1967-03-18-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VANCOUVERIN KMMISIA
Vancouver. — Kävellessäni viime
sunnuntaina kokoukseen Clinton
haalille ihailin noita vuoria, jotka
ovat toisella puolen " lahden. Ne
Jiäyttivät hyvin" kauniilta valkoisen
lumen peittäminä ja kirkkaan auringon
loisteessa. Satoi täällä alempanakin
vähäsen lunta^ vaan kun
maa oli lämmin niin se suli nopeasti
pois ja kevään kukkaset laas
luovat iloa,ihmisille.
CSJ:n Vaucouverin osaston kuukausikokouksessa
oli useita ktilt-tuuri
asioita käsiteltävänä. Tämä
suurien juhlien vuosi innostaa kaikkia
työhön ja toimintaan meidän
kaikkien yhteisen asiamme puolesta.
Liittykää toimintaan mukaan.
X X X
Pitkänä perjantaina inaaliskuun
24. päivä kello 2 iltapäivällä on
haalilla laatikkopäivälliset ja pelataan
seurapelejä,
X X X
Perjantaina huhtikuun 7. päivä
kello 8_ illalla tulee Työmies-Eteen-päin
lehden toimittaja, Mikko
Västilä puhumaan nykyisestä maailman
tilanteesta j a koko maailmaa
Uhkaavasta vaarasta Vietnamin sodan
johdosta. Kaikille tärkeä tilaisuus.
Saapukaa kuulemaan suurella
joukolla.
X X X
Canadan sata-vuotisjuhlan näytelmä
'Kalle Aaltosen Morsian"
käsittäen 3 osaa j a 5 kuvaelmaa, on
merimieshupailu lauluineen ja
tansseineen. Se on mukailtu Aino
Pekkarisen: romaanista. Esitetään
huhtikuun 16. päivä kello 2 iltapäivällä.
Tällaista näytelmää saadaan
t ä ä l l ä harvoin nähdä. Se on suuritöinen
ja arvokas saavutus. Siinä on
Vancouverin parhaat näyttelijävoi-mat.
Sen johtaa kaikille hyvin tunnettu
vanha veteraani, innostusta
sairaudestaan huolimatta uhkuva,
Vilho Nyberg. Toivomme silloin, että
saamme vieraita läheltä j a kaukaa
aina Floridaa, Kaliforniaa ja:
Washingtonia myöten, ynnä muualta.
Tervetuloa.
X X X
Äitien päivää juhlitaan toukokuun
14. päivä. Lapset ja nuoret tulevat
antamaan ohjelmaa.
X X X
Kevään ensimmäinen sata-vuotis
ja 50-vuotisjuhla piknikki on "Sam-polassa"
Websters Cornerissä" tou*
kokuun 21. päivä. Juhlitaan samalla
kalastajien pohjoiseen kalastus^
matkalle lähtiäisiä. Kalastajat l u pautuivat
lahjoittamaan kalaa, e(tä
saadaan syödä tuore lohikeitto.
•Pelataan seurapelejä. Lisäksi urheilua
y.m.
X X X
Lehtikomitea lahjoitti $100. Vapauden
ja L i e k i n paperi rahastoon
ja on myös saanut yksityislahjoituk-sia
ja ne ovat olleet hyvin tervetulleita.
X X X
Kiitos käynnistänne Cambien
näyttelijät ja ystävät Clinton haal
i l l a maaliskuun 11. päivä. Tieten-kin
se antoi virkistystä vierailijoille
samoin kuin paikkakuntalaisille^
kin. Nautimme ohjelmastanne ja
mikä ilo, että oli nuorispa mukana-soitellen
i a laulellen. Siitä runosta
jäi mieleeni kohta; "Milloin ihminen
kaunein on?" Tuohon kysymyk-seen
voisi vaikka Liekin palstoilla
kirjoittaa vastauksia. Tervetuloa
toistenkin. T. M .
Suomi-lehti Äustr^iian Yob^ksi vanhin
j a f M i l ^ f f i t vi^aMittöfi m
HILLPORT TAXI
Eugene Peterson, omislaja
SUOMEA PUHUVAT AJURlf
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
Rakentajat!
Mdltt iaättc kalkenlftUa
rakeimiistarpeiU.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT WILUAM) LTD.
HJiNKILÖKUNNAN OMISTA» .
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvelustaaxf'
Puhelin 623-7469
i18 Stmpflon St Fort Wnilmin
Yhteinen
vappujuhla
puheen aiheena
irelsinki, ,(STT). ^Vasemmiston
yhteisiä vappujuhlia ehdotti
Sos.-dem. liiton puoluesihteeri
Torsti Toivonen puhuessaan lauantaina
Kalannissa.
Edelleen Toivonen toivoi puheessaan
vasemmistno yhteisesiintymistä
erilaisissa vaaleissa.
Puheessaan Toivonen ehdotti,
e t t ä tämän vuoden vappujuhlat
järjestettäisiin vasemmi.ston yhteisinä
tilaisuuksina, joissa jokaisen
mukana olevan puolueen edustajalle
varataan aika puheen j a myös
asiapitoisen selostuksen antamiseen.
Puheiden pääaiheista aina
voidaan sopia. Lisäksi Toivonen
huomautti puheessaan, että hallitusvastuussa
olevien työväenryh-mien
pitää jo hyvissä ajoin tämän
vuoden syksyyn mennessä pystyä
rakentamaan sellainen ohjelma,
millä valtion talous lopultakin saadaan
kestävälle pohjalle j a millä
tavoin ensi vuoden talousarvio rakennetaan
siten, että ensi vuoden
työllisyyskysymys tulee olennaisesti
nykyistä paremmin hoidetuksi.
Sosiaalisessa lainsäädännössä on
myös puutteita^ joissa on pikaisen
parantamisen varaa.
Lauantai-sesa puheessaan Toivonen
arvioi, että presidentin vaali
vuoden 1968 alussa suoritetaan, i l meisesti
normaali järjestyksessä. Sa
man vuoden lopulla on kunnallisvaalit.
