1955-01-27-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
itioliilikeen oittaa Jdrjoiltaa nyt yleisen, ^eskus;-^ aiheena ^ olevasta'vurf ea yhdistymisasiasta'seuraavaa: e lokakuun 15. päSrvänä 19 sen jälkeen kun CSIO pei^is-ja,< nO:n 3?!litelnen tea, -jJ&a; kävi: neuvotteluja rkalj^ järjestöä, yhdistämisestä; julkaisi Etonissa pitämänsä kokouksen: seuraavaiL/selostuksen:^;::,.. AFLm* ja CIO:n' y h - komitean yksimielinen tös on ;mncdostaa r yksi ainoas: | okeskos: Amerikkaan sellaisen teenllitiymisprosessin 'kanilla, a tmee' säilyttämään jokatisen : nsallisen ja kansainvälisen nn eheyden. :EdelIeen^^AFL:n CIO:n »presldentii-Ävattmite-^'- n.: nimittämään ."alakomiteaf timaan yksityiskohtaisen suiuul:: telman tämänj päämäärän saattamiseksi ja sitten raporttee-' suosituksistaan talle ko- | itealle sen: searaavassa kokonfcr män kokouksen jälkeen AEL:n dentti George Meany selosti sa-r lehtifnle^lle, että' "me emme' mitään syytä: miksi' emme voisi a tätä ^probleemia Japi vuonna' Komiteaa,., seur^ya&sa ko- <^essa.tammikuun 4. pna Meany 'Minä en: näe mitaani suurem--; probleemeja yiitymisen -tiellä" / atä kurjoittaessa mielenkimtokes-: yy neuvottelijain.kokoukseen, jon-. on määrä: kokoontua ^Miamissa ikuuji 9. päi-väna ja; joasa esityk-yhdistymisesjÄ tullaan ^ asetta-kirjoitettuim muotoon yhteisen, tiean harkittavaksi. ttää siltä, että neuvottelut jihdisr isestä ovat; tähän saakka. edisty-t ja ne saattavat todellakin johtaa onkin vielä tämän,vuoden aikanav Naineiden naiden fyoskenjelyji syitä fufltltaan Sonret nabdqllisiuidet ovat olemassa, etfä ^«»tftntfff Vuosi on knlsnnt omjie^,^ 15' loIUoonas AFL:n ja C l 6 : n 'psenfä sa^tfa- ~ vat Olia, yhdistyneinä yliteen Iccs-knsjärjestodn Ja 'se avaa snonnat-loniia mahdolUsnukda järiesty-neelletyöväeiiliikkeellie — uuden ,.persp^tii^n, ^ Sukupolvi sitten, jolloin bajaannus alkoi, kilpailijaa" vailla oUeessa APL:ssä oUi«hexnman kuin 4 miljoonaa jäsentä. Jälleenyhdistyminen avaa. nyt., .mahdollisuuden: yhdistää samaan järjestöön myös itsenäiset uniot — siis kaikkiaan 16 miljoonaa' jäsentä — mikä' mahtava ja valtava voima, josta ei osattu edes tmeksla v: 1935. ToHa kylläkin on se, että pelkkä Jäsenmäärä ei ratkaise kaikkea. V i - V ralllsen yhdistymisen ei tulisi olla r mikään: taikaesine,/ 1^ rioitsijat osoittaivat oikeutetusti .VÄMJ :n. hajaannuksen^ jolloin mii joo-: na jäsentä käsittävät uniofc, neljäsosa 'APL:6tä. muodostivat OIO;n ja johtivat 'Amerikan työväenliikkeen suu-^^ rimpaan (voitonmarsslin mitä seh his-i toriassa tunnetaan. * « *. . 6e toimefapide oli välttämätön tuo-; na. aikana, niinkuin tullut :l&isto-riallisesbi todistetuksi,että voitiin tehdä mahdolliseksi nopea läpimurto: miljoonien :järjestymättömien ityör Iäisten r:järjestämiseksi erikoisesti juuri perusteollisuuksissa — teräs--, jhiili-, autor, sähkö-, meriliikenne- j a muissa teollisuuksissa. Itse asiassa OIO :n edistymisen, painostus oU: se, joka pakoitti AFL:n myös laajentamaan / järjestymispyrkin^ksiään. siihen pisteeseen saakka,.. että: .ivanha järjestö ylitti - d O i n jäsenmaäiassä. Sen' lisäksi järjestämlstyön vauhti Ja vasemmiston vaikutus pakoittivat UUSSA ROMAANEJA Olemme taasen saaneet Suomesta uuden iähef tyksen hyviä kirjoja. Lähettäkää tilauksenne ennen kuin ne loppuvat. HELLA WUOLIJOKI: KOULUTYTTÖNÄ TARTOSSA 298 sivua Hinta sid. $1.50> Tekijä kirjoitti muistelmansa ollessaan poliittisena vankina sodan aikana "hyvyyden iarpeessa",-kuten hän sanoo ja Jatkaa: "Pakenin seUiniharmaudest».kuulustelijain Musaksi nuoruuteni: tuoksuvaan väririkiaiuteen-i.yipak^nlnsiflnpäitfheidän käsistään : elämänJ-kevääseen, karkasin kauneuteen, vapauteen^jossa he eivät ; kyenneet vangitsemaan minua". ' / Hella;WuoUJoki <palaa ajatuksissaan viljavimman Viron sydämeen, äitinsä luokse, lapsuutensa laulaviin kyllin ja taivaansinisille pella-' vapelloille. Sieltä hän siirts^ Tarttoon, sen aikaisen Viron helmeen, jossa olivat koiilut ja yliopisio. VHELLA WUOLUOKI: YLIOPISTOVUODET. HELSINGISSÄ 304 sivua Hinta sid. $1.50 Hella TVuoliJoen