Vapaus, January 26, 1963

              Sivu 2 Lauantaina, taiymik. 26 p. — Saturday, Jan. 26, 1963
VAPAUS IN D E PE N b E NT L A B Ö R Ö RGAN •
OF FIJvINISH CAN^DIANS A ,
(LIBERTY) " EstablihJied Nov. 6 1917
Edltor: W. Eklund . ' Manager: E. Sdksl
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial O S 4-'4265
Published thrice weekly: Tuesdays. Thursdays' and Saturdays by^apaua
Publishing Co: L t d . / 100402 Elm St: Wes SUdbury. Onta,rio, eanada,
Mailing addJress: Box 69
. Advertislng rates upon application translationsjfree pf charge.
Authorized as second c ass mail by the Post Office Department. Ottawa.
, 4 and for payment of postage in cash^
TILAUSHINNAT
CanadassaM vk. $8.00 6 kk: $4.25 ; USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. ^9.50 6 kk. Ö.2S
M , . n b < , . c , f , h . CANADIAN LANGUAGE-RRESS
"Valtiopäiviett" alkaessa
CSJ:n XXIII-edustajakokpus aloitta istuntonsa täkäläi­sellä
"Finnish-haalilla lauantaiaamuna, tammikuun-26 pnä.
Välittömästi edustajakokouksen yhteydessä pidetään myös
Vapauden yhtiökokous, mikä alkaa samassa paikassa lauan­taina,
kello 7 illalla. Seuraajat ovat tervetulleita molempiin
kokouksiin.
" Kummankin kokouksen valmistelu on saanut kiitettävän
suurtia huomiota osakseen. Järjestön ja lehtiiiikkeen asioista
ön keskusteltu kymmenissä kokouksissa. Vapauden ja Liekin
palstoilla ön^ohdittu puoleen ja toiseen edpssäolevista asiois­ta.
Ja kuten aina, silloin kun todellisuudessa seurataan de­mokraattisia
menetelmiä Järjestön ja lehtiemme-parasta tar-koitläVien
ihmisten, osastojen ja seurojen kesken'on ilmen­nyt
myös eriäviä mielipiteitä siitä, miten menetellen ja "mitä
tehden saavutetaan parhaita mahdollisia tuloksia. Tämä on
kuten öilaidn pitää, sillä ainoast^n "haiitausmaalla • ollaan
kaikista asioista yksimielisiä".
Tämä rehti ja läpeensä demokraattinen menettelytapa
tulee'perinteellisesti jatkumaan edustaja- ja yhtiökokoukses­sa,
eiNvain käytävän keskustelun, vaan myös tehtävien päätös­ten
yhteydessä.
Ja sitten kun: asiat on loppuun käsitelty ja päätökset
lyöty lukkoon enemmistön mielipiteitä noudattaen, lähdetään
jälleen uusituin voimin ja entistä määrätietoisemmin uudelle
toimintakaudelle. Mikäli on,piihe meidän lehdestämme V a ­paudesta
ja erikoisesti lehtemme toimituksesta, se tulee tyy­tymään,
kunnioittamaan ja vointinsa mukaan.käytäntöön so­veltamaan
enemmistön mielipiteeseen perustuvia demokraat­tisesti
tehtäviä päätöksiä ja suunnitelmia.
• Tässä mielessä lausumme edustajat toverillisesti terve­tulleiksi
näihin kokouksiin ja toivotamme hyvää menestystä
viikon vaihteessa kokoontuville Canadan suomalaisten "valr
tiopäiville".
Kauaskantoinen 45-vuotispäivä
Lähes kaksi kuukautta sitten, tarkemmin sanoen joulu­kuun
6 päivänä vietettiin Siiomen 45. itsenäisyyspäivää.
Ensi maanantaina, tammik. 28 pnä, vietetään, Suomen
historian eräitä toista, hyvin tärkeätä 45-vuotispäivää —
luokkasodan puhkeamisen vuosipäivää.
Jo se seikka, että Suomi oli jo 2 kuukautta aikaisemmin
itsenäistynyt ja sasmut entiseltä "emämaaltaan" tunnustuk­sen
itsenäiselle valtiomuodolleen, on kumoamattomana todis­teena
siitä, että,kysymys ei ollut mistään "vapaussodasta",
josta porvaristo on niin paljon "valkoista valhetta" levittä­nyt.
Vaan kansalaissodasta, jonka tavoitteena oli suurpää­oman
vallan vakiiimuttaminen pari kuukautta aikaisemmin
itsenäistyneeseen maahan. i ,
On tietenkin olemassa henkilöitä, jotka pitävät luokka­sotaa,
valitettavana tapahtumana, mikä pitäisi "unhoittaa"
niin perusteellisesti, ettei mitenkään revitTäisi aukr"vanhoja
arpeutuneita haavoja".
Suomen työtätekevä kansa ei luonnollisestikaan voi hy­väksyä
tällaista "'historianselitystä": Luokkasota edustaa hy­vin
tärkeätä osaa Suomen historiansa. Se on jäirtänyt jäl­kensä
ja vaikutuksensa Suomen kansan ja valtion elämään
ja luokkasodan jälkeisiin tapahtumiin. Luokkasotaa ei siis
voida "pyyhkiä pois" eikä liioin "unhoittaa". Kysymys ei oli
liioin mistään^ "vanhojen haavojen" auki repimisestä vaan
luokkasodan antamien tärkeiden opetusten hyväksikäyttä-mis,
estä maan Ja kansan hyväksi.
