Vapaus, January 21, 1967

              Suonien hyvä tahti jatkui,
Ruotsi kaatui 22 pisteellä
Tampeve;?'^ Suomen 22 pisteen
voittoon ^ t t y i Icolmas pikaluis-telumaaotblU'Ruotsia
vastaan Ra­tinan
stadionilla sunnuntaina. Suo­men
lauantaina hankkima yllätys-johto
kavebtui' sunnuntaina vain
yhden pisteen, j a maaottelun lop­pupisteet
< olivat 191—169. Suomi
on aiemmin hävinnyt kaksi ensim­mäistä
pikaluistelumaaotteluaan
Ruotsia vastaan.
Pakkanen oli edellisestä päiväs­t
ä kiristynyt, asteita oli sunnun­taina
noin —20. J ä ä n pinta olr
nahkea^ Huolimatta pakkasesta
Jouko Launonen teki lempimatkal­laan
1500 metrillä hyvän ajan
2.11;5 voittaen- y l i kahdella sekun­n
i l l a Ruotsin parhaaksi luistelijak­si
maaottelussa kohonneen Johnny
Höglinin. 5006 metrillä Höglin puo­lestaan
oli '.''Launosta nopeampi
voittaen parinaan luistelleen Lau­nosen
vajaalla sekunnilla. Högli­nin
aika ; o l i 8.04,8 ja Launosen
8.05,4. Launonen löi vain kymme^
tiyksellä hyvin luistelleen Rauli
Helenin. .
Nuorten matkoja hallitsi sun­nuntaina
Kimmo Koskinen selväs­ti
voittaen molemmat matkat. Epä­virallisessa
pistejärjestyksessä Lau­nonen
sai voittolukemikseen 182,
506 lyöden lähes, kahdella pisteel^
lä Johnny Höglinin. Kolmantena
oli pistejSrjestyksessä Göran Claes-son
ja seuraavina olivat orjan
Sandler ja Rauli Helen ennen
Jonny Nilssonia.
L A U N O S E N HEINIÄ
1500 metrillä Jonny Nilsson te­k
i ensimmäisessä parissa pohjalu­kemat
2.15,6 Raimo Hietalan hä­vitessä
0,2 sek. Kolmannessa pa­rissa
Johnny Höglin alitti maan.
miehensä ajan saaden tuloksen
2.13,8, mutta tätä johtoasemaa ei
Höglin pitänyt kauan. Launonen
luisteli heti perään ajan 2.11,5 pi­t
ä e n lähes koko matkan tähtäimes­sään
2,10 alitusta. Suomen Olavi
Hjellman kaatui toisessa parissa
menettäen hyvältä näyttäneen mah-doUisuutensa.-
MyÖs Launonen oli
vähällä kaati^ samassa kaai-teessa.
H E L E N I N LOISTOSUORITUS
Ensimmäisen 8,10 alituksen 5 000
nietrillä teki kolmannessa parissa
luistellut Ruotsin orjan Sandler,
joka kiri aikaan 8.08,2. Tämän
ajan pystyivät alittamaan vain Hög­lin,
Launonen ja Helen, joka teki
liuden henkilökohtaisen ennätyk­sensä
8.05,5. Nuori tulevaisuuden
\upaus Helen lunastikin monilla
ennätyksillään lipun Grenoblen esi­kisoihin
yhdessä Launosen j a nuor­ten
sarjassa luistelleiden Kimmo
Koskisen ja Pekka Hälisen kanssa.
Luistelumaaottelun Suomi—Ruot­si
1500 m: 1) Jouko Launonen S
2.11,5 2) Johnny Höglin R 2.13,8
3) Göraii Glaesson R 2.14,0 4) Sep­po
Hänninen S 2.14,4.
Nuoret 1500 m: 1) Kimmo Kos-
Kaija Mustonen
ehdoton' mestari
. J y v ä s k y l ä . — 27 asteen pakka­nen
aiheutti sen, etteivät kaikki
naiset pystyneet luistelemaan Kars­tulassa
loppuun 3 000 metriä SM-luisteluissa,
koska jo 1 000 met­rillä
olivat jotkut palelluttaneet
poskensa niin että joutuivat tur­vautumaan
lääkärin hoitoon. K a i -
Mustonen v ^ t i molemmat mat­kat
ja siten myÖ^v'akuuttavasti oli
IpdsteissS paras.
Tuloksia: 1000 metriä: 1) Kaija
Mustonen, 1.41.9 2) Kaija-Liisa Kes-kivitikka,
1.43,1 3) Riitta Noronen
( T U L ) , 1.44,8.
3 000 metriä: 1) Kaija Mu.stonen
5,36,4 2 ) Kaija-Liisa Keskivitikka
5-37,7 3) Paula Halonen, 6.04,1 4)
Riitta Noronen, 6.06,7.
; Yhteispisteet: 1) Kaija Musto­nen
208,250 2) Kaija-Liisa Keski-kinen
S 2.14,7 2) Pekka\ Halinen
S 2.15,0 3) Jan Marmstäl R 2.18,7.
5 000 m: 1) Johnny Höglin
8.04,8 2) Jouko Launonen 8.05,4
3) RauU Helen 8.05,5 4) orjan
Sandler 8.08,2.
Nuoret 5000 m: 1) Kimmo Kes­konen
8.15,0 / 2 ) Jan Marmst&l
8.19,7 3) Pekka Halinen 8.25,8
4) Jan Carlen 8.29,7.
Sampo-filmin
e^tystilaisuukftia
Kalevala aiheinen väri-elokuva
SAMPO, on nSytetty monella paik­kakunnalla
Canadassa, ja on joka
paikassa saanut erittäin sviosiolli-<
set lausunnot.
Tämä filmi esitetään vielä seu­raavilla
paikkakunnilla.
Toronto,. Don HaaliUa, sunnun­taina
tammik. 22 pnä, kello 4 ip.
South Porcupine,
tammikuun 29. pnä.
sunnuntaina,
Sudbury, helmik. 5 p. k l o 2 ip.
Sault Ste. Marie, helmik. 12 p.
klo 2 ip.
Port Arthurissa j a ympäristössä
helmikuun 19 j a 25 päivän viikon­loppuina.
Venäläistahti Kaukolovassa
PORT ARTHURIN miUMISIA ~
Port Arthur; — Pysäköimissakot remaan jäivät poikansa Elmer ja 2
kohosivat mittariparkkauksesta kah lastenlasta, sekä veljiä ja sisaria
teen dollariin viime maanantaina, ynnä muita sukulaisia Suomessa.
Uusi säädös on. seuraavanlainen. • * *
Jos olet saanut sakkolapun autosi Mrs. Hilma Kiuru kuoli täällä;
o l l e s s a n ^ t t ä r i n vieressä,; on sakko- sairaalassa tammik. 10. päivä pit-summa
$2;Ö0, jollet maksa. 46 tun- käaikaiaen sairauden jälkeen. Häh
nln kuluessa voi sakko nousta vii- oli syntynyt Suomessa ja o l i 74 vuo­tias.
Canadaan Fort Francessiin hän
tuli v. 1929, ja s i i r t y i t ä n n e 24 vuot--
ta, sitten; Suremaan jäi t y t ä r p u o l et
mrs,. Sylvia Penna ja nirs. M . Lin­tunen,
sekä kaksi siskoa Suoniessa.
Lauantai, lammik. 21 p. —Saturday, Jan. 21, 1967 Sivu 3
toen dollariin.
Sulo E. Salo kuoli kotonaan K i i
vikoskella tammikuun 13. päivä.
Hän oli syntynyt Suomessa j a o li
60 vuotias. Saapunut tänne j a asu­nut
järvienpäässä 42 vuotta. Su- CSJ:n Port Arthurin osaston vuo-
Kaukolovo. — Neuvostoliittolai­set
hallitsivat täysin miesten 30
kilometrin ja naisten 10 kilomet­rin
hiihtoa. Kolmella peninkul­malla
neuvostoliittolaiset veivät
kuusi ensimmäistä sijaa, naisten
kympillä kaksoisvoiton. Ruotsii;)^
Toihi Gustafsson onnistui jälleen
rikkomaan neuvostonaisten rinta­man
kymmenellä kilometrillä si-joit
umalla kolmanneksi. Mäkikil­pailun
kullan vei Tshekkoslova-kian
Vladislav Divina kannoillaan
Kopa Tsakadze j a Pjotr Kovalen-ko.
Suomen Mikko Joki-Anttila
oli mäkikilpailussa yhdeksäs ku­ten
myös Eero Mäntyranta kol­mella
peninkulmalla. Pentti Pe­sonen
ja Eino Huhtala keskeyt­tivät.
Esa Klinga j a Vesa Sarpa­ranta
jäivät yhdistetyssä kilpai­lussa
kauaksi kärjestä, kuten
myös Helena Kivioja ja Liisa
Suihkonen naisten kympillä.
30 kilometrin kilpailu kulki
Hamiu Taipale
pelasti kumiian
Porrassalmella
Helsinki. Hannu Taipale pe­lasti
sunnuntaina Porrassalmen
hiihdoissa suomalaisten hiihtomai-netta
sen verran, että kisojen ai­noa
ulkomainen osanottaja Norjan
Harald Grönningen jäi edes hopeal­le.
Olihan Grönningen jo lauan­taina
vienyt nimiinsä pikamatkan.
Nyt 30 km:n matkalla Taipale otti
alun pitäen parhaan vauhdin, joh­ti
puolimatkassa jo 50 sekunnilla
Grönningeniin ja kasvatti eroa
maaliin tultaessa lähes kolmeen
minuuttiin. Juvan Kalevi Hämäläi-'
täällä täysin neuvostoliittolaisten
hiihtäjien merkeissä. Taistelu voi­tosta
käytiin Vjatsheslav Vedeni-nin
j a Igor Vorontshihinin kes­ken.
Puolessa- matkassa Igor o l i
johdossa, ja pikamatkan voittaja
Akentjev oli tässä vaiheessa toi­sena.
Lopputaipaleella Vedenin
kuitenkin kiristi ja ehti maaliin
40 sekuntia ennen Vorontshihi-nia.
Seuraavista sijoista käytiin
tiukka sekuntitaistelu. Anatoli
Akentjev jäi kuudenneksi^ vaikr
ka Vedeniniin oli aikaeroa vain
1 minuutti ja 17 sekuntia. Pentti
Pesonen jätti kilpaladun 10 kilo­metrin
kohdalla ja Eino Huhtala
noin 16 kilometrin paikkeilla,
Eero Mäntyranta yritti henkeen
ja vereen. Hän jäi kuitenkin kär­kijoukosta
tasaisesti alusta lähtien
ja oli loppulukemissa vasta yh­deksäs
samalla ajalla Ruotsin Ris-bergin
kanssa. Ruotsin Sand­s
t r öm ja Halvarsson olivat men­neet
edelle ja sijoittuivat väljttö-mä.
sti Neuvostoliiton kuuden par­haan
jälkeen 7. j a 8:ksi.
Naisten kilpailuissa Klaudia Bo-jarskih
ja Alevtina Koltshina oli­vat
jälleen kärkiparina ja Ruot­sin
Toini Gustavsson sijoittui kol­manneksi.
Terveisiä KuulM^a
Toronto. — Pitkäaikainen jär­jestömme
veteraani ja Canada-Kuu-ban
ystävyys-seuran jäsen A. T.
H i l l oli täällä vierailemassa. Toi­men
Naisien järjestämässä keskus,
telu- ja kahvitilaisuudessa hän ker­toi
näkemyksiään j a havaintojaan
Kuubasta, jossa oli juuri ollut vie­railemassa
Ganada-Kuuban ystävyys
•seuran järjestämän vierailuryhmän
mukana.
Tämän heidän kaksiviikkoisen
vierailunsa aikana viettivät kuuba­laiset
vuotuista vallankumousjuh-^
laansa, iosjsa Fidel Castro puhui
sataankin tuhanteen nousevalle ih­misjoukolle.
Myöskin he näkivät kuinka uusia
suurikokoisia kerrostaloja on ra­kennettu
työläisten asuttavaksi ja
vanhoja hökkeleitä on hajoitcttu
pois ja kuinka entiset rikkaiden
loistopalatsit on muutettu kouluik­si
ja sairaaloiksi tai muiksi yleis­hyödyllisiksi
laitoksiksi palvele­maan
maan väestöä.
Teollisuutta on myöskin koneis
Sampo-filmi
Don-haalilla
LOISTO-ELOKUVA SAMPO,
joka on saanut joka paikassa
erittäin kUtettäviä lausuntoja,
esitetään Don haalilla toisen
kerran sun. tammik. 22. päivä­nä,
kello 4 ip. Nyt on tilaisuus
kalkilla, jotka eivät päässeet
ensi esitykseen, nähdä tämä har­vinainen
elokuva.
H. T.
sikokous pidetään helmikuun kuu­kausikokouksen
yhteydessä perjan­taina,
helmikuun, 3. päivä alkaen
kello 7.30 i l l a l l a : Toivottavasti jä­senet
saapuvat kuulemaan toimin­takertomukset
j a tiliraportit, sekä
valitsemaan uudet virkailijat, joh­tokuntaan
y.m, toimikunnat, — A TH
Suomeen 1967
Steelton-haalilla
päivälliset ja
"Sammon" esitys
Sault Ste. Marie. — No nyt-minä
annan kuulua .siitä mistä en j
vielä viime kerralla ollut itsekään i
tietoinen, että Steclton haalilla >.
helmikuun 12. päivänä kello 12;
keskipäivällä tarjoillaan hyväksi ,
tunnettujen kokkieinme valmista- j
ma hernerokka- ja pannukakku-päivälliset,
josta peiilään maksuk­si
ainoastaan yksi dollari henkilöä
tettu - - Varsinkin sokeri tuotannon kohden. Syödä saa niin pjiljpn kuin
alalla ja koneitten tehdessä ras-1 Jaksaa — ja .sitten kello kahdelta
kaimmat työt on työläisille järjes- alkaa filmin esitys. Vetonumerona
tetty muita työaloja, joten heidän i tulee tietenkin,olemaan^ se kuului-
.sa Kalevala-aiheinen värielokvlva
•:Sampo" joka on saanut osak.seen
kiitettäviä lausuntoja joka puolelta
Skoblikova jälleen
M-erniätysloinnossa
Oslo. — Neuvostoliiton Lidia
Skoblikova saavutti 3 000 metrillä
uuden maailmanennätyksen 5.05,9
joku aika sitten Oslossa jatkuneis­sa
naisten kansainvälisissä pika-luistelukilpailuissa.
Tulos alittaa
0,1 sekunnilla entisen Inga Voro-ninan
nimissä olleen ennätyksen.
Skoblikova luisteli matkan ensim-elämänsä
on turvattu, koneitten
palvellessa kansaa ja tehdessä
heidän ciämän.sä hclpommak.sl ja
rikkaammaksi. ' Canadaa, mi.ssä tahansa .sitä on esi
Noin tunnin kcstäväs.sä puhecs-j tetty. Sen katsomisesta peritään ai­saan
tov. Hill ko.sketteli myös yleis-1 noastaan 75 senttiä hengellä.
riiaailmalHsia taoahtumia. Kuinka ! Ottakaapas ympäristön kansalai-viisikvmmcntä
vuotta sitten, Vena-i set tuo päivä muistiinne, ettei tar
; j ä n vallankumous synnytti m a a i l - l v i t s e j ä l e s t ä p ä i n harmitella, efta
i man ensimmäisen sosialisUsen tasa- [ k u n ei muistanut. Myöskin teille
1 vallan — Neuvostoliiton. Sen an-[Bruce mainilaiset kuuluu sama ke-siosta
Suomi sai itsenäisyytensä, [hoitus. Tulkaa silloin suurella jou-jota
se j u h l i i tänä vuonna viisikym-1 koHa. sillä tällaisia tilaisuuk.sia ei
mentävuotisen itsenäisyytensä mer- ole oikein usein, että näin pienii
UUSI M.S. KUNGSHOLM
TOUKOKUUN 17,1967
NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN
Edelleen:
Göteborgista—Tukholmaan yöjunallu inakuupaikkoincca
Tukholmasta-Helsinkiin S.S.BIRGER JARL-laivalla
HELSINKIIN SAAVUTAAN TOUKOKUUN 27.
Turistiluokan hinnat: -
New York-Göteborg, alkaen U S $25iO.-l/2R.T.;US .^2!)ö.-onc way.
.5 %:n meno/paluulipusta, jos matkustatte toiikok:17 ja
palaatte heinäk.ll. Myöhemmillä laivavuoroilla palatessa,
alennus vain menolipun hinnasta.
Göteborg-Helsinki, U.S. .$50.—sisältyen tähän mm. »latkai, toisen
luokan makuupaikka yöjunassa Götcborpr-Tiikholiiiti. toisen
luokan liyttipaikka Tukholma-Helsinki sol;ä kaikki ateri;il. .\or,
Iialulaarv I luokan hytlipaikka Tukholma-Helsinki, on lisämaksu
u.s,.<;5.-
Matkatavarat suoraan New Yorkista Helsinkiin. Matkustaja voi
maksutta viecia New-Yorkista Göteborgiin rovIi-.-ista matkala-varaa;
arkkuja, yms. kaikkiaan 270 Ibs; Ituotsin raniJinVllH • ja
Suomen: laivalla pieni lisämaksu,, mikä makselnan Ne.v Yoiikm.
Inivalaiturilla laivan lähtöpäivänä. Kaikki hyttiin menevät ir,i:\.-
kalaukul yms. menevät maksutta.
..Säästätte, kun; ei: tnrvitse iii;iks;i;i licilclHyi^pynii^isfil. c i k i l.
• T i i o k a - a t e r i o i . s l a . -Paikcit X'--.v Yorki.<;(a I J c l s i n k i i r . vi<j'!;i;iU
varata ja liput ostaa t-iälJä.
MatkatiJQht;;iana SAL:n
Montrealii; 1-onttorin johtaja
• Mr. Carl E. V/aselius .
hänen apunaan matkane-mäntana
Mrs. Sylvia Aarnio
New Jerseystä.
nea otti alun varoen ja kiristi sit-1 maisessa parissa Anna Sablinan
ten lopussa häviten Grönningenille kanssa, joka sai ajakseen 5.07,8.
24 sekunnilla. Kuudenneksi sijoittui Norjan Sig-
Kova pakkanen pelotti, ja hait­tasi.
VJ i puolet 49:stä ilmoittautu­neesta
jäi lähtemättä j a sitten vie­lä
kilpailun aikana joukko supis­tui.
Muun muassa Arto Tiainen,
joka puolen yön j ä l k e e n oli saa­punut
Mikkeliin Ruotsista jätti
kilvan kesken 22 kilometriä hiih-def.
yään. Pakkasta mittari näytti
24 astetta j a pakkanen palellutti
erään nuorten luokan hiihtäjän
kasvotkin.
Mäenlaskun voiton peri Osmo
Leivo 4 pisteen erolla Ossi Ark-koon,
joka taas oli tiukalla Rauno
Miettisen-kanssa. Arkon ja Mietti­sen
ero oli vain 0,4 pistettä ja
Miettinen kärsi tappion tyylipis­teissä.
rid Sundby j a saavutti uuden Nor­jan
ennätyksen 5.21,3, mutta kaa­tuminen
1 000 metrillä esti Uuden
yhteispiste-ennätyksen synnyn.
Grenoblen 'kisajoukkue
Suomen Luisteluliitto on valin­nut
neljä mies- ja kolme nais-luistelijaa
Grenoblen esilcisoihin.
Valinta tapahtui SuoifiT—Ruotsi
pikaluistelumaaotlelun jälkeen sun­nuntaina
Tampereella.
Valitut'ovat: miehet: Jouko Lau­nonen,
Rauli Helen, Pekka Hali­nen
ja Kimmo V. Koskinen. Nais­edustajamme
ovat: Kaija Musto­nen,
Kaija-Liisa Keskivitikka ja
Arja Kantola.
Mustakari 512
sisähallien EE
Lahti. — Myöhään lauantai-ilta-na
hyppäsi Erkki Mustakari epä­virallisen,
sisähallien Euroopan en­nätyksen
Pajulahden maapohja­hallissa
ylittäen ensimmäisellä hy­pyllään
512 senttimetrin korkeu­della
olleen riman. Hän y r i t t i tä­män
jälkeen vielä uutta sisärato­j
e n ME:tä, 521, mutta tällä kertaa
korkeus oli liikaa, vaikka toinen
yritys olikin vähällä onnistua.
Tulokset: 1) Erkki Mustakari
512, 2) A l t t i Alarotu 495, 3) Auvo
Pehkoranta 475.
ketssä.
Tänä vuonna vietämme myöskin
tämän uuden kotimaamme, Cana­dan
satavuotisjuhlaa, minkä toivom­me
yhä enemmän yhdistävän kan­salaisiamme
ia tämän suuren, rik­kaan
maan väestöä toimimaan yhte­näisyyden
ia rauhallisen rinnak­kaiselon
puolesta.
Vielä meidän Vapaus lehtemme^
joka perusteltiin 1917, viettää tänä
vuonna viidettäkymmenettä juhla-
"Hiekkalaatikko"
sappirakossa I
B e r l i i n i . — E r ä ä n Bukarestin sai- [
raalan lääkärit u.skovat poistaneen-;
sa ennätysmäärän sappikiviä . — i
17.751 kappaletta — 65-vuotiaalta }
potilaalta.
- Pienimmät kivet olivat kalanmä-tirakeiden
kokoisia ja suurimmat |
kuin luumunkiviä. Sappirakko oli
paisunut grapehedelmän kokoisek­si,
ilmoitti Itä-Saksan uutistoimisto
ADN. Bukarestilaiset lääkärit arve­levat,
että aiempi ennätys oli 4,
000—5,000 sappikivcä. Potilaan ar­vellaan
pääsevän pois sairaalasta
kahdeksan päivän kuluttua leik­kauksesta.
lä kustannuksilla .saa nauttia tästä
monipuolise.sta tilaisuudesta.
Siis tavataan haalilla helmikuun
12. päivänä.
S-nen.
vuottaan.
Vapaus on tämän viiclenkynime
nen vuoden ajalla toiminut tänne
Suomesta siiityneitten työläisten
edistyksen ja valistuksen majakka-valona,
johdattaen kansalaisiamme
parempaan j a onnelli.sempaan elä­mään.
• -^A.N.
Muut laivavuorot v. 1967.
New York-Göteborg Göteborg-New York
GRIPSHOLM,
toukok.2, kesäk. 3, kesäk.28,
heinäk.21, elok. 16.
KUNGSHOLM, toukok. 17
elok. 26, syysk. 21i jouluk. 4.
GRIPSHOLM,
toukok.24, kesäk.17, heinäk.
11, elok. 5, elok. 28. jouluk. 12
KUNGSHOLM.
kesäk.8, syysk. 12, jouluk. 2^
Kiirehtikää tekemään paikkavarauksenne joko
matkatoimistonne kautta tai suoraan
Suredish American Line
THE WHITE VIKING FLEET
Ships under Swedish Registry
.MONTREAL 1. QIE.. e A N . \ D A . . . . . . . . . . .465 St. John Street
V.VNtOUVKR. B. C . C.AN/VDA.. 966 Wesl Hastines Str?rt
VVIN.NIPEG 2. MAN . CANADA Dahl S.S. Agry.. 325 Lo^an Avenue
HELEN T A R V A I N K X
Canadan historiaa
V i t i k k a 209,800 3) Arja Kantola
216,300 4) Paula Halonen 216,333
5) Riitta Noronen 217,284.
KY ÄUSTRALim HYVIN
SOTAISENA - KANSA mESTOI
Soittafcaa meille kaikista vaknntaspnlmlstanne — — Meillä on yli 70
Takaatvsyhtiötä. jotka kanttamme palvelevat Teitä — » Me vakou-taitune
Teille kaikeh minkä voi vakuuttaa ——
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
f suomea puhutaan;
697 Bay St.. Toronto 2-B, Ont. Toiml.stopuh. EM. 6-8586
O. NUMMINEN HELEN HIRVONEN
kotan HI 4-3356 kotiin WAS-4378
Kirjoituksia -vappuun"
Vanhojen perinteiden mukaisefiU ilmestyy Vappu-julkaisu hubti<
kuun alussa niin, että se ehtii lukijakunnalleen ennen toukokaan
ensimmäistä päivää. Kuten useina aikaisempinakin vuosina. Vappu toi*
mitetaan ja kustannetaan yhteisesti Canadan ja Yhdysvaltain suoma­laisten
toimesta. Julkaisulle pyydetään taas avustajien suosiollista apua
Idrjoitusten ja kuvien läliettämisen niuodossa. Muistelmat, kertomulcseti
runot, novellit, artikkelit ja muut ovat lämpimästi tervetulleita. Samoin
kirjoitusten yhteyteen tai muuten Vappu-julkaisuun sopivat kiivat. Ku*
vat palautetaan pyydettäessä takaisin huoliinatta siitä.: tulevatlio ne
kaikki käytetyksi tai ei.
Lähettäkää kirjoitukset ja kuvat ennen helmikuun 25. päivää osoit*
ieella Vapiin toimitus, Box 69, Sudbury, Ont.
Arvokkaasta avustuksesta etukäteen kiittäen,
• V A P U N .TOIMITUS,'V^^
Sydney. —r Etelä-Vietnam voitaisiin
puhdistaa Viclkong sisseistä kolmessa
vuodessa jo.s sotilaitten ja tarvikkei­den
solutus Pohjois Vietnamista lak'^
kaisi, sanoi Etelä-Vietnamin pääminis
teri Nguycn Coa Ky saapuessaan kes­kiviikkona
Australiaan.
Ky sanoi sotilaallisen tilanteen pa-
I rantuneen Etelä Vietnamissa viime
I vuoden aikana. Victkongia on painet­tu
taaksepäin eikä se ole pystynyt
aloittamaan suurempia hyökkäylisiä.
hän väitti sanomalehlihaastattclussa.
Hän on Australiassa vaimoineen neljä
ja puoli päivää kestävällä vierailulla.^
Lnsimmäiset tunnit olivat jok.scenkin
rauhallisia, huolimatta Australian La-bor
puolueen pn;lciitimar.ssi.sta ja mie-
Icnosoltukscsta-parlamenttitalon ulko­puolella
ja erästä lyhytaikai.scsta. ää­nekkäästä
mutta pienilukuisesta mie­lenosoituksesta
Hotelli Canberran ul­kopuolella.
Neljää miestä sj^tctään
hyökkäävästä esiintymisestä. Kahta
syytdlään poliisin vastustamisesta.
Haastattelutilaisuude.ssa Ky puolus
tautui Australian Labor puolueen joh-ta
jan Arthur Cal\v:ollin yiimc kuussa
tekemiä syytöksiä vastaan, että Ky
on fasisti, Hitlerin ihailija ja murha-mies..-'
Ky sanoi olevansa myöntyväinen lo­pettamaan
Vietnamin sodan sopimuk-s<;
lla, joka sallisi Pohjois-Vietnamin
pysyä kommunistisena; hän ojisi
myöntyväinen .sovihiorn voittoa saa-vUtamntla,
"Henkilöt jotka pitävät kommunis
min parempana ovat vapaita mene­mään
17. leveysasteen pohjoispuolel­le."
Kansallisen Vapautusrintaman
kukistaminen on siis hänen rauhan
ehtonsa perusla. .
Eräässä myöhäisemmässä huomau
luk.scssaan hän sanoi, että ajan mit­taan
"mc tulemme saattamaan hyök
kääjät häviölle ja yhdistämään maam­me."
Kysymyksiin mcrkci.stä jotka viit­taavat,
että Yhdysvallat vOi myöntyä
Viclkongin poliittisen siiven Kansalli
sen Vapautusrintaman osallistumisen
rauhanneuvotteluihin,.^- vastasi Ky
näin:
"Kun olfn jonkun kanssa lekemi-
.si.ssä niin ^minä aina asioin johtajan
ei.kä juoksupojan kanssa. En minä
näe mitään sitä vastaan jos Hanoin
cdu.staii.slo hiluaa ottaa neuvottelu-r;'
hmäänsä joitakin vapautusrintaman
jäseniä, Kansallinen Vapautusrintama
on Hanoin hallituk.sen välikappale.
Emme koskaan tule heitä hyväksy-r
' ä ä n ."
kambodzhan suola
kansallistettu
Piioni Penh. — kambodzhan kan­salliskokous
on hyväksynjl lain suolaa
tuottavan tchdasyritysten kansallista-nnsesta.
Valtio ;jltaa yk.sinoikeudok-
,sccn myös .suolan myynnin;
(Jatkoa)
KAHDESKYMMENES OSA
Canadan suurgt Kalliovuoret eivät ole historias­samme
ainoastaan inaanlieteellisenä raja-aitana, vaan
myöskin historiallisena rajana maamme alkuasukas­heimojen
kehitykselle.
Tyynenmeion rannoilla, sen lukuisilla kauniilla
saarilla, jokien ja järvien rantamilla on ollut suu­ria
kyliä, joiden asukkaat jo |)iiljon onnen euioop'
palaistcn tutkimusmatkailijoiden tuloa olivat astu­neet
uuteen, aikakauteen intiaanien historiassa,
luokkayhteiskuntaan.
Heillä oli erinomaisen tuotannollinen ja talou­dellinen
elinkeino kahistuk.sosta: loliion ja nniulori
suurien kalojen runsaus oli johtjiniit .siihen, eltii
he olivat voineet kehiltiiä hyvin korkealle aincelr
Jiscn kulttuurin. Leuto ilmanala, hedelmällinen ja
suotuisa ympäristö auttoi rannikkohcimoja rakenta­maan
paljon korkeamman elintason, mitä oli muilla
heimoilla Canadassa.
Koska elinkeino oli veri.'tlain helppoa, oli,heil­lä
enempi aikaa kehittää muuta taloiitla Ja edistyä
tarvekalujen tuotannossa, ja näin syntyi eri alojen
käsityöläisiä. Suuren Haida heimon onkoistuotlcft
olivat suuret kanootit, puuastiat K\vakiutliii mies­ten
tuotantoa, ja Thimsian naiset olivat eteviä ko­risteellisten
villakankaiden kutojia, jota ho kutoi­vat
eläinten karvoista j a meriruohosta.
Suurista seetripuista tt^hdyt asunnot oli kivi-työkalujen
aikana, suuri saavutus. Kivikirveillä he
kaatoivat suuria puita, katkaisivat hiisiä ja.lautoja; .
rakennukset olivat loisinaan monta salaa jalkaa pit­kiä
j a j i e oli taitavasti rakennettu, kun. inuistainme.
että heillä ei ollut naulojci, eikä mitään metallia.