kertojaääni soi yhä edelleen, säteilevän hyväntuulisena ja temperamentikkaana. Mikä hengen titaani onkaan ihminen, joka ilman muistiinpanoja saattaa: palauttaa mieleensä näin äärettömän määrän: kiihkeitä tapahtumia, omalaatuisia persoonallisuuksia vaihtuvia ympäristöjä ja yksityisiä esineitä Ja kertoa kai-^ kesta niin pidppuilevan vapaasti, kertaakaan toistamatta sanojaan! - Lukijan silmien eteen kohoavat elävinä omine tottumuksineen Ja tunnelmineen ne helsinkiläiskodit, joissa nuori virolainen ylioppilas joutuu asumaan ja vierailemaan ja joiden tasaiseen rauhaan hänen vilkas • olemuksensa tuo uusia, yllättäviä ajat^ksenaiheita. - PEARL^. BUCK: TULE, RAKKAANI 327 sivua " Hinta sid. $3.40 Intia kaikessa rikkaudessaan Ja köyhyydessään elää Nobel-WrJal-loijattaren hiehossa, järkyttävän inhimillisessä romaanissa. Teos kertoo varakkaasta amerikkalaisperheestä. Joka useiden sukupolvien aikana uhraa voimansa Intian köyhille. Vähän kerrassaan murtuvat perityt ennakkoluiilot. Rakkaxis perheen tyttären Ja nuoden hindulääkärin välillä muodostuu lopulliseksi kokeeksi näille rikkaan elämän kouluttamille Ja kehlttämllle ihmisille. PEARL S. BUCKr KÄTKETTY KUKKA 267 sivua . Hinta sid. $3X0 Voivatko länsi ja itä mmohikaan kohdata toisiaan ikivanhaan kysymykseen vastaa Pearl S. Buck, kaukaisen Idän tun-: • tija ja ihniissydäinen hieno ymmärtäjä kiehtovassa kertomuksessaan V nuLoureksitjaa Jseoisuurai aS ajäknanisittaty. neenä kirjan vauhdikkaita tapa,m^x mi,l a. H. E. BATES: RAKKAUS LYDIAAN ^ 286 sivua Hinta sid. $3.25 H. E; Batesih kertomus kJähkeästä Ja arvoituksellisesta Lydiasta Ja miehistä, jotka rakastivat häntä, on kotimaassaan Englannissa a r vosteltu erääksi aikamme parhaita rakkausromaaneja, jotka tUvlln kohtalokkaan tuhhelmahsa takia on "lyyrillisen rakkauden mestariteos". - ^ , MARFBUBCHELL NYT JA IKUISESTI , „ ^ 285 sivua . H™*» ^ ^250 TimoJäiy-sedän matkalaukku oU syynä kaikkeeni Kun Ethne vihdoin viimein oli saanut itsensä Ja jättimislaukkunsaonnemscsti vapaan vuokrä-auton luo Ja arveli vielä ehtivänsä yllmels^^ J u - ; nassa kouluun; «likin jö toinen ennättänyt varaamaan auton. Mutta tuo toinen, pitkä tumma^nuorl mies, oli heti tilanteen tasalla. Ja niin kävi, että Ethne "ja matkalaukku pääsivät Junaan Ja Dixon OrvlngistaTuU kuuelrolstavuotlaan koulutytön sankari. , VIEHETTÄVÄ ROMAANI ANNESIABIE SELINKO: MIEHENI VIHITÄÄN TÄNÄÄN 22^* sivua' Hinta sid-$2.40 Kirja päättyy-lauseeseen: "Olen äärettömän onnellinen, Jokahicn avioliitto olisi aloitettava kaksi kertaa Ja kumallakln kerralla saman niiehen kanssa." PIERRE XAMUBE: - PUNAINEN MYLLY 425 sivua ' P^** ^ Värikäs kuvaus 1800-luvun lopun Pariisista. ^^I^^J^f^ reistä, cancan^tonssijattarista jä llotalol^tsa Ja t f f f a ^ ^ ^ f loistavasta Ikulst35asta.. taldemaalri Henry de Toulouse-Lutreclstaa, '.i TILATKAA OSOITTEELLA: ;' " VAi^ÄUS PUBUSHINO CO. LTD. Box 69 • •.^ i ' * : ' Stidbiiry, Omario :CIO:n: käymään. eteenpäin laaduilla sesti muissakin'suhteissa, buomatta| Tastl kauemmaksi taiin mitä sen^pe» jrustajien piirustukset edellyttivät' '"CIO otti nopeampia askelelta työS väen poliittisessa toiminnassa, asetti suurempaa korostusta uniodemokra-tialle Ja ensimmäisen 10 vuoden a l - kana> kunnioitti .kommunistien" täydellisiä oikeuksia, osoitti huomattavaa edistystä neekerityöläisten 'Järjestämisessä Ja itaistelussa diskriminatiota ivastaan; taisteli käng|terismlä j a rä-keteerausta vastaan työväenliikkeessä -ja ybdessä -valheessa (aina vuoteen 1947 saakka) esiintyi työväen todelU-sen • kaniainvälisyysihengen : esitaistelijana. " " Todellisuudessa (hajaannus AFL;ssä V. 1935: olliaskel,kohti suurempaa yih' tenäisyyslajia -4 yhteiiälssyyttä mll-^; Joonien, järjestymättömien työläisten kanssa, - •" Ajan kuluessa kultetikin tuo edls^^ tystä tuonut "kilpailun" nostattaml- Vhme TuoSinaVine. ilemme:; nähneet sen etuisuus kulki omaa suuntaansa, prosessin takaisinpäin menoa'ja pai> kallaanpysymistä-kummassakinijäTr jestössä: s & e n dsältyy. unioiden kur-kimkatkaisun kehittyminen niin kiih-keäksii niin