1953-02-26-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
$jyu 2 Torstina, helmik. 26 p. — Thursday, Feb. 26, 1953 «.(UBEBTT) T ' JoaepeaOBnb habor i Olgan of Pinnlsb Camidians. Es» tabUab^ Nov. 6, 1917; Aatborized Ba^«econd class mail-by tJi^ Post oä^.Veparttaent, Ottava, Pubi t ^ tbrtce « r ^ y : Tuesday« m u s d a y y and Sattsraays by Vapaus Publisbing Company Ltd., at 1(IO-S02 Elm St, W , sudbujy* Ont^ Canada, Teleplume»; Suoine» COIce d-i28« Bdltorial Office Manager £.smuL gdttor W, EMond. Mailing addreas: Box^^/Sudlnnr, Ontario. Advertlsing rates upon ugjUicaium. Translation free ut tixarge. TILAUSBXNNAT; Canadassa: 1 vk, 7JOO 6 tdt 3<75 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X0 6 kk. 420 Suomessa 1 vk. 8A> 6 kk. A 7 5 Vapautta levitetään Kuten yleisesti tiedetään, VapauSrlehtemme hyväksi järjen maaliskuun 10—^31 p: n välisenä aikana {)itkästa aikaa erikoinen Ie-; vitysrynitäys^ jolloin on tarkoitus hankkia ainakin ^50 liutta tilausta ja sen yhteydessä uusia kaikki katkeamassa olevat tilaukset. - "..Työskentely ty(n'äenlelitien levittämisen hyväksi on, aina tär- • ^ l ^ jnutta nykytilanteessa se on en-levikin laajentamisen on paras mahdollisuus auttaa kaikkien hyvää tarkoit- ' "tavien ihmisten sydäntä lähellä olevaa rauhan ja demokraattisen edis- ^ %ksen asiaa. Levittämällä Vapaus-lehteä autetaan vaatimattomalla ij^Aiatitoimintasarallamme Canadan, Suomen j a kaikkien muiden kansojen ^^l'^(pivomusta, kansainvälisen rauhan säilyttämiseksi. Selvää nimittäin <: y pn, että mitä enemmän levitetään Vapautta, sitä laajemmalle leviää ^ ^^'^vr^l^käläisten maanmiestemme keskuudes^ rauhanpuolustajain inhi- ; v > j « ' ^ millinen ja hyvää tarkoittava sänoniä ja sitä äuuremman panoksen f^^'\^vowat iäki^^ maanmiehemme antaa Canadan j a koko ihmiskun- -; -nan hyväksi. r^vr. • Vapauden hyväksi ei ole erinäisten muiden tehtävien vuoksi jär-jestetty pitiiään aikaan levjjysryntäystä jä siksi öii todennälcöistä, ,-^..„^ttä nyt alkavan levitysryntäyksen aikana saadaan erikoisen hyviä f 'tuloksia. Tosiasiassa me tiedämme, että eri paikkakunnilla on jo tehty alkuvalmisteluja Vapauden levitysryntäyksen hyväksi. CSJ:n hionet paikallisosastot, sekä erinäiset urheiluseurat j a naiWhlcetliot ovat jo muodostaneet erikoiskomiteoita tätä tärkeätä asiaa edistämään ja toiset osastot j a seurat menettelevät samalla tavalla vielä ennen maaliskuun kymmenettä päivää. Kaikki tämä on kuin" ollakin pitää;'äillä mita perusteelliselnmat alkuvalmistelut tehdään, sitä väVr mempäa o n ; että levitysryntäyksen tavoite saavutetaan ja sivuutetaan. Tässä ^keässä levityskampanjassa voivat Vapauden kaikki l u ' kijat antaa oman henkilökohtaisen panoksensa hyvän asian edistämiseni;, Vapauden tilaajat ja lukijat' voivat keskustella lehdestämme naapuriensa, tuttaviensa ja työtövertensa kanssa. Heidän suosituksellaan j a tarjouksellaan saattaa olla ratkaiseva vaikutus siihen, että Vapautta; Ulaä^ n y i i»^^^ maanmiehemme, jotka eivät ole sitä ennen tehneet. iVlikäli lukijain tiedossa on äelläisiähcfnkilöitä. Jotka ovat valmiit tilaamaan Vapauden, he voivat siitä ilmoittaa asiä-miehillemme tai muill^ levittäjille, jos eivät halua syystä tai toisesta *tse tätä tilausta lähettää Sudburyyn. Niille maanmiehillcmme, jotka eivät ole ennen Vapautta tiläh-eet, me haluaisimme tämän levitysryntäyksen alussa tehdä seuraa^ van eäityk^b: Tilatkaa Vapaus vaikkapa vain kokeeksi ja verratkaa i?fSitH jonkin aikaa muihin mahdollisesti lukeniiinne lehtiin; Talöudelli- Y selta.kannalta katsoen havait.sette, että kokonsa ja tekstimääränsä pe-rusteella Vapaus oii yksi halvin suomenkielinen uutislehti Canadassa. I Sisältönsä suhteen te tulette havaitsemaan,.että -Vapaus on ainoa Canadan suomenkielinen lehti, mikä järjestelmällisesti jä'tinkiniätta toimii rauhan asian hyväksi: Korean sodan kunniallisen ja oikeamielisen lopettamisen, kaikkien maiden yhteisen • aseistariisumisen ja sotavarustelusta johtuvan korkean verotaakan alentamisen hyväksi, itämän maan demokraattisen järjestelmän ja sen itsemääräämisoikeuden säilyttämiseksi sekä kaikkien pikkuibmisten etujen puolustamiseksi ja ryhmäriitojen asemesta edistyksellisen yhtenäisyyden ja yh- ;^^i|ymmärryks(sn aikaansaamiseksi täkäläisten maanmiestemme keskuudessa. Lopullinen päätus on tietenkin teidän, niutta me uskomme vakaasti, että Vapaus kestää arvostelun ja kilpailun näissä peruskysymyksissä. .V Levittäkäämme Vapautta rauhan ja h}rväntahdon, sekä vau-iijjräämman ja sisältörikkaamman elämän hyväksi! - » Kr'*. ' f - * 1 i t -i i Varjeltakoan sellaisesta ''ystävästä" Suuri "työväenystävä", kaikista torylehdistä kiivain tory, to-rontolainen Glabe and M a i l , julkaisi toista viikkoa sitten, tacHcmmin sanoen helmikuun 11 pnä, johtavan toimituskirjoituksen, missä tarjotaan ^'ilmaisia neuvoja" niille unionisteille, jotka Ontarion Työväen-liiton (CCL) konventionissa esittivät niin ^'mahdottoman" vaatimuksen, että tässä maakunnassa pitäisi saada alinpalkkataksaksi dollari tunnilta ja 40 tunnin työviikko. ' V 5 Tämä on "fantastinen" vaatimus, selitti "työväen ystävä" Globe and Mail ja sanoi, että täytäntöön