MITEN PORVARISTO ON "UNHOITTANUT"
. Samalla kun työtätekeviä vaaditaan nyt "unhoittamaan"
luokkasodan aikaiset tapahtumat, porvaristo on valtiovallan
kaikella voimalla, koulu- ja historiakirjojensaj elokuviensa,
sanonialehtiensä ja muiden julkisuusvälineittensä avulla
väärentänyt luokkasodan historiaa. Tosiasioista lainkaan vä­littämättä
porvariston taholta on leimattu luokkasota "va­paussodaksi",
missä valkoiset muka taistelivat Siiomen itse-
- näisyyden puolesta. Porvaristo on juhlinut ja palkinnut tais­telijoitaan,
mutta punakaartilaiset on leimattu kapinallisiksi,
isänmaanpettureiksi ja kansanvallan vihollisiksi.
Porvaristo on pystyttänyt lukemattomia sankaripatsaita
taistelijoilleen, jakanut avokäsin rahaa ja arvpnimiä "vapaus-sota"-
valheen juurruttamiseksi Suomen kansah mieliin, mut­ta
punakaartilaiset eivät saaneet julkaista edes, historiallisia
asiakirjoja silloisten taistelujen merkityksestä ja tavoitteista."
Vasta toisen maailmansodanv jälkeen ovat työläisetkin
saaneet esittää omia katsoinuksiaan ^ mutta nyt yritetään
sekin tukahduttaa tekohurskaallä väitöksellä, • että "vanhoja
arpeutuneita haavoja" ei saisi muka repiä — sillä valkoinen
valhe luokkasodasta on sittenkin pyhä.
-Turhaa on kajota yksityiskohtaisemmin luokkasodan kul­kuun
ja historiallisiin tapahtumiin. Täkäläiset kansalaisem­me
yleensä ja erikoisestikin Vapauden lukijat ovat niistä
tietoisia. ^ *
Tärkeätä on sen sijaan verestää mielissämme sen ajan
johtavia periaatteita — luokkasodan tavoitteita ja söh ope­tuksia.
-
PORVARIEN "ISÄNMAALLISUUS"
• Kovasta mainosrummutuksestaan huolimatta Suomenkin
porvariston "isänmaallisuus" on punnittu ja köykäiseksi ha­vaittu.
Tilan säästämiseksi esitämme vain yhden .esimerkin
Suomen porvariston epäisänmaallisuudesta ja siitä kuinka
suuresti .se on vaarantanut isiemme maan itsenäisyyttä:
Kahdesti on porvariston toimesta tuotettu emme nyt
puiitu yksityiskohtiin, sillä ne ovat yleisesti tunnettuja —
Saksan imperialismin sotajoukkoja Suomeen: v. 1918 ja v.
1940. Kununallakin kerralla nämä imperialistisen Saksan so­tajoukot
aiheuttivat kuolemanvaaran Suomen itsenäisyydel-
YLEISÖN KIRJE
MOITE T O I M I T U K S E L LE
Minä en ole'kirjoittanut^ Vapau­teen
sen jälkeen kun sain sieltä
huomautuksen j a tuU takaisin. Olen
le: Vuoden 1918 tapahtumien
jälkeen olisi vSuomi joutunut
saksalaisen. kuninkaan^'hallin­taan,
? ellei Saksa olisi hävinnyt
•eijsiminäistä •maailmansotaa.
Tpjisep ji^aailmansodan jälkeen
olisi Suomi jäänyt. riatsi-Säk-san
al.usmaaksi, ellei Saksan
imperialismi olisi taas hävin­nyt
toista maailmansotaa.
Ei sovi V Suomen suurpor-varien
ylpeillä, "itsenäisyystais­telullaan"
silloin kun sen teot
— ja tässä on esitetty vain
kaikkein räikeimmät esimerkit
-— ovat monta kertaa vaaran­taneet
Suomen itsenäisyyden.
ENTÄS NE PANETELLUT
PUNAKAARTILAISET?
Lyhyt ja yähänkin tasapuo­linen
silmäys vv.^ 1917—18 ta­pahtumiin
osoittaa, että vuo­den
1918 luokkasota alkoi porr
Variston aktiivisen valmistelun
tuloksena ja porvariston kiih-keästä
halusta estää kansan­valtainen
kehitys Suomessa.
Asiaa ei muuta edes se, että järr
jestynyt työväestö pitkäaikai­nen
horjunnan jälkeen oli tam­mikuun
28 pnä ottanut lopulta
päättävän askeleen j a ryhtynyt
aktiiviseen . puolustustaisteluun
valkoisten hyökkäyksiä ja
yleistä hyökkäysvaaraa vas-taan.
