Vapaus, January 27, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, tammikuun 27 p. — Tuesday, Jan. 27,1953
•iiii»
^Qrgan af FSnnlBb Canadian». Es*
^^labllslSied Kov, fl, jI917. AuUiorired
TbarsäASa and Baturdays by vajiaus
^Publlsbing: Company i^UL, pt 100-102
tEIm 6t. W^ Sudtnör^^Ont, Canada;
Tetepbones: »la^ness Office 4-4264
jBdltpri*! Office 4-4265. lOaaaeex
Bddie»: Box 691; Sudbtay; Ooterio.
Advertislng rates upon appUcation.
Translation free of «hargfe.
Canadaasä:' * - YJOO 6 kk. 8.75*
Ybdyjsvallolssa:
3 kk. 2i25
1 vk. 8j00 6 k f c 4^)
m m
I
r
i
täis-katen
vasta
»i5^&^* w - ap>OouW»ien avulla -— siitä alkoi hirveä;
f v ^ 'terrori. laittohia^tt suöntetut joukkyteloiiukse ja terrori, joka on sit-l
'' ^'C" viralJistiftiliin Suomessa tuomittu/^^^^^^^^^^^^^v^^^^^^^^^^-'. ^
^ .Vastoin Mteutumj|sinieiial^^^^
tj'ötät^k<?vän kaiisan suinkaan oiluts^^ oikeuk-
; : jtajaidlaö^^
Suomessa 61 tosin enää puhMta vapaussotahu^ mutta
Ififl®^^* tällä mM
Mitä muut sanovat
M I K A ON UYVA GM:U£-'
^ VraMagUm. OUäf^o senaatin
komitean kuulusteltavana, puolustus-mlaateri
C. B- Vfllson, General M o -
torÄ-yht»n ehtinen presidentti l a u -
fiul: HäHäi on hyvä Oenferal MbtorBil-le.
on myös hyvä yhdysvallo:Ue".
MB^^'fmäÖWIIXE•
yyas^fBfion. — <?. E. wilspn. Jolla
j^liiAii^im^ln omtoai^iidiessa; on
vMtuuv^yoUiiBUii». iniliaardien "dolla-rjen
a i v o i s t e n 'M an-
.iain^sife^a^^a^^^
Vallitsiko Suome|i ja Neuy<^to-
SlbtijrJs inakssa. M n e l l ^ $40,500, vtJOsi-eläkkeen
j a $035030 '•böönusta" ynnä
" 1 , 8 0 0 - < ^ ^ f ä . b i i nqrös'saatu t:e-tää,
että vastoin l a i i a , W l b o n aikoo
pitää |2,500,CfK) arvosta General M o -
torsin osalUcelta Ja Gener^ Motors
bn yksi pääasiallisin sptatar
sIJa;~-U.E,Nfews, 'a'-
iiaimirnston, Siifl?^^ pairioottiseti' punaisen .kaartin ja .sen, iirbeitt^
j^natejiUent^n mainetta.'^^,S^^ ;
vastoin tahtoaan taistelun tielle, mutta taistelun tielle lähdet-kaiisan
paihostulcsen
i 7l r *" P?^l?of|etfUr tek^^ piickuiriyönnytyl^ petti SUomen porr
'^-.^..variirtp ^kansan.'.yapausiaistelun ja liittoutui • kriitillisessä vaiheessa
:|||iili'!^I^:^li^5s|s^ ^istdussa Suomen, kansaa, vastaan. :v,
llllll ll^f ff ^^^^ iiistoriallista voittoa — yleistäy yhtä-
.^^ •Iäistä ja salaista .äänioik(£utta ei saavutettu porvaristön^^^^^^h^
i '
hyökkäykset SuÖmeh työkansaa vastaan,' oman liiokka-asiemanr
sa;, iiimittäln porvarien^ luökkivallan lujittamistb^^^irakiirtji^^
sen^jh^ksl; !Sitefr!ineiwteli^ porvaristo'«yailhtcM^^Suo
kohfeio;^ jlimjt^ Sak$an keisarin liäviö ensiipmäisessä ^mMiJ^pänr';
i^^^'«J5p(iasa^SÄö|SH piäam/-^.-'y- "'^
Il „ ^ 5 ' * Hist^ri^ siis opet^a, je^ttä yiimeksikulurieen 50 Viiodeh 'äikan
' UV"^ \ • Suomeiv^t^feto^pitluU^
taalla maana ha^^^ ja pannut oinat luoklU^tuiöa ja ^
•fp;^teen^ katisakOT^^^ Äiiiioastaan fö^
-tosiasian perusteella, -voidaan käsittää iie piahdottorrulta-näyttävät •
mm
'rae SS
^ ^"^empiisut inihin .S^oiriieh vjajta^
, f - ; 's Ensin Suomeen pitrtuotettamahsaki^
'lii a * ollut .enää selk|mojaa Venäjäni tsaarista; sitten porvaristo
Pli^ ^ » '^^pusteli Suomea milloin minkin suurniaan välikappaleeksi sillä su-
I * TrulliseHä seurauksella, et^^ Suomen hallitsijat tekivät kansan mieli-
% - »-Mtasojn rrijl^ riiaksoi Suonien kansalle hiiret' ihmis- ja
t i)m, ai,s uuö, iiene Juuri viimevuotiset tapahtumaa
e \,,i'5a^t> ia kiistattomasti todistaneet, että Suomen kansaa kohtasi suuri
oimettömuus siinä, kun porvaristo onnistui tammikuun aloit-a
. s.
ji-jl^niaijsaan sisällissodassa kukistamaan Suomen työtätekevän kansan
er-« aseellisen vastarinnan. - .
^iio^ftova^ .
Tnthftlma. — R u o t s i n kauppaval-tuiutfitnta
lähti tammik. 20 pnä
Brommasta lentoteitse Moskovaan.
Moskovan neuvottelut koskevat Riiot-
; S l n Ja NeuvastoUiton yälistä tavaran-vaihtoa
yuodeii 10^ aikana. Alku­jaan
otaksuttiin Ruotsin taholta, että
n ä m ä neuvottelut - aloitettaisiin viime
vuoden rnarras-joulukuun tienoilla.
