Vapaus, January 27, 1953

              STÄl
^KAA
D saattoi
(paiselle
ajattelua
ItuinkamonSä
kysyi.
olJ vastaili
lantaakin
hdytte. hl
uuan M I
a takia, et
ILMOircs
'joulun edeU
liutaan
veellinea Joa
olleen yht»
tin kanssa.
i Aminoffin
taa aivan
h itse teki
tuu aikaan^
rajskin' mää!'
ivoimien 0 ;
ilissotaa:
ilsältää
päätöksiä.
11a- voineet
ilkä muuttai
laista
' Nämä alegi!
set kohdls
vain suööi
an, missä el
in Suomen
n Suomenii
UmiSQKURSSIEN
MjrmmmmLmK.
^aavo Voutnainen antaa «Suomesta palattuaan
"vunieisenToitdun** ennen
tonmto, O n t ~> lYuorteni TObzUste»
> Ja opintokurssit ovat olleet o i ^ .
ossa täällä Jo kohta kaksi ^viikkoa Ja
jrim tänä aikana on Don^^baaliUa o i '
I t k in eri •vUinää. E n ole tarkenuiUn
nut paljonko kursseilla on osan-
|la. mutta kyllä niitä nSjyttää ole-koko
Joukko; polkiai Ja- i y t ^
en mittafsia, tuollaisesta 'lie|ro>
Ln kokoisesta" aina 7& kuuden
mittaisiin asti Ja AWr»rflnn
äyttävät olevan n i i n pojat k u i ^ ty'^
Kurssit ovat meabsBai^
tenkln, että
'OS aluekoa
lähettämä tj.^.
ilta Suomea
venäläisten (J
a ' m
olevien vein
»ka suom^
Iliköksi. &
ikalsemmat
irat Jääneet
el' vastanm
1. 9.2.18 ai
rsl, että siii;
n ylipäälL
astauksetti
'OS neuvostj
npqikaiselie
tämä' oh,
seljan ylin
ssaarien n
fljan välli
}ta-asiain
»armeijan
ils:. saaneet
i n tärkeitä
bimmln
nut- sota
KOT Eiv;
['ILAA
auraa. että|;|
osaUistuneftt^);'
tot tai ykspr^Äii
äaehtoistenl
sn sotilaideil
ida heidän I
kä. muub
A asemaa {
8 suurehko^
>aaehtoi5ia I
Ikoisten ••
iskeisissä
sivuna) ^
il&aan ei
mistamaao,
set ^ veiiap
1 liCnini
i ja lo]
« t kaikkine
t vj^lloittajki-nSjl^
jorlt^amaa:'""* *
in 40 kfloi
ti aurin^cj-'-;
muina viikon päivinä paitsi ei k ^
IvIiMtoJsin — ipääaiiassäHtMlfi.
Kohta alkaa kiu«sien
viikko Ja Faavo VoutUaMenkih ko­lhiutui
parahiksi matk{äta Suomeen Ja
llNeuvostolUttooh. että hän ehtii vielä
,'antamaän pojille " v i i m e i s e n ' voite-amr
emien kurssleh päättymi^.
rasitUksteta huoliznatta !Pä4r
,>^o näytti olevaiädn Ibsrväs^ >vlret^8^
ja yhtä iloinen kuin aina exmehkin.
epäUeniättä tulee näytti^
}JiUe mitä hän o n matkallaan oji^i-
Fialjön hänellä tuntui olevan
Itean kerrottavaa. Koetajjome
rjestää häneUe tilaisuuden. Joissa
vpl lähemniin kertoa meiUe n ^ t -
t e k e n i i s t ^ havoiimpista.
(Luenntitsijsoia k i n o i l l a toimii !K.
:etola, htemioiden hän kurssilaiäne
leikein Joka ilta; Ja sen iUsäksi on
luennoinut meille vanhähmille
rjantai-iitasin suomenkieleilä.
ivaan useimmilla näyttää ble-n
i i h kiire, että emme ole t ^ i t o -
"ehtiä' näiUe luennoiUe Ja mah-
Dllisesti Jotkut voivat ajatella xiUn-että
'mitäpä se sellainen poika-asioista
tietää". Jos n i i n oh, h i in
erehtyvät palmsti. Allekirjoitta-
611 tUälsuus pistääntyä yhddlä
Rennolla ja voin sanoa, että kyUälka
VO selostaa käsittelemänsä aiheet
BteeUisesti Ja samalla yksiiäcer-t
l Ja 3mmiärrettävästi.' Hän
aoi filosofiata ja ensi perjantai-on
viimeinen lunitbtilai^us.
oin sopU t u l la filosofeeraamäah.' -
f Tässä tulikin Jo mahiittua;. että
Iit päättyvät viikon kuluttusi.
Tämä;; taafcoittaa. että sunnuntaina
faämikuua 1 päivänä klö 4 i p . ^ ^ t^
D(m-haalilla olemaan kiirssien päät­täjäistilaisuus,.
. sniöin di^lemfittft
eaamme te^sm nauttlar hyvästä ^cim
ietaiAma^^ ^MleUifotittanut:
ei ykslt^jskohtalKmmin .tunne:4i]ai-suuden
ohjelmaa; -'Mutta tunt j<du.
donmukalKiIta, iettäiidihä ole­maan
runsaasu etilaiaia sroimlstelu^
esityksiä: Jä tuoseja. Ölen nimittäin
olhimenneni
ohmuldaikatmiideix liikkeiden
f9i
,tq»ettanut tj^tiMUp my tansseja;
Ohjaina; sdidää ICKi läliemmhi varsi­naisesta
ilmol^aksesta, tai ainakn sit­ten
boh tulee palkan päälle katso­maan
Ja: kuulenmah. — g.
