Vapaus, September 16, 1922

              Lauantama, syyskmin 16 p. — Satiirday^ Sep. 16.
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­t
y Sndburyfsa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO,
Vastaava toimittaja.
tietoiseksi, käsittää se iärjestovoimiensa laajentamis-.;
ja lujittamisvälttämättömyyden ja luottaa yksinomaan
omiin voimiinsa, siirtämättä asiansa käsittelyä minne-jkään
muualle, ja vasta silloin on sillä voiton mah-i
doilisuudeL
VAPAUS
(liberty) , . , „ .
The only organ of Finnish Workere fn Canada. Pub-
« e d in Sudb^, Ont., every Tuesday, Tbursday and
fenrday,
Advertising rötes 40c per col. Inch. Mmimum cMrg^
«or Vin^e insertlon 75c. biBCOtint on standing fdvert«^
ment. Vapaus is the best advertismg medium among
äie Finnish People^n Canada. '
Ilmotushinta k'erran julaistuista ilmotukfiista 40c.
Iialstatnumalta. Saurista ilmotaksista sekä UmotuksistA,
öiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan ttmtuva
alennus. Kaoloilmotnkset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuntosilmotukset 50c,
kerta, $1,.00 kolmekertaa; avloeroilmotakset $2.00 kerta,
$3-00 (kaksikertaa; syntyinäilmottikset ?1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotuljset BOc. kerta, $1.00 kolrae-iertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
TILAUSHINNAT: , • • ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c. • ^„ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
P.OO ja kolme kk. $1.76. . ^
Tilauk-sia, joita ei seuraa raha, ei tulla lafcettaraaän,
|>aitsi aBJaiqiesten joillg on takaukset.
JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonialliselia nimePä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin i038. ^- Postiosote:
jBcx g9. Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
^cond class matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Randin veriuhrien puolesta
Englannin kommunistipuolue on pannut alulle liik­keen
Randin kuolemaantuomittujen kaivostyöläisten
pelastamiseksi. Nämä ovat valkoisen hirmuvallan kos-toJiuhreja
kaivostyöläisten äskeisen lakon johdosta Ete­lä-
Afrikassa. ,
Ranskan kommunistipuolue on päättänyt ottaa osaa
englantilaisen veljespuolueen käyntiin panemaan tais­teluun
kenraali Smutsin verivallan uhrien tukemiseksi,
ja lausuu puolueen johtava komitea asian johdosta
antamassaan päätöslauselmassa, että syyttäessään maan­petoksesta
miehiä, jotka eivät ole tehneet muuta ri­kosta
kuin , puolustaneet palkkojaan vejenhimofcia
kaivosyhtiöitä vastaan, on Etelä-Afrikan hallitus hyl­jännyt
kaiken ihmisyyden. Koko maailman työväenluo­kan
velvollisuutena on tuomita tämä kapitalistinen
han]ce ja kaikin keinoin herättää kunnioitusta tuomit­tujen.
proletaarien hf^nkeä kohtaan. Ranskan kommu­nistipuolue
protesteeraa kaikissa kokouksissaan tätä
rikollista hanketta vastaan ja kehoittaa kaikkia työläi­siä
yhdistämään äänensä puolueen vastalauseisiin.
, Suomalaistenkin työläisten on otettava varteen kau­kaisten
kärsimysloveriensa kohtalo.
Hanskalainen kerjäiläisimpe
Venäjällä vieraileva ranskalainen toveri, Rappo-porl,
on Pravdan mukaan jossakin tilaisuudessa siellä
pitänyt puheen, josta lainattakoon seuraava luonteen­omainen
kohta:
Toverit! Teitä auttaa tänä vuonna toveri Sato,
Meitä auttaa toveri Poincare, Hän auttaa meitä teke­mään
vallankumouksen. Hänen koko politiikkansa on
tyhjän päällä. Ranskan kassa on tyhjä. Niiden 300
miljaardin kultafrangin sijasta, jotka Ranska omisti
•ennen sotaa» ott sillä nyt 400 miljaardia — velkoja!
Se ei ole 3 vuoteen maksanut mitään korkoja. Ja
mitä toivoo tämä kerjäläisimperialismi? Se toivoo voi
vansa täyttää Ranskan tyhjän tynnyrin Saksan yhtä
tyhjällä tynnyrillä. Puolueemme on jo reippaasti käy­nyt
käsiksi työhön maakylissä. Siellä auttaa meitä
Venäjän vallankumouksen esimerkki. Ranskan talon
pojat lähenevät proletariaattia. Ja he tietävät, mi^ä
kommunistien ja armeijan välinen lähestyminen mer­kitsee.