varoja ja energiaa kysyväksi, että missään muualla kokc maailmassa el voida löytää siihen verrattavaa tilannetta. Menettely; johon sisältyi reittauk-set j a yksinpä :rikkuroiniinen^:'^ leviä unioita:'vastaan,^ alkoi: päaasial-^ lisesti liikkeenä. vasemmlstolaisteii johtamia unioita vastaan, varsinkin sen jälkeen kxm ne erotettiin CIO:st£ V. 1949. Mutta rutto levisi pian y i suunniteltujen rajojen. OlOrn Ja AFL :n välillä ensin vallinneesta k i l pailusta :edistykseh puolesta - kehitty.: sitten Jakautuminen, joka anto vauhtia perääntymiselle :ja työnantajien edessä antautumiselle j a myönnytysten niille tekemiselle j a yleensä koko taantumukselle kumartumiselle Esimerkin sillä laajuudesta, johon reittaukset toisiaan vastaan olivat johtaneet x n o Ja APL uniot, mainitsi -Meany k im hän viittasi yhteiseen komiteaan kuuluvien AIF!L:n^ neuvottelijain tutkimukseen,: kosKien reit-tausvastaista päätöstä. Se Gsolttl.etta vuosina 1951-r52 AIPL - epäonnistui 1245 tapauksessa, jotka koskivat 386,- 470 työläistä CIO Ja (APL unioissa. Kansalliselle Työsuhdelautakunnalle toinen toistaan vastaan suoritettujen reittaustcn-ratkaisemista varten.'Havaittiin että näiden reittausten tuloksena voitettiin 8,006 jäsentä —" vähemmän kuin 2 prosenttia -:-AlPL:n riveihin. Se tuskin ^11 sen arvoinen että kannatti tuh/lata miljoonia dollareita, varsinkin kUn otetaan IhuQ-mioon, että tuhannet työläiset Jättivät unioliikkeen kyllästyneinä ainaisiin keskinäisiin riitoihin: ja reittauk-siin toisia unioita vastaan. Tämän unioiden välisen sodan ko^ rostamtnen, ; joka suuresti miellytti työnantajia j a tarjosi heille suuria etuisuuksia. Jätti työväenliikkeen palkallaan TjolkevaksLVdOrn äskeinen finanssiraportti osoittaa, että jä- Suomen Yleisradion lyliytaalto-olijeima fulevaKa viiltoiia Suomen Yleisradion toimesta lähetetään tallen mantereelle suunnattua lyhytaalto-ohjelmäa entiseen tapaan Ja entisinä aikoina tulevalla vil-^ kolia; Viikon ohjelmissa havaitaan mm. seuraavat: erikoisuudet: '' Sunnuntaina, tammik.' 30. pnä klo 6.30 ap, on -Helsingin kaupunginor-. kesterin koululaiskonsertti Ja klo 7.30 ap. on Aulikki :Rautavaaran laulua. • . Maanantaina klo 6.45; ap. esitetään viikon säveltäjä, (NilsiEric Fougstedt) Ja klo 655' esitetään hänen orkeste-rimusiikkiaan. Klo 7.15 esitetään 21 jakso: Seitsemästä veljeksestä —- Pa-:' rolan: suureen pataljoonaan: lolkertas nyt tiemme. Tiistaina klo 7.15 ap. luodaan kat-> saus kotimaan tapahtumiin Ja klc 7.25 esittää Nils-Eric Fougstedt S i beliuksen j a Madetojan sävellyksiä. . KesUviilduma klo 7.10 ap, esitetäär. NUs-Erlk Pougstedcin sinlonla n , op 48 j a klo 733 esitetään Erkki Melartinin säveliä. Torstaina klo 7.15 ap. T i i Niemeläh laulua jä*lo 7.40 esitetään "Ko sepp-mestar Turtlaine veroihnotustas tek." Fojanfaina klo 7 ap. alkaa kansanlaulutuokio J a klo 125 maisteri Väinö Liukkonen esitelmöi aiheesta:: Elintasomme: kehityksen' tarkastelua. . Xanantalna klo 7.15 v ap. luodaan Jälleen katEaus kotimaan tapahitumiln Ja' klo 7.20 ap. kertoo Artturi Leinonen muistojaan vankiloista ja karkoi-tusmatkollta. ' : Kalkki alkamääräyksbt ovat East-;, em Standard Time. Lähetykset tapahtuvat aaltopituuksilla 19 m. k J/s 15190 Ja 16 m. kj/s 17800. Kuuntelijoita Icehoitetaan , tledolt-tamaan .vkuultivaisuudtesta' uja-^^^ mukslstaan'. osoitteella: huomen {• Yleisradio, Helsinki. ' ' eeiiniäara on edelleen: neUänmiIj6o> nan paikkeilla eIkS ole Juuri ollen^ kajEUi muuttunut monien vuosien $1' ^aaa. AFL:n suuresti kerskaUema Jäsenmäärän nousu JO miljoonaan näyttää olevan enemmän kirjanpldol--; lista —^ Iräuan rikoltm säännö^i tiukempaa noudattamista, että Jokaisen- Union onv mal^settäva jäs^veroa, keskusjärjestölle .