Vapaus, December 9, 1967

              Sivu 2 Lauantai, jouluk. 9 p. — Saturday-y Dee. 9, 1967
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
< L I B E R T Y ) ii BatabllÄed NoVi 6, 1W7
ECiTOR: W. EKLUND MANAGKR: & flUMMii
TELBPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
PubHshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdaya and fiatupdays by Vapaus
'Publishing Co. Lttnited. 100-102 £lm St. Weat, SUdbUry, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adl«tilslng rattetH^on applicatlon, translätlon tteo <A flbaige.
Authorlzed as secondiclass mail by the Post'Offic8't)eg>artnient, Ottava,
and ibr payment of poetage in cash. 1
• CANADIAN l!ANGUÄGE|PRE8S m ClUBj
TILATJSfllNNAT:
. Oanadass»: 1 vk: $10.00. 6 Ub. I5.2S USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
lTlE.$11.00.6kk.e5.75
i T k . 11.50, eick. 6435
—. Carter on oikeassa
_ Airvostellessäan "kiertoteitse" sunnuntai-illtaisen televisio-oJhjelman
yhteydessä rabaintinisteri Mirtcihell Sharpin mliribud-jettia,
mikä ottaa verorahoja varattomilta ja antaa rikkaille
fentistä suurempia rohmuamiamähdollisuiiksia, Cairterin kunin­kaallisen
komissionin jdhtajaina toiminut, Kenneth Carter i l ­maisi
mielipiteen, «ttä Ganadassa "on miljoonia yliverotdrtiuja
. . . ja useita satojatuhansia aliverotetturja" hienlkilöitä.
Hän sanoi toivovansa- että ihalliitus huojentaisi "yilivero-töttujen"
eli tavallisten canadalaiflten taakkaa miin, että tun­tuva
osa veromenoista siirrettäisiin sellaisten finanssilaeskuB-tön
kuin Montrealin ja Toronton maksettavaksi.
Ä . Carter on tässä ehdottomastti oikeassa. Viikko- ja
kuiÄtausipaUdkaisia, työläisiä ja faoimareitai ja keskiludkkalai-
9ia verkotetaan nykyään liian: paljon. Canadaösa on todella
"miljoonia yliverotettuja"jai toisaalla satoja*uhansia "aliivelPo,
tettuja"!
- - tältä pcihjalta kältsoen viikko sitten esitetyn minibudjetin
yhteydessä mätkittyä lisäveroa pahempi on pitkän tähtäyksen
ohjjelman kannalta nir Sharpin selitys, että littohallitus aikoo
romuuttaa Carterin kuninkaallisen komissionin ver^ooiudistuk-set,
joiden perusteella pyritään verotaakan oikeutettumpaam.
jakoon— veronmaksajain maksukyvyn peruÄteella.
Hyljätessään Cart raportin täikteimmät verouudisitus-
-fcdhdat, mr. Sharp ja hänen takanagoi oleva liittohallitus aset­tuivat
kannattamaan nykyistä epäoikeutettua verolmenetelmää
minkä johdosta lanikeaa kohtuuttoman suiiriverokuoirma nii­den
väihätuloisten kannettavaksi, joiden elämä on muultenkin
vaikeata. -
Carterin raportin keskeisenä eli johtavana teemana on
yksinkertainen, käsityskanta, että "doUari-onKdollari" (htiolimat-ta
siitä miten se tulee ansailtuksi, että kaikistai näistä dolla­reista
pitäisi maksaa vissien maksukykyperusteiden mukaises-
. •ti/VBToa..
Sen lisäksi, että siinä ehdotetaan pientuloisten verotaakan
helpottamista yleensä ja suurituloisrten.mukaianlukien vissien-suuiryhtiöiden
tulojen korkeampaa verotusta, Canterin rapor­tissa
suositellaan ns. "lisääntyvän pääoman" verottamista. Täl­lä
tarkoitetaan sellaisia pääomatuloja touin esim. osakkeiden
ja kiittteiniistöjen hintojen nousiistajoihtuvia tuloja, joita ei
Canadassa nyt veroteta, vaikka niitä verotetaan Yhdysvallois­sa
ja miltei kaikissa Länsi-EuiToopan maissa. Käytännössä itä­mä
tarfeoittaa seuraavaa: Jos herifeilö ostaa $10,000 arvosta osalk
keitä, joiden hinta kaksinkertaistuu vuoden kuluiessa, ihäneillä
on vuoden loputtua $20,000 arvosta näitä osakkeita. Hänen
vuositulonsa tästä "pääoman' lisäämtymisestä" on selvästi
$10,000. Samoin tapahtuu talokaupassa, jos klinteiimlstöhinta
syystä tai toisesta näin paljon vuoden kuluessa kohoaa. Kysy­mys
on selvästi tuloilta. Mutta kaikki tällainen tulo on täällä
Canadassa tällä kertaa verovapaata. Se antaa keinottelijoille
ja pääomasijoittajille erinomaiset mahdollisuudet rohmuta
verovapaita tuloja. Juuri t^tä tankoitataan Carterin raportissa
määritelmällä, että "doUari-on-dollari" huolimatta siitä miten
se hankitaan ja että myös tällaisia tuloja olisi verotelttava.