Näistä ensinmainittuja. paitsi
muuta, voi pitää eräänlaisena
kokeilukenttänä työväenliikkeen
yhteisestä esiintymisestä, jos työväenpuolueet
yhdessä keskustapuolueen
kanssa muodostavat yhteisen
vaaliliiton nykyisen presidentin
uudelleen valitsemisen puolesta, sanoi
Toivonen.
Greertslopesissa, Qld, Australiassa
ilmestyvä "Suomi"-Iehti julkaisi
hlfelmikuuh 8 päivän numerossaan
V. 1967 nimimerkki "U. P . K:nen"
kuvauksen sikäläisten vieraskielisten
lehtien asemasta ja totesi muun
ohella, että edellämainittu lehtii
mitä Suomen merimieslähetystön
taholta toimitetaan Australian ja
Uuden Seelannin suomalaisille, on
toiseksi vanhin Australiassa jatkuvasti
ilmestyvistä vieraskielisistä
lehdistä.
Kuten kirjoituksesta näkyy, help
poa ei ole pikkulehtien julkaiseminen
Äu.straliassakaan. Nimen
ötnaan Suomirlehdestä puheen oU
Ien kirjoittaja pitää~ merkittHvänä
seikkana sitä, että lehti on ilmestynyt
säännöllisesti 40 vuotta. Tämän
savutuksen ehtona on kuiteff"
kin ollut se, että lehden toimittaminen
on ollut "Merimiespastorei-minen
on ollut "merimiespastorei-den
asia'' minkä johdosta "toimi>
tukSesta ei ole tullut lehdelle eri
koisia taloudellista rasitusta", että
Feht^ä V>n painettukin "MerimW
lähetyksen suojissa ilman eri korvausta",
ja että "lehti on ollut
Australian suomalaisten ainoa yleis;
lehti". Siitä huolimatta kirjoittaja
sanoo, "nykyiselläänkään ei suomalaisjoukko
pystyisi kannattamaan
(lehteä) itsenäisenä yrityksenä.''
Nämä talousvaikeudet ovat hy
vin tuttuja seikkoja kaikille Ca
nadan ja myös Yhdysvaltain .suomalaisten
lehdille, vaikka niitä
tosiasioita ei kaikissa piireissä ole
avoimesti tunnustettukaan. Mainitusta
lehdestä lainattu oheinen;
kirjoitus : antaa mielenkiintoisen
kuvan Australian vieraskielisistä
lehdistä yleensä:
Tammikuun puolivälissä ilme.styi
Australian National University
Pressin kustantamana Miriam Gil;
sonin j a Jei-zy Zubnyckin kirjoit
tama teos: The Foreiijn-Language
Press i n Australia 1848—1964.
Teoksessa on lähinnä sosiologinen
tarkastelukulma vaikka siinä
onkin mielenkiintoisia katsauksia
Australian vieraskielisten lehtien
historiaan sekä erittäin arvokas
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd
176 S. Algoma Street Pori Arlhtur, Ontario
Mielenkiiioinen elämäkerta-mui^
elma käsittäen kolme osaa
Marita Salmela-Järvinen:
Kun se parasta on ollut
277 SIVUA — HINTA SID. $4.25
Martta Salmela-Jäi-vinen kuvaa muLstclmi-ssaan lapsuuttaan ja
varhaisnuoruuttaan. Varsinais:et tapahtumat alkavat siltä päivästä,
jolloin hän tuli HeLsinkiin seitsenvuotiaana, ja päättyvät hänen kol-manteentoLsta
ikävuoteensa, 1905:een. Hän ei ole arkal'lut, ei pyrkinyt
sUoittelemaan kuvastessaan lap.su utensa värikkäitä vuosia.
Niinpä tuloksena onkin harvlnal-s'en rehea'ä. riemastuttavan huumorin
väj-ittämä teos, Joka on valloittanut sekä lukijat että' arvostelijat
Runsas kuvitus ILsää teoksen arvoa.
Marita Salmela-Järvinen:
Alas lyötiin vanha maailma
.187 SIVUA — _ HINTA SID. $3.50
Martan mui-stolmat jatkuvat, "Kun se para.sta on ollut" päättyi
tytön viimeiseen koulukevääseen. Tässä hän. on kolmentoista ja astumassa
aikuisten maailmaan. Ensin pilaksi Grönlundin le.sk«''.le,
sitten Sirenin verstaaseen oppltytöksl. Ja kun kirjotetaan vuosi 1918;
hänellä on kolme lasta ja mies vankileirillä.
Martta Salmela-Järvinen:
Taipui vaan ei taittunut
185 SIVUA — HINTA SID. $4.25
Vuodesta 1918 eteenpäin aina talvisotaan a.sti. Muistelmiensa
kolmann-assa o-sas-sa Martta 'Salmela-Järvinen kertoo jälleen omasta
elämältään: tapaamme hänet töLssä Bi.annon leipomossa., halkosou-vLsr.
a .satamassa, äitinä, joka yksin huoltaa p&suettaan, vasta alkavana
poliittisena agitaattorina.
Oman elämäntarinan rinnalla muistelija antaa aslaPlsestl kiinno."?-
tavan ja värikkään raportin työväenliikkeen valheista, polllttisLsta
ristiriidoista, Joissa hän julistautuu maltillisen linjan kannattajaksi.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
vieraskielisten lähtien bibliografia.
Vanhin vieraskielinen lehti on saksalainen:
Die deutsche Post fuer
die australischen Colonien. Se ak
koi ilmestyä v. 1848. Saksalaiset
ovatkin olleet kaikkein tuotteliaimpia
lehtialalla sen jälkeen.
390 VIERASKIELISTÄ \
JULKAISUA
Yhteensä on ilmestynyt Austra.
liassa' toistasadan vuoden aikatia
390 erilaista vieraskielistä julkaisua.
Huomaan, että • luettelosta
puuttuvat vielä mm; k&ikki suomalaiset
monistetut lehdet, joita
niitäkin on j o vuoteen 1964 saakka
ollut useita sekä pari' muuta
painettua julkaisua. Tekijöiltä o l i
jäänyt huomioimatta myös rUotsä-
.lais-noi'ja!ainen—Horisonten, mikä
ilmestyy Jatkuvasti Melbournessa
Ruotsin Kirkon yhteydessä. Eestiläisillä
on ollut valtavan suuri julr
kaisutoiminta sodan jälkeen.
