Vapaus, August 31, 1963

              ( l a l a e i mahtunut
seen
} n^lsinU; — Suomerf %heiluliiton
työvaliokunta nimitti Viliiae maanan­taina;';
Suomen ) yleisurheilUjOQkicu^
eieji jssenät TukholmasssTsi. 8. —
t pidettäviin Ruöt^f5uomi
maaotteluun. - '
m Eä^oista huomlDtatherätt^ä tässä
y b t e ^ ^ ä se, että entinen iiiaail-
:msmeWätysmies V Pent^^^ ei
mafitjUnut maaottelujoukkueeseen,
johon tuli nimitetyksi^^iväs^päa-listS,"
Kauko Nyström,
Laitlnön ja Risto Ahkio!
Taisto
Puola läheliaa
iujim |oi]kkt|6#n
blympiastadibniine
HjMdaki. >— Puolan •yleisurheilu^
lUt(Är/'on'ilmoittanut:Suöm^^^hei-lullitolle
uiaaJoUkkueensaiiikokoonpB-hon.
.7—«. 9. Helsingin r 'olympiasta­dionilla
:^ pidettävään ienstmm^is^en
Suomi^Puola > ^yleisuxheihunaaotte.
luuni<'JoukkÄe on kokonaisuudessaan
erittäin vahva ja~nlmefckälstä urhei­lijoista
kokoonpantu^ <
Mukana ovat mm." sellaiset nimet
kulo; Marian !Foik. (tänä J vuonna 10J2
J|a.cfiOi9). Andrzej Badenätil M(400 m
46,D„ Witold Baran (1500 m'3.40,5).
Kazimierz Zimny > (5000- m'; 13.54,4),
J^\vard Czemik: (k<)rkeus 211). Jozef
Schmidt (pituus 784 ja 3-loikka 16.-
ä9)v .Alfred Sosgomlk .(kuula 19.24\
Jaiiufis Sldlo (kelhäs;.8227)i ja O l -
gierdCleply (66.51).. ,., ,) .
Sdun^dt 16.99
Varsova.^ ^ K o l m i l o i k a n maail­manennätysmies
Josef Schmidt saa­vutti
sunnuntaina Puolan mesta­ruuskilpailuissa
tulolcsen 16.99, mi­kä
on vaiil neljä senttiä vähemmän
kuin hänen oma maailinanenhätyk-sensä.'
' -
Schmidtin paras julos viime vuon­na
oUf 16.55. Vuoden-1962 kärkitu­loksen
16.65 saavutti Neuvostoliiton
Gorjajevr ' —
Jänä vuonna Schmidt johti jo ti­lastoa
tuloksella 16.85.
Äviomres hatusi
taipjan
jPainijat ^mmittaviiia
Helsinki. — Suomen painiliitto on
kutsunut syyskuun 9—14 päiväksi
«Kuorteneen urheilupuistolle joukon
painijoita, joiden joukossa on myös
3 TUL:n painijaa. l«irin kerrotaan
koskevan Toldon olympiakisojen
valmennusta. '
BinaiBghäm, Engluiti.' ^r^^ Miestä
joka ; vastasi sanomelehti-ilmöituk
seen jossa tarjottiin~^'äpätavallista
työtä"; pyydettiin'tappamaan ''työn­antajan"
vaimo $750 hinnasta, sanot­tiin
Birminghanun poliisioikeudessa
viime keskiviikkona.
Yleinen syyttäjä D. Emrys Mor­gan
sanoi, että 22-vuotias Birming-^
hamilainen Barry Frederick Breeze
vastasi tähän mainittuun Uanoma-;
lehti-ilmoitukseen joka oli Birming^'
hamin eräässä < uutislehdess^.
j 'säiatuaää tiedon, ^ttä liäK^hlteh-täviJ^
een '^\ijlsi jonkin jihmisenhä-vittämin^
lja, tehtyfäh 'sopim|Uksen
t a v a i i ^ e ^ )iude%(/^^
mr. ]6reeEe'^ämöitti asiasta poliisil-
-le. •
Pidätettynä on 54-vuotias. Albert
Henry Häwkins. ja häntä syytetään
mr. Breezin yllyttämisestä mrs.Ed-na
May Hawldnsin murhaajaksi.
JuttUi jota icSsiteltiin nyt oikeudes­sa,
siirettiin syyskuun 6 päivään ra-portiin
saamiseksi mielentilatutki-mulcsesta.
Mr. Hawkins halusi, että mr.
Breeze olisi tappanut hänen vai­monsa
Icuristaraalla tai ampumalla.
MIKSI KIINA VASTUSTAA
YDINASEK6EKIELT<»OPIMUSTA
T
AJANVIETE-LUKEMISTA
SiJOMEjN
.yiikkp^ ja kuukaiii^-
jiUkaisuja saatavana
jdr jakaupastamme . ^
- N o - 2 8 , . .
Irtonumeron UUSI H I ^ A 40».