^Ruobvi. toi tamml-Iokakuun aikana
viime vuonna Neuvostoliitosta tava­roita
97,79, V m i l j . ikrutmun arvosta
tyastaavajia aikana edellisenä vuori­na,
62,4a milj. kr.) j a vei .Neuvosto­liitoon
tavaroita 195,60 milj. kruu­nun
arv<»ta (124,65 mllJ, tor,).
Vfelä vUme päivinäkin on fsaato
todeta, että tuskin mlk^n (apahr
tiuna Suomen: blstoriii^ ön lalr
henttanat kansamme fceskoadessa
niin syviä rlsfirUtoJa ja Iskenyt
sUben niin hitaasti arpeätiii^
haavoja koin vioodeh .19U'sisälllS'!
sota. Silloiseen rintaniajakoon
periistal /^iriyös ; sJCtemmln nMh
mMrätletplsesti levitetty viha­mielisyys
saarta itäistä naapn-riammc
vastaah, Joinka s^Mtett
puKaiiiten ^^avuUa yrittänilen, pa­lauttaa
Snomra Venäj&n. ybtey-teea
Ja Jota* västaari"-tfedsteii?»»
'Vapaussota" selitettiin, 'käydyn.
historiaiisdltys oU' l ä h e l s ^ yh-teydes^
punaisten'kbhtelnon sl-
Eälllssodan Jälkiselvittdyssä. Kei-i
satf^gPurinffitiiMsftnnnan i lakat-
'ius i^lemasta; ei yaltf^petoksesta
enää 'vdhnt seurata 'kooleman-rangalstastä.
Slsällissoc^ssa voi-tetolksl
JontUneille' annettavien
rahgaistasten määrän ^ja himen-oniäan
: koolemanrangaistaksen
öikentns riippolVat' siis oleellisesti
siltä, • oliko Saoml sen aikana
myös sodassa Neuvosto-Venäjää
vastaan' Ja' olivatko ^l£3pnnal^t
vibolHmnaan liittolaisia'vaiko yk-'
sinomaah kapinaUisiai: ^
Maan suhteista ulkovaltoihin niää-rää
ensisijaisesti sen hallitus — tie­tenkin
niissä rajoissa, mitkä asian­omainen
valtiosääntö kuUointJin aset­taa,
^ullstiko siis Suonien hallitus v.
1918 Venäjälle sodan, tai julistiko
vibnemainltun kansankomissariaatti
raaallemrne sodan? Tai ryhtyikö
Jompikumpi nUstä muuten toimen-.
piteisiin. Joiden voidaan Itatsoa a l -
fjifeirltaiieeh sotatilan'-näiden kahden
maan välillä?
g O T A T I L A S t A E I V I R A L L I S TA
: .;)itAlNINTAA.
, Jö -enrieh Vältäatt pääsyään bolshe­vikit
oiivät' h6Iriäktftissa"I917 ilmoit­taneet
• olevanpa V Ä l a ^ t tunöusta-ifiaan,
Suomeh*It^E^^ ja täyt-tivätkfh
sitten' V6l!äjän-'uVisifiä val­lanpitäjinä
tämän lupai&s6Ma 4. 1,
ilBifkokö mäihlt«n fuoden aikana
Siioöä ipi saanut mitään: iodanjuli^
Oikeadediselta' kannalta ^Viii^T^^^^s, ii^^^ Suo-
Kirj. I*MJM MY
Viii 1918 kansalaissodan ^voitta­jat
kbhtelivisit' v oitettuja! CTitaäln
Mm
: •
•i' «ff
Asiasika ja si^^^
pfelSl
^1
iiit mm
•iU:..} ;/ II-..
Mmm
f: ii
mut,.
::.m'.l:i--iir. .
ykviV:'^y .• •-•
Puhtiessaan viime keskiviikkona Seighiory Clubilla, Quebecissa,
r .;;^lkoministen Peair^n kehoitti Yhdysvaltoja alentamaan käuppaes-teitään
(tuilunuurejaan) ja sanoi, että jos Setä Samin maassa el tätä
vetoomusta kuulla, Yhdysvallat murskaa länsivaltojen poliittisen ja
sotilaallisen yhteisrintaman. '
'Viilatehliihen: tosiasiaan, että Canadan ja Yhdysvaltain väli-sessä
kaupankäynnissä on satoihin miljooniin dollareihin nouseva
vientivajaus Canadan tappioksi — jotta Yhdysvallat ostaa paljon
vähenunän Canadasta, mitä Canada ostaa Yhdysvalloista r^ulkcimi-nisteri
Pearson sanoi, että "tämä on jotakin, sellaista mitä meidän tu­lisi
harkita".' .'V.
Tärnän lausunnon johdosta kaikki yhteiskunnallisia asioita seu­raavat
canadalaiset sanovat "hyvä, hy\'ä". Cana^dalla on siinä to- .
della ajattelemisen aihetta sillä Canadan ulkohiaakkiippä oh t
heikoilla oksilla sen olleba riippuvainen Wall Streetin miesten mieli­johteista
ja rdieliv^asta. Yhdysvaltain kanssa käytävä kaupankäyn-t
™'^^ '^1 ^*°!?astaan epäedullista kauppaa, vaan suorastaan kan-s^
ntaloud?Me vaarallista, sillä panemalla kaikki ^'muriat yhteen ko-riin",
kattamalla kaupankäynnin valtaosalta Yhdysvaltoihin, Ca­nada
Voi tnflloin tahansa joutua seliaisetriaseniaän, ettei sillä ole
kauppayhteyio^ sälöin'kiin; Yhdysvallat et
voinut enää voittoa tuottavasti välittää canadalaista juustoa. Näin
kärvi lihatuotteiden suhteen ja se vaara on kaikflia muillakin aloilla.
