Vapaus, February 23, 1956

              filukelirottoMksi
suOerl. Wcs «antee, nUca» syt
^nidysvBltAin amstöfiriurb
.oOceiiteen sUtä^^^ mainittu
Julisti Mnet eUnkautlsesti
JttoksJJaaa.
Isantees saootaaa vastaanottaneen
i^»5% kilpailuista: 1 ^ doUa-i
oaö^evan rabamfiärän yli saUlttu-kulunkien.
st^en jjiaras aika niaililla on
l>^,^ranen yMeoSt toiveenaan on
, neUän minuutin zajan rlkkomir^
mikä on ^kuitenkib'Jäänyt teke^
ätta^ ^ l i ä n on eUnkautlsesti k i l -
l u k ^ t o n ^ dlei; Yhdysvaltain s i -
kumoaamatöSriurbeiluUl»
Santeen lalnoplllfsCT
toimii <3iule8 P ; Griiiaäs^^
llä(6riurheilulUton : Johtokunta
tämän; päätmcsenSanteen kiljiai^
mmo Ii^ppipäjsi h y v i n
llsbpemliic, M U ^ > - : äiuomen olym-
^laishlihtäj%; E s t o Slbnu^^ suotit-.
[täkäläisen hUhtoklublnSucide HU-^
(itsemurhamäen) Tmäessä 243 J a -
pituisen ennätyshypyn.
voitti :A-saijanmestaruu-
226J5 pisteen tuloksella. h
aisempi; liEdipemingin 'i'tsem^^
ennätys oli 237 jalkaa Ja
oli 'Wlllnim B a s n ^ nimissä;
lussen Jäi' Jauantalsissa kilpai-
. vildennäcsi J a siunfm£aina töi-;
t Monubön Jälkeoi.
lukelvottomaksi Julistamiseksi' S4 la»
nälä 1 vastaan ~^ J a t&hä&~s>emin8&
Yhdysvaltain amatOöriuxheiloUiito' e i
ole koskaan vielfi hävinnyt-tSaaSnta-p
a ^ oikeusjuttua.
Yhdysvaltain amatöfiriuzheihilutto
oikeuttaa urheilijalle matioäaalut Ja
tt2 päivässä kulunkeja vatten^silitta
Santeeta syytettiin, että hän ön R i i t ­tänyt.
tämän rajan 'yllämainitulla
summalla V. 19S5 kilpailuissa.
UnfkarHainen. emigrantti
pa! l a n n M t u J k 0 t i m a a l i a i i sa
Joku aika sitten t l n k a i ^ palasi <iit.
komaUta palkallisten nuCatöloosisäh-tien
puolueen eräs entinen ^ Johtaja
f ^ e n z £^ryesL jlAUsunnossaan^no-maläidlstöUe
BpryesI Kertoo palan­neensa
kotimaatansa käytt&en h y ­väkseen^
T7nkarin kansantasavallan
puhemiehistön' julistamaa armah­dusta.
; i R a n s k a s s a ' . o l e v i s t a un­karilaisista
emingrantelsta, äinotaan
hänen lausullnossaän; el tmme^Jnks^^
rissa vallitsevaa todelllstjEt tnsömetta
j a Ilkeämielisen propagandattlvalku-tukses^
suhtautuu vielä epäilevästi
kotimaatian palaamisen mahdollisuu­teen.
'Mutta yhä suurempi luku im'-
karilaisia pääsee • tietenkin varmira-teen,
samoin kuin minäkin, siitä; ettei
emingranteilla ole eikä voi olla m i ­tään
tulevaisuutta.
Parhaat sydämelliset omittelttmme
Lois ja Leo Niemelle
heiään avioliittonsa alkamisen johdosta
f
Mr. Ja mrs. C . Lawrence
Irma Ja-Aate^Retalkätaen
Dorothy, Allan, K e r t ^ J a
nrbivo Torvi
Kautfolset , '
Taisto Tamminen"
Nancy, Vieho j a John
filsle Ja E l i £taio
Manda Ja A r v i Sai»
Uartta HeUn
laolet Ja Chas' Tinrpeinen Ja
' ^ perh©^"
Bronda. Shirley Ja >ToIm
Piispanen
Alek Manninen
Tyyne f j a Toivo Bauhanen
Binilänta, > - J ,
Idiä Ja Ttnmk ^^^l^^r^nm
Bbäa Ja Rainer "
Sanni J a Jacob Mäki
Victor Sivelä
Mandi ja-Bant Ojala
Annas L a i n e ' ' '
Vicki. jKenny. M a r t h a Ja
B i l l Jdnnson , "
Aun^ Ja^Eera -Kinos
Vama j a Wälfied StSnkft Ja
, tyai ^ -, ' -
Vieno ja> ToiT<J Salo
John Nyman
Lempi j a J o h n Ltiopa
AI&«d Mau
Hden Ja^iLeo Laine
AxxDä J a Nestor JBeino
Slgne^Ja^Elnar Elgbacka
Häga JarOtto j3wan:
• f ci'
t -
i>Ja B a l l y Mannlnea
Belmi Ja AbeU itaäki
A l l i . Tslfne j a Nick Mäki
Olga Ja l ^ i v o Tafpale
P h J o ^ l U ^ a J a W v o
' HäawnSkl
Lempi (Manninen
H i l j a J a SCazlTermälä
Itaebtta. L Q r Ja S l e r MSki
Daniel Ja^ l ^ y m a JUDartln
Bcmkas^ .'^ . -
Anne Jä C a i l Saarcfla
ötiida j s Y i c J n t n a
Viola Ja J o lm Passi . ~
SafOa Bdpkft ' , '
EUaJi^^Haiif Säfitanen '
Helga ja; WIV;i Basttfövg {
Hilma - j a Ensiör V u o r i ' .
