1953-01-27-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
siilin-:;:
lim
ish .Co]i
ralisti!
la. Vi(
i tarkplti
Pestiväiini
ällä toii
:ESTÄ
iiau Mam
iimiestä D,
Lheilla emi
alicuasukkai
Ista; Pritt
iidet
IN
edelleen
liota jo
uokan
lisiä
makeata
javuketta
fckla
>. 10)
makeata
White Rot
ujä hedeln
lavuketta
d a . , ;
No. 10)
.8 nannax
Tiesivätkö kenraalimme (Enemmän?
Varmasti tiesivät Ja tietävät. Tämä
käy selväksi iNyrhbergln sotjlastub-ihioistiamen
pöytäkljrjolsta. Joista
seuraavassa lainaamme muutamia
ennen julkaisemattomia "valittuja
paloja". (X nidos, ikbrkein sotilas-
'johto, .
HAUDEBIN PälVJUUBJA
Otteita kenraali Haldfirin päiväkirjasta
kesäkuu.i940 — maalj^s^uu
sotavalmistelut Neuvostoliittoa • vasi-taan.
PäiväkfTJassa ,ött' kirjoittajan
muistiinpanoja Saksan kenraalleii ja
Hitlerin yhteisistä konferensseista
mainitussa tarkoituksessa.
"?2. 9. 19i40 Poliittiset tavoitteet:
Vltraioan valtio, Baltian maiden
l U t ^ ' VaUcovenäJä/ S
käystiet: Baltian inaat. Suomi,
///Ukraina.' •:
•2^^^^ 1940 liittolaiset: suomalaiset,
romanialaiset. Ei; ITnl^rL
. 17: 5.1940. Selosta. El vaikeuksia
Pohjois-Venäjällä. Jonka Suom
i ttiiee valtaamaan..,
30. 3. 1941. E i Tnaitään harhakuvitelmia
liittolafsista! Suonialaiset t u levat
taistelemaan lurhböllisesti, mutta
he öyat lukumääräisesti vähäiset ja
vielä heikkoja äskeisen tappionsa jälr
keeh. {Romanialaiset eivät ollenkaan
hyviä." H^^ voitaisiin ehkä käyttää
V ariöaistusjoukkoina hjn^ih vahvojen
luorihöhesteiden (joet) takaiia' rauhallisilla
sektoreilla. Venäjän poliit-tineiri
kantta tulevaisuudessa: pohjoisosa
menee Suomelle. Protektoraatte-ja:
Baltian ihaat. Ukraina, Valkovenäjä.
SUOMEN TEHTÄVÄ — HYÖKKÄYS
L.\ATOKAN MOLEMMIN PUOLIN
22. 1M941: Lisäys 'Barbarossasuun-nitelmaanl
— Muiden valtioiden osallistuminen.
Romanian j a Suomen ak-tlivineh
osallistuminen operation molemmilla
sivustoilla odotettavissa sodassa
Neuvostoliittoa vastaan. Osalla
listumfsen laatu ja kummankin maan
asevoimien alistaminen jaksan ylimmälle
sotilasjohdolle jää' odottamaan
,^ sopivaa aikaa. '
isiä
tr. hedeknli
vukettä
-8-paaim
loltaa
neen.
flnhtlknossa 1949 annettiin Nyrnberfissä viimeiset (nomlot fills-sä
12 80tailkollläJatiK^,>'|oita käsitdity lokakoiuto^^^l^^^
alkaen. 6aniassa>lniassa. öUjf^sotaiilrolll^^^ U inuiit iuk-saanet-
ranlÄiisti^^
- :i ^^^i^ii^^l^^l^i^I^"^,^ (»tä^UiOTSJiituss» hel-nilkänssa
Jg^C."'"Knlen mniste^an t i ^ l t t y l > i i » i P i i h f i p * ^ irf'hfr", ka-
' ^ • ' ! * j P ^ ! ' ^ j P f ^ ^ T ^ ^ * ^ f|i|4dteioimiiuiis^ s^bsalafsteu kanssa. Man-rtstitUtai^
Eräitä Suomen Ikepiaal^ja oU kutsuttu todistamaan, •
alla' oli paÄLo muisua. Painavin: todistaja ;^oU mnuän iB^frsal^tnfn
eversH jBnc^henhagen, jonka iUtdistajalausnnnb^ *tta Suomen
soMla^oI^ tonsi Butlerin ''Barbarossa"-suunniteInian Jo ajat
ennen kesäkuan 22 päivää 1941.
JiJdiutisemmeoheellisui'Suomen Työlcansan^^S
äskett^nibiiMtyneien Suomen Ino^kasodan alkamisen
miUstöpälvän^^^ saksalaisten
iriaailmahraUoittajaih ja Saamen hallUnsherroJen yhteistoimintaa
ja/HyökkäysM
OISSA
to 12, Oli
Suomen tehtävänä oh salata Saksan-
Voimien U^ttaytyminen, Pöti-
Jois-Suomeen,, .'^/inaan aikäaii
Hangon eliminoiminen; viifaieis-tään';
B)Uöiii^^;ki[m '(^^
nen Jimäjariyim^
jöen, hyokkäys''v^nämistien jbok-kojen
kimppuun Laatoitan molemmin'
puolin^'mikäli ' mahdollista
päävoimineen sen itäpualelial,' ja
tukea Pohjoista Armeija-rylim^
venäläisten tuhipamisessa."
" S A K S A V A A T U " — ,
SUOMI S U O S T UU
•Puolustusministeriön kirjelmä 22.
j, 5. 1941 neuvotteluista Suomen kans-
^ sa. " (Asevoimien operatiiviselle eai-
Pcunnalle. Erittäin salainen).
-T- — Saksan ilmaivpimat Suomen
maaperältä toimien hävittävät
^fvalkean meren kanavan sulut estääkseen
Venäjän Baltian laivaston paon
Valkealle merelle.
Petsamon alueen miehittäminen.
Hyölckäys Petsamon alueelta Muur-nanskin
tUklko^^ Byök-cäys'
'Rovaäemen-^emijärve^^^^^ -alu-äeita
Kantalahteen ja edelleen Muur-inskiin.
