m a a n autokanta yliä
suurenunan merkityksen. Esimerkik­s
i tänä vuonna autoliikenne on k u l ­j
e t t a n u t matkustajia 3> k e r t a a enem­män
k u i n vuotma 1937 j a 3 . k e r t aa
enemmän k u i n vuonna 1948.. '
lErotatteko oman poikamie siasta?
5 Vahinkoja ei voida parhaalla tahdollakaan kokonaan estää. Mutta
-irarovaisuUden ja huolellisuuden a v u l l a saadaan vahingot melko vä­l
i s i k s i . . f' "
^Ylläolev-at ajatukset'tulivat mieleemme l u k ie
Sr. H;/Yhdysvalloista viime maanantaina tullutta uutista missä ker­rottiin,
että eräs sikäläinen farmari oli a m p u n u t kuoliaaksi oman 12-
:^(>tiaan poikansa, jonka liikkuminen pilkan ruohikon seassa näytti
^nestä villisian liikehtimiseltä.
^ Kun tämän suuntaisia vahinkoja^ tulee tuhkatiheääp,'^nlin pn
pakostakin eränkävijöiltä kysyttävä^ eitä- "erotatteko omaa poitiäanne "
siasta?"
^ ^ J - Tämä -on sitäkin ajankohtaisempi kysymys juuri nyty peuran
metsästyksen alkaessa, sillä joka vuosi tapahtuu Tvafiihgonlaukauk-j
^ ' V joista on seurauksena joko kuolema tai pitkäaikainen sairaus,
i^eisesti puhuen nämä vahingonlaukaukset ovat todelliSuudessa*''huo-
Ijmattomuuslaukauksia'^^
muuksia, vaikka omaksu isimmekin sen kannan, että kaikkia 'o'nnet-
^^^muuksia ei voida parhaalla tahdollakaan välttää. ' '
•:F^..-:'fTmMttu\ tosasia on, että joidenkin edesvastuuttomien ihmisten
.vtepaiia on ''ampua kaikkea mikä liikkuu" ja silloin on aina olemassa
^^.vaara, että ammutaan vaikka omaa kaveria, joko sikana; pyynä tai
g^urana. Pyssyä käsiteltäessä olisi kuitenkin otettava ehdolun var-jtnuus
siitä, mitä ammutaan^ ettei t a r v i t s e jälestäpäin katua. Toisena
jbuomattavana onnettomuuksien a i h e u M a j a n a on se, että pyssyä käsi- ^
ftellään humalapäissä joko metsässä tai metsämatkalla. Kokemus on ^ ^ ^ ^ ^ ^ „ ^.—i-i-
' feranoamattomalla tavalla osoittanut, että ruuti ja viinakset eivät sovi j duataoat eivät ole"''ki'tcntoan"'yh«i
^teen. • varikoja siitä voidaanko työt aloittaa
Onnen myyriä ovat ne? työläiset ja farmarit, jotka> pääsevät kau-
!iguiha syyspäivänä metsiä^^^^ us^iri täjtahtuu,
v/^täsuurin^loivein/jayiloisin mielin alkanut metsästysmatka päättyy
,yagediaan j a suruun. .Yrittäkäämme kaikin omalta kohdaltamme
puttaa sitä, että näiden onnetton>uuksien luku saataisiin' pidetyksi
, mahdollisimman*alhaisessa tasossa.
;KaäsupiitkiUhjan ;
^irakentamin^n alkaa.
,^nsi kevään aikaifa
f) O t U w a . ' T r a n s - C a n a da
ilUnes-ybllön- presidentti ^ML E .
Pipe
T a n -
fner on ilmo(itta{^t .täyllä olevansa
Vanna, että 2JZ00 m a i l i n pituisen k a a -
' s u p u t k i l i n j a n rakennustöiden r a h o i t ­taminen
ftiadaan onnellisesti Järjes­tetyksi
tämän vuoden loppuun men­nessä
kuten liikennekomisslonerien
l a u t a k u n t a v a a t i i . Hän sanoi olevan­sa
-varma siitä, että l i n j a n rakennusr
töitun rvoidaan ryhtyä suunnitelmien
mukaisesti tulevan kevään aikana.
T e o l l i s u u s - j a kauppamlnisterlön e-ensi
kevään aikana. Yhtiö ei ole v i e ­lä
t ^ m y t sopimuksia luonnonkaasun
; t u o t t a j i e n ' . kanssa, kaasun ostamis-i
e s t a eikä' se ole' myöskään' tehnyt
;3Helä mitään. sopimukaiä kaasun
toyynnista paikälUsille jakeluliik-k
e i l l e .
k o k e i l u i l l a voi o l l a ennakolta a a v i s t a ­mattomia,
laskemattomia v a i k u t u k s i a,
kauaskantofsja seurauksia. Ne v o i ­vat
:n/nnyttää uusia tauteja, J9fka
voivat levitä y l i kolco m a a p a l l o n , Ne
vciivat l e v i t e i l m a a n r a d i o a k t i i v aa
pölyä, joka voi ; l a s k e u t u a maahan
missä tahansa, meidän maassamme.
