Vapaus, January 28, 1967

              Kankkonen kolmas
Itä-Saksassa
K a r l - M a r x r S t a d t . — Suomen V e i k ­ko
K a n k k o n e n sai tyytyä kolman­teen
sijaan K U n g e n t h a l i n h i i h t o j en
mäkivilvassa. . Ensimmäisen sijan
v e i ItäSaksan Horst Queck 214,6
pisteellä. ' Hänen hyppynsä kantoi­vat
89,5 j a 86 metriä. M M - k i s o j en
h o p e a m i t a l i m i e s Dieter Neuendorf
sai tunnustaa maanmiehensä niu­k
a s t i paremmakseen 85y5 j a 88 met­r
i n ilmalennoilla, j o t k a tuottivat
213,7 pistettä. Kankkonen hävisi
j ä l l e en hyppyjen lyhyyden takia
\(85,5 j a 85 m ) .
Wirkola taas
ylivoimainen ~
L a k e P l a d d , N e w Y o r k . — Nor­j
a l a i n e n k a k s i n k e r t a i n e n mäenlas­k
u n maailmanmestari Björn W i r -
k o l a v o i t t i sunnuntaina y l i v o i m a i -.
s e l l a t a v a l l a L a k e P l a c i d i n kansain­välisen
mäkikilpailun. Toiseksi t u li
J a p a n i n Takashi Eujisawa j a kol­manneksi
N o r j a n ' C h r i s t o f f e r S e l -
bekk.
W i r k o l a teki 75,6 j a 77,7 metriä
Jtantaneet hypyt, joista tuli pis­teitä
j^tSensä 231,9 pistettä. F u j i -
sawa hävisi W i r k o l a l l e 5,9 pistettä
saaden 74,7 j a 75,3 metriä kanta­n
e i s t a hypyistään 226,0 pistettä.
S e l b e k k i n hyppyjen' pituudet oli­vat
m e t r i l u k e m i n a laskettuina 77,1
j a 75,9 metriä.
W i r k o l a n toinen, 77,7, metriä
k a n t a n u t hyppy o l i L a k e P l a c i d in
mäen uusi mäkiennätys.
URHEILUnntlA PÄTKrTTÄIN
Suomelle viesti
Le Brassusissa
L e Brassus; — Suomen viesti-k
o l m i k k o Martti Määttä, Raimo
Hämäläinen, Manne Liimatainen
v o i t t i sunnuntaina L e Brassusin
kansainvälisten k i l p a i l u j e n mies­t
e n 3 x 1 0 k m : n h i i h d o n ajalla
1.47,10. Isäntämaan Sveitsin jouk­kue
sauvoi kolmanneksi jo paljon
taaempana.
Manne L i i m a t a i n e n h i i h t i v i e s t in
parhaan y k s i t y i s a j a n 33.55, mutta
h y v i n tuli Sveitsin Haaskin, joka
antoi v a i n 17 s e k u n t i a lisää-perik-s
i . R a n s k a n - A r b e z k a t k a i s i suksen­sa,
m u t t a sai eräältä k a t s o j a l t a l a i -
n a p a r i n j a p i t i kolmannen sijan
l o p p u u n asti.
T u l o k s i a : 1) Suomi (Martti
Määttä, Raimo Hämäläinen, M a n -
nue L i i m a t a i n e n ) 1.47*10, 2) Sveit­si
I . ( F r a n z Kalin, A l o i s Kalin, J o ­sef
Haas) 1.47,51, 3) Ranska I
(Roger Pres, F e l i x M a t h i e u , V i c t or
A r b e z ) 1.50,03, 4) S v e i t s i l l 1.50,06,
5) Ranska ir 1.50,07, 6) Länsi:
Saksa 1.51,12.
¥ 1390 SAI HOtLANTILAINEN DEN.BRIEL 'IN
KAUPUNKI GOLRNPELAAMISLUVAN ffi^
ENSIMMÄINEN KASlPALLOMAAOTTaU PELATTIIh
^ V 1925 SAKSAN JA ITÄIttUAN^VÄULLA
EfMEN V U O n A / ? ÄY
« 9 1 PIDmrilN VJ37/'
NORMAALINA JOS
JALKAPAUONPELAAJA
LÖI PAaON MAAUSTA KÄDEL­LÄÄN
MAALIN SAANNIN ESiAMI-SEKa
(SILLOIN ANNETTIIN
YKSINKERTAISESTI VAPAAPOTKU)
Kolme uutta
SEtä uinnissa
H e l s i n k i . — K o l m e uutta SE:tä
näki päivänvalon sunnuntaina V e ­t
e h i s t e n järjestämissä u i n t i k i l p a i ­l
u i s s a Helsingin Urheilutalossa.
