Vapaus, November 4, 1952

              Olgan öt Ktdnisb CanadJans. £s^
tahmied Nov, 6, 1917. Autborlzed
'S3 eheänä dass mail Cbe Post
Office D^rtment, Ottana. PQb-lisebed
.tbrlce weeldy: Tiie^days
Tburedays and iSatuidaya tqr Vapaus
Pablisblns Conn>a6y Ltd., at 100-102
Slm Bt.Vf.i i^udbuiy.Ont^ Canada.
Telepliones; Burtoess Office
Editarial Office 4 H I ^ . M a n s ^
addnia: Bo» 6», sudbunr, Oxtf«io.
Advertisisg rates upon aiiplicauonl
Ttanslation free of tSimgs,
TIL&lJSaSNtiATi
CäDZäassaii
YbdysvalloJssa:
Suomessa
1 Vft. 7XK} 6 Mc 3.75
3 Mc 225
1 vk. 8X0 6 420
1 vk. 8 ^ 6 fck. 4.75
"Hyvä. iiipil#Ä.
Tqrypuoluf^n Hittoparlamentin jäsen -George Hees (Toronto-
BroadvJpV)^ p i ^ .viMVli^ Jteskivi Oriliassa puheen, jonka'yhtey­dessä
hiuiyeto^^^
tulisi laajen^kaupänkäyntiä Britannian kanssa, jotta voitaisiin estää
kaupunkäynninvi^ll^m kehittyminen V
uskommekin.mr.lleesin perustelut
sanomme myöntäen, että; hyvä
ulkomaamarkkinoita, jos mielitään
uhkaava talo\!spula. Canadan täytyy ppstä kaupallisesti
:Streetin kuristusotteestaJjajärjestää kauppayhteyksiä kaik-miden
kanssa,, sisältyen tähän ennenkaikkea Britannian C
monwealthui maat. Tästä johtuu, että mr. Hees puhuu kansakunnan
ja^Onadan valtion parhaitten etujen'sanelemalla tavalla vaatiessaan
kaupankäjmtiä Britannian
l>ydla PeottfoenSeaver lakelta (B.
B. 1. W0tWnston, Ont,* täytti viime
«unnnntaina, manask. 2 jmä, 73 vuot­ta.
yjidymme onnitteluihin!
mutil sanovat
ovat luonnollisesti tuulesta
temmattuja 1 j a ehkä t^
" 5 ' mhdollista "kommunistisyytöstä'*^^ Tilanne on nunittäih ke-
' i i i i t ^ y t sellaiseksi, Qiin naurettavaa kuin se mputen saattaa ollakin,
' -1 että'kaikkia( niitä, jqtka puliuvat Canadan ulkomaakaupan vapautta!
misesta, Yhdysvaltain puristuksesta, leimataan summamutikassa
'kommuiiistjeii kanssamatku3tajiksl"j
rauhanpuolustajainkin suhteen. Voi hjryinkin olla,
seliwtan^C#it^^
?asiasiten> että hän itse, u^
^ tenkin voit^v^ estää Britannian ja 'Neuvostoliiton välisen kaupan-
1 ..J^äyiMiin kebjttymmen ja tosissaan vaatii Britanniaa ItiopUmäan kau-
^^pipikaVitnistä Neuvostoliiton kanssa siiliä mielessä, että siten mehie-
{- iäkssä BHtannia loukkaisi ja vaikeuttaisi Neuvostoliiton kehitystä,.
niin sillöih mr. Hees on intellektuaalisesti vieläkin alamittaisempi
/kuintorypupiueen öykkärimäinen johtaja eversti^^^<^
, Selvää tietysti on, että Britannian ja Neuvostoliiton välinen kau-vpantiäyntlaiittäa^^
näftämolräipia maita. <N välillä teh­dyt
kauppasopimukset on tehty täydellisen tasavarvoisuuden poh­jalla
— ja sii!| molfempieh osapuolien hyödyksi. , ' ^
„1 Mutta tästä ei suinjkaan .seuraa, että nämä molemmat niaat tar­vitsevat
yhtä kipeästi toinen toisens& kaupankäyntiä. , }(^. kaupan-'
, k ^ i i t i estetläisilh 'Britannian j a Neuvostoliiton välillä, niiii siitä kär­sii
j^aljon enemmän Britannia kuin 'N^VostoHitto. Historia on osoit-sl^
ttutjvettä 'Neuvostoliitto/on vo^a^^ olosuh-eissa
kuin, nytj; tulla toimeen omillaan? silloin kun muu maailma on
irjestänyt sitä vastaan kauppasaartoja; Britannia ei kuitenkaiän tule
betkeäkään^toimeen ilman kansainvälisiä^ kauppamarkkinoita^— ja
Britannian kansaimräliset kauppa)^ siniä
määrin,* että niiden vähäinenkin lisärajoitus tekee suuria hallaa B r i - ;
t .äS ' ^]|^n»a)W i^tK tä,«pä sgiljka selittää sen. m f o i Yh^x^v^toin^ "Uitto-ff,;:
vj*'f :,;iMi&l^.:mimis^ on, Yhdysvaltain kaikistarkieUoista:ja ukaaseista';
PELON ILMAPIKI
Ktvr Yofk. Näytelmäkirjailija
Robert C;Shefwood sanoi, että' pelon
ilmapiiri" estiiä. monet taiteilijat ä-
Voimesti kannattamasta kuvernööri
Adlai E. stev^nsonia pre^dentiksi.
'Radiossa Ja näköradiossa", «anoi
Sberwood isanomalehtikonferenssis-sa;
"vallitsee sellainen ^ ruma vihje,
että.Jos suuri raha voi saada^beldät
po!s 'ilmasta yhdestä syystä, se^oi
sen tehdä toisenkin syyn perusteella."
SherwDod, uuden Jaon kiihkeä kan­nattaja.