Amerikassa — k u k a a n .et v o i sanoa
.sitä etukäteen."
Irene J o l i o t - C u r n e lausui - nämä
s a n a t h y v i n hitaari^i. j o k a i s t a sanaa
punniten, n l m k u i n hänen rapansa
on; Keskustellessamme hänen Johta-.
•massaan C u n e n laboratoriossa. Jossa
mikään p a i k k a ei o le epäjärjestykqa-sä,
jossa minkäänlainen melu ei .ole
häiritsemässä, /vaistosin hänen t a v a n -
o-Tiaisen rauhallisuutensa a l l e kätkey­tyneen
s e l l a i f c n suuren tiedemiehen
suuttumuksen Ja kärsimyksenjv joka
elämäntcverinsa kanssa oli tehnyt
yhden 'kaikkien aikojen suurimmista
keksinnöistä j a j o k a nyt t a r k k a i l i r i -
i k o a i s i a n a i t t e n i v a r a i l t a e s s a s e n 9Juotr
t taakseen: ifamiskunnanf o n n e n m u r b e -
. näytelmäksi. -M s
' Zrehe" ' J o l f O t - C u r i e oä Sorbonnen
yliopiston' < j a Prederlo'^ JoIit-CUrte
Ranskan' korkeakoulun ' professori.;
S a a t u a a n Nobel-palkinnon (yhdestä^
.'nlleliensä karisSay hän' 011= t i e t ^ l l i a m '
•tutkimuksen- ministerinä (virka, j o n ­k
a kansanrintamahallitus perusti, v.
1936)' f j a atcmienergiavallokunnaK
jäsenen'! ^ > vapautxtmisea "jaikeör;
jXFrederic V Joliot-Curlertct'oUessav; v a »
l i o k u n n a n puheenjohtajana). Hanefe
cni "epäilemättä enemmän-.ä^
miä j a n e suuremmista a n s i o i s t a kuin!
kellään tofsella-naisella. f" ' » s -
i , M u t t a tiedemiehen - a r v o n 'fJeittä'-'
m ä ^ ' e i v o i u n o h t a a 'naista?-Köcka^
' h o i k k a hahmo, leveä, kaareva otsa,'
k i r k k a a t silmät, hyvä, eloisa; a v o m i ei
Unen hymy, ne k u u l u v a t naiseJIe. j o n ­ka
tarm<J j a • m o r a a l i oivat poikkeuk^;
selliset. ' *
Hän j a t k o i:
rEmme minä, eiltä Frederic J o - ; •
liot-Cnrle ote yllättyneitä amerik- r
- kalaisten^ kokeilojen "odottamat-v ^
tornista" vaikntnksista. Amerik-.:»
kalaiset ammattitoverimme eivät ,^
voi syyttää tietämattömjrjrttä tai
yllätystä..; Sen minkä me tie- ; ;
dämme, tietävät myös he." \
' "Hyvin pitkän aikaa Krakatoan :
tulivuoren pnrkautnmisen Jälkeen s
pölyä Uertell vnosikansla ilma-b';
kerroksissa kaikkialla maapallol-.'
la. Korkealla kaikkien manner-ten
yllä leijaillen se jopa väritti
anringonlaskaja. Pölyä satoi
kankausimääriä mitä odottamat-^^;
tomimmine sendoille. No niin:
kuvitelkaapa, mitä atomi- tai ve--v'
typommin räjäyttäminen voi saa- •;
da aikaan. Radioaktiivinen pöly-*'
sade voi langeta maahan mLssä .
tahansa, myös "Yhdysvaltojen
aineella. Tämä asia on kerrotta- '•
va Amerikan kansalle. Pelkäs­tään
sekin tosiasia,, että amerik- '^^
kalaiset julistivat Tyynen meren
vedet kielletyiksi ikään kuin tämä
-valtameri olisi Yhdysvaltojen r a - "
jojen sisäpuolella sijaiteeva järvi,':
on tarpeeksi skandaalimaioen ja ^
osoittaa heidän halveksivan mui-/;J
ta kansoja.