Olemme menossa kiertämätöntä loppunäytöstä
kohti. Jos vallankumous puhkee aikaisenamin Saksassa
kuin Ranskassa ja imperialistit syöksähtävät Saksan
proletariaatin kimppuun, tulee Ranskan punainen ar
meija ojentamaan kätensä punaiselle Saksan armei
jalle ja yli sen Venäjän punaiselle armeijalle.
Järjestymisen ja toiminnan aika
Teollisuuselämän tilapäinen vilkastuminen ei suin­kaan
merkitse työväelle rauhan aikaa, enempi kuin se
merkitsee sille elämän hyvyybistä osalliseksi pääse­mistäkään.
Päinvastoin se merkitsee kapitalistisen riis-tonälän
kasvamista, voittoilijan saalistamishimon ylty­mistä
ja niin ollen lisäorjuutusta työläisille. Ja jos
riistäjät ovat pakotetut jossain määrin taas palkkoja
kohottamaan nykyisistä nälkäpalkoista^ kohoavat elin­tarpeet
suhteellisesti enempi, joka ilmiö on nyt jo
huomattavissa.
Teollisuuselämän elpyminen merkitsee siis vain jo­kapäiväisen
luokkataistelun kärjistymistä, jossa tais­telussa
työväki voi edistyä ja pitää puoliaan vain si­käli,
mikäli se on lujasti järjestynyt.
Toiselta puolen on teollisuuden virkistymisellä sii­hen
osaan työväkeä, mikä ei ole taipuvainen kapita­listista
järjestelmää ihailevaan opportunismiin j? yk­silöllisyyteen,
vissi elvyttävä vaikutus. Se saa parem
man tilaisuuden toimia järjestöissään, ottaa osaa nii
den toimintaan. Tarkoitamme tällä, että kun työläis
ten ei tarvitse kohdistaa kaikkea ajatuskykyään siihen,
mistä saa ensimäisen ruoka-aterian, voi se suunnata
taistelupyrkimyksensä hiukan korkeammalle ja näin
ollen saavat sen luokkataistelupyrkimykset kauemmas
tähtäävän luonteen. Tältä kannalta on vilkastui;nisella
teollisuuseämässä työväenluokan psykologiaan elvyttä
vä, toivehikas vaikutus. Ja tätä sielullista mielialaa
on meidän käytettävä hyväksemme, 'kokoomalla jouk
koja järjestöihin: niin unioihin kuin työläispuoluee-seenkin.
On agiteerattava, järjestettävä, harjotettava ja
valistettava laajoja pohjakerroksia uusiintuvien tämän­päiväisten
ja tulevien taistelujen varalta ja kaikin ta­voin
voimistettava ja lujitettava järjestöjämme ja tais­teluvälineitämme.
'--^
Täten ainoastaan käytämme tilapäisen teollisuuden
vilkastumisajan antaman otollisen tilanteen proletari­aatin
vallankumouksellisten voimien vahvistamiseen ja
sille kaikinpuoliseksi eduksi.
Puolan valkoinen
kauhu
Puolan <demol(raattisesta> polii­sivaltiosta
Pilsudskin ja muiden
soslalidemokratiäten suurmiesten ar­mosta
saapuu jälleen sanomia kom­munistien
vangitsemisesta. Puolan
kommunistisen nuorison konferens­sin
jälkeen, mihin ottivat osaa kaik-kien
piirikomiteoiden edustajat, läh­tivät
valtuutetut eri kaupunkeihin
ilmoittamaan konferenssin päätök­sistä.
Niinpä oli Tshenstohovissa pii-rikonferenssi,
jossa olivat saapuvil­la
Radomin, Klobutikin ja Tshen-stohovin
valtuutetut. Juuri kun
konferenssi oli päättymässä saapui
paikalle poliiseja, jotka vangitsivat
kaikki läsnäolijat. Vangituilta taka­varikoitiin
«askauttavia asiakirjo-'
ja», kommunistista kirjallisuutta
puolan- ja juutalaisten kielellä, sa­laisia
puoluekiertofkirjeitä sekä mo­lempien
konferenssien pöytäkirjat.