Joka khrjoltti edesmenneen
presidentti Rooseveltin monta puhet.
ta, sanoi pelon ilmapiirin johtuvan
taiteiljaoiaailmassa suoritetuista
kommunlsmlvastalslsta tutkimuksis­ta.
—^ Ö. C. DIstrict Nevirs (MrM u -
nio.)
• * «
mTA JANKEILLÄ ON SEN
KANSSA TEKEMISTA? "
Canadan Ja Yhdysvaltahi hallituk­sen
yhteiselle anomukselle saatu hy­väksyminen'
6t. 3jawrence joen kan­sainvälisen
osan sähkövoiman kehit-vtämisekst
on rohkaiseva; Mutta rSTh-dysvaltain
itsäik&ät paikallispiirit
voivat vielä ehkä estää sen hetikoh-tai^
eii' totetkttamisenj kuten ne ovat
tehneet 25 vuoden «Jan.
Washingtonin on vielä valtuutet­tava
Jonkun laitoksen Yhdysvallois­sa
kehittämään Ja käyttämään Ame­rikan
osuutta tästä: voimasta. Olisi
kumma, ellei «(Yhdysvaltain!), oikeus­laitosta
käytettäisi lisävilvytysten a i ­kaansaamiseksi
... — Toronto 6ally
Star.
• « •
«VEEOT KANSA VERTA JUO . . . "
Verol; (kunnallisveroista on kysy­mys
--r- jVapaus); nousevat varmasti
(Ont. pääministeri Frostin kieltäy­tyessä
avustamasta; kuntia; sanovat
'porfnfestarit.-^ Toronto IJailyS^
ttUtisotslkko.
Kifj. Win. Kasbtan
Eräässä lännen kiertomaticalla |>i-tämlstääh
monista puheista CCrP:n
johtaja M. J . Coldwell sanoi jseuraa-vaa:''
tlitä tulee tapahtumaan suu­rille
aseistamissuunnitelmille, jos so­taa
ei tule?.". Hän vastasi omaan; ky-
«röykseensä lausuen. että"niin7kau-an
kumtes me ryhdymme suunnittele^
maan suurien teollisuuksiemme.- ja
luonnarikkaukeiemme - liittämistä
kansan Iqrväksi;' eikä rvain.voittojen
hankkimiseksi, me tulemme vajoa­maan
vertaansa vailla olevaan ;lama<
Canadsm
un
«I muun maan) kauppapolitiikan'muuttaminen joko sinne tai tänne. Ky-
!$ymysonzennönkaikkea Canadan omista eduista ja niiden valvomises-li^
nli^äräyksten mukaisesti vaatia m ei muka saa tehdä.
*| ',*/'KUt*n häkyy, mr. Heesin väitökset ja perustelut ovat tuulesta
il'temmattuja j a elävän elämän arvostelua kestämättömiä. Mutta siitä
huolimatta mc Hees on oikeassa ja toimii Canadan kansan ja valtion
etujen mukaisella tavalla vaatiessaan Canadan kaupankäynnm laa­jentamisia
B r l t a n nW kanssa.
Kenyan tapahtumista
g kirkuvat otsikot Kenyan "terroristeista." ei kyke-tosiasi&
a, että Itä^AfrikassavsiJMtse\^:B^^
•Väestövaatii maansa vapa5u(ttairiiM.ull^^
Suuret paivälehdet ovat yrittäneet oikeuttaa Kenyassa suomitetut
I; alkuasukkaiden joukkovjangitsemiset ja brittiläisten sotavoimien l i -
31 saamiset;sillä perusteella, että.ns; Mau-Mau järjestö on suorittanut,
%^v: joitakin terroristisia tekoja valkoihoisia vastaan. Meidän tulee avoi-
Vapauden tiedot Mau-Mau järjestöstä ja toimin-täjoitettuakin
pienemmät. Mutta jos olettaisimime, et-jotkut
sen: yksityis jäsenet olisivatkin sjfyliistyn
Vapaus ei terroritekoja hy^ksjr^s^
nnössäkään—; niin kräent)n;syy?3 Onko
i v maan^? siirtomaavii'aston toimesta myönpetty ayojimeti puhe- ja toi-
(T/mintavapaudet oman maansa isännil^ihaluavilieafrikalaisiUe,^^^^v^
onko> heiltä kielletty kaikki julkinen toiminta maansa itsenäistymisen
^hyväksi? Tiedetään, että Kenyan afrikkalaisilta on kielletty kaikki ^
deinokraattiset -qikeudetf Heidän patrioottmen toimintansa oman
maeuDsa^itsenäisyydenpuolesta qn ajettu maanalaisuuteen, Jos;sit^r
- kehittyy myös terroristista t toimintaa — kuiten
Suomessa *Bobrikoffin aikana niin syy eisfiin-i,.^
aan niiden brittiläisten kännettavajokä, jotka
ä;ajaneet sellaisiin epätoivoisiin j a loppujen lo--
•^i piiksi t^ttomlin'Kekoihin kuin terrorismim, mikäli sitä todellisuu-dessa
on tapahtunut. " .
Y, Kenyan kansa taistelee brittiläistä imperialismia vastaan tun-Äuslauseella;
'*M&a on meidän". Ja tätä tunnu^Slausetta on vai-
•Kii kea valheeksi väittää. Kenya pitäisi kuulua 'Kenyalaisille; \'alitet-l
«^\tava tosiasia kuitenkin on, että samalla kun karvalukuinen välko-v/
riht^isten joukko elää varallisuudessa ja mukavuudessa, omistaen kaik-
. ' parhaat maat, olleti määräävänä tekijänä taloudellisesti, ja poliitti-
*y sestijKqnyan viisimiljoonainen neekeriväestö elää suuressa puuttees-f
s a ja kurjuudessa. Alkuasukkaat pakoitetaan vankilan uhalla työs-
; kentelemään pitkiä päiviä, miltei ilmaiseksi j a kovasta työstä huoli*
hi matta he irvat jatkuvasti nälissään.