Stalimn esitystä
eipitäm hyljätä '
DaiTtf,;col«. ^-
nen iLclirUKk^ 1 ^ A:
bougiä? säMcA ms& ^viime lauantai-na^
e t t ä / n u l i ^ l t i ^ NeuyostoUi
toh IdedEeni; saada aikaan
ni(rönte!]Ktvyhtc^^ "
'S&ti «ahöi. että S t a l i n in lausuntoa
Nevr irbrkfa]; TiinesiUe e i pitäisi h y i -
Jätä j a liälsir - ^ ^ ^ huo­lellisesti
pitää elävänä vaikka sen
avulla ei saisi xnitään muuta kuin
Q^iäpitää y h t ^ e bJ
'^Minä en ihyyäk£y sellaista oletta-musto,
että sota bn kiertämätön, eikä
raha Jäaseet yksinomaan tiio raiäiaa.
"Jos sota tndee, e i saada JBO^
koska taistelua käytiin moraalisista
perusteista- j a - toisen penisteellisen
hävittämisen mlelc»sä."
54i6 hiUenkaiyajaa
kuqiH ta]»atunms^
.;-Nw?Ybifc ^ 'United Mine Worker8
Journalin •tletbjmimuk^ USA
:hrJdn^illika^ivbIcsi83a' vuonna
546 'l^enkaivajaa. LiMäcaantimeita
oli 30,800.' Petuneänhiilen: kaivoksissa
«li ;frjonelden- määrä 447 Ja Icovan-hiilen
kaivokslBsaÖP. • -
ÄÄNILEVYJEN KUNrNGÄS
h. i
a toteaa
Kki välttls^'
m nykys.^-,.,
länttä ViS.'
ällällä - 8 - V
kuin "koSj^"
ttä huUtö^
, se niin ff'
a tuntuu
iltenkjnkfl'
a täUalselÖ
aan
seuraava t
o s t o l i i t t o f l j^
vlmmista '
lialla,
1.
lullut Ni
nonu
enni
lista,
rista
rkuteUen,
"artikkelli''.!
lööniiS sei
sä — on;'
Ien,
aut •
[aisted.
takid a>!
rity
"TÄrkoin valittu ohjelmisto Ja paras teknillinen taso ovat ne peri­aatteet,
jotka määräävät LEUONA-levytykset. Jokainen sävellys
ja sovitus samoin kuin orkesterien kokoonpano tutkitaan taricoin. Ja
laulajat sekä instrumenttlsoUsÖt kuuluvat Suomen tämän hetken
valioluokkaan. Äänitys, maWsolnti Ja levyjen P»U*^oSi*.^^Ä
vasti tarkkaUun alaisina. Tämän takia: soivatkin LEUONArlevyt
kauhehnnUn Ja kauimmin." — R i s - K o .OY.
UUDET LEIJONA-LEVYT
OVAT SAAPUNEET
Nyt ilmoitamme Canadan suomalaisille äänilevy­jen
ystäville, että liikkeemme on saanut suuren
lähetyksen LEUONA-levyjä.
A-209 Vallfakorvan laiUn, Vtlho Eyyinln J» kantrte Ä ^ y »
Beppnrin laula, VUho Byymln Ja kantele iScstys
T-5040 Ole kanssasi onnellinen, valssi,. EesD V i n
Vanha kotini, fox-trot. Eero Vire : '
T-5035 Kevätlempei, valasi, Uijoi» oilMtol ..
Sen laineelle laiidaii. «ahfo; I^UimoikesfcH
T-Srpeo Syksyinen UnI-valssl. Bbdre PJaoea
Tango ValentittOi taaco^ Halte OJsnen
T-504 TIvolllampnoJen «n», wlwi, E e « Vii»
Mennyt pUvi, fanco, Eer» V i n
T-5052 Hämirtyrä kanpunU, 8low-foa,^E«o 2 »
/ KntrtamoUa kaliden. aloir-foK, Me(n-^rt9t
T-5(W AnringonnniBOjsi, vBtel, Ber» V i » ^
Sosy. pleal neekerit^, fos-tntyttetra-^ytSi
T.5025 Smi leiipeesi i«»«n. »«»»M?-^^
Pienet tähdet IdMaa, dowrf««.-8talkks^^^;^^^
T-5054 Haaveilna, doir-fiai, Bei» V i r e^
iBOJaa knllue knO'
T-5047 Tanisi kanssani inunte^Hiain OJsaea '
B ^ k S * A S r I k t a I a l B e n poltta, Maiie OJaaesi
T.5041 Pessimistin jOTkka,
Twllalsa slnitflm^ -
T-5018 Kevään pexhoneni wlaÄ jMm^Sg» J ä *»
Harvasti Argentina, taiy» lugnumlkk» TOITD Msnnfnm
T.5019 Bttrftrf««»»p" nikiaiamnen. vaiHi, Eeio V l ie
Kun konien tangon^ Eer» Väre
T-509 Kadon aorlnkolseiia VV»eiM,V^^^t^ Bw» V i »
Ktmtamonta Aolaaiolla, valssi, T ^ p o Baikko .
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA
HINTA $ 1 ^ KPL.