Senaikaisten tapahtumien
tarkistus osoitta kumoamatto-masti,
että vuoden 1918 kapi;:
naan eivät nousseet Suomen
työtätekevät, vaan kapinaan
nousi taantumusporvaristo ;ja
ennenkaikkea suurpääoma, jo­ka
halusi tukahdutta voimak­kaan
työväenliikkeen ja estää
demokraattisen kehityksen
Suomessa. Historiallinen to­tuus
myös on, että Suomen
työväenluokka ja torpparit —
tässä on sivumennen historial­linen
tosiasia työläisten ja köy-hemmän
maaseutuväestön
ihailtavasta yhteistoiminnasta
—kävivät taistelua paitsi vä­littömien
elinehtojensa, myös
kansanvallan ja Suomen itse-^
näisyyden puolesta saksalais-miehityksen
vaaraa vastaan.
Näidwi tosiasiain innoittama­na
kirjoitti luokkasodan syistä
Irmari Rantamala juuri vähää
ennen Helsingin valtausta v.
1918:
" Ä l k ö ö n uskottako, että työ­mies
on kepein mielin semmoi­sen
matkatoverin kuin miekan
kanssa matkaan lähtenyt . . .
Syiden on täytynyt olla pakoit­ta
van syviä . . . en haluaa ava­ta
työmiehen sydämen lukeak­seen
sen syvät aj atukset, hän
menköön työläisen kurjaan
majaan, syventyköön sen i l ­maan
. . . ja hän'löytää sieltä
nykyisen veljessodan vihlovan
tuskalliset syyt ja tekijät."
Irmari Rantamala esitti
myös lyhyesti ja erittäin y t ir
mekkäästi Suomen todellisten
vapaustaistelijain, punakaar4i-laisten
pyrkimykset ja ylevät
päämäärät kun hän kirjoitti:
"Niiden miesten veri oli
parasta, vapainta ja rikkain­ta,
mitä tämän kansan suo­nissa
on koskaan virrannut
ja virtaa ja niiden miesten
veressä piilee kansan sekä
fyysillisen että henkisen iäti
jatkuvan voimistumisen tah­to.
Ne miehet eivät Jähteneet
: rosvoretkelle, vaan vapautta­man
"Rosvotulta rosvoojain
kynsistä ja tekemään lopun
laillisesta rosvoamisesta.".
Suomen, ; kuten kaikkien
muidenkin maiden työväen­liikkeestä
voidaan löytää heik­kouksia
ja virheitä. Työväen­liikkeen
jäsenten ja johtajien
toimessa on ollut sekä taita­mattomuutta
että jui^heelli-syyttäkin.
Mutta Suomen työväen­luokka
on aina ja kaikissa ti­lanteissa
taistellut kansan­vallan,
rauhan ja sosiaalisen
edistyksen sekä ennenkaik­kea
Suomen itsenäisyyden
^saavuttamisen ja sen sailyt-
. tämisen puolesta. ^
kirjoittanut kyllä L i e k k i i n ja- sii^
hen ei minulla ole ollut mitään sa-
' nottavaa ' minkään toimittajan ai­kana..
. . .
M i n u l l a olisi sanottavaa Suoma­laisen
Järjestön • osastoa vastaan
joka v a i ^ u t t ^ a kirjoittajia j a estää
myös uuhien ilmaantumista. ICerran
sanoi minulle joku,-^ttä älä jätk
kirjoittamatta kup kuulet jotakin.
)Kysyin tuon tarkoitusta ja säin
kuulla. Sitten näin tuosta asiasta
Liekissä. K i r j o i t t a j a o l i K . H . S i i h en
antoi vastauksen Porf Arthurin
puolen Vapauden j a L i e k i n kirjoit­tajista
j a antoi neuvoa K . H . kehoit-taen
itse. kirjoittamaan.: kun osaa
^neuvonkin antaa. K u n on Vapauden
ja L i e k i n määrääjien kokous, niiv
kirjoitan tämän siksi, että he käsit­televät
tämänlaista asiaa.
— Hollolan poika, Timmiiis Ont.
" A L T A V A S T A A J A L T A "
• . \ - , ; . . -
Toimitus myöntää, että "HollOr
lan pojan" joitakin kirjoituksia on
jouduttu jättämään julkaisematta
mutta ei tietenkään sen takia, että
ne ovat "Hollolan pojan" kirjoitta­mia.
Osa hänen kirjoituksistaan on j u l ­kaistu
j a niiden joukossa on ollut
mielestämme hyviäkin kirjoituksia.
Nyt kun hänkin-esittää kysymyksen
julkisesti keskusteltavaksi toimitus
puolestaan vastaa seuraavaa.
Ylläoleva on. * Hollolan Pojan"
yksi sellaisista kirjoituksista; jonka­laisia
Vapaus ei voi julkaista., Siinä,
on esim: viittauksia j o i h i n k i n hen­kilöihin.
Vain yhden "osoite" (K
H.) on selvä, muista e i lukijalla ja
tuskin asianomaisellakaan ei ole
harmaata aavistusta, - vaikka luon­nollisesti
kirjoittaja tietää, ketä hän
tarkoittaa.
Tällaisia epämääräisiä kirjoituk­sia
ei Vapaus julkaise ainakaan
silloin kun on tarkoitus epämää­räisesti
arvostella jotakunta..
, . ' .• .1
"Arvostelun on oltava rehtiä
ja avomielistä, j a ''osoitteen" niin
selvän .ettei kukaan voi väärin-käsittäen
luulla sen koskevan it­seään
tai jotakin aivan "syytön- :
tä" ihmistä.