Ulkoministeri Pearson oli epäilemättä oikeassa sanoessaan, että
jos Yhdysväliat ei alenna tullimuurejaan ja ryhrfy Öistfppaaii
inäh tävju-aa Caiiadasta ja eurooppalaisista satellitieettTmmstaan, niin
_ se hopeistuttaä "länsimaiden'' poliittisen ja sotilaallisen yhtehäisyy-
'den hajoamista. Kaikesta huolimatta on varmaa, että Yhdysvaltain
hallitus ja muut rahamiehet viittaavat kintaalla niin ulkomainisteri
Pearsonin vetoomukseen kuin muihinkin järkeviin esityksiin. Jos
olisi, kuten on meille selitetty jo niin paljon, että ulkoministeri Pear-
'i^mmm -Soiiikin on siDitn uskovinaan, että Yhdysvaltam hallituksen tarkoi-m^
m$.}iim^i^'^-'^^ maiden ja kansojen• "epäitsekäs avustami-
$Mm - . » J ® » " ' h " 0 silloin olisi jotakin mahdollisuutta siihen, että Washi
If f i l f; £ ^ninherraf kuuntelisivat ulkoministerimme vetoomuksia. JMutta ul-
? r ^ <|ic«biinbte^^ ^eaxsion tietää varsin hyvin, yaikka ei sitä julkisuudessa
fiikustahan, että &tä Samulin^j "Marshallin avun' ja
§ita seuranneen, "sotilaallisen avustuksen" tarkoituksena on ensim-' [
-xnäiseksi ja viimeiseksi auttaa Yhdysvaltain imperialismin maaUman^
valloitussuunnitelmia. "Maailman johtajana" Yhdysvaltain impsfia-
%a'ästi;^'-iCeväällä'-l
yir flÖ.<J00 ilmi&tä. joista kesäkuussa
;cU^virig5fttUna-vielä;^7i^^ *Jälitä t a -
iifeftari'viiikiiaij^
kuoli 17.000 ktm taasen rintamalla
kISäM- ni - 'sloOO.• 'Ifältlorikosoikeudet
'tuomitsivat' 67^00' henkilöä yhteen­sä'h;
S(M),^"vn^
W^'immimfB& S^^0Ah 23.
000 piitnäorpoa;; 10,006 'ptmaisiiä^ les-
^i«ä aelä; i3.600 puham^^ Van-
Mfe^ffels^' jä- vänlälcissä oU ''varigeU-
' la'feftttSlri-kiärJa^'döti •
den tai muutan ' loukkatmtuheideri
hoito o l i alle kaiken arvostelun. Po-tUallli
eijon^^^ Mahdollisuutta saia-
;.da 'i^äHrlii^distp^^ joUla' punam-
'tod!'itäa v a t i ^ alhe"utun'een työ­kyvyn
menetyksen. Punalnvallidlt
;;vat yhteiskunnan ' puolesta tä.vdelr
Ilssssil paäriäislUokassav He ovat p a ­kotetut
'kärsimään -vammoistaan a l -
lioutuvia ruuniillllsla tuskia, vilua,
näliy-.ä Ja kaikenlaista muuta puutet-
Vuonna 1941 myönnettiin 300: Ile
punälhvaliidille vaitlöh vuotuinen
eläke, JcoÄka suuruus oli LiSO^—
3.200 mfc Hakijoita oli 600, mutta
sosiaaliministeri hylkäsi yU 300 ha-^
tämamiehelle eläkettä. Kaikin t a ­voin
on valkoisella puolella .toimi-neitten
, henkilöiden ^ toi^eentiilqa
tuettu.
Useiden vuosien aikana- cflhi meillä,
painostettu : sitä, että luokkasodan
seuraukset pitäisi r.imhoittyijiarpiael
saisi repiä,auki» jne. Miten punar
: invaliidit yolvat linohtaa .kauhunteot,
joljärtahq jatkuvasti ; : ^ r s i Ä ) • • •
.:: Kaiisandl™okräa ;: ovati^ useina
vuosina; tdineet" 25 inilj.ii?/mar^an
määtäarahaehdötuksen'. :< - ptuiaihvalli--
dlen ayustanäseksi, . Enunei.ole -eh-
. dotiiksilleanme -saaneet kannatusta
SKDL:n" uikopuoleitä. Toivottavasti
on tällä .L'jrrälla parempi onni,, vaikr,
kakin muiden ryhmien rintama val­tio
varainväliokunnassa oli aloitet-tamme,
hy
en
pistimiin rr
Rooma. — kenraali Ugo Luca j p h -
tisOtilaspolilsijoukkbja Roomassa työ­väenliikkeen
Ja hallituksen välisessä
hermosodassa viime lauantaina; G a s -
perin ja vasemmiston välinen rlstirii-kemiistä.
Nykyisin arvioidaan puna- '*» on pahimpia sen Jälkeen kun G a s -
invalUdeja olevan 1.500 Ja eläkettä
nauttivia 600. joten 900 on ilman v a l ­tion
ttikea. ^
V. 4948 sotilasvammalain tultua
voimaan, pääsivät elinkorkoa saa­neet
punainyaliidlt sotilasvamma­lain
suuruisista eläl^elstä osallisik­si.
XÄkla ttiUsLttiin. kuitenkin ah-taammhi
punainvaUideja kohtaan
kuin muihin sotalnvaUldeihln. Mm.
kansalaisluottamuksen puuttuessa
ei eläkettä rosJcsettu. Samoin'lakia
l tulldtitlin 35in;4:<^^ siten, '^ttä
kim laki määrää %-PUstusta mak­settavaksi
elinkoron yhteydessä lap-sMe'
kuuluvan <llsän, niin ' punaln-vallidin
lapselle eläke määrättiin lo-petettavjiksl
16 vuoden vanhana,
kun muille sitä maksetaan 17 vuo­den
ikään asti. IPunalnvaliidien Uit-
• tb puuttui erikoisesti tähäii' kohtaan
j a valtiovalta' antoi periksi Ja toisin
eläkettä nyt vaksetaan 17 vuoden
vanhaan. (Monet kjnmnenet invalii-
,diiapset Jäivät kuItenUn osattomik­si,,
koska valtio, el maksanut eläkkjeti
tä!;taka,utuvastl. ;
valtio .on maksanut eläkkeitä ja^
avustuksia voittfaneella puolella ol­leille:
henkUöUte/valkolsme lavalU-peri
nousi valtaan 7 vuotta sitten.