pantuna se aiheuttaisi niin suuren hintojen nousun, että väestö ei voisi enää ostaa' näitä tavaroita —• ja kun tavarat jäisrvät varastoihin makaamaan, niin suuret joukot joutuisivat työttömiksi. • Syvällinen ja todella isällinen neuvo työläisille, jotka, eivät käsitä, kuinka suuren palveluksen he tekisivät, jos tyytyisivät Noakin V -aikaisiin palkkataksoihin. - Asiassa on vain se vika, että Globen "taloustiede" ei pidä paik- * kaansa. i On ensinnäkin kysyttävä, että mikä yhteiskuntaosa muodostaa li storimman osan kuluttajakunnasta? JMEL^II. johtokunnan jäsenet totesi äskettäin Äliamissa pitämässään kokouksessa, että palkkatyö-l Iäiset ja heidän perheensä muodostavat 60, pro»nltia Yhdjwaltain koko kuluttajakunnasta. Farmarit, keskiluokkäaiset ja niiif sanottu valkokaiilusköyhälistö sekä pienen p>ieni rikkaitten ryhmä, muodostaa i yhteenlaskien vain 40 prosenttia kuluttajakunnasta. l ' Vaikka meillä ei olekaan käytettävissä vastaavanlaisia tilastoja * Canadasta, niin tosiasia kuitenkin on, että tilanne On täällä hyvin ' paljon samanlainen. Käytännöllisesti katsoen se tarkoittaa v^lan '< toista, mitä Globe yrittää selittää: Lisäämällä y h t e i s k u n i iM * piosaisten ryhmien työläisten ja farmarien tuloja, lisätään kansa- ' kunnan suuren enemmistön ostokykyä, mikä tarkoittaa sitä, että tavarat kulkeutuvat varastoista suuremmassa määrin kulutta jäin kä- . siin. Ja kun kulutta jäin ostovoima lisääntyy, lisääntyy myö^ ] mahdollisuudet. Kysymys on nimittäin siitä, että aivan kohtuutto- ; man suuri osa kansallistiiloista menee pienen miljoneeriryhmän kä- )' siin, mikä toisin päin sanben tarkoittaa sitaj^ttä kansanjoukot saa- ^ ' v a t palkakseen ja tulokseen aivan liian pienen osan oman työnsä tu- ^ loksista, ja seuraus siitä on se, että tavarat kasaantuvat varastoihin, i aiheuttaen "ylituotantoa" puutteen keskellä ja jotikkbmittaista työt- » tomyyttä. • , Ottakaamme yksi käytännöllinen esimerkki Ontariosta. Am- ^ mattitaitbisten naisten alinpalkkataksa on Ontarion yhdyskunnissa ' ?I3.80—$16.80. Selvää on, että -tällaisilla palkoilla ei voida mat ^ ' saa huoneittim^^^ ostaa r u o j a a ja laittaa vaatetusta. Yhtä sei-l^ j, .jraä on se, että aJIe dollarin tuntipalkka on nälkäpalkka^-aikana, j o l - 'r'n4oin. V'^Vfniriprfafs«'n •'••^"htinniyn 1?inirr>if«»»yr> a<siinnnn VUOkra On 'noin $75 Icdukaudessa. Viiokraan ylstoään xiaene^ jo lähes toinen SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ YVES FARGE: Yrjö Mostaiänrf^ sault Sie, Marie, O n t , täyttää «lelmik. 27 pnä 5$ vuo^ ta. Yhdymme onnitteluiäini Y L E I S ÖN K I R J E I TÄ Hssä osastossa Jpikaisfaan ylelsdn k l r j e i a l a ne siis edustavat fclrJoUta-jäin mleUpfteitä. KIrMet pitäisi » • Jotttaa, Jos mabdoUbta, 200 sanaan Tähän osastoon lähetettyjä fcirjdtä el palauteta. O • O HIUITOBADALLA Tlmmlns. ^— Oli kaunis talvinen päivä Ja hyvä liilhtokeli Ja se sai m i nutkin hi.htämään. Olin entisellä suomalaisten tekemällä hiihtoradalla. ICaunis ilma oli Johtanut paljon Ih-mis. ä samalle asialle kuin millä minä ol.n. Tixnmlnsin hiihtoklubUta oli myöskin <vlerailiJoita. Hlhtäjiä oU kerääntynyt paljon yhteen Ja Jokin hiihtoklubln mies puhui tähän t a paan: Tämä rata on suomalaisten tekemä Ja saanut hyvän käytön. Hän osoitti kädeUään Ja sanoi, tuolla on meillä iiusi. rata,* Jonne kuljetaan muilla välinetila kuin suksilla. Suksilla las-iKtäan alas latua Ja se o n hauskaa. , Tuossa (hiihtäjäin Joukossa oli suomalainen Ja k y i ^ minulta, kuulitko mitä sanot tuo mies? Vastasin: kuul i n , mutta en tiedä keitä he kaikki lienevät. Jotka, tätä rataa ovat käyttäneet, mutta ainakin Vesa. Marttiin, Koskela, V Saari, Kumpulat, Leppä, Kuttnnanen Ja monet muut. urheilun päämäärä. Jonka hekin omaksuivat, on hyvä Ja Johdattaa maanmlchiämme pois paheiden pesistä raittiiseen luontoon. Nyt Jo näemme heidän tekemänsä aloitteen tulleen yhdeksi Canadan kansalliseksi urheilumuodoksi. —. iMiäinart. PIENI OIKAISU T. k. 17 pnä Julkaistiin tässä osastossa " M a i n a r l n " kirjoitus 1 » vuotta Hollingerin suuresta palosta". Kirjoituksessaan • M a l n a r i ' mjn. sanoo, että " T i m m i n s i n hautausmaalla on kaunis Joukkohauta... S J : n Timmin osaston hankkima Ja kunnossapitä-mä". Ensiksi on sanottava, ettei SJ :n Tinuninsin osasto hankkinut mainittua hautaa. Sen $350.00 muistopatsaan kustansivat etupäässä uhrien leskiet, paitsi erään iäkkään uhrin. Jolla^ e i ollut omaisia koko maassa, osuuden kustansi SJ : n T l m m l n^ osasto, koska hän o l i myöskin osaston Jäsen. • Vaikka tapahtumasta onkin kulunut Jo neljäimesvuosisata, katson velvollisuudekseni oikaista lausunnon mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi. Se että osasto pitää kun nossa mainitun Hollingerin uhrien leposijan, on kaunis kimnianosoitus edesmenneille Jäsenilleen, koska on luultavaa, että omaiset ovat hajaantuneet suurelta osalta yli maan. mikä minnekin. T.mmlnsln osastolle kiitollinen • • Aino. Haluaisin saattaa ystävieni tietoon erään havainnon. Jonka tein palattuani Koreasta Ja muistelemaan: ensiksi muutamia asioita. Olen .kokenut Ja mitannut vuonna 1944 natsismin Luuhutekojen laajuuden; olin mukana vuonna 1946 Tyynellä v a l - tamel-ellä eräällä amerikkalaisella sot^äluksella odotettaessa atomipommin räjähdystä, nähdäkseni, että perikatoon Johtava sota oli tullut mahdolliseksi Ja että sillä oli erikoiset teoreetikkonsa Ja oma strategiansa, liopuksi näin bakteerisodankäynnin Koreassa, sodan. Jota ei tunnusteta Ja Jota varten, tarvitaan valheellise-sen propagandan hienoimmat käänteet raukisamaisen tieteenohella.