Vaikka Vapaus on myös. CSJn
äänenkannattaja, n i i n se e i tarkoita
sitä, etteikö CSJ:ä voida arvostella
lehdessämme. Mutta kaiken arvos­telun,
ollakseen minkään arvoista,
on oltava rakentavaa j a rakenta­vassa
hengessä esitettyä. Rakenta­van,
arvostelun yhtenä perusehtona
on se, että arvostelija on itse val­miina
ottanuuuu osavastuun ai*vös-teltavien
seikkojen korjaamisesta.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa,
että ken tahansa Vapauden luki­joista
haluaa arvostella esimerkiksi
CSJ:n toimintaa ,hänen velvollisuu­tensa
on liittyä CSJ:n jäseneksi,
koska Järjestön ovet ovat sitä var­ten
selkoselällään. Timminsissä on
C S J : n osasto ja niinmuodoin kirt
joittaja voisi, jos hän haluaisi, liit­tyä
sen jäseneksi j a s i t e n omaksua:
arvostelijana tärkeimmän velvolli­suuden,
osavastuun osaston asiain
hoidosta.
Joka ei tällaista asennetta omak­su
työväenliikkeeseen nähden
yleensä, hänen arvosteluunsa työ­väenliikkeen
jotakin osaa kohtaan
suhtaudutaan Vapauden toimituk^
sessa vastaavanlaisin varauksin.
Edelläkerrotuin perustein toimi­tus
ei siis voi hyväksyä julkaista­vaksi
sellaisia kirjoituksia, mikä on
kirje; Ylläesitetyin varauksin toimi-,
tus julkaisee milloin tahansa ja k i i ­tollisin
mielin ' H o l l o l a n pojan" ku­ten
muidenkin kirjoituksia, missä
tavalla t a i - toisella pyritään autta­maan
työväenliikkeen kehitystä ja
edistystä. Hedelmätön kinastelu ja
epämääräinen viittoilu ei rakenna
mitään. — Toim. - -
tak ana
K i i n a n j a Intian välisen-raja­kiistan
vuoksi on yhS enemmän
alettu liiinnittää huomiota myös
niihin veuniitt, jotka ovat-pSami-nist.
Jawaharlal Nehnin takana.
Yleisestihän tiedetään »etaNeh-r
u itse edustaa inaan suurinta po-liiasta
voimatekijaa:.v kongressi­puolueetta,,
mutta se e i sano vielä
likimainkaan kaikkea, silla kon­gressipuolue
ei suinkaan ole täy­sin
yhtenäinen puolneaparaatti,
vaan siinä esiintyvät "vasemmis­tolaiset"
ja"oikeistolaiset» sUvet,
joiden välinen k u i l u eri kysymyk­sissä:
voi laajeta hyvinkin suurek­si.
Lisäksi Intiassa on joulcko
muita puolueita j a varsinkin o i ­keiston
tahplta tapahtunut pai­nostus
Nehrua kohtaan on viime
aikoina suuresti kasvanut eikä
ilman tuloksia: kommunistien
vainot ovat siitä eräänä osoituk­sena.
TYÖLÄISTEN " K O R K E I S T A "
P A L K O I S T A J A F A R M A R E I S T A '
Mielenkiintoni heräsi sen johdos­ta,
että Vapauden viime torstaises­sa
lehdessä o l i julkaistu tällä pals­talla
nimimerkki A L n kirjoitus ot-siltoUa
"Sanoo 'korkeiden palkko­j
e n ' olevan sittenkin pahasta".
Halilan heti alussa lausua mieli­piteeni,
että työläisten "korkeat"
palkat eivät suinkaan voi olla mi­nään
esteenä farmarien toimeentti;^
lolle. kuten jotkut täjlle palstalle
kirjoittaneet muutkin henkilöt ovat
vihjanneet ja jopa " k i v e n kovaa"
väittäneetkin.
Kuten joissakin muissa kirjoituk­sissa
on osoitettu, työläisten "k(/r
keat" palkat vain lisäävät työläisten
ostokykyä j a n i i n ollen heidän mah­dollisuuttaan
ostaa farmarien tuot­teita.
Se siitä puolesta.
Mutta mielessäni on. vielä eräs
toinenkin tärkeä asiaan liittyvä
seikka, ja se, on, että omi Aava
luokka (ts. suurpääoma^ eikä pien
farmai-it, jotka myös ovat riippuvai-,
sia suurpääoman armoista) oh kaut­ta
aikojen yrittänyt (ja usein jok­seenkin
onnistuneestkin) aikaansaa­da
eripuraisuutta työtätekevien (siis
n i i n myös pikkufaimarien kuin
palkkatyöläistenkin) kesken käyt­täen
täten hyväkseen ikivanhaa por-^
värillistä jo monopolistien taktiik^
k a a " h a j o i t a ja halUtse".
rTässfi yhteydessä lienee paiknl-
KONGR£SSIPUOLUE
perustettiin jo 1885 johtamaan In­tian
itsenäisyyskamppailua ja ny­kyisin
siinä sanotaan olevan 10
m i l j : jäsentä, joista kuitenkin vain
noin 100,000 toimii aktiivisesti;.