Saicsa vaatii: korkeamman esilcun-nan
ja viahvistetim salcsalaisen divisioonan
kuljettamista varustehieen meritse
Pohjaiunäei sateniltov
leen rautateitse'RovaBöheh alueelle.
Joukkojen ptJrkauSpälvä ori kesäkuun
8. . .
Raskaan suomalaisen ^kistön (jos
mahdollista ^1>£orlsäldunV'iiit^
Rovaniemeri''hy^^
Suomalaista it-tykistöä pohjanmeren
purkaussatamien suojelemiseksi.;
Suomalaisia liävlttäjiä ja it-tykls-töätöä
Rovaniemen rjhmäri ryhmittymistä
ja' etenemistä varten. Suomalaista
it-subjaJa erikoisesti teiden
risteyksiin Rovaniemellä ja Keinijär-vellä.
Helsingin j a iEttmih lentokentät
Saksan ilmavoimille ja vaadittaessa
niiden parantamista,' •
IIYOKKÄYS ALKAA, " K U N S A K -
SJttÄiSEt Y L I C T Ä V Ä T VÄDfÄ
J O E N " - •'
Suomen asevoimien tehtävät.
'Armieija — ajoissa suoritettu naamioitu
h i o b i l ^ t i o , '' Puolustustoir
menpiteisUh ryhtyminen SHomen-
Venäjän rajalla. . _\ , " r
•Aika — Petsamon alueen; ^u^^^
minen sikäläisillä Joukoilla, J o t k a on
kiireellisesti saatettaiva sotavahvuu-,
•teen. •. ' ;.
'„ i Ösaj^tivninen. \ iJQrpkkäykse^n
Rovarilemen^^läblBtoItä malidqlll-simjm'n;^^^^^^
s ^ Tähän|^_.^
.V tehtävin'>U;^£^^^^ Vaihto,
snömälateta:' di
inilie , voiimiUe ei öUsi lilkkumati-,
. Hyökkäys L a a ^ ^
Ja. Syvärille moiemmin pnolin Laa-,
tokliaa. Suömeiii armeijan pääosa
säörittaa tama^n' tehtävän. Hyök-v
^ i 4 ^ a i ^ i ? i « i ^ ^ ^ y-,
liitävät Välnäjoeh;
Hyökkäys Hankoa vastaan. Saksan
apu t ä l l i hetkeim-^im^^
nen; Ilmatukea (Stuka-koneita) vasta
kiin Peipus-järvi on saavutetUL
Hanko ^on eristettävä ennen hyök-,
käyksen alkamista.
•Ilmavoimat — etupäässä suomen
maavoimien tukemiseen. Suomen i l mapuolustuksen
tehtävänä, paitsi
Suomen armeijan, myös liikennesol--
mujen,' tärkeiden teblilsuuskeskUsten
j a sUiurempieri kaupunkie^^^ suojelemi-nen^,.-
Saksan ilmavoimien ,psa4istuminen
SUOiyiEN KIEWltWI
r. '.:•{, sekä r
TYYLI- ja RUNO-OPIN ALKEET
OPPIKOULUILLE ja SEMINAAREILLE
Kirjoittaneet Lauri Kettunen ja Martti Vaula
216 sivua J^la ^4.^^$^
ÄN
SEN
VAPAUS PUBLISHING CO,
P.O. BOX 69 SITOBURY, ONTARIO
huomattavassa määrässä, tällä hetkellä
väin rajöitet^^ määrässä. Tässä
tarkoitpksessa edellämäiriittujeh
lentokenttien välitön luovuttarninen.
iSalöän llriiatcrjunta^^^^^
vä vain •rajoitetussa m i ^
messa oman armeijan j a jimavpimieni
mi^iistön suojaamiseksi.
Laivasto — Operatiivinen strategia
Venäjän merivoimia vastaan yhteinen
Saksan laivaston kanssa.-Suomen
rannikon ulkoasemien. suojaaminen.
Mahdollinen osallistuminen toimihr
taan Hankoa vastaan. Petsamon vesien
miinoittaminen".
M I T E N V O I D A A N S A L A T A?
Avonaisia kysyniyfcsiä:
Ylijohdon määrääminen. Aihve-nanmaan
miehitys.' kuljetus. Suomen
rautateillä Pohjanlahden satamista
Rovaniemelle. Suomen armeij
a n Isävarusteet. Siviiliväestön tarpeiden
tyydyttäminen. Sotilaalliset
toimenpiteet siviilialueella (ilmatorjunta,
evakuöimlhen)... ^ .;.
. . Yhteys Snomen. armeijan Joii-
: tooni 'Saksalainen kenraali Suo-
.. Tinba :.^ä^vb!mlen;^ ' päämajassa".
— Vastaavasti-edustajat asevoimleri
jsii l^eissa.^ MlVoin > toiml^
^ - toildttav^^^^titelynsä?:;! :
Knlnka' voidaan nybjlstenxueu-
•i votteitfjen' JaticiiVa'' »laäsa^^^^
•'ii^^jäijestäS?^'^'^^'^^^^
-r-.-->i./i-<i. >:.jiV-'i'.*i!r< ,r."»!,:>r.i.%*-i ;
USÄT^PISTVKSIA SUOAli^: JA
S A K S A N ;-KENBAALIEN!:V;-•
Yl«EISTyiJSTÄ-V-
: S30Fl«tty,;,o^WaTlimontia ivkuulxistel-taessa
syyttäjä sanoit: : ;j •
: .''rrrTäsisi- näytän fteille nämä kolme
asiakirjpa..^Niissä.kaikissa on samanlainen
leima.: (Mitä n e oikein tar-^
MomsiiaML :
(Vsstau»; Jokainen niistä selostaa
BOtilaallisia aceataiateluja Suomen
-icaisssa yhteydessä täikaavaan taiste-
'iuuii Venäjää vastaan.
— Entä tämä todistus?
— se on minstlo puolustuministe-rlön
suullisesta tiedoituksesta 28. 4.
1941, minun allekirjoittamani ja Jod-lille
osoitettu. Päällekirjoitus on:
Ehdotus neiivottelujen aikaansaamiseksi'
tarkoituicsena Suomen osallistuminen
BarbaTOssa-operatloon,
— aiUJoiri kuulitte c^risi kerran Suo-men^
os^tUstum^siesta cperaatlo • Btai^^
barossaalrij?'