On jo todella korkea aika ryhtyä tällaisia ja muita niihin
verrattavia verovapaita tuloja verottamaan» jotta kansakun­nan
ylöttömän korkeata verotaakkaa voitaisiin aienitaa. Tälmä
on kuitenkin vain yksi niissä peruskohdiötai, minkä täyltän-töönpanoa
mr Sharp ystävineen vastustaa.
Mr. Sharp vastustaa myös Carterin raportin sitä ehdo­tusta,
mirtkä perusteella öljy- ja kaivosyhtiöiltä eitettäisiin
pois 3-vuotinen ver'ovapautus uusista laitoksista ja suuret pää-omakuoiletuspoistot
niiden vanhemmiilta laitoksilta, jtoltka
kaikki antavat tavallisella kansan Melellä puhuen suuria vero­huojennuksia
näille upporikkaille suuryhtiöille.
Mr Sha(rp vastustaa näitä vei^ouudistuksia, jotka sivumen­nen
sanoen koskisivat valtaosalta yhdysvaltalaisiten omistamia
laitokBia, sillä perusteella, että Carterin rapoirtin itäytäntöön'.
p^no"a!jaisi ulkomaalaista pääomaa pois Canadasta".
Tämä sellaisenaan on yhtä kelvoton väite kuin on kolmen
dollarin seteli rahaksi.
Yhdysvaltalaiset rahamiehet eivät sijoita tänne öe!nt!tiä-kään
Canadan ja canadalaisten "avustamiseksi", vaan nimen-
Qm,aan lisärikkauksien hankkimiseksi itselleen.
Ja vaikka he joutuisivatkin täällämaksamaan hieman
suuremiman veron huimaavan suurista voitoistaan, yhdysvalta­laiset
rahamiehet jatkaisivat täällä pääomasijoituksiaan mo­nista
syistä:
— Canadassa on sellaisia luormionrikkauksia mitä ei Yh­dysvalloissa
ole tai mitä siellä on kovin vähän (nikkeliä/rau­taa
jne.) ~" _
— Canadan luonitonresurssien kehittäminen jia hyväksi­käyttäminen
auttaa yhdysvaltalaista teollisuutta ja niinmuo­doin
pääomasijoitus Canadassa auttaa yhdysvaltalaisia.
— Canadasta tulee monissa tapautksissa pääomasijoituk­sien
palkkioksi paremmat korko- ja voittotulojt kuin Yhdys­valloista.
"
Kaikkein tärkeintä on Jfluitenkin tässä yhteydessä muistaa
ERIÄVÄ MIJBLIPIDE
Aiheen, tähän Vapauden yleiäön
osaston kiijeeBeeh ahtoi mariraskuun
18 päivänä jtilkaistu Vapauden toi-
•mitiuisfkiiTJoitufe,. jossa 'käsiteltiin va-ralkxmsuU
Stadiulksen Torontosisa Jpi-tämää
puhetta,
Kaijoamatta kirjoitulfcsen muihin,
osiin, lainaan ikxxhdan, josta olen
eri mielis. "Mr. Stadius^ kiinnitti
O I K E U T E T U S t i huomiota siihen.
ett8 moinet meistä vieflä taistelevat
Suomen Vapauissflitaa". S*, ^ t tl
Vapaus yhtyy tälhän mr. Stadiuk-aen
kantaan, tuntuu ihTneelliseltä.
E n tiedä missä määrin mr. Sta-dluksen
takana olevat joukot tätä
sotaa vielä käyvät, muitita heidän
lalBteluttsa täytyy tapahtua "tuu­limyllyjä"
vastaan, sillä muuta vas­tustajaa
heillä e i ole.