-' . Ranskan miehityksen ajoilta opin. että ihminen, Joba uskaltaa uhmata aikansa hirvittäviä tosiasioita, asetetaan koetidEselle..; Q^inä keskustelin kahden tiedemie-heh kanssa. Jotka palasivat Eurooppaan koreaan tek^mältään tutkimusmatkalta. — -Miten asiat ovat nyt siellä? kysyin — ' * M i s ^ kunnossa on kylä. Jossa me asufanme?" — " K a l k ki c n napalmin polttamaa, kaikMalla on kuolleita," vastasivat he. - r - " K ä - vittekö siinä laboratoriossa. Jossa m i nä tulin .vakuuttuneeksi kiinalaisten tiedemiesten tutkimusten totuudest a ? " — on pommitettu hajalle. Jäljellä on vain kasa kiviä." Se mitä vielä oli Jäljellä mhiun käydessäni—muutamia latoja, muutamia taloja ~ kaiken sen ovat liekit tuhonneet napalmin karstan peittäessä kaiken. Professori Malterre kysyi minulta: "TunsittebJ T e kuten me äkkiä v a n , hentuneenne kymmenen vuotta? Tunnen kaiken tuon uudelleen, l y y - Billisen väsymyksen, joka ei hellittänyt otettaan minunlaisestani rotevasta miehestä, unettomina öinä, kau-hunnäkymlneen. esimerkiksi kirjoittaessani muistikirjaani . tosiasioita sellaisena kuin ne olivat, ohn pannut merkille erikoisesti amerikkalaisten lentokoneiden levittämien viruste|L: j a basillien polkiJ3ukselllsen voimakkaan- luonteen. "Luulemme löytä-neemmee selityksen tähän ilmiöön, huomauttaa eräs kansainvälisen tle-demieskomlsslon Jäsenistä; voidakseen saavuttaa tällaisen luonteenvon mikrobien täytynyt, kehittyä ihmisessä..." Mikä herjausten tulva odottaa' näitä miejilä. Jotka elättivät tiedemiehen omaksatunnoGsa toivetta, että p a . lattuaan he voisivat kertoa erehdyksen tapahtuneen tai valehdellun. „ Minkä puolesta he asettuvat rohkeasti vastustamaan valhetta. Joka aikoo kerran hultuttaa ihmiskunnan? ' ' ,.' ..... Tuötlttäani heidär» työnisä tUtok*. set ovat kaikki iasiat tulleet minulle vieläkin''selvönmiksi;; Tmmäirän pa^ remmin haluttomuuden palauttaa Joitakin sötaväiikeja. ^Minusta tuntuu, että kaikkialla, m i ^ , kuljimme Claude Boy'n kanssa, o l i yritetty hävittää rikoksen Jäljet räjähdyksillä ja li^£illä, mutta turhaan. Kenties^ tutkiessamme maticallamme n i i n suurella huolella kokeita. Jotta totuus pääsisi päivänvaloon ^roopassa. Jota valhe Jäytää, saatobnme perikatoon joitakin muita ihmisiä. Katsellessani vatokuvaa; missä nuoret Ihmiset ottavat meitä vastaan sen korealaisen'telon edustalla. Jossa asuimme kysyn itseltäni: Ovatko he vielä elossa? Ovatko he maksaneet hengellään siitä, että ovat Johdatr taneet asiceleltamme todellisuuden hirvittävillä teillä ... ^ Ajattelen ystäviänlT Jotka teposln RansL'jssa, huolettomia j a kevjrtmle-lisiä yatäviänl. Olen nähnyt heidän vJmi^levän Ja pakenevan minua; muutamat koettavat olla suoria: "Älkää puhuko meille tuosta matkasta me olisimme pakoitettuja keskeyttämään teidät, sillä tuo propaganda on inhoiitavaa!'' Muutanmat ovat kuunnelleet'minua tarkkaavaisesti Ja sitten alkaneet puhua muista asioista. Kenties olen tuonut asiani huonosti Julki, sillä en voi kertoa K o r e aa näkevästäni ääneni värisemättä Ja tuntematta syvää surua katsellessani näitä olentoja, jotka tulevat välin-pltämättomiksi k j n heille kerrotaan, miksi Ihmiskunta on kuolemanvaarassa- ; . Heinöimmat ottavat saman asenteen: Arvelunne eivät ole kokelt^., amerikltalalsten lentäjienkään todistukset eivät ole meille rUtäviä! Asla olisi toisin. Jos olisitte nähneet bak-teeripommin irtoavan lentokoneesta ja putoavan maahan! Minä vastaan: "Älkääpä muuta sanoko, ettei niin käynjrt: mikä tavaton sattuma! K u i n ka äälat ovatkaan hyvin Järjestetyt Koreassa!.;. Mifcsi'ette sanonut tuota, sillä te ette etsikään totuutta vaan alibia, te ette tahdo kaataa Vapaudenpatsasta." Tiedän, että tähän asenteeseen on syynä tärkeät asiat, että tottluden levittäminen uhkaa / räjäyttää, sen pohjan. Jolla lepäävät ystävyys, t a - loudeUlnen etu. teyat, politiikka, koko h ^ l n v o l n t l . Johon n i in monet kunnialliset ovat mukautuneet. Tiedän, että muutamat ovat päättäneet kieltää todellisuuden nukkumalla molemmilla korvillaan. Tiedän, että propa-gandalconeistot ovat peloittavia Ja että' ne käyttävät juonia samoinkuin pelkuruuttakin hyväkseen. - M i n u l t a on t u l tu kysymään pidänkö sopivana keskustella Joukkotuhoaseilla käytävästä sodasta nykyisen poliittisen- tilanteen puitteissa. Jos atomipommi pudotettaisiin Pariisiin tai kun pääkaupunkimme vesijohtoj a viemäriverkostot olisivat myrkyn saastuttamat, kysyttäisiinkö siUoin, onko soveliasta puhua näistä asioista? Totuus on totuus. B i ole taktillista tai poliittista, totuutta. Tosiasia on: että on ryhdytty hävittämään, tieteellisin apuvälinein kunsakuntaa ja on koetettu asettiaa ihmiskunnan omatunto koetukselle. Nämä kaksi näkökantaa