Koniin fiUtä «nslksitfti^^
bomoitljan
fihiaiban iled<dtakseii^^^^^ 5;
12. 1940. Hitlerti^iytd W Olioin
antatuien ais^^
Tästä ^ ^ i isenranksena^fNB^
raali Halder ^ ^mmOroius^ 19*1
pnhni ^keiira9^;i;iäiänrt Snomen
' yläseäki^nan y päällikön
kanssa ia'teUMn)liä'kai^äa&-^^^^
sttyMkohtaiiäa sopimuksia siiomä-lafsieii'
tehtävistä mahdol
soNdassa Venäjää vastaan.
Aikaisemmin täällä esitetystä a8la<»
kirjasta. Joka käsittelee von Brauc-;
hitsi*3n, äalderin jälHtierin h^^
teiiia 3. 2^: 1941." volääaH h^^^
Halder ; tässä tilaisuudessaiiledditti
HtÖerUIe suonmlaisteh kanssa käytyjen
neuvottelujen tuloksista. Täten
Hitler s a ^ ^ i g ^ a k^
le k!eMaälelÖi^^ jetöl suomalaiset t^Is-trfisiwat
^ ; ^ i n ^ uljaasti tJUhkeayässa
sodaissav'-^ •^/^-r'";:;''';'' •'.-/'';
HAJAMIELINÄ SOTA-iviAESAiÄkA;.:-
'Itistikuulustelussa: ; sotamarsalkka
von lioebille esitettiin seuraava ky;^-'
mysj ,••
— Kuka pii pantu johtamaa,n (Saksan)
hyökkäystä kphti, Leningradia
Suomesta .käsin?
—.Suomesta? E n tarkalleen käsitä,
mitä tarkoitatte. Minun -tehtäväni,
kuten kartasta, havaitaan/ o l i hyökätä
Baltian mäihin, suomi oli' .»vasem-malla
minun rintamastani. Suomenlahti
oli välissä. MlntUla. ei ollut
mitään tekemistä Suomen kanssa;
— Minä kysyn teiltä, eikö ..saksalaista
upseeria lähetetty suunnittelemaan
ja toimeksipanejnaan hyökkäystä
Leningradiin Suometa; kasta?:
';•:•• :•;}:;•;•.
; — .Tarltpltat.te. sieltä toiselta pup-len,
Suomesta Leningradiin (!,), tois-ta
tietä. Suomesta I^ntagradiin kohdistettua
hyökkäystä? ..Kylljä, luulen,
että yhdysupse^rl; lä^-^tettjin;. tar
tli5ta< vs«*en. ; Mih^
: VAah < armeijan. pääeslkuhjt^: t a i pää-tti0i^
rrri Ja-ellen erehdy, se pU ken-
'4;aali.Erfurthi mutta eu; voi,tätä v a l
a l l a ; vahvistaa, ijpska: eri voi Omuis-
' Satoian korkeinta sottla6jo«toa vas-taäli"
käydyssä jiitiissäM^ ^yttä-jä
joltakin kertPja 'väfiyiiitäa"; eyjr-tPttyjeh"
ja':i3uÖlu'stiiksen'• töäist
• muistia fesrittäMila*'raskäbtti^^
neistoä, jota proseisiih siikana'dli ker-^
netstoa oh myite'-iedellä esitetty eikä
sen olemasraoiostabllöt tietoa' v.
1946 oman sotaisyyllisjuttumme iaika-h
a . ' Ilmankos tri Toivo T . K a i la
Suomen sotasyyllisjuttua • käsittelevässä
k i r j a h a n kertoo' häri^' kummastuttavana
seiiÄaria, kuihka muuan
todistajana e^Ihtynyt iunraalim-me
oli silmiinpistävästi levoton, jopa
siinä määirin, että hänen kokb selkänsä
vapiäi. Ehkä kehiräali iielicäsi kertovansa
enethhiSh kuin ttfbmioistul-men
tiedossa jö oli. '
. ;::.^^.^.-^ TllÄtaIna;:tainmlk.'37.:ii:-.';VS^<^^
mmm
Ylläolevassakiava^: nähdään hockeypell Moskovaua. Kalkille peliin PsallistuJUIaöh kypärin tapaiset
neet tarraamassa päätä loukkaäntuniiisUitä. vqlkka Nenvostpjlitossa «MmpäS^kiUirniulssäkaläi Eni^oopan i
el i^elata' tUin~köväa'Ja; suorastaah^ ej^itrhellUamalsta 'peUii/ Uulil' YhdysrajJi^i^i Ja, paii^dassakln. ^ >.:;::
eräälle huoma-ii
I in- 1
Ö
a $285.
,:
mcrikan
)
Leo Tolstoin V " - -
BOMAANK—517^
Leo Tplstohi vanhuudenkauden niahtava nmiaahl Tfeiösnousemus";
Joka ihnestyi V. 1899, on kertomus lW()-luvunjVCDäJtotä Ja
kansasta. KlrJaUIJa on siinä asettanut vastakkain kaitsi^ * e ' ^ J ^ '
ulkonaisen oikeuden saneleman lain Ja Jolcaisen ihmisen sisimi^ssä
piUevän oikeudentunnon. OTmä voimat yhdistyvät J^ehljudov^
ylimyksessä, joka joutLni oikeuden IstupnossaTvastakkaba Katjusan
k S a . K^tjusa on otpo. Nehljudovln tädin kasvatU, Ja nuoruudessaan
Nehljudov oh vietdlyt hänet Ja siten saattanut tielle. Joka
on johtanut siveelliseen palkatoon. . '
Nehljudovln pitäisi nyt osallistua Katjusan töomltsemlseen, mutta
hänto siBhnpänsä nousee vastarintaan-^^Hänen ^ l a n t ^ n s a h e -
^rääminen oiTSln voimakäa Ja kertakaikkinen, että se vaatii lopullista
tilintekoa Ja sovKtust», '
S U U R E N K E H T O J A N M E S T A R I T E O S
•• Tilatkaa duoitteella: ^^^^ ^
VAPAUS PUBLISHING Xm^Alhf^i^^
;'-';:;:.:''^:'';':i^^^:'69 • Sudbury, Onlariö ; ,J
Kuuluisan englantilaisen kirjailijan
George Shaw'n kuolemasta on
kulunut Jo yli vuosi. Hänen kuolemansa
vupsipäivänä julkaistiin Englannissa
^ tämän suuren humanistin
tuttavilta Ja läheisUtä Icoottujen
muistelmien kokoelma, jossa kutiltilsa
äilcalaisemme valotetaan ' monelta
puolelta. Erittäin suuren osan kokoelmasta
muodostavat kaskut,' useat
ennenkuulemattomatkin. Joiden ansiosta
hänen nimensä ehkä moniaalla
timnetaan paremmin kuin Jonkin
"Pygmalionin" Urjolttajana. Kokoelmassa
on myös muutamia "muisti-valokuvia'*
Shaw'sta, eräiden hiehkilöi-den
mielipiteitä hänestä ihmisenä Ja
kh-jailijana.