MiUle j a Taisto koäcela > ^ m
S i i r i j a A - V u ^ r i ' ^^/,^ 1, * i ?
Miriam, LyyJl J a SSaHe
{Kauppinen - , - -
Saima Lahti - ^ ^
EamajaEeva , .. ' . ' 'JV
Maria j a Matti StSaaaSn. - . ; C
Stiina Pesonen
Julia j a Leo . \ .• ~.
Toljy Ja M a r t h a / " »
Helen Ja Bffl Sundhdhn* j a feytSt
Elina-Ja Mattt Myllynen n
Aura Ja Arlle Bfleroer
Ruth, Richard, Elsle J a -.i?
K a l l e Johnson . ^
Syhrl Ja V iU H o n k a l a . ' ' {M
^ l e n , ' K a n c y . J a Johxi SCeaury m
Pirkko j a B lU
lima. i&- Ansehn Käärlätoen?;^;;
E M j a B o h Lujanen J a lapset
•Wm- K r a t s - ^ ^
Hendrlc Harju ' *
Arthur Mäki ^
K a r l Krats
Anni Setälä , " '
Svante Kangas - • .
jjauha j a Aimo Mäki - 5 s
U l l l a n . Bmja j a Sam metikko
vaho Häkkinen
Wm- Johnson -
Eugen. M a i j u J a Evert MSei^iaä:
T . J a T . • " '
Urho Bonback
Ronald, Lempi l& Olavi ^ i n t t i l
M l ^ Palomäki , .
Allan Johnson ' > ' 'H.
Virginia Jtr J o h n Tutpeineh
[ Källi Kaikkojoen
' ^ Eila j a A h t i S a a r d a < , , ;
Tölni j a Eino Lappi , ;
L Laila Ja Onni ftintamäirt Ja
V
r] , tytöt ,1
Kerttu Ja "Svante sato
, Tilda MoI$io
- 1 Kalle TnBa , ^
\ Eira'Ja A n t t i , .
-t ,Dpra ^Tamminen •
i Vflni j a Itauöi
' itolvo'Junttila '
Ted Hopkins'-
N. Piispanen j ^
>
tBeavÄ Lafcei iikalilla höiaakmiiiläpnä 1958^
: Kirros
fliU>mi^ lauiua sydämelliset k i i t o k s c i m ^ s ^ ^
vnie Siitä Hanskasta ja''ndelenkilntoisesta illasta. Jonka ^g^f^- ^
mdte iviöHittonatte-dlkamlsen Johdosta Beaver^^^ken »«»gsL'
1 & » o & i ^ tahdomme U i t t a a taalsunden aEstini«»äniJa^,^fl»r ^ -
\ tajfiS^Tnole^TiÄpeka JaÄuita'avustajia tilalsundessa. ffl»» M4-
( mastBiWai:ahalahJasta^'^to^dSnBntimi8taK- *•
LÖlS JA N
If Inna fi!Hid(M!^
dol sloitettiiD helmikuun 17 «ftfvis»
T u n p e r c ^ ISUIometrln fäBtomat-kan
f^iTkPfMtfi ^ Et*<n>lCTl(yftw"1Wfllir-si
^lähtivät matkaan myfis Ikimieliet
Ja yhdisteen *np"?Tun ffifffTiftltpJfftT.
joten JcUpsÖUJ^^ kokonaisluku iKdmsi
hyvän Joukon y l i kalulensadan
X4ilml8ten : tddjän^
HoiMd muite nopeam^na csiiPjIPDimi
Alatalo, vasta, 24«!yiioti88 6a<ritaipa-leen
poika.' Hän t e f vctfton erittäin
tiukassa Ja tasaväkisesä. koitoksessa
ja^^ieutti j l t e n SM-hlihtoJe&.ensim-mäiski
yilä^^ksen.' ,.