Postitse lähetettynä 45c
^Elokuvä-aitta''
Irtonumeron h l ^
Postitse 506 '"
'halitut palat"
"Irtonumeron hiiii4'ibc
. Postitse 40c
'OCot«iM l»
:w
:, Irtonumeron hinta 4Sq
•Postitse 50c,
Saatavana Nö'. 1 '
. Neuvortöliiltö
No. 73—74—75—77-478-^79
" "^Kerran kuussa iim^tyvft
. kuyalehU
- " H I N T A 25e — Postitse 85c
"SEURA"
No. 10—11—18-20-^1'—28—24
28—27—29-30
• Koko perheen lehti
-Irtonumeron HINTA" 4 *»
Postitse l ä h e t e t ä 609
•«otiBeM"
/iviirtonumeron H I N T A ;45e
Postitse lähetettynä SQo
" E E V A " ,
' NykyaikaJseu naisen i f b tl
•.. Saatavana No. 2T-7 :
. I r t o n u m e r o n 'HINTA 60c
Postin kautta lähetettsmä 6Sc
Eevan kauneus
'irtonumeron HINTA' 5 5c
' ' Postitse lähetettynä 60c
V Saatavana No. l--ai.-aU^4-^7'
'^uvapostT
"No. ia-19-22-23-i-28—29
>'< Irtonumeron H I N T A 450
— Postitse lähetettynä SOc
'^Suomen
Kuvalehti"
9—20-23-08-31
Irtonumeron H I N T A 456
, Postitse lähetettynä SOc
Seuratkaa Ilmoitustamme. lOtt
jjoka' viikko saapuu uusia Irtona-meroita
>^lämahiituistft vHkkojol-kälsuiata.
Lähettäkää' htonumero-jUiaaksenne
osoitteella;.'
JCQiitpaity tinijteil
100 Elm St. WostivSadl)fiir7
Qnturid,
P.O. Box 88
f. j.-)
(Jatk. edeU. siv.)
sodan fanaatikot. Kalifornialainen
edustajakamarin Jäsen Hossmer pel-kää^
että sopimus johtaa"Yhdysval-tojen
painostamiseen uusiin myön­nytyksiin
jännityksen lieventämisek­si
suhteissamme. kommunisteihin."
Vaikka Amerikan tiedemiesten Uitto
on antanut lausunnon, jossa vakuut­tavasti
todistellaan ydinaseiden kiel^
toa koskevan sopimuksen välttämät­tömyyttä,
niin tunnettu taantumuk,
jselUnen tohtori Teller, jota sanotaan
"vetypommin Isiksi", Jyrisee, että so­pimuksella
saattaa olla "erittäin va­kavia
seurauksia". '
l^mänltallaisia taantnmokseni-.
' simpien imperialistien vastalansei-ta
ei kannata edes knmmastella.
Hehän ovat tmmettnja sodianllet-sojla.
Hottft outoa on se, että K i l -
- nan kansantasavallan haOitos on
nomviat TStstostamaan ydinasdco-kelden
Meltoa koskevaa sopimasta.
Monien ihmisten on vaikeaa •uskoa
sitä edes todeksL' Vlhneisten koUnea
vuoden aikana on. tosin saatu mones"
ti kuulla, miten kiinalaiset Johtomie­het
nimittivät "rievisionisteiksi" mei­tä
toisten maiden kommunisteja, jot­ka
olemme vakuuttuneita siitä, että
rauhantahtoisten valtioiden ja kan-^
salnvälisen rauhanliikkeen yhtetoeh
taistelu voi torjua imperialistisen^ so­dan
uhkan. Kiinalaiset johtomiehet
ovat kuitenUn samaan aikaan va.
kuultaneet, etteivät he vastusta kan­sojen
rauhanpuolustustaistelua, vaan
tukevat sitä. Siksipä monet toverit
ovat tähän asti täydestä todesta ot­taneet
nämä vakuuttelut.
Mutta^ nyt, kun -Neuvostoliiton Ja
kansainvälisten rauhanvoimien tais­telun
tuloksena on saatu ailcaaii en-
.simmäinen valtioiden väUnen sopi­mus
ydinaseiden kieltämisestä. Kiir
nan ^kansantasavallan hallitus jraät-
Ukin tuomita tämän sopimuksen-
Kiinalaiset propagandistit ovat pel':
tonneet sohnittua sopilhusta yhtä
tanokkaasU kuhi pahhnmat sodan­lietsojat
Yhdysvalloissa. Todella
huonoon seuraan kiinalaiset johto­miehet
on huono politiikka vienyt. ;
Jotkut saattavat luulla, > että tämä
on minän kommunistisen puolueen
Johtomiesten satuimainen erehdys.
Jokin hetkemnen lankeemus. Vali­tettavasti
nitai ei kuitenkaan ole lai­ta.
Muistammehan, miten he vihne
syksynä käyttäytyivät Karibian me­ren
kriisin aikana, kun uuden maail­mansodan
uhka oli äärlmmillään.
Pekingm äänitorvet huusivat silloin,
ettei Neuvostoliiton hallitus saisi
missään tapauksessa suostua kom­promissiin
Yhdysvaltain presidentin
kanssa. Heidän-mielestään Neuvosto.
Uiton Ja Kuuban olisi pitänyt panna
"kova kovaa vastaan^', mikä olisi to-deniiäköisesti
Johtanut maaihnanso-taan
ydinasein._
- Silloinkin^ Yhdysvaltain kaikkehi
Järjettömiinmät sotaintoilijat vaati^
vat hekin sotatoimenpiteitä Ja tuo-'
mitaivat kompromisshi Kuuban ky­symyksessä
yhtä Jyrkästi kuta kima­laiset
Johtomiehet. Ilmeni, että kum-matkbi
pyrkivät samaan — sodan
sytyttämiseen — Joskhi Uehuttaen
erivärisiä Uppuja. Kummatkin oUvat
ybtä ärtyneitä, kun Järisevä kompro­missi
pelasti maailman ydinsodasta,
Silloihkin miljoonat Uunlset ter--
v^htivät rauhallista ratkaisua suu­rella
tyydytykseUä Ja iloUa. Pettyr
mystä Ja mieUharmia ratkaisu tuotti
vain nlUle. Jotka toivoivat sotaa.