Kun vain vuosi hänen kuolemansa
Jälkeen on saatu kokoon tällainen kokoelma
.— 400 sivua valokuvia,, kas-
;JniJa, muistelmia Ja arvioita; osoittaa
se, miten-suuri merkityB Siiaivlla on
ollut n ^ a j a n kirjallisuudessa — koko
nykyajan henkisessä elämässä. E -
räiden;: yksinkertaisten . ihmisten
Shaw'sta koiomat muistelmat ovat
haiivisuudessaan liikuttavia. ' mutta
samalla ne todistavat, että hän pystyi,
milcäli; vain halusi, myös voittamaan
puolelieen ihmisten rakkauden. Y -
leensähän häntä pidetään vanhana
Inxrttuisena hbrfasmiehenä, sellaisena
hänet kai tunnettiin korkean ikänsä
Johdosta, Jo parin, kolmen vuosilcym-meneh
ajalta.
Eräs posteljoonin vaimo. Jolta Shaw
aikoinaan tapasi ostaa lehtensä, luon-nehiti
häntä muistelmahaastattelussa
seuraavin sahoin. Jotka osoittavat varsin
kehittynyttä huumorintajua: 'Hän
oli aina vihaisen näköinen, aivan kuin
naapurimme punasilmäinen villakoira.
Mutta lopuksi M n oU .ylhastuesr
i»an yhtä. mitätön kuin .liekin, sekin
haukkuu, muttei pure.^..,'Joka pälvi
kuulin 8haw^ bauidcuvian ihmisiä,
mutten kPskdan Mhhyt hänrä p
van ketään", - ' ' ^ ' ' v ' ' ' ' ; ' : ' : ; : ' : - ^ ' ' ' ' ' ' • • . : ;.
Eräs toinen muistelmankirjoittaja
puolestaan toteaa, iettä "Shaw oli valmis
minä hetkenä tahansa paljastamaan
hampaansa nähdessään tai
icaulieBsäahjotakta mOalsta/m hä-nen
mielestään ei ollut älykästä tai
sopivaa", Sama kirjoittaja, eräs Icus-tannusvirkailija,
muistelee erästä yhdessä
vietettyä ravintolahetkeä
Sliawn kanssa: "Jostakin syystä hän
ei ainoastaan halveksinut, vaan suorastaan
vihasi amerildcalaisiä poliitikoita.
— He ovat kuin älyttömiä pikku
lapsia, hän sanoi. Jos minä heitän
Juomalasin seinään teen sen vihastuneena,
mutta.he heittävät ja riidcovat
kalliita esineitä vain nähdäkseen, miten
ne poksahtavat hajalle".
Kirjaa selaillessa saa vaikutelman
teoksesta, joka on kuin 'SiUIsalattia.
niin moninaiset ihmiset sen- kansien
sisäpuolella ovat lausuneet • mielipiteensä.
Kirjan esipuheessa: ei tm-baan
sanota: "Tämä teos on koottu
kaikesta mahdollisesta Sliaw'tak]Oske-vasta.
Valitettavasti «tnmer 1(^neet
yhtään Mnen vlfömlestääiv^^^olbi''oli
halunnut sen tässä' liirjasda tuoda il-'
mi. . Tuntuu: siltä,, että Jos Jotakuta
on 8haw'n originelli särmikkyys harmittanut,
oh hän sen unettanut muistellessaan
j^iaw'ta suurena kirjailijana
Ja taiteilijana." ,
Kaskut,' Joilla Shaw elämänsä; ympäröi,
ovat runsaslukuiset. Hän ei
icoskaan puuttunut atsiaah ibnan pientä
sensation Ja kitkeryyden käryä, ja
hänen erittäin nasevat yastaulcsensa
kulkevat varmasti kauan kohsan suussa
mt^istona "inhimillisten leulcavoi-mistelijoii^
cn suurimmasta Ja täysi-painolsimhiasta
edtästajasta". ' "
Kemittakpon tästä pohnintona ieiäs
Joka ei liene yleisesti tunnettu, ei oikeastaan
kaaloiikadn^ larQnmlnklnte-tävä
välähdys Shav^n tava|(ta;v9«tata
häxwUe.eslt^7ihln k^
Bparaii' eki^ nuori .näytelmäkirjailija
faalu^näsfttaft Sbavlleutttta näjr-
. Neuvostoliiton
tulmmalle ' Ja
klrjalUJaUe — UJa EhrenbturdUe
on annettu kansainvälinen Stalln-palktnto
rauhan Ja ystävyyden
lujittamisesta kansojen kesken.,Se
on shurl Ja ansaittu'palkinto..