Ollessani mukana järjestötoimin­nassa,
muisitan että ei enään vuo-s
l in oMut kohteliasta lausua pie-nintä/
kään huomautusta Suomen
lutnkOtasodasta, sentäihden, että se
häiritei "ytrteisrintama" yi-itystä.
toisin ajattelevien kanssa. Tulienpa
kuhineeksi aifktaa, kohta 25 vuolta
kun on jän-jcstetty minkäänlaistiv
muistojuflilaa Suomen 'luokkasodan
muistoksi. Vleläikö hiljaisempaa so­taa
halutaan?
Tämä ei muuten ole ensi kerta,
ton tämä "mysteerio" Suomen hiok
kasodan uudestaan tappelemisesta,
puheen yhteydessä mainitaan. Ih­meekseni
ikuulJn sen jo vuoeia sit­ten
omissa juhlissamone. Juhlien
päätläjäislkonsertissa pitämässään
puheessaan eräs .maasta nyt pois­tunut
nuorempi henkilö, heitti syy­töksen
meille vanhemmitle järjestö-ihmisille,
eitä olemme yhteistoimin­nan
jamina, koska tappelemme sitä
Suomen luokkasotaa täällä uudes­taan.
O l i n yhtä ymmällä silloin, niin-ifcuin
olen nyljkin, että mistä täl-ilainen
kanta on päässyt syntymään.
Olen vuosien varrella tavannut ja
tullut tuntemaan monia entisiä pu-nalkaartilatsia,
tjotika ovat vilpittö-määti,
kaikella tannoUaan ottaneet
osaa joukkotoimintaan, liiaksi ko­rostamatta
omaa tai punakaartin
osuutta joukkolitkkeessä Suurelta
osalta he ovat ikSsittäneet että Suo­men
työväenluokan 1918 kärsimä
tappio.oli vain yksi thävitty taistelu
työväenluokan ja koko rhmiskunniin
taistelussa paremman elämän puo­lesta.
N i i n hartaasti kuin toivoisimmo-että
Ganadan-suomalaiset työläiset
löytäisivät yhteisen pohjan etujen­sa
j a kulttuurinsa vaalimiseen, us­kon,
että ei mennyt Suomen luok­kasota,
vaan tämän päivän, koko ih­miskuntaa
tärisyttävät kysymykset,
jaflcavat ihmiset kahtia, n i in myö.skin
suomalaiset.
Paljon on tapahtunut asioita,
senjälkeen kun Suomen luofckaso-ta
käytiin, jotka koskevat jokaista
ihmistä ja joissa täytyy ottaa kan­taa,
joka mahdollisesti on erilainen
kuin jonkun toisen ihmisen on ol­lut.
••• . •
Väittelyä on aiheuttanut Hitleris-min
j a fasismin nousu Euroopassa,
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
toinen maailmansota j a sitten tä­mänpäivän
suurin "vedenjakaja"
Yhdysvailtojen julma, epäinhtmilli'-
nen sota pientä ja uirhiooiUista Vietk
namin kansaa vastaan.:
, Niilipä olisi mielestäni varakon­sulikin
teihnyl paremman palveluk­sen
yhtenäisyyden asialle, jos olisi
saanut kuulijansa hyväksymään pro­testiin
Yhdysvaltain hirvittävää so­taa
vaistaan. Me viime keöän juh­lissamme
-hyväksyimme tällaisen
pi-otesitiil Valikoiseen taloon läftetöt-täväksi,
kuuiltuamime t r i Endicottin
mainion puheen.
ToivoTOUiIoeni on siis että koe­tamme
realisciäti katsella syitä kan-r
salaistemme hajaantuneisuuteen,
eikä tehdä meistä luokkasodan ve­teraaneista
syyllisiä, sillä ne meis­tä,
jotka vielä elossa olemme, olem­me
siinä kunnossa, että ei meistä
ole tappelijoiksi.:
Lopuksi Vapauden mainitussa k i r -
joituiks«ssa lausutaan toivomus, että
jätetään historian ihuoleksi loukka-sodan
selvittäminen. Mutta minkä­lainen
historia siitä syntyy jos
sodan uhrit vaiennetaan. Saksan
kansa on jo ikauhean vihainen kuu­lemma,
jos ihitlerismin julmuuksia
pengotaan. Mikä historiallinen yh­täläisyys!.
Lähetän lä.ssä ttai-vehdykseni vie­lä
elossa oleville punakaartihiisillc,
missä olettekin^ että muistaisimime
ensi tammikuun lopulla tulleen ku­luneeksi
50 vuotUi siitä, kun olim­me
pakoitetut tarttumaan kivääriin
puolustaaksemmo elämäämme, kote­jamme,
ja juuri saavutettua Suo­men
itsenäisyyttä, suomalaista por­varia
sekä Saksan imperialismia
vastaan. Toivon, että vietämme hil­jaisen
hellken niiden tovereiden
muistolle jotka kaatuivat rintamalla
ammuttiin sorakuoppiin, tai nään­tyivät
nälkäkuolemaan vankileiril­lä.