\ täyden Jäsenmäärän perusteella. Unioiden paikallaanpysymlstä' ko-rostettiln. v rsuorasanalsenuiln: äSkeIsessär&onventslonlssa;;'Varslnkih Järjestämlstyötär'koskevani: keskustel lun yhteydessä. - Kutomaunlon ..virkaatekevä• vTara-presldenttl^ ilVIlllamiPollook esimerkiksi sanoi, että ''unlossa on tapahtunut hyvin vähän i a i el ollenkaan kasvua: viimeisen 'kahdeksan .vuoden aikana."' -Mutta: ne monet; pmiljoonati: doUarit, jotka käytettiin unioiden S i säisiin kiistoihin kahdeksan 'vuoden aikana, ollsivaivolneetTahoittaa^ mitä valtavlmman < Järjestämlstyöllikkeen etelässä, Joime suurin osa teolli&uuk-' slsta -pyrkii pakenemaan unlonlsmla: Jakautuminen työväen riveissä on suuresti-Jarruttanut työväen poliittista toimintaa Ja vaikutusta. Yksinpä aikoina. Jolloin työväki kerskaili virkapaikoissa'olevista: ystävällisistä demokraateista, työväen edtistus (hallituksessa: oli ' nollassa.^ Nimitykset .-virkapaikkoihin; Joiden olisi <bullut«kuu-lua (työväen edustajille, meniväl^ us^in eI-työväenihmisille,vjotkä Ilmaisivat suurempaa- kykyä neuvotella AIFL:n ja OIO:n väUUä kuin mielenkiintoa työväen etuihin. Jakautuminen jarrutti työväen v i t - sehäl^ttä poliittisella alalla. Yksinr. pä demokraatit. Joille «työväen antama kannatus on koko tuen runko teolllsuuskesfcuikslssa, klfnnlttlvät hy^ vin vähän huomiota työväen, esityksiin, ehdokkaisiin Ja ohjelmaan nähden siksi kun' työväki oU niin: iiajalr laan. Tuskin tarvinnee lisatäy että; työväen hajallaan oleminen Jarrutti :sen historiallista roolia kokoomusvoimlen johtajana — näihin voimiin kuuluen muitakin väestökerroksia, farmareir: ta, tieekerlväestöä Ja keskiluokkalai-s e t . • " ' AFL:n Ja CIO:n välinen reittaus-vastainen sopimus. Joka allekirjoitettiin kesakuim 9; päivänä Ja joka koski silloin 29 CIO:n Ja 65 APL:n kansallista j a kansanvälistä unlota, oli ensimmäinen tärkeä v aslkel - yhtenäi-: syyden suuntaan. Se oli vain osittainen ' askel Ja .i lepäsi; epävarmalla :pe-: rustalla. Niinkuin -Reuther: sanOi, se oli väin "välirauha";, Mutta ^paljon enemmän tärkeämpi kuin sen vai-kuttis läheisiin; A P L - ^ I O suhteisiin oli se, että se antoi jysäyksen yhdls-tymlsneuvofcteluUle.: Näyttää siltä, että ensimmäisen kerran 19 vuoteen neuvottelut ovat sellalsellat perustalla, että. ne ahtavat toivoa yfhdistymj-seUe. Totooto. — liittovaltion työmlnls-terKMi naisten toimiston Johtaja!^ äskettäin nimitetty ^ miss 'Marion RotjTce otti viime viikolla nastaan Canadan nalaten kongressin sihteerin mrs. M. fV»gusonin Ja muita naisten tiäirj^töjen edustajia Windsorista Ja astontreallsta. /He vaihtoivat mielipiteitä Ja ajatiässla naisten' toimiston tar^Eoitukslsca. Sen erikoisena taricol- Ht^ena ilmoitetaan olevan työtäteke-: ::yien naisten olosuhteiden Ja pulmien' tutkiminen. "Seilain»t kysymykset kuin sama palkka samasta työstä; ininlmlpaUcko-jen :^:'korottaminen, xlastenhuoltokes-toikslen perustaminen, lämpimät ateriat' puolisen aikaan ja riittävien l e - pohetkien Järjestäminen: työn lomaan; ovat asioita. Joita pitäisi harkita vU- (pymätta", sanoivat naisten kongres-isin edustajat;: ^ Miss Royce berätti Iiysymyksen > aviolUtossa olevien Ja työssä Itay-vien naisten inkumäilrän lisään- ^ntnisestä vuosi vuodelta ja sanoi toimiston työ^entelevän par hali-laan saadakseen' selville siihen ' Jobtavat syyt. Naisten kongres- . sin edustajat sanoivat, että hei- . .dän käsityksensä mukaan työssä olevien naineiden naL»ten Inkn-määrän lisääntyminen Johtny^tt- (aällä elinkustannusten kohoamisesta ja toisaalta siitä, että mo- ' net naiset haluavat tehdä työtä :; koska tuntevat itsensä sen Johdos*. ta itsenäisenuniksi' Ja hyödylU-semiksL Jos dtä varten tehdään naisten toivomia JärsJestelyitä niin työssä käyvien naineiden naisten lukumäärä tulee edelleen ;::;,kohoamaan, sanoi mrs. Ferguson.. ;Mlss.:Royce: ilmoitti naisten kongressin edustadille, että hänen toimistonsa, tulee kaikin keinoin: kilrehtl-imäiän; utkimuksen suorittamista Jaet-tä sen tulcka^t saatetaan kalkkien naisten jarjestdjen tietoon. Korttijärjestelmän lakkauttaminen ^ Romaniassa Romanian työväenpuolueen kes-: kuskomltea Ja'Romanian kansantasavallan ! hallitus ovat tehneet päätöksen teollisuus-^ ja ru(&atavarakorttlen lakkauttamisesta Joulukuun 26. paltaasta 1954 lähtiep.Teollisuu8r Ja ruo-^ «atavararoiden • hinnat tulevat vapaassa kaupassa olemaan valtlonkau-passa nykj^sln vallitsevien