Puolueen johdossa on 21 henkeä
käsittäv^ työvaliokunta, johon vuo­sittain
kokoontuva edustajakokous
valitsee kolmannelcien j a muut jä­senet
nimittää puheenjohtaja. Puo­lue
on siten ° h y v in keskitetysti joh­dettu.
- Puolueen puheenjohtajaksi
valittiin viime kesäkuussa D^San-jivayya.
Kongressipuolueella e i ' ole mi­tään
varsinaista ohjelmaa, mutta
1955 pidetyssä edustajakokouksessa
hyväksyttiin päämääräksi sosialis­mille
rakentuva järjestelmä. Sitä
ennen puolue —- j o k a tuli valtaan
heti InUan itsenäistyttyä 1947 —
öli kansallistanut eräitä talouselä-mänhaaroja^
pannut toimeen varo­vaisen
maareformin, säädöstellyt
maatyöläisten maavuokrat, määrän-,
nyt työpäivän pituudeksi 10.5 tun­tia
j a yhden palkallisen vapaapäi­vän
viikossa. Myös o l i painopiste
'asetettu valtiojohtoisen teollisuuden
rakentamiseen. .
' U l k o p o l i t i i k a n alalla kongressi­puolueen
virallisena ohjelmana on
öUut puolueettomuus j a Intian pitä­minen
liittoutumien ulkopuolella
maan taloudellisen ja poliittisen
riippumattomuuden lujittaminen ja
kolonialismin 'vastustaminen. Tässä.
mielessä puolue on ollut myös rau­hanomaisen
rinnakkainolon' kannal­la.
Kongressipuolue on ; kiistämättä
Intian- vaikutusvaltaisin poliittinen
voima, vaikkakin- sen- vaikutus on
ollut viime aikoina lievässä lasku­suunnassa.
Syynä voidaan tällöin
pitää mm. sitä seikkaa^ että eräät
öyat juuttuneet paikt^iJliE^ntyViii^t|
vuQdenhelmikuvin yleisissä;i^ale^|
sa kongressipuolue sai 359: Lok
Sabhan eli alahuoneen 494 paikasta
jai 1,774 osavaltion lakiasäätävien
kansalliskokousten 2,93() ] • paikasta
jos mukaan liitetään Keralan ja
Orisson osavaltiot," joissa vaalit p i r
dettiia. aikaisemmin, n i i n kongressi­puolueen
hallussa on 17920 kaikki­aan
3^196 paikasta). Puolueella on
takanaan ehdoton enemmistö kai­kissa
osavaltioissa lukuunottamatta
Rajastania (jossa sillä on 86 paik­kaa
17B:sta) ja Madh^^a Pradeshia
(142 — 288)
Puolueen takana on myös eräitä
joukkojärjestöjä, kuten ammattiliit-to(
noin 1,5 m i l j . jäsentä), nuoriso-kongressi
(300,00 jäsentä) ja talon-poikaiskongressi.
I N T I A N K O M M U N I S T I N EN
P U O L U E
perustettiin 1933 ja se oli .useiden
vuosien ajan kiellettynä. Siinä on
noin 200,000 jäsentä ja sen johta­vat
elimet ovat kansallinen neuvos­to
(109 jäsentä), keskuskomitea
(30 jäsentä) j a 9-jäseninen sihtee-
PERULAINEN SUUNNITELMA
ristö. Puolueen puheenjohtaja on
S. A. Daäge ja pääsihteeri Nam-boodiripad.
• Vuoden~1957-vaaleissa-kommunis­tit
saivat 12 miljoonaa ääntä ja K e ­ralan
osavaltio oli heidän hallin­nassaan
28 kuukautta. Viime yäa-
If^issa kommunistien ka&n^^s' kas-
.^jöi eiitisestääh' Helliä'00^' nyt 29
" *^iuöheen . paikkaa' (aikaijSe.]ipami,n
Dj':ja osavaltioiden ^k^nsällisk^i^
i k 9 ^ P ^ a heidäi^ ']gia^^^^^
ä l ^ l i f ^ c s s t ä 153-(yhdessä
j a ' iC^i#ä'n kanssa 186). Erityisen
,hsi>vin j i^el menestyivät Andhr^ Pra-deshissal
(nyt 51 paikkaa kansallis-
;kok(|uksessa, aikaisemmin: 1,5) ja
Läiisi-Bengalissa (59 paikkaa e l i 4
paikan nousu): Näissä^l^hdessa osa­valtioissa
sekä Keralassa • he: muo­dostavat
tärkeimmän oppositioryh­män.
Kommunistinen puolue on yleen­sä
hyväksynyt Nehrun ha^itHksen
ulkopoliittisen linjan, mutta arvos­telleet
monissa kysymyksissä talous­poliittisia
ratkaisuja. Erityisesti se
an vaatinut laajempia demokraatti­sia
vapauksia työväestölle sekä
esittänyt laajan demokraattisen rin­taman
muodostamista kamppaile­maan
sisäistä ja ulkoista taantu­musta
vastaan. Se on pyrkinyt täs­sä
mielessä yhteistoimintaan kaik­kien
edistyksellisten piirien kans­sa.