Eristämällä parlamentin — toimen­pidettä
sanotaan "Rooman piirityk­seksi"
— hallitus on osoittanut aiko­vansa
ryhtyä voimakeinoihin kommu­nisteja
Ja sosialisteja vastaan. KUsta
koskee vaalllaklehdotusta, joka suo­sii
."keskustaenemmistön" muodosta­mista.
Rooman keskuksessa huolehti soti­laspoliisi
järjestyksestä ja autot' s a i ­vat
ttilla vain korkeintaan puolen k i ­lometrin
päähän *'parlamenttiraken-nuksesta.
Viiämlljoonaa jäsentä käsittävän
aiamattlyhdlstysliiton puheenjohtaja
Giuseppe dl^ Vlttorto sanoi, 'että'nämä
toimenpiteet saattavat johtaa yleis­lakkoon,
rllpiJUen olosuhteista.
' Pärlamenttipiireissä arvellaan l a k l -
ehdotukseij tulevan hyväksytyksi maa­liskuun
lopulla, jolloin vaalit voitai­siin
toimittaa touko-kesäkuun vaih­teessa.
"mi Itsekään sellaista' antähut. SU-Ibisör'
Sviiiht^ senaatin nUs-sään
thtiussataän ylirälilsessa k a n -
•iiaiiilmaisuSsa 'fel' ole' mitään suora-^
riaiilä nräiiilritaa ^öinleii" Ja: Neu­vosto-
Venäjän välijoesta sodasta tai
sotatiläsia sen kanssa;.
Eritlälrikin' on merkillepantavaa,
että kiui senaatti 291 5 18 antöl lain
punaistieh' rarikaisemistä varten pe­rustettavasta
vaitibrikdsolkeudestai
"niiii^iinär puhutaan ainostaan' ka­pinasta,
eikä .tehdä , viittaustakaan
miaanpetokeesta. Ja ; k im sittemmin
Paasikiven .ibamtus ., julkaisi, loka-kuiisiBa
jä Jngmanin Jtiiallitus jotilu-kuussa
päätöksen valtioritosoikeuden
tucinltsemien "henkilöiden armah­tamisesta,
piihutaan icummallakin
kerrällaf yksiriomaan kapinasta' eikä
öllenkiäaii : maanpetoksesta.'' Muut­kaan
hallituteeri yi 1918 antamat lait,
asetukset tai julistukset eivät sisällä
maimntaa sodasta 'Venäjää väistään
e lM sotaan mttyvästä iriaan-petöicsAta.
Korkeintaan esitettiin
.etä^isä' voimakustä saijontaä ta
' teievfesa JuJtetutoissasiuien suun­taan
jiieneviä: epämääräisä viittaUk-
}-A SELVEOTÄVÄ A J A T U S V A I H^
' M C K E I X I N J A i P O D V O J s k l^
• y^;fl. f-'VÄifÄ^ .'•^'•''"-
Itse asiassa Jsfvöilnijfvudin senaat­ti
ainakin •tamihlkuUn 2(>.päivän tie­noilta
-alkaen 'monin.tavoin;.selvästi
valmistautui ^sisällissotaan.. Niinpä se
23. ,2,^18 .lähetti.,silloisen-, minipteri-
;-vaItio?ihte>erJn. . C ^ l . ^ c k e j l l n Pieta­riin
siiöstutteleinaknlNe^^^
; Jää.' pysymään \ puöliu^tQmana^ siinä
,,tapa.!i*kacssäy..iet.tär m a a s s a r ^ syt­tyisi-
»sisällissota. . T p s i n ilmeni, etijä
sota-a^ialh ja Is^yastim; NT^i?^^
missäär|;podyo
tajQsa, .nojalla ^Jq,.^ ;ehtinyt ^ k e h ^
,SUom€äsa .-olevien. [y9iiäiäj^^v-'J^
ryolmlen ^korkeinta.; e l l n^i ."yiipurlssä.
..toimly^.ft - aiuejjomiteaa. ä^antamaan
.apxia^ pimaiglile;':Encl^eU.ijS^iltti täl­löin
J»odv.oJskllln ;tämäh, olevan hiin
vakskvaa v ^ ^ t m t u i n U ^ .S:uomen; ^-
sälsiin aslolhih»- että,: se merkitsisi' so­taa,'
mölempira/maldiBn-Väil^
keli halusi, että kalisankoznlssaarien
lieuvbstö^ kokima^isuudösäiiif'' 'ihäär
räisl kantansa maammepunal^e v i ­rallisesti
• anfifettavaan ' sotilaalliseen
apuun, koska siihen liittyi.Is^S^ys
sodasta Neuvosto-Venäjän j a Suo­men
välillä, kansankomissaarit kä-slttellvätkln
asiaa Ja: päättivät 25. 1.,
että iNeuvosto-Venäjä pidättäytyisi
sekaantumasta Suomen eri väestöryh­mien
välisiin taisteluihin. Podvojski
lähetti h e t i tämän päätöksen mukal^
sen puuttumattomuusmääräykoen
mainitulle- Suomen aluekomitealle.
Enckell ,,sal ^Jäljennöksen tästä säh­keestä
ja tledoitti oitis tästä tärkeäs­tä
päätöksestä senaatin Helsinkiin
• Jääneille Jäsenille, Jotka vuorostaan
27. 1. toimittivat sen edelleen Vaa­saan
sinne Juuri saapuneitten.£enaat- -
torien Ja myös Mannerheimin; iietoonc>
Tämä "tieto öliisr epäfleniättä VoInttT
luoda uuden pohjan sövItteluUle toi-.
saalta: valkoisten, toisaalta- pimalsten
j a myös täällä: olevien- venäläisten
Joukko-osastojen väUllä.-Valkoisten
johtomiehillä. tel kuitenkaanr-ilmei*
sesti enää ollut halua sovitteluihin,!
vaan päinvastoin, saivat: tasta Neuri
vosto-Venäjän puuttumattomuudesta
lisärohkaisua päätökselleen koetella
voimiaan sisäisessä välienselvittelys­sä;'
Liettäköön, että HelslnkUn Jää­neitten
senaattorien viimeisiä h a l l i -
tastölmenplteltä oli lähettää venä­läisten
aluekomitealle VUpurissa u h ­kavaatimuksen
• luontoinen kehoitus
o l l a ; sekaantum^ta "Suomen sisäi­siin
asioihin,. Podvojskllta juun saa­mansa
sähkeen välkut\iksesta alue­komitea
Ilmoitti periaatteessa suos­tuvansa
tähän vaatimukseen esittäen
kuitenkin erinäisiä varauksia.