verohintojen : tasalla. ; ^Useiden tavaroiden (maissijauhon, paloöljyn, lasten vaatteiden Ja Jalkineiden, lääkkeiden, maatalouskoneiden Ja >kaluston ym.) hintoja on alennettu >lff-^20 prosentilla Ja enenundlläkln. Uusien hintojen Ja korttthlntojen eron valtio korvaa työläisille, virkailijoille eläkkeennauttiJoUle Ja beidän perheittensä Jäsenille rahaäsaV — Canadan asuttujen farmimalden. keskimääräinen arvo oli vHme vuonna 51 dollaria eekkeriltä eli kolme loUaria enemmän kuhi 1952, osaston vuosikol(ous 23 pnä South POrcnpine.w Juuri ensi sunnuntaina pidetään osastomme vuosi-; kokous. Joka alkaa kello 7 illalla. Tässä kokouksessa' esitetään raportit viime vuoden toiminnasta ja suunnitellaan toimintamuotoja tälle alussa ole--' valle vuodelle. Siksi olisikin: kalkkien osastomme : Jäsenten oltava paikalla sensä talle yhteiselle kokoukselle." Sa-lausumassa mielipiteensä Ja ehdotuk-maUa pyydän,, että kaikki JärjestSl-lemme myötämieliset, ihmset saapuisi-: vat tähän kokoukseen. Jossa voitte yh-:' tya Jäseneksi tähän kansalaistemme hyvaa tarkottavaan yhdistykseen/tervetuloa kalkki! Viikkoar myöhemmrn, eil helmikuun 6 päivänä pidetään : osuusruokalan vuosikokous. Tämä llkelaitos on tär-^ keä e t e t ^ yksinäisille työläisille. Se on IkäätdEulnyhtelnen koti, Joka pal-v velee sinua niin ruuan kuin asunnonkin alalla. Jos olet kerran ollut tässä talossa,ulin tunnet Jälleen kaipuuta työsi lomasta päästä nauttimaan sen talon eduista. Olkaapa kaikki palkalla kun keskustellaan tämän yhteisen liikkeen asioita. Kuolon sato». Viime vUkon keskiviikkona kuoli odottamattomasti työmaallaan; Preston East Dome kaivannolla paikkakunnallamme pitemmän aikaa asustanut kansalaisemme: Herman Hakala. Edesmennyt Hakala oli syntyisin Ylistarosta ja iältään vähän yli kuudenkymmenen. Läheisimpinä: omaisina jäi hänen vaimonsa Martta Hakala täällä jäkäksl veljeä, toinen Canadassa ja toinen Yhdysvaltain puolella. — H . Päämltiisteri matkustaa Lontooseen Ottaws. — Pääministeri Louis St, Laurent matkustaa ensi perjantaina •Lontooseen osallistuakseen Common-wealthln maiden pääministerien konferenssiin. Konferenssi alkaa tk. 31 päivänä. Pääministerin matka arvellaan kestävän «12 päivää. Uelslnu. -l^Ky)tyises8a,^}el8Uxnel. tussa tuxmetiilla lO^tteluUa on U k a - naan vanhat perinteet. «lUA Jo ftiellee* nlen olympl^dsolssa kilp^UtUn t^onl-otteluisa. Tosin ^Jeja oU ^lykyistii puolta vähet^män. eivätkä ne oUeei samoja kuin nylcypäivin^.',Mutta fllel| t& se kuitenkin Juurtaa alkunsa. &xCh^. messa kUpaUtUn vijodesta 1902 lähtien lO-ottelussa "eiiomeri yrhelluku-nlnkuudesta". Ja Tukholman kidoissa 1912 oli lO^ottelu ia olymplaobjelg massa. Suomella on, aikoinaan ollut; maailmanmainetta niliitäneitä^^^^^^ otteUJolta. Ktikapa, ei biisi kuulat kerrottavan Paavo YrjöUstä Ja AU Jäirrisestä. Nykyisin eivät l O - o t t^ jamme ole maailman 4iuipputasoa, inutta kuten BM-klsat kesällä osoittivat, on meillä kasvamassa Jhgrvä kyky TSiorbJöm Lasseniuksesta. v c , 10-ottelun sääntöjä ja.pistelasku-tapoja on muutettu moneen otteeseen. Kansainvälisen «ylelBUjnheilulU-ton Brysselissä vuonna:1050 pitämässä kokoidcsessa IbyväksyttiUi uusi pistetaulukko, Joka on nyttemmin <va| kllntunut melko yleiseksi. Helsihgin kisojen yhtejydessä pidetyssär Ikon-gxesslssa tehtiin Jälleen^, 'Joltakin muutoksia laskutapaan, mutta niistä^ ^on luovuttu: Neuvostoliitto omtämän plstelaskukilvan yhteydessä ollut täy-" 6ln «millä linjoillaan, sillä se nou-, dattäa jatkuvasti vuod9nrl934 tauluko koa. Naapurissamme katsotaan, että uusi .taultdcko: suosii'illaksi p i k a - Ja aitajuoksua. Kuuluisa uibellutllastolja R. Ii. Quercetani on hiljattain laatinut listan kymmenestä parhaasta lO-ottell- Jasta kautta aikojen muutitaen kaikki pistemäärät vuoden; 1950 - iBrysse-lin taulukon mukaisiksi. Kuten arvata saattaa, on iRobert Mathias, tämä amerikkalainen turiicilun: "ihmelapsi''; selvä ykkönen 'Helsingissä saavuttamallaan 7^85 pisteellä,-Joka syntyi seuraavasta loistavasta tulossarjasta: 100 m 10 9, pituus 698, kuula 15J30, korkeus 190, 400 m 