Tuskin lienee sellaista paikkaa
maapallplla, missä ei tunnettaisi Ilja
Ehrenburgla, tätä aktiivista, miehuullista
j a Innokasta taistelijaa rauhan
puolesta. Neuvostoliiton eräänä väh-'
himpana kirjailijana, jonka sanö-maiehtikirjoitukset
Suuren Isänmaallisen
sodan' aikana • salvat osakseen
iioko kansan kuhnlbituksen ja rakkauden,
"Myrsky" ja 'llyökyaalto"
romaanien kirjoittaja —' I l ja Ehreri-burg
on kh-jalllsen työnsä ja y h -
tbl^Lunhalllseh toimintansa ölemuk-i
e l i a läheinen jokaiselle - rehelliselle
ihmiselle.
lÖrjiiinja Ilja Elu-enbiug kuuluu
nildeh ihmisten joukkoon. Joiden u u r
a s - j a uhrautuva työ auttaa ystävyyden
lujittumista koko: maailman
kansojen kesken. Kohta ^ d a n päättymisen
jälkeen Uja Ehirepi)urg kii;r
'Joittl: "itakkautemi»w s ^
kohtaan ei ple l o l t b n^n^ ^ e l t ^ mul^
- ta'k3hsoista; ei, vaati sodan aikana,
me tulimme vielä pareminih tunte-riiäan
sen" veljeyden,;, joka 'yhdL«tää
työlhmisiä, vapauden ihriiisiä. Me tie-^-
däihfce hiltä fasistien kynsiin Joutu-heetJ''
kansat salvat kestää, ja sotu-
^'iittiiie yihmärslvät hyvin puolalaisia,
serbfataisla taikka tshekkiläisiä, he
voivat' puhumattakin ymmärtää rans-.
Italilgiii; nörjaiäiisia Ja kreikkalaisia.
Ylpeydentunndlla me katselemme
hautakanmilota, jossa uinuu Leiiin:
S t a i l h ' o n pitänyt valaftsä; hän on
pelistariutsynhyin.Tiaarhme ja koko
maailman." ' •
tijä Ehrenburgin hehkuvat sanat,
jotka lelii-xaavdt kuin miekalla v i -
hoillsiia ja tukevat ystävällisesti ystäviä,
kajahtavat aina siellä, missä
ag^ressoreista, n i i n nytkin kirjailijan
joicai3c&ta hehkuvasta sanasta huokuu
suuri rakkaiis koko ^maailman
työiluhlfiiä Ltjhtaan ja polttava viha
niitä iioUtafin, jotka tahtdVJit syf-yt-tää'
uuden .sodanpalon.
IIJÄ ;fehrenburgllle annettiin kan-sälnvb^
hiei^" stalinilainen rauhanpalkinto
Juuri kansojen rauhanpuo-lustusitahgresdn
p^^ aikana.
Tässä kai.sojen rauhahpuoltistuskön-gressissa
pidetyistä lukuisista puhalfr-ta
jäi inieieen. jk tulee kauan säilymään
muistissa I l ja .Elirenburgin puheen.
Jlähion^I:
"Suuret virrat saavat alkunsa huo-maathattii;
piehlstä puivista; ne
'kasvavat |a levenevät,' hllhin yli-tyy
satoja multa ^ Joitla Ja puroja.
Ja Katkoen'nmntereita/nämä virrat
yhdistävät malta Ja muiittavat
miljobiilen Unnisteh elämäU. Rau-happoolutittiAlllfce
on' «aanut al>
kunsa Ihmisten.. sydämliraäi. se on
kasvanut .nopeasti, vallannut ai-
' ttiaiiatitemine ji^ yliidlstänyt Itansat.
Historia, el ule epnen' tällaista liikettä,
nähnyt; tämä korkea ko-kbiUj.',
ib^i..inlnuUa',p|t;^^^,^
" :.pui&iia;^''ei'ie^
"teiden kanna.ttäjia ,eikä l^allituk-sla,
Jotiia monissa mäissä ovat ulkokultaisia
ja, satunnaista, vaan
täniä on'sellaisten'kanspjen kongressi,
Jotka elävät eri iallia, Joita
innostavat erilläisel ihanteet, mutta
Jotka. kaikki tahtovat sulkea
tleri-sedältä." •
Neu/ostolilton kaikki kansat ovat
yhtä ihleitä Ilja Ehrenburgin kanssa.
Tuntian hyvin neuvo^toihmlston tunteet
Ja toiveet Ilja iShrenbm-g on näissä^
sanoissa ilmaissut neuvostolhmis-ten
ajatuijjn.
Suuri ja silmänkantamaton rau-hanpuoltajipn
Ja puolustajien valtameri,
äärettömät ovat sen näköalat
j a on «en yhteisvoima. Tähän mereen
hukkuvat sodanlietsojat, huk-
Auto jMi:v49en ja
5 tiukkui - j : . v-;,^%:.Ä<:;.; ^
llope, B. C. — Viime perjantaina
hukinjl S puiiseppilli^ kun autio syöksyi
Lake of the WoodS-Järveen, joka
on hoin 100" mailla" Itään Vancöiivcr
r i s t a i " " • ' ,' \ " ' , ^
Hukiuneet ovat Mathias Svenrod,
. pjAas?. ,Mö%id^^^
;i^liiiitb: i^eprgeCurrle Ja John Fraser
MacPliail.' X'-- :• '•'X:X.X^-\''-ll
• Kuhliikaalllnen ratsupoliisi uskoo,
että .: pjmettomuus tapahtui siltä
syystä k im auto yritti välttää ajamasta
kiven päälle, Joka oli. vyörynyt
vuorelta .tielle. Auto lulisul liukkaalla
tIeUä j a syöksyi 'Järveen. 1
ä aneen, jotka taistelevat miehuullisesti'
rauhahpuoliäjien>ni^inmiäisis-
6ä riveissä. Eräs sellainen on Ilja Eh-renburg
— yhteiskunnallisen työn
tekijä Ja kirjailija.
Haluan toivottaa Ilja Ehrenbur-gilio
uutta menestystä, terveyttä! Ja
voimaa kansojen tulevassa voitoto*
kaassa taistelussa rauhan asian puolesta
kpko maailmassa. /.: - 1;
.-...Mim^mm
Tammikuun 28. päivä .tulee ,|uila^!
neeksi 6 vuotta, kiiin Helvi
Ikluneeh.
hilJalBempaa, tyhjempääi :> ' KV
- Ja luona sen ken sleU* bn )|ibisEa vi?
nlatl oatba{vilvähtp.i;; >i51- y;
Hblviä kaipaukseUä mltlstelevatji V
Äiti JalsS i'
Tädit, enPt^Ja serkut l ^,
. , •>Ty~ ...... ^
kuoli tyttärensil mrs. Hugo
kodissa, 339 VVblttaker St., Iki
talna, tammikuun 24 p:nä' 19
Hän oli edesmenneen Johii.|Lam*;
men-vaimo Brbder To^nshlplsta t^,
oli khotlessaan 81 lkävuuDae|bum. .
f" Vainaja .tepiiä Jackson <&r;||w
nardin fiautaustolthlst<ww»< Sa
Larch St Haudataan hantnustot-
.luistosta keslitvlll^pha .^klo,;^ Ip^
Pa.rk Lawn bautauunaahan.
i i
if;';-:%;iSÄ
'•r<i t •'••'i^-: :=i^ V V'-fe;5>:5
kysymys on rauhan sälljrttämisestä ^ u ^ ^ t ne, joiden katalana aikomök-jä'
yhtelsynunärr>1cseri aikaansaami
sesta vänsDjen kesken.