Sitäpaitsi 'turvallisdusrajoja' ei:, ^
käytännössä voi olla koska kalat-,:
ja muut eläimet. Jotka saastuvat
mutta eivät'kuole, kuljettavat r a - ' /^
dioaktiivisnutU 'rajan' toisellekf^
: puolelle. .Japanilaiset kalastajat.^
olivat kaikissa kyseisissä tapank-^-
sissa kalastamassa kaukana tur-. i;
vallisunsrajasta*. ja nyt nähdään.
mitä tapahtui; Alatta vaara on •>>
suurempi kuin tällä hetkellä tie-j-^
detään. Voi oOa olemassa kai-^V'
. kenkaltaisia vaaroja ^ i l i n a s t o :'
voi Järkkyä, biologisia vaikntuk-::i;
sia voidaan tulla faaTaitsemaan.:
elollisissa olennoissa, ihmisissä ja^^
eläimissä, pitkän aikaa jälkeen-),
päin. Uusia outoja mutaatioita^^';
lajimnntoksla voi Umetä.- lluni-;J'
scUe hyödyllisiä lajeja voi hävitä
symyksen:
" K u n te k e k s i t t e keinotekoisen r a - :
d i a a k t i i v i s u u d e n te v j t r m a a n km epäi­l
i t t e , että tätä s u u r t a keksintöä m a h ­dollisesti
t u l t a i s i i n käyttämään sota-taräolhdaifn?"
. '&meh .•Joliot-<7urie; k a t s a h t i m i ­n
u u n ;
V "Ky2)ä, me epäilimme sitä. K u n me
Br e t a g n e r r a k u u l imme Hi r ^ s i i ima n
^pommituksesta, se e i o l l u t meille o-dottamaton'
Isku, k o s k a : k a i k k i olivat
puhuneet^ .. a m e r i k k a l a t s t e n r . : a
pommeilla . s u o r i t t a m i s t a . icc&ksta.
M u t t a se o l i sangen a n k a r a j ä ^ y t y s.
Siinäkään tapauksessa: minä* e n v o i
vastata teille m u u l l a t a v o i n k u i n i s a -
Isäni latistd^xiäjtnäfsanatYniibin^ai-;
k o i h i n , k u n hän>Ja äitintsa^vat No-:
l)el-palkinnon, v^ 1903. - S e oli:; s u u r i
luottamuksenosoitus i h m i ; r : u n u a l l e . i :.
F r e d e r i c J o l i o t J a m i n a oiemme o-soittaneet
s a m a a l u o t t a m i l t a l i i T u - ;
levaisuus' o n i h m i s k u n n a n käsissä."
; Tämä nainen^ J ( ä a c n a n t a n u t elär
män kabdeUe.lapseUe: Ja; j o k ä i o n Jo
€2 Cluang^in lento­konetta
ammuttu .
alas Kiinassa
Ttlung' ^ Koosikynment^kak-a
Cfafnaito len(okoi}ctt»on.am-mntta
aIas:^KIIn«n laannmnaal-
1» «yjniktftm 3 ja Ukakmm 13 pnä
välisenä aikana tänä ' vuonna.
O i i a i ^ koneet oUvat tällä ,ajal-ia
teimeet 200 eri f i y ö k f c ä }^
H a n a l k k o t y k i s t d on fiamau a Jan
. Iniloegs»' Bpottaant: yiidea Cfdan-f
i n ' tykldvineen ja vanrioiitannt
Icahta l i ä v l t t ä ^ ja nsdta mul­ta
aluksia.'
isoäiti (vaikka'hän ch^var^va 54 v u o tr
t a vanha) ;:taiicoitti, että i h m i s t e n on
otettava tulevaisuus (»niin käsiinsä j a
t a i s t e l t a v a :saadafcseai- suuret k e k s i -
nöt, myös F r e d e r i c j a I r e a ^ J o l i o t -
GurieUiValtavankeksiimön keinote­koisen
radioaktiivisuuden; tuottamaan
"enemmän hyvää k u i n p a h a a " ; teke-määnrerämaat
t u o t t a v i k s i Ja->hedel-möittämään'maan
eikä tuhoamaan
sitä J a u b k a ^ m a a n i h m i s k u n t a a v a r ­memmalla,
täydellisemmällä hävityk­sellä,
k u i n s a i v a t - a & a a n menneitten
aikojen'Vitsaitä^et^^ja^oimettdmuudelf.
tarhassa-"' & e n e J o l i o t näytti: fneille
vanhempiensa kuvapatfoita':
' ^'He :-tekivät tvötä; r a u h a n ; tulevai-r
s u i t d e n , i l a s t e n s a j a m a a i l m a n k a i k -
Men-Jasten hyväksi.
J a minä'olemme tehneet työtä ihmisr
k u n n a n oxmen hyväköi.'
Meistä t u n t u i , että C u r i e n n i m i s ­sä,
Frederic J o b o f n nimissä j a omia-:
s a nimissään tämä nainen, joka - on
n i i n / k u u l u i s a j a s i l t l i m n tavallisen
SITÄ
— J A -
ihmisfoiSftäinen; vetosi koko maailr
man iÄimsiin, kehoitti ;heitä toimi­m
a a n -niin; että Vuusistakekf<'nnöistä
o n i h m i s k u n n a l l e -^enemmän 'hyötyä
k u i n •vahinkoa." «
Ungayan ja Labradorin y^itavien
rilckauksien rii^tbsuuhrijteliiiat
I£UONA M KUnscv
EJiUESTSBUNEN
Eräs a u t o i l i j a iäapui kylään ja nä-k
i k i erään iäkkään m i e h e n juoksevan
kiJTcelhseiti bäntä kohden.