50.2, 110 m:n aidat 14.7, kiekko 46.89. seiväs 400. keihäs 59.21, 1,500 m 4.508. Seiväshyppääjänä paremmin tunnettu pastori Robert Richards: on listalla' toisena: PasadenassavilmeV vuoden heinäkuussa saavuttamallaan tuloksella .7,315. Richardsilla on kolmessa: lajissa parempi tulos kuin kaimanaan Mathiaksella, nimittäin pituudessa 709, Icorkeudessa 191 j a seipäässä 443. Kolmaskin sija on vielä amerikkalaisen miehittämä. Glenn Morrisin 1936 saavuttama 7.313 pistettä pitää miehen ^ybä näin korkealla. Hänen jälkeen on lista seuraavanlainen: 4) Vasili Kuznetsov, Neuvostoliitto 7,292, 5) Milton Cami^ell, t7SA 7232, 6) Hans-Helnriöh Slevert, Saksa 7,137, 7) Heino Llpp, Neuvostoliitto 7411; 8) Robert Clark, USA 7.958, 9) Wll-: liam Albans, USA 6,923, 10) Juri Kutähenko, Neuvostoliitto 6.^7. jlO-pathaan listaan el ole mahtunut aikaisemmilta vuosikymmeniltä kuin Olenn 'Morrisin (saavutettu V1936); Slevertin (1934) JaClarkln (1936) tulokset. Jos käytettäisiin vuoden 1934 tau-lufkkoa, muuttui järjestys tällaiseksi: 1) Mathias 8,450,2) V. Kuznet-sov 7,959, 3) R. Richards 7,947, •> 4) G. Morris 7,900, 5) Slevert 7,824, 6) iLIpp 7,780, 7) M . CampbeU 7,743, 8) J . Kutöhsnko 10*5, 9) R, Clark 7,598/ 10) W. Albans 7,381, R. L. Quercetani on tehnyt myös listan lO-ottelussa saavutettilsta parhaista lajitulokslsta .Ne ovat: 100: m H. Clausen, Islanti 10.4. Pituus R Clark 790^. Kuula Heino Llpp '16.56. Korkeus W, Miller, OJSA 203. 400 ro J . Mashbum, tJSA 48.3. 110 n i : n a i tajuoksu W. Albans, USA 14 <1. Kiekko V.'Kuznetsov 49-85- Seiväs R. Richard » 457. Keihäs W. Miller 69,14 Ja I. 500 m W. ^llson, USA 44)8.4. Onpa tämä ttmnettu tllastoija pitänyt kirjaa myös 10-otie]ljain osallls^ tumlsesta kilpailuihin ja päättynyt siihen, että ahkerin kilpailija on Neuvostoliiton Vladimir Volkov, joka on 17 kertaa suorittanut koko sarjan lop puim. Seuraavina on Bob RlOhards 12, He!no;Llpp 11,: Saksan'Slevert ja Mathias molemmat yhdeksän kertaa, :iQ-ottelu <m yhä' edelleen 'yleisur^ heilun kuninkuuslaji, «lllä mt tole» vat fcysymykseen «vut kaikilla aloU^ la. Se on kuitenkin^ mahdottoAaäti harjoitteluaikaa nleleVft laji. >mutta eiköhän' nykylili§itwi|M maissa on ruvettu antamaait encmm&n alkaa urhelluharjolttelull^ Wmts%tf lisää midUä myös tähän öh-^ VIOUTIONS OFTREMTIES. A6REEMEIITS AND ASSURANCES. NÖRVVAYH MEM£t IJUXEMBOU m Mste ftNramMtf ^':^:'^^V^^l: mytMsuuaiKtMtruMmni» H YfaivarstBUM is Mtrtsv N csMHOiHiaMaaM» mnmuuuatMum mtsaa tmtat tmoMua nvcnn» ^r:=|i=>AU5riUA YU60SUVIA Yhdmltafn vSugyjm». nlmbtU ylBoleran kartUpUmxftiksen Nyrenbervfn olkeoskaahtstelDJen sikana rpon-la^. mi, i» «e oli olketiMalina töyifeUttnäkyvMGi palkalla, $e kova» bavaJnnoliisctti Saksan nmMMUn yikolades nohanaslaa vaataan ttihdyfta sopimnkslsfa' U atoneiolsta lopankslsfa vUtttimiia. tftmA kaHla oli «Htt Yfadysvaltain styytajätlniioiiiolslcn lodlstdisafiiefablosfa Kalsl-Saksan sotarikoUitla vastaan, / Jafiaiiissritolmk i kuun 21 päivinä Tokio. — Pääministeri haiolttl parlamentin maanantahiaja uudet'vaalit pidetään helmUcuun 27 priS.' . M PäämUilsteri Hatoyama hajpltti parlamentin soslallstipuolucelle antaman lupauksensa mukaisesti. Hän te-<' kl tämän lupauksen pakottaessaan entteil päämlnlstei-in Yoshldän eroa- "»»^n, • , , . , - ,^ y. Samalla kun hän. «moitti paria» mentln hajoitetuksl hUii keholttl lujittamaan siteitä Kilhau kansantösa-vollari Ja Neuvostoliiton kämsa.'' * '= ^ — ^ &m>' f e s t l M A^25PäiiPäimä^ Kiinan .«ensimmäinen I ^ ' sähkösuOatusuuni . . Valtion omistama' Siantanin säh* kökonetehdas sai JotUukuuussa vali Olliksi Kiinan ensimmäisen sähkttsu-latusuunin. Slhiä tullaan valmistamaan laatuterttstä. > ^ ^ ^ . , . . . - . _ j , „ " *i J)MrtUf(lH^^ tonhäät" neljä kertaa;' sen JäUteen-v on tarkoitus vierailla ioäUläboppennlla.^ v ^amUtonIssä']aXKduineriss&.>tktn<^f^ \ ' sonbi säätiön ilmoitetaan l^ottta^,^^' I neen viisituhatta <lollarla^täo^%,vuo-i.J - • I den- festivaalin -tukemia' vaiien./'^^ ' Kaikkiaan noin 120 henkUöä.osaiijäiuu niihin esltyksUnJanllden valmistanut. 