Vapaus, January 27, 1955

              itioliilikeen
oittaa
Jdrjoiltaa nyt yleisen, ^eskus;-^
aiheena ^ olevasta'vurf
ea yhdistymisasiasta'seuraavaa:
e lokakuun 15. päSrvänä 19
sen jälkeen kun CSIO pei^is-ja,<
nO:n 3?!litelnen
tea, -jJ&a; kävi: neuvotteluja rkalj^
järjestöä, yhdistämisestä; julkaisi
Etonissa pitämänsä kokouksen:
seuraavaiL/selostuksen:^;::,..
AFLm* ja CIO:n' y h -
komitean yksimielinen
tös on ;mncdostaa r yksi ainoas: |
okeskos: Amerikkaan sellaisen
teenllitiymisprosessin 'kanilla,
a tmee' säilyttämään jokatisen :
nsallisen ja kansainvälisen
nn eheyden. :EdelIeen^^AFL:n
CIO:n »presldentii-Ävattmite-^'-
n.: nimittämään ."alakomiteaf
timaan yksityiskohtaisen suiuul::
telman tämänj päämäärän saa­ttamiseksi
ja sitten raporttee-'
suosituksistaan talle ko- |
itealle sen: searaavassa kokonfcr
män kokouksen jälkeen AEL:n
dentti George Meany selosti sa-r
lehtifnle^lle, että' "me emme'
mitään syytä: miksi' emme voisi
a tätä ^probleemia Japi vuonna'
Komiteaa,., seur^ya&sa ko-
<^essa.tammikuun 4. pna Meany
'Minä en: näe mitaani suurem--;
probleemeja yiitymisen -tiellä" /
atä kurjoittaessa mielenkimtokes-:
yy neuvottelijain.kokoukseen, jon-.
on määrä: kokoontua ^Miamissa
ikuuji 9. päi-väna ja; joasa esityk-yhdistymisesjÄ
tullaan ^ asetta-kirjoitettuim
muotoon yhteisen,
tiean harkittavaksi.
ttää siltä, että neuvottelut jihdisr
isestä ovat; tähän saakka. edisty-t
ja ne saattavat todellakin johtaa
onkin vielä tämän,vuoden aikanav
Naineiden naiden
fyoskenjelyji syitä
fufltltaan
Sonret nabdqllisiuidet ovat ole­massa,
etfä ^«»tftntfff Vuosi on
knlsnnt omjie^,^ 15' loIUoonas
AFL:n ja C l 6 : n 'psenfä sa^tfa- ~
vat Olia, yhdistyneinä yliteen Iccs-knsjärjestodn
Ja 'se avaa snonnat-loniia
mahdolUsnukda järiesty-neelletyöväeiiliikkeellie
— uuden
,.persp^tii^n, ^
Sukupolvi sitten, jolloin bajaannus
alkoi, kilpailijaa" vailla oUeessa
APL:ssä oUi«hexnman kuin 4 miljoo­naa
jäsentä. Jälleenyhdistyminen
avaa. nyt., .mahdollisuuden: yhdistää
samaan järjestöön myös itsenäiset
uniot — siis kaikkiaan 16 miljoonaa'
jäsentä — mikä' mahtava ja valtava
voima, josta ei osattu edes tmeksla v:
1935.
ToHa kylläkin on se, että pelkkä
Jäsenmäärä ei ratkaise kaikkea. V i -
V ralllsen yhdistymisen ei tulisi olla
r mikään: taikaesine,/ 1^
rioitsijat osoittaivat oikeutetusti
.VÄMJ :n. hajaannuksen^ jolloin mii joo-:
na jäsentä käsittävät uniofc, neljäsosa
'APL:6tä. muodostivat OIO;n ja joh­tivat
'Amerikan työväenliikkeen suu-^^
rimpaan (voitonmarsslin mitä seh his-i
toriassa tunnetaan.
* « *.
. 6e toimefapide oli välttämätön tuo-;
na. aikana, niinkuin tullut :l&isto-riallisesbi
todistetuksi,että voitiin
tehdä mahdolliseksi nopea läpimurto:
miljoonien :järjestymättömien ityör
Iäisten r:järjestämiseksi erikoisesti
juuri perusteollisuuksissa — teräs--,
jhiili-, autor, sähkö-, meriliikenne- j a
muissa teollisuuksissa. Itse asiassa
OIO :n edistymisen, painostus oU: se,
joka pakoitti AFL:n myös laajenta­maan
/ järjestymispyrkin^ksiään. sii­hen
pisteeseen saakka,.. että: .ivanha
järjestö ylitti - d O i n jäsenmaäiassä.
Sen' lisäksi järjestämlstyön vauhti Ja
vasemmiston vaikutus pakoittivat
UUSSA ROMAANEJA
Olemme taasen saaneet Suomesta uuden iähef
tyksen hyviä kirjoja. Lähettäkää tilauksenne
ennen kuin ne loppuvat.