•hJaikimäisessä konferenssissa oli m,
m. tehty sellainen «riktllinen» pää­tös,
että. oli päätetty lähettää esi­taistelija
Dombalille vankilaan kun­nioituksen
ja ihailun ilmaisu. Van­gittujen
joukossa on m.m. muudan
nuorukainen, jonjta kommunistinen
isä muutamia kuukausia sitten tuo­mittiin
moniasi vuosiksi kuritus­huoneeseen,
ja cerään talonomista-jan
poika» (mikä häpeä paikkakun­nan
porvareille!).
Porvarilehdistö jubileeraa tämän
valkoisen isänmaan saaman uuden
voiton johdosta,
O- .
Sovintolautakunnat ja työväki
Canadan rautatietyöl'äisten ja rautatieyhtiöitten vä
lisessä palkkariidassa on taas uuden kerran osotlautu-nut,
että n.k. sovintolautakunnat ovat työnriistäjien
asianajajia. Ja mitenkään muuten ei voisi ollakaan,
kun ottaa huomioon tällaisten lautakuntien kokoon­panon,
jotka muodostuvat siten, että työnantajalla on
siinä yksi edustaja, työläisillä yksi ja «yjeisöllä» yksi,
Luokkatieloisen työväen kannalta ei mitään puoluee­tonta
«yleisöä» ole olemassa, vaan on tämä «ylei
sö» osa porvaristoa, ja näin ollen tämä «yleisön»
edustaja on poikkeuksetta riistäjien asiamies. Niinpä
tässäkin jutussa työnriistäjäin ja «yleisön» edustaja
ovat laatineet enemmistön raportin, jossa asetutaan
kannattamaan rautatietrustien palkkain alennusvehkei-tä,
kun taas työläisten edustaja Simpson asettui jyr­kästi
sitä vastaan, laatien vSiemmistön raportin.
Tällaiset viralliset sovintolautakunnat onkin pan­tu
kokoon tarkoituksella hidastuttaa, heikentää ja sa-boteerata
työläisten taistelupyrkimyksiä ja antaa työ­läisten
vihollisille mahdollisimman paljon varustelu- ja
juonitteluaikaa, samalla kun/niiden varjolla vedetään
kapitalistinen valtio.ja «yleisö» riistäjien etuja puo­lustamaan,
muka puolueettomina tekijöinä.
Niin kauan kuin työväki on luokkatiedotonta Ja
heikosti järjestynyttä, se tulee sallimaan tällaisen kie-räilyn
jatkumista, mutta sikäli kuin se ht^rää luokka-
Raivaaja ja Ammattiunioiden
Valistusliitto
Lyhyen toimintakautensa aikana on Ammattiunioi­den
Valistusliitto saavuttanut varsin suurta mielen­kiintoa
kaikkien edistysmielisten työläisten keskuudes­sa,
ji^hliien se sittä että liitto jo teoissa on kyennyt
osoittamaan merkitystään unionistisen liikkeen yhte-näistyttämisessä
ja unionistien valistamisessa nykyajan
vaatimuksia vastaavan unioliikkeen käsittämiseen. Tä­män
liiton on onnistunut estää hajaannus United Miiie
Workers Uniossa, samoin useissa vaateteollisuus alaan
kuuluvissa unioissa ja näinollen kaikin tavoin ja tar­moin
vaikuttanut yhtenäisyyden aikaansaamiseksi ta­loudellisissa
järjestöissä. >':>\^^^y-^'^^'^^*^"
Ei luulisi näinollen löytyvän edes päätuheimpien-kaan
ttpskelalsten piirissä miestä joka julkeaisi korot­taa
äänensä tämän liiton toimintaa vastaan. Mutta
Raivaajan toimiths, samalla kun se ivailee tov. J.
Oravaisen vangitsemisen johdosta (tietenkin myrky­tettynä
sen johdosta, että hänen onnistui päästä va­pauteen)
joutuu asian yhteydessä mainitsemaan lai­nausmerkkien
sisällä Ammattiunioiden valistusliiton
nimen, eikä sisultaan saata olla liittämättä huomau­tusta
«— lue: hajotusliiton.» Tällä yhdellä sanalla
merkitsee Raivaaja kyllin tyhjentävästi kantansa Am­mattiunioiden
ValistusHittoon nähden. «Hajotus liit­to
» on se Raivaajan määritelmän mukaan!