KAKSI RYHMÄÄ
Teoksesta aukeavat värikkäät nä-
Ttymät siirtolaisten maailmaan; Vie
raskielin^n lehdistö jaetaan oikeastaan
kahteen ryhmään: Vapaaehtoisten
siirtolaisten (voluntary Sett-leis)
ja pakolaissiiitolaisten (Em-igre)
lehdistöön. Kun lähemrtin
tutkitaan näiden ryhmien lehdistöä,
niitä asenteita, millä ne suh;
tautuvat yleisiin maailmanpolitiikan
muutoksiin, uutisiin vanhasta
maa-sta sekä suhtautumi.se<5ta Au.^t-raliaan,
huomataan selvä ero. Vapaaehtoisten
siirtolaislehtien asenne
on auttava; Pyritään kaikin tavoin
helpottamaan maahan muuttaneiden
hiljaista sopeutumista Ja
ymmärretään nuoremman polven
australialaistuminen. Kuitenkin toivotaan
toi5,enkin polven säilyttävän
yvielä vanhan kielen ja mielen.
Pakolaislchdistö on yleensä linnoittautunut
kaikkea muuttumista
vastaan. Siirtolaisuusaika käsitetään
vain pakolliseksi välivaiheeksi, jonka
jälkeen siirrytään takaisin kotiv
maahan. Vaikka lehtien asenne ei
olekaan vihamielinen tätä maata
kohtaan, on melkein kaikki huomio
kääntynyt menneisyyteen ja
Thalidomiden tuottajia vastaan
nostettu 83ryie Länsi-Saksassa
Aagen, Lansi-Saksa. — Viiden vuoden
tutkimusten jSlkeea nostettiin tiis-r
taina rikos-syytteet rauhoituslääkkeon
thalidomiden tuottajia vastaan. Thali
domiden katsotaan vaikuttaneen cpä-muodostu.
neitten vauvojen syntynii- ]
.seen. kautta maailman.-
Valticnsyyttäjä ilmoitti nostaneensa
syytökset huolimattomuudesta, tahai •
isesta ruumiinvammojen aheuttami
sesta sekä huolimattomuuden aiheut- j
lamasta miestaposta Chemis Gruener.-
thal farmaseutti-yhtiön yhdeksää toi
mihenkilöä ja tiedemiestä vastaan.
Yhtiö tuotti ja myi tätä rauhoit is-lääkettä
Länsi-Saksassa vuodesta 1?57 i
aina vuoteen 1961, kunnes eräs hälyt
tynyt lastenlääkäri, tri. Widu: ng
"omaan maahan".
Jatkuvasti ilmestyvistä lehdistä
orv ranskalainen Le Courrief A«9t-rjiilen
vanhin. Se aikoi llmeityä v.
1892. Sen säilyhiiäeen lienee monia
syitä. Eräs tärkeä tekijä on
se, että l\nstraliasBa b'ärra.4tetaan
paljon " ranskan opiskelua, -Lehdestä
saädaaii hyvää kieliharjoitusta.
Ranskalaista lehteä menee melkoisesti
Tyyrienineren ranskalaiseen
Satii'istoön ja sdta-aikhna se oli
koko Tyyhcnmeren virallinen ranskalainen
lehti.
SUOMI-LEIITI
TOISEKSI VANHIN
Meitä kaikkia kiinnostaa hubnin-ta,
että Suomi-lehti oh toiseksi vanhin
jaitkUvasti ilhtcstyvistä 'vi<iras-kielisistä
lehdistä! Sen ehslnimäi-neh
numero ilmestyi maaliskuussa
1926; Sydneyssä on kreikkalainen
Hellenic Herald alkanut' ilmestyä
myös samana viidnna mufta va^ta
maiTaskuussa. Olen huotiiannut
usöista eri yhteyksistä .sen toimittajan
kehiivan- lehteään vanhim-ihaksi
vieraskieliseksi .'lehdeksi
Australiassa. On hauskaa tietää,
että sentään olemhie ennen sitä.
L E H D E T LYHYTIKÄISIÄ
Veisi pitkään selostaa vieraskielisten
lehtien syntymä- ja kuolema-historiaa.
Yleensä vieraskieliset
lehdet ovat hyvin lyhytikäisiä. Ennenkaikkea
taloudelliset syyt lopettavat.
Vieraskielinen lehti kuolee
joko itsemurhaan tai näivetys-tautiin
(suicide or obsolescence).
On yleensä merkille pantavaa,
että eteläeurooppalaisia lukuunottamatta
vieraskieliset lehdet eivät
• I .
Lauantai, mäallsk. 18 p, — Saturday, Mar. 18,1967 Sivu 3
ole tämänkaltaisten varsinaisten
päivittäin ilmestyvien uutislehtien
korvikkeita' (substitute). Niitä kannatetaan
joistain muista syistä kuin
pelkästä iiutisnalästä.
SUOmiLEHDEN
TULEVAISUUDESTA
Tulen joskus myöhemmin paliJa-
(Jatkuu sivulla 4)
Ida AMgren kuoli
Port Arthurissa
Fort Arthur. — Ida Ahlgren kuoli
täällä sairaalassa tiistaina, maaliskuun
14 päivänä. H ä n oli syntynyt
Suonenjoella, Suomessa j a oli kuollessaan
75-vuotia.s. Hän saapui Ca-nadaan
vuonna 1923, asettuen ensiksi
asumaan South Porcupineen,
josta hän muuti Port Arthuriin
vuonna 1949. Hän toimi erittäin
ahkerasti CSJ:n riveissä Pohjois-
Ontariossa ja myös täällä erikoisesti
näyttämöllä ja laulukuorossa.
Hautaus toimitetaan Everest hautaustoimistosta
hiuantaina, maaliskuun
18 päivänä kello 11 aamupäivällä.