* t : Viimeaikaisten mellakkain pääsyyksi on .yleisesti myönnetty
. t» brittiläisissäkin piireissä lisääntyvä tyytymättömyys suuren Kikuyu- , <V, hs^on keskuudessa, josta useinunat Mau-Mau järjestön jäsenet ovat
"^^ lälftoi^in.^ Tyytymättömyyden perussyinä on- huutava asuntopula,
i jj'^ alj^isukkaiUe «päoikeude^ maatalouspolitiikka ja Kenyan
, i>V-aBiikkai(iön sivuuttaminen valtion asiain hotd<>sta.
«Esimerkkinä mainittakoon Reuterin uutistieto (lokak. 23 p.).
kauteen' ja •yhteiskunnalliseen'! kuo4
huntaan." >
Pinnalta katsoen näyttäisi, e t^
CoIdwell on luopunut kannastaan; ehr
dottaa vahingollisen aselstautumis.
kampanjan hylkäämistä. Se on kui­tenkin
kaukana (hänen tarkoituksel­taan
ja bän i ^ k h i byvin selväksi
sen. että. häh ja CCP:n oikeistolaiset
ovat edelleen kiinni mainitussa oh­jelmassa.
Bän seutti, ettei hän ke­holta
vastustamaan <2 hiljoonatt doUa-rhikäjrttämistä
uudelleen aseistautu­miseen.
osoittanut sitä, mitä aseistanUsolijeln
man toteuttaminen <vaikuttaa X^ana-:
dan .ihmisten.elintasoon, ^kulutusta-varoita
tuottavaan teolllisuiiteen ja
kauppaan. iMissään kofidäissä 'fiän el
osoittanut, että Juuri aselstamiscbjeU
ma Johtaa •'vertaansa vailla olevaan
lamakauteen Ja yhteiskunnalliäelen
kuohuntaan'. .
(Hän ei myöskään mUlääntavaUa
torjunut IJSA:n inspiroiman aseista-mlsohjelman
perustana olevia A-li^al-'
lieeUlsia väitöksiä INeuvostoUiton
Jiyökkäysvaarasta" ja tan>eelli5uu-desta
vastata siiben' rauhaan voiman
avulIa''-objelmalla; Ylisesti katsoen
ei missään hänen tekemissään:.jluo-niautukslsäa
- esitetty minkäänlaista
vaihtoehtoa aselstautumisoibjelmalle;
Tästä syystä hän edelleen valkaisee
nutä jotka ovat vastuunalaisia aseis^
tautumiskilpailusta; kylmästä j a kuu;>
masta sodasta iCoreassa.
fX3mä onkin tehty selväksi joissakin
hänen tolassa. Iajisun|u>!ssaan.
hauttaen hattuaan yihroimai^lle raur
hanmielipiteälej ihmisten keskuudesi.
säilän sanoi: *fme emme balua^s^
V&K ei balua £otaa. Britannia iiel-kää
ja vihaa sotaa. >UiM olen va­kuutettu
:,että Neuvostoliiton kansat
eivät balua sotaa."
On täysin totta, että ihmlsjoi&ot
eivät halua sotaa. Ifotta kun Cfbld-well
sanoo "me enme lialua sotaa,
niin kUka on "me jota liän tarkoit­taa?
Tiarkoittaako hän>Ganadan kan
sanjoukot ja neuvostohallituksen. "la-ten^.
bän käMnsölUsesti tabtoo o-söittaa.
että Sfld^aaxa uhkaa Neu­vostoliitosta
käsin. •
Täten hän p^syy suuren valheen
puustaajanai ISstä ^ s t ä M a ei
voikaan tarjota lyöväenlucftalle muu.
ta kuin jatinivan.sotavarustelun nä­k
ö ä ^ ja samaJoaikaisesU leikkiä
heidän pelollaan, että xanba tuo pula.
kauden. * ,
niyöväenluokka^ ei kuitenkaan ole
valmis hyväksj^pään. ta
näistä vaihtoehdoista. Mutta niin
kauan kun se el astu rohkeasi ja
kaikella palnoUii^TatäiaJD puolusta-jain
kannalle.' sitä voidaan johtaa
puutteeseen ja^^dtm. ' "
TILssä suhteessa: on kaksi asiaa mir
tä' trjFiHäiset voimt ^ t^^
icorottaa ääneifeä voitnakkaaBti vaa-isaa
vaiko sitä pientä vähemmistöä jo­ka
kerää huikeita voittoja aseistautu.
miskamppailusta ja Korean-seidasta?
^Siin hän mainitsee; ettei M75A balua
sotaa; niin idsäliyttä^^
:nevjqtka;iiyt4ialuavat<^Uitaa-.''pIdät^
;tänäs-ohJelman ' ^apauttamis-oh-jelmaän
Ja jotica kieltäytyvät sopi­masta
Koreah sotaa, koska ^ Jatka-^
minen tuottaa suuria voittoja?-
(Mielenkiintoista on se/että kun hän
ei tee mitään eroa^ Canadan j a USA :n
jättiläismonopolien. Ja kansanjoukko-:
jen välillä ja siten •• pesee Vpuhtaaksi
•sotaan syylliset imperialistit;ibän pyr­kii
.erottamaan ' Neuvostoliiton kan-timaantetikohtaästfl
ammunnan lo­pettamista'Soreassa.-
mikä perustuisi
so]>imukseen j ( ^ Jo on aikamisaatu.