Vi&lä viimeaikoihin asti olemme Raivaajassa sil­loin
tällöin ikäänkuin arvostelevassa äänilajissa ha­vainneet
mainittavan gompersilaisesta taantumukselli­suudesta,
mutta kun kerran tätä taantumuksellisuutta
vastaan taisteleva järjestö leimataan «hajoittajaKitok-si
», niin seuraa siitä itsestään gompersilaiselle kan­nalle
asettautuminen. Kukaan muu kuin Gompers ja
hänen lähimmät hengenheimolaisensa eivät ole ky-seessäolevaän
liittoon niin käärmeissään ,että yrittäi­sivät
sitä «hajotusliitoksi» nimittää. Mutta sen sellai­seksi
todistaminen on mahdototita siitä yksinkertaises­ta
syystä, että liiton koko tarkoitusperä on kokonaan
päinvastainen, nimittäin hajanaisen ja voimattoman
unioliikkeen yhtenäistyttäminen ja sen kautta voimis­tuttaminen
ollakseen kykenevä suoriutumaan edessään
olevista taisteluista voitollisena.
Coloradon kapitalistit polttivat näppinsä tartlues-saan
Fosterin niskaan ja m.m. E. V. Debs onnittelee
Fosteria tämän'kapitalistien tyhmyyden johdosta, vie­läpä
tämä sosialisti-veteraani toivoo pikaista parane­mistaan
päästäkseen Fosterin kanssa samaan työhön.
Mitähän sanoisi Debs, jos hän saisi tietää, että «so-sialistilehden
» nimellä kulkeva painotuote koettaa teh­dä
voitavansa tämän työn estämiseksi ja epäluulon-alaiseksi
tekemiseksi niiden työläisten silmissä, jotka
vielä yksinkejtaisuudessaan uskovat lehtensä ajavan
työväenluokan asiaa? Kuten sanottu kapitalistit poltti­vat
näppinsä hyökätessään Ammattiultön Valistuslii­ton
kimppuun ja paljon suuremmalla syyllä voimme
olettaa Raivaajan menettävän koko leukaluunsa alka­essaan
järsiä tätä elinvoimaista ja suurmerkityksellislä
liittoa. Raivaajan nakertelut eivät sumkaan vähem-mässäkään
määrin vaikuta kysymyksessä olevan liiton
menestykseen, mutta toivottavasti Raivaajankin lukija­kunnassa
on vielä joitakin, joilla on sen verran •itse-arvostelukykyä,
että havaitsee lehtensä äärimmäisen
taantumuksellisuuden kun se sokeassa raivossaan al­kaa'
hyökätä sen liiton kimppuun, jonka menestyk­sestä
tällä kertaa riipuu tämän maan Ammattiunio-liikkeen
tulevaisuus.
Mutta työläiset, jotka nälkä j a !E
kurjuus ajaa taisteluun, eivät an- S
na enempää porvarien raakalais- s
keinojen kuin sosialidemokratisten =
karhunpalvelusten ja jutkujen es- s
tää itseään jatkamasta suljettuna!E
joukkona ja yhtenäisellä rintamalla]s
käymäänsä taistelua olemassaolos-1E
taan ja jalkoihin tallatuista oike-jS
uksistaan. Kehitys Unkarissa omS
johtanut siihen »että maan prole-j£
tariaatti on jälleen astunut voimak-'**
kaana tekijänä keski-europalaiseen
proletaaririntamaan. „ Ja tällä tosi­asialla
on merkityksensä kauas yli
Unkarin ahtaitten rajain.
o I
LÄHETYSKUSTANNUKSEl
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle 830- -o
40; 60c lähetyks. §40—$60- iTo i v t i '^"«tyks.
ddaann ddoollllaarriinn 52>5ii/>c sadalta doilarlta li ,
lähetyksiUe $3.50 lisämaksu.
S100.
S view
ToMntossa ottaa rahavälityksiä vastaan A, T. Hill, 957 j
Rahavälityksenne ovat Suomessa maksetnf ^ *
•meroon 1378 asti viimeiset niistä elok 12 p
Maatyöläisten kansain
välinen kongressi
misiä ei tarvittu Neuvotto-Venäjän
eikä Bulgarian maatyolöiiiä.