Kaiku-kuoro laulaa jäähyväisiksi
uutteralle joukosta poistuneelle jäsenelleen;
— A T H .
Lenz huomioi .sen synnynnäisesti «pä-muodostuneitten
vauvojen mah lolli-seksi
aiheuttajaksi.
Viisi päivää sen jälkeen kun tämä
lääkäri antoi raporttinsa läpkelietccl-lisessä
konferen.s.sis.sa marra.ski;i!s.sa
vuonna 1%1 lopetettiin tämän iääk
keen myynti Länsi-Saksas.sa.
Ulkomaiset yhtiöt, joilla oli Gruen-enthaltn
lupakirja lääkkeen tuotantoon
tekivät pian samoin ja yhdeksän kuukauden
kulue.s.sa laski synnynnäi.sesti
epämuodostuneitten vauvojen aalto.
Arvioidaan, että raajarikkoisten vau.
vojen maailmanlaajuinen lukumäärä
riousee aina 6,500 vaikkakin pääsyyttäjä,
Henrich Gierlich sanoi hikumää-1
rän olevan 5.000.
Helsinki. — Tasavallan presidentin,
valinnassa saattaisi tulla kysymykseen
.sellainenkin vaihtoehto,
että kansa suoraan valitsisi presi- i
dentin .sanoi kansnncduslaj;i Valde |
Nevalainen: (sd) puhuessaan sun-'
nunlaina Liek.sa.ssa.
Jos tällainen kansanvaali on toteuttamiskelpoinen,
sosialidemo-:
kraatit ovat tässäkin suhtocs.sa
valmiit laajentamaan kansanvalta;), ^
huomautti Nevalainen. j
UUSI MS. KUNGSHOLM
TOUKOKUUN 17,1967
NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN
.'Edelleen: -
Götelx)rgi.s(.i---Tukl)olma.'in yöjunalla makuupaikkoineen
Tukhölmasia-HelsmkiinS.S. BIRGER JARtrlaivalla : ,
HELSINKIIN SAAVUTAAN TOUKOKUUN 27.
Turistiluokan hinnat:
New York-Göteborg, alkaen US $280.-l/2R.T.;US .$29.5.-^ohe vvay.
5 %:n aicnnus meno/paluuHpusta, jos matkustatte tonkok.17 ja:
palaatte heinäk.ll. Myöhemmillä laivavuoroilla palate.s.sa;
alennus vain menolipun hinnasta.
Göteborg-Helsinki, U.S. $50.-sisältyen tähän mm. matkat, toisen
luokan makuupaikka yöjunassa Göteborg-Tukholma, toi.sen
luokan hyftipaikka Tukholma-Helsinki sekä kaikki at(;riat. Jos
halutaan I luokan hyttipaikka Tukholma-Helsinki, ou lisämaksu
U.S.$5.-
Matkatavarat suoraan New Yorkista HeLsinkiin. Matkustaja voi
maksutta viedä New-Yorkista Göteborgiin raskasta matkatavaraa,
arkkuja, yms. kaikkiaan 270 Ibs. Ruotsin rautatiellä, ja
Suomen laivalla pieni lisämaksu, mikä maksetaan Ne\N' Yorkin
laivalaiturilla laivan lähtöpäivänä. Kaikki hyttiin menovöt matkalaukut
yms. menevät maksutta.
• SSästätte, kun ei tarvitse maksaa hotelliyiipyniisisfjifikit
ruoka-aterioista. Paikat New Yorkista Helsinkiin voidaan
. varata ja liput ostaa täällä.
Matkanlohtajana SAL:n
Montrealin konttorin johtaja
Mr. Carl E Waselius ja
hänen apunaan matkane-mäntänä
Mrs. Sylvia Aarnio
New Jerseystä.
Muut laivavuorot V. 1967.
New York-Göteborg Göteborg-New York
GRIPSHOLM.
toukok. 2 . ke-säk. 3, kesäk. 2 8 ,
heinäk. 21. elok. 1 6 .
, KUNGSHOLM, toukok. 17
'elok. 2G. syysk. 21, jouluk. 4 .
GRIPSHOLM,
toukok. 24, kesäk. 17 heinäk.;
11, ciok. 5, elok. 28, jouluk. 11
KUNGSHOLM, V
kesäk, 8, syysk. 12, jöiiluk. 27.
Kiirehtikää t e k e m ä ä n paikkavarauksenne joko
matkatoimistonne kautta ta* suoraan
Swedisli Ägtierican Line
THE VVHITE VIKING FLEET
. Ships under Swedisti Registry
.MONTKi:AL 1. Q l i : . , C A N A D A . . . . . . :. . . .46.5 St. .fohn Street
VA. \ f :()rVFR. M. ( ' . ; C A N A D . V . . . . . . S G G West Hastings Street •
AVlNNirrCG :j. MAN. t ANAIJA t)nl>l S.S. Affcv.. 325 Logan .avenue
!!!il!;illllllll!lllili!llllllllllllll!liilllllllll!l!:iR!lllllll!^
H E L E X T A R V A I N E \
YK-Yhdistyneet tohsokun -
not-on 24.TO. 19^5 pefustet-lu
konsoinvölinen Janestö.
MIKA ONYX 7 ".
YK on oinoo poikko, mfesä suuret lo pienet, köyhät la r*.
koot maat kohtoovat toisensa, nxjtto YK ei voi tehdo
enempoo, kuin mito eri rrnjiden hallitukset yhdessj
holuavot. YK ti voi sadtod lokvjo, se on moopollon eri
moitten polveluksessa oleva elin, joka voi vain vahan
Oikoonsoado ilmon noiden moiden antomoa tukee
\
Useimmot moapollöfl maot ovat YK; n idseniö jo lohet -
tovot edustajansa ."mooil manporlament II m," yleisko.