Jättämällä sotavankikysymyksea xat-kaläemisen^
S i k s t - k i i m ^ ammunnan'
lopettaminen on toteutettu. TSmäon
parhain j a yl^^nkertaishi tapa lopet­taa'^
sota j a estää t 7 ^ : n sotavoimat
jatkamasta 8itä,i^ «
Toinen ontse.,£ttä avustetaan suu­ren'
.jav mafrdQllisljmmaa: monta .unlo^
jiistiaikäättätvän, rauhanvaltuuskun^
an lähettäimiiBtä. jouhäuun 5 pnä
tenissä kokoonturaan rauhan puor
lustajain maailmankongressiin. Ca­nadan
unionistit voivat erittää erit­täin
Huoifeuattövta osaa kemojen ;löy-tämiseksL
jnaaunian ^ rauhan vvakaut-tamiseksi;
' IKaikki nuAdollinen on
tehtäVäsen hyväksi; ettät tähän rau­hankokoukseen
saadaan suuri edus­tajisto
Canadasta. _
saaost' Maalliiftsa • Batttn» Biintrm tos-mtA
.vfranisäB mm^Mtmu «itiä
Wienissä. piäzUävSii isohan ysJä-ffien
snaaffmanSfmäaml» «Tltamts-alka
OD fAnnnsten välkfoftsfrn
fau» «tfmtty Jöttiasmiir li TgSi-väSic.
Kuugressi OBBS SUS Jouln-fcatsigninln
'on flmnltrttaL
Vienti Suomesta
^eeidnklr^ suomen solmlttda kaup^
päässeet alkamaan;^ jSuomen Kiinaan
vienti käsittää JtHfiasialHsesti' paperi*
tavaraa. . , , 7? .
' Askettähi käväisi Aaatit^lnddon sa­tamassa
Tcnrilh Mustalla 4änskalai-
Sliomen teollisuus
oin edelleeiikm
l%8ku9uuniiäs$a
H e l i l i ^ " ~ 'Submen'^ tilastollisen
päätDlmiston Idskema teolUsuustuo-.
tanntfn indeksiluku, Jossa' pidetään
vuoden 1948: tuotantoa vertauslUku-.
na sata ja Joka oli viime vuoden,
elokuussa 138, oli tämän vuoden elo-,
kuussa luvussa 107, osoittaen siten
teollisuustuotannon. : - vähentyneen
vuoden kuluesa; 22.4 prosentilla. Vie­lä
pari kuukautta sitten oli tuotanto
muutamilla aloilla hieman korkeam­malla
kuin viime vuoden vastaavana
aikana. Malmittlouhmtaa Ja rikaste*-
tehtaita lukuunottamatta oli kalkkien
alojen mdekslluvut viime elokuussa
alhaisemmat kuin vuosi takaperin.
Työläisten ostokyvyn vähentymi­sestä
Johtuva teollisuustuotannon la­maantuminen
tavoittaa alan toisensa
Jälkeen Ja Johtaa niidenkhi tuotan­non
vähentymiseen, sanoo täkäläinen
T^rökansan; Sanomat tilanteen Joh­dosta.
"Puolueeton" Ruotsi
jänkkien leirissä
^^BetiUnt ~ (Ruotsin-.suuresti ylis­tetty
puolueettomuus kuuluu Itse a-siassakimteästl;
yhteen amerikkalai­sen
imperialismin kanssa", kirjoittaa
Itä-Jaksan nuorisoliikkeen lehti
"Jungle Welt".
liehti muistuttaa siltä, että konfe­renssia
Saksan kysymyksen rauhalli­sesti
ratkaisemisesta. ei voida pitää
s^itä syystä, että BuotSIn.viranomaiset
ovat kieltäneet monilta eurooppalai­silta,
valtuutetuilta maAhanmatkus-tamisiuvan.
"Kansojen edustajat. Jotka tukevat
rauhan säilyttämistä, eivät saa tulla
maahan, mutta amerikkalaisilla soti-lasasiaintuntijoilla
on Vapaa pääsy
tähän ns. 'puolueettomaan' maahan
sanoo Junge Welt. •
V Kirjoituksessa lisätään, että konfe­renssi
on ny f siirretty Berllfaaiin, jossa
se pidetään marraskuun 8—10 päi­vien
välisenä aikana.
Kaksi vuotta: sitten eitetyn" ja
^ime hdnäfcuussa ntttfioIAan
' Schaman-suonnltelman: ^tasoi­tuksena
oq, kuten tiedetään,
Ransluinmetalliirgisen, hiili-rantamalmiteolUsnuden
// samoin
•' buin myös : Italian ja BenelnXf.
maiden raskaan teolllsnnden y^r
distäminen Bnhrin hiiU^ ja me^l-
. Iurs:>seen alueeseen. Johtava .a<>
. Bfema tässä ylikarteliiss»'on- varat;.,
tn Länä-Saksan stiaryhtymUIi^
jotka i^äolesiaan''edUStä^t'iäa&<-
rikatt sUUryfatytaia. Nämä KäVtl
tävät hyväkseen Xänsl-Saks^n
miehittämistä saadakiseetf' lujan
: - janlansijan saksalaisissa t m s t e i^
ja kartelleissa ja saadakseen .ne
' palvelemaan agressllvisla sunniii?.
telmlaan. Amerikan snuryhtymien
' omistajat, jotka tosiasiassa ovat
>- : sanelleet Sehiimanrsuinmitelmaki)
näkevät länsi-Euroopan tärketttii^
pien teollisuusalojen yhdistäi^-
sessä erään sopivUuUman' Ininbn:
Länsi-Saksan kytkemiseksi agres'
suviseen-pohjois-Atlantin Uittoon
: j a BuhriU' muuttamiseksi asepa-
;jakseen. 'Toisin sanoen Schumän-snonnitelman
tarkoituksena dn
jouduttaa aatta sotaa> jota VSAn
imperialistit valmistelevat rauhaa
rakastavia kansoja vastaan.