(Ostajaa iniksettavm fiUietyikuIiit)
Postitilausten tulee UUÄttäft vähintäin kolme levyL
TQATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUUISHINGCO.^^^^^
leijona-levyjett vSK^U- ja tukkumyyiä Cmaäaaa
m Hm SL W « f - P. a Bcw 69 - SmDnirri <WMto
Suufarin fyfär
Don-kalilla
helmik. 15 pnä
Toronto. — "Kevät tullob kevät
tulloo. kun ruppee niin laiskotta­maan",
sanoi entinen suutari, ^ t t a
tämä suutari täällä Don-haalin näyt­tämöllä
ei ole ainakaan laiska, vaan
naputtelee ahkeraan kengänpohjia,
saadakseen tulonsa suuremmiksi Ja
samalla fuht^raa > -päänsä ympäri,
kuinka sa^si menot pienemmi|(si.. et-tel
enään... / - v - •
••• M u t t a en minä kerrokaairi enem­pään'
Sillä torontolaiJälla on tilaisuus
Saapua katsomaan tätä nuukaa', suu­taria
Ja kalkkia mielenkiintoisia hen­kilöltä,
- Jotka esiintyvät häytehnässä
'•suutarin tyttären pihalla". Joka esi­tetään
iiehnikiiun 15 pnä keUö 4 Ip^
Näytelmä o n ollut harjoituksen ^al­l
a Jo Jonkin aikaa. Laulut on tuetta­nut
meidän monivuotinen musiikki­mestarimme
Gunnar Gustafson.
Tanssit on E l s i Jokisen johdon alaisia
Ja voi kuinka sieviä metsänneltoja
Elsillä onkaan. Näytelmän ohjaus on
kyllä akkojen käsissä, joten el se
näyttämökomltea turhaan raäVi kor­vallistaan,
että mitä siltä tulee, mut­ta
onneksi siinä on n i in hyvät teki­jät,
etteivät he ohjausta kaipaakaan
j a tirehtööri yrittää myös parhaan­sa.
Tlmä näytelmä on jo tunnettu
pohjoisen seudulla j a nyt on toron-tolaisilla
tilaisuus nähdä se. Sen on
kirjoittanut Reino. Helismaa j a laulut
säveltäriy: t. Toivo Kärki, Suomen kup­lettimestarit.
Uskallan luvati, että
tulette nauramaan ja nauttimaan tär
män näytelmän esitysiltana.
./Tervetuloa pon-haaiille helmikuun
15 päivän ntaha keUo 4. — "Johtaja'
Ottaivassatammik. 18 pnä pidetyssä Canadan
Raubahbongresslh kansallisen neuvoston kokouk­sessa
hyvä^^ttiin seuraava juUdlausuma
KehoHus vapaaseen keskusteluun rauhan puolesta
Vakoojia tuomittu
Bulgariassa
Lontoo. — Täällä tledoitettUn kes­kiviikkona,
että Bulgarian radlotle-donannbssa
sanottiin, jotta 10 vakol-l
u im osalUstimutta on saanut tiio
mlonsa.
Pääsyytetty Todor Btoianov Hristoy
tuomittiin kuolemaan ja yhdekkän
muuta 18 kuukaudesta 20 vuoteen
Vahkeuteoi. ; ; v
Tledonaimossa sanottiin, että syy­tetyt
tunnustivat .|oinuneen^,
valtaln Turkissa olevan vakbilutoiinis-ton
"hyväksi jtarkoituksellar .valmLs^a
imperialistien: ^hyökkäystä;' Bulga^aä
vastaan... • 'Z.^.:..
;T- .Kahde^antplstia "tin^^
kuln,en pliigv^c|l v o i kmaila'syftdä.
sanone bii.niyite.'ruotsalälisiä^^
eiitoisia j a jlsätei 0^^ tiui p i l -
jon aseita Ja muutakin apiia, intiitä
Jleuvbstbliittq ei tämän perusteella
pitänyt i^uotsia vihoilismääna.
Vaikka Aminoffin icänta j a hänen
sillien perustuvat ohjeensa blivat to­siasioihin
perxistiunattomia, vaikutti­vat
ne olennaisesti punaisten kohta­loon
j a myös valkoisten käsityksiin,
jotka laajassa mitassa Ovat periyty­neet
näihin päiviin asti. Kuinka s i i ­hen
asti aivan tuntematon Aminoff
rohkeni omaksua näin mielivaltaisen
Ja kauasLuntoisen asenteen? iHän
katsoi koko ajan olevansa päämajan
edustaja ja o l i sitä mieltä, että val­koisella
armeijalla näissä oloissa oli
eniten sananvaltaa maan asioissa.
Ohjeldensa alussa hän nimenomaan
huoma«2ttlkln esittävänsä niissä " a r ­meijan
tahdon j a tolyomuksefV Sel­vittämättä
o n vaip, saattoiko tällai­nen
majurin arvon saanut päämajan
stvillivlrkalilja omalla vastuullaan
ratkaista tnäin tärkeitä asioita, vai
oliko hänen saatava ylempien hy­väksyminen,
j a kuka.sUnä tapauk­sessa
oli viime kädessä vastuussa
päätöksestä.
m T E N TABTON NEUVOTTE­LUIHIN
JOUDUTTIIN
Aminoff h l esittämä banta vaikutti
sen verran vlralllseenklh politiik­kaamme,
että kun Carl EnckelUn
Johtama suomalainen valtuuskunta
lähetettiin elokuussa 1918 ottamaan
Berliinissä^ yhteys vastaavaan neu-vostovaltuuskuntaan,
hän sai ohjeek-seen
ehdottaa neuvottelujen lähtö­kohdaksi
sitä käsitystä, että S i ^ m l ja
Neuvosto-Venäjä olivat Joutuneet
sotaan keskenään. Venäläiset kiel­täytyivät
kuitenkin neuvottelemasta
tällä pohjalla ja mm. tästä syystä
neuvottelut katk!S3ivat. Sittemmin oli
Suomen ja Neuvostoliiton sotavol-r
mleh kesken kahakoita raja-alueilla,
eräät näistä laajahkoista. sissiretUs*
tä Joiituvia. Vasta tällä perusteella
Neuvosto-Venäjä oli valmis aioltta-
Jmaan Tartossa, v. 1920 suoranaiset
rauhanneuvottelut, . etenkin kun c l
näyttänyt olevan muutakaan mah-doliisuutta
saada alulle kb. maiden
välisiä diplomaattisia suhteita, Joihin
Neuvosto-Venäjä koko ajan o l i pyr­kinyt.