Kommunistisella puolueella on
huomattava vaikutusvalta yleisin-tialaisessa
ammattijärjestössä
(1,465,000 jäsentä) ja talonpoikais-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
•f,.'iii t
Kuznetsov pälaimiit
takaisi]^ Mosl^ovaah-v
Havanna: —-- HavannassacKuiib^-
ulkoministerin Raul Roati kutsua ?
mana vieraillut Neuvostoliiton en­simmäinen
varaulkoministeri V . V . /
Kuziietsovmatkusä viikon vaihtees­sa
^(^uvpstolii^ttOjUiseUa; len^^ '
la t y - l i r M o s k o v a a n . \ . ' ' ~
Havannan, lentokentällä jKTuznetsb^
via oli'saattamassa u l ^^
Roa, Uikoministeri^^^^i vir-kamiel^^^
soäia^m^ötiv];naiden dip-lomaattiltuntaaj
Neuvostoliiton Kuu­bassa
ölejja suiirl^^ttiläs A. 1.
Aleksejev ja läl^ej^tön henkilö­kunta:
•
. ' -t TÄTÄ
EI K U M P A A K A AN
— Onko sinulla köyhiä sukulain
sia? .
^ E i sellaisia, jpita tUntisin.
— Onko sinulla sitten i*ikkaitai-sukulaisia?
' •''
— E i sellaisia jotka tuntisivat
minut.
' EI R A K A S TA
T — ' Varo, Emmaj tuolle penkiller
emme voi istua; S e o n vasta äsken
maalattu. \
, -^Oh, A k s e l i , olen jb kauan aa­vistanut^
ettet sinä enää minua ra­kasta:
Jos olisit rakastah.ut. et olisi
huomannut, että. maali pn, tuoret­ta.
' ,
R. .W* Trine: Älä pahoittele,
vaikk^ kompastuisit, — muista, että
vaihl mato ei v o i kaatua;
laan muistaa, että kaikki käytettä­vissä
olevat tilastot osoittavat jotta
hinnat ovat nousseet ensin j a sitten
vasta elintason sen johdosta alentu­misen
takia työläiset ovat joutuneet
turvautumaan jopa lakkoihinkin pa­remman
palkan saamiseksi j a elii}-
tasonsa edes entiseen asteeseen ko­hottamiseksi.
Mutta vaikka esimerkiksi A L : n
kirjoituksessa kannatetaan sitä aja­tusta,
että farmarien eliiitasö on
alhainen työläisten saamien "kor­keiden"
palkkojen takia, n i i n sain
kuitenkin huomioida hänen k i r j o i ­tuksestaan
sen ainakin minua ilah­duttavan
j a mielestäni ehdottomas­ti
oikean käsitteen: "Suurin syylli­nen
tässä on maan hallitus k un
se ei ole pitänyt minkäänlaista oh­jausta
maan taloudessa".
Niinpä niin. Yhdyn tässä suhtees­sa
häneen, mutta en suinkaan lähde
vihjaamaan että hallitus olisi ollut
velvollinen pitämään työläisiä " k u
r|ssa" yhä suuremmassa määrässä.
Sellainen " k u r i " olisi mielestäni
kohdistettava niitä yhteiskuntapii­rejä
kohtaan; jotka riistävät niin
työläisiä kuin pikkufarmareitakin. ~
Yhteistoiminta näiden ' viimeksi­mainittujen
kesken tuottaisi tulok­sena
sen, että maamme kaikki työt
tätekevät yhteensä-saisivat tilaisuu-;
den nauttia yhä suuremmassa mää­rässä
siitä mitä he ovat aherruk­sillaan
aikaansaaneet.
V Asiaan kiinnostunut. •
Muncheo
Kehitettävän alueen suuruus
Eurooppaan verrattuna
KODIN PlimSTÄ
TOIMITTANUT- EEVA
Kokouksen kyniiyksdlä
Peru ei ole ainoastaan maail­man
suurimpia valtioita, vaan
se on itse asiassa myös Ameri­kan
rikkaimpia alueita. Sen
maaperästä saadaan näet var­mastikin
nelisenkymmentä eri
mineraalilajia. Laajat erämaa-alueet.
Andien mahtavat vuoret
j a troopilliset aarniometsät
ovat maalle luonteenomaisia.
Siitä on seurauksena, että Peru
mineraalirikkauksistaan huoli^
matta itse asiassa on maanvil-jeb'smaa.
Sanomattoman laajat
maa-alueet odottavat vielä val­taamistaan.
Perussa harkitaan­k
i n sen vuoksi maan todellisen
rikkauden, nimittäin 10 m i l j.
ha:n suuruisen luonnontilassa
olevan, mutta viljelyskelpoisek­si
saatettavan maa-alueen rai­vaamista.
Ins. Patron, 'totinen
yleisten töiden ministeri, on
kehittänyt suunnitelmah, jonka
mukaan satoja neliökilometrejä
raivataan viljelysmaaksi tai va-rataaus
uusia kaupunkeja ja
teollisuuskeskuksia varten
Tänä viikonloppuna pidetään leh:
tiemme kotikaupungissa Sudburyssa
Vapaus-kustannusliikkeen yhtiö ja
C S J : n edustajakokoukset, joihin toi
vottavasti saapuu runsas osanottaja­määrä.
Kuten Vapauden . lukijat
ovat lehdestään huomanneet, niin
toimituksen kehoitus kirjoittaa l u -
Kijain mielipiteitä lehtiasioista ja
etenkin toivomuksista lehtiemme s i
säilön suhteen, on saanutkin vasta­kaikua
ja "Yleisön osastossa" onkin
ollut viime aikoina runsaasti mie-lipidevaihtoja.