Suomi pakoitettanee
ostamaan koneita
Betsinki. — (VSy Eräs päivälehti
tiesi kertoa lokak. 24 pnä, että Kan­sainvälinen
Jälleenrakennuspankki
myöntää ensi kuussa Suomelle 3.-
400.000 > dollarin lainan, ja että se
tulee käyttää puunjalostusteollisuu­den
tarvlmlen koneiden ostoon Ruot­sista,
vaikka Suomen oma teollisuus
pystyisi niitä valmistamaan.
Schuman-suunnitelmaan; li-ttyväj^
kiinteästi myös ^Amerikan suurybty-mlen
uudet taloudelliset' valtaukset
Länsl-Euroopassair . "Nuorempien
kumppaneittensa" — Ruhrin ..suur-yhtymien
omistajien r — avustamina
Amerikan metallurgiset suuryhtymät
aikovat ottaa haltuunsa Länsi-Eii-roopan
maiden hiilin Ja terästeolli­suuden.
Kysymys on näm ollen län­si"
Euroopan saattamisesta <USAn;
maailmanherruuteen pyrkivän smri
pääoman "totaaliseen'' orjuuteen. Ai?
ka^uslehti Bussmess Week. Jolla oti;
kiinteät yhteydet Wall Streettiln, on
iSchuman-suunnitelmasta puhuessaan
kirjoittanut avoimesti, että "amerik­kalaiset
ja saksalaiset ovat suunnitel­leet
yhdistämisen siksi. Jotta voisivat
raivata Amerikan yksltyispääomaUe
tietä Euroopan lierruuteen"..
Schuman-suunnltelman ilmesty mi­nen
ei ole voinut olla kärjistämättä
imperlaLsmin. leiriä raastavia risti­riitoja.:
Suuria erimielisyyksiä ' on
4 syntynyt niin suunnitehnan laatijoi­den
kesken kuin myös heidän Ja Y h ­dysvaltojen
välillä ja lisäksi myös
USAn ja Englannin välillä.
STALININ SANAT 1924
Puhuessamme niistä englantilais-amerikkalaislsta
ristiriidoista. Jotka
ovat synt3meet '''Euroopan hiili- ja'
teräsyl^tymää" perustettaessa, on pai­kallaan
palauttaa miehin J . V. etali-
. nin sanat^ Jotka hän läusiU Jo vuonna
' 1924. Stalin osoitti Jo siUohi. että
'^Amerikan pääoma on kiinnostunut
iranskalaiSTsaksalalsen teollisuuden ra
hoittamiseen, sen entistä. rationali-:
semmasta hyväksikäyttämisestä esim.
Ranskan metaUurgian j a Saksan h i i -
UteollisUuden yhdistämisen-mielessä.
Tuäkin tarvitsee epäUlä sitä. että A-merikah
pääoma tulee'käyttämään e.
tevätdmyyttään Juuri tähän siUe tär-
' keimpään suuntaan. Mutta Jos aja­tellaan'
Englannin tyytyvän täUai-seen
tilanteeseen, nim, silloin el tun­neta
Englantia eUÄymmärretäi kuin­ka.:
suiiressa arvossa -Englanti -p^
metaihirgisen* leomsuuden etuja'*,
' E N C U L A N N I I ^ - K A K S I N A I N E N
^ Ä N N E V ' ' ' / ' ' ' ' ' ' ' ' 7
Pelosta, .että Englanmn
ginenjavJhiilltbollisuus nivoisi joutua
Iluhrta 'rauryhtymien a
Joiden selän takana;ovat USAn teol^
lisuus- j a raharuhtinaat, •Englanti On
kieltäytynyt k yhtymästä Schuhiani
suunnitelmaan: •Mutta Euroopan, h d -
l i - ja teräsyhtymäii muodostaminen
ikoan Englantia Uhkaa viimemainit­tua
siUä; että sen hiili ja teräs tule­vat
syrjäytetyiksi muiden kapitalis­tisten
maiden markkinoilla ja ennen­kaikkea
länsi-Euroopan markkinoil­la.
Schuman-suunnltelmaa toteutet­taessa
Amerikan suurpääoman-^ edus-tajfit
voivat kilpailussaan /Englannin
kanssa käyttää hyväkseen ttuhrin ja
iLothringin yhtynyttä teollisuusmah-tia.
.
Juuri tästä syystä -Englannin hal­litsevat
piirit/ jääden ächuman-suunnitelman
ulkopuolelle * yrlttä-
.vät samaan aikaan ^löytää keinoja
voidakseen vaikuttaa-sen toteuttami­seen.
:Qyväksyen Schuman-suunnltel­man'
Ja tukien sitä eräänä sellaisena
tärkeimpänä Amerikan Imperalismln
toimenpiteenä, Jonka: tarkoituicsena
on sodan aloittaminen demokraatti­sia
. rauhaarakastavia valtioita vas­taan.
Englannin hallitsevat pilritih
samalla ysrittävät vastustaa^tämän
suunnitelman nniltä - tarkoitusperiä,
jotka ovat < Englannin suuryhtymien
etujen vastaiset. * .
VALTATAIST^L]D RUBBISTA
- Kysymys - Schuman--suunnitelina8-
ta. merkitsee emien kaikkea kysymys­tä
'l?.uhrista Ja sUtä. kuka Ruhrla hal­litsee.
iäM^^
tornien t>^tö^ten mukaisesti muodos­tettiin
y. 1949 Ruhrla varten kansam.;
vaimentelin, sv johon tuDvat 'pSAi^
-EngIaimm;'Ran^nV Braielux-maläen
Ja »Länsi-Sak^n ediistajat. Hyvta
pian t ^ s a Rijih^a .hallitsevassa eU-mtesä
;tullvat esille Amerikan j a Eng
lannin suuryhtymien omistajien suu-rfet
vrlstiriiäat.*;iBamaan aikaan, kun
amerikkalaiset vyrittivät*kaiktotavota
rajoittaa^ ^RUl^ia hallitsevan elimen
ifaltuuksia,'kce^-he eivät sen tähden
pääsSieet Ri)\tu;ia. yksm hallitsemaan/
samaan alkasm ^englantilaiset tekivät
kaikkensa tömä|d"elhnen lujittamisek­si
sellaiseksi, eitä se tekisi mahdotto­maksi
amerikl^alalstentaloudeUiset
valtaukset - lä,nsI-Euroopassa; Schu-man-
suunnitelman laatUnlsen jälkeen
engliantuais-amerikkalalset risthriidat
kärjistyivät täsää kansamvä.lisessä
eUmessa äärimmilleen.