HELLA WUOLIJOKI:
KOULUTYTTÖNÄ TARTOSSA
298 sivua Hinta sid. $1.50>
Tekijä kirjoitti muistelmansa ollessaan poliittisena vankina sodan
aikana "hyvyyden iarpeessa",-kuten hän sanoo ja Jatkaa: "Pakenin
seUiniharmaudest».kuulustelijain Musaksi nuoruuteni: tuoksuvaan
väririkiaiuteen-i.yipak^nlnsiflnpäitfheidän käsistään :
elämänJ-kevääseen, karkasin kauneuteen, vapauteen^jossa he eivät ;
kyenneet vangitsemaan minua". ' /
Hella;WuoUJoki <palaa ajatuksissaan viljavimman Viron sydämeen,
äitinsä luokse, lapsuutensa laulaviin kyllin ja taivaansinisille pella-'
vapelloille. Sieltä hän siirts^ Tarttoon, sen aikaisen Viron helmeen,
jossa olivat koiilut ja yliopisio.
VHELLA WUOLUOKI:
YLIOPISTOVUODET. HELSINGISSÄ
304 sivua Hinta sid. $1.50
Hella TVuoliJoen kertojaääni soi yhä edelleen, säteilevän hyvän­tuulisena
ja temperamentikkaana. Mikä hengen titaani onkaan ihmi­nen,
joka ilman muistiinpanoja saattaa: palauttaa mieleensä näin
äärettömän määrän: kiihkeitä tapahtumia, omalaatuisia persoonalli­suuksia
vaihtuvia ympäristöjä ja yksityisiä esineitä Ja kertoa kai-^
kesta niin pidppuilevan vapaasti, kertaakaan toistamatta sanojaan! -
Lukijan silmien eteen kohoavat elävinä omine tottumuksineen Ja
tunnelmineen ne helsinkiläiskodit, joissa nuori virolainen ylioppilas
joutuu asumaan ja vierailemaan ja joiden tasaiseen rauhaan hänen
vilkas • olemuksensa tuo uusia, yllättäviä ajat^ksenaiheita. -
PEARL^. BUCK:
TULE, RAKKAANI
327 sivua " Hinta sid. $3.40
Intia kaikessa rikkaudessaan Ja köyhyydessään elää Nobel-WrJal-loijattaren
hiehossa, järkyttävän inhimillisessä romaanissa. Teos
kertoo varakkaasta amerikkalaisperheestä. Joka useiden sukupolvien
aikana uhraa voimansa Intian köyhille. Vähän kerrassaan murtu­vat
perityt ennakkoluiilot. Rakkaxis perheen tyttären Ja nuoden
hindulääkärin välillä muodostuu lopulliseksi kokeeksi näille rik­kaan
elämän kouluttamille Ja kehlttämllle ihmisille.
PEARL S. BUCKr
KÄTKETTY KUKKA
267 sivua . Hinta sid. $3X0
Voivatko länsi ja itä mmohikaan kohdata toisiaan
ikivanhaan kysymykseen vastaa Pearl S. Buck, kaukaisen Idän tun-: •
tija ja ihniissydäinen hieno ymmärtäjä kiehtovassa kertomuksessaan V
nuLoureksitjaa Jseoisuurai aS ajäknanisittaty. neenä kirjan vauhdikkaita tapa,m^x mi,l a.
H. E. BATES:
RAKKAUS LYDIAAN ^
286 sivua Hinta sid. $3.25
H. E; Batesih kertomus kJähkeästä Ja arvoituksellisesta Lydiasta Ja
miehistä, jotka rakastivat häntä, on kotimaassaan Englannissa a r ­vosteltu
erääksi aikamme parhaita rakkausromaaneja, jotka tUvlln
kohtalokkaan tuhhelmahsa takia on "lyyrillisen rakkauden mestari­teos".
- ^ ,
MARFBUBCHELL
NYT JA IKUISESTI , „ ^
285 sivua . H™*» ^ ^250
TimoJäiy-sedän matkalaukku oU syynä kaikkeeni Kun Ethne
vihdoin viimein oli saanut itsensä Ja jättimislaukkunsaonnemscsti
vapaan vuokrä-auton luo Ja arveli vielä ehtivänsä yllmels^^ J u - ;
nassa kouluun; «likin jö toinen ennättänyt varaamaan auton. Mutta
tuo toinen, pitkä tumma^nuorl mies, oli heti tilanteen tasalla. Ja
niin kävi, että Ethne "ja matkalaukku pääsivät Junaan Ja Dixon
OrvlngistaTuU kuuelrolstavuotlaan koulutytön sankari.
, VIEHETTÄVÄ ROMAANI
ANNESIABIE SELINKO:
MIEHENI VIHITÄÄN TÄNÄÄN
22^* sivua' Hinta sid-$2.40
Kirja päättyy-lauseeseen: "Olen äärettömän onnellinen, Jokahicn
avioliitto olisi aloitettava kaksi kertaa Ja kumallakln kerralla saman
niiehen kanssa."
PIERRE XAMUBE: -
PUNAINEN MYLLY
425 sivua ' P^** ^
Värikäs kuvaus 1800-luvun lopun Pariisista. ^^I^^J^f^
reistä, cancan^tonssijattarista jä llotalol^tsa Ja t f f f a ^ ^ ^ f
loistavasta Ikulst35asta.. taldemaalri Henry de Toulouse-Lutreclstaa,
'.i TILATKAA OSOITTEELLA: ;' "
VAi^ÄUS PUBUSHINO CO. LTD.