SM-biihtoJen 15 km. taoksia: 1>
J a . S M TtohDi .Alatalo ^vitaipaleen
Urh. S5.59. 2)^ OVxiv Latsa^ Bilhlmäe|i
KlskOj; K a l e v i HämäfRinen SuUcavao
Urh. Ja Nlito' Kautto L H S 56.18. 6)
Jorma: Kortelamen Joensutm Kataja
56.22. , -
Yhdistetyn 15 km. tuloksia: 1>
Paavo. Korhonen, Joutsenon K u l l e r vo
58.59 (240). 2> Yrjö Tappfr. Saarljär-ven
Pulllstus 5 9 ^ (237^> Ja 3)
Jukka Meriläinen Sotk. Jyxny 1.00.06
(231.548). «
Toivo Salonen
hävisi 50Ö ni:n
HdUnkL — suomen loistebi-mestaroDskOpanot
Aloitettiin fan-fttttmifta,
^fiiptfKtinitf ] g <gix. val>
kfakodiella. IMdnsto o l i toista*
kymmentä astetta, mutta oloenh-teet
olivat melko fayvät^
Ensimmäisen lajin. 500 m;., voi*
ton korjasi Mattt B a m b c i i . >ils>:
tebm n n d ^ ttestannuldlpal-l
o j cn emaatysajails 43,9. Tolsdksi
t n l l PändUieen Toivo Salonen
ajalla 44,2 Ja k o t a n a n n e Yrjö
Uimonen 44^.
- ^ ' < . >' •
,-5,000 metrin luistelu muodostui eriCr:
t ^ , Jännittäväksi Toisessa: parissa
Juhani \ Järvinen; luistellessaän Mätti
Tuomen kanssa, ylläpiti hyvSä ^vauh­tia.
^'Järvisen'ipppatidos^"olf tf.41,2'
(tuli kolmanneksi). , ~ ' '
Myöhemmin luist^t>;R>ivo Salo-,
« ^ ' l ä h t i ajamaa jäaeuis^ a l ^ j a.
Salonen ^kulki hitaasti*' kiinlhtaen,
aloittaen sVai^yaiisiesu;' ' ^ u t & " k u n
hän lähti vllxnel8ell&'kierrokselle.'oli
hän jo s e k u n p l n - e d ^ ' Järvistä."STy-yällfi
lärUlä-Salonett' p|lä% kitpäfläb
ja- pta,^nitaiihisa ^Säomen^ ^ hi£stärnu^'
kiii>aihijen ^hhätyju^ ^sekft stCman
laiiiiii
:jii«p|raiifi''
TXctaila^ 8^ C . ^ BC:i> laloIaatJJa;
kunnan Jäsensi L e » Nimsick j a «äTHitfc
Calder ovat .maakunnan ialn!ai\tlja^
kunnan istunnolla eElttSneet ehdo-t^
dsen l a i f i d : ^ ^.i
' *TiW fämi Iftfnfitff'j|ir¥r"fT F * -
bolUaa Canadan liUtobalUtosta
triiortsmiiaa yritylcsiäan saavat­ta
» niMlfmanlaaloliim aselstaril-"
«nmben Yhdistynddten Kansojen,
kactts t ^ i d y n kansainvälisen «o-plnudcsen
mnfcalserfl. Timä l a i n*
laatljakcnta ehdottaa-inyöa^ etUI ^
kansainvUlsen sopimoksen, nm-,
kaXsesti HrtftltJ^^ff'n al^*"*!^^!^*?^ • •
käytte haUnsnplto Ja tootantoT
knten myös kalkkien Jonkkob&vl-
^ tyfcsen' aseiden, täikoitaksdia
saitaa tieteen Ja tekniHon vidmat <.
Inhimillisen hyvinvoinnin. Itan-salnv&
Ilsen'Söposolnnnn ' Ja yh-^^^^~^
telstoimlnnan l ^ t o ö n .^
Suomessa on nyt
yleidalon ufika
Hädnki. IVS) — S A K : n iraituus-to
kokoontui thehnlkuun 6. pnä y U -
rmäfträlseen kokoukseen käsittelemään'
työvaliokunnan-ehdotusta hintojen
nousun korvaamiseksir työläisille Joko:
korottamalla pa'kkoja t a i alentaäial-l
a hintoja. Valtuuston kokoukseen
saapui £ri työpaikoilta lukuisia lähe­tystöjä.
Jotka työläisten Järkkymät­tömänä
kantana ' esittivät erillistä
t u n t i p a l ^ J e n koMttaiblsta 12 m a r ­kalla
Ja i n d ^ i e h d o n muuttamista 81-;
mätktfn mestaruuden'aJal|at;8.S8iiBL^^
Kun-rKänko'^ G^maa^kahdeksan^'
nessa'^ parissa-velJ^isäv Einon '^kalissa
kiersi. > a f a a ; v a l l i t s i , suUri Jäniiitys,'
slUä Salomaa pysytteli uskollisesti
Salosen väliajoissa^-oll^ välillä edeK
Ifitrtri. . VlimelseUe, kietxökseUe .läh-
'dettäe8säChän:?oli;kniteDkhii;Sie^^
Jälessä"^ Salosesta' |a jsämassa^-ajassa
k u i n Järvinen. [Bän \tulikixv'kilpai'-
lussa- t<}iselle tilalle ajalla 8.40.5,%
johtaa "piStekilpaUuf lAielko' i u v o i -
nmisesti iTMvo'Salonen, ^Joten ^Eänelläl
ö % m ^ I d 6 ! l l s ^ ( u voittaa: ^idsmesta-ruudenl
' ^ ' ,
ten, että lokakuussa sotanitustaindek.^
slsuosltuksesta huovuttaisiin J a tilalle
tidlsiy työikäisten'etuja;^^^^
yaava; indeksiehto.: T^järjestyksessä
olleesta asiasta käytettiin •valtuusto^-;
sa parisei^muuentä puheenvuoroa.'