Amerikassa, Englannissa, Ranskassa,-
Saksassa, Skandinavian ja k a n -
sahdemolu-atlan maissa — kaikL*Jalla
on Ehrenburg oUuC j a joka palkassa
on hänellä ysiävla. Kannattaa r ^ h -
dä. millaisella riemulla kalkkien maiden
edustajat ottavat vastaan Ilja
Ehrenfjurgin kaikissa rauhanpuolue-tuskohgressel&
a ja -konferensseissa.
Hänen kättänsä piulstavat intialaisen
Ja kiinalaiset, ranskalaiset Ja
caicealaiset, brasilialaiset Ja chileläiset..
,. Ilja Ehrenburg on sellaisten
kuuluisten kirjailijoiden Ja rauhanv
taistelijoiden kuin Pablo Nerudan,
Louis Aragonin, Nasym Hikmetin Ja
George Amadun ystävä; K u n Suuren
/sänmaallisen sodan aikana "Prafv-dassa"
ja "Krasnaja zvejzdassa"
saattoi usein tavata lyhyitä, mutta
vihoUuielie tuhoisia ETirenburgln kirjoituksia,
Jotka kutfulyat voittoon
telmäänsä. Hän kävi kymhiehiä kertoja
'mestarin lubh9>'miitta -täni^ ei
huoUnht ottaa Mntä. vastaan.--f Mutta
nuori mies ei antanut periksi, häh kävi
säännöllisesti ShaWn"of^clJa, päivä
päivän Jälkeen. Eräänä sadepäivänä
8lmw todennäköisesti kiukustui Jä
vasl itse oven aJaaiiBeen miehen lo-puirsfefftl^^
tiehehsä: Nuori kirjailija
•sanol:':^-': ".'"^v'- •'•
— Olisin näytjänyt teille erästä
näytehnääni, mutta eihän se teitä
kiinnosta . . . • ' f '<
Ei'kiinnosta! karjui Shaw ,minua
kiinnostaa kaiklcitämin Iclrotun tai-vaatv^
j^uuien klla, kmiletteko, kalkki!
Ja Icmi: nuori mleir ei enää halun-,
nuticaan ^ : äntaä' käsikirjoitus^n
81iaw'lle, tämä suorastaan riisti seii
itselleen, . , ,'.;
Pari päivää myöhemmin kirjailija
sai näytelmänsä takaisin. Sen kansilehdellä
luki: rBialkenlainm roska minuakin
ldinnostaia.'Shaw^^
Mainittakoon, että näytelmä Julkaistiin
-4- tällä 8haw'n Vstpuheetla"
Varil^itettutiaf'Ja Ist' cäavutt^imurme-hestykftol.;
Kirjailijan jilmi on muuten
;]p3inex^ton — el niinkään tunte-matOQ;
Ekiiii]ähnis^ Siiiec^
tauer;
sena on syöstä maailma uuden sodan
pyörteisiin. Havren satamatyöläiset,
R^ihrln metallimiehet Ja A r i mohan
'maanviljejljut tahtovat rauhaa.
Heidän äänersä sulautuu niiden
KUOLLUT
Surulla Ilmoitan;että puolisoni Ja lasteii hellä Isä >.
kuoli äkkiarvaamatta tammikonn 2 p:na 19S3 Alottte lOreeklssA; lUP.
Ja Jbiaudattllh tanunlkuHn, ^6, p;nä Clusen haäiaosaiaähan. suuren
toverljoulipn saattamana. /'"•^f-
Hän pH syntynyt Lapualla elokuun 3 p. 1888. MiUnnä 'suremaan
Jäin minä; hänen vaimonsa, ^ksl tytär, yksi poikaa ykiBi u l n l ä '>
ylw| vävy -Sekä neljä lastenlasta, yksi slsftb,' Chose^fBiC^^^ja jrksl
yeli SiiPmessa sekä laaja sukulais- Ja ftbveHpUrl^täs^'ihaa8sa<^^^^
Suomessa. /v:v.p,':*-o.::,;;'5^^^^^^
Puolisohi pois luotani pbistui.
kublp kolkko e l sääliätiinne.
Synkältä tuntuu elämäni tie,
Thurhe murtaa sydämeni nyt.
Mielestäni liian varhain kuolon
kutsu Bulle Söi, '"
oliko se osa parhain, ;
sen luöia yksin tietää voi?
Lepää rauhassa viime untasi,
Vaimosi Xyydla.
Kultaisin kirjähhlh oh mulsitosi,
isä rakas, piirretty meidän
• sydämUn,
Emme rakkauttas voi unhoittaa
' milloinlcaah,'
sen säilytämme, isä rakas, > '
kauniina muistona iäti
sydämissämme.
Mirjam ja Matti perheineen) <
K I I T O S l
Lausumme kauniit kiitokset kaikille niistä ihanista'kukkalaittein^
ta, jollia vainajamme hautakumppu peitettiin. i-
Kiitos kantajille Ja kaikille Jotka tavalla tai toisella auttoivat
meitä tällä surun hetkellä. - ^ *
^ •••::-::i:i:
. ..: ., ,
Chase ^ British Cblumbi|i;
LYYDIA KOBPI
MIRJAM JA MATTI
JOS AIOTTE MATKUSTAA SUOMEEN
ensi kev^nä tai kevatjiesästä -
NYT ON AIKA TIUTA HVTTIPAIKKAMHE |£TI!