Unkarin proletariaatin
taistelu
Budapesti 25-8. — Hirvittävä
kallistuminen ja teoUisuustyoläisten
joutuminen niiden työläiskerrosten
ulkopuolelle, jotka valtion toimes­sa,
saavat eräitä ravintoaineita,
ovat aiheuttaneet sarjan katkeria
palkkataisteluja. Paitsi metallityö­läisiä,
on muidenkin teollisuusalo­jen
työläisiä lakossa. Nahkatehtais­sa
lalkkoilee yli 5,000 työläistä. Of-nerin
laivaveistämön työläiset ovat
lakossa, Budapestin ' sahatyöläiset
niinikään. Höyrymyllytyömiehet ja
raitio- sekä postihenkilökunnat ovat
vaatineet palkankorotusta, edelliset
100 prosenttiia, Samoin ovat lak-koutuneet
maatyöläiset. Salgotarja-nin
kaivosalueella vallitsee verinen
terrori. Kun eivät Heijaksen mie­het
ole saaneet käsiinsä korpiin par
enneita lakkolaisia, ovat he kosta­neet
näiden omaisille. Paikalla pi­detyn
pöytäkirjan mukaan on siel­lä
kidutettu ja piesty työläisvaimo-ja
ja lapsia, Sosialidemokratinen
parlametin jäsen Peyer on koetta­nut
saada aikaan kompromissia kai­vostyöläisten
ja kaivoskiskurien vS*
Iillä mutta menestyksettä. Hän Ice-hoitti
kaivostyöläisiä tekemään 12-
tuntisia^^työvuoroja tämän vuoden
loppuun asti, •
Kaivostenomistajain yhdistys on
osoittanut hallitukselle memorandu-min,
missä kehotetaan, ryhtymään
«tarmokkaisiin toimenpiteisiin kii-hottajia
vastaan». Yhdistys valittaa
surkeasti sitä, että samaan aikaan
kun keskisäädyn on pakko kerjätä,
kaivostyöläiset vaativat lyhennettyä
työaikaa.
Erlaun, Raabin, Szolnokin ja
Funfkirchenin maakunnissa ovat te-oUisuustyöläiset
lakossa.
iHaMituslehdet vaativat työväen-johtajien
vainoamista jä huomaut­tavat,'
että Unkarissakin on ryhdyt­tävä
«fascistisiin keinoihin», ikään­kuin
se olisi jotaikin uutta tässä
valkoporvariston luvatussa maassa!
Rautatieverstaassa sattuneen suu­ren
tulipalon johdosta, missä paloi
32 matkustajavaunua "-ynijä joukko
muuta materiaalia useiden miljaar-dien
kruunujen arvosta, on poliisi­laitos
pannut toimeen tutkimuksia
työläisten luottamushenkilöitten kes­kuudessa.
Unkarin proletariaatin taistelu
osoittaa, että työväenliike on maas­sa
jälleen nousussaan. Proletariaa­tin
kasvava tietoisuus, mikä ilme-neiksen
itse luofkkataistelussa, kär­jistää
muutenkin jyrkiksi käyneitä
luokkavastakohtia. Porvaristo tun­nustaa,
että edessä on uusi työväen­luokan
orjuutuksen ja vainon kausi,
minkä vuoksi se vaatii hallitusta vä-'
kivaltakoneistoneen toimeen. Mut­ta
proletariaatin uudelleen herää­minen
ei synnytä hälinää fksm por­variston
keskuudessa. Sosialidemok­ratia,
ammattiyhdistysbyrokratian
herrain housut tutisevat jo sen joh^
dosta, että rauhallisen ja mukavan
konikaupan sijasta on alkanut luolc-katietoisen
joukkotaistelun kausi
proletaaristen etujen puolesta. Sen
vuoksi yrittää sosialidemokratinen
puoluejohto julkisesti peloitt^a tais­televia
työläisiä, ja sen äänenkan­nattaja
varoittaa «vierasten aines-
\in myyräntyöstä». «Riippumatto»
main» lehti taas varoittaa «bolshe­vismin
vaarasta». Ilmiannot ja vih­jailu
on näille lehdille yhtä luon­teenomaista
kuin suomalaisilla
«Kansan Tahdoille»!
Wieni 20-8. — Juuri päätty­neessä
maatyöläisten kansainväli
sessä kongressissa täällä öli edus
tettuna'ä miljoonaa maatyöläistä ja
15 liittoa 24 valtuutetun kautta
Wieniläinen päähyvätäs Adler lau
sui valtuutetut tervetulleiksi ja eng­lantilainen
valitettu Smith tarjo
si puheessaan, seuraavaa sisältöä ole
van sokeroidun taktiikkaluonnok-sen:
«Maailmassa-nykyään vallitse
vaan kurjuuteen'"<äi työväestö ole
syypää. Mutta sen seuraukset aijo
taan kuormittaa työväenluokan sei
kään. Meidän on oltava valmiita
sydämin ja päin (mutta ei nyrkein
torjumaan tätä. Mutta jos mielimme
päästä maaliin, emme taa unohtaa
antaa perään. Meidän ei pidä pyr­kiä
vallitsemaan, ei enempää tove­rejamme
Icuin vastustajiammekaan
(vallitkoon nämä vain meitä!)»