Englanti vastusti «Amerikan suunm.
telmaa Ruhrlk haUitsevan elimen
lakkauttamisesta, ;koska täUalseö
suunnitelman .toteuttanUnen olisi
merkinpy t- längisaksalaisen hiilen ja
teräksen luisuneista pois Englannin
valvonnasta; Yhdysvallat peri kui-tenkm
voiton.; •- jg^uhria hallinnut kan.
sainvältaen eUn lopetti viime, iheUiä-kuussa
toimmtaiisa ja sen valtuudet
siirtyivät Sc^uman-suunnitelman
mukaan muodÄtetunhiUi- ja teräs-kartelim"
korkeimmaUe elimelle^'.
nen valtamerilaiva himeitä^-^^
tamassa sieltä uumenilnsavli^ ton^:
nia selluloosaa K i i l a a n vietäväksi.'
Ilohan myöhemmm^^^^^^-1^^
malta vm tonnia seUiiloosaa ja 200
tomila :päperia j a se täygdentää -vielä
lasitaan Turussa ja Kotimssa;
Suomeen odqtetaan kolmea muuta
: valtamerialusta^. jöiUa; on .edessä yhr-
V teispurjehdus Kiinaan sUomala^
paperilastissa. -
$ U B A A T C U I
Joukk»'amerikkalaisia turisteja
-iumttauiSteisnlla'. caaadaia^" I
«ctsästyskämiassä. ^ ^ S a T,
n m ^ i viinaa Ja aika kului oaitt
osti kämpissä pokeria pelaten. ^
Stina eväät ja niin katsottmS
kenen on. ..l ähdettä. vä mdystämääa;
I4hti ötä. hävinnyt ätten pyov
n e ^ ; fHa^-^hämärtyessä lihaa S
mään. Päästyään vain pienen nat.
tan M d ^ ^ tulial tassutteli ^
aarhu vastaan. •
,?J«eheUe .pujahti jänis ^lousuiin.
pyssy puttis^tieUe-ja täyttä lanttaa
hän pamalsi kämppää kohden. Kar-
Jm pyyhälsi: perässä vain muutaman
askeleen päässä. ^
"Törmättyään ovelle mies tenjpaM
•ien auki ja karhui painui vauhftUa
sisään. '
Paiskatessaan oven kimm huusi li.
hanhakija; toIsiUe: • Siinä on lihaa,
minä lähden hakemaan perunoita."
«PIKKU-BintOOPPA''.
SCIDNITELMUL
"Euroopan hiiU. Ja teräss^tymän'
''ministerineuvoston'^ k^ii^^essa. jo^
ka pidettiin syyskuun 8—>10 päivinä'
'Luxemburgissa; tehtiin-'.pä8;tös' na.
'IBuroopan poliittisen yhtymän" muo­dostamisesta.
Tämän päätöksen mUi-kaisesti
biiU;.'ja ter&sfcarteuin on lä-:
hlnuä kuuden^ kuukauden kuluessa^
ts. maaliskuun*. 10;päivään::-1953 ^meur
nessä laadittava Sohuman-suunnitel-man
maiden poUittisen yhtymän-pe-
Vrustuslain luonnos. Kysymys on sel­laisen:
"kansakuntien yläpuolella Ka­levan
poliittisen Järjeston'5 muodosta­misesta,
josta tosiasiallisesti muo^
dostuist länsI-Euroopan "amer^kalaii
nen** hallitus.
- Englantilainen lelttiV/l^estern.-Mali
and South Wales Neivs. joka heijastaa
Cityh levottomuutta USAn^uuden as­keleen
johdosta; kirjoittaa toimltift-sellisessa
1 artikkelissaan .seuraavasti:
"Jos : suunnitteilla: ;plevat -Euroopan
Ylidysvallat muodostavat,hiili^f; j a te.
räsyhtymätt eikä Euroopan neuvoston
pohjalle n i i n Englanti voi joutua t i -
lanteeseen^:; joUoin se syrjäytetään
'.'päätettäessä" Euroopan asioista^
ENGLANNIN VASTAVETO —
EDEN>8UUNNITELMA
;<-;aEilitä ' E ^
luonnoksen-vastapainoksi?
notun Edenin; suunnitelman^: jonka
Siirtolaisuus
Canaelaan
välienfymässä
Ottawa. — Huolimatta siitä, että
kuluvan vuoden 9 ensimmäisen kuu­kauden
aikana saapui Canädaän He­llemmän
siirtolaisia kuin vUme vuo­den
vastaavana aikana, nUn sitten
huhtUniun on. siirtolaisten saapunU.^
nenväiientynyt edellisen vuoden tas.
taavaan aikaan nähden;
Kuluvan vuoden 9 ensinunäisen
kukauden aikana saapui Canadaan
135,296isihinlaista. Viime vuoden
vastaavalla ajalla saapui 129,883 siir­tolaista.
Kuluvan vuoden syyskuussa saapui
maahan 9,207 sihrtolaista ja vUäe
tarkoituksena on Sduunan-sutmnitei-
. mani ' Euroö)[}an. armeijan" j a t u l e ­van
"poliittisen järjestön" kytkemi
nen ''Euroopan neuvostoAu''^ 'joka on
: ollut olemassa Jo vuodesta 1949 al­kaen
Ja Joka on EMgressiivisen ^ Atlan-tinlliton
tletynlaInen^:tttkW Englannin
halirtsevat-piirit aikovat 'vaikuttaa
suunnitteUIa olevaan v^uroopan ;po-liittlseen
järjestöön'.