bakteriologisesta sodasta cvat eroittamattomat toisistaan, niiden luoime on sama, neivaatiivat yhteistä ponnistusta kumpaakin vastaan:, tuomita tämä sota j a voittaa Miss Karen Morley, yhdysvaltalainen näsrttämö- ja eloknvatähti, keholtti Massey-haalilla pidetyssä Rosenber. glen puolustuskokonksessa pitämässään puheessa canadalaisia tekemään jotakin, ei vain.Bosenbergien pelastamiseksi sahkötnolista, mutta myöskin järkevyyden palauttamiseksi Yhdysvaltoihin. SITÄ - J A - KIEVALArXEN TABIXA Eräältä mi«5»eltä o l i kadonnut ^ ves, j a hän epärll naapurin pojan rastaneen sen. Sen vuoksi jjän t i kaUi tämän esantymistä. Pojan keleet näyttivät selvästi kirveeara^ kaan askeleilta, hänen kasvoafat vat ilmetyt khrveenvarkaan kasvot hän puhu k in aivan kuin klneeny^ ainakin. Kaikki hänessä viittasi veeufvarastajaan. Sitten mies kuitenkin kJj 61 kirveec sa Jostakhi maakuopasta, johon tf sen jättänyt. Seuraa/ana päivänäiu näki jälleen naapurin pojan, 5^ pojan käynti, muistuttanut enää v ia •häakäan kirveenvarkaan käyntiä vatka hänen kasvonsakaan olleet kir veenvarkaan kasvot, «änessä ei o' lut mitaan, mlka ol.si viitannut kir veenvarkaaseen. * IS o nUONOSTI ASIAT — Miten on, unettomuuden laita kysyi tohtori,potilaaltaan, • — A.na, v am huonommin. Nyt ( nukuta enää edes aamulla, kun pitä' si nousta ja lahtea työhön. pelko. Uskaltaessani tarttua totuuteen Johon n i i n harvat ihmiset uskoivat: — totuuteen ympärillämme vallitsevasta turmeluksesta — luulin hetken jääväni aivan yksin. Tänään tiedän mikä on mahdollista sille. joLu vetoaa kansoihin ja joka on paljastenut niitä liikuttavan totuuden Tiedän myös, millaiset voivat olla n i i den voimien laatu j a mahtavuus, m i kä* vapautuu kiosketuksessa tähän totuuteen; K u n asetan kysymyksep: Olemmeko pystyviä jäämään ihmisiksi? en ajattele anoastaan elämää, jota meidän on suojattava. Ajattelen ...vielä kirousta, joka kohtaa eräät meistä jos nyt tuntien todisteet j a syytöksen oikeutuksen emme samalla olisi vakuuttuneita, että myös se. joka valLunee peittäen päänsä tyynyllä on ahdistettu olento. Totuus mikrobeilla surmaamisesta kykenee horjuttamaan koko sodan rakennelmaa. Mitä muut sanovat HÄNEN AMMATTINSA OLI SOTA, MUTTA KENBAALINA HÄN K U O L I KOTONAAN Vanha sotilas Rundstedt kuoli kaukana rintamalta. 77-vuotias kenttä-marsalkka Gerd von Rundstedt... kuoli täällä tänään. Hän kuoli nukkuessaan kohnen huoneen asunnossaan, ympäröitynä omilla kuvillaan, jotka oh otettu hänen 52-vuotisen so- "Kalevalan" ongelma •'Kalevala" on nerokkaan yksilön luoma maailmankirjallisnnden merkkiteos Kirj. TRI VÄINÖ KAUKONEN tilasuransa eri valheista... Hänen ammatunaan oli sota.feikä politiikka Jessä"jotain muuta,' j o s " vastau^ el "Hyvää päivää!" ^ Kirvesvartta!' Tunnetun kansankaskun vuorosanat ovat erikoislaatuisesta yhteydestä.- Huonokuuloinen mies näkee Itir-vesvartta velstäessään vieraan tulevan ja otaksuu tämän kysyvän, m i tä hän on tekr^mässä. Siksi hän vastaa vieraan tervehdykseen yllättävällä, järjettömältä, tuntuvalla tavaUa. Virheellinen otaksuma puhetoverin lausumista sanoista johtaa väärinkäsitykseen Ja kummalliseen vastaukseen. Tilanne on usein eräissä suhteissa samanicaltainen Kalevalasta puhuttaessa. "Missä Kalevala on syntynyt " — "Kajaanissa." Jos vastaus tuntuu yllättävältä, on ilmeistä, että henkilöt puhuvat eri asioista. Vastauksen antaja tarkoittaa Lönnrotin eeposta, jonka molemmat laitokset tosin painettiin Helsingissä, mutta joiden luomistyö t a pahtui suurimmaksi osaksi Kajaanissa. Kysyjällä sensijaan on ollut mie- — Reutershi uutistleto Hannoverista, Saksasta, helmik. 24 pnä. NOITAJAHOIN OIREELLINEN K U K K A OTTAWASSA O t t a m . — senaattori R. B . Hor-ner (PC, Saskatchewan) sanoi tänään senaatissa, että Canadan kalkk i huomatut liberaalit ansaitsivat i t selleen kommunlsti-nlmen. antaessaan tukensa työttömien Ottawan marssille v. 1930.,. — O P : n uutistleto helmik. 24 pnä. AMMATTINA «NAIMINEN" J A CANADAN LUONNON-BESUBSSIiB ItOilMIAMIEN Greettwleh^ Conn. — Asbestiperijä Tommcr iNCanville anoi tänään täällä lupakirjaa kyihmenettä avtolllttoaan varten... Mustaan takkUn jä hattuun puettu Manvllle (sanoo olevansa 59-vuotias, tunnetaan suurena elostelijana ja a i koo 'Ottaa' kjmuneneimeksi vaimokseen 39-vuotIaan vaaleaverikön, kahden lapsen äidin. L l l l l an Bishop A l - vearin) olipuettuna mustaan takkiin ja hattuun Ja ilmoitti ammatikseen omaisuuden hoitaja, ensin p i l a i l l en kerrottuaan Miss Clarkelle (avlolUt-tolupakaavakkeen täiyttäjälle). että hänen ammattinaan on "avioliittoon meno'. New TToirk Times Service, helmik. 