Jos kansamme keskuudessa tulisi
yleiseksi se toäsltys, että Suomi ei
ollut sisällissotansa' yhteydessä sa­dassa
Neuvosto-Venäjää vastaan,
o l i n epäilemättä muudan kansamme
mielialoja pahimmin myrkyttäneistä
Selkoista häviäisi. Samalla katoaisi
myös väärinkäsi^. Joka. olennaisesti
on syventänyt maamme työväestön
Ja porvariston välistä kuilua Ja J<4ui
on pitänyt mm. suurta osaa keski­luokasta,
etäällä; tyäväeniiijcice^
viaikka asianranaisei bmah'tiJbudelli-sen
asemansa perusteella' selvästi
kuuluisivat siihen.
Yleisen inielipiteen Omaaminen on sellainen voima'mikä saattaa
heuvotieluhengeh voitolle sotaan nähdeUj mikä on liian kauhea barkitta-vaksikaan..
Kaikkia käsityksiä ja^^^^^^^^^ ja
naiset 85 maasta, Wieniin, Kansojen Raubankongressiin kokoonCunei-na,
ovat vapaan jbskiistelup jälkeen julistanelet puolustavansa kaikkien
kansaiiwa||sten riitaisuuksien k»vit neuvottelujen kautta. He
;bylkäsi>^t voimaan jperustuvat ratkaisut. Kansat ovat nyt läbempänä
toisiaan kiliä koskaan sitten .toisen maailmansodan päättymisen.
Täinän esimerkin;innoittanibia voivat canadalaiset rybtyä kaikkial­la
maassammasse vapaaseen kesktistelutin rauhasta. /
Tähän Wienin kongressin päätöksen muodostamiseen osallistui 32
canadalaiäta, joista jotkut ovat yhteydessä Canadan Rauhankongressim
ja toiset eivät ole. Ankkaamme
Canadassa. Käsittäen, että ei ole mitään erimielisyyksiä, joita ei voitaisi
ratkaista neuvotteluilla, me keboitamme kaikkia miehiä ja naisia keskus­telemaan
Wienin «hjlotusten johdosta (kongressin vetoomus ja adressi
viidelte suurvallalle)!^ M e haluamme kiinnittää huomion seuraaviin esi­tyksiin:;-:
' ••^".•'•./'•'V-;.
. — Että v ^ suuivaltaa kokoontuisi neuvotteluun siinä mielessä
V : ettäiaiuditt^^^ rauhan takaava sopimus.
Että rjtijläpuolet sopivat pikaisesta ampumisen lopettamisesta
. Kore^ssai ja että muut riitaisuudet ratkaistaisiin neuvotteluilla.
: Me us^ harkita seuraavaa peruskäsitet­tä^
inikä o p i "Että, valtio, joka ei
osaUiStti liiitoutuniiin ei^^^ vieraita joukkoja alueellaan, on tur-vattaivaniiiij^^
hyökkäyksen varalta."
Suurta sraiia^^ kokousten ja konfereijssien p i -
täniisestä käikldalla Canädasis^ joihin erilaatuisia mielipiteitä omaavat
ihmisbt kökoöiituisivat keskiistelemaan , yhteisymmärryksen saavutta-misesta
rauiian tiellä. Sellaisia konferensseja voitaisiin pit^ä kylissä,
naapuristoissa,;-tehtaissa, teollis^ alueilla ja vie­läpä'
iiiaäkunhittäinldn,;Wira esityksistä j a kaikista muista rauhan
esitjrksistä'keskustelemista vartein ja ne voivat johtaa kaikkein vailta-virnpaan
yhteiseen rauhantahdon ilmaisuun mitä tässä maassa tunne­taan
jä mUoidostaisivat siten Canadan äänen oroimakkaaksi maailman­laajuisissa-
iraulhanpy^ ^
Canada h^iiaa rauhaa kansojen keskuuteen? Meidän maamme va-jjäuden,
kÄUpah ja on rauhassa, yhdessä raiuhan-tilassa
ol^aninaäilman kanssa.
Hauskat tanssit
St. Cathariiiesissa
. 31 paivana
s t . CaUiarines. — PalkaUlsen. u r ­heiluseura
Starin toimesta pidetään
hauskat "tanssit «Queenston haalilla
tl*. 31 pnä, siis lauantai-Utäna. Tästä
on Jo patkaUlscsti kyllä ilmoitettu,
mutta ulkopaikkakuntalaiset eivät ole
vielä tienneet n U ^ - ' Ottakaahan
nyt hoksautus huomioon,Jos J a ^ -
pohjianne syyhyy 6i|ta tanssin koh>
daltai Unto Ja kumppanit Toron­tosta
pitävät huolto Siitä, että tahti
sopii varmasti eikä melkein. Saapu-kaatiah
viettämään hauska lauantai-ilta
tanssin pyörteissä.
Vielä kerran huomautan Starin
vuostkokouksesta. Joka Jouduttiin
sihtämään viikolla siksi, että Toron-tobn
tehty näytelmävierailu osui sa>
malcsi päiväksi. Joku ehkä ajattelee.
T^ t a i n a , tammilEUun 27 p . » ~ Ttiesday, Jan. 27,1953
Huumausaineiden kauppa
on Juliosta
Wasliingtpnissa
fRBsblngton. —- Federaaliolkeuden
suurUutdnuito sanoi tutiUmuksien
osoittaneen, että narkoottisia aineita
myydään IVashlngtonin kaduilla y h ­tä
avoimesti kuin sanomalehtiä. L i i t ­tohallituksen
viranomaisten toiminta
on ^velttoa' Ja kaupungin poliisin
'riittämätöntä*, sanotaan lausunnos-sa.
että olisihan 'kbkoiikseh silti voinut
pitää, mutta aSia o n kuitenUn sillä
tavalla, että näytteUJälto mukana oli
seuran puheenjohtaja "ja sihteeri Ja
13-14 sellaista henUlöä. jotka melko
vannasti: haluavat osallistua kok»uk«
seen.: ottakaa tämä siirto huomioon
Jä saapukaa kokoukseen. Joka pide­tään
nyt helDjiikuun 1 pnä Port Wel-lerlssä.
; ' teellä m^ainituifisa tilaisuuksissa
tavataan/—> U . K .
SMSALAISET SANOVAT
"MENKÄÄ KOTIINNE"
Toronto. SJ:n paikaUIse osas­ton
kokputusiu^ pnä
oli keuskusteitf vana^ osaston' k i ^ n -
viettop^Ucah Tarrool^^^
t»iahwme;l&tonvr^
kuJöhan .aniiettua^^^^
rnpnlpuöiuicnl »(psköstelU, J<*a kestet-täytyV:
uUdaa kSytämiöiliseii ja* t i l a -
vati raylntblahuoh^ rakentainl-seh
'Piioläsicu^^ ynubärrykseilä
että se t>^hdään l i U n pian kuih varat
myöten antavat. = • ' • ' 'y'
ntuiSx>mlt(^.v
noksen Ja p i h ^
yaimis^viat' toUn
20 pnä erttti. viälitu rakehhuskbmi-tea
Johtbfcimnalie> uuden ravintolan
plirasÄaSkiipaiii^ ' Jullstlisluohnok-seh.
Johtokunta hyväksyi sen seUai-senaahja
on se sburaava: •
TORONTON TABMOLAN UUDEN
RAVINTOLAN PIIRUSTUS­K
I L P A I L U '
Tä^n Julistamme Tarmolaan ra­kennettavan
uuden ravintolan pii­rustuskilpailun.
Piirustukset saavat
oUa liionnokshia t a i täydeUisinä pii­rustuksina.
(Kilpailu on avohi kai­kille
asiaan innostuneille henkilölle.
Rakennuksen koko tulee olla 40x60
Jalkaa, täysi kellari Ja yksi kerros
sen p ^ l l e tasakatolla. Julkisivu J9
piiolet molemmista päistä enimmäk­seen
lasista. Rakennus tulee sijaitse­maan''
kaltevassa maastossa,; Jossa
nousu rakennus leveydellä 8 Jalkaa.
Ravintolassa tulee olla tilava ruo­kailuhuone,
konttori, keittiö' j a tar­peelliset
varastotilat.Myöskin huo-tnloltjiva
kellariin vievät raput .jäj
käisln hofdettaya tavarahlssl.> Rakep-miksen
tulee olla' kylliksi vahva, s i l ­mällä^
pitäen lisäkerrosta *tuleyaisuu-j
.;deSSa4;:;ii. • I.\ i:K..:0-r; (•
«Rakennusaineena tullaan' käyttä-mä^
sementtlblokeja. •
(Luonnoksien tai pllrusteh' yhtey­teen
tulee inttää ainoastaan nimi­merkki
iklrjeen päälle Ja samoin sulf
Jettuun kuoreen, Joka sisältää oikean
nimen j a osoitteen. Kalkki muut
mukana seuraavat kirjoitukset, oh­jeet
Ja selostukset, tulee o l la avoinna
piirustusten mukana.
(Kalkki meille lähetetyt lubnnokset,
piirustukset Ja kustannusarviot pa
lautamme vain erikolspyynnöstä.
(KUpailupalkklot: Ensimmäinen
$25.00, tomen $15.00 Ja kolmas $10.00,
Kaikkien suunnitelmien Ja piirus­tusten
tulee olla sisällä maaliskuun
31 päivään mennessä v. 1953. Ne t u ­lee
lähettää osoitteeUa:
C S J : n Toronton osaston Tarmolan
ravintolan rakennuskomitea,
957 Broadview Ave., Toronto, Ont.
" E l kukaan halua mennä 6aksaan$>
takalsUi". sanoivat äskettäin kotiin
j>alanneet 27. prikaadin. sotilaat. Jot­ka
blivat palvelleet vuoden (Länsi-
Saksassa.
" K a l k k i Saksassa vihaavat meitä.
Yksikään kunnialUnen tyttö el lähde
ulos canadalaisen kanssa. Vain ' k a ­sarmien
seuraajleA' kanssa on mah­dollisuus
pääsUk ystävyyteen." Näin
he kertovat saksalaisten suOitautiuni-sesta
canadalaisiin sotilaisiin.
•Erlttähi huolellisesti kokoon, kyhätty
kertomus, että yhdysvaltalaiset Ja c a -
nadalaiiset Joukot ovat Euroopassa
auttaakseen demokratian lujittamista
jbutuii bmituiseen valoon saksalaisten
sanoessa: "Menkää kotiin!"'Tämä
on totuus, jonka sotilaamme kohtaa­vat
Saksassa. E i siis ole ihme, ^ttä
he eiVät ole halukkaita menemään
sinne takaisin.
'Torqntolalset sotilaat sanovat, että
suurten sotaherrojen yritykset selvitä
tästä tiiantesta"yrittän^llä tehdä 27
prikaadista saksalaisten kunnioitusta
Konununistii»uolueen
perustamisyrityksestä
11 vuotta vanlkeutta
Ateena. — Täällä tuomittihi keskl-viikk<
ma George Bjlias 11 vuodeksi
vankeuteen kun oikeus tuli sellaiseen
t u l o j e n , ' että syytetty on yrittänyt
perustaa toimmunistisen puolueenV
Kohnd muuta henkilöä tuomittiin
t vuodesta 4 vuoteen vankeuteen s a ­masta
syystä. (Kaksi syytteessä oi
lutta vapaaitettlUi.
Voimistelu-leikki-harjoitukset
Kirkiand Lakella
Dauttlva .malUjoukko. oikea. robotti-sakki,
oyatep^hkstuneet^^ » '
Canadalaislsta, ei, koskaan ,tule to-ih|
0tteja. tahdottomia Jänkklkenraa|ien
käskyjen täyttäjiä. Saksalaiset ovat
taas saaneet tarpeekseen milltarlsniis-
, Y l i :|f iniljoona^ Länsi-Saksan asu­k
a s t a ' o n i^llekifJotitanut,: lausunhonif
jössä. annetaan k a n n a ^ nrauhansopi-
B ^ i ^ i i e J a .va|iiu?tetew», Bonpin' J»
PaHisin sopimuksia, jotka/ määräisi­vät
Läns^-Saksan armeijan rakenta­mien.
Reinin molemnitn puolin on
sahalaisten keskuudessa vallalla voi­makas/
rauhanliike.'
Mhiulla oli äskettäin tilaisuus l u ­kea
Vaaisan-Jaakon kirjoittama
muist^lmar tnatkateoksen " V a a -
san-Jä^Jtkbo' rapakon takatu". Bn
pruutii tämän kirjan muihin kohtiin
Ja mahdollisiin' vt^helshi, ne saavat
Jäädä omaan arvoonsa, mutta kun
o i r a itseUn tässä oUut hiifatohom-inissa
kcdmisenkymmentä vuotta Ja
bn taillu^ kMäsinkto vähä^ Juosta
böUayteltyä Ja mimtohi pomppoiUut,
n i in iahdpn tarttua erääseen koh­taan
Jaäkoon kaskuista Ja hitikan
o i i c a i s t a " e | ^ totuus unohtuisi".
Ihmet^lln kun h i i n kirjasta sivu
147, Jbssa puhutaan Pajalan Topfai
sukslyostaasta j a mainitaan.' että
Topi, pistcflee satakin paria päivässä
suksia j a vuotuinen tulos on 50,000
paria. Siinä on suksi poikineen Ja
ne ovat hyviä Ja kauniita kuten
aslamtuntija toteaa. Mutta perään
sanotaan, "mutta he o n mäkisuksia
kaikiki, siliä Katuatas ei kilpailla
tasa- eikä murtomaalla ollenkaan,
vain mäenla^cus / . . P a j a l a l l e kuu­luu
kunnia hlihtouilieilun: alkami­sesta
pc^Jois-Ontariossa. sillä ennen
häntä ei siellä suksia ollutkaah. l u -
mlkenkiä ya^n." Niin älkää nau­rako.
£3 ole kuulema ollut. J a kun
äijä uskottaa tällaista kirjassaan ko-lD3
Suomen kansalle Ja nauttii kan­salaisluottamusta
puhdasmaineisena.
niinmitäs isllnä.
•Katsot8^iV>a' liyt ensiksi ensim­mäistä
kysymystä onko Canadassa
oUut taso- Ja murtomaahiihtoa, kos­ka
äijä väittää ettei ole oUut eikä
ole vieläkään. siOä Juurihan Jaakkoo
kävi Ja hän vakuuttaa ettei ole. Tä­män
asaan englantilainen väestö tie-tietaa
Ja tunnustaa, että Juuri suo­malaiset
Ja osaltaan norjalaiset ovat
jo aikoja sitten tuoneet hiihtonrhel-hm
C^aadaon, j a että me Sudburyn
j a pohJOls-Qntarion suomalaiset
olemme hlttitärieet vänlian"kötlmaan
perinteitä seuraten siten, että hiih­dimme
ensin kokonaan Järven Jäitä
jä tasamaita, kunnes edelleen Suo­men
esimerkkiä seuraten rupesimme
kilpailemaan siten, että hiihdimme
toisen puolen matkasta tasamaata ja
toisen ' puolen murtomaata. Sitten
kehitys kulki siihen vaiheeseen missä
se nytkin on, ja kilpailemme täällä
kuten kbtlmaassalijin jo kokonaan
murtomaalla. Milloin rupesimme
hiihtämään täällä? Itse olin katso-masss^
mm. kun oli ensimmäiset
^UlftoklipaUut 1922 Vermilion. Rlve^
rillä Joen jäällä j a sen voltti slUoln
nykyinen Jehun kunniajäsen A. R e i ­nikainen,
toisena oli Pellx Stenman
Vermilion joelta ja kolmantena Evert
Mäenjjää, joka nykyään asuu farmil­laan
Worthlngtoni6sa.
Sitten seuraavana, vuonna Jo oli
suuret kilpailut Beaver Lakellakin,
jossa allekirjoittanutkin oli mukana,
samoin Reinikainen, Janssonin Pauli
ja Rantalan Kustaa, Joka nyt rytkll
Pyöreälläjärvellä hyväkuntoisena
hiihdon parissa, yjn„ Tästä lähtien
on meillä ollut säännöilisesti^uurla
kansallisia kilpailuja Ja vuotuiset
liittomme hilhtomestaruustollpailut.
Bennettin routakauden aikana nz.
pulavuosina 1029—1935 oli hiihtom­me
loistossaan, sillä siiloin ei ollut kel­lään
työtä, sai elää miten kukin voi
ja kärvistellä. Silk>ln oli seuroja
Sudburynkhi ympäristöllä mUtei Jo­kaisessa
suomalaispaikassa Ja kilpai­luja
Jokainen sunnuntai Joihin men­tiin
suurella sakilla hiihtämällä, k un
rahaa ei ollut. Samoin mentiin 'Bea­ver
Lakelta hiihtämällä metsien Ja
korpien'poikki pohJois-Ontarion k i l ­pailuihin
ainakrin.pari kertaa.
Jo ennen näitä tiedetään hilhto-kUpalhija
jäljestetyn tääliä, pobjois-
Ootariossa Ja muualla missä suoma­laisia
o n asustanut. Joten, Jos o l i ­simme
..odottaneet Pajalan Tbpia
Vinipelistä uranuurtajaksi,' . kuten
Jaakkoo välttää, n^ln kovimpa nuorta
todella hiihtourheilumme bllsi."oilko
Jaakon käydessä hiihtoa Canadassa.
sen hän olisi voUiut: tietää kun olisi
joltakin muultakin kysynyt eikä vain
omiltaan. Ja omlaankin on satoja
Sudburyssa jotka tämän asian tietä­vät,
elleivät tahdo valehdella. Jos
Jaakkoo edelleen olisi vähän tiedus­tellut
valk&el muuta kuin suoma-,
laisten hiihtoa Sudburyn ympäristöl­lä,
n i in hän olisi voinut helposti to­deta,
että juuri täällä Sudburyssa
sattui slllohikln olemaan kaksi C a ­nadan
hilhtomestaria murtomaahiih­dossa,
A. Back Ja L a u r i Huuki. Jäl­kimmäinen
kaksinkertainen mestari
ja lukuisten muiden kilpailujen voit­taja.
Joten eiköhän Canadassa mur­tomaahiihtoa
ole koska voidaan Juu­r
i täältäkin nimetä kaksi mestaria
Ja lukuisia muita arvokilpailujen
voittaja englantilaisten kisoista.
Hyvä bn vielä muistaa että viime
talvena voitti Canadan hllhtomesta-ruuden
18 km. N i i l o Itkonen Burns
Lakelta B. C . Ja (Hatikioja oli toinen
samalla ajalla erään norjalaisen
kanssa, ellen minäkin väärin muista.
Siitähän tuumivat vanhassa koti*
maassa hildon asiantuntijat lukies­saan
Jaakon tietoja Canadan hiih­dosta,
koska he itse ovat kirjoittaneet
urheUulehdJssään täsmällisesti oikei­ta
tietoja Canadan suomalaisista
hllhtomestareista Ja hiihdosta yleen-
8ä. ;.
Suomalaisten hiihto ei vielä tänä
päivänäkään Canadassa osoita kuo­leman
merkkejä vaikka ei olekaan
n i in voimakasta kuin taka-vuoslna.
Kyllä hiihto elää keskuudessamme
nytkin. '<Juurl ensi sunnuntaina on
Sudburyn Voiman hiihdot Long L a ­kella.
Sitten kilpailut "Sanunon po-jUla",
samoin Speedilla Whltelishis-sa,
Vesalla vuotuiset kisat Copper
Cliffissa, Jehulla l i l i t on hiihtomes­taruuskilpailut
helmikuun 14—15 p.
Ja hUhto-^ökor. Ja puJoUelUkilpai-lut
maaliskuun 8 imä. Lisäksi tässä­k
i n piirissä maan varsinaisella väes­töllä
omat kisansa, joten elää se sit­tenkö
Mutta Jaakoon esimerkki
osoittaa sitä, mihin Jokin historioit­sija
saattoa ajautua kun se hakee
tietoja vain omasta karsinastaan el-
M, uskalla katsoa Ja noukkia tietoja
kaikkialta sieltä missä nUtä olisi saa­tavia
».
Rauha tomullesi Jaakko. Täytyy
tunnustaa mikä tunnustettavissa on,
että oUt mainio Ja mehukas murre­juttujen
kirjoittaja nobjanmaan
murteella. Jollaista « i taida lähiaikoi­na
ilmestyä, mutta eri osia on se
Josko tunnustamme väätiit Ja met­sään
vievät tietosi. — Tekonlmus.
(Kirkiand Lake. — 'Tumakkasar-jamme'^
toisena numerona tuomme
kaikUle lapsille Ja nuorille tiedoksi,
että se mistä on ollut puhe Jo jonkin
alkaa, alkaa ensi iauantal-lltapälyäll^
keilo 4, irnlon: haalilla.. Palkan tun­nette.
Tuo puhuttu oin vohnlstelu
leikki- Ja lausuntaharjoitukset. '
'Jokainen meistä tietään < että ensi
/^(^nä: pidetään JäUeen; liittojuhlat,
.t^llä kerta^ Sudburyssa. Mftarjoapit-t
me teille kaiktll.e tilaisuuden valmen­tautumiseen.
' Järjestämällä aina lati-antal-
iltipäiväks^ ^ k s l itnmtla keii-iävän
"^Jtinipkn^ tapsille, tytölUe Jä
pojille tarjoutuu tilaisuus viettää a -
lustava9 leikin Ja voimistelun. paris­sa
piristävä Ja opettavainen ibetki Jo-ica'Viikko.'
.'Tuntien suurta kiinnostusta voi-nUsteluun
ovat suomalaiset aina
esUntyneet edukseen kaikkialla, mis­sä
on. tullut voima, taito Ja liikunnan
ilo kysymykseen. Siispä vetoankin
kaikkiin lasten vanhempiin, että lä-
(hettäkää lapsenne nauttimaan voi­mistelun
suomasta riemusta.
vJa nuoret, tämä on- myöskin teidän
suuri tilaisuutenne aloittaa siitä m i -
bin olette • lopettaneet. Ohjauksesta
vastaavat asiasta perillä olevat hen­kilöt.
Siis vielä kerran, ensi lauantaina,
tammikuun 31 pnä kello 4 ip. ta­paamme
voin|ilstelun, leikin ja liikun­nan
merkeissä. K a l k k i lapset Ja nuo­ret
mukaan. TerveJshif — Tuore ky-nälUjä.
KIIUÄIUSUUDIH
ÄLENNUSMYYHTI
AUamalnittujen Idijojfn
hinnat on laskettu^ 40-50!^
yifryK|ji<aa ostaJnaOn UrJSUl*
snutta; nyt» kun saatte moni»:
hyviä kirjoja pnoleUa hintaa. ^
ALICE L Y T T K E N S IN
SUURTEOS '
Uudet Tähdet Syttyvät
I j a n osa — Sivua yhteensä 929
TavalUnen hinta $5JiO « |
Alennusmyyntlhlnta ^ « 4 9 ^
TOINEN SUURTEOS
Sateet T u l i v at
I Ja n o s a — K i r J . Louis Bromfieldi
Sivu yhteensä 718
Tavalihien hhita $6.50^ Qfh
Alennasmyyntlhtnta 4 9 * 7^
HISTORIALLINEN SUURTEOS
Suomen Luokkasota
525 sivua
Tavallinen hinta $2.50 1 |e||
Alennusmyyntihlnta I • 9 V
KAAPRO JÄÄSKELÄISEN .
I l o i s i a J u t t u ja
TavalUnen hinta'$1XW^^ e
Nyt puolella hintaa ^ 9 Of
STEPHEN L E A C O C K I N K I B M
Aurinkoisia Piirteitö
Pienestä Kaiippalasta
TavalUnen hinta äi^^
Nyt puolella hintaa OAfE
E. E. SILLANPÄÄ:
Hurskas Kurjuus
237 sivua
Tavallinen hinta,$2.00
Alennusmyyntlhlnta , 1.20
— Satovuonna 1951-52 vletlha Caria-dasta
vehnää 365,825.252 bushella.
Volokolamskin Valtatie.
1 . v406.8ivua.> .
s r & ' a i ? : ! ' . . ' . i . 37
"Voiokoläm^h väYtatie" el ole t a ­vanomainen-
sotakuvaus. se on k u ­vaus-
ihmisistä, Jotka-vetoavat lu«
kljaan 'syvästi j a kohottavasti.
PENTTI(«AANPAA: . i , i ^
> Isännät ja Isäntien
• . • VftHot'"'
,^ 180 sivua ^ :'
Tavallinen hinta $1.3^ /giJV^
Nyt päoleUa M n t a a ' . ; ; . . . 9 / p
HAKAN, Af D R N i ! : , .
: Kullattu Kurjuus
384. s i v u a '
Tavallinen hinta $2.60
Alennusmyyntlhlnta 1.55
RICHARD HALLIBURTON:^
Ruhtinaallinen Retki ^
Romantiikan MaiUe
316 sivua
TavalUnen hinta $2.75 %
Alennusmyyntlhlnta • W « r
Alennusmyyntiklrjoista ei makseta
enää mitään esianUespalkkioita. '
Lähettäkää tilauksenne osoitteella
Vapaus Publishing
COMPANY LIMn^Eb
P. O. Box 69/ Sudbiury« Ont.
r SydämeUiset onnittelumme
HENRY ORRELLE
hänen syntymäpäivänsä johdosta toivottavat
allamainitut ystävät ja toverit:
Mary Ja Joonas K i vi
Helmi Lammi
Aune Ja Matti Helin
Mona. Kaarina Ja
Urpo Aaltonen
August Junkala
H i l j a Ja K..Törmälä ,/
Niko Piispanen
E. Mäenpää '
lona Ja OBSko Rauhala t
Mandi Ja A r v i Salo
Signe'Ja E. Kähkönen
. Senja Ja Vie. Jutila
Hilma Ja Onni Toivonen
RudyMtilock
Unto Jtmkala
Olga ja Leevi Friman
Sami Hietikko V
Veikko Johnson
Mary Ja Bob Honkanen
K a r l Kurola . ' . .
Keijo. Aune/Ja Eero Kinos
Lydia Kliioi^
T. Mäenpää •,
Alex Meri,. ,
lifempi ja d i a v i ' Jäntti
Tilda Ja Väinö Moisio
Vieno Tuomi .. .r •
Thelma, Lily Ja Etler Mäki
Elma, Ida j a Frank Mäkinen
Kaarlo Kurola
Nancy, Vei'a Ja John
Saima' Ja John Turpeinen
Naim Centre, Ontario Tammikuun 18 p. 1953
KIITOS
E n löydä kylliksi kauniita sanoja toverit, tulkitaksenl tunteitani
Ja kUttääksenl teitä sUtä mieleenpainuvasta tilaisuudesta, J o n l ^;
JärJesUtte syntymäpäiväni miiistoksl. Erikoinen kiitos JärJestäJlDe.
kerääjille Ja nUlie, Joiden lahjoituksen tuloksena saUi vastaanottaa ^
n i i n arvokkaan rahalahjan. Kiitos kauniista kahvipöydästä monl-^.
noshie herkkuhieen ja välittömästä toverillisesta Ja ystävälUsestä-hetkestä.
Joka aina säilyy muistossani toveruudesta Ja vilpittömästä
ystävyydestä.
Teitä kaikkia ystöVyydellä muistaen,' *
Nalm Centre
HENRY ORRE
Ontario
*>lj'l'>Vi ^•"Ö' •im