Sain hiljattain'kirjeen Suomestn.
Entiset PunalkaartiJailaiset R.Y. pu­heenjohtajalta,
Jossa kysyttiin, tic-därtkö
crAo Ganadi!!3sa vielä paljon
entisiä punakaartilaisia elo.>i3a.
(Suomtssa on noin 5.000). \'a3ta'?in
että en tiedä ja että se joka tä­nään
on vielä elo.ssa on jo huomen­na
poissa.
Ivar Kitunen.
Sarnia.
.. » . »• •, ö
Kysymys mainituisa toimituskir-joitukseysa
oli siitä, miten meriC-tellen
voitaisiin yhteisiä Suomen it­senäisyysjuhlia
järjestää — eikä
lainkaan suhta istumisesta työväen­liikkeeseen
yleensä, punakaartilai­set
mukaanluettuna. Vapaus ei ole
koikaan karttanut totuuden puolus-tamiscs.
sa työväenliikkeen osuudesta
Suomen itsenäisyystaistelussa, eikä
tule va.?taisuu(lc.>sakaan kartta­maan.
Multa kaikella' on aikansa ja
paikkansa, eikä ^teistoLmintaa saa­da
aikaan missään asiassa jomman
kumman osapuolen "ehdoilla"
vaan vissien kompromis-sien perus­teella,
jol«a voidafui yhteiseksi hy­väksi
kaikkien toimesta hyväksyä.
— Toim. .
KYMMENES JOUUIKUum
Jhrtilsoikeuksm fiäivän, . :
'Jodlakuun ,
.'hdisiyneet ffansokurtnot
o m m m n a a ffimisoikeiiK-':.
sieh julistuksen. ^ . *-•
kdsittövor.Merikohtaa
)o/ta ovat mm.:
Rmlset( _
sornonarvoisio. Heilli
/ o n kalkillatamat :
///• Jotai.sello (hmisellä on
elämisen oiTteus Jo oikeus
'•9: vopauteen |a tufvallisuu-l
sqcn torvi
T k o i H k . ^
Ensi kertoo historlon oikono on nyt
"olen^Dsso konsoinvglinen" " •
ihmisoikeuksien moaritvlmä.
USA haluaa Vietnam
kysymyksen YK:hon
Wa9hington. — Yhdysvaltain senaat­ti
hyväksyi viikko sitten yksimielises­ti
päätöslauselman, jossa kehotefaan
presidentti Johnsonia tekemään uuden
yrityksen Vietnamin .sodan ottamisek­si
esille YK: n turvallisuusneuvostossa.
Senaatin demokraattisen ryhmän
johtaja Mike Mansfield, jonka aloit­teen
pohjalta päätöslauselma hyväk­syttiin,
sanoi senaatin ilmaisevan tä-teti
huolestumisensa sodan jatkumisen
johdo.sia. Mansfieldin mukaan päätös­lauselman
päätarkoituksena on pakot­taa
turvallisuusneuvoston .jäsenet il­maisemaan
haluavatko he rauhaa
Vietnamiin.
Kysymys oli ensimmäisen kerran
turvallisuusncnjvoston asialistalla pari­sen
vuotta sitren, mutta neuvoston
jäsenet eivät ole ryhtyneet mihin­kään
toimiin asian johdosta; Etenkin
Neuvostoliitto ja Ranska ovat vastus­taneet
asian ottamista esille neuvos­tossa.
RuasfeiBin tribmiaaflin pääftös;
USA TODEHU SYYUtSEKSI
KANSANMURHAAN VtETNAMiSSA
PIDETÄÄN VAPAUS
ENTISELLÄÄN
Minäkin Vapauden lukijana halu­aisin
sanoa mielipiteeni siitä laa-jentamislkysymyksestä
ja mielipitee­ni
on, .että harkitaan tämä asia
uudelleen ennenkuin sitä päätöstä*!
toteutetaan. Olen varma, että leh­temme
ei ole taloudellisesti niin
vankalla pohjalla että sen kamiattaa
tämän kaltaisia suunnitelmia ruveta
täyttämään.