MANNERHEIMIN PÄIVÄKÄSKYT
Mannerheimin päiväkäskyt nou-
.dattlvat hallltutBemme virallista l i n ­jaa.
Tavallisimmin niiden tyyli on
lyhyet" pidättyväistä ja rajoitutaan
niissä mainitsemaan valkoisten jouk­ko
jen/^taisteleväh "suojellakseen l a l l -
lista ' yhtteiskuntaelämäämme" tai
myös "oikeutta Ja vapautta." Vain
eräissä erikolstilaisuUksissa -Manner­heim
käytti mahtipontisempaa sa-
'ridntaä; j a siUoin saattoi .tulla mu­kaan'
Jokin sellainen ylimalkainen
viittaus Venäjään, joka; ilmaisi h a ­rien
silloisen ideologiseri näkemyk­sensä
bolshevikeista; *Muutkin tär­keät
viraillsuontbiset julkilausumat
noudattivat samoja linjoja. Kun
esim. yaJkolnen armeija marssi 'Hel­sinkiin
16.S.18, niin esitetyissä pu­heissa
el mainittu riiltään sodasta
Neuvosto-Venäjää, vastaan. Manner-heimlri
j a senaatin edustajan puheen
lisäksi esitti täUöin myös eduskun­nan
puolesta tervehdyksen; sen pu­hemies
Luridsoh. V
. ' S A K S A EI HALUNNUT SOTAA
SUOMEN. J A VENÄJÄN VÄLILLÄ
Tähän riUn iiyvln Suorii^ri' kuin
Neuvosto-Veiiäjän taholla sotaan Va­roen'
sniiitäUtUvaarii viralliseen as^n-
'noltumissen vajkuttt^:*^ e^äileÄiättä
osaltaan se. e t t ä 'S^a niihin aljflbl-h
l h .(suhtaÄtUl aelteisesti niälcten; k a h ­den
maan väliseen sotaan, öäkäa^^^^^
koi riimi-"jo joulukuussa 1917Valniis-jtellä
• erikbisraiiiläa Neuvostoliiton
• iuiissa- eikä- haimirlut iiiiisiön'-risti­riitojen
mutTristutfavari s:ta koske­via
neuvotteluja.- isubmi toivoi apua
.^aisalta feikä s^^^^^ hälunriut toimia
sen - aikeiden vastaisesti. -NeiJiVosto-
•Veriäjä • puolestaari pyrki ihnökkaa;sti
rauhaan -saksan kanssa j a ' oli sik»ii
'valmis ottairiäan huomioon sen toi­vomukset
Suomen kohdalla.
lknsunmäls'6t; Saksan j a Neuvos­toliiton
väliset 'rauhanneuvottelut ei­vät
önnisturieet ja juuri se'' lienee
olennaisesti myötävaikuttanut Saksan
päätolJ^eri lähettää Joukkojaan Suo>-
meen, josta käsin ne saattoivat olla
slvustäuiikaria' " neuvostoarmeijalle.
K u n Saksa ja Neuvosto-Venäjä sit­ten
maalikuussa 1918 solmivat rau­han
Brest-Lltovskissa, liitettiin rau­hansopimukseen
salainen pöytäkirja,
Jossa Venäjän raja vahvistettiin en­tiseksi
myös Suomen kohdalla ja
jossa Saksa sitoutti! huolehtimaan
sUtS. etteivät;' Suomen sotavoimat
tuhkeutuisVNeuvosto-VenäJan alueel<k
lei
r r M Y Y T T I S r a T V I PÄÄMAJAN
' / ' POLIISIOSASTOLLA ' '
' Mutta' jtss suöm6n-'ja'Neavosto-Ve^'
näjättt^virailiset suhteet Alvat V. 1918
tunteneet - mltääh^^sotaa; BUn- miten
S6llatstdr'mi^^'aatettiirt£36tfemä^-pltää
tSadelllsuutena^'jopa Siina määrin; et*-
tä.moit^t^punaislsfca sUlä^ '.perusteen»
saivat maanpetturuudesta^ -diheutti^
vah'-: ankaramman) ^sati^lstukse^?
"lÄaiirifeHielmlh iJäämäjan yhlt^ydes^
sä-du-- jb^^Iniipefih Jollat-''«rityhien
tutkinto- Ja poliisiasiain kanslia. Jon­ka
päälllkköria toimi varatuomari
Ossi Kocope. 23.4.18 annetulla p a i -
väLuskyllä se Jaettline useampaan
erilllseeri osastoon. Poliisiasiain pääl­liköksi
riimitettiin saBäaHä Procope
ja hänen tehtäväkseen määirattlln
'•johtaa, isänmaanpetturlen, punais­ten
johtajien, kllholttajien seka m u i ­den
rauhalle vaarallisten henkilöiden
etsimistä". Procopg oU jo ehtinyt
osoittautua virkaintoiseksi punaisten
pldättäjnisessä ja- kohtelussaan. Vielä
kilhkeämmäksi-osoittautui tässä suh­teessa
samalla kertaa tutkintoaslain
päälliköksi n i m i t e t t y -Kaskisten en­tinen
pormestari Gustaf: Aminoff,
joka oli - niihin aikoihin toiminut
asianajajana Seinäjoella. Han"laadit­ti
nopsasti luettelon Suomessa olleis­ta.-
venäläisiltä sotavoimia äeka näi­den
j a suomalaisten punaisten kes-'
kinaisia suhteita isoskevlsta asiakir­joista.
Luettelo painettiin: j a lähetet-tiin.
»13.6a8 valtiorlkosoikeuden kal­kille
osastoille ja niiden syyttäjille.