(Vilkasta suosiota!).
Työläisten on joka maassa pääs­tävä
selvyyteen mitä kongressissa
hyväksytty taktiikka merkitsee. So-sialidemokratiset
johtajat eivät mie­li
saavuttaa yfivaltaa työväenluokan
vastustajiin — työväenluokan dik
tatuuri on heille kauhistus, siinä ko­ko
juttu. Ja siksi ei saa unohtaa
—antaa perään. Maatyöläisten pet­täminen
taistelussaan, kas sitä mer­kitsee,
että annetaan perään. Muu­tahan
eivät sosialidemokratiset joh­tajat
teekään. Mutta täten he juu^
ri kaappaavat vallan yli maatyö
Iäisten, pysyttävät ammattiyhdistys-byrokratian
diktatuurin. Täten mie­livät
sosialidemokratiset johtajat
valvoa maatyöläisten luokkaetuja.
Mutta sillä «kaä tojistävät maa-nylkyrit
puolestaan omaa diktatuu-riaan
ja lähettävät kaikkein alkeel-lisimmista
oikeuksistaan taistelevain
maatyöläisten turmioksi pistimiä ja
kuularuiskuja.
Kansainvälisen Työtoimiston edus­taja
herra Rode puhui «työajan kan­sainvälisen
järjestämisen toivotto-muudesta
», mutta ei sanaakaan 48-
tuntisesta työviikosta. Muutenhan
ei hän olisikaan varsinainen loisto-painos
kapitalististen työläis-luut-nanttien
hyvin palkitussa kaartissa.
Olkoon näet mainittu, että Kan­sainvälisen
Työtoimiston kokoukses-sa
tammiliuussa 1921 oli päiväjär­jestyksessä
maatyöläisten työajan
järjestämiskysymys. Mutta espanja­laisten
ja sveitsiläisten suurmaan-viljelijäin
hallitusedustajain vasta­väitteistä
lykättiin kysymyksen "kä­sittely
sadonkorjuun jälkeen, ja niin
lykätään se korjuusta korjuuseen,
IJieväästä syksyyn ja syksystä kevää­seen.
Mutta yhtäkaiTdsi odottavat
sosialidemokratit Kansainväliseltä
Työtoimistolta ihmettä!
' Tehdyssä päätöslauselmassa esite­tään
seuraavat «vaatimukset»: 8-
tunnin työaika, palkkatyön kielto
alle 14 vuoden ikäisiltä, toimenpi­teitä
työttömyyttä vastaan, yhdis-tymisoikeuden
järjestely, yhteiskun­nallinen
vakuutus vanhuutta, on­nettomuuksia,
työkyvyttömyyttä vas­taan.
Mutta tongressin hyväksymä tak­tiikka
ei tiedä mistään luokkatais­telusta
näiden maatyöläisten päi-vänvaatimusten
läpiajamiseksi, jo­ten
kongressin esittämät «vaatimuk­set
» jäävät vain palaksi paperia,
elleivät kommunistipuolueet ja kom­munistiset
maatyöläiset johda tove-rejaan
puristamaan näitä vaatimuk-sia
läpi, ja estämään, ettei sosiali­demokratian
ja maaporhojen väli­nen
luokkarauha pääse sitomaan
maaraatajist9a "käsistä ja jaloista.
Ja vaikka maan vallankumouksel­lisen
valtaamisen ajatus saa yhä
suurempaa jalansijaan proletariaa-tin
miljoona-armeijain riveissä, ei
maatyöläisten internationale hiis-kahdakaan
siitä!
Muuten sai kongressi veroisensa
lopun. Sen sijaan, että kongressin
johto suositteli perään antamista ja
alistuvaisuutta maaporhoille, osotti
se mitä häikäilemättömintä julkeut-ta
Venäjän ja Bulgarian vallanku-
1 Pilettejä Suomeen ja Suomesta täni
s Tiedustelkaa hintoja y. m.
S Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
1 VAPAUS.
s BOX 69, SUDBURY,
S Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaiton nimessä.
iiiiiimiiiiniiuiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiniiiiiiiiiimiiiiiiiiiii|iiiiiiiin
moukselliset maatyöläiset olisivat
saaneet liittyä maatyöläisinternatio-naleen.