Koukseen, joka tavallisesti kokoontuu kerron vuodtsBo
I867ll&67
%
%
*
.* *
>
'f
KIRJALLISHISTORIALLINEN
TUTKIMUS TULENKANTAJISTA
Kerttu Saarenheimo:
TULENKANTAJAT
Tohtori Kerttu Saarenheimon teos on •eu.simmälnen yhteinen kirjallishistoriallinen
tutkimus tulenkantnJLsta. Esityksen runkona o t
303 SIVUA — HINTA SID. $5.9$
Ryhmän vaiheita Ja kirjallisia teemoja 1920-Juvulla
Runsas kuvitus —
rj'hmän kehityksen kolmivaihejaottelu, jonka professori Lauri Viljanen
hahmotteli luonnehtlessaan kirjallisuutemme 1920-lukua Yleisradiossa
järj*estetyfisa . keakustelusarjassA. Ensin on Nuoren Voiman^
kausi, sitten suuren hurmion kausi ja lopuksi päädyttiin etsimään
nykyaikaa. Näis.sä pulttel-saa kirjoittaja — Valtion humani.stisen toimikunnan
tutkija ja Turun YJlopiston dosentti —'tarka.stelee 20-.
luvun'lyyristen aiheiden värikästä kaleidoskooppia, jos.sa heijastuu
mi%in kauhukuvitelmia ja lahoavien lehtien tuoksua, milloin raivoisaa
elämännälkää, vkfiotiikkaa, satua tai koneromnntiikkaa.
Iloisen 20-luvun kirjavia virikkeitä tutldessaan tri Saarenheimo
laajentaa samiilla näkökulmaa kirjoista kirjailijoihin, heidän tau.s-taansa
Ja harrastuksiinsa, ystavyy5.suhtel.siin ja hilpeään .••euru.stc-luun.
Painamattomat lähteet, ennen kaikkea ryhmän Jäsenten välinen
kirjeenvaihto ja haastattelut ovat tuoneet esiin run.saastl ennen
tuntematonta materiaalin. Keskeisiä hahmoja ovat Onni Halla* Yrjti
Jylhä, Uuno Kallas, Arvi Kivinuia, P. Mustapää, Olavi Pnavolnln-en,
nmarl Pimiä, Elina Vaara, Erkki Ja Katri VaJa. Mika VValtnri ja
Lauri Viljanen. Heidän lisäkseen tapaamme ryhmään vrtljemmlr liittyneitä,
kirjailijoita, taiteilijoita ja kriitikolta.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Canadan historiaa
(Jatkoa)
43. OSA
Niin kauan kun brittiläiset tarvitsivat intiaanien
apua monissa sodissa Yhdysvaltoja ja Ranskaa
vastaan, heitä oltiin kohtelevinaan tasa-arvoi-sena
itsenäisenä kansana, joilla oli oikeus asua Ca-nadassa
ja omistaa ne maaseudut, jotka olivat satoja
vuosia olleet heimojen asuhto- ja metsästy.s-alueina.
Samanaikaisesti kun vallitseva luokka näennäisesti
piti alkuasukkaita liittolaisinaan, hyväksyttiin
Englannissa laki, jossa Intiaanit ja eskimot
määrättiin Britannian haililukst^n alamaisiksi ja perustettiin
erikoinen alkuasukkaiden huoltoyhdistys,
josta kuitenkaan maan asukkaille ei mitään ilmoitettu.
Intiaanien "trealy" .sopimus, jossa määrätyt suuret
maa-alueet jaettiih eri heimoille, olikin salakavalaa
petkutusta; sillä sopimuksessa sanottiin että
"maat annetaan alkuasukkaille asuttavaksi, mutta
omistus kuuluu Britannialle", siis intiaanien oikeudet
olivat melkein mitättömiä. Yleinen mielipide
olikin, että hallitseva luokka pitää alkuasukkaita
tasa-arvoLsina kansalaisina, jotka ovat hyviä liittolaisia
niin kauan kuin se on tarpeellista, joka takaa
kauppiaille turvan turkisalueilla ja turvan j;aja-mailla
hyökkääjiä vastaan.
Amerikan vallankumouksen jälkeen, "Jossa intiaanien
voimat olivat brittiläisten puolella, rauh.nn-neuvotteluis.
sa annettiin Amerikalle maat Fort Stan-wyxln
ympärillä, joka oli luvattu Mohawk heimoille.
Tästä petkutuksesta alkuasukkaat katkeroituivat
ja Mohavvkkien päällikkö .Joseph Brant koko heimon
puolesta antoi hallitukselle vastalauseen. "Kuinka
voi kuningas teeskennellä että hän voi antaa
pois maat, jotka ci kuulu hänelle, kuinka voi Amerikka
ottaa vastaan maat, joihin Britannian hallituksella
fei ole oikeutta? Me olemme kuninkaan
liittolaisia, me emmö ole kenenkään alamaisia, emmekä
hyväksy tällaista häpeällistä kohtelua. Me
emme odota mitään erikoi.^ita suosiota kummaltakaan
puolelta, koska me olemme maamme omistajia;
me emme aloita riitaa, mutta me puolustamme
omaamme. Jos kunlnga.s on antanut pois meidän
kotiseutumme, on se julma vääryys. Miksi eivät
valkoiset miehet elä sen kristittyjen opin mukaan,
jota ovat meillekin opettaneet; onko tämä sitä
veljeyttä mitä meille on luvattu."
IIIIIII
Hallituksen edustajat saivat kuitenkin intiaanit
suostutelluksi muuttamaan kjiuemniaksi pohjoiseen;
jossa heille annettiin suurempi maa-ala. joka kuitenkin
vuosien aikana vähilellen monenlaisten teko-
.syiden muodossa otettiin heillä pois.
Kun Upper Canada (Ontario) avattiin maakunnaksi,
yhä suurempia siirtolaisjoukkoja tuli Cana-daan
Amerikasta. Heille jaettiin suuria maa-aloja
joita otettiin intiaaneilta pakkoluvutuksella, ja näin
joutuivat heimot pakkautumaan aina pieneneviin
alueisiin. Toiset heimot kylmästi kieltäytyivät maatansa
myymästä, niinkuin suuri Tecumseth sanoi
"m.vydäkö maata? Miksi ei samalla myydä taivaan
pilviä, meren aaltoja j a suuria putouksia? E i , kukaan
ei voi niitä myydä, sillä Suuri Henki valmisti
ne kaikki jokaisen lapsensa hyödyksi." Mutta monenlaisilla
lupauksilla näitä yksinkertaisia luonnon
lapsia oli helppo pettää, ja hallituksen maiden ostajat
saivat haltuunsa suuret osat maakuntaa. Kolme
miljoonaa eekkeriä ostettiin Mi.ssisauga heimolta.