Luettelossa oh alkulause, jonka m u ­kaan
ko. asiakirjat osoittivat, että
neuvostohallitus oli ^ . 1 . 1 8 alkaen
"Suomessa olleiden, neuvostovaltaa
edustaneiden valtiolUsten Ja sotilaal­listen
järjestöjen j a sotavoimien k a ­utta
ollut sotatilassa j a säännöllises­sä
sotatomainnassa. Suomen hallitus­ta
j a isen'sotavoimia vastaan", että
"Suomessa puhjennut kapma alis­tui
ikaplnallii9BsSa ^sotatoimhinassaan
Suomen hallitusta j a sepr sptavoinUa
SITÄ
L O C U K E A A
Abraham Lincoln saattoi
opettaa Jollekin itsepäiselle
jälleen loog.Uista ajattelua
vaan tapaan.
— Kuulkaas n y t : kuinka niontl
kaa lehmälli? hän kysyi.
— Neljä OetystI, oh vastani f
, Oikein, sanoi Laicoln. -iäiuii
sanomme lehmän hantaäkijib|/S
;jlinni9ntako jalkaa sillä slUoinXS
— TIetenk.n viisi. ' Vr*
:Ei,^unä te erehdytte, huaj.'^!'
Lincoln. SJlä lehmän h ä r i j ' ! '
tule jalkaa vam sen takia;'en.
ppmme sitä siksi. • . ^>
' ' r « « •
. , H A L U T A A N - I L M O I T CS
, Eras liike ilmoitti-joulun ede4/
iKauppaamme halutaan-myv
jonka;-tulee olla siveelliaea j
asti." .J.-. ,::•;-'•
Pl
tonmto,
[- j a opii
tääU
Hätänä
tkln e r i '
ut pa
;,mu
koko
tonen mli
P
alan mltl
^yttävät <
K l
m u i n a ;
.viikkoisii
Kohta i
iikkö Ja
t i u t u i p a ra
Ittajla,
t a voimien todella olleen ylitti '4
minnassa punakaartin kanssi
'iNeuvostolU
s'
vastaan venäläisten sotavoimien joh-tbbo
»jaiinääi*iyli»^
naUiset siten tekivät itsensä syypäJk-
Si /i^i J airieaistajm:^^
^ a | f ^ j ^ | | i ^ i i ^ t ^ j s e ^ " . ;[
'iTämäri luettelon lisäksi Aminoff
toimitti valtiorlkosoikeuden kalkille
osastoille erilUset ohjeensa," joiden
mukaan punaisten -'Johtajille -oli
maanpetturuuden perusteella vaadit­tava
kuolemanrangaistusta, koska
"punaiset ovat olleet venäläisten sö-taväeri
Ja hallituksen välikappaleita
'-"StiSfatessK^v Tsfl«aiisistS?Öi^^
'Mmvälf^ 6ttW^l röle/syytä^vkdvi-.;
töiiälvelia he':'.falisi'iat^:^teÄeeVnijon-''
:kiri;«|8*etotimdl£^ ^ijv-v^ }
' M3fii)i"^ri 'kohtal<Ä-käät"
päätelmät ja ohjeet • perUstui-
•vat? •• •. : '•' -A' :• •-•"; ;•'
Hänen asiabJ:^jaluetteloonsa. sisäl­tyi
toisen käden tieto, että neuvosto­hallitus
olisi, antanut sotaväkensä
Suomen aluekomitealle oikeuden
edustaa' NeuvÖsto-Veiiäjää Suomessa.
Luettelossa oli lisäksi useita aslaki»-
jojä," joista ilmeni, fettä kyseinen
aluekcmitea antoi sotilaallista tukea
Suöinäi piiriaiklle jä oli-' J u ­listanut
töririe sljoiteti^Jeri' v e n ^ l s -
tefn joul^ojen olevan sotatilassa suo­malaisten
! valkokaartilaisten: kajossa.
Eräät^ toliseti- a^lftllrjät'dsbittivat. so-
MITÄ A S I A K I R J AT
TODISTAVAT?
Tarkoin luettaessa Aminoffin
telo Lultenkm Johtaa aivan
päätelmlhi" k u i n häh itse -teki
asiakirjoista kohdistuu aikaan ^
sotakcmlssaari Pödvojskln mai­ta
venäläisten sotavoimien pijj^^
mattomriudesta slsällissotaanud^i
antamaan
•luir enne
';^Mia4kan ra
asiakirjoista taas sisältää "ert^.*
alempien elimien päätöksiä,
eivät millään tavalla" voineet
• neuvostohallitusta teikä muuttaj|
'tekemää nimenomaista
puolueettomuudesta; Nämä alai|i
elimienkm paatokset kohdiS
saaimönmukalsesti vam suöfiu -
valkokaarteja-Vastaan; iiiissäel ^
kaan puhuttu jjutaän Suomen \
tuksesta, saati sitten SuömemV)«j^
kunnasta.
4«
näytti 4
yhtä Iit
epäili
•JUlemlti
it. !Pal
.tkalteai
jestää i
voi m
,Ua tekei
(Luenntiti
tai
elkein Jo3
luenn
j a n t a i - i
illä ivaa
n i i n k
st "ehtiä
rllisestl J<
että •(
asioistt
erehtyv
11a öUt
lOlla jj
'o-seios
iteeUls
Itl j£
oi f UI
.na on
urssit •pi
Tarkemta on kuitenkin, etta
teloon sisältyy myös aluekoc
Podvojskille 1.2.18 lähettämä a i
jossa pyydettiin aseita Suonien
koisia vastaan sekä venäläisten e; |
tin . Shvetshmkovin määrä^-,'
kaikkien Suomessa, olevien Kea
ten sotavoimien sekä suomjj" ' ; illoin sopi
pUnatuärtlen ylipäälliköksi. Sj^ ' i Tässä ti
-Ilmoitettiin, että^"älkailseminat
taavat pyynnöt dUvat jääneet
fouksetlä."' iPovojski ei^ vastancr
hänkään sähkeeseen. 92.18 d
mlt^a5uU(aiElle|Bn'pyysi,; että S r {
nll^vlfnipit^ttäisito |
mutta j ä i ' jälleen- vastauksetta. 1
r Luettelossa on. niyös neuvosL |
tuksen - rtyQlälstaJpnpo^
meljaae". 28.iä8 i | f^Qa' oHjt^^
Jonka;mukaan'-;.ani|eijan ylin i
kuului kansankomissaarien n< 1?
toUe, k'sm taas a ^ e l j a n välitä J,
Jaus 011 keskitettjr •;^ta;-asiain l .