Sen sijaan riensi kongressi
antamaan luottamuslauseensa avoi­melle
vastavallankumoukselle — se
nimittäin lausui protestinsa sosiali-v^
llarikumouksellisten tuomioita vas­taan.
Kansainvälinen riiaatyöläiskong-ressi
• on kaiken kaikkiaan varotus
proletariaatille yleensä mutta eri­toten
kommunisteille.
Pakottavin kommunistinen uuras­tus
koskee taistelua maalaisproleta-riaatin
lähimpäin vaatimusten läpi­ajamiseksi
ja itsensä maalaisprole-tariaatin
poliittiseksi valistamiseksi.
Sillä vain täten voi reformistisessa
johdossa olevasta maatyöläisinterna-tionalesta
tulla satojen miljoonain
valkoisten ja värillisten maatyöläis­ten
etujen todellinen edustaja.
tasi jättäen sinut onnettom
muna harhaamaan maailrt
taa.»
Mutta Hans ei uskonut
loin.
Opettaja koulussa sanoi,
sä maassa on jokaisella
kohota vaikka presidentiks:
lä on jokaisella tilaisuus
vin, jokaista suojelee se täi
Mutta isä sanoi, että se 01
den viiri, jonka turvissa he
köyhiä ja jonlca suojassa
vät mitä kamalampia hi
Sinun lippusi on punaine
jota sinun yksin vain tule
oittaa rakastaa ja puolust
j u t t e l i isä, tulisella innolla
en kitkeä pojasta pois i
kylvämää saastaa.
mouksellisille maatyöläisjärjestöille.
Englantilaiset, ranskalaiset, belgia­laiset,
hollantilaiset ja muiden mai­den
valtuutetut, joilla ei ollut sV
naakaan sanottavana miljoonain
siirtomaatyöläisten nylkemisestä ja
rosvoamisesta, eivät suvainneet, et­tä
Venäjän ja Bulgarian vallanku-
Isan jät äidih pMgta
Kirj. Wm. Lahtinen.
Pää käsiin painuneena istuu Hans
syviin mietteisiinsä vaipuneena pöy­dän
ääressä, pienessä, laitakaupun­gin
töllissä. Hyvin' usein vilkasee
hän perälle huonetta, jossa vaivai­sessa
sängyssä viruu hänen airäana
oleva äitinsä, joka vielä muutama
vuosi takaperin oli kukoistava nai-
[lien, mutta joka nyt on enää vain
kurjuuden kalvama ihmi^ahmp.
Ulkona vinkuu jäätävä tuuli, tun­keutuen
harvöj eh seinien l^pi huo­neeseen,
jonlca uuhiin ei kolmeen
päivään ole oUut mitään lämmitys-ainetta
pann^ Surkeana seisoo se
nurkassa, tuiman tuulen rämistäes­sä
sen peltiä.
Nuorukaista puistattaa. Hän nou­see
ja menee vuoteen luokse ku­martuen
sairaan ylitse, tarkastaen
tämän kasvoja, «uurten kyynelkar-paloiden
valuessa hänlen vaaleille
poskilleen.
— «Äiti», kajahtaa hänen värisevä
äänensä, öisen tuulen lisätessä sii­hen
surullista säveltään. Sairas lii­kahtaa
hiljaa, mutta ei jaksa avata
silmiään. «Menen vielä kerran koit­tamaan
jos löytäisin työtä, jaksat­teko
olla yksinään vähän aika'a»,
jatkaa Hans, kumartuen yhä lähem­mäksi
äidin kasvoja.
Sairaan käsi nousee peitteen al-a
vävisien kuin haavanlehti. Huu-ensa
aukenevat, mutta sanoja ei
synny ja raskaasti niinkuin ruumis
rutistuu työn .runtelema vanhus ri­saisten
vaatteiden peittoon.
Hans nousee ja menee akkunan
ääreeri, katsoen ulos kadulle. Au­ringon
ensimmäiset säieet alkavat
jo kullata kaupungin korkeimpia
rakennuksia. Myrsky hiljenee, vi­haisten
vihurien hiipiessä hiljaa pa­koon
pitkin kaupungin pölyisiä ka­tuja.