Josta luvattiin vuotuinen maksu 1.180 puntaa ja
York vaalipiiri, joka nyt kjsittäii Metropolitan Toronton
ja sen" ympäristön, 2.50,850 eekkeriä ostettiin
kolmella punnalla.
Asiakirjoissa sanotaan, että maat myytiin alkuasukkaiden
hyödyksi, kosk:i he eivät olisi voineet
koskaan aloittaa mitään py.syvää teollisuutta ja viljelyä,
mutta tosiasiana tuntuu että tämä kaikki oli
Jfaillistettua varkautta, alkuasukkaiden riistoa, joka
tosiasia selvästi tälläkin päivänä on nähtävissä.
Suurimmat maa-alueet annettiin niille miehille,
jotka olivat olleet upseerina Britannian sotavoimissa
Amerikan vallankumouksen aikana. Toiset maatilat
olivat tuhansien eekkereidcMi suurui.sin ja hallitus
antoi omistajille sotamiehiä raivaamaan maata.
Myöskin etuoikeutetu.ssa luokassa olivat cnti.sot suurtilojen
omistajat, jotka olivat joutumu't uskollisuudesta
Britanniaan jättämään suuret omaisuutensa
kun he lähtivät maanpakoon. M.vöskin tuli Amerikasta
monia saksalaisia ja hollantilaisia perheitä;
suurin o.sa Penn-sylvanian osavaltiosta,' joiden tarmokkuudella
suuret metsät raivattiin viljelyksiksi,
sahalaitoksia rakennettiin ja niin vähitellen syntyi
uusia kyliä Ontario järvestä pohjoiseen.
Viiden vuoden aikana tuli Canadaan y l i 30,000l
uutta asukasta, joista suurin osa j ä i asumaan Upper
Canadaan.
(Jatkuu)
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 18, 1967 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1967-03-18 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus670318 |
Description
| Title | 1967-03-18-03 |
| OCR text |
VANCOUVERIN KMMISIA
Vancouver. — Kävellessäni viime
sunnuntaina kokoukseen Clinton
haalille ihailin noita vuoria, jotka
ovat toisella puolen " lahden. Ne
Jiäyttivät hyvin" kauniilta valkoisen
lumen peittäminä ja kirkkaan auringon
loisteessa. Satoi täällä alempanakin
vähäsen lunta^ vaan kun
maa oli lämmin niin se suli nopeasti
pois ja kevään kukkaset laas
luovat iloa,ihmisille.
CSJ:n Vaucouverin osaston kuukausikokouksessa
oli useita ktilt-tuuri
asioita käsiteltävänä. Tämä
suurien juhlien vuosi innostaa kaikkia
työhön ja toimintaan meidän
kaikkien yhteisen asiamme puolesta.
Liittykää toimintaan mukaan.
X X X
Pitkänä perjantaina inaaliskuun
24. päivä kello 2 iltapäivällä on
haalilla laatikkopäivälliset ja pelataan
seurapelejä,
X X X
Perjantaina huhtikuun 7. päivä
kello 8_ illalla tulee Työmies-Eteen-päin
lehden toimittaja, Mikko
Västilä puhumaan nykyisestä maailman
tilanteesta j a koko maailmaa
Uhkaavasta vaarasta Vietnamin sodan
johdosta. Kaikille tärkeä tilaisuus.
Saapukaa kuulemaan suurella
joukolla.
X X X
Canadan sata-vuotisjuhlan näytelmä
'Kalle Aaltosen Morsian"
käsittäen 3 osaa j a 5 kuvaelmaa, on
merimieshupailu lauluineen ja
tansseineen. Se on mukailtu Aino
Pekkarisen: romaanista. Esitetään
huhtikuun 16. päivä kello 2 iltapäivällä.
Tällaista näytelmää saadaan
t ä ä l l ä harvoin nähdä. Se on suuritöinen
ja arvokas saavutus. Siinä on
Vancouverin parhaat näyttelijävoi-mat.
Sen johtaa kaikille hyvin tunnettu
vanha veteraani, innostusta
sairaudestaan huolimatta uhkuva,
Vilho Nyberg. Toivomme silloin, että
saamme vieraita läheltä j a kaukaa
aina Floridaa, Kaliforniaa ja:
Washingtonia myöten, ynnä muualta.
Tervetuloa.
X X X
Äitien päivää juhlitaan toukokuun
14. päivä. Lapset ja nuoret tulevat
antamaan ohjelmaa.
X X X
Kevään ensimmäinen sata-vuotis
ja 50-vuotisjuhla piknikki on "Sam-polassa"
Websters Cornerissä" tou*
kokuun 21. päivä. Juhlitaan samalla
kalastajien pohjoiseen kalastus^
matkalle lähtiäisiä. Kalastajat l u pautuivat
lahjoittamaan kalaa, e(tä
saadaan syödä tuore lohikeitto.
•Pelataan seurapelejä. Lisäksi urheilua
y.m.
X X X
Lehtikomitea lahjoitti $100. Vapauden
ja L i e k i n paperi rahastoon
ja on myös saanut yksityislahjoituk-sia
ja ne ovat olleet hyvin tervetulleita.
X X X
Kiitos käynnistänne Cambien
näyttelijät ja ystävät Clinton haal
i l l a maaliskuun 11. päivä. Tieten-kin
se antoi virkistystä vierailijoille
samoin kuin paikkakuntalaisille^
kin. Nautimme ohjelmastanne ja
mikä ilo, että oli nuorispa mukana-soitellen
i a laulellen. Siitä runosta
jäi mieleeni kohta; "Milloin ihminen
kaunein on?" Tuohon kysymyk-seen
voisi vaikka Liekin palstoilla
kirjoittaa vastauksia. Tervetuloa
toistenkin. T. M .