MÖiaattlin^^ ^
mfttjfiiBliitieifcr.bivät • silsr-^äneet
..valioin tehdä - mitään-^ tärkeitä
?kaisujä,. kaikkein vähimmin
joista %olisi aiheutunut- sota
valtion kanssa. ' " v
VAPAAEHTOISJOUKOT EIVÄf
l O E R K i T S E SOTATILAA ;./ ^
edellä esitetystä seuraa, että
meri sisällissotaan osallistuneei
näläiset joukko-osastot t a i yi
sotilaat oHvat vapaaehtoisten
massa. Vapaaehtoisten sotilaidei
niintä «i slnaan johda heidän
maataan sotaan eikä muutes
'inäärää sen virallista asemaa,
hän Suomessa v. 1918 suurehko pii
k o : ruotsalaisia vapaaehtoisia
Ruotsi s i l t i ollut valkoisten M
t(en. Molemmissa äskeisissä
(Jatkuu 3; sivuna)
delUe, valkoisten lesklUe ja lapsille
koulurahoja. Valtion vakuutusrahas-tcsta^
maksetaan 4,500 valkoiselle rin-
KnNA ON TUNNUSTETTAVA,
SANOO NEIIRU
New Delhi. — Raidarabadissa p i - .
.detyssä kongressipuolueen kokouk­sessa
sanoi pääiriinisteriJ Nehrii, että
^huomioiden Kiinan aseman j a irter-kityksen
Aasiassa, ori K i i n a n tun­nustaminen
välttämätön.
en mestarinäyte
ili'rfi;:fe^^^:?':-;-fr
mm
. , Ä .....
|*^1ismi pyrkii ''järjestämään» kapitaUsÖseh
pölisteille." "Avustuksen" varjossa on Yhdysvaltain satelliteettimäis-sa
edistetty sellaista ohjelmaa, että ne joutuvat iostamaan'mahdolli­simman
paljon yhdysvaltalaisia teollisuustuotteita, aina lentokoneis­ta
ja tankeista alkaen Coca-Colaan asti — ja seurauksena on, että
"auttaja" rikastuu'ja pullistuu yhä samalla kun "autettavat" maat
köyhtyvät köyhtymistään.
Selvästikin ulkoministeri Pearson esitti vetoomuksensa "asian.
vierestä", sillä harien olisi pitänyt esittää ajatuksen, että Canadan
täytyy omien kansalli^tujensa vuoksi järjestää kauppasuhteita kaik­kien
maiden kanssa nim, että Canada ei olisi enää kokonaan riippu­vainen
Yhdysvalloista kuten nyt, ja että saataisiin canadalaiset tuot-tCQt
maailman markkinoille. Jos Canadan hallitus ja ^Tidysv^tain
eurooppalaiset "liittolaiset" rupeaisivat tässä mielessä^ puhumaan
olisi entistä suurempaa
Toronton Vapaa Sanan tammikuun
20 päivän nuineron Johtavana artik­kelina
• komeilee sepustus 'Miksi Ve­näjä
ei aloitai sotaa?"
Jos missä ja milloin järjestettäi­siin.
kilpailu typerlmmän artikkelin
Julkaisemisesta, n i i n olisimme valmis
veikkaamaan, että tällä artikkelillaan
Vapaa Sana pääsisi varmasti palkin-tbtiloille,
mahdollisesti siUe kaikkein
icorkeiriunalle pallille.
" Artikkelin on kirjoittanut Joku K ,
•Järvi,, joka. todenriäköisestl on en­simmäisen
kerxän_"nahnyt rautatien'
tähän maahan tullessaan. Ja jonka
-•^yistys" rajoittuu Vapaan Sanan' ja
muiden suur-SUomeri luömlsinndri
pöiiäyttäriil^n''sbtdh
lehtten /'^ujime^^^^ bsaami-seen.
,,/•':"":; v' . - - : ;•,
Näin" oUen on tietenkin itsestään
Mlyä juttu, ettältirjoittajälta e i p u u i -
pbllittisessa l^symyksessä voi odot­taa
mitään asiallista,' kbrkeiritaan
samanlaista loplnaa kuin hevonen
veteen p.. .taisi. Siltä puolelta ei
siis asiaan kannata ollenkääri kajo­lta.
" • • • . •
Toinen asia on kokonaan se. kun
Klviperän Pekka, joka on opetellut
sanomalehtimiehen ammattia kol-mattakjmimentä
vuotta, ensn Va­paudessa
Ja sitten, tultuaan siellä
'köskäiseksi havaituksi', omassa so­taisessa
"ruiski^saan'', asettaa sellai­sen
artikkelin lehden Johtavaksi a r ­tikkeliksi,
' ; .
; Mitä. tuossa artiUceilssa, sitten sa­notaan?''.-
' '' '•• :-
Asiallisesti siinä el sanota mitään.
huiskitaan vain mitä sylki suuhun tuo
j a vesi kielelle vetää. Yksi olkea ar­vio
siinä kirjoituksessa kuitenkin on.
että ^'mitään sodan vaaraa ei ole Ve­näjän
taholta".
sMutta sen perustelut ovat yhtä pä­teviä
kuin Mynchausenin satujut«J.,
Joita erihen vanhaan aikaan lapset
tapasivat lueskella, tai kuten Pekan
sanan jutut "talvisodan" aikana, Jol­loin
PCkka esim. tapatti yksikät;äsellä
suomlaisella 70 hampaisiin asti aseis­tettua
"ryssää", vain puukko asee­naan..'