Box 69 • •.^ i ' * : ' Stidbiiry, Omario
:CIO:n: käymään. eteenpäin laaduilla
sesti muissakin'suhteissa, buomatta|
Tastl kauemmaksi taiin mitä sen^pe»
jrustajien piirustukset edellyttivät'
'"CIO otti nopeampia askelelta työS
väen poliittisessa toiminnassa, asetti
suurempaa korostusta uniodemokra-tialle
Ja ensimmäisen 10 vuoden a l -
kana> kunnioitti .kommunistien" täy­dellisiä
oikeuksia, osoitti huomattavaa
edistystä neekerityöläisten 'Järjestä­misessä
Ja itaistelussa diskriminatiota
ivastaan; taisteli käng|terismlä j a rä-keteerausta
vastaan työväenliikkeessä
-ja ybdessä -valheessa (aina vuoteen
1947 saakka) esiintyi työväen todelU-sen
• kaniainvälisyysihengen : esitaiste­lijana.
" "
Todellisuudessa (hajaannus AFL;ssä
V. 1935: olliaskel,kohti suurempaa yih'
tenäisyyslajia -4 yhteiiälssyyttä mll-^;
Joonien, järjestymättömien työläisten
kanssa, - •"
Ajan kuluessa kultetikin tuo edls^^
tystä tuonut "kilpailun" nostattaml-
Vhme TuoSinaVine. ilemme:; nähneet
sen etuisuus kulki omaa suuntaansa,
prosessin takaisinpäin menoa'ja pai>
kallaanpysymistä-kummassakinijäTr
jestössä: s & e n dsältyy. unioiden kur-kimkatkaisun
kehittyminen niin kiih-keäksii
niin varoja ja energiaa kysy­väksi,
että missään muualla kokc
maailmassa el voida löytää siihen
verrattavaa tilannetta.
Menettely; johon sisältyi reittauk-set
j a yksinpä :rikkuroiniinen^:'^
leviä unioita:'vastaan,^ alkoi: päaasial-^
lisesti liikkeenä. vasemmlstolaisteii
johtamia unioita vastaan, varsinkin
sen jälkeen kxm ne erotettiin CIO:st£
V. 1949. Mutta rutto levisi pian y i
suunniteltujen rajojen. OlOrn Ja
AFL :n välillä ensin vallinneesta k i l ­pailusta
:edistykseh puolesta - kehitty.:
sitten Jakautuminen, joka anto
vauhtia perääntymiselle :ja työnanta­jien
edessä antautumiselle j a myön­nytysten
niille tekemiselle j a yleensä
koko taantumukselle kumartumiselle
Esimerkin sillä laajuudesta, johon
reittaukset toisiaan vastaan olivat
johtaneet x n o Ja APL uniot, mainit­si
-Meany k im hän viittasi yhteiseen
komiteaan kuuluvien AIF!L:n^ neuvot­telijain
tutkimukseen,: kosKien reit-tausvastaista
päätöstä. Se Gsolttl.etta
vuosina 1951-r52 AIPL - epäonnistui
1245 tapauksessa, jotka koskivat 386,-
470 työläistä CIO Ja (APL unioissa.
Kansalliselle Työsuhdelautakunnalle
toinen toistaan vastaan suoritettujen
reittaustcn-ratkaisemista varten.'Ha­vaittiin
että näiden reittausten tulok­sena
voitettiin 8,006 jäsentä —" vä­hemmän
kuin 2 prosenttia -:-AlPL:n
riveihin. Se tuskin ^11 sen arvoinen
että kannatti tuh/lata miljoonia dol­lareita,
varsinkin kUn otetaan IhuQ-mioon,
että tuhannet työläiset Jätti­vät
unioliikkeen kyllästyneinä ainai­siin
keskinäisiin riitoihin: ja reittauk-siin
toisia unioita vastaan.
Tämän unioiden välisen sodan ko^
rostamtnen, ; joka suuresti miellytti
työnantajia j a tarjosi heille suuria
etuisuuksia. Jätti työväenliikkeen
palkallaan TjolkevaksLVdOrn äskei­nen
finanssiraportti osoittaa, että jä-
Suomen Yleisradion
lyliytaalto-olijeima
fulevaKa viiltoiia
Suomen Yleisradion toimesta lä­hetetään
tallen mantereelle suunnat­tua
lyhytaalto-ohjelmäa entiseen ta­paan
Ja entisinä aikoina tulevalla vil-^
kolia; Viikon ohjelmissa havaitaan
mm. seuraavat: erikoisuudet:
'' Sunnuntaina, tammik.' 30. pnä klo
6.30 ap, on -Helsingin kaupunginor-.
kesterin koululaiskonsertti Ja klo 7.30
ap. on Aulikki :Rautavaaran laulua. •
. Maanantaina klo 6.45; ap. esitetään
viikon säveltäjä, (NilsiEric Fougstedt)
Ja klo 655' esitetään hänen orkeste-rimusiikkiaan.
Klo 7.15 esitetään 21
jakso: Seitsemästä veljeksestä —- Pa-:'
rolan: suureen pataljoonaan: lolkertas
nyt tiemme.
Tiistaina klo 7.15 ap. luodaan kat->
saus kotimaan tapahtumiin Ja klc
7.25 esittää Nils-Eric Fougstedt S i ­beliuksen
j a Madetojan sävellyksiä.