24 p. tyydytä häntä. Kysymyksen esittäjä tarkoittaa toisinaan nmonlaulajien esittämiä kansanrunoja. Tässä topauliuessa vastaus on tietenlcin virheellinen, mutta väärinkäsitys on helposti poistettu muutamalla selittävällä sanalla. Runonlaulajien esittämät runot ja muut s a nataiteen alaan kuuluvat tuotteet, sanalla sanoen suomalaisen kielialu-, een kansannmous on valtaosaltaan itä-Suomesta ja Itäisen rajan takaa Useimmiten tämäkään selvittely ei riitä. Kysyjä ei tarkoitakaan runonlaulajien esittämiä kansanrunoja, vaan hänellä on mielessään epämääräinen kuvitelma hyvin kaukaisista menneistä ajoista Ja oloista; se öii yhtä hämärä kuin uskonnollisen U i misen pelokas tai toivehlkas Iravitcl-ma tuonpuoleisesta maanalisesta t ai t&htientakalsesta ikuisesta maailmasta. Jos kj-^mys tarkoittaa j-Jtäin tällaista, siUoin molempien Jo esitettyjen vastausten täytyy tuntua yhtä kumnialllsUtä kuin: "khvesvartta." Keskustelun pysähdyttävä vääiin'- kSsItys on kiusallinen, kehitystä jarruttava rasitus tieteen eri aloilla työskenteleville tutkijoille. Ihmiskieli kehittyy ja muuttuu emien lakiensa ihuluain, joita kielitiede pyrkii selvittämään. Mutta kielentutkimus ei anna kielenkäytön ohjelto. Myös kielivaliokuntien j a - toimistojen mahdollisuudet ovat hyv in rajoitettuja, niinkuin eräät vU-me aikaiset esimerkit osoittavat. Loppujen lopuksi kieltä käyttävä suuri yleisö kulkee omaa tietään. Olisi mahdotonta minkään auktoriteetin saada sanat '(Hyvää päivää" merkitsemään "Mitä sinä teet?", jolloin alussa esitettyjen vuorosanojen kummallisuus häviäisi. Y k sityisen sanan, myös 'Kalevala'-sanan, kohdalla asla tuskin on toisin. Kielitiede Ja oikeakielesjrys eivät näytä voivan poistaa rasitusta. Puheessa "saman" sanan käyttö eri merkityksissä eri yhteyksissä voidaan osoittaa tietyin keinoin, esim. erilaisin äänensävyin, korostuksin ja tavuin. Ellrjoltetussa ja. painetussa esityksessä näitä keinoja osittain vastaa lataausmerkkien käyttö. Yleisesti on omaksuttu tapa käyttää lainausmerkL«3jä kirjaUijaIn teosten nimien molemmin puolin. T S - män mukalsesU " K a l e v a l a " kirjallisessa esityksessä tarkoittaisi nimenomaan Lönnrotin luomaa runoelmaa. ' , "Blalevala" on sjmtynyt yli sata vuotta s i t t e n — e i varhaisemmin — yksityisen nerokkaan miehen luovan työn tuloksena. Runonlaulajien esittämillä kansahrunoiUa on"Kaleva-l a a n ' vaikuttaneina tekijöinä hyvin huomattava osuus, niin huomattava, että ilman sitä tuskin kukaan yksilö voi luoda yhtä suuret ja moninaiset taidearvot omaavaa ja yhtä laajakantoisiin seurauksiin kulttuurin eri aloilla johtavaa runoelmaa. Se el tunnu olevan mahdollisuuksien r a joissa. Mutta kuitenkin tässä on kysymys runoilijan käytettävissä olleist a Ja hänen myös nerokkaasti käyttä. mistä aineksista. "Kalevala * on s i ten erikoislaatuinen osoitus runoilij an j a yhteisön sekä runoilijan ja hänen omaksuttevissaan olleen kulttuurin keskinäisestä suhteeste. Se osoittoa, että varhaisemman kulttuurin ja sen yhteiskunnan merkitys, johon runoilija kuuluu, [ on suurempi i ! j i n monesti on tahdottu myöntää. Vain kansansa keskuudessa j a .kansalleen runoilija voi antaa parastean. Runonlaulajien esittämät kansanrunot ovat siten yksi, mitä tärkein "Kalevalan" syntyyn vaikuttaneista tekijöistä, mutta ei ainoa. '"(Kalevala" on -Elias Lönnrotin luovan työn tulos. Rimonlaulajien esitr tämät sänkarirunot ovat muutamien satojen säkeiden mittaisia. Ne. eivät ole yhtenäinen eei»s j a tästä johtuen mikään kansanrunojen valikoima el ole enempää kuin suhteellisen lyhyiden, erjllisten runojen kobaelma ilman sisäistä yhteyttä. N i i n erinomaisia jä taideominaisui^illaan tehoava kuin; yksityiset runot saattavat ollakin, ehkäpä omassa lajissaan kirjallisuuden helmiä, n i in ivällkoima ei koskaan v o i kohota maailmankirjallisuuden sUtarten eieposten rinnalle. Se edellyttilä' luovaa yksilöäi rtmoilijaai joka varhaisemman runouden täydel-. lisesti halliten' luo uuden, yhtenäisen runoelman • J a seri on Elias Lönnrot tehnyt. \.Hän ei ole ainutlaatuinen. Monia vuosisatoja kaikkialla Eluroo-passa innokkaasti harjoitettu Homeros- tutkimus oh ' Jliaksen" ja "Odysseian" kohdalla päätynyt viime vuosi-kymmehihä samankaltaiseen tulokseeni. Nykyisin oletetaan yksityisen, timtemattoman runoilijan luoneen nuö eepokset eräitä vuosisatoja ennen ajahlaskunune alkua kansanrunoiiiln. rinhastettavasta runoaineksesta pääkohdittain saiiiään tapaaai kuin iaiäs Lönnrotin tiedetään todella tehneen. Öhko '"Kalevala" kansanrtuxoutta? Varauksettoman myönteisen tai k i e l teisen vastauksen antaminen edellyttää ensin "kahsannmo" käsitteen sel-vlttänaistä. Varsin yleinen ön käsitys, että vain opillisesta sivistylcsestä osattomiksi jääneiden, luku- ja kirjoitustaidottomien kansanmiesten ja naisten sepittämiä j a esifctämia runoja voitaisiin pitää " a i t o i n a " kansanrunoina. Jos tämä tunnusmerkki hyväksytään, silloin vastaus on epäröimättä kielteinen, sillä "Kalevala" on oppineen miehen, Elias Lönnrotin runoelma. Tuo tunnusmerkki e i k u i tenkaan tunnii kalkissa siihteissa onnlstunJeelta. Tutkimus on osoittanut että eräs tähän saakka varauksettomasti kansanrunona piäetty balladi "Inkerin virsi" on skandinavisen r i - tariballadin suoniennos. Alkuperänsä perusteella sitä edellä esitetyn t i m - nusmerlön mukaan tuskin saattaisi enää pitää kansanrunona. Mutta se tuntuu järjettömältä. Tutkimuksen edistyessä saatettaisiin myös muiden kansanrunojen kohdalta joutua samaan omituiseen tilanteeseen. Alku-peräkysymys ei olla ratkaiseva. Taidenmous j a kunsanrunous eivät ole toistensa vastakohtia, vaan r u nouden. ilman selvää rajaa toisiinsa liittyviä lajeja. Useimmista runnoistä voitaneen: niiden tyyli- ja: muiden runo-omiiiaisuuksien perusteella sanoa, kumpaan Mistä kahdesta ryhmästä ne lähinnä on luettava. Jos Neuvostoluistelijat nyt Ruotsissa Tukholma.