I J S A n Ja Englannin välinen taiste­lu
on tässä kysymyksessä tUUut jo
nyt erittäin kärkeväksL Daily (MaUin
Strassburgin-kirjeenvaihtaja 'kertoo,
että h i i l i - Ja teräsyhtymän jäsenet —
Bonnin edustajien ollessa aktiivisesti
mukana alkavat 'harjoittaa Eng-
'lännin vastaista kampanjaa^ \ jonka
tarkoituksena onr eristää Ei^lanti
Schuman-suunnitelman - - elimistä
Tämän kirjeenvaihtajan sanojen mu­kaan
Bonnin edustajat ovat lausuneet
alkavansa pitää; EUrobpan neuvostoa
'^hyödyttömänä - neuvontoelimenä.
Jonka on annettava - kuolla luonnolli­sella
kuolemalla".
Näinollen Schuman-suunnitelman
voimaan astumhien t v n ; ^entisestään
kärjistänyt imperialistisen: lehrin s i ­säisiä
r stIrUtoJa. — N. Harin. ^
vuodenvsamassa kuusa 13,228.
(Miehiä saapui Canadaan 76,787 }a
naisia 58,509 yh^ksän - kui&suden
ajalla.
Hallitus: .on suosinut' brittiläisten
Ja pohjoiseurooppalaisten slirtolalstea
tuomista maahan, kun' sen sijaan se
on rajoittanut siirtolaisuutta Etelä-
Buroopasta Ja muista maista; l i ­iman'
johdosta saapui maahan kulu-.
,van .vuoden ensimmäisen yhdeksän
kuukauden.aikana 32,781 englantilais­ta,
skoljlantllaista, irlantilaista ja
velshU^ista; 94ji29 pohjoiseuroo^
laista,^ ««977' amer^alaista ja MM
.muista',maista. .
Rauhankalenterilla
on siiuri kysyntä;
• Toronto. — satoja kappaleita vuo­den
f»53; rauhankalenteria on jo ti-lattu,
ilmoittaa . Canadan Rauhan-kohgressi.
. Sitä on saatavana varu^
^ t t u n a joko Picasson kyyhkyskuvalla
täi-canadälalsen taiteilijan yaloku-vaämalla
"tyttö-kyyhkyskuvalla, joka
bä omistettu Canadan iEauhankong-ressin
kamppailun symbooliksL
Kalenterin koko on 7x8 tuumaa.
Sitä 'on saatavissa palkallisilla lau-haiikötiititeoilla
ja tilaamalla osoitr
teellä: Canadian Peace Congress, 25
Cumbö-land St., Toronto 5, Ont.
Sask. geoloogian
lähdelarja
Eegian, Sask. ^"Maakunnan luon-noirlkkäiikSien
ministeriö on julkals-sut
Sask;' yliopiston professorin ja
maakunnan vanhinunan geoloogin W.
O. Kupschhi laatiman lähdekirjan
maakunnan geoloogisista esiintymi-s'stä
vuoden 1832 jälkeen. Selpstd;-
sen nimi bn "Annotated Blbliograp-hy
Of Saskatchewan Geology" ja sen
voi saada'dollarin hinnasta maakun­nan
luonriorlkkaukslen ministeriöltä.
Vieraanvarauuudesfa jriuustakin
j'onka mukaan yksinomaan Nairobin alueella on 1*0,000 alkuasukasia
ilman kattoa päänsä päällä. Maaseudulla ei monellakaan %^iukuyu-heimon
100,000 jäsenestä ole maata viljeltävänään.
•Kun tällaisissa tilanteissa varsinaiset kansanjoukot näkevät että
valkoihoiset vetävät kaikesta; aina maanviljelyä ittyöten, "kermat^
päältä", niin ei ole ihme, vaikka levottomuutta j a kapinoijitia syntyy­kin.
Poliisipatukka voi hetkeksi lannistaa tyytymättömän kansäri,
mutta tyytymättömyys puhkeaa yhä voimakkaammin taas esiin, kun­nes
tyytymättömyyden aiheutuvat seikat on korjattu.
Hiukan Jo vanhettuneet olympia­kisojen'
aikaiset tapahtumat palautui­vat
tässä mieleemme lukiessamme
utttiBäi, jossa kerrottiin : maailman
kjaikkien aikbjen parilaan juoksijan
tshekki Emil Zat(^>ekin Juosseen äs­kettäin
kolme uutta maailmanennä­tystä
(15 mailia, 25 km. ja 30 km.).
Kuten kaikki tietävät Joutui Emil
Helsingin ol^plakisbissa kaikkein
;wirimman huomion kohteeksi^ touo-;
limatta,siitä vaikka ediistikin^^^
riklcalalsen . elämänta'van". • apostolien
hornan kattilaan tuomitsemaa kan-r
sandemokraattlsta järjestelmää.
;. euurinq;iana' syjmä; siihen, ^ että
kaikkien .iUibmiokotidistui: Emihln,
•oli tietenkin hänen erinomaiset Judk-sijakykynsä,
VOltontBiitonsa .ja kestä^
Vyytensä« mutta myöskin liänen roh­kea
ja avomielinen esiintymisensä
'rauhan ja ihmisten veljeydeä^uoles-ta.
.
suomalaiset sanoivatldn, että"£e-melljubksi
ja sitten-pidiui politiikkaa
>>-.kim monet muut piihuvat ensin
p(ditiilduia ja sitten juoksevat.
),MUtta lähes yhtä,suuren huomion
kohteeksi kuin Emil. tuh olympiaki­soissa
suomalaisten kyky ja valmius
täyttää kunniaVa^i^lnnän tehtävät...
ja emSnnäkin täitävät.