JÄRJESTÄMME MATKANNE RUOTSIN TAI ENGLANNIN KAUTTA
Vielä on hyttipaSdkoja
saatavana ensi touko-kesäkiiiin
kulkuvudiröihin*
'Ci
•A
Matkustakaa sttäjraan Cahillasid
Suomeen Götehorgin kautta
' 7 iaivavuoroa Halifaxiste ' T'
,JEluotsin Amerikan länjm
M. S. "STOCHHOLM''-J^iyaJla
Tammikuun 27 p. Lokakuim 20 p.
Ifelmiläiun 22 p.
Maialiskuun 25 p.
Syyskuun 23 p.
/A NOPEASTI!
Marraskuim 15 ]
Joulukuim 11 p.
PALVELUKSEMME ULOTTUU
RANNASTA' RANTAAff 1'
Kirjoittakaa
JO tanaan
osoitteella:
Ruotsin Amerikan Linjan
KULKUVUOROJA
New Yorkista Gdte)}orgiin
Huhtikuun 10 p.'
Hiöitikuun 21 p.
Toukokuun 8 p.
Toukokuun 19 p. .
Kesäkuun 5 p.
Kesäkuun 13 p.
Heinäkuun 3 p.
Heinäkuun lö p.
O* Box 69
sn;:
Ä •.'•*:
Hi
m
SÄ:
Stidbuxy^ Ontorio j£
m
'mm.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 27, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1953-01-27 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus530127 |
Description
| Title | 1953-01-27-05 |
| OCR text |
siilin-:;:
lim
ish .Co]i
ralisti!
la. Vi(
i tarkplti
Pestiväiini
ällä toii
:ESTÄ
iiau Mam
iimiestä D,
Lheilla emi
alicuasukkai
Ista; Pritt
iidet
IN
edelleen
liota jo
uokan
lisiä
makeata
javuketta
fckla
>. 10)
makeata
White Rot
ujä hedeln
lavuketta
d a . , ;
No. 10)
.8 nannax
Tiesivätkö kenraalimme (Enemmän?
Varmasti tiesivät Ja tietävät. Tämä
käy selväksi iNyrhbergln sotjlastub-ihioistiamen
pöytäkljrjolsta. Joista
seuraavassa lainaamme muutamia
ennen julkaisemattomia "valittuja
paloja". (X nidos, ikbrkein sotilas-
'johto, .
HAUDEBIN PälVJUUBJA
Otteita kenraali Haldfirin päiväkirjasta
kesäkuu.i940 — maalj^s^uu
sotavalmistelut Neuvostoliittoa • vasi-taan.
PäiväkfTJassa ,ött' kirjoittajan
muistiinpanoja Saksan kenraalleii ja
Hitlerin yhteisistä konferensseista
mainitussa tarkoituksessa.
"?2. 9. 19i40 Poliittiset tavoitteet:
Vltraioan valtio, Baltian maiden
l U t ^ ' VaUcovenäJä/ S
käystiet: Baltian inaat. Suomi,
///Ukraina.' •:
•2^^^^ 1940 liittolaiset: suomalaiset,
romanialaiset. Ei; ITnl^rL
. 17: 5.1940. Selosta. El vaikeuksia
Pohjois-Venäjällä. Jonka Suom
i ttiiee valtaamaan..,
30. 3. 1941. E i Tnaitään harhakuvitelmia
liittolafsista! Suonialaiset t u levat
taistelemaan lurhböllisesti, mutta
he öyat lukumääräisesti vähäiset ja
vielä heikkoja äskeisen tappionsa jälr
keeh. {Romanialaiset eivät ollenkaan
hyviä." H^^ voitaisiin ehkä käyttää
V ariöaistusjoukkoina hjn^ih vahvojen
luorihöhesteiden (joet) takaiia' rauhallisilla
sektoreilla. Venäjän poliit-tineiri
kantta tulevaisuudessa: pohjoisosa
menee Suomelle. Protektoraatte-ja:
Baltian ihaat. Ukraina, Valkovenäjä.
SUOMEN TEHTÄVÄ — HYÖKKÄYS
L.\ATOKAN MOLEMMIN PUOLIN
22. 1M941: Lisäys 'Barbarossasuun-nitelmaanl
— Muiden valtioiden osallistuminen.
Romanian j a Suomen ak-tlivineh
osallistuminen operation molemmilla
sivustoilla odotettavissa sodassa
Neuvostoliittoa vastaan. Osalla
listumfsen laatu ja kummankin maan
asevoimien alistaminen jaksan ylimmälle
sotilasjohdolle jää' odottamaan
,^ sopivaa aikaa. '
isiä
tr. hedeknli
vukettä
-8-paaim
loltaa
neen.
flnhtlknossa 1949 annettiin Nyrnberfissä viimeiset (nomlot fills-sä
12 80tailkollläJatiK^,>'|oita käsitdity lokakoiuto^^^l^^^
alkaen. 6aniassa>lniassa. öUjf^sotaiilrolll^^^ U inuiit iuk-saanet-
ranlÄiisti^^
- :i ^^^i^ii^^l^^l^i^I^"^,^ (»tä^UiOTSJiituss» hel-nilkänssa
Jg^C."'"Knlen mniste^an t i ^ l t t y l > i i » i P i i h f i p * ^ irf'hfr", ka-
' ^ • ' ! * j P ^ ! ' ^ j P f ^ ^ T ^ ^ * ^ f|i|4dteioimiiuiis^ s^bsalafsteu kanssa. Man-rtstitUtai^
Eräitä Suomen Ikepiaal^ja oU kutsuttu todistamaan, •
alla' oli paÄLo muisua. Painavin: todistaja ;^oU mnuän iB^frsal^tnfn
eversH jBnc^henhagen, jonka iUtdistajalausnnnb^ *tta Suomen
soMla^oI^ tonsi Butlerin ''Barbarossa"-suunniteInian Jo ajat
ennen kesäkuan 22 päivää 1941.
JiJdiutisemmeoheellisui'Suomen Työlcansan^^S
äskett^nibiiMtyneien Suomen Ino^kasodan alkamisen
miUstöpälvän^^^ saksalaisten
iriaailmahraUoittajaih ja Saamen hallUnsherroJen yhteistoimintaa
ja/HyökkäysM
OISSA
to 12, Oli
Suomen tehtävänä oh salata Saksan-
Voimien U^ttaytyminen, Pöti-
Jois-Suomeen,, .'^/inaan aikäaii
Hangon eliminoiminen; viifaieis-tään';
B)Uöiii^^;ki[m '(^^
nen Jimäjariyim^
jöen, hyokkäys''v^nämistien jbok-kojen
kimppuun Laatoitan molemmin'
puolin^'mikäli ' mahdollista
päävoimineen sen itäpualelial,' ja
tukea Pohjoista Armeija-rylim^
venäläisten tuhipamisessa."