— iNeuvostolliton luiste h ja joukkue, johon kuuluu 16 miesti Johtajmeen, saapui: helmik. 17 poj Brommaan, missä Ruotsm luisteluLi ton- valtuuskunta puheenjphtajahs Sven Läftmanln Johdolla oli ivastaan ottamassa. - • tällaista ryhmittelyä syystä tai toi sesta pidetään tarpeellisena. On myä rajatapauksia. * Kalevalaa" on km tenkin vaikea luonnehtia sellai seksikään. Eikö pikemminkin olis ajateltava niin, että "kansanrunon, den" j a " taiderunouden" rinnalla o: muutamia suuria r eepoksia, jotka et vät kuulu kumpaankaan rylunää: Ne ovat yksilöiden .luomistyön tuot teitä, muttia niitä ei voisi olla ole massa Ilman ' kansanrunoaine^ Ne ovat "kansanrunoutta" nerokkaajfl luovan yksilön uudeleen suuriksi ee pokslksi runoilemia. \kräät "Kalevalaan" je sen syn tyhistofiaaii pintapuolisesti perehty heet henkilöt, jopa tutkijatkin, 07a silloin tällöin, tahtoneet leimata tä inän eepoksen "hämäräperäiseb teokseksi" tai siiörastaan "väären nykseliiil'' X I X vuosisadan alkupuo. lella. iaimhnihöu^^^ feeraun ja jul k a i s e i n ^ h tultua monissa Eurooi^ m a l s ^ mitä iimostmieiniman her-hastukseh kohteeksi runoja jiilkais- PÄIVÄN PAKINA taessa ei noudatettu sellaista tart kuutta j a huolellisuutta, mitä nykyi. sin pidetään itsestään^ selvänä asia. lia. Muistiliunerkittyjä runoja yli. disteltiln toisiinsa j a niitä muodosteltiin eri tavoin kulloinkin julkaisi j an omien tarkoitusten mukaaa Tämmöiset runot eivät tietenkään olleet edellä esitetyssä mielessä "aitoj a " kansam-unoja. Venäjällä kävi y . G. Belmski , vuosisadan toisen neljänneksm aikana — "Kalevalain" luomlsaikoina — taistelua kansanni-nouden tieteellisen keräämisen ja julkaisemisen puolesta. Hän vaati kansanrunojen Julkaisemista tarkalleen sellaisina kuin ne on merkitty muistiin niitä millään .tavoin Itcf-jailematta, täydentämättä ja yhdis-telemättä. O n selvää, että "Kaleva^' ei täytä eikä koskaan ole pyrkinyt, kään täyttämään näitä "aidon" kan sanrunouden vaatimuksia. E i edes en' simmäinen laitos, täydelliseltä nl meltään " K a l e v a l a taikka VanhoJ: Karjalan Runoja Suomen, kansäi rautaosista ajoista," nimestään hup limatta ole "aitojen" tai edes niisti muokattujen kansanrunojen kokod. ma, vaan runpilijan kansanrunoai-neksia hyväkseen käyttäen luomi yhtenäinen e^xis. " K a l e v a l a " ei oli sen enempää kuin "Iliaskaan" mikään kansanrunojen "väärennys;' vaan nerokkaan yksilön luoma mai-ilmankirjallisuuden merkkiteos. ! Piliasfunut tinasotilas Meillä pn sitten taas uusi "valkoinen toivo". Kalkki ^^EjÄIlevät Tuomaat" ja muut pessliäistit. vjdtka pelkäävät, että uutta sotaa el sjmnykään. voivat iiyt nukkua rauhas^ , j a uneksia siitä Ihanasta pälväistS. jolloin suuri sote-herra^ - selhdiioi- k u in marski venäläinen aikoinaan., vetää sapelin tupes-taan Ja lähtee suuren K i i n a n lUSksi vielä NeuvostolUttoaUn valloittamaan. Kysymys on tietysti suureste sota-pliällikösta Ja nerokkaasta valtiomiehestä, Chiang Kai-shekistä, Jonka tyhmät j a kiittämättömät kiinalaiset potkivat pois hallituspukUta Ja koko maasta. - Tämä. samainen sotastrateglnen nero tiedoltti mahtipontisesti alkuviikolla, että hän tulee mitätöhnään K U - tum Ja Neuvostoliiton välisen Ystä-vyjrs- ja • Yhteistyön sopimuksen, m l Tosiasia on, kuten A F t : n taatusti oikeistolainen johtokunta totesi, että työläisten "tuottavaisuuden lisääntymisen johdosta palkankorotukset ovat välttämättömiä, jos mielitään -välttää uhkaara kä alleUrjoItettiln Moskovassa elok. 14 pnä 1045 — Jollota häneu ylhäisyytensä oli vielä KUnan hallitsijana. Porvarien aina valppsiat: poIUttlBiet h u o m i o i t ^ t ricaisivat -sillpln selittä-mään. tämän merid^irstä. Ja katso; tarkbitns on v a l - Chiang K a l - s h e k— suuri sotanero kun on — voi ryhtyä pommittamaan myös Neuvostoliiton alueita. Jos vanha ystävämme Pietilä sattuisi olemaan saapuvilla, hän varmaan palauttaisi mieliUnme ensimmäisen maailmansodan Jälkeisiä t a pauksia. Jolloin tsaarin verisen hovin Jäsenet, ruhtinaat ja kenraalit — a i na ikiomaa marskiamme myöten vannoivat riettaan Rasputinin parran kautta, että Neuvostovalta kukistetaan j a tsaari tuodaan takaism valtaistuimelleen. Vaikka hän olisi viety helvetin kuumimpaan sopukkaan. Suuret puheet eivät tietenkään suut a halkaise, kuten sanotoan. Ja Chiang Kal-shekilläkin ön tietysti l u pa nähdä suuria unia kesästä, joka ei koskaan tule. Yllämainitussa "mitätöimlspäätök-sessä" on nhnlttäin yksi plenohien v i ka. Chiangilla el ole minkäänlaisia valtuuksia puhua eikä toimia Kitaan kansan nhnlssä. Kitaalalset ovat hänet virkahelttona potktaeet historian jätekasalle Ja sleDä hän IhnelsesU py- W — I»*>oJa ääniä parahdellen. V o l - dakseoi .tmltätöidä^ Joltakto sopimuksia Kiinan kansan " " ^ i c s t o. päästä Kitaan hallitukseen — j a s i i hen hän ei kerta kaikkiaan pysty —• ei sittenkään, vaikka WaU Streetin rahaniiehet uhraisivat hänen raholt-tamisekseen miljaardia dollareita n i i den lisäksi, joiden avulla häntä y r i - tettUh vastota