Vilkaistuaan vielä kerran vuo­teelle,
työntäytyy Hans märälle ka­dulle
ja koittaa vaivoin raahata it­seään
eteenpäin. Hänen polvensa
horjuvat nälästä, vatsansa kirvelee
niinkuin lauma nälkäisiä rottia jyr­sisi
siellä. Ruokatavarakauppojen
ohi kulkiessaan koettaa hän olla'
katsomatta niiden akkuniin, ettei
pahat ajatukset saisi valtaa. Sil­mänsä
tuijottavat tylsinä eteenpäin
niinkuin kaukana lähestyvän vetu­rin
valot.
Hän muistelee menneitä vuosia...!
Silloin oli hyvä olla kun isä eli
ja äiti oli terve.
asioista puhui \ii
ja samaa hän puhui, tehta;
sille miehille. Ja siksi hänt
vihasivat niin kovin. P
kerran työstäkin pois, mu
isä oli hyvä työmies, niir
herra otti heti takaisin, sa
moittaen että jos toisen kei
tapahtuu että isä joutuu työ
joutuu siitä myöskin jokc
etsimään leipäänsä muualta
keino tepsi.
Silloin ^bän kävi
koulua ja oli iloinen, ajatellen että
elämä pysyy ijäti sellaisena, kaunii­na,
huolettomana Jeikkinä. Ei hän
ottanut vaariin isän neuvoja eikä
viittauksia siitä mikä häntäkin odot­taa
tultuaan suuremmaksi, «Rik­kaat
riist^ät köyhiä», puhui isä
aina, «ne riistävät jo lapsena, ne
kiskovat voittonsa jo siitä tutista
jota pienenä imit, ja kun tulet suu­remmaksi
niin ne imevät veresi ja
kalvavat lihasi, repivät voiman kä-,—. — — . jj^jg^a he
sivarsistasi, pusertaen hien ruumiis-näkee, miten suun,
Mutta sitten tapahtui jot
heaa: isä joutui rattaisiin. J
jotain salaperäistä — jotl
toivat kuulleensa vähän m
tapaturmaa rukoilevan ään
tävän': «Älkää jumalan nin;
kätkö minua .sinne». — J
kuului kauheita voihkeita
ken päästä isä kannettiin k
kotiin. Äidille selitettiin,
joutui koneen uhriksi «oma
mattomuutensa takia». Mu
pungilla kuiskittiin hiljaa, e
tappoivat tehtaan herrat :
tensä avulla siksi että hän
rallinen henkilö ja — kap
Sen tiesi äitikin, koska hai
minulle, että sinun täytyy
isäsi kuolema, jahka kasvat
si.
Siitä on kulunut jo monta
mutta hänestä tuntuu niinku
ki olisi tapahtunut eilen, n
reessä muistissa on se kamal
•Se ei haihdu hänen mielesi
kutsuu, se käskee, ja ikäänk
voittaa häntä johonkin, j(
itekään ei jaksa käsittää
sestL Yöllä, päivällä, aani
illalla oli se päivä hänen e
ei työssäkään hän voinut .
hoittaa, vaikka koko tahtoi
maila taistelL
Nyt kaiken muun lisäksi
on työttömänä. Äiti on sa
ole yhtään rahaa ja huonier
tyy muuttaa asunnosta kun
rahaa, millä maksaisi vuok
Missä on syy? Jos isä eläisi
si hän, että syy on rikkaiss;
riistävät meiltä kaiken mi
tanime. Ja hän itsekin jo
sillä katkerat kokemukset o
toteen näyttäneet.
Mutta jos se tehtaan (
antaa työtä nyt hänelle, n
on valmis ottamaan takaisin
sa — ehkäpä ne rikkaac
ovat vähän/ parempia kuii
sanotaan.
Näissä mietteissä astuu H
mean talon portaille ja soiti
kelloa. Palvelustyttö tulee
maan oven, säikähtyneenä t
en nuorukaisen kuihtuneita
ja, osaamatta kysyä edes mi
tematon haluaa. Hans huo:
tön hämmästyksen ja hän
käyttää sitä hj^äkseen, ?
kiireisesti, haluavansa tavats
Manning*ia, samalla ilmoitta
vansa herran läheinen tuttav
tö väistyy ovelta, tuijottaen
vaa miestä kuin kummitusta,
hoipuu komeaa kä.vtävää^ :
loistavan salin ovelle, '^ai
sesti nojaa hän oven pie''^^
koettaen pitää ruumistaan '
nossa. Enempää ei hän ja
vaikka kuinka ponnistaisi,
sa ovat kuinrautapuikot, ne
na sanovat hänen eteenpäin
selleen: ei. Silmänsä ovat n:
kot että vain suurella raival