Keskustelimpäätteticsi valtuusto a^r-väkQTi
?julkilausuman. Jossa yieislak-ko
Julistetaan 'alkavasti: maaliskuun
1. päivänä;ellei:sitä ennen olepääafy
keskusliittoa tydyttäfvään ratkaisuun.
Hajaanniisita ' *
p a r i l d . — Poujaden liikkeen P a ­triisin
osasto on< helmikuun 17. pnä
antamassaan ; Julistuksessa; terävästi
.pVosteUui'PouJadea niistä' nionist&
menetehnistä Joita hän käyttää. L l -
s^Si?vaadltaan liikkeen uudelleenjär^i
,j<Mtciy^.* ' ^ ' "'"'^^'^
mlä' hyötyäkseen puolueen'
wh TiEi VAy9isAT rmtämm
• Ktij. i L Saail .
^^i^v^tomaassa et «le nyt selJais^
fli"^ilEkaa, Joaaa.fl kftslteUSlsi Neu
vfMEteHiton kcmnnmifitisen puo'wen
gg^ustaj^kokoukrgn 4^it&vl}uön^
Häd^ WeuvostoUiton kansantalouden
köiltyksen kuudennesta. vliiBivuotls-nnmnltehnasta
vtfoslksi I S ^ — 19S0
0bitictil\iiuonook£essa on huomioitu
tubanslen tuotantolaitosten Ja k o l -
booden äuiotiiäset. Nojaten kan$an
äitymättömään viisauteen j a kuun­nellen
bertcästi kansan vaatimuksia,
poxäVB on taas viitoittanut maalle
t i e n ; alkavaksi vilslvuoUSkaudeksi ja
-atUanut ehdotuksensa koko kansan
käsiteltäväksi. Tutkien ^ e k t U v l l u o n .
nosta neuvostoihmiset suurella tyy­dytyksellä
sanovat: "Kaik&i. mitä
niissä on ajateltu,; o n tarpeellisia
maalle, meille itsellemme j a kaikki
tämä on täysinniahdolllstai
, J a tehtävää on^tosiaanklQ paljon.
Alkaneen viisivuotiskauden, samoin
lcoin;aikaisempienkin; perustehtävänä
on-kohottaa-huomattavasti neuvostor
ihmisten aineellista, hyvinvointia Ja
lEUlttuurltasoa. iÄUlä keinoin? Maan
tuotanto volmlni:^ m
kehittämisen ravullai vifukaah ; , t^
suuden ensisijaisen ; k ^ t y k s e n , • tek-nilhsen
edistyksen :vherpaantumatto-xnan
eteenpäinviemisen, työn tuotta­vuuden
kohottamisen. Jamaatalous-tuot£
Cnnon Jyrkästi kolhottamlsen^ poh-
Jalla.'
'Viislvuotlskaudeii: kuluessa teolli­suustuotanto
kasvaa' suunndlieen: 65
prosentilla, mutta tuotantovälineiden
tuoif^to — 70j)rosentllla Ja kulutus­tavaroiden
tuotanto — 60 prosentilla.
K u n tätä: kasvua vertaamme vuoden
i928vtuotantotasoon, Jolloin neuvos­toihmiset
ryhtyivät toteuttamaan en-slmip^
äistä^^^^:^;: V
niiiS -alkaneen viisivuotiskauden; v i i ­meisenä
vuonna Neuvostoliitto tulee
tuottamaan terästä yli 6 Stertaa enem­män,
kivihiiltä mUtel 17 kertaa, naf-taaftlkertaa
Ja sähkövoimaa 60ker­taa
'enemmän k u in vuonna 1928. K u u ­dennen
, viisivuotiskauden viimeisenä
ivuänhanousee viljan kokonaistiiotan'.
to 180 miljoonaan tonniin, lihan: tuo-tantb:
kasvaa kakänkertaisesti,. mal-.
don; perunan Ja villan: tuotanto uiU-tejf
kalksinkertaisesti Ja vihannesten
tuotanto yU kakshikertaisestl. , .
laitin tämä kalkki vaikuttaa k a n -
Saii^' aineelliseen asemaan? Tuotan^
«iottl|»iiriin tulee (vedetyksi- vie ä noin
Smiliooiiaa henkeä; K a u p u n g ^^
tyiäät£Bsutuk£isSa,rtullaan valtion v a .