Kitaan kansan tahtoa pitää K i t a an dlkteattorina. Kuinka toivoton tämän sotllashe-ron tulevaisuudenkuva todellisuudessa on, se näkyy seuraavasta: Montreal Star-lehti Julkaisi äskettäin 13 vuotta ravtatoloitsljana j a yö. klubien omistajana Shanghaissa, Tientsinissa ja Pormosassa olleen Szella Hilhnanta artikkeUn, jossa vertaillaan Chiangta aikaista sekasortoa. K i i n a n Klansantasavallan elämään. Mahiittu kirjoittaja sanoo, että "kommunistit veivät" häneltä " k a i k k i " — j a että hän " e i voi ajatella sen kurjempaa kohtaloa kuta kommunistien hallinnon alaisena elämistä". Toista sanoen Szella Hillmän on pesunkestävä kommunismta vastustaja. Esitettyään yllämainitim kommu-nismivastaisen maaihnankatsomuk-sensa Szella Hillman kirjoittaa: ^"Tämä ei kuitenkaan muuta mtaun käsitystäni, , että Formosassa oleva "Vuosia erinen karkoitusta, kansai lista Kiinaa halllttita gangsteria toimesta. Minä tunsta monet heistä siksi kun oletetusti varakkaana ulkf Chiang Kai-shek ja kumppanit edustavat menetettyä asiaa. Kannattamalla heitä, tuetaan ulos potkittua hallitusta, mikä ei koskaan tule t a kaista. Sillä, ei ole mitään tarjottavaa öinaiaisIUe; eikä liioto, jds asla s i t am kehittyisi* mitään tarjottavaa maalaisena,minä oUn heidän sään-nölllsenä lÄrinaan... »ataä en koskaan nähnyt mitään merkkiä siits k että kansallismieliset ottivat laskuii-saan lainkaan lukuun oikl^utta. Iit H hallitsivat voimalla . . . ."Mahdollisesti sanotaan — että Chiang Kai-shek on ystävtaecn tehnyt paraimuksen . . . Kukaan ei KÖ. nassa ajattele, iettä he ovat muuttaneet,. .; •, , "Jos töinä Olista kiinalainen . , minä luulidn; että en= haluaisi o'4 missään tekemisissä Chiang Kai-sbfr kta kanssa. Kommunltisessa jörjutelmassa on paljon kielteistä . Mutta se on JärJestcOmä. Ja mikä U-hansa järjestelmä on parempi ku^ ei mikääii järjestehnä - . ." , Kaiken kaikkiaan meistä tuntnft ettei (Thiang K a i - s h d d n "mitätötm^ päätöksillä" ' ole muuta meikitysU kuin se, että hiistä näkyy mitä häij mustissa sisuksissaan liikkuu. Muti* antaapa ajan; kulua. Ja m e saam^ nähdä, että ttaasotilaan suurista ps* heistä huolimatta tulokseksi Jää. k^' ten jäi marski venäläisenkin subtctft että "miekka Jää tuppeen panematta' koska sillä miekalla ei kaUdsta po^ nisteluMa huolimatta voida kään^ historian lehtiä taaksepäfai. ^ KS^^ ;•, ij i' IM'',S; : . - v ^ ' ^ | j i l ,'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 26, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-02-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530226 |
Description
Title | 1953-02-26-02 |
OCR text |
$jyu 2 Torstina, helmik. 26 p. — Thursday, Feb. 26, 1953
«.(UBEBTT) T ' JoaepeaOBnb habor
i Olgan of Pinnlsb Camidians. Es»
tabUab^ Nov. 6, 1917; Aatborized
Ba^«econd class mail-by tJi^ Post
oä^.Veparttaent, Ottava, Pubi
t ^ tbrtce « r ^ y : Tuesday«
m u s d a y y and Sattsraays by Vapaus
Publisbing Company Ltd., at 1(IO-S02
Elm St, W , sudbujy* Ont^ Canada,
Teleplume»; Suoine» COIce d-i28«
Bdltorial Office Manager
£.smuL gdttor W, EMond. Mailing
addreas: Box^^/Sudlnnr, Ontario.
Advertlsing rates upon ugjUicaium.
Translation free ut tixarge.
TILAUSBXNNAT;
Canadassa: 1 vk, 7JOO 6 tdt 3<75
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X0 6 kk. 420
Suomessa 1 vk. 8A> 6 kk. A 7 5
Vapautta levitetään
Kuten yleisesti tiedetään, VapauSrlehtemme hyväksi järjen
maaliskuun 10—^31 p: n välisenä aikana {)itkästa aikaa erikoinen Ie-;
vitysrynitäys^ jolloin on tarkoitus hankkia ainakin ^50 liutta tilausta
ja sen yhteydessä uusia kaikki katkeamassa olevat tilaukset.
- "..Työskentely ty(n'äenlelitien levittämisen hyväksi on, aina tär-
• ^ l ^ jnutta nykytilanteessa se on en-levikin
laajentamisen
on paras mahdollisuus auttaa kaikkien hyvää tarkoit-
' "tavien ihmisten sydäntä lähellä olevaa rauhan ja demokraattisen edis-
^ %ksen asiaa. Levittämällä Vapaus-lehteä autetaan vaatimattomalla
ij^Aiatitoimintasarallamme Canadan, Suomen j a kaikkien muiden kansojen
^^l'^(pivomusta, kansainvälisen rauhan säilyttämiseksi. Selvää nimittäin
<: y pn, että mitä enemmän levitetään Vapautta, sitä laajemmalle leviää
^ ^^'^vr^l^käläisten maanmiestemme keskuudes^ rauhanpuolustajain inhi-
; v > j « ' ^ millinen ja hyvää tarkoittava sänoniä ja sitä äuuremman panoksen
f^^'\^vowat iäki^^ maanmiehemme antaa Canadan j a koko ihmiskun-
-; -nan hyväksi.
r^vr. • Vapauden hyväksi ei ole erinäisten muiden tehtävien vuoksi jär-jestetty
pitiiään aikaan levjjysryntäystä jä siksi öii todennälcöistä,
,-^..„^ttä nyt alkavan levitysryntäyksen aikana saadaan erikoisen hyviä
f 'tuloksia. Tosiasiassa me tiedämme, että eri paikkakunnilla on jo
tehty alkuvalmisteluja Vapauden levitysryntäyksen hyväksi. CSJ:n
hionet paikallisosastot, sekä erinäiset urheiluseurat j a naiWhlcetliot
ovat jo muodostaneet erikoiskomiteoita tätä tärkeätä asiaa edistämään
ja toiset osastot j a seurat menettelevät samalla tavalla vielä
ennen maaliskuun kymmenettä päivää. Kaikki tämä on kuin" ollakin
pitää;'äillä mita perusteelliselnmat alkuvalmistelut tehdään, sitä väVr
mempäa o n ; että levitysryntäyksen tavoite saavutetaan ja sivuutetaan.