Suomi-lehti Äustr^iian Yob^ksi vanhin
j a f M i l ^ f f i t vi^aMittöfi m
HILLPORT TAXI
Eugene Peterson, omislaja
SUOMEA PUHUVAT AJURlf
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
Rakentajat!
Mdltt iaättc kalkenlftUa
rakeimiistarpeiU.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT WILUAM) LTD.
HJiNKILÖKUNNAN OMISTA» .
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvelustaaxf'
Puhelin 623-7469
i18 Stmpflon St Fort Wnilmin
Yhteinen
vappujuhla
puheen aiheena
irelsinki, ,(STT). ^Vasemmiston
yhteisiä vappujuhlia ehdotti
Sos.-dem. liiton puoluesihteeri
Torsti Toivonen puhuessaan lauantaina
Kalannissa.
Edelleen Toivonen toivoi puheessaan
vasemmistno yhteisesiintymistä
erilaisissa vaaleissa.
Puheessaan Toivonen ehdotti,
e t t ä tämän vuoden vappujuhlat
järjestettäisiin vasemmi.ston yhteisinä
tilaisuuksina, joissa jokaisen
mukana olevan puolueen edustajalle
varataan aika puheen j a myös
asiapitoisen selostuksen antamiseen.
Puheiden pääaiheista aina
voidaan sopia. Lisäksi Toivonen
huomautti puheessaan, että hallitusvastuussa
olevien työväenryh-mien
pitää jo hyvissä ajoin tämän
vuoden syksyyn mennessä pystyä
rakentamaan sellainen ohjelma,
millä valtion talous lopultakin saadaan
kestävälle pohjalle j a millä
tavoin ensi vuoden talousarvio rakennetaan
siten, että ensi vuoden
työllisyyskysymys tulee olennaisesti
nykyistä paremmin hoidetuksi.
Sosiaalisessa lainsäädännössä on
myös puutteita^ joissa on pikaisen
parantamisen varaa.
Lauantai-sesa puheessaan Toivonen
arvioi, että presidentin vaali
vuoden 1968 alussa suoritetaan, i l meisesti
normaali järjestyksessä. Sa
man vuoden lopulla on kunnallisvaalit.
Näistä ensinmainittuja. paitsi
muuta, voi pitää eräänlaisena
kokeilukenttänä työväenliikkeen
yhteisestä esiintymisestä, jos työväenpuolueet
yhdessä keskustapuolueen
kanssa muodostavat yhteisen
vaaliliiton nykyisen presidentin
uudelleen valitsemisen puolesta, sanoi
Toivonen.
Greertslopesissa, Qld, Australiassa
ilmestyvä "Suomi"-Iehti julkaisi
hlfelmikuuh 8 päivän numerossaan
V. 1967 nimimerkki "U. P . K:nen"
kuvauksen sikäläisten vieraskielisten
lehtien asemasta ja totesi muun
ohella, että edellämainittu lehtii
mitä Suomen merimieslähetystön
taholta toimitetaan Australian ja
Uuden Seelannin suomalaisille, on
toiseksi vanhin Australiassa jatkuvasti
ilmestyvistä vieraskielisistä
lehdistä.
Kuten kirjoituksesta näkyy, help
poa ei ole pikkulehtien julkaiseminen
Äu.straliassakaan. Nimen
ötnaan Suomirlehdestä puheen oU
Ien kirjoittaja pitää~ merkittHvänä
seikkana sitä, että lehti on ilmestynyt
säännöllisesti 40 vuotta. Tämän
savutuksen ehtona on kuiteff"
kin ollut se, että lehden toimittaminen
on ollut "Merimiespastorei-minen
on ollut "merimiespastorei-den
asia'' minkä johdosta "toimi>
tukSesta ei ole tullut lehdelle eri
koisia taloudellista rasitusta", että
Feht^ä V>n painettukin "MerimW
lähetyksen suojissa ilman eri korvausta",
ja että "lehti on ollut
Australian suomalaisten ainoa yleis;
lehti". Siitä huolimatta kirjoittaja
sanoo, "nykyiselläänkään ei suomalaisjoukko
pystyisi kannattamaan
(lehteä) itsenäisenä yrityksenä.''
Nämä talousvaikeudet ovat hy
vin tuttuja seikkoja kaikille Ca
nadan ja myös Yhdysvaltain .suomalaisten
lehdille, vaikka niitä
tosiasioita ei kaikissa piireissä ole
avoimesti tunnustettukaan. Mainitusta
lehdestä lainattu oheinen;
kirjoitus : antaa mielenkiintoisen
kuvan Australian vieraskielisistä
lehdistä yleensä:
Tammikuun puolivälissä ilme.styi
Australian National University
Pressin kustantamana Miriam Gil;
sonin j a Jei-zy Zubnyckin kirjoit
tama teos: The Foreiijn-Language
Press i n Australia 1848—1964.
Teoksessa on lähinnä sosiologinen
tarkastelukulma vaikka siinä
onkin mielenkiintoisia katsauksia
Australian vieraskielisten lehtien
historiaan sekä erittäin arvokas
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd
176 S. Algoma Street Pori Arlhtur, Ontario
Mielenkiiioinen elämäkerta-mui^
elma käsittäen kolme osaa
Marita Salmela-Järvinen:
Kun se parasta on ollut
277 SIVUA — HINTA SID. $4.25
Martta Salmela-Jäi-vinen kuvaa muLstclmi-ssaan lapsuuttaan ja
varhaisnuoruuttaan. Varsinais:et tapahtumat alkavat siltä päivästä,
jolloin hän tuli HeLsinkiin seitsenvuotiaana, ja päättyvät hänen kol-manteentoLsta
ikävuoteensa, 1905:een. Hän ei ole arkal'lut, ei pyrkinyt
sUoittelemaan kuvastessaan lap.su utensa värikkäitä vuosia.