Vancouverin saarelta ja Fra.ser-joen varsilta on
löydetty kyliä, jotka arvioidaan 8000 vuotta van--
hoiksi, ja yhdessä, noin 2000 vuotta vanhassa ky­lässä
oli Useita hyvin rakennettuja suuria taloja.
Huonekalut myöskin tehtiin puusta, .samoin kanoo­tit,
jötkä kaiverrettiin yhdestä suuresta pölkystä,
jonka sisus ensin poltettiin. He; olivat erikoisen
eteviä kpritöiden , valmistajia ja tekivät värejä ja
maalia puista ja kasveista.
Meren saaliin ja viljelysten hyvä sato johti sii­hen,
että tuotsinto ylitti jokapäiväiset tarpeet, ja se
teki mahdolliseksi että osa yhteiskunnan jäsenistä
cli toisten tuotannon varassa. Aivoascmassa olevat
heimon jäsenet, kuten poppamiehet, päällysmiehet
ja heidän perheensä näin ollen saivat elämänsä tois­ten
työn tuloksilla ja näin syntyi työorjuus. Johta­jat
keräsivät omaisuutta, samoin käsityöläiset, jolla
kävivät tuotlojsaa kauppaa toisten heimojen • kans­sa.
Koska näin kerättyä omaisuutta ei voinut mihin­kään
sijoittaa, sitä kerääntyi suuret varastot täy­teen,
se oli vain omistajansr, rikkauden näytteenä:
Kaikilla johtoasema.ssa olevilla perheillä oli useam­p
i a orjia; joita myytiin ja ostettiin heimosta toiseen.
.Nämä orjat elivät äärinimäisessä kurjuudessa, he
tekivät kaikki raskaat työt, orjuus oli elinaikainen
ja perinnöllinen.
Kaikki inliaanihoimot jumaloivat luontoa ja us­koivat
eitä jokaisella ihmisellä on siikiilaiscna joku
iuniUf)'Ka.ppal('. .lokaisc!!--! pcrhrkimnalla oli oma py­hä
eläin Jai k a.svi.lotom. lonka kuvat kaiverrettiin
j : i maalattiin r.soihin totcm paaluihin, jotka pysiy-
. tnttiin talojen eteen. Suosituin lintu oli korppi, joka
kuului lioinion päälle, sammakko, karhu ja lohi oli­vat
niyiiskin .-irvokkaita symbolia. .\'dniä paalut sa­malla
csiitivät kortoinuksia peilioou därnästä. on-iiistuiifi.
Ma suia!'','lkislä j a nuiista .<;Mavutuksi.sta, Kun
i:eihoe.soon .'=yntyi poikaiap.si. häiielltv lioti aloitel­tiin
oma lotcm paalu., jolion vhhitoilon lisältiin kor-lomuk.^
i;! hänen elämänsä varrolta.
Kaikille intiaani heimoille oli ylitöisiä erilaiset
^soromoniat ja juhlat, joilla ho kunnioittivat henki­maailmaa.
Sadotanssit, inot.sä.stys- ia_kalastiisjulilal,
aurins,'oii ja kuun juhlinnat kestivät io.':kus useita
viikkoja, saniom, oiiiion sotet^lk-iä- luiorotniiohol val­mistettiin
maikalle onkoisilla sotataiissciila ja näy­töksillä,
joissa pääo.>aa voi . hoimoiv poppaniiohct.
Vanhoja tapahtumia korroltiin laiihiilla lap.sillo, näin
ne kulkivat toisl;n.'n sukupolvosta toisoon.
Yhteistä myiiskin oli kaiklMo Canadan alkuasuk­kaille
puhdislu.^kylpy, Tästä kertoi Hadisson sillä
ajalta: kun hän asui iiitiai^nien keskuudessa. Aina
sotaretkien jälkeen, ennenkuin miehet menivät ta­kaisin
kotiin, ho etsivät vesipaikan, kuumensivat
suurella tulella kiviä, jotka vyöryttivät veteen ja kun
vesi höyrysi, he itsestään. pesivät pois pahat henget.
Eskimoilla myöskin oli erikoinen pesutupa, jonne
he vyöryttivät samoin kuumennetut kiyet, joiden
kiiumuuden vaikutuksesta saivat hikikylvyn, joka te­ki
miehen voirnakkaaksi ja rohkeaksi. Kaikki eski­moiden
ja intiaanien Cavat perustuivat toruoppiili ja
taikauskoon, jotka perintönä olivat kulkenieet vuosi­satoja
sukupolvesta toiseen. ^
(Jatkuu)
Hill