Tässä ^keässä levityskampanjassa voivat Vapauden kaikki l u '
kijat antaa oman henkilökohtaisen panoksensa hyvän asian edistämiseni;,
Vapauden tilaajat ja lukijat' voivat keskustella lehdestämme
naapuriensa, tuttaviensa ja työtövertensa kanssa. Heidän suosituksellaan
j a tarjouksellaan saattaa olla ratkaiseva vaikutus siihen, että
Vapautta; Ulaä^ n y i i»^^^ maanmiehemme, jotka eivät ole
sitä ennen tehneet. iVlikäli lukijain tiedossa on äelläisiähcfnkilöitä.
Jotka ovat valmiit tilaamaan Vapauden, he voivat siitä ilmoittaa asiä-miehillemme
tai muill^ levittäjille, jos eivät halua syystä tai toisesta
*tse tätä tilausta lähettää Sudburyyn.
Niille maanmiehillcmme, jotka eivät ole ennen Vapautta tiläh-eet,
me haluaisimme tämän levitysryntäyksen alussa tehdä seuraa^
van eäityk^b: Tilatkaa Vapaus vaikkapa vain kokeeksi ja verratkaa
i?fSitH jonkin aikaa muihin mahdollisesti lukeniiinne lehtiin; Talöudelli-
Y selta.kannalta katsoen havait.sette, että kokonsa ja tekstimääränsä pe-rusteella
Vapaus oii yksi halvin suomenkielinen uutislehti Canadassa.
I Sisältönsä suhteen te tulette havaitsemaan,.että -Vapaus on ainoa
Canadan suomenkielinen lehti, mikä järjestelmällisesti jä'tinkiniätta
toimii rauhan asian hyväksi: Korean sodan kunniallisen ja oikeamielisen
lopettamisen, kaikkien maiden yhteisen • aseistariisumisen ja
sotavarustelusta johtuvan korkean verotaakan alentamisen hyväksi,
itämän maan demokraattisen järjestelmän ja sen itsemääräämisoikeuden
säilyttämiseksi sekä kaikkien pikkuibmisten etujen puolustamiseksi
ja ryhmäriitojen asemesta edistyksellisen yhtenäisyyden ja yh-
;^^i|ymmärryks(sn aikaansaamiseksi täkäläisten maanmiestemme keskuudessa.
Lopullinen päätus on tietenkin teidän, niutta me uskomme
vakaasti, että Vapaus kestää arvostelun ja kilpailun näissä peruskysymyksissä.
.V Levittäkäämme Vapautta rauhan ja h}rväntahdon, sekä vau-iijjräämman
ja sisältörikkaamman elämän hyväksi!
- »
Kr'*.
' f
- *
1
i
t
-i
i
Varjeltakoan sellaisesta ''ystävästä"
Suuri "työväenystävä", kaikista torylehdistä kiivain tory, to-rontolainen
Glabe and M a i l , julkaisi toista viikkoa sitten, tacHcmmin
sanoen helmikuun 11 pnä, johtavan toimituskirjoituksen, missä tarjotaan
^'ilmaisia neuvoja" niille unionisteille, jotka Ontarion Työväen-liiton
(CCL) konventionissa esittivät niin ^'mahdottoman" vaatimuksen,
että tässä maakunnassa pitäisi saada alinpalkkataksaksi dollari
tunnilta ja 40 tunnin työviikko. ' V 5
Tämä on "fantastinen" vaatimus, selitti "työväen ystävä" Globe
and Mail ja sanoi, että täytäntöön pantuna se aiheuttaisi niin suuren
hintojen nousun, että väestö ei voisi enää ostaa' näitä tavaroita —•
ja kun tavarat jäisrvät varastoihin makaamaan, niin suuret joukot
joutuisivat työttömiksi. •
Syvällinen ja todella isällinen neuvo työläisille, jotka, eivät käsitä,
kuinka suuren palveluksen he tekisivät, jos tyytyisivät Noakin
V -aikaisiin palkkataksoihin.
- Asiassa on vain se vika, että Globen "taloustiede" ei pidä paik-
* kaansa.
i On ensinnäkin kysyttävä, että mikä yhteiskuntaosa muodostaa
li storimman osan kuluttajakunnasta? JMEL^II. johtokunnan jäsenet
totesi äskettäin Äliamissa pitämässään kokouksessa, että palkkatyö-l
Iäiset ja heidän perheensä muodostavat 60, pro»nltia Yhdjwaltain
koko kuluttajakunnasta. Farmarit, keskiluokkäaiset ja niiif sanottu
valkokaiilusköyhälistö sekä pienen p>ieni rikkaitten ryhmä, muodostaa
i yhteenlaskien vain 40 prosenttia kuluttajakunnasta.
l ' Vaikka meillä ei olekaan käytettävissä vastaavanlaisia tilastoja
* Canadasta, niin tosiasia kuitenkin on, että tilanne On täällä hyvin
' paljon samanlainen. Käytännöllisesti katsoen se tarkoittaa v^lan
'< toista, mitä Globe yrittää selittää: Lisäämällä y h t e i s k u n i iM
* piosaisten ryhmien työläisten ja farmarien tuloja, lisätään kansa-
' kunnan suuren enemmistön ostokykyä, mikä tarkoittaa sitä, että
tavarat kulkeutuvat varastoista suuremmassa määrin kulutta jäin kä-
. siin. Ja kun kulutta jäin ostovoima lisääntyy, lisääntyy myö^
] mahdollisuudet. Kysymys on nimittäin siitä, että aivan kohtuutto-
; man suuri osa kansallistiiloista menee pienen miljoneeriryhmän kä-
)' siin, mikä toisin päin sanben tarkoittaa sitaj^ttä kansanjoukot saa-
^ ' v a t palkakseen ja tulokseen aivan liian pienen osan oman työnsä tu-
^ loksista, ja seuraus siitä on se, että tavarat kasaantuvat varastoihin,
i aiheuttaen "ylituotantoa" puutteen keskellä ja jotikkbmittaista työt-
» tomyyttä. • ,
Ottakaamme yksi käytännöllinen esimerkki Ontariosta. Am-
^ mattitaitbisten naisten alinpalkkataksa on Ontarion yhdyskunnissa
' ?I3.80—$16.80. Selvää on, että -tällaisilla palkoilla ei voida mat ^
' saa huoneittim^^^ ostaa r u o j a a ja laittaa vaatetusta. Yhtä sei-l^
j, .jraä on se, että aJIe dollarin tuntipalkka on nälkäpalkka^-aikana, j o l -
'r'n4oin. V'^Vfniriprfafs«'n •'••^"htinniyn 1?inirr>if«»»yr> a |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-02-26-02