Niinpä tuloksena onkin harvlnal-s'en rehea'ä. riemastuttavan huumorin
väj-ittämä teos, Joka on valloittanut sekä lukijat että' arvostelijat
Runsas kuvitus ILsää teoksen arvoa.
Marita Salmela-Järvinen:
Alas lyötiin vanha maailma
.187 SIVUA — _ HINTA SID. $3.50
Martan mui-stolmat jatkuvat, "Kun se para.sta on ollut" päättyi
tytön viimeiseen koulukevääseen. Tässä hän. on kolmentoista ja astumassa
aikuisten maailmaan. Ensin pilaksi Grönlundin le.sk«''.le,
sitten Sirenin verstaaseen oppltytöksl. Ja kun kirjotetaan vuosi 1918;
hänellä on kolme lasta ja mies vankileirillä.
Martta Salmela-Järvinen:
Taipui vaan ei taittunut
185 SIVUA — HINTA SID. $4.25
Vuodesta 1918 eteenpäin aina talvisotaan a.sti. Muistelmiensa
kolmann-assa o-sas-sa Martta 'Salmela-Järvinen kertoo jälleen omasta
elämältään: tapaamme hänet töLssä Bi.annon leipomossa., halkosou-vLsr.
a .satamassa, äitinä, joka yksin huoltaa p&suettaan, vasta alkavana
poliittisena agitaattorina.
Oman elämäntarinan rinnalla muistelija antaa aslaPlsestl kiinno."?-
tavan ja värikkään raportin työväenliikkeen valheista, polllttisLsta
ristiriidoista, Joissa hän julistautuu maltillisen linjan kannattajaksi.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
vieraskielisten lähtien bibliografia.
Vanhin vieraskielinen lehti on saksalainen:
Die deutsche Post fuer
die australischen Colonien. Se ak
koi ilmestyä v. 1848. Saksalaiset
ovatkin olleet kaikkein tuotteliaimpia
lehtialalla sen jälkeen.
390 VIERASKIELISTÄ \
JULKAISUA
Yhteensä on ilmestynyt Austra.
liassa' toistasadan vuoden aikatia
390 erilaista vieraskielistä julkaisua.
Huomaan, että • luettelosta
puuttuvat vielä mm; k&ikki suomalaiset
monistetut lehdet, joita
niitäkin on j o vuoteen 1964 saakka
ollut useita sekä pari' muuta
painettua julkaisua. Tekijöiltä o l i
jäänyt huomioimatta myös rUotsä-
.lais-noi'ja!ainen—Horisonten, mikä
ilmestyy Jatkuvasti Melbournessa
Ruotsin Kirkon yhteydessä. Eestiläisillä
on ollut valtavan suuri julr
kaisutoiminta sodan jälkeen.
KAKSI RYHMÄÄ
Teoksesta aukeavat värikkäät nä-
Ttymät siirtolaisten maailmaan; Vie
raskielin^n lehdistö jaetaan oikeastaan
kahteen ryhmään: Vapaaehtoisten
siirtolaisten (voluntary Sett-leis)
ja pakolaissiiitolaisten (Em-igre)
lehdistöön. Kun lähemrtin
tutkitaan näiden ryhmien lehdistöä,
niitä asenteita, millä ne suh;
tautuvat yleisiin maailmanpolitiikan
muutoksiin, uutisiin vanhasta
maa-sta sekä suhtautumi.se<5ta Au.^t-raliaan,
huomataan selvä ero. Vapaaehtoisten
siirtolaislehtien asenne
on auttava; Pyritään kaikin tavoin
helpottamaan maahan muuttaneiden
hiljaista sopeutumista Ja
ymmärretään nuoremman polven
australialaistuminen. Kuitenkin toivotaan
toi5,enkin polven säilyttävän
yvielä vanhan kielen ja mielen.
Pakolaislchdistö on yleensä linnoittautunut
kaikkea muuttumista
vastaan. Siirtolaisuusaika käsitetään
vain pakolliseksi välivaiheeksi, jonka
jälkeen siirrytään takaisin kotiv
maahan. Vaikka lehtien asenne ei
olekaan vihamielinen tätä maata
kohtaan, on melkein kaikki huomio
kääntynyt menneisyyteen ja
Thalidomiden tuottajia vastaan
nostettu 83ryie Länsi-Saksassa
Aagen, Lansi-Saksa. — Viiden vuoden
tutkimusten jSlkeea nostettiin tiis-r
taina rikos-syytteet rauhoituslääkkeon
thalidomiden tuottajia vastaan. Thali
domiden katsotaan vaikuttaneen cpä-muodostu.
neitten vauvojen syntynii- ]
.seen. kautta maailman.-
Valticnsyyttäjä ilmoitti nostaneensa
syytökset huolimattomuudesta, tahai •
isesta ruumiinvammojen aheuttami
sesta sekä huolimattomuuden aiheut- j
lamasta miestaposta Chemis Gruener.-
thal farmaseutti-yhtiön yhdeksää toi
mihenkilöä ja tiedemiestä vastaan.
Yhtiö tuotti ja myi tätä rauhoit is-lääkettä
Länsi-Saksassa vuodesta 1?57 i
aina vuoteen 1961, kunnes eräs hälyt
tynyt lastenlääkäri, tri. Widu: ng
"omaan maahan".
Jatkuvasti ilmestyvistä lehdistä
orv ranskalainen Le Courrief A«9t-rjiilen
vanhin. Se aikoi llmeityä v.
1892. Sen säilyhiiäeen lienee monia
syitä. Eräs tärkeä tekijä on
se, että l\nstraliasBa b'ärra.4tetaan
paljon " ranskan opiskelua, -Lehdestä
saädaaii hyvää kieliharjoitusta.
Ranskalaista lehteä menee melkoisesti
Tyyrienineren ranskalaiseen
Satii'istoön ja sdta-aikhna se oli
koko Tyyhcnmeren virallinen ranskalainen
lehti.
SUOMI-LEIITI
TOISEKSI VANHIN
Meitä kaikkia kiinnostaa hubnin-ta,
että Suomi-lehti oh toiseksi vanhin
jaitkUvasti ilhtcstyvistä 'vi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-03-18-03