" S A K S A V A A T U " — ,
SUOMI S U O S T UU
•Puolustusministeriön kirjelmä 22.
j, 5. 1941 neuvotteluista Suomen kans-
^ sa. " (Asevoimien operatiiviselle eai-
Pcunnalle. Erittäin salainen).
-T- — Saksan ilmaivpimat Suomen
maaperältä toimien hävittävät
^fvalkean meren kanavan sulut estääkseen
Venäjän Baltian laivaston paon
Valkealle merelle.
Petsamon alueen miehittäminen.
Hyölckäys Petsamon alueelta Muur-nanskin
tUklko^^ Byök-cäys'
'Rovaäemen-^emijärve^^^^^ -alu-äeita
Kantalahteen ja edelleen Muur-inskiin.
Saicsa vaatii: korkeamman esilcun-nan
ja viahvistetim salcsalaisen divisioonan
kuljettamista varustehieen meritse
Pohjaiunäei sateniltov
leen rautateitse'RovaBöheh alueelle.
Joukkojen ptJrkauSpälvä ori kesäkuun
8. . .
Raskaan suomalaisen ^kistön (jos
mahdollista ^1>£orlsäldunV'iiit^
Rovaniemeri''hy^^
Suomalaista it-tykistöä pohjanmeren
purkaussatamien suojelemiseksi.;
Suomalaisia liävlttäjiä ja it-tykls-töätöä
Rovaniemen rjhmäri ryhmittymistä
ja' etenemistä varten. Suomalaista
it-subjaJa erikoisesti teiden
risteyksiin Rovaniemellä ja Keinijär-vellä.
Helsingin j a iEttmih lentokentät
Saksan ilmavoimille ja vaadittaessa
niiden parantamista,' •
IIYOKKÄYS ALKAA, " K U N S A K -
SJttÄiSEt Y L I C T Ä V Ä T VÄDfÄ
J O E N " - •'
Suomen asevoimien tehtävät.
'Armieija — ajoissa suoritettu naamioitu
h i o b i l ^ t i o , '' Puolustustoir
menpiteisUh ryhtyminen SHomen-
Venäjän rajalla. . _\ , " r
•Aika — Petsamon alueen; ^u^^^
minen sikäläisillä Joukoilla, J o t k a on
kiireellisesti saatettaiva sotavahvuu-,
•teen. •. ' ;.
'„ i Ösaj^tivninen. \ iJQrpkkäykse^n
Rovarilemen^^läblBtoItä malidqlll-simjm'n;^^^^^^
s ^ Tähän|^_.^
.V tehtävin'>U;^£^^^^ Vaihto,
snömälateta:' di
inilie , voiimiUe ei öUsi lilkkumati-,
. Hyökkäys L a a ^ ^
Ja. Syvärille moiemmin pnolin Laa-,
tokliaa. Suömeiii armeijan pääosa
säörittaa tama^n' tehtävän. Hyök-v
^ i 4 ^ a i ^ i ? i « i ^ ^ ^ y-,
liitävät Välnäjoeh;
Hyökkäys Hankoa vastaan. Saksan
apu t ä l l i hetkeim-^im^^
nen; Ilmatukea (Stuka-koneita) vasta
kiin Peipus-järvi on saavutetUL
Hanko ^on eristettävä ennen hyök-,
käyksen alkamista.
•Ilmavoimat — etupäässä suomen
maavoimien tukemiseen. Suomen i l mapuolustuksen
tehtävänä, paitsi
Suomen armeijan, myös liikennesol--
mujen,' tärkeiden teblilsuuskeskUsten
j a sUiurempieri kaupunkie^^^ suojelemi-nen^,.-
Saksan ilmavoimien ,psa4istuminen
SUOiyiEN KIEWltWI
r. '.:•{, sekä r
TYYLI- ja RUNO-OPIN ALKEET
OPPIKOULUILLE ja SEMINAAREILLE
Kirjoittaneet Lauri Kettunen ja Martti Vaula
216 sivua J^la ^4.^^$^
ÄN
SEN
VAPAUS PUBLISHING CO,
P.O. BOX 69 SITOBURY, ONTARIO
huomattavassa määrässä, tällä hetkellä
väin rajöitet^^ määrässä. Tässä
tarkoitpksessa edellämäiriittujeh
lentokenttien välitön luovuttarninen.
iSalöän llriiatcrjunta^^^^^
vä vain •rajoitetussa m i ^
messa oman armeijan j a jimavpimieni
mi^iistön suojaamiseksi.
Laivasto — Operatiivinen strategia
Venäjän merivoimia vastaan yhteinen
Saksan laivaston kanssa.-Suomen
rannikon ulkoasemien. suojaaminen.
Mahdollinen osallistuminen toimihr
taan Hankoa vastaan. Petsamon vesien
miinoittaminen".
M I T E N V O I D A A N S A L A T A?
Avonaisia kysyniyfcsiä:
Ylijohdon määrääminen. Aihve-nanmaan
miehitys.' kuljetus. Suomen
rautateillä Pohjanlahden satamista
Rovaniemelle. Suomen armeij
a n Isävarusteet. Siviiliväestön tarpeiden
tyydyttäminen. Sotilaalliset
toimenpiteet siviilialueella (ilmatorjunta,
evakuöimlhen)... ^ .;.
. . Yhteys Snomen. armeijan Joii-
: tooni 'Saksalainen kenraali Suo-
.. Tinba :.^ä^vb!mlen;^ ' päämajassa".
— Vastaavasti-edustajat asevoimleri
jsii l^eissa.^ MlVoin > toiml^
^ - toildttav^^^^titelynsä?:;! :
Knlnka' voidaan nybjlstenxueu-
•i votteitfjen' JaticiiVa'' »laäsa^^^^
•'ii^^jäijestäS?^'^'^^'^^^^
-r-.-->i./i- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-01-27-05