'f Ml.;
Siitä kuinka mamiosti suomalaiset
täyttivät isännän tehtävät, järjesti­vät
vieraiden -joleskelun Ja hoitivat
kilpailut; on-. k<^röttu aikoinaan aika
paljon. Joten.^n^amme siitä kextomi-sen
riittää.,^jn£utta kuhika Siyvin täjr.-
tettiln: emännin, t^ävät; on kerrottu
vähemniänV vja^^ onkin yhtä ja tois­ta
siltäkin juijalesta mainittu. . . :
Kerromme" .^uraavassa Helsingin
Sanomten,'"Arijousen'^ sanoilla, te
pauksen, .joka ^kpvaa suurta auliutta;
ja intoa. Jolla::i^onet Suomen nalSet
(ei suhikaan''kaitti) pyrklvättäyttä.
mään sievillä hartioillaan levänneet'
emännän' .'velvoittavat .'tehtävät^ 1 '
Näin kertoo iiän-.. ' , _
'Hippasi ;vi^lkeä (Helsingin'neito
Kisakylän^ >' ;^^^Ulla tummapintaisen
pojan ja mu]s,tuttaen mieleensä tun­nettua
iskelmää' 'emännyys velvoit­taa*
aloitti, h^ti keskustelun.
HaUdujuduu!
/ ^Bautu)C|tautuu! Tastasi,Tumma.
— Käpylä '^mä! sanoi tyttö Ja
osoitti pliriä,^'pär:llään.
w^ 'Jtääs, käppylä. käppylä, oppi heti
l ^ i m m a . ' ' l ' - -
. Auto tubJjjatkoi opettajan^tebtä-.
viääntytt^jjen.^, j
— Jääs, 'Merdides Benz.' horiopr'
vastasi-TUmma.
— Metsä, tuo on metsä! vUttoili
tyttönen.
' -^.Jääs. metsä! hoksasi, toinenkin.
: Ja nUn -he lähtivät' m e t ^ n , arvat­tavasti
tutkimaan - sanialskasvulli-suutta
tai puhumaan syksyn puutava.
ramarkkhioista.
He' -viihtyivät • hjrvln yhdessä sen
illan Ja Tumnia oli vallan .ihmeelli­nen
kielinero. .Oppi ensi yrittämällä
sanomaan sellaisetkin kuin.'hertta
ylellä", 'maa . on märkkäv Ja~'onk8Ul
nälkka*..Mutta huq^iuunsa kehittyi
Tuminan- klelinerous:- eron.'-Jhetkellä,
kun'Helsingin viehkeä tyttö kävi itku
silmässä valittamaan; että* ny^ sitten
ei vissiin tavata ennenkuin ^Austraa-l
a n olympialaisissa. ' '
— Hai. tyttö! lohdutti siUoln tum­ma
kaveri. — Kyllä sie miut Ennem­minkin
tavata voit..li•SdCalmiii-mtfsta.
laisia kutt'olen.' -
Jos siis tuli "^yvin ^täytetyksi olym-plaklsajfi^'
isänn&at täitävät; niin ^ ei
ole moittia emännänkään velvolli-suulcsien
täyttämisessä;; E i ainakaan
suomalaisten omien kertomusten mu­kaan.
• • • ' ^
Kun nyt on aivan ovella tämän
meidän iftHt4'""T^p. Ct^nadan suoma­laisen
työn raskaan: raatajaväestOn
lehden 35-vuotIsJuhlien -vietto;: on
«yytä muistuttaa mieliin isännyyden
Ja emännyyden velvoitukset. ^
9 n . sehrää. ettälähtu' itse. sen tu-pakansa-
vussa tummunut toimituspo-rukka
>~Eellai1s»ir tämUtcätuneet l a ­tojat
j a , pahiajat, eivät ykshi voi
suuriakaan'tehudä.r 'Bjl^afiiakoan iea
lisäksi mitä joka läii^ U ^ ä t ja m l .
tä tekivät lehden 35-vuotisnumeroD
hyväksi.
Mutta varsinaisten 35-vuotisjulilieD
viralllshia isäntinä ja emäntinä U»-
miminen kuuluukin sille Canadan
työläisjoukolle - SJ:n jäsenille M
muiUe — joiden sydämen asiana on jo
vuosia oUut ja on edeUeenkm Va­pauden
menestymisen vaaiiminea
He ovatkin se todellinen Vapaudo»
isäntäväki, joka tulee katsomaan, et-,
tä isännän Ja emännän velvollisuudet
tulevat kmuilalla täytetyksi
isännän VelvolLsuuksihi tieteriD»
kuuluu) ensikäd&sä se, että j«fli»'
Järjestetään mahdollisimman slsai-törikkaiksi,
että niissä on ^»y^JJ*
vokasta ja tilaisuuteen sopivaa ctojei-mBaay.
^ emännän tehtäviin kuuim.
taas katsoa ensiksikin sen pcraaa
ett&^jUld&vl^ralHÄ on riittävästi W^
tävää ja juotavaa. Ja että syotaj»
ja juotava-on vähän suurempaa»»
herkkusuuta ^dyttävää.
ÄBka tiedämme Vapauden ^
nät ja emännät tohnellalks^^^
koiksi Ja käsistään «Ikaaosaavttö »
mislksi. niin rohkenemme vakuut».
kaiklUe lehtemme ystäville Ja
le suomalaisille työläisille ja
plkkueläjine. että Vapauden 33-^^
tisjuhlissa,tulette varmasti saam»"^
mieleistänne ja kehittävää ajan»"»
sekä maukasta suuhunpantavaa-
> saapukaa siis joukolla torontolali».
sudbuiylalset. portarthurilalset
paikkakunnillanne pidettäviin * '
paus-lehden 55-<vuotisj«hliin. — ^
kUrL
l-.^IT I i