8een< mm am mfm. i>.iiiä«p»<ife;v:*i&ifev(^ ma ri>';)'fi: Mi täällU huomattavasti Ja vilm'6 ^auarii^' , taina oli työmrälltystolmistbn ajntä-\„ niien tietojen'mukaan iyötä^^etslvlen^ ^ l lukumäärä 44,54%; '^^iSmä'eritflt^* ' V, ^ j kaan anna todelÖstoT kuvaa'i^^ttö-;^'. ) l Työtä etsiviä» liöiuraäkia,1^«btt^^^ 1 sa tk. 13 päivänä oli 4ä;349. ' > ' s Viime vuonna iammlkuun. 21 päl-,. . ' vänäoli työriv&litystolmlstoh^kattttir' . ' työtä etsivien lukuinäÄrtt'32.6fi9:-;; --^-^ kuNiN l l i l i »SM; SARJA KASVAA UififAAMA^^^ TILATKAA LEVYNNE MEILTÄ JO TANAAN ^ / • " A 207 Kesäillan ¥a|ssl, kuoro Ja-konserttiorlEesten Valse lente, kuoro Ja konserttiorjcesterl , , T 5048 Kapakan pikkuinen Idiisi. Jenkka. Kippari-Kvartetti Vanhan merirosvon'kapakassa^ tango, Kippari-Kvartetti - T 5049 Muurari, valssi» Kippari-Kvartetti '/ HanraU-Idyllf, foxtrot, Japio Rautavaara 1 T 5053 Unikuva, tango, Metrotytöt Vanha kotini, tango, Eero Väre , , . T 8062 Oelila, Aavikon *yt&r, foxtrot,iKatariina Ja naiskuoro Apashl-Tango, Alpo Nuoli ' ^ ' T 6068 "Stadin Kundi", foxtrot, Georg Mahnsten / Lnoksefai kiiy,' armahaitt, valssi Oterg Malmsten T sms Olympia maistoja, foxtrot. Pentti Kaartinen ' Nyt ne ohi on, jenkka, Pentti Kaartinen |a l a j i l u ^ ' ( - T 5076 Pohjolan yö, valssi, Tapio Rautavaara' " ~ SaUfculjettajan lanl^, jenkl^a, Tapio Rautavaara- ^ ~; T 6078 Tuulessa Ja myrskyssä, merimieslaulu. Kippari kvartetti'^ Lahonneessa mökissä, Jeniska, Kippari kvartetti ? T S079 Hormio, Tango, Veikko Tuomi ^ , . .. Sydän harbarefkeOä, valssi, .Veikko Tuomi " , ^ 'r T 5081 Merimies ja hänen lemmittynsä, valssi duetto (Marianne Ja QenrrTheel \ Joka hetki, tango, Henry Theel ' ' ' . ^ -' T 0082 lohannnspolld», Jorma Ikävalko ' Mitä sen väliä. Jenkka, Jorma Bcttvalko T S08S Onnen tie, tango. Veikko Tuomi ' . , j; OU kun, Bequin Fo:^* Velidco Tuomi T S085 Soile laulan mä hiljaa, tango, Olavi Virta Tuulikannel, tango. Olavi Virta , T 6087 Myrricyn Jälkeen, valssi , T Paribhi taivaan alla (Lasse Pihlajamaa Kvartetti) T fM8 Banturl kertoo Argentiinasta, tango - ; ' Margaret, valssi (Lasse Pihlajamaa, harmonikka jaT yhtye) T 0090 Erokyynel, tango, laul. Veikko Tuomt < ^ ' Ulan monta muistoa, begnln, laul. Hertta . , T S091 Kurklstbi heilini akkunasta, jenkka PesU-Jenkka (Laul. Jorma Ikävalko Ja kulkurit) * T0O» Sinulle, Beguhi , Me tanwl6»e taas, tango-beguin (Laul. Veikko Tuomi) T 5093 Jätkä Ja poro, Jenkka, George Malmsten - Kulkurin bulla, Fox-trot, George Malmsten. T 5094 Si Jolmetan suuri laiva, jenkka, Pentti Kaartinen Ja "Kulkurit' Ne ajat, SIow-Fox, Pentti Kaartinen Ja "Kulkurit" - ^ T 5095 Unta ja totta, valssi, Eugen Malmsten' Töölön Taala, Sloyir-Fox, Ehigen Malmsten T iK)96 Tontn sorasllfflä. valssi. Veikko Lavi Savolainen Fakiiri, Samba, Veilcko Lavi T S097 Mostaa rakkaatta, Fox-trot, Eugen^ivfalmsten Sata laulaa rakkaudesta; Eugen Malmsten T 0698 Varasbunta raUcautta, valssi. Veikko Lavi flämeen Helmi, Jenkka, Veikko Lavi LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA HINTA $1.25 K P L . (Mafcsauime lähetyskulut) Postitilausten, tulee'käsittfi&vählntäbL kohne levyft TILATKAA OSOITTEELLA: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. P. O, Box 69 Sudbiiry,. Oniarlo :;«":ÄIM:V: y;. ' V A P A U S B B A N C H O F F I C E ; ^f SltBAYST. , POEX ABTHVK, ONTABlb^^ M R S « H £ L G A P I E S A N EN M0GOVEI NT BD. W. f/5!^::?'^:t:?;v-Ti:'^;,!r 'mm KIBKLAND LAKE, ,0|m.^ vi 'IM JIM 'M mm fii m 'im '••4^:1;'^?'?'''^?''':'?-;^?;^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 27, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-01-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550127 |
Description
Title | 1955-01-27-05 |
OCR text |
itioliilikeen
oittaa
Jdrjoiltaa nyt yleisen, ^eskus;-^
aiheena ^ olevasta'vurf
ea yhdistymisasiasta'seuraavaa:
e lokakuun 15. päSrvänä 19
sen jälkeen kun CSIO pei^is-ja,<
nO:n 3?!litelnen
tea, -jJ&a; kävi: neuvotteluja rkalj^
järjestöä, yhdistämisestä; julkaisi
Etonissa pitämänsä kokouksen:
seuraavaiL/selostuksen:^;::,..