. KesUviilduma klo 7.10 ap, esitetäär.
NUs-Erlk Pougstedcin sinlonla n , op
48 j a klo 733 esitetään Erkki Melar­tinin
säveliä.
Torstaina klo 7.15 ap. T i i Niemeläh
laulua jä*lo 7.40 esitetään "Ko sepp-mestar
Turtlaine veroihnotustas tek."
Fojanfaina klo 7 ap. alkaa kansan­laulutuokio
J a klo 125 maisteri Väinö
Liukkonen esitelmöi aiheesta:: Elin­tasomme:
kehityksen' tarkastelua.
. Xanantalna klo 7.15 v ap. luodaan
Jälleen katEaus kotimaan tapahitumiln
Ja' klo 7.20 ap. kertoo Artturi Leino­nen
muistojaan vankiloista ja karkoi-tusmatkollta.
'
: Kalkki alkamääräyksbt ovat East-;,
em Standard Time.
Lähetykset tapahtuvat aaltopituuk­silla
19 m. k J/s 15190 Ja 16 m. kj/s
17800.
Kuuntelijoita Icehoitetaan , tledolt-tamaan
.vkuultivaisuudtesta' uja-^^^
mukslstaan'. osoitteella: huomen {•
Yleisradio, Helsinki. ' '
eeiiniäara on edelleen: neUänmiIj6o>
nan paikkeilla eIkS ole Juuri ollen^
kajEUi muuttunut monien vuosien $1'
^aaa. AFL:n suuresti kerskaUema Jä­senmäärän
nousu JO miljoonaan
näyttää olevan enemmän kirjanpldol--;
lista —^ Iräuan rikoltm säännö^i tiu­kempaa
noudattamista, että Jokaisen-
Union onv mal^settäva jäs^veroa,
keskusjärjestölle .\ täyden Jäsenmää­rän
perusteella.
Unioiden paikallaanpysymlstä' ko-rostettiln.
v rsuorasanalsenuiln:
äSkeIsessär&onventslonlssa;;'Varslnkih
Järjestämlstyötär'koskevani: keskustel
lun yhteydessä.
- Kutomaunlon ..virkaatekevä• vTara-presldenttl^
ilVIlllamiPollook esimer­kiksi
sanoi, että ''unlossa on tapah­tunut
hyvin vähän i a i el ollenkaan
kasvua: viimeisen 'kahdeksan .vuoden
aikana."' -Mutta: ne monet; pmiljoonati:
doUarit, jotka käytettiin unioiden S i ­säisiin
kiistoihin kahdeksan 'vuoden
aikana, ollsivaivolneetTahoittaa^ mitä
valtavlmman < Järjestämlstyöllikkeen
etelässä, Joime suurin osa teolli&uuk-'
slsta -pyrkii pakenemaan unlonlsmla:
Jakautuminen työväen riveissä on
suuresti-Jarruttanut työväen poliittis­ta
toimintaa Ja vaikutusta. Yksinpä
aikoina. Jolloin työväki kerskaili vir­kapaikoissa'olevista:
ystävällisistä de­mokraateista,
työväen edtistus (halli­tuksessa:
oli ' nollassa.^ Nimitykset .-vir­kapaikkoihin;
Joiden olisi <bullut«kuu-lua
(työväen edustajille, meniväl^ us^in
eI-työväenihmisille,vjotkä Ilmaisivat
suurempaa- kykyä neuvotella AIFL:n
ja OIO:n väUUä kuin mielenkiintoa
työväen etuihin.
Jakautuminen jarrutti työväen v i t -
sehäl^ttä poliittisella alalla. Yksinr.
pä demokraatit. Joille «työväen anta­ma
kannatus on koko tuen runko
teolllsuuskesfcuikslssa, klfnnlttlvät hy^
vin vähän huomiota työväen, esityk­siin,
ehdokkaisiin Ja ohjelmaan näh­den
siksi kun' työväki oU niin: iiajalr
laan.
Tuskin tarvinnee lisatäy että; työ­väen
hajallaan oleminen Jarrutti :sen
historiallista roolia kokoomusvoimlen
johtajana — näihin voimiin kuuluen
muitakin väestökerroksia, farmareir:
ta, tieekerlväestöä Ja keskiluokkalai-s
e t . • " '
AFL:n Ja CIO:n välinen reittaus-vastainen
sopimus. Joka allekirjoitet­tiin
kesakuim 9; päivänä Ja joka kos­ki
silloin 29 CIO:n Ja 65 APL:n kan­sallista
j a kansanvälistä unlota, oli
ensimmäinen tärkeä v aslkel - yhtenäi-:
syyden suuntaan. Se oli vain osittai­nen
' askel Ja .i lepäsi; epävarmalla :pe-:
rustalla. Niinkuin -Reuther: sanOi, se
oli väin "välirauha";, Mutta ^paljon
enemmän tärkeämpi kuin sen vai-kuttis
läheisiin; A P L - ^ I O suhteisiin
oli se, että se antoi jysäyksen yhdls-tymlsneuvofcteluUle.:
Näyttää siltä, et­tä
ensimmäisen kerran 19 vuoteen
neuvottelut ovat sellalsellat perustal­la,
että. ne ahtavat toivoa yfhdistymj-seUe.