Näistä eri katsanto­kannoista
on kokousväen helppo
lähteä keskustelemaan ja nähdä
ikäänkuin pienoiskoossa lukijakun-nan
yleinen mielipide.
Lehtiemme tilaushinnan korotta­misesta
keskusteltiin jo vuosi sit­ten
pidetyssä edustajakokouksessa,
mutta asiaa ei silloin lyöty, lukkoon.
Nyt on itse lukijakunnan puolelta
tullut lisäehdotuksia tämän koro­tuksen
puolesta. Samoin on ilmaistu
myöskin mielipiteitä tätä korotusta
vastaan. Kokouksessa olisi siis osat­tava
tehdä oikea "Salomonin pää­tös"
tämänkin asian johdosta.
Työttömj'ys sanelee mitä saamme
ja mitä emme saa tehdä, silloin
kun rahasta on kysymys. Mehän
kukin tiedämme seur että työläis­ten
elämä ei koskaan ole liian
helppoa etenkin sellaisissa maissa,
joissa ei ole täyttä varmuutta siitä
anko huojnenna työtä vai e i . Työt-,
tömyys on sairauden ohella suurin
;>nnettomuus mikä työläisiä voi
kohdat^. Ihmisjuqi^tefä^nkuu\uu
tehdä tuleväisuud?iV; suunp^t^^]^
pitkällä t«|htäi^9^3 j a tjrp^tö.ö^s,
on esteenä näide^ suuniUtelni^Qh
teolle. So^an^^lkQ: o ^ t o i i i e i^ tule­vaisuuden
' stiunnitelmiei^ tuhoois^.
PÄIVÄN PAKINA
j a ' turvattomuuden tunteen aiheut­taja,!
mutta sen käsittely tämän j u ­tun
yhteydessä veisi liian kauaksi-alkuperäisestä
aiheesta'.: • "
Jo rmonastr ennenkin on toimi­tukseni)
taholta kehoitettu l u k i j o i t a -
I[|Vjoittamaan mielipiteitään j a ' oIl->'
si 'ilahduttavaa, että - näitä. k i r j o i - -
tuksia; riittäisi jokaiseen lehteen.'
Samoin paikkakuntakitjeet lisäävät"
lukijain mielenkiintoa lehtiämme
kohtaan, kunhan niitä vain tulisi'
laajemmaltakin kuin mitä nykyään
on tapahtunut. Onhan meitä suoma'
laisia monilla paikkakunnilla tätä.
laajaa, maata j a aina sitä nyt j o t a "
kiJtt, tapahtuu, josta toiset tuntisivat
mii^lenkiintoa jos siitä lyhyesti
n^ainitaan lehdessä. Nähdään aina-^
k i n .se, että "kas kun tuollakin
paikkakunnalla asuu - henkilöitä,
jotka- haluavat tervehtiä Vapauden
lukijoita."
-Näin' etukäteen on tarpeetonta
mennä ennustelemaan kokouksen
kulkua j a siellä tehtäviä päätöksiä,
sillä senhän me kukin tiedämme,
että: .::kokouksessa tullaan pohti- ^
maan kaikkia lehtiämme ja järjes
töämxne lähellä olevia asioita mah-
(^Uiiinlmän parhaan ratkaisun saa­miseksi.
Kultakin paikkakunnalta
on valittu edustajat, jotka tuovat
tXtiV^mUkset j a ehdotukset kokouk-sefte.
v Näin yhteisesti toimien ja
suunnitellen kokouksen tulokset­k
i n o ^ t toivottavasti suurta l u k i j a -
kunjää4tyydyttäviä ja. voimme a i -
n ^ i j ^ U a varmoja- slitä^l että' ko-k
i | t i k s ^ osaaottajat tel^^ät par-
^aapsafm.^id^n, k ^ i l f k i ^ yh.t«i^ksi
hj^ajtei tuleya^u^it«Li^
.Toivpmmekin va}n, lopuksi oj^nea
j a hyvisi Päätöksiä kokouksille ja
tervetulbai .Sudburyyjn. '
Päästäänkö vihdoinkin sopimukseen?
_ Tämänviikkoiset uutistiedot anta-
Vat~uutta toivoa siitä,- että suurval-tojen'^
kesken päästään lopultakin
sopimukseen ydinaseiden kokeilun
lopettamisesta.
Viime sunnuntaina julkaistiin
"suuren yleisön" luettavaksi se k i r ­jeenvaihto,
mitä on joulun edellä
ktöfty U S A : n presidentti Kennedyn
ja N L : n pääministeri Hrushtshevin
välillä tästä asiasta. ;
Kuten tiedetään, suurvaltojen vä­lillä
ollut kuilu ydinasekokeiden
kieltokysymyksestä neuvoteltaessa
on vähitellen supistunut.
Viimeisenä ^esteenä on ollut kui­tenkin
kiista valvonnasta". Ilmeis­tä
on tietenkin ollut kaiken aikaa
se, että ^ Washington on vaatinut
valvontaoikeuksia nimenomaa^ tie­toisena
siitä, ettei näitä koskaan hy­väksytä
— koska Yhdysvaltain joh­to
on vaatinut ainakin maanalaiS'
ten kokeiden jatkamista, vaikka teh­täisiinkin
sopimus kokeiden lopet
taraisesta maassa, ilmassa ja veden
alla.