K i i n a n ' K P : n propagandistit tois­tavat
useh) sitä Jo tutuksi tullutta
väitettä, että atomiaaeUi varustettu
imperialismi on vata"p«^ritilkeri".
Jota kenenkään ei tarvitse pelätä.
Sen perusteella voisi luulla, etteivät
kUnalalset Johtomiehet lainkasui kä­sitä
ydinaseiden hirvittävää hävitys-
. voimaa.
Tuskinpa asia kuitenkaan on nUn,
fillä kaikesta päättäen KUnan hal-
Utus itsekhi pyrkii pääsemään täl­laisen
aseen omistajaksi. Sen vuoksi
csuu varmaan oikeampaan otaksues-saan,
että imperialismin kuvaami­nen
paperitiikeriksi on tarpeen vain
totuuden salaamiseksi Kiinan kan­salta.
Jotta se ei vaatisi Johtajiltaan
nykyisen aikakauden reaalisia oloja
vastaavaa politiikkaa.
Eräät kiinalaiset Johtomiehet pu­huivat
Moskovassa vooima 1957 siitä,
että tulevassa sodassa Joudutaan
mahdoUisesti uhraamaan satoja mil­joonia
Ihmisiä. Nähi ollen heidänkin
mielestään sota "paperitUkeriä" vas­taan
saattaa vaatia noin suuria i h ­misuhreja.
Tämä seikka ei näytä
kuitenkaan huolettavan Kiinan
KPtn Johtajia, sOlä he perustavat
laskelmansa sodassa saavutettavaan
lopuUiseen voittoon. "Voittaneet kan­sat,
luovat tuhoutuneen imperialis­min
raunioiUe äärimmäisen nopeal­la
vauhdiUa tuhat kertaa jkorkeam-man
sivilisaation kuin kapitalistUien
Järjestelmä on: luonut", sanotaan
Kiinaji K P : n keskuskomitean hyväk-isymässa
kirjasessa nimeltä "Eläköön
leninismi".
Tuosta lausumasta, niin komealta
kuin se kajahtaakin, kuultaa lävitse
se Kiinan K P : n Johtajien nykyisen
poUittisen fUosofian ajatus, että sota
on toivottava Ja nUUainen sota:
maailmansota, ydinasesota — sekä
että sosialististen maiden olisi py­rittävä
sUlien. Jä koska KihiaUa i t .
sellään ei ole voimaa sotia imperia­listisia
suurvaltoja vastaan, niin
NeuvostoUitto, JoUa on seUainen voi­ma,
on Kiinan Johtomiesten mie­lestä
velvollinen sotimaan amerik­kalaista
imperialismia Ja^^sen lUtto-laisia
vastaan. eUei halua tulla lei­matuksi
"revisionistiseksi" (Ja KUna
voisi siUä väUn pyrkiä omien pää­määriensä
ratkaisuun).
On päivän selvää, ettei tuollaisel­la
"fUosoflaUa" ole mitään yhteistä
el mandsminrleninismin eikä kom­munismin
kanssa.
Puhuessaan kommunismin väistä­mättömästä
voitosta koko maailmas­sa
toveri Hrushtshev on monesti sa­nonut:
siihen ei tarvita sotaa. K i L
nan K P : n Johtajat eivät hyväksy tä­tä
ajatusta. Mutta me toisten mai­den
kommunistit olemme samaa
mieltä • kuhi toveri Hrushtshev Ja
Neuvost<^ton koko leniniläinen
puolue. Toveri Hrushtshevin ilm|il-sema
totuus johtuu suoranaisesti
mandsminTleninismin periaatteiden
oikeasta ymmärtämisestä, niiden so­veltamisen
välttämättömyydestä ny­kypäivien
toslololhUi perustuvassa
poUtiikassa.
Me olemme taisteUeet Ja taiste­lemme
rauhan asian uusien voitto­jen
saavuttamiseksi^ koko maailmas­sa.
Se on taistelua kansanjoukkojen
eimtärkelden etujen Ja loppukädet
koko. ihmiskunnan valoisan tulevai-suudoa
p^Q^esta. Meillä ei olisi oi-keut|;
a r.fia^ot^..; että kamppailemme
kansojen ii opndUse^..., tulevaisuuden
.turvaamiseksi, , jos . Bjaishnii^e< poU-t
i i ^ a . Joka,,jphtalsi miljoonien i h -
m i ^ n tuhoon. El, • me pyrimme s^^
siaUsmln voittoon ilman ma^Uman-sotaa.
Nyt • saavutettu tulos — sopimus
ydmasekokelden kieUosta; ilmakehää,
sä, avaruudessa Ja veden aUa — hi-noittaa
kaikkia rauhan kannattajia
uusUn ponnistuksUn taistelussa so­taa
vastaan. KamppalUessamme vä­symättä
Ja kaikin tavoin rauhan
kannattajien monimiljoonaisten r i ­vien
lujittamiseksi. Ja tieteiddn me
odotamme vilpittömästi sitä pälyää,
JoUöln .Kiinan kansan vastuunalai­set
Johtajat luopuvat virheeUisestä
asenteestaan Ja palaavat siUe' tielle,
jota maailman kommunistisen- liik­keen
kaikkien osastojen vuosien 1057
Ja 1960 neuvottelukokouksissa yhtei­sesti
hyväksymien päätösten noudat-tammen
edeUyttää.
- Oululaisen Kansan Tahdon pals­toilla
on hiljattain eräs nimimerkki
esittänyt, f^äNorva-järvelle raken­nettu'
hautamonumentti muodostet­taisiin
museoksi, jossa osoitettaisiih
hitleriläisten hävitystyöt Pohjois­suomensa.
Kannajettava ehdotus!
Sell^n^a n^useo olisi tarpeellinen
moue^^fil^'syy^tp. E i vain., turisti
nähtävyytenä ulkomaalaisille, vaan
myÖ3 suomalaisille, sillä näyttäähän
paasss^pme yhä edelleen olevan ai-lieksia,
jotilca haluaisivat jatkaa sa­maa
politiikkaa kuin aikoinaan ase-veljeyd^
ä' Hitlerin kanssa. Kun
poltettujen talojen paikoilla välit-fömästlfsodan
jälkeen kekäleet vie­lä
hehkuivat; tuhka oli kuumaa ja
saVupUput törröttivät "Hitlerin pat­saina",
muistuttivat ne tapahtu­neesta.
Nyt ulkonaiset jäljet oh
suurin piirtein korjattu ja on ole­massa
vaara, että uuden tuhon suun­nittelijat
saavat vuosien mittaan ih­miset
unohtamaan entisten seurauk­set
Siksi "olisi tarpeellista ja sopi­vaa,
että juuri kyseisestä Rovanie-;
men lähistölle kohotetusta raken­nelmasta
muodostettaisiin nähtä­vyys,
joka omalla tavallaan auttaisi
ihmistä havaitsemaan sodan kauhut
ja natsilalsten raakamaisuuden.
Kun monumentin alkuperäisten
aikaansaajien tarkoituksena ilmei­sesti
on ollut ja on, että sillä kävisi
erikoisesti länsisaksalaista nuorisoa,
olisi rakennelman museoksi muut­taminen
sitäkin ' tähdellisempää,
koska heille kotimaassaan selvite-,
tään Lapin, hävittäminen' täysih
Göbbelsin propagandaohjeiden mu­kaisesti:
Vai mitä arvellaan esim.
saksalaisen kenraalin Hermami Höl-terin'v.-
1953> julkiaistussa kirjassa
annetusta selityksestä, että
"suomalaiseen asutukseen ei kos­kettu
huolimatta vaarasta, että siitä:
voisi olla ehkä hyötyä perässä. tule­valle
viholliselle. Olimme luvanneet
suomalaisille, että tukkeamme vain
kulkureitit tällä lohkolla emmekä
ryhdy suomalaisen omaisuuden hä­vittämiseen.
Me pidimme tämän lu­pauksen."
Näin ^-irjoittaa kenraali, joka on
ollut esikuntapäällikkönä Pohjpis-
Suomessa ja Pohjois-Norjassa so­dan
loppuun, joten hän kyllä tietää
mitä niillä alueilla silloin tapahtui!
Ja entäpä toisen kenraalin, Suoipen
Lapissa olevien saksalaisten jouk­kojen
komentajan, Pohjois-Suomeo
hävityksen . suorituttajan Lothar
Rendulicin selitykset,. joiden-muT
kaan, esim. Rovaniemen perinpoh­jainen
hävittäminen oli vain "se'lit-tämättömästä
syystä" aiheutunut
vahinko! Oli nähkääs tullut ammus-täydennystä
saksalaisille ja
"juna seisoi asemalla keskellä pien­tä
paikkakuntaa, jonka . asukkaat
olivat jo onneksi hylänneet. Selvit­tämättömästä
, syystä ammusjuna
lensi kaikkine sisältöineen ilmaan
ja tuhosi pienen paikkakunnan,
jonka ra.kennukset olivat suurim­maksi
osaksi puusta. Jö ennen tätä
oli muutamia taloja ollut tuhottava
sotilaallisista syistä. Me valitimme
vilpittömästi tämän seudun kohta­loa,
olihan se antanut suojaa niin
monille saksalaisille joukoille ja
esikunnille ja sen väestö oli aina
ystävällistä ja yhteiiistyöhöh
mistä".
Tällä tavoin ovat kenraalit seli­t
e l l y t länsisaksalaisille : sodanai­kaisiin
asioita V Pohjois-Suomessa!
Olisi varsia tarpeellista» että näitä
tarinoita uskoneet edes Suomeen
paikan päällä saapuessaan saisiv?^^
tietää, mitä, oikein oli t^)j»ahtui»yt.
Jos monumenttia puuhaavat l^ni^b.
saksalaiset ja heidän har,y,aiuHuiS|e.t
suomalaiset 'ystävänsä, vähäp,kään
kunnioittavat vainajien, ohella myös
eloonjääneitä ja. totuutta, niin .lir­iisi,
heidän' pitävän velvollisuute:;
naan muuttaa suunnitelmia j a järf
j estää Norvajärven monumentti mu­seoksi.
Vaikka suunniteltuja paljas­tustilaisuuksia
pitäisikin jälleen
kerran siirtää. Kun.museo sitten ai­kanaan,
vaikkapa edelleen saksalais'
ten ja suomalaisten yhteistyönä,
valmistuisi avattavaan kuntoon, sai­si
hanke tälle pohjalle muutettuna
varmaan paremman kannatuksen
myös suomalaisten keskuudessa.
Edellä on ollut puhetta vain Norr
vajärven monumentista, mutta sa­mat
ajatukset sopinevat myös Hel­singin
lähistölle Honkanummelle
pystytetyn muistomerkin suhteen;
Sen yhteyteen voisi mm., liittää tie­toja
siitä, minkälaisia menetyksiä
puolin ja toisin kärsittiin hitleriläisT
ten aloittaessa sotatoimet Suomea
vastaan hyökkäämällä Suursaareen,
kuinka paljon ja ^ninkälaisia aika-miinoja
natsit>^settivat Porin lento­kentälle
ennen sieltä poistumistaan
jne. Ja kun Honkanummen muisto­merkki
on lähempänä Suomen pää­kaupunkia^
valtakunnan keskuspaik
kaa, sopisi senkin yhteydessä esi­tellä
hitleriläisten aikaansaannoksia
myös Pohjois-Suomessa.
Muistomerkkien muuttaminen eh­dotetulla
tavalla tekisi-mahdollisek­si
näyttää niitä muillekin kuiri sota-kiihkoisille
tai sotakiihoitukseen
suopeasti suhtautuville turisteille.
Vaikka iänsisaksalaiset kenraalit ei­vät
muutoksesta pitäisikään, niin
muistettakoon, että syksyllä 1944
tehty päätös Suomen irroittautumi-sesta
sodasta ei myöskään miellyt-täriyt
hitleriläisiä kenraaleja ja kui­tenkin
se koitui Suomelle hyväksi.
— A. T.
Lauantaina, dok. 31 p. — Saturday, Aug. 31^ 1963,
Sosialististen maldfii
vienti kasvanut t4 prös.
Port ÄrtlHifin
kuulumisia
Port Arthur. — Maakuntavaalei-hin
valmistela: tuil'täällä kiireelU-seksi
kun vaalit" julistettiin siiotl-tettavaksit
syyskuun 25 päivänä.
Pqrt Arthurin vaalipiiriä edustaa
nykyään konservatiivi, George
Wardrope, jonka ainoana vetona on
se, että hän on "tunnettu". Libe­raalit
eivät : ole onnistuneet vielä
ehdokkaan haussa.
' ; Odotettiin,'''fettä NDP:n ehdok­kaaksi
asetettaisiin joku tunnettu
työVäeii :uniolden edustaja, mutta
niin*^'*!! tapahtunut. Näin'ollen työ­väen';
ja f ärmäriväestön etujeh ja
^B|Iitiutsiietf^^'muk|lliä'en-^ olifjämän' "Viennin lisääntymisestä jalievästa
Siv»,a
budjetti
S-kertaistunut?
^•Kehitysliitosta", 20 amerikka-laisvaltion
muodostamasta taloudel­lisesta
liitosta on kuulunut kummia.
Yhdysvaltain tiedotustoimiston jul­kaisemassa
"Uutisia USA:sta"-leh-tisessä
ker;t)taan • Kehitysliiton —
sitä nimittää amerikkalaislehti New
York Herald Tribune "Kehityslii-toksi
ilman kehitystä"! ohjelmien
vaativan peräti 100 miljardia dol­laria.
Tästä summasta kootaan tie-dotuslehden
mukaan 80 prosenttia
latinalaisesta Amerikasta ja PUUIT
tuvan viidenneksen, 20 miljardia
antaa Yhdysvallat . pitkäaikaisten
kehityslainojen muodossa.
Tähän asti on Kehitysliiton ilmoi­tettu
"maksavan*V 20 miljardia dol­laria,
tämä summa mainitaan mm.
liiton perustamisasiakirjassa. USA
.on ilmoittanut maksavansa lys^tä
:puolet., Nyt kuitenkin kerrotaan US-An
osuuden kaksinkertaistuneenpa
muiden liiton jäsenmaiden osuuden
peräti 8-kertaishiueen, mikäli, tiedo-tuslehteen
on uskomista. J a tämä
^uima 80 miljardin dollarin sumiotla
pitäisi kerätä mailta, joiden talou­den.
,koh9,t^mise]^i koko liitto on
perustettu!
Vielä epäilyttävämmäksi sijoi­tukseksi
Kehitysliitto osoittautuu
njiden tietojen valossa, joita pariisi-laislehti
Express siitä kertoo. Kehi­tysliiton
perustamisasiakirjassa esi­tetään
päämääräksi kohottaa sen
j&senmaiden taloutta vuosittain 2.5
prosentilla asukasta kohden. Ex­press
mainitsee, ettej tähän tulok­seen
ole liiton 2-vuotisen toiminnan
aikana päässyt ainoakaan latinalai­sen
Amerikan maa.^Kolme näistä
n^aista on mennyt jatkuvasti alas­päin,
viisi seisoo' paikallaan eikä
lopuissakaan ole päästy toivottuun
2,5 pros. nousuun.
Sota Ceylonin ja
oljyfurmojen valilla
lYlulysvaltain suuret . öljy-yhtiÖt
Standard 011 ja Caltex ovat menet­täneet
toisen erän taistelussa Cey­lonia
vastaan. Ensi erä suoritettiin
tämän vuoden \alussa, jolloin USA
'maksoi" osan Standard Oilin ja
Caltexin omaisuudesta kohdistu­neen
kansallistamisen peruuttamal­la
Ceylonille aikaisemmin antaman­sa
taloudellisen avun. Ceylon puo­lestaan
vastasi rajoittamalla entistä
enemmän öljy-yhtiöiden saalistus-alaa.
Maan hallitus kielsi niitä tuo­masta
maahan ja myymästä raakar
öljyä ja useita öljyalan tuotteita.
Monopoli näiden kohdalla annettiin
valtion yritykselle. Tämä rajoitus
johtui siitä, että Standard 011 ja
Caltex yrittivät myydä öljyä Ceylo­nin
markkinoilla entiseen hintaan
huolimatta hintojen huomattavasta
alentumisesta kansainvälisillä mark­kinoilla.
Elokuun alussa Ceylonin hallitus
astui askeleen eteenpäin hj^äksyes-sään
lain, joka antaa valtion öljy-yhtymälle
täydellisen yksinoikeu­den
melkein kaikkien öljytuotteiden
tuonnille, jaolle ja myynnille tam­mikuun
1 päivän jälkeen 1964.
Maan valtiovarainministerin lausun­non""
mukalh~öljynmyynnin ottami­nen
valtion käsiin säästää Vuosit­tain
17,5 miljoonaa rupiaa ulkomais­ta
valuuttaa.
'alueella' 'tesittamiöekki 'ön^^kf^jiriiitiJ
histipuolu^ lsliUttqitäM'^^dO]lffö
seen täällä* hyvin tunrie'tÄh ••• iöi^ö^
Magnusohin. Hän tuntee yl^ödöä'
kunnallisten rakennustehtävieii' ja
koulujen tarpeet sekä maakunnallis­ten
verovarojen käytön yhtä hyvin
kuin tämän alueen luonnonrikkauk­sien
kehittämiskysymyksetkin jä
uusien teollisuuksien kehittämison­gelmat'.
Hän on myöskin tietoinen
esteistä mitä kaikessa asettaa Yh^
dysvaltain Suuren rahan monopoli-kontrolli.
m . « . *
/
Pitkän sairauden jälkeen kuoli
täkäläisessä sairaalassa 66-vuotias
Henrick^ Ylitalo; Hän oli syntynyt
Suomessa. Metsätyöläisenä hän
siirtyi Port Arthuriin asumaan v.
1951; Jälkeensä jätti hän Vaimon,
yhden pojan ja kolme tytärtä; yh­den
veljen ja kaksi siskoa Suomes­sa,
sekä 7 lastenlasta täällä. ATH.
O. K. Neva kuoli 62 vuotiaana
elokuun 25 päivänä. Hän on synty­nyt
Suomessa ja tullut Port Arthu­riin
30 vuotta sitten. Häneltä jäi
Sosialististen maiden vienti kas­voi
melkeip 14 prosehttia vuodesta
1960 ivuoteen 1962, ilmenee Y l S :n
äsken julkaisemasta tilastokatsauk-seata.
LähtiBten teollisuusmaiden;
joihin luetaan Länsi-Euroopanlisäkr
s i ' USA, Canada; Australia. Uusi
Selelanti, Etelä-Afrikka ja Japani;
Vienti nousi samanaikaisesti 11 "pro-senttia.
Kehitysmaiden vienti lisään­tyi
Vam 6 ptosenttia.
Ifaaka-aineideQ Untojen noususta.
fhiiolimal^tkeliitti^idefflkaupalfi^
pen asema ei kuitenkaan parantu­net
kafeastuskautena, sillä läntisten
vaimo Ethel, yksi poika ja kaksi
tytärtä.
• • •
Port Arthur. — Työnpäivän aat­tona
ovat täkäläiset työttömyystoi-mistot
ilmaisseet hälyyttävän tosi­asian,
että työttömäin luku ylittää
kummassakin kaupungi^a viime
vuonna vastaavan ajan lukumäärän.
Fort Williamin pormestari on kut­sunut
konferenssin työmaiden löy­tämiseksi
ja kaupungin kroonilli-sen
työtö{nyyspi'obleemin lieventä­miseksi.
Pormestari Reed korosti: ' E i ole
epäilystäkään. Se on muodostunut
yhdeksi vakavimmaksi ratkaisua
vaativaksi pulmaksi. Minä en tiedä
voiko kukaan yksilö löytää vastauk­sen."
Konferenssi on kutsuttu syys­kuun
11 päiväksi, kello 7.30 illalla
kaupungintalon auditoriumiin.
Port Arthurin tilanteen suhteen
eivät kaupungin isät ryhtyneet mi-hipkään
toimenpiteisiin. ATH.
teollisuusmaiden vientituotteiden
hinnat^ nousivat paljon enemmäh.
Esimerkiksi Afrikka, joka koki par
himman. takaiskun, osti 8 prosenttia.^
vähemmän; Kehitysmaiden kauppaa
hallitsevat valtaosalta edelleenJdn
iBntisöl teollisuusmaat. t^'; .
Neuvostoliiton ja muiden sosU'
lististen maiden vienti kehitysmu-hin
nousi katsastuskautena peräti
69 prosenttia. Toisaalta oh huomat-tava,^;<
että vientimäärä on kokonai-sjiuteen
katsoen vielä alhainen. Tätä
kehitystä' pidetään kuitenkin merfe
kinä siitä,, miten suurta mielenkiih-tpa
sosialistiset maat kohdistavat
kehitysmaihin ja millaisia mahdol­lisuuksia
näiden maiden kehittymi­selle
on olemassa.
Kremikovski Bulgarian
metallurgian suuri nimi
Sofia^ -.^ Viime vuosien suuri ni- tyydyttämiseksi on kombinaatin
mi Bulgarian metallurgisen teolli­suuden
alalla on ollut Kremikovski.
Tämän maan suurimman metallur-
!gisen kombinaatin rakennustyöt
aloitettiin kolme vuotta sitten sii­hen
asti asumattomalle alueelle So-ifian
lähelle. Rakennustyöt ovat val­lanneet
2,400 hehtaarin, suuruisen
-alueen ja niihin on osallistunut 20,-
000 työläistä. Kremikovskin metal-litehtaan
ensimmäisen osan on mää­rä
valmistua vuonna 1965.
' Ensimmäisessä vaiheessa Kremi­kovskin
tuotanto kohoaa 1,1 miij.
tonniin valurautaa, 1.3 milj. tonniin
terästä ja 1 milj. tonniin valssirau-taa.
Tehtaan valmistuttua lopullises­ti
tuotantoluvut suurin" piirtein kol­minkertaistuvat:
valurautaa^ 3.5
milj. tonnia, terästä 4.4 milj. tonnia
ja valssirautaa 3.5 milj. tonnia:
Nämä luvut merkitsevät, että Kre-mikovskista
ei tule vain ylivoimai­sesti
suurinta metalliteollisuuden
yritystä Bulgariassa, vaan kansain­välisessäkin
suhteessa merkittävä
laitos. Mainittakoon,: että suunnitel­mien
mukaan ei rautaruukin tuo­tanto
kohoa y l i puolen miljoonan
terästonnin vuosittain.
Kremikovskin rakennustarpeiden
alueelle rakennettu myös rakennus­osia
valmistava tehdas, joka sekin
on muodostunut suurimmaksi teolli­sen
rakentamiseii keskukseksi maas­sa.
Se valmistaa vuosittain 450,000
kuutiometriä.betonia. Edelleen ovat
valmistuneet korjaustyöpaja, joka
valmistaa vuosittain 6,000 tonnia
metallirakenteita ja valaa 80,000
tonnia eri metalleja. Kremikovskin
alueella on otettu käytäntöön-56,000
kilowatin tehoinen lämpövoimalai­tos.
Koksauslaitoksen ensimmäisen
osan valmistuminen on aivan lähi­viikkojen
kysymys.
Kehoittaa Kiinaa
luopumaan N-liHon
arvostelusta
New Delhi, -r- Intia on kehotta^
nut New Delhissä olevaa Kiinan
lähetystöä lopettamaan Neuvostolii­ton
vastaisen kirjallisuuden levittä<^
misen, ilmoitettiin Intian parlamen­tille
maanantaina.
: Ulkoasiainministeriön valtiosih­teeri
rouva Lakshmi Menon vastasi
esitettyyn kysymykseen, että halli^
tus on tietoinen siitä, että K^naii
lähetystö on jakanut Kiinan kom­munistisen
puolueen Neuvostoliiton
kommunistiselle puolueelle kesär
kuun 14 päivänäJähettämän kirjeen
jäljennöksiä. '
Hallitus on "esittänyt vastalau­seensa
Kiinan lähetystölle Int|an
kanssa ystävällisissä suhteissa ole­vaa
maata vastaan harjoitetusta" ar­vostelutoiminnasta",
sanoi rouva
Menon.
Lähetystöä on kehoitettu lopetta­maan
kirjeen levittäminen välittö­mästi.:
; . • ..'V,^ •
Rfkollisuus kasvaa
yhä USÄssa
Washington; — Rikokset lisään­tyivät
yhdeksällä prosentilla Yhdys­valloissa
tämän vuoden ensimmäi-'
sen puoliskon aikana siitä mitä>'ne
olivat'-"vastaavana^" aikana -viime /
vuonna, sanoi FBIn johtaja J . Ed-;
gar Hoover äskettäin. Lisäys oli. 13
prosenttia esikaupunkialueilla, hän'
lisäsi.
64 vuotta
vankilassa
Uusi NATO-tukikohta
Isl^
NATO ei ole - tyytynyt amerikka­laisten
lentotukikohtaan Islannissa
vaan vaatii ;vielä laivastolle tuki­kohtaa.
Sopiva liaikka onkin nyt
löydetty, vaikka siitä ensi aluksi i l ­moitettiin
varsin vaatimattomasti.
Reykjavikin radio kertoi, että ulko­ministeriö
on neuvotellut "öljysäi­liöiden"
lisäämisestä, NATOlle Hval-fjordin
lahdessa".
Ilmoitus ei tyydyttänyt oppositio­puolueita,
vaan ne vaativat selvitys­tä
ministeriltä. Tällöin kävi ilmi;
että kysymys oli s e i l a i s i 'tukifcoh^
dan rakentamisesta, jota. voisivat
sukellusveneet, myös atomikäyttöi­set.'
Oppositiopuolueet, kansanliitto,
edistyspuolue, kansakunnan suoje-lupuolue
sekä yhtenäinen sosialisti­nen
puolue, ovat esittäneet' vasta­lauseensa
NATOn suunnitelmille.
Erikoisesti paheksutaan sitä, että
hallitus on tehnyt sopimuksen NA­TOn
kanssa ohi parlamentin, jonka
täytyisi hyväksyä kaikki tärkeim­mät
ulkopoliittiset päätökset.
Chester. — Muuan vanki; joka on
istunut vankilassa viimeksi kulu­neet
64 vuotta, lasketaan vapauteen
luultavasti marraskuussa, mutta
hän ei tiedä minne lähteä.
Vanki on 84-vuotias Richard Ho-neck,
joka tuomittiin v. 1899 enti­sen
opettajansa murhasta elinkauti­seen
vankeuteen. Vankilassa usko­taan,
että Honeck on kärsinyt van­kilarangaistusta
ennätysajan. 64
vuoden aikana hän on saanut yhden
kirjeen ja kaksi vierasta on käynyt
hänen luonaan. Hän ei tiedä, ovatko
hänen perheensä jäsenet elossa vai
kuolleita.
— Luulen, että minun täytyy olla
hyvin varovainen, jos pääsen va­paaksi.
Liikenne on varmasti kau­histuttava
verrattuna siihen, minkä-muistan,
sanoi Honeck.
K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S I A '
Suojatkaa 'kesäpaikkanner veneenne ja moottorinne tarpeellisella v a ­kuutuksella.
Lähempiä tietoja haluttaessa — Soittakaa tai kirjoittakaa
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
197 Bay Street, Toronto, Out. Toimisto pnh. EM 6-8586
O- NUMMINEN HELEN HIRVONEN
kotiin HI 4-3356 kotin WA 3-i»8
jRanska Iisaa
jsotilasmenoja
Pariisir Hanska-aikoo käyttää
f ensi Vuonna puolustusvoimien yllä-
, ^ ^ pitoon kuusi ja puoli prosenttia
käyttää sekä tavalliset alulcset että''' enemmän varoja kuin tänä vuonna,
Suurimmalta osalta Pohjois-Bor-neo
on hyvää maanviljelysaluetta
jossa kasvatetaan kumia, hamppua,
tupakkaa ja kookospähkinöitä.
ilmoitettiin valtiovarainministeriös­tä.
Tähän määrään sisältyvät myös
ydinaseiden kehittämisestä aiheutu­vat
mehot.
Valmisteilla oleva vuoden 1964'
talousarvio esitetään kansallisko­koukselle
lokakuun alussa.
Talousarviossa, jota valtiovarain-piinisteri
Valery Giscard TEstaing.
ei ole vielä hyväksynyt, on sotilaal­listen
menojen osuus 20,000 milj-frangia,
eli noin 1,200 milj. frangia
enemmän kuihvkuluvana vuonna.
Täten Ranskan sotilasmenojen
osuus kokonaismenoista on ^23,4
pros., kun se, vielä nykyisin on 22'
prosenttia.
ROMAANEJA
saatavana Mr jakaupastamme
EEVA KILPI:
NAINEN KUVASTIMESSA
232 sivua Hinta sid. $3.25
Eeva Kilpi kertoo romaanissaan Irmasta, SOrVUOtiaasta perheen­äidistä.
Päällisin puolin kaikki näyttää olevan hyvin — Irmalla on
koti, kolme poikaa ja mies. Mutta mies on yleensä poissa kotoa,
iltaisinkin. Irman elämän pyrkii täyttämään pelkkä odottaminen.
Ja nuoruus alkaa jo loltota. Sitten elämääii ilmestyy uusi kitoto-pirte,
Jorma,' miehen työtoveri. Jorman hahino alkaa kasvaa Irman
mielessä — on kysymyksessä uusi rakkaus, kuitenkm ikään kuhi
vain eräänä mahdollisuutena.
MAGDA SZABO:
METSÄKAURIS
NAirrTELIJATAR RIISUU NAAMIONSA
220 sivua Hinta sid. $3.50
Tämä romaani on erään naisen elämäntilitys. Näytetlijätär Esther
Encsy riisuu siinä naamionsa, ripittäytyy kuolleelle rakastetulleen.
Köyhyys ja arvossapidetyn sukulaisperheen nöyryyttävä tuki kat­keroittavat
Estherin lapsuuden Ja nuoruuden. Elämä tuntuu epä­oikeudenmukaiselta.
Esther on kova, kapinallinen Ja leppymätön
vihaBsaan, joka kohdistuu sukulaisperheen hellittyyn tyttäreen, hä-
_nen koulutoveriinsa.
EEVA JOENPELTO:
. NAISTEN KESKEN
KIRJEITÄ TUNTEMATTOMILLE
80 sivua Sid. $2.25
". . .tässä teoksessa Joenpelto Jakelee tervettä Järkeä roimin a n ­noksin^
pippurilla maustettuna. Tuloksena on rautaisannos elämän­viisautta
erilaisiin pulmiin takertuneille naisenpuolille, koulutytÖil- .
le, kotirouville,, miniöille, vhrkanaisille. — Joenpellolla on kyky
tasapuolisesti jnnmärtää sotkuisten avio- ym. vyyhtien kaikkia
osapuolia, meitä miehiäkään pahemmin sortamatta, solvaamatta."
BENGT SUDEBBERGH:
ONNBLLISEa^ SAARET
173 sivua Hinta sid. 2.90
Tapaamme pojan kuumalta rantahietikolta. Hän leikittelee ou- '
doilla ajatuksilla: miltä tuntuisi hukkua, millainen on kuolema;
vedessä? —- Herkin vedoin Bengt Söderbergh kuvailee pöjan en- '
simmäistä tietoisesti elettyä kesää, ensimmäistä mustasukkaisesti
vaalittua toveruutta,, ensimmäistä rakkautta.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus PuUishing Company Umitei
P.O. Box 69 Sudbury, Ontaria.