tJ^ll^irakentama^fn noin 6 miljoona
utttiarasuntoa • (2o5 miljoonaa neliö
tannuksella. Liikkeemme tulisi' mtiS^-
VL^pai siksi, miksi 'ce o l i t a l k i i j g an
te)1cöi^tiu. keinoksivvalvoa Ulkkäe^
harjoli^tajien Ja käsl^öläisien etuja",'
sanotaan Jullstuksessia^
G« B ^ . — Neuvostoliitto tulee ^a<i
dun 'virallisen'tiedon mukaan otta-^
maian rosaa r:£uroppanydintutk^
laitoksen' seuraavaan'^ konfeirensfilin,
joka Pidetään Genevessä k^iäkuossai'
— Washingfonin Valkoisessa talos­sa
9ni07,buonetta, 40 käytävää j a 19
k y j i ^ u o n e t t a . ^ - '
ÖIKEISTÖRINtAMAN
VAÄPPETOS SUOMESSA
Beblidd. ^ KCddvlikirolsen
- / ( h d m l k 15" pv:n}- presidentinvaa- -
Un ^rihdosfa on STT- saanut fen-raavan
tiedonntmoni ,
, Sen Johdosta, että tasavallan f
presidentin nimi c s i l n ^ isken
tf^miteiusä < presiaenttnvaal^
'ti«laitetaa« VfraUiselea; töboUa, |
etta^tasävaUaa presidentti d «pA
- kakfli asettemlseetua.
/ !Turun'Sanomat*t«ellttaä tapahtu­nutta^
eilisessä' klJrjoiäik8eSsaätt^# ti-ii
diistA
^ ;SAATAYASA
KBiilÄiHiifeiilpl
a^riyöitV :..»nta,nld, |L0O
fj;COttWQOD;--^ - , ' '
'(6»M^f«iBstoii,Mii]4ia^
^i'8tm' ..'.".i.v^^JEDftiia fUd/tu»
raavasti: , '
^ "'Ensimmäisenä lEerrotaan eoitiä-neäivkqflc^
omnksen.: vaUtdJaml^
mavaaran,::^JolV>ltt häil o l i saanut
myönteisen vastauksen fslUä ehdolla,
että maaläisUitto äänestää.Paasiki-
.veä. Maalaisliiton lyhmä kieltäytyi
tästäi; Toisen k e r r a n s o i t t i presldent-:
t i Paasikivelle tBos^em: p u o l u ^ n p u -
heenjflfbtaja Emil Skog. TäUöin P a a -
sadrrenfEerrotaan asettaneen suostu­muksensa
ehdoksi sosjdem. valitslja-iTiunfo
kannatuksen. Mainit
män ryhmäkbkouksessa tiettävästi
.päätettiinkin^ "äänestää presidentti
Paasikiyeä, mutta' ivasta kolmannessa^
Kolmannen kerran presidentU:^aa-sSctvdle
^soitti' ruotsalainen^ ^litsija-^
miäi t i i m a n . Näiden kobnen :äl^]^BS-:
kustelun tuloksena oli. f ttä toisessa
äänesl^lc^essä kansanpuolueen. Ico-koomnksen
ja^
puolue^ valitsijamiehet antoivat
äänensä presidentti Paasikivelle.^.^
' V 3 r a ' J i sm oikaisun «Jobdoslb^.on
Tuomiojan: vaaliliiton:; taholta Jätetty
STT>Iler smmniUeen nrastaavanXainen
«eUty». - ' . ' s .
, — tntlasta vietiin xiSkamäO^ifm/
MO «destä muovituotteita v. 1054.
—caanadassa tuotettiin v , l O H n o ^
28X00^ tusinaa vaaUliaxiAa^Jcika,''oa
s o h i 'sjODO tusinaa enflmrtiän kuin
aäcalsenqpada y u o n n a , ^ ' / -
i i i
pai1(way Bakeis
valmistaa niolE»- is^^isihtafil^piULc
Lkrctatz;joSnii^lUv^ ja bääkäU^'
kqja. k m p j n U a . y j b . leiponibia&B
.tuotteita. , ' ^ .
li jäin Reaalipalkka kasvaa 30: prosen­t
i l l a J'a'ta'onpolkren tulot ,40 ^irosen-tilla.