Pätevä valvontaongelman ratkai­suehdotus
tuli kansainväliseltä tie
demieskonferenssista. lis. PugWash-.
i n konferenssista, mikä ehdotti, että
sijoitettaisiin ns. "mustat laatikot"
visseihin paikkoihin, jotta näiden
teknillisten kojeiden avulla voidaan
todeta, onko joku epäilyttävä värei-i
y aiheuttanut maanjäristyksestä Jai
ydinaseräjäytyksestä.
Neuvostoliitto hyväksyi tämän tie­demiesten
' laskelmiin penistuvan
ehdotuksen, mutta Yhdysvallat ei.
Kun tiedetään, ettei Neuvostolii
tolia ole ainakaan yhtään sen pa­rempaa
syytä luottaa Yhdysvaltain
rehellisyyteen sopimusten pidossa
kuin päinvastoin, niin s i l l o in näh­dään,
että Washingtonin vaatimuk­sen
takana oli jotakin muutakin,
kuin pelkkä varmistautumisen ha'
l u siitä, ettei salaisia kokeita voida
toteuttaa. :
Tässä tilanteessa presidentti Ken­nedyn
j a pääministeri Hrushtshovin
kirjeenv^ihdo.n yhteyc|^ä Q^ti Ne,i(-
vostoUitto jälVe;?n R?ättkv^ ' a s k^
leen sftvittel^Ti\tkaisi;|ä ^ ^ . ^ Ui^oU-tamalla
että N«uvf^tp,liiVto.- suostuu
kahteen tai k c d u i ^ n paikan pääll^
vuosittain ^ p a h t u v a j^n tfjipkji^tukj-seen^^
aassi^an. Pääministeri Hrush­tshov
selitU vi?iäkin„että täriset
paikan päällä, ^uor^Jo^tavat
tukset ovat v^t^{^£tt9m^ai)r^^ n ^
Neuvostoliiton-h{ilUtUs-'i^^ •^sU-hen
sittenkin ninJöioma§|' siinä
mielessä,' että presldeutti Ke^^nedy
voisi heipommih saada allekirjoitet­tavan
* ; sopimuksen rj^tifiP.M.Uiksi
Yhdysvaltain kon®'9ssissa.
Selittäen edeHeen, että kansalli­sesti
(kul^n oinasts^ ms|asta«in) jäl­jestettävä
valvontamenetelmä on
riittävä salaisten nwai\alaisten .rä
jäytysten selville^j^ti^^eksi, hän
sanoo nyt t^n1!iUS^Yi^nsa, e*^ Oi^
suostuttava piei[iimi^liän. nf^ahflfliMr
seen paika^ päällä suo^itettt^vaan
valvontamei{etelmääl|x, jp.tta' Yhdys
valtain presidentti sa|s^ k<itngress|^^^
ratifioiduksi y^»<ts^ekeiden Ippet-tamispäätötofen.
.
Tassi jöiiluicuun 19 päivänä 1962
lähettämässään kirjeessä, pääminis­teri
Hrushtshev sanoo: "Minusta
näyttää ajan oleviin nyt kypsän
yd{na'sekok€iden lopettamiseksi
ikuiiJlksl ajblksi . ; Viss(,*&TiÄ;
vär7flJncen.rn*'. -ijäätni nitystj^anteeu l a ^ ^ ^
n^n voi minun kaisittääkseni ^u^ttaa
tätä- l^euvostolUtto, ei - tairyits^cs so­taa,
^ofn ötoksu taifjoa-vän
lupaavia, mahdolll^uuksiai' Y h ­dysvalloillekaan
. Ylisi Idistä
sistä. j o i s ^ i haUituibemme
^v^^ ]^«ku?telleeV useita vyo;?j^ on
kysyfflis , yainase'k9kei(^ett iopftta-m'ise
»ta:" '
•, B
;Täwiän- presidentti Kennedyn ja
^äänun^teri Hrushtshevin joi^un-etil^
llisen kirjeenvaihdon perusteel-
Is^i^^häy^tää nyt mahdolliselta^, etffi
ydinaseita koskeva kieltosopimus
saadaan vihdoin viimeinkin alle­kirjoitetuksi.
'Neuvottelujen pe»:ustaa on jO( laa-j^^
tyn^tt\i sikäli, että Washingto^issa
k^k^stel^^Jin asiasta Neuvostoliiton,
Yl<dysv^itain j a Britannian edusta­jan'l^
qlhferenssissa.
;r:I^tlikkl hyvää tarkoittavat ihmiset
odottavat j a vaativat, että ydinasei­den
;k4elt9a koskeva päätös tjtlisi
VMYyttelemättä V allekirjoitetuksi,
ajeltaisiin ryJ^tyä ^ui<]|en päi-tittavien
kysymysten ratkaise­miseen
yleisen ja; täydellisen aseis­tariisunnan
hyväk^i^ mikä on ihmis^
kunnäirtömän hetken yksi kaitdcein
iSI&Eäo^vinnijy..—'iCänsäkoarA