. i,
Tuon Vapaa Sanan "johtavan a r ­tikkelin'^'
alkupublella '- julistetaan
"pöinavin sanoin", kunkrf'-se ön p i ­irit
Amerikka, joka bn rii^tanrit 'Se­linin
roskajoukon" siihöri* hU(Änat-tavaäh
aJifemäari niissä se" riyt ori: T^-
ten slinä'slls aivan kuiri hiibinaäiriät-ta
• manataan Amerikka" - — ;se sut>ri
•Suomen "auttaja'» — syylliseesi sii­hen,
ettei SUoinen lippua voitu nostaa
Uraallen huipulle ja että marski-vai­naan
miekka jäi Ikiajoiksi pois tupes­ta
ruosteen syötäväksi.
Sitten Mrjolttaja "todistaa", kuin­ka
Venäjällä ei pystytä mitään
tuottamaan, eiltä siellä ole minkään­laisia
teitä Ja mikäli nUtä vähän on­kin,
"ovat ne pohjattomia rapateitä".
Rautatietkin, Jolta myös kuuluu ole­van
hyvin vähän, "ovat sietämättö­mässä
kunnossa''.
J a eritä sitten maatalous. Siitä s a -
' kauan kiilri'-fe 'irieriee* j a -lÄm^-se
lakkaa käymästä, se Jää siihen m l -
'xliltiaerqn pysähtyiiyt Ja seisoo kes­äkeliä
peltoa.,.kunnes myrskyt, ja
taiväari tuulet' ovat kuluttaneet
sen loppuun.'
Ja kuitenkin Neuvostoliitossa kas-
•^atetaiaii nykyään enemmän viljaa
kuin, missään muussa maassa j n a a l l -
massa. Se ruokkii esim. Suomen lei­vällä,
lähettää viljaa -Englaritlln, I n ­tiaan,
-Ra;riskaari ja lukuisiin muihin
maihin, vaikka' traktorit seisovat p e l ­loilla
tuulien purtavana.
Mutta tavataan sanoa, että paras
pohjalla Ja niin on kysymyksessä ole-^
vässa Vapaa Sarian "johtavassa är-tikkeUssakin"..
; ^
Kuri siiliä, fon j u l i s t e t t u - että "är-meijaan
eLJ^pldaxluottaa»'; esitetään
sen tueöif•*«felffaftt^^Mftehlahmita(^^^^^
nen todistelu: --•.-.C-'-' r
- - •• ;•• .--r-I-
" K u n Saksa (7lime;soddssia: hyöfcs*
käsr-^Vi^jälleT^ tef^veht^
'"Tarkt
aatteet
Ja sovi
laulaja
vaUolu
vastl t
kaimei
%1
notaan' seuraavaa:
• K u n maamies käyttää trakto­ria,
el hän korjaa siinä pien ä v i ­koja
eikä öljyä sitä. hän ajaa nUn
^..JjnJna.; ^S^itä- öUJdnL.^ufäultt^^
* että Saksan Äfmeijaete^^
kertaläeW 40 kni. vuoirokaudeföa
sodan -alkuvaiheissa, tai- jokseen-:
k l n Moskovan porteille saakka.
Venäjällä sotaväkeä ahtautui v a n -
- gftel ,;enslmm|Usen kuuden kuu­kauden
aikana 1,600 COO miestä ja
kuri saksalaiset yrittivät valloit­taa
Lerilrigradia, n i i n heidän a r ­meijassaan
talsteU t a i Oli muuten
heidän apunaan puolimiljoonaa
venäläistä; siis auttaniasfia saksa­laisten
valloltustoimla.'' :>
sitoa sen nyt Icuulitte. Koko Neu-vostolhton
silloinen armeija antautui
vang^ksf sodan a ^ ja k a n ­sa,-
llittjft Hitlerin;, j p u k k o i l ^ . j a . tels-tell
sen riveissä.
- - . E r i p o i k a j » . staIij»..-kuiknWö_oilc
Melkein yksinään j a ihnan vehkeitä,
jolta ^artikkelto" iriukäan el
Venäjällä pysty valmlstamaap,
nyrkkeili saksalaiset venäjp
anttajinÄi. takaisin Leningis
kuteri Moskovastakin j a loppu,^|
piifcsl paril hltlerlläiset kälkidney
tajtaeen, suomalaiset v^lloitfas^
rat mukaanlukien, suorittamaa:^ |
jon pitempläkrn kuin 40 kl
päivärimärssejä kohti aurin^dn
kua.
Lopuksi kirjoittaja toteaa,
ihelltä puuttuu kaikki välttäc
mät edellytykset käydä nyi
vdittofea'ä' ' sotaa Länttä
(huöm! Länsi isolla ällällä --^^^
joten el taas muuta kuin '%<i' |
haa Itää". 4
jotkut sanovat, että hullaiK|
helppo, olla Ja «hkä se niiiJ
vaikka se sivullisesta tuntuu K'
säälittävältä; N
Pahfriiinln tässä kuitenkin l»ji'|
lUtsl"neamlset;-' Jolta täUaiselUri
jetiömyydellä "ruokitaan". j ;
: "jbkäineri aikaansa seuraava hfii^
nen tietää, että Neuvostoliitto tf, **
lä hetkellä yksi johtavimmista
tieteen Ja teknilli^n alalla,
kaikkeiri ensimniä toen.
Kukapa el olisi kuullut N"
liiton valtavista luonnonu
tä. maanviljelyksen enn
tömästä mekanisotonista,
voima-asemista, suurista
y.m. . .
oraytyy todella surkutellcD
että mälnitiurilälsen "artlkkdtf.
kalsemtoen — tehtäköönpS se"
tai^oltuksessa hyvänsä —
aikana olkea "pöblöyden
te'".-., V--,,
SUlä o n tietenkin oUut
na nutkra*^ amerikkalaisten
pagandan Uetäpjain
mutta älyn puutteen takia
l u l l a piillahtan.ut.^uri t;
tietämättömyyden näyte, - r » *
V
1
Nyti
jen j
lähel
A*2
. • , T -B
• T -S
;• T-Sil
T .»
•T-Si
T-SI
• T-51
T-5(
T-5(
T-5(
i:ihii^-f;||i;Hv';'^: