Vapaus, November 3, 1956

              tanantaina. marraA: 3 p. ^ Saturday, $7ov, 3,1956
iMiiiiiiii
'OMKOmn laOepindeut laOtor
Telephones: Sus. Offke 06.
Editoria} Oiiict OB. 4-4265. Manager
Essuksi. V/morVf.ZamaA. Mailing
addre»; Box «9; Saäimy, OatariQ.
^MmtA VO». S, mi. Autborized
HUt 'wmmd tiam nxsil fqr the lust
tMBee Department, Ottawa. Pub-
„}Uwd tbrice veekly: Tueeda^
^fntay» and Si^ttftfay» by Vapam
^VMiMng Ompany Ltd. «t ]00-t(e
-IBm et W^ Sudbuiy» Qnt, Canada.
Advatlsing ratea iipon apjiUcatim.
Translatjon lre« of charge.
TILAUSHINNAT:
laDadassai.' IVfLlM^ltk. 3.75
3 kk. 225
/bdjrarallolflsa: 1 vk. 8J00 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 850 6 kk. 4.75
YtEIS0N
KIRJE
: Kaimatetaah lämpimästi
Pääministeri St. Laurent ilmoitti keskiviikkona, että
jnaamme ^parlamentti yoidaan kutsua hatätilaistuntoon —
l^nistelemaan siitä kriisitilanteesta, mikä jofetuu Israelin
;5^'1dritaniuah'ia Ranslcan hyökkäyksestä Egyptiin.
'•^"'BJsittäessaän ianiän lausunnon Canadan mahdollisten toi-
>]n«ipiteiden sUhieen pääministeri St. Laurent alleviivasi sitä,
parlamentin istuntoa ei kutsuta nyt koolle sodanjulista-
*i|^ta varten, vaan nimenomaan siinä mielessä,'^tä' voidaan -
lillutella maanmie kanta ja 'toimintasuunnitcAma tämän
kHlsin ratJcaisemiseksi rauhanomaisin keinoin.
> :f.^Tätä kirjoittaessa (keskiviikkoiltana) ei ole vielä iiedos-isa^
mne milloin parlamentin istunto mahdollisesti kokoontuu
eikä niistä yksityiskohdistaan, mitä hallituksen toimesta
parlamentin harkittavaksi mahdollisesti esitetään.
< ' 'Mutta' parlamentin 'koollekutsuminen on mielestämme
Jassa,.tilanteessa sekä oikeutettu että kiireellisesti tarpeelli-iieii
toimenpide. Ainoastaan parlamentin istunnon avulla, va­litsemiensa
edustajain kautta, voivat canadalaiset lausua
oman mielipiteensä vallitsevasta tilanneesta ja heUken vaati­mista
toimenpiteistä. Selvää myös on, että liittohallituksen
esitykset ja ehdotukset kriisitilanteen sehdtiämiseksi rauhan­omaisin
keinoin tulevat saamaan kansainvälisellä arenalla
:sitä suuremmah Icantaytiuden, jos hallituksemme tshjelman
.takana ja tukena on parlamentin ja koko. kansakunnan de­mokraattisesti
ilmaistu yleinen mielipide.
^e ^olemme saaneät mielihyvällä nähdä, että liittohalli­tus
pyrkii .diplomäattitietä ja kansallista arvoamme vastaa-yalla
kiihkottomuudella vaikuttamaan niin, että Egyptiä
vastaan nyt järjestetty hyökkäys saataisiin pysäytetyksi en­nen
kuin se on liian myöhäistä, ja että asevoimien käytön
' asemesta sikäläiset kiistakysymykset ja ongelmat ratkaistai- ^
siin neuvottelupöytien ääressä. Lainkaan epäilemättä voidaan
sanos, että hallituksemme ohjelma on tässä yhteydessä nos­tanut
maamme arvovaltaa ja siten tehdessään auttanut alus-lavasti'
niitä,hyvää tarkoittavia voimia, jotka haluavat vält-
,tää ihmiskuntaa nyt tuhkaavan suuronnettomuuden^ tapahtu-
•.'Tässä'mielessä meidän lehtemme Vapaus liittyy välittö-
-iiläsii^ muihin canädalaisiin, jotka tervehtivät suurella läm-
. molla pääministeri Bi. Laurentin esitystä parlamentin'koolle-
Ikutsumiseksi.
. Xiriom metmn tmn asatVom
piispa Gulinin Tinujinsin vierailusta.
Nyt Jialuaisin . selostaa, niksi tein
ten kantelun niisDallei ' - '
KaivostyOläiaet «ietävär ja tigfää
Pekkakin, miidcälainen aika töällä oli
silloin, kun tydn sataniisefcsl piU olla
suositus määrätyltä Joukolta Ja työs­tä
piti myOskin maksaa. Sattui mm.
tapaus, että suomalaista' syntyperää
oteva sai tySn' kaivokseen, muttartsrdn
antaja vaati klutaikin määrättyä
suositusta; Blies oli selvillä Canadan
tavoista! ja klel^ytyi suosituksen
hankkimisesta Ja ilmoitti asiasta
ylemmille. Ryhmä sai muistutuksen
Ja, Juttu päättyi siihen, ettei siitä
iiaanufe puhua eikä kinasteUa. Union
perustamisen Jälkeen Itq^mi suositus
ten-vaatiminen lopullisesti Ja työn-i
saanti tuli vapaaksL Silloin mm. Pdc-ka
vastusti uniota.. mt&a kommunls-tisena.
£i kauan sftfen liän vielä Ju­listi:.
"Joukkomme ön suuri, että
kommunistit Ja JumalänkteltäJät saa
olla missä haluavat."
OlisinMuullut' Pekalla .olevan : pils-
^pan käynnistä parempaakin kirjoit­tamista,
sillä Joka häntä kuuli, hän
myöskin piti hänen puheistaan, mulsr
ta^ mielipiteistä huolimatta. Minä
näin monen-kuulijan heltyvän'piis­pan
puheen Johdosta. Kun hän pu­hui
tyämaalla. kävivät sadat työläi­set
häntä kättelemässä. Hän sanoi­kin
noista työläisistä: ^!Heillä oli rau­tainen
käsi, mutta kultainen sydän/'
Sanon vielä Pekalle.- että työläinen,
Joka kuunteli piispan puheita Ja tiesi
mitä ristirUtoJa täällä on oUut työ­läisten
kesken, teki vvarmaan samaa-kuin
minäkin. Mainari.
• r i fti i i i i i i i i f i M f i i v i i i i r - r
"PiiUas virta ja likmen vaahto"
Mitä mUui sanovat
Jatdttäköön Unkari rauhaan
' ' HucQimatta lainkaan siitä mitä me itse kukin yksityisesti
'tai yhteiseäti ajattelemme sosialismista, tai kapitalismista,
jÄieidän kaikkien täytyy omaksua'se kultainen periaate, että
iloillakin kansakunnalla on ehdoton oikeus laillisen- hallitus-
^^koneistonsa avulla; ratkaista omat sisäiset asiansa. ^"Ulkomi-
>nisteri Ifon, L. ,B. Pearson oli mielestämme melko oikeassa
,kutt hän viime lauantaina Torontossa pitämänsä-piiheen yh-
'teydedsä varoitti sekaantumasta sen paremmin Puolan kuin
^Unkarinkaan sisäisiin asioihin ja perusteli tätä kantaansa ni-jit^
änomaan länsimaiden (kapitalististen valtojen) 'kannalta
jmm,'seuraavasti: "Se (harkitsematon sekaantuminen ulko-
«maiden toimesta k.o. maiden sisäisiin asioihin — Vapaus) voi
?,paremminkln loukata'niitä kansoja provosoimalla vä^
siin ja'Voimakkaisiin toimenpiteisiin niitä, jotka odottavat
tilaisuutta kukistaaks^n nämä uudet kansalliset ja vapaa-
'lliidlset voimat, käyttäen tekosyynä ulkomaista uhkaa tai
«sisäisiin asioihin sekaantumista meidän taholtamme."
, , ^ Vaikka mr. Pearson esitti mielestämme —• ja mielipide-fkysymyksistäion
tietenkin erimielisyyttä >^ jossakin määrin
^harhauttavan käsityksen siitä, mitä "sekaantuminen meidän'
^iahöltämme" voi Puolassa ja Unkarissa aih^ niin perus-
*kysyftiyksessä>hän oli ehdottomasti oikeassar Toisen maan
>sisäisiin'asioihin sekaantuminen, tapahtukoon se'sitten: minkä
itekosyyn varjossa tahansa, ei tuota koskaan mitään hyödyl­listä.
Mutta tästä huolimatta on länsimaissa voimia — jotka
^ITnkärin (kansasta ja valtiosta välittämä ttä tuon taivaallista >>-
;Wat;vaimiina poliittista etuisuutta tavoitellessa sekaantu-
!maan Unkarin sisäisiin asioihin. Viikon alussa nähtiin Un-
'karih kysymyksen yhteydessä m.m. seuraavaa:
' • Länsivallat -^joiden poliittisen elämän yhtenä tärkeim­pänä:
uskoiikappaleena on "laillisen hallitusvallan'lpuolus^
»mineni antoivat ensin moraalisen ja propagandallisen tukensa
oiiille mellakoitsijoille ja kapinallisille, jotka nousivat vähem-imistönä
aseelliseen taisteluun Unkarin laillista hallitusvaltaa
vastaan! Ja kun Unkarin laillinen hallitusvalta joutui tur­vautumaan
sotilaallisen mahdin näyttämiseen, ja «kutsumaan
ivielä liittolaismaansa, Neuvostoliiton asevoimia avukseen,
niin silloi]\ Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain' toimesta
•esitettiin hurskaita valitteluja Unkarin hallituksen voima-
•toimenpiteistä ja; yhtä tekopyhiä meriselityksiä siitä, ettei
Uzlkarilla ole oikeutta kutsua poliittisia ystäviään avukseen
^silloin kuin sen poliittiset vastustajat ulkomaita myöten uh­kaavat
asevoimin laillisen hallitusvallan olemassaoloa?
Mutta kaiken epäjohdonmukaisuuden kukkurana voi­daan
pitää sitä kun johtavien länsimaiden toimesta vedot­tiin
YK.Ti Turvallisuusneuvoston esityksellä, että sen pitäisi
sekaantua Unkarin sisäisten asiain järjestelyyn!
Etkä sekaantuminen Unkarin sisäisiin asioihin pysähdy
vielä tähänkään. Eräs torontolainen päivälehti esitti tiistaina
syvän surunsa siitä, ettei NATO osallistunut aktiivisesti Un­karin
mellakoilsijain ja kapinoitsijain avustamiseen? Täkä­läiset
päivälehdet kertovat myÖs, että Canadasta on mobili­soitu
"vapaaehtoisia" 'kapinallisten tueksi Unkarin laillista
hallitusvaltaa vastaan ja onpa erään suurkaupunkimme por­mestari
kehoittanut rukoilemaan!kin kaikkivaltiasta Unkarin
laillisen hallitusvallan kukistamiseksi ja kapinoitsijain asei­den
siunaamiseksi?
1 :f ,Pankamme käsi sydämelle vastatessamme kysymykseen:
Mitä sanoisi Canadan hallitus ja koko Canadan kansa, jos esi­merkiksi
tässä maassa nousisi terroristisia voimia laillista
hallitusvaltaa vastaan "ennenaikaiseen kapinayritykseen",
kuien Globe and Mail selitti, ja esim. Unkarissa ruvettaisiin
mobilisoimaan "vapaaehtoisia" meidän mellakoitsijoimnäe
tuelöi, julkaistaisiin suurlehtientoiniituskirjoituksia;: m
valitetaan sitä, että ns. Varsovan liitto ei sekaantunut aktiivi- r
is^ti Canadan asioihin, vaadittaisiin Turvallisuusneuvostoa-
Y L E I N E N ÄÄNIOIKEUS
Uuden yksikämarisen edustusjär-
Jesielmän toteuttaVan valtiopäiväjär­jestyksen
voimaanasiumlnen tapah­tui
Suomiessa puoU vuosisataa sitten;
lokakuun" 1 pnä 1906. i^amperelaineri
Kansan Lehti kirjoittaa tästä suu­resta
tapahtumasta mm.:
Sitä ennen väestön suuret Joukot
olivat olleet paaria-asemassa; niillä
ei ollut sananvaltaa; yleisiä asioita ja.
niitä itseä läheltä koskevia kysymyk­siä
ikä^iteltäessä' ja ratkaistessa.
iNuorcn * kansanlllkkeeh koko • rajuu-
Viella' oli työväestö, lukuisa alUstalais
yä^tö ja m^ut oikeudettomassa; ase­massa
olleet aloittaneet taistelun
kansälalsolkeuyieri ' saavuiitamiseksi,
I j a s e f p l i vihdoin johtanut myöntei-s&
m: tulokseeni Oli saavutettu ^ ylei­nen
Mniolkeus ja'se-tuUut^v^^
naistenkin os'aksi. '"'Vlimeksimaihifus-sa
suhteessa Submi':pääsi 'näyttele­mään"
sitorastaan edeltä jäkävijän
'dsaa. • • ' '
Valtiollinen äänioikeus, jonka he­delmiä
myös kunnallinen äänioikeus
ion, kohotti työväestön Ja muut S y ­l
v i i n kuuluvat Siitä alistetusta ase­masta,
jossa nesiUieniiasti olivat oi-,
leet, tasavörolseksi muiden ; väestö­ryhmien
kanssa ja loi edellytykset
sille valtavalle ja mon^iiollselle ke­hitykselle;
Jonka ; todistajina olemme
saaneet olla.: Nykypolvi on suuressa
^kiitollisuudenvelassa niille, 'joiden rasr
kaiden ja sitkeiden ponnistusten an-isiosta
meillä on yaltiollinen ja kun­nallinen
äänioikeus.-
Otsikoi* "FfOan vlrUla Ukai^
aem ^aäbur isUaiaf f M a a yltfr'
ftee» I^SvIeBpiudaee» pS^iineor
laamaUaia Tnbana UO» keskin
vUiduiM, I«kafcan0 U mi» t^SäkUx-pAUOueUf
|ewa tarkasUimu vK-me
aOfallMtem UpabtmtO^
Puolaa J» NemflsUISitmi väUdä
sobfeita. Koska tästä kysymyk­sestä
on täkäläisissä Saaren Ba-kan
lebilissä pnkafto paljoii,; Ja
pääasiassa paksua pajakoyttä,
jolkalsenune TrybonaXadufl pää-kifjoitoksen
Jossa sanotaan:
Näinä kuhkeinä, epätavaUisina
päivinä on Jausunut Iniuluvasti
oman sanansa Puolan työväenluok­ka
— luokka; joka ei kulje kansan
johdossa jonkun määräyksestä tai
neuvosta, vaan asemansa vuoksi yh­teiskunnassa.
Näinä kiihkelnä; epä­tavallisina
päivinä on selvästi ja
kouriintuntuvasti saanut vahvistuk­sensa
puolueen johtava osuus??^—
puolueen; joka on l l i t t ^ y t kiinte­ämmin
. kuin koskaan aikaisenunin
sen synnyttäneeseen luokkaan,r'ta-lonpoikalston
perusjoukkoihin; opis::
kelevaan nuorisoon, edistysmieli­seen
sivistjrneistöön/ Puolan kansan­armeijaan,
puolueen, joka on liit­tynyt
kansaan. ^
Me tunnemme tuon yh^näisyy-
; den voiman j a ^ liikutuksella kuun­telemme'
'työväenluokkamme; ^kan­samme,
armeijamme^kovaa, viisasta'
älyä.
Tuo : ääni ^ antaa kannatuksensa
kansan- tahdon :mukaan?'valitulle
puoluejohdolle, huonon korjaami­selle,
demokrati5oihnli;t, jatkamisel­le;
se kannattaa liiton jä ystävyyden
lujittamista Neuvostoliiton ja sosia­listisen
leirin kaikkien kanspjen
kanssa: jokaisen kansan tasavertai-:
suuden^ keskinäisen kunnioituksen;
riippumattomuuden ja * itsenäisiyy'
den leniniläisellä perustalla.
Rakkaus koUmaahan'^ja: rakkaus
sosialismiin on,leimabtanutvPuolas-sa
korkeaan Uekkiin. TyöväenlaV
kan poliittinen kypsyys j a kurinalai­suus
herättävät ihastusta.
Mutta kuten aina suuren joukko­liikkeen
aikana; niin nytkin on^eräin
paikoin ollut iiavaittavissa vastuut­tomuutta;
j a kevytmielisyyttä,, mikä
poikkeaa suurten uudistusten vir­rasta.
Olisi yksinkertaista luulla, että
' ne voimat ovat laskeneet aseensa,
jotka pyrkivät seltoittamaan tuon
puhtaan ja uudistavan virtauksen
neuvostovastaisen kiihotuksen myr­kyllä.
Ymmärrettävää ^kiilitymystä 'hy-vaksi
käyttäen neiivostovastaiifeet
taantumukselliset ainekset yrittävät
purjehtia suuren uudistuksen aäl
UfiOa ia kylviä Mieismtlmastaisia
mielialoja. Suurnp «sa iiijstä, jotka
l^titeo WroclairJ8sabetkeUi
«esti antautuivat kaBsaUiskiihkon
valtaan eivät varmaankaan ymmär­täneet
puolalaisten jav;iilJl(oniaalai»i
teo faanfiimukseiiigten tarkoitosp& virallisen juIkisjTvun taakse on Puot
rtä, vaikka viiiaiemainitut tälitääväit!
toiminnallaan Puolan kansallisia
etuja vastaan, sosialismin asiaa vas­taan
Puolassa. Vihamielisen pro-pagandan'ilo
ei ole kuitenkaan muo­dostuva
pitkäaikaiseicsL
Onko maassamme' ihmistä, joka
olisi unohtanut ne veriset uhrit,
jotka neuvostojen maa^ antoi yhtei­sessä
taistelussamme fasisnuavasr^
taan? ,^ - , . .. r>
Onko tässä maassa ihmistä; joka
olisi unohtanut, että neuvostolais-puolalalnen
aseveljeys avasi meiUe
tien vanhoille alueilleniine ja että
puolalais-neuvostolainen liitto on se
teräskilpi, joka suojelee Puolaa ja
Eurooppaa jo avoimesti atomiasee­seen
tarttuvalta' Satean militaris­milta?
Adenauerln. ei^ tarvitse opetr
taa meille vapautta!- Näinä maam­me
toivon ja ^uskon päivinä kans­leri
Adenauer ei malttanut olla esitr
tämättä vaatimusta-Oderin-Neissen
rajan siirtämisestä! Meille eivät voi
opettaa vapautta j a "sopivaa" suh­tautumista.
Neuvostoliittoon ne her­rat,,
jotka kokoavat ^ SjS-upseereita
sotajoulckoonsa. ^
Puo^teinme ja työväenluokkam­me
haluavat liiton - ja ' ystävyyden
lujittamista'-Neuvostoliiton kanssa
ja Juurj siksi pyrkivät puhdista­maan:
vtuony^stävyydenkaikeste
sellaisesta; mikä heikensi sen voi­maa-
? Siksi me faaluamme;,tuon lii­ton
lujittamista noudattamalla tasa­veroisuutta
ja molemminpuolista
itsenäisyyttä. . ^
- Näinä totuuden päivinä puolue on
toveri: Gomulkan supulla ja 8; täysi-
Istunnon päätöksillä lausunut, kan­sallisen
arvokkuuden j a horjumatto­man
proletaarisen internationalis­min
tunteella, millaisten tulee olla
Puolan ja Neuvostoliiton, Puolan
yhdistyneen »työväenpuolueen ja-
Neuvostoliiton kommunistisen puo­lueen
suhteiden: niiden tulee olla
sosialistiset, ta^^a-aryoiset ja veljel­liset.
^ ' ; ' \
"Jos menneisyydessä ei kaikki
ole ollut niin Icuih meidän mieles­tämme
t u l i s i ' o l la puolueemme ja
NKPrn,' Puolan ja Neuvostoliiton
välillä, niin tänään-se kuuluu pa­laamattomaan
menneipyyteen", sa­noi
toveri Gomulka täysi-istunttossa.
PerJieessäktfa''on aikarajoin' ,vää-loja,
valtioista pobiunattakaan.
isotta «osiaUEtisten valtioiden v i -
iitt» «SSrinkäsityksei voidaan, totee
Ja'^ fffffjfff^ poistaniaas^
Näinä kSSkieenUäcevm päivinä
me, oimae fcdbneet iffapTlennne sei*
väkä;sen, että tähän saakka olleen
iet rinkäsityksiä ja aihfeettomia epäluu-
Työpäivä lyhenee
Neuvostolutossa
Moskova. — (DLP) — Koko Ve­näjän
Federation alueella on Neu­vostoliitossa
käynnissä valmistelu
lyhennettyyn työpäivääni siirtymi­seksi.
^
Ensimmäiseksi ottivat kuusitunti­sen'
työpäivän käytäiitöön Federa­tion
alueella Kamenskin alueen Pet-rovski-
kalvoksen työläisefc - Kaivok­sen
johtaja selitti lehtimiehille, että
työpäivän lyhenemisestä huolimatta
ainakin kuluneet kaksi päivää osoit-tavat^^
uotannon pysyneen samana.
Uuden^ louhintajärjestelmän ja
palkkajärjestelyn ansiosta ei myös­kään
palkoissa ole tapahtunut muu­toksia
työpäivän lyhenemisestä huo­limatta.
Louhija Aruijunov kertoi;
että perjantaina hänen "porukas
saan" saatiin normin ollessa 61 ton­nia
hiiltä kuudessa tunnissa, louhi­tuksi
81 tonnia. Vielä, kolme päivää
sitten voimassaolleen: vanhan jär­jestelmän
mukaan kyseisestä työstä
olisi saanut 102 ruplaa ja 24kopeek-kaa.
Nyt uudei) järjgsfelmän' mu­kaan
saatiin 134 i-uplaa 86 kopeek­kaa.
• .
7 MIU. MiEm USA:N
SOTATEOLLISUUDESSA.
Kysymys atomiaseiden kiellosta;
ja aseistariisunnasta ei ole-yksinker­tainen.
Sillä oni mitä moninaisimmlit-vaikutusyhteydet
taloudellisen ja yh­teiskunnallisen
elämän aloille'. Usein
viitataan siihen; mitä varusteluteol-;
llsuus nlerkitsee (työllisyydelle. Esi­merkiksi
lasketaan
(U. S : News and World Reporfin
mukaan v. 1955 lopulla) 7 miljoonan^
työläisen olleen . työssä puolustuslai­tosta
palvelevassa teollisuudessa Ja
tähän lisäksi armeijassa palveli lähes
4 miljoonaa ihmistä. Noin satakunta
maan suurinta yhtiötä sai liikevoit­tonsa
puolustusvoimien tilauksista,
toteaa Helsingin Vapaa Sanalle an­tamassaan
lausunnossa Suomen Rau­hanpuolustajat
-järjestön pääsihteeri
Mirjam Vire-Tuominen.
: Koko maapallon puitteissa sotilaal­lisiin
tarkoituksiin uhrattujen varo­jen
j a ihmisvoiman määrä on suun­naton.
Aseteollisuuden lopettaminen
merkitsee eräissä maissa suurta yh-tei^
unnallista ja tuotannollista on­gelmaa
ja teollisuuden: suuntaamista
uusille aloille. Toisaalta rauhanomai­sen
kanssakäymisen kehittyessä
kauppa- ja kulttuurivaihto, joka vas­ta
on alussaan, tarjoaa vilkastuessaan
yhä laajenevia mahdollisuuksia.
Kon ajattelet, millaisessa tar?
kapajuisnnden Ulassa vielä snnri '
osa Ihiplskantaa elää, pitäisi kor­keasti
teollistuneille maille riittää
työtä yleisen hyvinvoimifal raken­nuksessa
Ilman . joukkomurhien
valnUsteluJa.
'Kysymys on tärkeysjärjestyksessä
sellainen, että se ansaitsee kaikkien:
kansojen etevimpien aivojen pohti-'
jarruttamaan Canadan laillista valtiovaltaa mellaikoinnin^
lopettamisyrityksissä ja vedettäisiin jopa Jumalaankin, että;
se kääntyisi meidän laillista hallitusvaltaamme vastaan? .
< Vastaus on ilman muuta selvä. Kaikki canadalaiset sa^
noisivat silloin unkarilaisille, että heidän on paras pitää huoli
omista asioistaan ja jättää meidän maamme rauhaan. Ja
tämä sama pitää «hdottomasti paikkansa Unkariin nähden.
Me kaikin pahoittelemme luonnollisesti sitä kun Unkari
joutui käyttämään voimatoimenpiteitä järjestyksen palaut­tamisen
hyväksi.: Me kaikin olisimme mieluimmin nähneet
seni että Unkarin ei olisi tarvinnut vedota ulkopuoliseen
apuun. Me kaikin olisinune toivoneet; etteivät ulkopuoliset
voimat olisi muutenkaan sekaantimeet Unkarin sisäisiin asioif
hin. Mutta tapahtunutta ei voida muuksi muuttaa. Ne koros­tavat
kuitenkin kerran uudelleen, että meillä ei ole mitään
oikeutta sekaantua Unkarin sisäisjin asioihin — jos emme
kerran mieli antaa Unkarille oikeutta sekaantua tilanteen
tullen omiin sisäisiin asioihimme. Vain rauhan olosuhteissä
voi Unkarin kansa edistyä ja demokratisoida hallituskoneis-s
toaan.
mist{j sekä kaikkien kansojen aktil-vistat
yhteistoimintaa. . -
Tosiasia on, että nämä, laaja­kantoiset
öngrelm^t, jotka,''lUtty.t ,
vät rauhankysymykseen; ovat täi- '
lä hetkellä vilkkaan pohdinnan
;johteena.;Rauhankysymys; elfole,
- enää vain sinisilmäisten ideajUs- >
Jllen pilvissä lentävä haave, vaan' T
päivänpolttava Käytännön kysy-' '
mys. jdnka ratkaisu tajutaan
yälttämättömäksL '
El ihme, että filosofit, politiikot.
kirjailijat ja tiedemiehet palaavat
siihen. uudelleen ja uudelleen. Rau­hanliikkeen
. leviäminen puhuu .• siltä;
miten tavalliset, ihmiset ymmärtävät,
että tässä kysymyksessä..- ratkaistaan
myös heidän, kohtalonsa, heidän' huo­mispäivänsä.
Mikään lyhytnäkötoen
laskelma, mikään •' ryhmäetuei > voi
sitä ratkaista. Ratkaisu voi tapahtua
vain mitä laajimman kansainvälisen
ja .'kansallisen yhteistoiminnan perusr
taita. . • .
lassa kätkeytynyt vielä paljon en^
nakkoluuloja Neuvostoliitosta. Nuo
ennakkoluulot saivat lisäravintoa
siitä; mita - e i sanottu suoraan tai
mitä väärisleitiin. Kaikki nuo oli­vat
sen menneen kauden jätteitä^
jota vastaan NKP:n X X edustajako­kous
aloitti taistelun. Tuo mennyt
kausi merkitsi: sosialistisen Puolan
tasa-arvoisuudenrriippumattomuu­den
ja itsenäisyyden allafvioimista.
Me haluamme Puolan» j a Neuvos*
toliiton ystävyyttä, elävää, täyte­läistä
ja juuri siksi luotettavaa ys-^
tävyyttä, joka nojaa tasa-arvoisuu-den
leniniläiselle perustalle ja ra^
kentuu Puolan kansan selvälle tier
toisuudelle.
Nyt on olemassa kaikki edellyr
tyicset siihen, että puolalais-neuvost
toliittolalset suhteet j a kansojemme
ystävyys s lopullisesti vapautuvat
kaikesta sellaisesta, joka voi tähän
saakka -rr'sosialismin ja rauhan v i '
hollisten: iloksi -— vahingoittaa noi­ta
suhteita ja ystävyyttä.
Mutta vastuuntunnon puutteen ja
erikoisesti vihollisten taantumuk­sellisen
työskentelyn ; vastapainoksi
Puolan; työväenluokka, Puolan työ­tätekevät,
Puolan nuoriso, asetta­vat'
vallankumouksellisen valppau­tensa
ja poliittisen ymmärryksensä.
'Suojellessaan näinä päivinä niin
suurella aktiivisuudella muotoile­maansa
ohjelmaa Puolan työväen­luokka
tekee tyhjiksi kaikki esiinty-.
miset, jotka eivät soinnu yhteen
tuon ohjelman kanssa. -
"Jos joka ajattelee, että Puolassa
voidaan: lietsoa ^'neuvostovastaisia
mielialoja, niin hän erehtyy syvästi.
Me emme: sajli kenenkään vahin­goittavan
Puolan valtion elintärkei­tä
etuja, sosialismin rakentamisen
asiaa Puolassa."
Nuo toveri Gomulkan sanat osoit­tavat
meille kaikille, puolueen Jä­senille
ja puolueeseen kuulumatto­mille,
vanhoille ja 'nuorille, mitä
tulee tehdä näinä' suuren uudistuk­sen
päivinä
'Tflif fileneer,
nft on ajil^na
gffilltjrr*^,- Vaisaxta moi paolaS'
tusminlsteri Kärciy' :fam»Jkf^^
räme sunnuntaina iälleen kajkkia
vastkrbitaiyhmiä 'loovttttaämn s-^
seensa armeijalle. K a i l ^ Jotka te­kevät
tämän, saavat vapaasti palata
koteSiinsa tai työpaa^oihlnsa, mut­ta
^ hän lisäsi^— ne. Jolka annah-duksesta
huolimatta eivät hyväksy
tätä ^toa, saavat itse kantaa vas-;
tuun menettelystään.
Myöhemmin iltapäivällä Budapestin
radio ihnoitti: -Taistelu on pian ohL
Tykit orat vaienneet jä; kaupunki on
rauhalUnen. Täällä vallitsee kuole­man
hiljaisiitis.iryt meidän pitää aja­tella
tämän hhrittävSn verilöylyn
syitä. Stalinismi Ja R^oshi politiikka
ovat todelliset syyt^.
Kuuluttaja lisäsi: «Me etsfanme.
luottamusta, mutta emmf löytäneet
mitään. Pelkäismme, mitä tulisi t a ­pahtumaan.
Tämän tähden kunnial-T
llset ihmiset tarttuivat aseisihi. Ne,
jotka, nyt jatkavat taistelua, ovat s d -
laisla, jotka yrittävät kalastaa sa-i
meassa; vedessä.
SITÄ
TÄT
jskotfantilainpp' pertMefflmant
sitteU ' t e
tässä on Jneidän TOialflBialiuone
me.
_ Mutta eihän mm ole ybi
soittovSliBetiS, Ouneit^vät viet
Ei olekaan, mnttä tähän 1
luu naapurin radio parhaiten.
O U SUBIJLUNEN
— Miksi ölet suHdlinen?
^ Vaimoni aikoo lähteä matk;
No eihän sen vuoksi tan
olla surullinen.
— Kyllä. Muuten, hän ei lä
lainkaan.
Pröt ^ v i l a Suomen
iHkateiiiiaaii
HeIsInkL;(S3) — Tasavallan ]
sidentti nimitti lokak. 26->pnä £
men : akatemian jäseneksi Helsii
yliopiston rehtorini professori P.i
nmariRaivilan. jonka akatemialai
kunta oli ehdottanut^ edesmenii
professori Y . H. Toivosen jälkeen s
teemikon virkaan; (Maak.) .
MITÄ USA:N PRESIDENTI
VALlTSEMiNEN MAKSAA
Viljaa USA:sfa
markkämaksuin
Helsinki. — (SS) — Helsingissä'
allekirjoitettiin lokak. 24 pnä Suo­men
ja Yhdysvaltain hallitusten vä­lillä
sopimus;'jonka mukaan Suomi
saaostaacYhdysvalloista suomen--
markoissa tapahtuvaa omaksua vas^
taanmaissia n: 20,000 tn* ja vehnää
n. 5000 tn.
- Kun' ot9taan:;huomioon aikaisem­pi-
26 pnä viime maaliskuuta tehty
sopimus ja siilien huhtikuussa teli-ty
-ensimmäinen lisäsopimus, voi­daan
Yhdysvaltain ylijäämävaras­toista
ostaa kuluvana, vuonna mark-kamalcsuin'
maataloustuotteita yh­teensä
n. 16,5 milj. dollarin arvosta.
Siitä on nykyhintojen -mukaan veh­nää:
n.. 94,000 tn, maissia 40,000.tn,
puuvillaa 4,000 tn, tupakkaa 2,800
tn ja kuivattuja hedelmiä: n. 4,000
tn.
' Nyt tehdyn lisäsopimuksen alle­kirjoitti
Suomen puolesta valtiosih­teeri
Leo Tuominen' j a Yhdysval­tain
puolesta Va.: asiainhoitaja W
Francis Cimningham. (SS)
Metsämiehen ruumis
löydetty järvestä
Cochrane. — Viime torstaina
löydettiin Commando järvestä mie­hen
ruuihis. Tutkimuksissa hänet
todettiin Willy Rimkus-nimiseksi
mätsatyöläis^ksi. Rimkus oli 33
vuoden ikäinen. •
Otsikossa' mainitusta asiasta kir­joittaa
;Työmies^Eteenpäin-lehden
palstakirjbittaja Liukas seuraavaa:
Että kuinka paljon rahaa käyte­tään
miehen valitsemiseksi Yhdys-:
valtain presidentiksi?
Nelisen vuotta sitten julkisena
salaisuutena levitettiin juttua, että
enemmän: kuin 75 miljoonaa dolla­ria
kulutettiin — ties' mihin kaik­kiin
tarkoituksiin! r— kenraali Ei-;
senhowerin:valitsemiseksi Valkoisen
talon isännäksi. ^ Ja onpa usein
kuultu sekin väite, että tuohon mai-
• nittuun 75; miijoonaan e i ; vi61ä si­sälly
läheskään kaikki, että monet
upporikkaat käyttivät rahoja, joista
he eivät pitäneet mitään kirjaa; Tä­män
kirjoittajalla ei ole ja tuskin
muillakaan on syytä epäillä; etteikö
näin olisi tapahtunut.
Entä sitten mitalin toinen puoli?
Muistuupa; tässä mieleeh eräs kes­kustelu,
joka tapahtui pian; vaalien
. j aikeen vuonna 1936, jota tämän
kirjoittaja kuunteli uteliaana kutsu­vieraana.
Keskustelu tapahtui kol­men
maamme hyvin tunnetun politi-kon
kesken j a sen pääaiheena oli
yhden - miehen ihmettely sen johr
dosta, että edesmennyt FDR oli tul-^
lut valituksi: niin helposti javtodella
ihmeteltävän pienillä vaalikamppai-lukustannuksilla.'
Kun pojat olivat
aikansa jahkailleet tästä asiasta, he
lopulta päätyivät ajatukseen,. ?ttä
kun;ehdokaana on kansan suosima
.mies, jolla on ymmärrettävä ohjel­ma
ja: joka uskaltaa puhua suoria
sanoja olijelmastaan; silloin ei tar­vitse
kymmenniä miljoonia dolla­reita
hänen"myyqnisekseen"- äänes­täjille..
Tervejärkinen ajatus, eikö? r
Tämä kysymys vaalikamppailu-kustannuksista';
najrttää vihdoinkin
herättävän ansaittua huomiota ^niin
työväenpiireissä;' kuin 'muidenkin
kansalaisten keskuudessa. Nähkääs,
sen jälkeen kun radio ja' näköradio
ovat muodostuneet .vaalikamppailun
päätekijöiksi eli päävälineiksi,^ ky­symys
kustannuksista on- kypsynyt
erittäin kuumaksi j a tärkeäksi. Ra­dio-
ja televisioaikaa ei 'saada pen­nosilla,
siihen tarvitaan tuhansia ja
kymmeniä tuhansia dollareita. . N e
ehdokkaat,- joilla ei ole suuria raho-'
ja eikä ystäviä,< joiden puoleen he
voisivat kääntjf^äv käsikiirköUa, ol­koon
heidän. kykynsä tai ansionsa
miten hyvät- tahansa^-welli heidän
tiensä on totisesti kivinen jä koloi-nen,
noin lievemmin sanqttu. >
Kysymys ei? ole suinkaan vain
II
joistakin yksilöistä, ehdokaista.'
dämmehän, että republikaanipu
een johto, joka edustaa Ameri
suurpääomaa ja muutamia uppo
kaita perheitä, ei'ole kbslcaan ki
nyt varojen' puutetta. Kun mii
nia tarvittiin vuonna 1952, mii
nia löytjä apteekin hyllyltä. H«
vät itice kiiyhyyttään; eivätkä vi
mitään Jcustannuksista.. He laat
suunnitelman vaalikamppailusi
ja;sittenkääntyvät puolueensa u]
rikkaiden puoleen selityksellä,
niin j a näin paljon tarvitaan e
Rikun tai jonkun toisen h^ai
hen matkailua/. telev|siopuh<
lehtihaastattelulta, kekkereitä,
muuta varten — ja rahaa on 1
roskaa.
Meillä tavallisilla kuolevaisin
; ole paljon mutita ^uin:: ääriem
Mutta näitä ääniä meillä on: m
:yhtä runsaasti kuin suurporhi
on dollareita. Juuri tämän vu
nuo suurporhot käyttävätkin mi]
niaan onklakseen''meiltä' noita::
'dän ääniämme,
r Loppuvetona 'korostettakoon
meidän äänemme ei ole niin i
kään arvoinen; jos sitä ei käytet
ja käytetä oikein. Tämä tahtoc
noa, että äänespjän oh: pidet
hyvä ' huoli yäänestyskelpoisuu
taan — ja vaalipäivänä sitä on r
tävä; vetäniään viivansa niiden
l e s t i jotka parhaiden edust
hänen etujaan. 7—Liukas.
Saarin sopimus
alleldrjoiteittu
Liuemburg.. - - T^
Pineäu ja Brentaho allekirjoitt
lokakuun 27, pnä Ranskan ja Sai
välisen sopimuksen Saarin ylid
misestä Saksaan., Sopimukset k
tävät yhteensä kuusi - erilaista ;
•musta; jotka kaikki koskevat
ria: ja Moselin kanavoimista. !
mukset perustuvat siihen, että
kuuluu tammikuun 1 päivän jäll
poliittisesti Saksaan. Vuoden
joulukuun loppuessa päättyyän
tymäajan ; jälkeen;' Saarista t
myös taloudellisella alalla Sak
kuuluva.: Ranskalla.on oikeus
hiä Ranskan alueella olevista ka
käytävistä ,25 vuoden aikana 66
Joonaa tonnia hiHtä Saarin Wa
kaivoksilta. -Lisäksi: Saksa toim
Ranskalle 24 miljoonaa tonnia
tä näistä kaivoksista mitään
määrää ei ole annettu—^ ja lii
Ranska ostaa 33 % Saairin mi
hiilentuotannosta.
"Ymmärrys hoi, äly älä jätä"
otsikossa mainittu vanha suoma­lainen
kansanviisaus tuli -mieleem­me
^lukiessamme kuluneen viikon
aikana eräitä sanomalehtiä; joiden
hengentuotteista voidaan hyvällä
syyllä kysyä, että "kuinka htilluiksi
voidaan tuUa^"
< Ja järjettömyyksiä latele.vat yleen­sä
viisainakin pidetyt henkilöt. Vai
mitä arvellaan seuraavasta, Chica­gosta
'tulleesta uutistiedosta, jossa
ikäänkuin suosisitellaan vatsahaavo^
ja palkinnoksi, .tai merkiksi siitä,
että, mahavikoja poteva henkilö on
"kunnostautunut" jollaldn tavoin
ylivoiinaisesti ponnistellen: < A .