Totooto. — liittovaltion työmlnls-terKMi
naisten toimiston Johtaja!^
äskettäin nimitetty ^ miss 'Marion
RotjTce otti viime viikolla nastaan Ca­nadan
nalaten kongressin sihteerin
mrs. M. fV»gusonin Ja muita naisten
tiäirj^töjen edustajia Windsorista Ja
astontreallsta. /He vaihtoivat mielipi­teitä
Ja ajatiässla naisten' toimiston
tar^Eoitukslsca. Sen erikoisena taricol-
Ht^ena ilmoitetaan olevan työtäteke-:
::yien naisten olosuhteiden Ja pulmien'
tutkiminen.
"Seilain»t kysymykset kuin sama
palkka samasta työstä; ininlmlpaUcko-jen
:^:'korottaminen, xlastenhuoltokes-toikslen
perustaminen, lämpimät ate­riat'
puolisen aikaan ja riittävien l e -
pohetkien Järjestäminen: työn lomaan;
ovat asioita. Joita pitäisi harkita vU-
(pymätta", sanoivat naisten kongres-isin
edustajat;:
^ Miss Royce berätti Iiysymyksen >
aviolUtossa olevien Ja työssä Itay-vien
naisten inkumäilrän lisään-
^ntnisestä vuosi vuodelta ja sanoi
toimiston työ^entelevän par hali-laan
saadakseen' selville siihen
' Jobtavat syyt. Naisten kongres-
. sin edustajat sanoivat, että hei-
. .dän käsityksensä mukaan työssä
olevien naineiden naL»ten Inkn-määrän
lisääntyminen Johtny^tt-
(aällä elinkustannusten kohoami­sesta
ja toisaalta siitä, että mo-
' net naiset haluavat tehdä työtä
:; koska tuntevat itsensä sen Johdos*.
ta itsenäisenuniksi' Ja hyödylU-semiksL
Jos dtä varten tehdään
naisten toivomia JärsJestelyitä
niin työssä käyvien naineiden
naisten lukumäärä tulee edelleen
;::;,kohoamaan, sanoi mrs. Ferguson..
;Mlss.:Royce: ilmoitti naisten kong­ressin
edustadille, että hänen toimis­tonsa,
tulee kaikin keinoin: kilrehtl-imäiän;
utkimuksen suorittamista Jaet-tä
sen tulcka^t saatetaan kalkkien
naisten jarjestdjen tietoon.
Korttijärjestelmän
lakkauttaminen ^
Romaniassa
Romanian työväenpuolueen kes-:
kuskomltea Ja'Romanian kansantasa­vallan
! hallitus ovat tehneet päätök­sen
teollisuus-^ ja ru(&atavarakorttlen
lakkauttamisesta Joulukuun 26. pal­taasta
1954 lähtiep.Teollisuu8r Ja ruo-^
«atavararoiden • hinnat tulevat va­paassa
kaupassa olemaan valtlonkau-passa
nykj^sln vallitsevien verohinto­jen
: tasalla. ; ^Useiden tavaroiden
(maissijauhon, paloöljyn, lasten vaat­teiden
Ja Jalkineiden, lääkkeiden,
maatalouskoneiden Ja >kaluston ym.)
hintoja on alennettu >lff-^20 prosen­tilla
Ja enenundlläkln.
Uusien hintojen Ja korttthlntojen
eron valtio korvaa työläisille, virkai­lijoille
eläkkeennauttiJoUle Ja beidän
perheittensä Jäsenille rahaäsaV
— Canadan asuttujen farmimalden.
keskimääräinen arvo oli vHme vuon­na
51 dollaria eekkeriltä eli kolme
loUaria enemmän kuhi 1952,
osaston
vuosikol(ous 23 pnä
South POrcnpine.w Juuri ensi sun­nuntaina
pidetään osastomme vuosi-;
kokous. Joka alkaa kello 7 illalla. Täs­sä
kokouksessa' esitetään raportit vii­me
vuoden toiminnasta ja suunnitel­laan
toimintamuotoja tälle alussa ole--'
valle vuodelle. Siksi olisikin: kalkkien
osastomme : Jäsenten oltava paikalla
sensä talle yhteiselle kokoukselle." Sa-lausumassa
mielipiteensä Ja ehdotuk-maUa
pyydän,, että kaikki JärjestSl-lemme
myötämieliset, ihmset saapuisi-:
vat tähän kokoukseen. Jossa voitte yh-:'
tya Jäseneksi tähän kansalaistemme
hyvaa tarkottavaan yhdistykseen/ter­vetuloa
kalkki!
Viikkoar myöhemmrn, eil helmikuun
6 päivänä pidetään : osuusruokalan
vuosikokous. Tämä llkelaitos on tär-^
keä e t e t ^ yksinäisille työläisille. Se
on IkäätdEulnyhtelnen koti, Joka pal-v
velee sinua niin ruuan kuin asunnon­kin
alalla. Jos olet kerran ollut tässä
talossa,ulin tunnet Jälleen kaipuuta
työsi lomasta päästä nauttimaan sen
talon eduista. Olkaapa kaikki palkal­la
kun keskustellaan tämän yhteisen
liikkeen asioita.