j^yiu sosiaalivakuutus,
maksuihin, eläkkeisUn, slvlätykseen,
lääklntäpalveluun lepokoteihin Ja pa­r
a n t o l a t ^ työläisten koulutuitseen Ja
heiäkarö&äimattitaitonsa" • kohottami­seen
valHp^k^tää vuöhha 1960 noin
2iO'mil|ardla'^iÖMaa kun vuonana l^äs
käyttf,16<tnilJard^Ia'ruplaa; '
TJud^Ua'',. vUsI^otlskaude.la /Jatke-taaixtäioudellisteii
|>liHeti ^ m p l e ^ f -
kehitytitä. Tarkoitamme mm. luotei­sen
'nieiallurglsen teollisuuden kes­kuksen
^rakentamista»'jolion kuulu^^t
KuollaAJ^iiiemimaan ^ maluiiluilvoldset,
Vorku&n-kivihiUieslintymien kityttä-mistä,
-'•Täierojovetsin'; metallurgista
tcaidasta^iJonkäjnBlmmäinehmasuur
ni otettiin käyttöön', viime' vuonna,
Tä£sä ' yhteydessä voidaan ^ mainita
myöskl;! Bratskin veslvoimalaitok^n
rakentamilBesta Angaral'^, Jonka r a ­kentaminen
vjohtaa teollisuuden luo­miseen
tällä suuimattomalla^^^^J
nonrlkkaUkslstaan runsaalla .alueella.
Voidaan i^afAit^ myösleln uusien r a u .
yhteiseltä pttuudeltäan 6Ä)0 km„Joll-la
tulee q;»U!emättä olethaan san^^n
suuri nieikits^ Neuvostoliiton näi$len
itästen piirien' Uilouden edelleen ke­hittämisessä.
Aktiiviseen taloudelU-seen
elämäl^ vedetään yhä musia
neuvQstmnaän^rettömlä piirejä joi<>
dcn rlkkimdet; ovat vuosisatoja o l l ^t
koäcemattomina,
X>lrektUMhxonnoksen erikplsen jaos.
tot on omistettu' kuudentoista liitto­tasavallan
taV>n<ien edelleen kebittä-mlsellel
<>teit£dcoo^'^ime^kiksi Kar*
Jalais-Sluomalalnen tasavalta» ji/nka
Johtava talousala -> aietsätfoUisuu»
kohottaa kuudennella tritoivuoUsksu-della
puutavaran valmisUista publi-toista&
ertaisesU Ja tuottaa vuonna
1960 puutavaraa miltei 16 miUoonaa
kuutiometriä. Tasavaltaan peruste­taan
uusia koneistettuja -mets&teoU-suuslaitoksla
uudenaikaisine ty91ftls-
Qsuttfkslneen. Niitä rakennetaan sel­laisille
metsäisille seuduille kuin Län­si-
Karjala; Jossa on puutavaravaran-toja
monta sataa miljoonaa kuutio­metriä
j a jonne nyt rakennetaan uut­ta
rautatietä. MetfiäteoIUsuuslalt^dk
iet saavat yliä enennnäbsähkösahoja,
traktoreita, nostureita ja Juontokelo-ja.
höyryvetureita Ja puutavara-auto.
Jf. Metsäteollsuuden työntekijäbi
asuntooloja j a e l i n ^ t o j a parannetaan
entisestään. Yksistään tänä i vuonna
rakennetaan Karja'anmetsätyöläi8-
ten asutuksiin uutta asuntoalaa 85.-
000 neliömetriä. Metsätyölälsten asu-tuksUn
rakennetfuan uusia koultija»
klubeja, astentarhoja Ja almulta k u l t -
ituurl. ja kimnalUsIaitoksla, 'johon
tarkoitukseen oni tänä vuqnna myön­netty
15 miljoonaa ruplaä[.
'Koska puutavaraa ^tulee^^ tuotetuksi
enemmän, on buomloit^^ rakennetta­vaksi
kotme uutta suurta sahalaitos­ta
ja rekonstruoitavaksi entisiä. T ä ­män
tuloksena vlisivuottskmiden lop­puun
mennessä .tasavallan ^ a h a t ^ l l l .
suuden tuotanto kasvaa 80 j^rosenttia
suuremmaksi. Laajennetaan .Kontu­pohjan
j a Segezhan selUlooSa- j a p a .
peritehtalta, avataan uusi hUoiieka-lutehdoi,',
ruvetaan rakentamaan kar.i.
tonkltehdastsr j a suksitehdasta, joka
tulee tuottamaan Vuoi^Ossa suksia
250,000 paria. Uuden ^^vuotiskau­den
kuluessa kasvaa paperin tuotanto
KarJalals-^SuomiUalsessa . tasavallassa
l.u-kertaisesti.
Myöskin kehittyy tasavallan kone­teollisuus;
vaorlteoUisuiis^tekstiUlteöl-:
lisuus;: ravlntoaineteb Usuus: Ja muut
teollisuusbaarat.: Yleensä.'V tasavallan
teollisuuden tuol»ntoarvo kasvaa kuuJ
dennella viis vuotiskaudella l,6-;kertal-sesti.
'
On selvää ettei tälla}nen kasvu' (fle
saavutettavlssai^lknan; voimatalouden
lujittamista Ja laajentamista., 8en-vuoksi
suunnitelmassa:: on huomioitu
tätä varten tarvit,tavat ^ toimenpiteet^
Onda-joelle rakennetaan:.:mm. v80.-
000 kw:n tehoinen •vesivoimalaitos,
jota rakennetaan tällä heticellä t ä ^
tä vauhtia. Veslvoimalaltoluen pato
on Jo sulkenut vuolaan .Virran: puolt-renkaan-
muotoiseen ansaahi O n : muo-.
dostunut vesisäiliö, Jonka tilavuus :<m'
130 miljoonaa kuutiometriä. 'Öi](dab
vesivoimalaitoksen lisäksi kuudehncL.^
la viisivuotiskaudiella. rakennetaan
Kuman, Vytshostrovto'6ek&'^:väiW.
Santalan' veslvöltttalaltoiil&t 'ii >atol-tetaan
Jovan vesivoimalaitoksen'iVa^
kentamlnen. A l k a n m l ' vIIsly^iöttB-kauden
loppuun 'mennessä' kiihoäa;
sähkövoiman tuotanto :KiarJaIaia*Sfibu'?:
omlaisessa tasavallassa*'kakslnkertat-:
seksi, mutta vuoteen 1940 verraten
noln^ ll-kcrtalseksi. s
^'nisavallan luonnollisten JaJlMaS-tollisten
suhteiden 'vu(^!äl sen maa-
'tatouäen perusalaha o n karjatalous.
Suunnitelma ' edeUyttää ' sen / paljon
nopeamman , kehitysvauhdin,, jotta
voitäisiini': vUslvuoti^kauden^^^^ 1^^^^
kohottaa maidon,tuotantoa'2.8-ker-taJsesti
'ja lihan,tuotantoa, l^e-kertal?.
E ^ t l . Uusien maanparannustöiden
suorittamisen j a entisten kuivauslal-tosten
rekonstruoimisen avulla saate-
.jtaan maataloudelliseen käyttökun­toon
uusia-maita 65,000 hehtaaria.
Tämä sallii laajentaa k^jatalouden
tehuperustaa j a kohottaa pmmasa-toa'
3.2-kertaise8ti ja* yliiannessatpa
S-kertalsestl. ^ .
Tällaiset ovat Karjalals-Suoma*^
sen tasavallan talouden jcehityksen
peruspiirteet vuosiksi 1956—1960. Uut
ia,' viislvuotl&suuzuiltelmaa käsltel-nattMvt
«Uft ykidmlelisesU Ja b a b -
i»(rttc]eyiit.,iBonQuwtJ^ keinoja am
täyttimtsaa tdnraanlsdäl.
Ktifco peavogtokartga^byväksyy y k s i .
laatUnan dbiektUviluonnoksen k u u -
döu&doa'. «llslvilotissuuttnlteilmasta
Uttdetf yJMvBOtlssuunnltctoian t a ­voitteet
ilahduttavat neuvostolbmiää
Ja jAtfavatbeile uutta voixnaa
työurallaan.^
kartalta kun flm^iaffi^
Claude Dnpaquttm kudtt ,U
ikäiseni. % ''fj^
8ä m*^f^ff^'Bf grtf naej^ntttfyllrttt'^
aaapunut ystäv» Ifljiibliyt jdimtoi^'^'^
lemansa Jälkctn. '^T" \
teritäkää S>iS'm
su o Me J&N
SÄÄSTÄKÄÄ JOPIkttO^ ,
lÄHTEKM TÄNW • . • OtBTTB PBHtOÄ ^VOUBNHA^y'
LENTÄKÄÄ N EW Y O R K I S T A Y L I AimNTIN T A I ^ *
KÄYTTÄKÄÄ NAPABEinaÄ LOg^ANjaUSSlS^rA,^ ^ r^hf '
K A K 8 I N K E E T A I N E N SÄÄSTttl s-A^tn^sääatOsesbn^^iilauaB
l i s l ^ vielä petrhealenntts. Ensiluokan ertestsknlsnpussg sääataft^i^tfmflitt»'^
j a kUkin lapsbta $330 ^ turistiluokassa 8240.. .-Its* s«8t»tfeJ804B«l(Uluflj-,^,f,,
kassa - $40 turlstUuokassa (voimassa 31 päivään »aaiWtttttt«< „ ^
S-A-S on NOPEIN IA 8 U O & i N , T l B . VoHte^voUta Joto'loisteitaan
Royal Vlklb8'ln t a i säästellään Olobctrottfertn. ^^..^^
V l E l S l L K A A MUISSAKIN KAUPUNGEISSA. LobtÖaJft ^ri|«lnit^ '
koanluettnilha^rihnan lisämaksua;: Mikäli baUiatte, volttejSluikRaii c
hemmin. » , v > P ^ y
i b J O i N T x i u i t 3iA^CS^
^ÄmUHES SYSTE
Ml
Scandinavian Lento
OJRL Joliiiison,& Co. Ltdl
MaikoUtttolmlsto
897 B A Y S T . , TORONTO
f Pohelln E M . 8-'d488
UnJoa,eduMaa\4i.^» ^ ,
^ l l i r ds: 0 ^ '
' ^< (ia-28;B-33)
WL LESUE SIMON. fj^cJ:;
m O - J A SUKOPUOLIVAtltev'
ERIKOISMi&XARI
3 SPADJNA R(9AD^
(Bloorin kulmas8a>
1'ORONTO/ okT4
Tasfoanoito tmudt;
2-4 i p Ja d-T lp. . '
Puhelimet: K o n t t o r i i n ' W ^ l ^ l i
Kottbi WA.{B.8015
DRV E« C AHO r/Hämniasliiäkän
/ JOJÖt^ 64Ö PKYSICIA1«3' A ^VBXSEOtfff B U U D I N O , '
86 Bloer Street Wes^ . Toronto, Oiitatlcr
'Kera sopan tai liitäri; kera kalan tai
miten iis^Mn pitiizi^^^ katsoen"
»mm
RY*R3NG; n t o i l i ^ ^
Medium B n m n teidän
nif^ftkytnTfutfrftTrnf' ^
mm mii mm
•'ii
VAPAUDEN KIRJAKA0PAST4
* Laaja valikoima tunnettujen laulajien, :|^j€n^,Heniry -
Erkki Junkkarisen ja Veikko SaOon lauljM3r|tojutttuiÄ8|
saSliBS Ruusuja ikkunassf^
»aaveitten puisto — liegulne —1Äet«o%t<Jt ^ ,
Capri —tango — J u b a B l r t a ' >J^" ,
.Päivänlaskua ^In—./«rtrot*-;.^»»»^ -> ^ ^
ma' »aKKauaen u u u u ^ valssi --;H«tty ISifjäL^. ? ^ »
Pitäisitkö minusta — foxtrot — «enrjr t b e ^ *
6314 Kultaama hopeaa — v a l s s i— Metrp^-tytö^ - ) - *
^MdstoJen vafasl - Juha Elrtd Zv L'
8 0 6301
SD 6302' 'Rakkauden laiilu
SDMie l«kkUratääs5iWre^ U /
RUUSU Ja perhonen—vMs8lVM«ö**»lf*# X ^ \
8 D 83iO Tarigö Illusion - Jluha E l r t o , * w~ «j? f
Sadom K i t a r o i n '— tango syOam
SD 6323 I^taraslrenoadl—tango—firicjcl'
, K u n ulpukkaJcukkUV v a l s s i — S t k k l
'MA
Paavo tlusahen, baiin(>bikk8duettp \
R 8208, Kulkurfn suruja - j a l a s i - Matti LimmH .
' Ikävässä — i a n g o - ^ M a t t i l A t o h l v u o f l . ' ' ' " ^
R62I0
R6234
B8247
R 8161 B ^ J u t ä i j a ^ . J e t M U ' ^&a
. K^ymä^lsä muaumossa—^ Jen
R 8179' Uatun polkka — Velldko Sato ' ' ^
M^on Poeka — polkka — Veikko^ Sat» - - ,
R 8181 E n surujani itke - tango ^ M i i r t t l S t i u t ^ ; ^ \
Eronhetkellä — v a l s s i — M a r t t i Suutala f
R 8182 Olivlen kukkiessa valssi — Veikko ^uuSkDnen, b a n u r ^ ^ , :
Mustalaisleirissä marssl-foktrot — Vdm^ ä s k d n ^ J a '
Ä
Orpo.kulklja - r v a l s s i— IkkkI iiOikkär'
surun kukka f tango
SUrun sävel — v a M '--^jMattt^]:;ouwvuon ^^^^ ^ .
vanha kulkuri — foxptot — ttlm L o u b ^ M t l , ^ i i i l
2«yt kuljen yksin «^tango — EtkkS Junkyffitifrt , , ^
, . . Bantalalnelta —: tralssi — E r k k i Junkkftflbfn.^'
R 8248 P i i k a k o ^ jenkka —iTtJffCKaarhl^np^ckM^
> Anders8on'ln polkka — YrJ0 Saarnion poocjlbybtire -
R8249 yanhuksen ystävä. — valssi — fleniy T f *
. , Qnm kaikille^—Valssi—Bianry^Tbeel^i
R8250 Stomanialainen kitara —tango^-^T^iaiVo .
_ ,Viljdn«n. harmond^aduatto^ , , '^ZCtJ, <, Ä ? .
savinen tanssi^—Paavo Thifaxiett Ut^Mkmvmaa^r \ t
. ' barmonikkaduetto , . »H_*-/^*.VV=*'^I=*» « -^
R 6298 Sorsametoästys — jenkka^foxtrot — ' ^ i n o ^ge^ipia
R ^ ' 8 2 6 8 ' ^*
:iM»i
lättähattu — lauleimii, — R A l u^
— v a l s s i — M a t t l T*
4^
(Ostajan maksetfeva iafiaylSiaö#,^^^'^'*V,^-&
ViMX-\f», pUuMavaratibosten tulee l l s i i i i k vitaUb'k&|^MA.''
Tilatkaa osoitteella: ^ * ' n - C '
''I
^4
im m II m m. mm''