— Minkä tähden te jucksstte. ky-i
j i - a u t o i l i j a .
— K a u p u n s l s s a o n tänään sirkus
j a leijona pääsi äariuun iiak.atääij, •
sanpi mies.
- — M i U e suunnalle se leijona lahti?
Luulet teko. että minä ajan lei--
^ n a a takaa? '
J o s me panemme uhkaavan kriisin
leijonan tilalle, työläisen iäkkään
m i e l i e n t i l a l l e j a politukot autojlijan
t i l a l l e i n i i n : voimme muodostaa j o a :'
j kinlaiS'en k u v a n nykyisestä taioudetlii'
"srata tilanteesta.
VOIHAN ASIAA A U T AA
—' Näjrtätte m i n k o vm kalpeata,
n e i t i .
— S a n o i a a minulle jotakin sellais­t
a , fetta o n p a k k o punastua. "'—
Yhdysvaltalaiset rahamiehet ja yhtgraät ovat
saaneet haltuunsa valtavia luonnonriklcauksia
Quebecin ja Newfoundlandin alueilla \
. .Quebec: — Kun^, yhdysvaltalaisten
r a h a m i e s t e n ' omistaman Iron Ore
Company of C a n a d a n ensimmäinen
tuotantokausi ^ lähenee talven tulon
aiheuttamaa keskeytystä, ovat Uuden
Quebecin J a X.abradorin tulevaisuuden
mabdoUisuuidet, entistä kirkkaammat.
N y k y i s t e n t i e t o j e n p i i k a a n ' ön näillä
p c b j o i s i l l a ' alueilia'/;j'suunnitteiiLva|-
beessa mm. seuraavat "suuret y r i t y k -
setr-' '"'
l N o i n .i^jäi{''äiilJööriari'hWöOToimatf
kehittämiyen Hamiftcm' ' P a f i s i h Tresi-'
voinilita'.
i U ^ e n ' • a l u n i i i y i t y o l l i s u k l e n '^enb-^^
täniifi^ri^yäyttämälTitiiiäfniJdon Pällsln'
yk^oiiäikVl^ j^cykSestä'W»tta^
tul?4 ^BEt4k''suureittirrfcutt-Si^ak' Ar-^
. v i d a n j a Kitimatm^älömiäutfehtaat,''*
; iMoit£^^:miljooim'.d:iilanariniaks3r<:
Tivlen; vesivoimalaitosten-Ja^autarijcas":
tetöstaldenTi-ri raicentaminen .•Payne:
'Bayik.seudulle<UngaVa:Bayji:länstran-^^
nalle.'" £{ • .i'*^-:? s'- o'-..' i"
) i S a m a n l a i s e n .'iäito^eni r a k e n n u t t a ­m
i n e n .'^ (etelaounäksii ^ "Ungava l B a yn
.ranhalle, -^jfossar:eijaitsevafciFenimore
Iron'!MjnB&-ybtlön Ja§jat alueet;
Quebeds N o r t h s n o r e a n d L a b r a d o r -
r a u t a t i e n j a t k a m i n e n nykyisesta paä-tekobdastaan
Shaeffervillestä .Fort
Chiöitön UngaVa B a y n r a n n a l l e . •
. : Tmä l a a j a Uuden Quebecm J a L a b -
r a d o r i n alue arvellaan tulevan avar
t u k s i ' . ' l u o n n o n r i k k a u k s i e n riistämistä
varten tulevien kymmenen vuoden a i ­k
a n a j a edellämainittujen s u u r y r i t y s ­t
e n lisäksi tulee sinne ilmaantumaan
monia pienempiä yrityksiä koska
alueella o n todettu löytyvän mm. k u ­p
a r i a , nikkeliä;ja k u l t a a k i n.
: H a m i l t o n F a l l s i n vesivoimavarojen
alusta-va t u t k i m i n e n s u o r i t e t t i i n k u l u -
Vieen kesän aifcana BritiäirNevfound-l
a n d C o r p c r a t i o n i n laskuun. Tämän
yhtymän vesivounajaoston J o h t a j a £ .
M . Webb sanoi, että mitään y k s i t y i s ­k
o h t a i s i a suiuuutelmia ei valmisteta
ennenkuin kaikki-^tutkimuksen' a n t a ­mat
tiedot j a - n i a b d o l l i s u u d e t o n t a r ­k
o i n p u n n i t t u j a a r v i o i t u . K u i t e n k in
o n -tiedossa, ' että yhdysvaltalaisen,
H e n r y ^ J . K a l s e r i n j c b t a m a r a i i a m l e s -
ryhmä* o n tiedustellut mahdollisuuk­s
i a valtavan' a l u m i i n i t e o l l i s u u d e n p e ­rustamiseksi,
käyttääkseen hyväkseeii
H a m i l t o n F a l l s i n r u n s a i t a vesivoimia.
Tämän ryhmän suunnitelmat edellytr
tavat alumiinisulaton . p e r u s t a m i s ta
L a b r a d o r i n r a n n i k o l l e , mahdollisesti
Goose Bayn_.seudulle t a i k k a S t . Lavv-f
e n c e n pohjoisraimalle. mahdollisesti
. H a v r e S t . P i e r r e n läheisyyteen.
Mikäli cn ' k y s y m y k s e s i . H a m l l i on
F a l l s i n • v e s i v o i m a i n johtaminen^ Q u e - '
ij^cln;ja O n t a r i o n ; ieolli=uusalueille/ ei'
s i i h e n •häöden ole" vielä mitään suun-'
hitelmiaVsäntJi^mrl-^ebb." ' ^
: iQuebecin iesivolma^^^ edus^'
tajät.qUvat yjiipeJtesan,^
/ B a y n : t ^ j i o i i l ^ ^ y t u l k^
r i k k a u k s i a . ' •K3rä'myisessä on 'v^Esi-f
votmälak..^t3n pCTUstairimen' rautaa
t e h t a i i a v a r t e n '• NäUlä seuduilla ,:on.
suuret rauVaralueet' ybdysvaitalaiseii
'Cyrus E a t o n i n J o h t a m a n ryhmänlcä-sissa..
.Tämän lyiunän tiedetään , » s -
Icettäin Jieuvotielleen s a k s a l a i s t e n / y h -
tymieni, k a n s s a : r a u t a o o r i n ' myynnistä;
sikäläisille m a r k k i n o i l l e . ;A Mikäli rau-i
t a o o r i n k a i v a m i n e n , käsitteleminen, j a
tältä a l u e e l t a lähettäminen o n k y s y -
niyksessä, sanotaan sen edellyttävän
k a i k k i a a n n o i 500 m i l j o c n a n d o l l a r in
suuruisia s i j o i t u k s i a.
F o r t C h i m o n t i e n o i l l a Ungava B a yn
eteläisemmällä länsirannalla r a u t a -
valtauksia • o m i s t a v a n Femmore-yh-tiön
toimesta käjftettiin viime kesän
a i k a n a n o i n 30O,cd3 d o l l a r i a t u t k i m u s ­t
e n suorittamiseen. Tämän yhtiön
suunnitehnat edellyttävät n o i n m i l -:
] o : n a n tonnin tuotantotehon o m a a ­van
rautarikastetehtaan r a k e n n u t t a ­mista
alueelle; Fenimore-ybtiön a l u ­e
i l l a arvellaan olevan r a u t a o o r i a noin
;i,000 miljoonaa t o n n i a , miltä sisältää
n o i n 30 pros. r a u t a a , ja josta p om v i i ­des
osa v c i d a a n saada avokaivanto-menettelyä
käyttäen.
RAUTATIEN JATKAMINEN
Queliecin kaivosminlsteriön taholla
barkltäan parhaillaan': mahdollisuuk­s
i a Seven' I s l a n d s - S b a e f f e r v i l l e n r a u ­t
a t i e n jatkamiseen a i n a U n g a v a B a yn
r a n n a l l e saakka, jossa sen päätekoh-tana
olisi F o r t C h i m o . Tämä r a u t a t i en
j a t k a m i n e n pidetään yhtenä: e d e l l y ­tyksenä-:
näiden: pohjoisten: alueiden
tulevaa ''kehittämistä • v a r t e n .
: Tällä kertaa i i l m o i t e t a a n paähuo^
m i o n ; keskittyvän sen r a u t a - a l u e en
kehittä'miseen mitä gecloosit, n i m i t ­tävät
L a b r a d c n n k a u k a l o k s i , j a mikä
u l o t t u u keskimäärin ^ n o i n 45- m a i l in
levyisenä j a n o i n 500 m a i b n pituisena
Shaeffervillestä K n o b L a k e n t i e n o i l ta
Quebecin pcrhjoisimpaan.osaan. ; -
M u t t a a l u e e l l a todetaan olevan, mo-:
nla- m u i t a l d n metalleja, •> niinpä i esl-^
m e r k i k s i K n o b -Laken t i e n c i l l a - o n t o ­dettu
löytyvän kuparia^; nikkeliä, hq-:
peaa j a k u l t a a j a k u p a r i a Ungai^i
«Bayn seudulla. J l * , ,C' ,
s u u r t a : V . m i e l e n k i i n t o a herättänyt
• m i n e r a a l i e s i i n t y m a o|rt:myö3kap yS^.
LawTencen poh joisraHnaPa^, V vta^t^-:,
paata A n t i c o s t i - s a a r t a . Tällä n i a i -
men'"iftttee!Ss.rknimUa^'önM-mäs
-magneettist^a-lrfekfcaä. minkä i i t a s f i e -
:.'taan sisältävän n o i n 14--2Q;pr35.'^*au-taa.
'Öaudaa^ fe&iVamlsea ; a eriätähii-sen
satfÄtaari* ole^At v e r r a t t a i n - h e l pi
p o a K a i v a n t n m i f t i s t e i ^ n insinöörien
mukaan^ e i t a r v i t a mitään: m u u t a kuin
seUaineri-pägiieettivyö tair hlhn'a-. m l -
=kä vetää 'puoleensa r a u d a n j a, heittää
''el-magneettiseri "äineeri: pois.
Kaivostyöläisten ja
metallur^en
kaupunid Puolassa
Varsova: — P u o l a n Sleesiassa, P o p -
raszanjm. järven läheisyyteen r a k e n ­n
e t a a n puolalaisten kaivostyöläisten
j ä metallurgien k a u p u n k i a NovcvTy-hy.
Uutegn k a u p u o k u n o n J o r a k e i ir
nettu"kynimeniä asuintaloja.; Tänä:
vuorma työtätekevät saavat y l i 4,200
asuinhuonetta. K u l u v a n vuoden l o ­p
u l l a tulee' kaupungissa olemaan n o : n ^
12,000 asukasta. R i n n a n • monifcerT.
r c k s i s t e n - a s u i n t a l s i e n kan*ua smne
rakennetaan" k u l t t u u r i - J a k u n n a l l i s -
l a i t o k s i a — k l u b e j a , k o u l u j a , kirjasto-^
j a , kauppoja- s e k a lastentarhoja j a ;
-selmiä. Lähitulevaisuudessa i Nove
Tybystä tulee eräs P u o l a n kansanta-
: a v a l l a n k a u n e i n kaupunki.
Raskaan teollisuuden
kehitys Kiinassa
viiden vuoden aikana
P e l i l n g ; ^ : Ensimmäisen viisivuoli&!
suunmtehnan aikana, jOka alkoi v.
1 9 3 , ' - K i i n a n kansa on keskittänyt*
huom ionsa r a s k a a n teollisuuden keiif-'
tykseen. Viime vuonna teolksuuden
kokonaistuotanto • kasvoi 33 proMnä-l
a v u c t e e n 1952 verraten.: Tänä vuon-na-;
cn aikianus -koiiottaa teollisuuden
kokcnaistuotantoa : vucden ioppuim
.'mennessa-4,2-kerta:s83ti vuoteen 1949
verraten.
. K u n > v e r r a t a a n eräiden tärkeimpien
-.iteoHisuustavarciden vuc-den 1954 odo­tettavaa
t i i c t a m o a v u - d : n 1949 tuo-r
a n t c : r t ; " . n - n . saadaan seuraava ku­v
a : vuonna 1954 tullaan tuottamaan,
sahkcvoimaa 10,8 h i i l j a r d i a kilowat-t
i t i m t i a ; tr» ,2,5 kertaa enemmän kuin^
•V. 1949; kivihiiltä tuotetaan 81,990,000
tonnia, ts. 2,6: k e r t a a enemmän kum
•1949; barkkorautaa tuotetaan' 3,030,-
000 tonnia; ts. 12,4 kertaa enemmän
k u i n v; ,1949; terästä tuotetaan 2,-.
170,000: t o n n i a . ; t s : 13,7 kertaa enem­män
' k u i n v: 1949; metallmleikkuuko-;
n e i t a tuptetaan 13,513, ts. 8,5 kertaa,
e n e n m a n ; k u m .v;^ 1949 j a sementtiä
4,730,000 t o n n : a , t s . 7,2 kertaa enemr
m m a n 'kuin ^v» 1943.,
Sayukepaperin viii jataan
dltii^söi^ ^rhtenäi syynäj ; *;> i
syöN^äii alkamiseen '
; BIrmins^.ami Ala^ •—• Savukepapenn
5S.vt;3la,,c;>; eristetty bnzpyrene-ni--
•niiiKn alaa. j o n - a - t a l l i a lo-mivat ke-
- m i s t i t - a a n o v a t : aiheuttavan syöpiä,
hiirissä. D . V . Lefemme, joka tounii
M i a n i l n . syopäinHtituutissa kemiatini,
sanai, b s i i z p y r s n e n olevan eraan kaA-.
kein- voiraakkaimmista syovan aiheut-,
t a k i s t a eläimissä j a h a n sanoi sitä
esiintyvän myosim. i pilaantunses.*»
.-taupunkien Ilmassa.
. Hän ei k y e n n y t £an:maan esuntyy-Äö
benzpyrenea myoskm tupakassa
sillä sen^-toteaminen vaatu lisätutki­muksia.
M u t t a hän totesi, etta aivn-,
k e p a p e r i , voidaan: käsitellä kemialli­sesti
s i t e n , - e t t a se ehkäisee beazpyre-n
e n muodostumisen.
— N o i n 80 p r o s e n t t i a Y h d y s v a l t a in
väestöstä ei k y k e n e maksamaan k a i ­kesta
' siitä lääketieteelliöestä avusta
mitä h e tarvitsevat.
Suurliiike joutunut
taistelun kohteeksi
Chicago. — Miljonääri Lou Wolf-,
son, j o n k a sanotaan kontrolloivan 3?
yhtiötä J a n o i n 200 miljoonan doUarm
pääomia. Ori a l o i t t a n u t taistelun Eaa-dakseeh
suuren taialarsen postilähe-tyslukkeen,
Montgomerj Warfin
" k o n t r o l l i i n z a huht k. 22 p.na pidet-^
tavassa yht.ökckoukses3a Montgo­mery
W a r d : c m a a kaikkiaan 717,milr
j c o n a n d c U a rm varat j . : s t a 293 mil­joonaa
o n käteistä rahaa. \Volfsonin
tarkoituksena ilmoitetaan olevan, etta.
suurista: käteisvaroista clisi. jaetta"
yhtiön osakkaille entista runiaamölat
v . i t t o - o s i n g c t .
PAIVÄH PAKINA
UydeUisesti säteilyn johdosta.^
Toistan: on mahdotonta arvioi- V '
da tarkasti näitten k(^eilnjen\|
synnyttämiä monia vaanaja. Koko^: |
ihmiskonnan on . oltava vanill-p
Uan. Tavalliset ihmiset eivät tle-^ ||
dä^mOo. heitä nhkaa, Jos nän4^f
kokeant jatkuvat. E l o i e u i t i u i n '.
h takeita sUtä, että ^ndkntaksta
Onko Suomen vaalijärjestelmä kehno?
' ^ S u o m e s s a * on kuulemma jälleen
muodofrrettu -hallitus,: tälläkin kertaa
U r h o . K e k k o s e n Johdolla.
' i T l m ä ilahduttaa-meitä siuiresti.. jo;
sjenkin'^ v a o k s i ; että erään: t o r o n t o l a i -
s e n n e v v ^ a p e r i n - t o i m i t t a j a t , voisivat
raubä&sa^ iviettää yönsä — tarvitse-
' m a t t a : s u o m e n kehnoa vaalijärjestel-
'mää manata..^ .
L a u a n t a i n e n V a p a a - S a n a vuodatti
.'sormenpään, kokoisia kyyneleitä s en
' lcuf)an t i l a n t e e n vuoksi kim'Suomessa
. e i V i e englontilaismalUsta ' e n e m m i s -
töVa'afiJärjestelmää*', v a a n r a n s k a l a i s -
m a l l i n e n järjestelmä; minkä i)erus-t
s e l l a -"puolueita o n , p a r l a m e n t i s sa
kuhi' Vilkkllässä kissoja, millään n i U -
l ä ' el^ oie miiärSävää enemmlstöS ja
voimäay J a a i k a v a a l i e n välillft k u l uu
hallfttäten n u r i t t a m i s e e n . . . "
T^aäiiA ^ tämän kurjuuden hintana
on" Vapaa S a i i a n Sydfinvuodatuksen
m u k a a n se. että ''eihän m l n i s t e r i p a -
roille. t i u h a a n tapahtuvissa halUtus-vaihäokslssa
jää : a i k a a tehtäviensä
jci£dläol&'kiorIttamiseen . . . " '
Iftfoijitk tuntuu,'että tässä järkeilyä.
aä!!oia V a i n kakä pientä : i d k a a . £^
n S k i n 'suomessa; c n v s i t i e n k i n ' p a i j dh
t.:^/'^-^ • ,..„.....f . . . . . ..
k o j a " ja
unohtaa.
j u u r i kansan Vapaa Sana
- T o i s e k s i - se :"enemmi5tövaalijärjes-telmä*
o n s e l l a i n e n otus,- että vähem-mistöäänillä
:; b a l l i t u s p a i k a n i: • v o i t t a -
neeUa '-puolueella saattaa ' p a r l a m e n ­taarisesti
o l l a < s u u r i enenunistövoima!
Jos t ä m ä o n parempi k u i n Suomessa
käytännössä oleva "subteelllnen^vaali-perusta,
k u t e i i Vapaa S a n a sanoo, s i l -
: l o i n päädytään johdonmukaisesti a j a - .
t e l i en joko K o s o l a - t a i M a r s k i - v a i ­n
a j a n ' k u n i n k a a k s i ' h u u t a m i s e e n , sillä
t o t t a > k a i y h d e n miehen h a l l i t u s k y ky
on vieläkin p a r e m p i kuinvon vähem­mistön
h a l b t u s k y k y . mitä V a p a a S a na
pitää kansan, enemmistöä edustavan
kokoomuksen; h a l u t u s t a parempana.
Tällaiseen vähemmän mairitte­levaan
U!antecscen jontiin " c n f l - ^ :"
: nen työväenniles'' nnohtacssaan
sen, eitä iae «GUnme biokksyh-tefakniunuBMtf.
mIxBl vanha '..^por-varininm
fcMaento pitää, kjrmrtn
^ hampain ^ kiinni etaoflkentetusta ,
^ valla-aMinaslM&; j^^
' työvae^iolEfca^ on nonseniaass
Ja Voimana'plmui^
Joaton fciillftiltrn^ ^Uiaikaise«ii'
' M u s t i e n p o r v a r i e n k a n n a l t a katsoen
o l i s i tietysti edullista h i s t o r i a n tässä
vaiheessa, että ylläpidettäisiin ' l u j aa
b a l S t u s y a l t a a ' ' sellaisen vaalijärjestel­män
perusteella, mikä kieltää joko
kokonaan t a v a l l a t a i toisella valbtse-
' v i i n o l c s u h t e i s i in tyttymättömien v c l -
m i e n .jiinnalle pääsyn, t a i a i n a i ln
teki s en m a h d o l l i s i m m a n vaikeaksi.
' Matta.y mikäli o n i kysymys tyo-
: väenliftf(eest%' niin se- kannattaa,-
Ja -vaatu' demokratlu^^ laaJenfa-'.^^
mistä, eikä sen supistamista, jot-;: :
ta työtäCekevätldn saitivaitSänettr- •:
sä kauni^inri Tissä mUdlessi' on -
; Suomen: suhteellinen'vaatljärjes--
telma' " 'enemmlstövaalljäijestel- ~
män edellä Ja 'yläpuolella.'
.^Mitä ta^.;i3nomf n h a l l i t u k s i e n tols^
t u v i i n vailldokslbi^ulee/niinsyynäon
yksinkertaisesti se. että - i s i e i n m e t u -:
lmtjärvieri.j"maata ei enää v o i d a k i t -
k a t t o m a r t t - i i a l l i t a v a s t c f a i ; työläisten
j a t a l o n p o i k a i n tahtoa.
T o t t a o n , että Suomen p o r v a r i t v o i - [
vat, kiitos leskisläiselle sosialidemo­k
r a t i a n : oikeistöjchdoUe. tehdä vielä
valfailrafete r a t k a i s u j a , j o t k a vaikeuta
tavat s u b i n e n k a n s a n asemaa J a aut-:
tavat työtätekevien kustannuksella
sutuporhojen sammumatonta r i k a s t u ­misen
halua:. M u t t a - pitkän päälle e i
se (mää vetele ^ ; j a k u n petokselle p e ­rustavat
hällitusohjeimatpäljastUirat.
niin taa^^m-cälessä u u s l i i a m t t t s k r i i s ii
ytsii^ ^^jj«iHH.»w{f.4^^ yhteydessä
on iJätattaKsetta^nshtiiv^
voimakkaita, etta ne vonat tämän
tuosta hallituskriisejä aikaan
M u t t a siihenpä ne Suomen musbm
ainesten voimat, ovat amakm tafian
a s t i t:^rebtyne2t. Haluistaan hnoli-n
a t t a c n vaaleissa mursiaavan tap-
Dicn -kärsineen kokcomusmanun^
. / c : - . a t heJcentyneet s.ksi paljoa.et»
suomen demokraattinen k^iisanaina
—tyolaiS3t, talonpojat j i oppmfosa
parhahnmisto — on voinut Vi^T.
t i o l a i y a n s a rauhan ja ystavauis^
naapuris.iVun tiellä.
J u u r i n ä i n tapahtui nytkJi balUtö-kriisissä.
T o t t a on, etta kokootf»-
mamman uudeksi sulhaspojaksi
kähtäi^ sösiaUdemokraattisea
l u e e n o i k e l s t o j o h t o sai "yi
uhan-avipdla "vplton" sikäU. e t »
j^hddi h a l l i t u s p a i k a n lisää ja
vielä ylihuiäräisen paikan kpk
laiselle ^-ammattinunisteriUs"
päämlnisteriii palkka j a mö^
u l k b m l n l s t e r j i paikka :äi
m a i s e l l e " Kekkoselle joten
t o k i n v , i kerskua 'voitolla".
Näin me saamme odottaa
u u t x ; i a " näiden molempien pu
lehdistä. HäviöUe jäi -'«^ ^^^^'Lj^
men vähäosainen kansa,
t i i s t a i s e k s i tyijtyä .J^errojenjco»^jj^
s i l n . s u u r i m m a n häviön
mielessä Suomen k a o ^ . , , ' ._
v^ftiTie sal^ joukkovolmallaaB
"leveäperäisen
m u o d ^ m l s e n , mikä clisl
tjrksi' sen:
ma a n a u c m t a a n perikadon wt i »l ^
ta inilkntiikslaci;'4 &omm!iniuxaä»'ku3^^ alanlqnfcea. 7 ^ ^ ; r , S u o m e n taantumasvobnat ovat-«IksiJ Känsäkoura. , '