Kuolon sato». Viime vUkon keski­viikkona
kuoli odottamattomasti työ­maallaan;
Preston East Dome kaivan­nolla
paikkakunnallamme pitemmän
aikaa asustanut kansalaisemme: Her­man
Hakala. Edesmennyt Hakala oli
syntyisin Ylistarosta ja iältään vähän
yli kuudenkymmenen. Läheisimpinä:
omaisina jäi hänen vaimonsa Martta
Hakala täällä jäkäksl veljeä, toinen
Canadassa ja toinen Yhdysvaltain
puolella. — H .
Päämltiisteri matkustaa
Lontooseen
Ottaws. — Pääministeri Louis St,
Laurent matkustaa ensi perjantaina
•Lontooseen osallistuakseen Common-wealthln
maiden pääministerien kon­ferenssiin.
Konferenssi alkaa tk. 31
päivänä.
Pääministerin matka arvellaan
kestävän «12 päivää.
Uelslnu. -l^Ky)tyises8a,^}el8Uxnel.
tussa tuxmetiilla lO^tteluUa on U k a -
naan vanhat perinteet. «lUA Jo ftiellee*
nlen olympl^dsolssa kilp^UtUn t^onl-otteluisa.
Tosin ^Jeja oU ^lykyistii
puolta vähet^män. eivätkä ne oUeei
samoja kuin nylcypäivin^.',Mutta fllel|
t& se kuitenkin Juurtaa alkunsa. &xCh^.
messa kUpaUtUn vijodesta 1902 läh­tien
lO-ottelussa "eiiomeri yrhelluku-nlnkuudesta".
Ja Tukholman kidoissa
1912 oli lO^ottelu ia olymplaobjelg
massa. Suomella on, aikoinaan ollut;
maailmanmainetta niliitäneitä^^^^^^
otteUJolta. Ktikapa, ei biisi kuulat
kerrottavan Paavo YrjöUstä Ja AU
Jäirrisestä. Nykyisin eivät l O - o t t^
jamme ole maailman 4iuipputasoa,
inutta kuten BM-klsat kesällä osoit­tivat,
on meillä kasvamassa Jhgrvä ky­ky
TSiorbJöm Lasseniuksesta. v c ,
10-ottelun sääntöjä ja.pistelasku-tapoja
on muutettu moneen ottee­seen.
Kansainvälisen «ylelBUjnheilulU-ton
Brysselissä vuonna:1050 pitämäs­sä
kokoidcsessa IbyväksyttiUi uusi pis­tetaulukko,
Joka on nyttemmin <va|
kllntunut melko yleiseksi. Helsihgin
kisojen yhtejydessä pidetyssär Ikon-gxesslssa
tehtiin Jälleen^, 'Joltakin
muutoksia laskutapaan, mutta niistä^
^on luovuttu: Neuvostoliitto omtämän
plstelaskukilvan yhteydessä ollut täy-"
6ln «millä linjoillaan, sillä se nou-,
dattäa jatkuvasti vuod9nrl934 tauluko
koa. Naapurissamme katsotaan, että
uusi .taultdcko: suosii'illaksi p i k a - Ja
aitajuoksua.
Kuuluisa uibellutllastolja R. Ii.
Quercetani on hiljattain laatinut lis­tan
kymmenestä parhaasta lO-ottell-
Jasta kautta aikojen muutitaen kaik­ki
pistemäärät vuoden; 1950 - iBrysse-lin
taulukon mukaisiksi. Kuten arvata
saattaa, on iRobert Mathias, tämä
amerikkalainen turiicilun: "ihmelapsi'';
selvä ykkönen 'Helsingissä saavutta­mallaan
7^85 pisteellä,-Joka syntyi
seuraavasta loistavasta tulossarjasta:
100 m 10 9, pituus 698, kuula 15J30,
korkeus 190, 400 m 50.2, 110 m:n
aidat 14.7, kiekko 46.89. seiväs 400.
keihäs 59.21, 1,500 m 4.508. Seiväs­hyppääjänä
paremmin tunnettu pas­tori
Robert Richards: on listalla' toi­sena:
PasadenassavilmeV vuoden hei­näkuussa
saavuttamallaan tuloksella
.7,315. Richardsilla on kolmessa: lajis­sa
parempi tulos kuin kaimanaan
Mathiaksella, nimittäin pituudessa
709, Icorkeudessa 191 j a seipäässä 443.
Kolmaskin sija on vielä amerikka­laisen
miehittämä. Glenn Morrisin
1936 saavuttama 7.313 pistettä pitää
miehen ^ybä näin korkealla. Hänen
jälkeen on lista seuraavanlainen:
4) Vasili Kuznetsov, Neuvostoliitto
7,292, 5) Milton Cami^ell, t7SA 7232,
6) Hans-Helnriöh Slevert, Saksa 7,137,
7) Heino Llpp, Neuvostoliitto 7411;
8) Robert Clark, USA 7.958, 9) Wll-:
liam Albans, USA 6,923, 10) Juri
Kutähenko, Neuvostoliitto 6.^7.
jlO-pathaan listaan el ole mahtunut
aikaisemmilta vuosikymmeniltä kuin
Olenn 'Morrisin (saavutettu V1936);
Slevertin (1934) JaClarkln (1936) tu­lokset.
Jos käytettäisiin vuoden 1934 tau-lufkkoa,
muuttui järjestys tällai­seksi:
1) Mathias 8,450,2) V. Kuznet-sov
7,959, 3) R. Richards 7,947, •> 4)
G. Morris 7,900, 5) Slevert 7,824, 6)
iLIpp 7,780, 7) M . CampbeU 7,743, 8)
J . Kutöhsnko 10*5, 9) R, Clark 7,598/
10) W. Albans 7,381,
R. L. Quercetani on tehnyt myös
listan lO-ottelussa saavutettilsta par­haista
lajitulokslsta .Ne ovat: 100: m
H. Clausen, Islanti 10.4. Pituus R
Clark 790^. Kuula Heino Llpp '16.56.
Korkeus W, Miller, OJSA 203. 400 ro
J . Mashbum, tJSA 48.3. 110 n i : n a i ­tajuoksu
W. Albans, USA 14 <1. Kiek­ko
V.'Kuznetsov 49-85- Seiväs R. Ric­hard
» 457. Keihäs W. Miller 69,14 Ja
I. 500 m W. ^llson, USA 44)8.4.
Onpa tämä ttmnettu tllastoija pitä­nyt
kirjaa myös 10-otie]ljain osallls^
tumlsesta kilpailuihin ja päättynyt
siihen, että ahkerin kilpailija on Neu­vostoliiton
Vladimir Volkov, joka on
17 kertaa suorittanut koko sarjan lop
puim. Seuraavina on Bob RlOhards
12, He!no;Llpp 11,: Saksan'Slevert ja
Mathias molemmat yhdeksän kertaa,
:iQ-ottelu <m yhä' edelleen 'yleisur^
heilun kuninkuuslaji, «lllä mt tole»
vat fcysymykseen «vut kaikilla aloU^
la. Se on kuitenkin^ mahdottoAaäti
harjoitteluaikaa nleleVft laji. >mutta
eiköhän' nykylili§itwi|M
maissa on ruvettu antamaait
encmm&n alkaa urhelluharjolttelull^
Wmts%tf lisää midUä myös tähän öh-^
VIOUTIONS OFTREMTIES. A6REEMEIITS AND ASSURANCES.
NÖRVVAYH
MEM£t
IJUXEMBOU
m Mste ftNramMtf ^':^:'^^V^^l:
mytMsuuaiKtMtruMmni»
H YfaivarstBUM is Mtrtsv
N csMHOiHiaMaaM» mnmuuuatMum
mtsaa tmtat tmoMua nvcnn»
^r:=|i=>AU5riUA
YU60SUVIA
Yhdmltafn vSugyjm». nlmbtU ylBoleran kartUpUmxftiksen Nyrenbervfn olkeoskaahtstelDJen sikana rpon-la^.
mi, i» «e oli olketiMalina töyifeUttnäkyvMGi palkalla, $e kova» bavaJnnoliisctti Saksan nmMMUn
yikolades nohanaslaa vaataan ttihdyfta sopimnkslsfa' U atoneiolsta lopankslsfa vUtttimiia. tftmA kaHla oli
«Htt Yfadysvaltain styytajätlniioiiiolslcn lodlstdisafiiefablosfa Kalsl-Saksan sotarikoUitla vastaan, /
Jafiaiiissritolmk i
kuun 21 päivinä
Tokio. — Pääministeri haiolttl par­lamentin
maanantahiaja uudet'vaalit
pidetään helmUcuun 27 priS.' . M
PäämUilsteri Hatoyama hajpltti
parlamentin soslallstipuolucelle anta­man
lupauksensa mukaisesti. Hän te-<'
kl tämän lupauksen pakottaessaan
entteil päämlnlstei-in Yoshldän eroa-
"»»^n, • , , . , - ,^ y.
Samalla kun hän. «moitti paria»
mentln hajoitetuksl hUii keholttl lu­jittamaan
siteitä Kilhau kansantösa-vollari
Ja Neuvostoliiton kämsa.'' * '=
^ — ^ &m>'
f e s t l M
A^25PäiiPäimä^
Kiinan .«ensimmäinen I ^ '
sähkösuOatusuuni . .
Valtion omistama' Siantanin säh*
kökonetehdas sai JotUukuuussa vali
Olliksi Kiinan ensimmäisen sähkttsu-latusuunin.
Slhiä tullaan valmista­maan
laatuterttstä. >
^ ^ ^ . , . . . - . _ j , „ " *i
J)MrtUf(lH^^
tonhäät" neljä kertaa;' sen JäUteen-v
on tarkoitus vierailla ioäUläboppennlla.^ v
^amUtonIssä']aXKduineriss&.>tktn<^f^ \ '
sonbi säätiön ilmoitetaan l^ottta^,^^' I
neen viisituhatta <lollarla^täo^%,vuo-i.J - • I
den- festivaalin -tukemia' vaiien./'^^ '
Kaikkiaan noin 120 henkUöä.osaiijäiuu
niihin esltyksUnJanllden valmistanut.
8een< mm
am mfm.
i>.iiiä«p»<ife;v:*i&ifev(^
ma ri>';)'fi: Mi
täällU huomattavasti Ja vilm'6 ^auarii^' ,
taina oli työmrälltystolmistbn ajntä-\„
niien tietojen'mukaan iyötä^^etslvlen^ ^ l
lukumäärä 44,54%; '^^iSmä'eritflt^* ' V, ^ j
kaan anna todelÖstoT kuvaa'i^^ttö-;^'. ) l
Työtä etsiviä» liöiuraäkia,1^«btt^^^ 1
sa tk. 13 päivänä oli 4ä;349. ' > ' s
Viime vuonna iammlkuun. 21 päl-,. . '
vänäoli työriv&litystolmlstoh^kattttir' . '
työtä etsivien lukuinäÄrtt'32.6fi9:-;; --^-^
kuNiN l l i l i
»SM;
SARJA KASVAA UififAAMA^^^
TILATKAA LEVYNNE MEILTÄ JO TANAAN ^ / • "
A 207 Kesäillan ¥a|ssl, kuoro Ja-konserttiorlEesten
Valse lente, kuoro Ja konserttiorjcesterl , ,
T 5048 Kapakan pikkuinen Idiisi. Jenkka. Kippari-Kvartetti
Vanhan merirosvon'kapakassa^ tango, Kippari-Kvartetti -
T 5049 Muurari, valssi» Kippari-Kvartetti '/
HanraU-Idyllf, foxtrot, Japio Rautavaara 1
T 5053 Unikuva, tango, Metrotytöt
Vanha kotini, tango, Eero Väre , , .
T 8062 Oelila, Aavikon *yt&r, foxtrot,iKatariina Ja naiskuoro
Apashl-Tango, Alpo Nuoli ' ^ '
T 6068 "Stadin Kundi", foxtrot, Georg Mahnsten /
Lnoksefai kiiy,' armahaitt, valssi Oterg Malmsten
T sms Olympia maistoja, foxtrot. Pentti Kaartinen '
Nyt ne ohi on, jenkka, Pentti Kaartinen |a l a j i l u ^ ' ( -
T 5076 Pohjolan yö, valssi, Tapio Rautavaara' " ~
SaUfculjettajan lanl^, jenkl^a, Tapio Rautavaara- ^ ~;
T 6078 Tuulessa Ja myrskyssä, merimieslaulu. Kippari kvartetti'^
Lahonneessa mökissä, Jeniska, Kippari kvartetti ?
T S079 Hormio, Tango, Veikko Tuomi ^ , . ..
Sydän harbarefkeOä, valssi, .Veikko Tuomi " , ^ 'r
T 5081 Merimies ja hänen lemmittynsä, valssi duetto
(Marianne Ja QenrrTheel
\ Joka hetki, tango, Henry Theel ' ' ' . ^ -'
T 0082 lohannnspolld», Jorma Ikävalko '
Mitä sen väliä. Jenkka, Jorma Bcttvalko
T S08S Onnen tie, tango. Veikko Tuomi ' . , j;
OU kun, Bequin Fo:^* Velidco Tuomi
T S085 Soile laulan mä hiljaa, tango, Olavi Virta
Tuulikannel, tango. Olavi Virta ,
T 6087 Myrricyn Jälkeen, valssi , T
Paribhi taivaan alla (Lasse Pihlajamaa Kvartetti)
T fM8 Banturl kertoo Argentiinasta, tango - ; '
Margaret, valssi (Lasse Pihlajamaa, harmonikka jaT
yhtye)
T 0090 Erokyynel, tango, laul. Veikko Tuomt < ^ '
Ulan monta muistoa, begnln, laul. Hertta . ,
T S091 Kurklstbi heilini akkunasta, jenkka
PesU-Jenkka (Laul. Jorma Ikävalko Ja kulkurit) *
T0O» Sinulle, Beguhi ,
Me tanwl6»e taas, tango-beguin (Laul. Veikko Tuomi)
T 5093 Jätkä Ja poro, Jenkka, George Malmsten -
Kulkurin bulla, Fox-trot, George Malmsten.
T 5094 Si Jolmetan suuri laiva, jenkka, Pentti Kaartinen
Ja "Kulkurit'
Ne ajat, SIow-Fox, Pentti Kaartinen Ja "Kulkurit" - ^
T 5095 Unta ja totta, valssi, Eugen Malmsten'
Töölön Taala, Sloyir-Fox, Ehigen Malmsten
T iK)96 Tontn sorasllfflä. valssi. Veikko Lavi
Savolainen Fakiiri, Samba, Veilcko Lavi
T S097 Mostaa rakkaatta, Fox-trot, Eugen^ivfalmsten
Sata laulaa rakkaudesta; Eugen Malmsten
T 0698 Varasbunta raUcautta, valssi. Veikko Lavi
flämeen Helmi, Jenkka, Veikko Lavi
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA
HINTA $1.25 K P L .
(Mafcsauime lähetyskulut)
Postitilausten, tulee'käsittfi&vählntäbL kohne levyft
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O, Box 69 Sudbiiry,. Oniarlo
:;«":ÄIM:V: y;. '
V A P A U S B B A N C H O F F I C E ; ^f
SltBAYST. , POEX ABTHVK, ONTABlb^^
M R S « H £ L G A P I E S A N EN
M0GOVEI NT BD. W.
f/5!^::?'^:t:?;v-Ti:'^;,!r
'mm KIBKLAND LAKE, ,0|m.^
vi
'IM
JIM
'M
mm fii m 'im
'••4^:1;'^?'?'''^?''':'?-;^?;^^