AFLm* ja CIO:n' y h -
komitean yksimielinen
tös on ;mncdostaa r yksi ainoas: |
okeskos: Amerikkaan sellaisen
teenllitiymisprosessin 'kanilla,
a tmee' säilyttämään jokatisen :
nsallisen ja kansainvälisen
nn eheyden. :EdelIeen^^AFL:n
CIO:n »presldentii-Ävattmite-^'-
n.: nimittämään ."alakomiteaf
timaan yksityiskohtaisen suiuul::
telman tämänj päämäärän saattamiseksi
ja sitten raporttee-'
suosituksistaan talle ko- |
itealle sen: searaavassa kokonfcr
män kokouksen jälkeen AEL:n
dentti George Meany selosti sa-r
lehtifnle^lle, että' "me emme'
mitään syytä: miksi' emme voisi
a tätä ^probleemia Japi vuonna'
Komiteaa,., seur^ya&sa ko-
<^essa.tammikuun 4. pna Meany
'Minä en: näe mitaani suurem--;
probleemeja yiitymisen -tiellä" /
atä kurjoittaessa mielenkimtokes-:
yy neuvottelijain.kokoukseen, jon-.
on määrä: kokoontua ^Miamissa
ikuuji 9. päi-väna ja; joasa esityk-yhdistymisesjÄ
tullaan ^ asetta-kirjoitettuim
muotoon yhteisen,
tiean harkittavaksi.
ttää siltä, että neuvottelut jihdisr
isestä ovat; tähän saakka. edisty-t
ja ne saattavat todellakin johtaa
onkin vielä tämän,vuoden aikanav
Naineiden naiden
fyoskenjelyji syitä
fufltltaan
Sonret nabdqllisiuidet ovat olemassa,
etfä ^«»tftntfff Vuosi on
knlsnnt omjie^,^ 15' loIUoonas
AFL:n ja C l 6 : n 'psenfä sa^tfa- ~
vat Olia, yhdistyneinä yliteen Iccs-knsjärjestodn
Ja 'se avaa snonnat-loniia
mahdolUsnukda järiesty-neelletyöväeiiliikkeellie
— uuden
,.persp^tii^n, ^
Sukupolvi sitten, jolloin bajaannus
alkoi, kilpailijaa" vailla oUeessa
APL:ssä oUi«hexnman kuin 4 miljoonaa
jäsentä. Jälleenyhdistyminen
avaa. nyt., .mahdollisuuden: yhdistää
samaan järjestöön myös itsenäiset
uniot — siis kaikkiaan 16 miljoonaa'
jäsentä — mikä' mahtava ja valtava
voima, josta ei osattu edes tmeksla v:
1935.
ToHa kylläkin on se, että pelkkä
Jäsenmäärä ei ratkaise kaikkea. V i -
V ralllsen yhdistymisen ei tulisi olla
r mikään: taikaesine,/ 1^
rioitsijat osoittaivat oikeutetusti
.VÄMJ :n. hajaannuksen^ jolloin mii joo-:
na jäsentä käsittävät uniofc, neljäsosa
'APL:6tä. muodostivat OIO;n ja johtivat
'Amerikan työväenliikkeen suu-^^
rimpaan (voitonmarsslin mitä seh his-i
toriassa tunnetaan.
* « *.
. 6e toimefapide oli välttämätön tuo-;
na. aikana, niinkuin tullut :l&isto-riallisesbi
todistetuksi,että voitiin
tehdä mahdolliseksi nopea läpimurto:
miljoonien :järjestymättömien ityör
Iäisten r:järjestämiseksi erikoisesti
juuri perusteollisuuksissa — teräs--,
jhiili-, autor, sähkö-, meriliikenne- j a
muissa teollisuuksissa. Itse asiassa
OIO :n edistymisen, painostus oU: se,
joka pakoitti AFL:n myös laajentamaan
/ järjestymispyrkin^ksiään. siihen
pisteeseen saakka,.. että: .ivanha
järjestö ylitti - d O i n jäsenmaäiassä.
Sen' lisäksi järjestämlstyön vauhti Ja
vasemmiston vaikutus pakoittivat
UUSSA ROMAANEJA
Olemme taasen saaneet Suomesta uuden iähef
tyksen hyviä kirjoja. Lähettäkää tilauksenne
ennen kuin ne loppuvat.
HELLA WUOLIJOKI:
KOULUTYTTÖNÄ TARTOSSA
298 sivua Hinta sid. $1.50>
Tekijä kirjoitti muistelmansa ollessaan poliittisena vankina sodan
aikana "hyvyyden iarpeessa",-kuten hän sanoo ja Jatkaa: "Pakenin
seUiniharmaudest».kuulustelijain Musaksi nuoruuteni: tuoksuvaan
väririkiaiuteen-i.yipak^nlnsiflnpäitfheidän käsistään :
elämänJ-kevääseen, karkasin kauneuteen, vapauteen^jossa he eivät ;
kyenneet vangitsemaan minua". ' /
Hella;WuoUJoki |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-01-27-05