Muistetaan suomalainen sananta-pa
että syö säästäen savea, i sanoi
sammaikko pojalleen. Vaikkapa ko­likko
olisikin säästössä niin pide­tään
se sadepäivän varalle. Vaikka
eihän kukaan Vapauden tilaaja olisi
laajennusta vastaan jos lehtemme
olisi taloudellisesti varmalla poh-jiilla
Mutta ottaen huomioon tämän
nykyisen kannattajajoukoni niin se
on suuremmalta osalta "klupu kym­menellä"
olevaa joukkoa. Hyvin
harva nuoristamme on lehtemme t i ­laaja,
kun-he ovat koulussa oppi­neet
enjflannin kielen, niin he myö.s
lukevat enjrlannin kielistä kirjalli­suutta.
Tämä nykyinen Vapauden kannat­tajajoukko
pienenee pienenemis­tään
ja tänä päivänäkin on hyvin
vaikea saada uusia tilauksia ja mah­dollisuudet
aina vain heikkenevät.
Toisekseen, tämmöisten suunni­telmien
toteuttaminen tuottaa huo-mattifivia
lisämenoja, työvoiman ja
monen muun asian suTiteen, Minun
toivomukseni olisi että otetaan ti­laajien
ja kannattajien yleinen mie­lipide
huomioon ennenkuin aletaan
mitään suunnitelmia toteuttaimaan.
Sillä kun näin menetellään niin ou
tulevaisuudessakin joukko joka tar
peen tullen ojentaa auttavan käten­sä.
: .
Tarzwell, Ohi.
• Geo. ,
i Roskilde. — Amerikkalaiset tap­pavat
vietnaäiilaiBia vain sen vuoksi,
että he dvat vietnamilajsia, samalla
tavalla kuin natsit tappoivt juuta­laisia.
SiksiYhdysvallat on syyllisty­nyt
kansanmurhaan, sanoi, ranska­lainen
kirjailija Jean-Paul Sartre
ftuissellini tribunaalin päiättädäisis-tmmossa
Röskildeaöa perjantaina.
Tribunaali totesi Yhdysvallat syylli­seksi
kaikkiin niihin kohtiin, joista
s:(tä oli syytetty: kansanmurhaan,
kiellettyjen aseiden käyttöön, van­kien
pahoinpiltelyyh ja pakkotoimiin
siviiliväeisitöä vastaan j a aggressioon
Laosia ja Kahibodzhaa vastaan. -
Tuomioistuin totesi Japanin, Thai
maan ja Filippiinit osasyyllisiksi
Yhdysvaltain aggressioon. Tuomio­istuimen
päätös, jonka luki istun­nossa
puheenjohtaja jugoslavialai­nen
lakimies Vladimir Dedijer, o li
yksimielinen Japanin osasyyllisyyt-tä
koskevaa kohtaa liikuun ottamat­ta.
Kolme tribunaalin jäsentä kaltsoi
Japanin osallistuneen sotatoimiin,
multa ei tahtonut kuitenkaan syyt­tää
sitä aggi^siosta.
Tribunaali on hyväksynyt kaikki
todisteet oikeina, ilmenee tuomiois­tuimen
varapuheenjohtajan ranska­laisen
matemaatikon Launent Sch-vvartzin
oikeudenpäätöksen, yhtey­dessä
esiittäm^tä selosti|ks$fifta. . >
Ennen istunnon pääittymistä luet­tiin
englantilaisen i U o s o ^ Besi-rand
Russiellin sanoma; joUä kuului
seuraavasti:
Emme ainoastaan »yytö Yhdys­valtoja
rikollisiste toimista. Täytäm­me
arvokkaan, tehtävän.;
muus ja hiljaisuus on rita)s Tah­domme
tuomita pahan j a herättää
omatunnot Todisteet pairiäVat ras­kaina
Yhdysvaltoja vastaan. Emsne:
tule koskaanuinohitamaannliitä. Huo­lehdimme
siitä, elttä kaiikki saavat ne
titltoonsa. Meidän tulee ' taVoittaa^
amerikkalainen sotilas ja saada hä­net
oivaltamaan, mitä hän tekee.
Meidän on heräteittävä vastustusta
Yhdysvalloissa, sanoi RusselL
Ennen tuomioistuinten päätöksen
lukemista esitiettiin istunnossa toi­sen
keiTan ranskalaisen Roger Pfcin
Vietnamia esittävä elokuva, jossa
näytetään kauhukohtauksia sodasta.
Mm. amerikkalaisia ja etelävietna-.
milaissotilaiita nähtiin pahoinpitele-mäissä
ja tappamassa vietnamilaisia
siviilihenkiiötä ja epältyjä s&sejä.