. ''Chicago -r- Vatsahaavoja voidaan
pitää menestyksen kunniamerkkinä
selitti äskettäin Michael Reese Me­dical
Centren vatsaelinosaston joh­taja
tri Heinrich Nechelies, ryhmälle
liikemiehiä.
" 'Minä edistyn mieluimmin i l ­man
vatsahaavoja', myönsi t r i Nec-iheles.
"Mutta jos minuUa olisi vat-
,sahaavati minä en f sitä .häpeäisi,
sillä minun mielestäni se; olisi Jon-kinlaiden
mitali ansioituneesta pal-yelnksesta,
ja osoittaisi,? että-jolla-idn
tavoin minun ponnisteluni, .ja
voimani käyttö :nousee keskitason
yläpuolelle.' " (Seattle Times.)
' Me' suomme? kernaasti .trf Neche-^
lesille ja'hänen kaltaisilleen maha­haava-
mitalin ylistyksen.' Mitä suu­rempaa
mahahaavaa 'häh 'suositte-lee
liikemiespiireille "saavutusten­sa"
tunnustukseksi, sitä enemmän
me ihmettelemrae!
Mutta tämä ei olä ainoa tapaus
laatuaan.
Eräs torontolaineii päivälehti ker­toi
meille vsikäläisestäpolitiikosta,
joka: tällä kertaa sattuu: olemaan
kaupungin pormestarina,;. että hän
suosittelee; erikoisia: rukoustalkoita,
ei Toronton kaupimgin asukkaiden
suunnattoman korkean verotaakan
huojentamiseksi^" ei ihmisten. ter­veyttä
ja moraalia uhkaavien kur-jalistokorttelien
hävittämiseksi, ei­kä
; muistakaan kotoisista vaikeuk­sista,
vaan sen hyväksi, että Kaikki­valtias
löisi: aasin leukaluulla sen;
«mikä jäi: juutalaisten hyvältä "ystä­vältä"
Hitlerm Aatulta tekemättä!
y 'fNyt on toivojen ja rukousten
aika . . . että Venäjän Punainen
tähti menisi pimennykseensä",; j u ­listi'
^pormestari Nathan Phillips
viikon lopun raportissaan Toronton
asukkaille; kerrottiin torontolaisissa
päivälehdissä.
"Venäjä", sanoi hän, "joutuu pa­kosta
t kärsimään Puolan j a Unkarin
nousuista. Venäj än täytyy joko hy-välcsyä
näiden kansojen tahdon itse­määräämisoikeuden
puolesta, tai
luopua vuosikymmenien työstä saa­dakseen
maailman vakuuttuneeksi;
että se (Venäjä) on imperialismin
vihoilinen-' ja alaspainettujen puo­lustaja.:
Kummassalun. tapauksessa
Venäjä häviää-v sanoi pormestari
. . . "Euroopassa nyt käynnissä ole­va
taistelu tulee varmasti nousor
maan Y K : n konferenssipöydiUe,
missä se °Jumalan siunauksella; voi-tanee
ratkaista Me rukoilemme
näin tapahtuvan."
Kulein uskollaan autuaaksi tul^
koon ja jos pormestari Phillips tu­lee
autuaaksi rukoiiemjalla,:että.Ve^
näjän Punainen tähti laskee; j a että
se ^^häviäisi" sekä mennen että tul­len,
niin meillä ei tietenkään ole
mitään sitä vastaan.
Totta puhueni herran vuonna 1956
on rukoiltuvkummitukisiakln vas­taan
saati sitten^ kommunistien
pään menoksir Reuterin Goventrys-ta,
Englannista, lokakuun. 6 pnä
(1956) lähettämässä ) uutistiedossa
kerrottiin:
''Lähiseudunv tehtaan ; vakavakat-seiset
työläiset; seisoivat äänettomi-r
nä työpenkkiensä ääressä eilen kun
eräs anglikaanlpappf suoritti seror
monian, , minkä tarkoituksena oli
ajaa tehtaasta pois 'boodoo* (pahan
onnen lintu).
'^Kirkkoherra George Bennet
kolli 10 minuuttia 170 työläisen
raten sitä äänettömänä. Yhtiö
mistaa kangaskattoja autoihin.
"Kirkkoherra rukoiÖ: 'Jos ti
tehtaan missään osassa on jonki
nen hoodoo — kuten, jotkut t
sanovat ^ me pyydämmfe Jun
ajamaan sen pois'.
"Sitten, työpukuisten mi<
laulaessa virttä 'Lead Us, Hea\
f*ather' (Johda meitä TaivaaF
Isä) pappi käveli tehtaan läpi
naten jokaisen departmentir
työpajan. <
"Eräät työläiset uskovat (? -
paus);- että tehtaassa on
henkiä; sillä lähivuosien aikan
tehtaan hallinnon neljä jä'
kuoUut äkkiä.
"Liikkeen 47-vuotias liikkee
taja Harold Dunn sanoi, ettei
henkilökohtaisesti usko henki
töihin. Hän huomautti: 'Liil
minnassä ei ole hoodooa. Meil
kova kiire'."
1 ; Mr. Dunn huomioi varmaan,
pahoja henkiä ulos ajanut n
kestänyt sentään muuta kuii
minuuttia, sillä'sutäkin koitu
teenlaskien l ä h ^ ^ työtunnin
netys;^. vaikka •;f'liikemaailmass«
km niin kiu-e" ettei ehditä ku
tämään 'huomiota knnunituksii
Mutta iöpettakaamme jo —
emmehän ole kelvollinen
mään, edes niiden kengännau
joistakin puhe. — Känsäkoura,