SUONESTA KAKSI SUURTA
PAPERIKONEHA USA:han
jHe'sinki. — Valmet ,ja Tampella
ovat yhteisesti neuvotellen saaneet
Yhdysvalloista kahden suuren paperi­koneen
tilauksen. Tilauksen arvo on
noin 10 miljoonaa dollaria eli noin
40 miljoonaa markkaa ja toimitukset
tapahtuvat pääosiltaan vuoden 1969 ai­kana.
Koneiden on oltava käyntikun-nossa
vuoden 1970 ensimmäisen nel­jänneksen
aikana.
Tilausten merkitys suomalaiselle pa­perikoneteollisuudelle
on monelja Jar^
valla merkittävä, siliä ne saatiin ki­reän
kilpailun vallitessa ja mukana
kilpailussa olivat amerikkalaiset tun­netut
yritykset, joilla oli vielä 7 pro­senttisen
tuontitullin antama etu puo­lellaan,,
kertoivat Valmet Oy: n pää-jchta;
a Olavi Mattila ja Tampella
Oy: n toimitusjohtaja Johan Nykopp
järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Koneiden tilaajana on amerikkalai­nen
suuryhtiö Boise Cascade Corpo­ration,
jonka uusi paperitehdas ra­kennetaan
DeRidderiin Louisianaan.
.Sopimus allekinjoitettiin 24.11.
Tampella toimittaa DeRidder projek
lia varten yhdistetyn kraftliner- ja
säkkipaperikoneen, jonka . ohjelman-mukainen
vuosituotanto on eurooppa­laisissa
mitoissa 135,000 m kraftlineria
ja 75,000 tn säkkipaperia. Korieen vii­ran
leveys on 8.3 m (326"), valmiin
paperiradan leveys noin 7,65 (302")
ja konesin käiytön maksiminopeus 915
m/min (3,0007min).
Valmet rakentaa tähän tehtaaseen
suuren sanomalehtipaperikoneen, jon­ka
vuosituotanto on 140,000 tn, viiran
leveys niin ikään 8.3 m (326") ^a val­miin
paperiradan leveys 7.7 m. Ko­neen
työnopeus on 315 m/min (3,000'/
min) eli suurempi kuin yhdenkään tällä
hetkellä toimrvan sanomalehtipaperi­koneen
koko maailmassa.
Molemmat koneet kuuluvat lajissaan
suurimpaan luokkaan maailmassa.
Kumpikin paperikone varustetaan Val­metin
pituusleikkurilla, jonka työno­peus
on 2,280 m/min (7,5007mrn).
Molempien paperikoneiden suunnit­telutyö
suoritetaan Suomessa ja se
edellyttää koneiden yhteisestä levey­destä
ja samasta rakennenopeudesta
johtuen suunnittelun koordinointia
Valmetin ja Tampellan suunnittelu-osastojc>^
n kesken. ..
Tilaai-an puolelta vastaa tehdassuun
nittelusta Boise Cascade Coiporatio-n
in oma suunnitteluosasto sekä Rust
Engineering Company, Birmin^am
Alabama. Mielenkiintoisena lisäpiir-tesnä
todettakoon, että nifti ikään
Ruslin suunnitelmat Owens-^Illinoisin
ja Pinevillen sulfaattiselluloosa- ja
krafllinertehtaat, joihm Tampella on
toimittanut kraftlinerkoneet, sijaitse­vat
100 km säteellä DeRidderistä.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Vaikka olen "laillisen
iän' saavu;taneena vanhuudeneläk-keellä,
en siitä huolimatta saa sitä
uutta Canada Eläkesuunnitelman
eläkeOlä, josta olen yhdessä entisen
työnantajani kanssa maksanut eläke­kassaan
toista vuotta. Mitä pitäisi
tehdä asian selvittämiseksi?
-r-r Vapauden lukija.
Vastaus: E^sjtitäkää valituksenne
osoitteella: Regional Office of Old
Age Security of: Department of
Health and Welfare, 25 SL Clair
Ave. E., Toronto, Ont. . ,
Jos läs'tä ei ole apua, niin kirjoit­takaa
osoitteella Minister of Natio­nal
Revenue, Ottawa, Ont. tai jos
eltie saa häneltäkään 'tyydyttävää
vastausta, sitten osoitteella: Penäon
Appeals Board. Uskomine teidän
olevan oikeutetun saamaan "The
Canadian Pension Planin" kuukau-j:
ij.';aiset eläkemaksut sillä- pohjalla
kuinka paljon olette siihen .maksa­neet.
Jos tulonne on oUut sanokaam­me
$300.00 kuukaudessa; silloin
olette oikeutettu saamaan $7.50 jo­kaista
maksamaanne kuukautta koh-
M; jos tulonne on ollut $400.00 kuu­kaudessa,
sillQin_<jl£!tte oikeutettu
saamaan $10.00 jokaista maiksa-.
maanne kuukautta kohti; tai jos tu­lonne
on ollut $416.67 tai sitä suu-,
remmat, silloin olette oikeutettu
saamaan 810.42 kutakin maksa­maanne*
kuukautta kohti.
Ida Hakala, N o i t h Bay, Ont., täyt­tää
torstaina, joulukuun 14 päivänä
75 vuotta.
E l i s a Salonen, Edmonton, Alta.,
täyttää lauantaina, joulukuun 16
päivänä 87 vuotta.
Yihdymme «sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Yhdysvaltalaiset rahamiehet. joilla on pääomasijoituksia
Canadassa, saavat Yhdysvalloissa verohuojennuksen kaikesta
siitä mitä he veroa maksavat täällä Canadassa. Toisin sanoeni^
jos Canadan hallitus kieltäytyy verottamasta YhdysvaiUoissa
asuvien yhtiöiden tai yksilöiden Canadasta hankkimia "lisään­tyviä
pääomia", se koituu Yhdysvaltain hallituksen eduksi,
koska siellä verotetaan tällaisia tuloja. Ja toisaalita, jos Canah
dassa verotettaisiin tällaisia tuloja sanoktaaömme samassa mää­rässä,
mitä niitä verotetaan nyt Yhdysvalloissa, nämä alme-rikkalaiseit
pääomasijoittajat jäisivät "omilleen" —miuitta silti
olisi tärkeänä erona se, että ne maksaisivat veToa Canadalle,
eikä Yhdysvalloille, kuten nykyisen järjestelmän piuitteissa
tapahtuu.
Kuten huonaataan. pääministeri.Shat^in csittamÄ "peilko"
ulkomaalaisen päädman "pa^-
ita''-Canadan rajojen, ulkopuo­lelle
on vain sanahelinää, min­kä
ilmeisenä tarkoituksena on
peitellä suureilta yleisöltä liit­tohallituksen
kurjan ^erotus-politiikan
olemiusta.
Me emime fcuiterikiaan usko,
että canadalaiset «antavat oi­kein
helpolla tässä asiaissa pe­riksi.
Todennäköistä oni, elttä
yleinen mielipide tulee vaati­malla
vaatimaan Carterin ra­portin
tärkeimpien ehdoltusten
täytäntönöpanoa niin, että ny­kyinen
epäoikeutettu verotus-menetelmä
tulee uusituksi sen
yksinkertaism katsantokannan
perusteella että "doUari-on-dol-lari',
ja että kaikkia tuloja on
verotettava niimehomaan yksi­lön,
liikk<een ja yhtiön maksu­kyvyn
eli tulofjen suiuruuden
perusteolla.
PÄIVÄN PAKINA
JO ON AIKAKIN MUUTTAA
Oltawasta tuli viikon alussa kau­an
odotettu tieto, siitä, että Cana­dan
avio&rolakeihin esitetään vih­doin
viimeinkin muutosehdotuksia
joiden perusteella päästään ennen
pitikään tässäkin asiassa pimeä.stä
keskiajasta ainakin vähän lähem­mäksi
nykyisyyttä.
Kukaan ei tietenkään halua ta­vallisen
kansan kesikuuteen Holly-woodin
maHi.sta "perhe elämää"
tai paijon naineen aisbestitehUulija
miljoneerien avioitumisennälyksiä.
vedettävätei tavallisen kansan kes­kuuteen.
Mutta silloin kun avioliitossa on
tullut kahdelle ihmiselle ja heidän
huolletitavilleenikin maanpäällinen
helvetti —: kun mitään mahdolli­suutta
ei enää ole vallitsevien kiis­tojen
ja riitojen .sovittamiseksi —
on ehdottomasti väärin lain ni­missä
ylläpitää ja jatkaa tällaista
"avioelämää".
Yleisesti myös tiedetään, ettii
Canadasisa on tuhansia ja tuhan­sia
onnettomia ihmisiä. nimen­omaan
sen vuoksi, k u n heidän p o i -
he-olämänsä on ajautunut syystä
tai toisesta karille, mutta heillä
on asiallisesti puhuen. kiellettv
lain voimalla mahdollisuus elä-,
mänsii. uudolilcon ailoitttMuiscksi.
Canadassa on tähän mennessä ja
vieläkin mahdollisuus saada avio-eio
vain silloin, jos voidaan "to­distaa",
että jomipi kumpi avio­pareista
on tehnyt aviorikoksen.
Tämä on tietenkin perua niiltä
ajoilta, jolloin katsottiin kirjaimel­lisesti,
että minkä pappi on yh­teen
liittänFETsitä. ei Voi oikeus-laitogkaan
erottaa.
Ja tämä tekohurakaus on joh­tanut
todelliseen oikeuden haiven^
tamiseen ja lulkemattömiin väärin-peilaamisiin
aina vääränvalan te­koihin
asti.
Lain mukaan avioeroa anova
pari ei saisi olla missään kesKe-näisissä
neuvotteluissa avioei-oky-isymyksen
järjestelystä.. Yleisesti
kuitenkin epäillään, että aviopuoli-set
"sopivat" usein keskenään,
joko "piitlkää tiklkua" vetäen tai
joitalkin muita "mittojjaV hyväksi-ikäytitäen,
kummasta osapuolesta
tulee 'syyllinen" ja kummasta
'Isyyttäjä". , .
Tämä sellaLsenaan on jo nykyi­sen
lain kirjaimen ja hengen puli-veivausta.
Mutta kun asia järjestyy
siten vaivalitomftmmin, niin sitä
kerrotaan ikäytottävän joukkomi­tassa..
Suorastaan tymipäLseviä ovat no
"salapoliisien" avulla järjestettä­vät
"todistajalausunnot", jotka
vaikuttavat silitä, että tällaiset
"todistajat" -voivat tehdä mont;i.
väärää valaa päivässä.
Tavallisena rutiinina, on tällai-
. sessa tapauksess<i se — ja siinäkin
on usein osapuolten yhteinen so­pimus
pelissä, — että "syyttäjän"
hfkimies tuottaa "todistajaksi"
Ijonkun yksityisen salapoliisin,
joka kertoo miten hän oli "syyt­täjän"
tai jorikun muun kehoituk­sesta
mennyt "syytetyn" asunnolle
tai väliaikaiseen asuinpaikkaan, ko
putlanut-Ovea taFsoittan.ut ovikel­loa
ja "nähnyt" oven raosta, että
"aviorikoksesta" syytetyn heila oli
huoneessa yöpukeissa tai muuten
vähissä tamineissa ja että"syy\et-
^tykin" o l i ilmeisesti ollut yöpuul-
.4a. ' • •
Kun yksi ja sama salapoliisi an­taa
yhtenä ja samana päivänä usei­ta
tämäntapaisia, miltei sanasta
sianaan toistuvia "todistajalausun­toja",
niin se aiheuttaa kuvotusta '
kenen tahansa rintaan. ' .
Ja suorastaan lekkeripellksi me­nee,
esim. senaatin "istunto" s i l l o in
kun siellä hyväksytään yksitellen
pitkä luettcdo Quebecin ja New
Brumsvviokin avioerojuttuja.
Vielä pahempi on kuitenkin nii­den
ihmisifen asema, joiden mies
tai vaimo on Joko pairantumatto-.
mana mielenvikaisten parantolassa,
oi l nkau t isoon va nk i lara tJga istu le­seen
jostakin suun-ifeoksesta tuo­mittu,
auttamaton huumausainei-,
den käyttäjä tai joku muu sellai­sessa
asemassa oleva henkilö, mis­tä
ei kerta kaikkiaan voi "avio­rikoksen"
peruBteellsi avioeroa hn->
kea. Siinä ei auta edes-vääirä va^a-
Tällaisten ihmisten asema on
kaikkea muuta mutta ei kadehdit-;
tava.
On siis ^0 koiikea aika tehdä
inmutaksia avioerolakeihimnie
miin, että avioeron saannin perus­taa
laajennetaan mahdoUisimman'
paljon "aviorikoksen" ulkopuolel­le.
Allekirjoittanut on sitä mieli­puolta,
että avioero olisi myönnet­tävä
aina silloin k u n avioliitto on
syystä toi toisesta aijautunut pe­ruuttamattomasti
karille.. on tur­haa
; kiusata ihmisiä yhteiselämän
puitteissa siiUoin jos heillä ei ole
enää mitään yhteistä eikä mah­dollisuuttakaan
toistensa mudel-ileen
löytämiseksi.
Tässä ei ole 'lainkaan kysymys
"aviositeiden" heikentämisestä
yleensä, kuten josikus kuullaan sa­nottavan,
vaan sen tosiasian tun-nusitamincn,
että siltoin kun ne
l"aviositeet" ovat pei*uuttamatto-maisti
katkenneet, ihmisiä ei pidä
lain uimiisisä ipitää epäonnis­tuneen
avioliiton orjina.
—1«ms«lft)ura.