M a r j u T i l l y kauhoi 100 metrillä
ennätysajan 1.03,2 j a U l l a Patrik-ka
ui saman matkan selällään ajas­sa
1.12,6. Kolmas ennätys syntyi
miesten 4 x 100 m e t r i n v a p a a u i n t i ­viestissä
jossa H T U : n nimekäs
k v a r t e t t i saavutti ajan 3.49,0.
miyiURHEIlUA
Muutamat-faVmrhalu
kesfoikser ostavat...
kinta. Jos on kovin
vähän unto.fculifMaan
sitäkuorma-ouBiUa
aioittvli|olden hiihtomaastoon.
Ns. bobsleigh painoa
n. 250 kiloa'Sillä
voldaon saavuttaa
lQhM200km:n
tuntioopeus.^^
«Euioopon valtavin
IsUnrotaon
ivos'isso
iveitsissö).
VANCOUVERIN OSliSMA
tYÖNTÄYtm KtlKOUS
Vancouver. — C B J : n Vancouve­r
i n osaston vuosikokous p i d e t t i in
C l i n t o n l i a a l i l l a t a m m i k u u n 22. päi­vä.
Johtokunnan, puolesta esitti pu
heenjohtaja Matti V a r i l a neljä jä­sentä,
jotka ovat vuoden aikana
s i i r t y n e e t sinne mistä ei paluuta
ole: E m i l W i l e n , A r v o N u r m i , \Ris-to
Luoto j a V i c t o r Salo. M i n u u t in
h i l j a i s u u d e l l a m u i s t e l t i i n k a i k k i en
joukostamme poistuneiden työtä
järjestömme j a koko työväenliik­keen
hyväksi. ^
Kokouksen puheenjohtajaksi i va­l
i t t i i n E m i l Ihas j a pöytäkirjurik-si
Uuno Söderholm, lehtiraport-t
e e r i k s i Taava Maunus.
S i h t e e r i Matti Mäkelä antoi r a ­p
o r t i n vuoden toiminnasta:. Osas­ton
t a l o u d e l l i n e n asema on paran­tunut.
Joten on v o i tu tehdä: korja^
u k s i a haalissa* avustaa'sanomaleh­tiä
jne. Vapaudesta kävi puhuja­m
a t k a l l a E d w i n S u k s i , mikä v i r k i s ­ti
osaston toimintaa. Hän korosti
e r i k o i s e s t i yhteistoiminnan tärke­yttä
Canadan satavuotisjuhlien vie­ton
yhteydessä sekä Vapauden k u l -
Brumel uskoo
paHuuseensa
Moskova. — Korkeushypyn M E -
mies neuvostoliittolainen Valeri
B r u m e l sanoi uskovansa paluu-seensa
k i l p a k e n t i l l e . B r u m e l kat­k
a i s i säärensä moottoripyöräonnet­tomuudessa
15 k u u k a u t t a sitten. .
Hänen oikea jalkansa on edel­leen
lastassa, ja hän käy j a t k u ­vasti
saamassa hoitoa Moskovän-ortopedisessa
laitoksessa. B r u m e l in
lääkäri toivoi pystyvänsä saamaan
potilaansa jalan ennalleen, mutta
tähdensi samalla paranemisen kes­tävän
vielä toiset 15 k u u k a u t t a .
S u k s i e n kasvavan kys>'nnän vuok.si
rakentaa Ruotsin suurin suksiteh­das
Edsbyverken, jonka vuosituo­t
a n t o on y l i 2 0 0 , 0 0 0 paria suksia,
uuden suksitehtaan, j o n k a automaa­t
i o tulee olemaan hyvin pitkälle ke­h
i t e t t y . Tehtaassa, jonka pinta-alak­si
tulee 16.000 neliömetriä tulee
työskentelemään 8 0 henkeä.
Romanttista jännitystä - suursuosiltuja
te1(ijännimiä "Itut^luuden kirja"-
sarjan romaaneissa
DOROTHY EDEN: BELLA
320 SIVUA - HINTA SID. $4.60
Ennen avioliittoaan Guyn, Ravenscroftin linnanherran kans.sa kau­nis
Bella oli ilman omaa sj^-tään tullut sekoitetuksi koko 1800-IUVTUI
Lontoota järkyttäne€i73en skandaaliin ja joutimut sisaren.% kans.sa
nuoria tyttöjä tunnottomasti hyväkseen, käyttävän rikollisjoukon kä­siin.
Vain Guy uskoo Bellan kertomuksen ja ottaa sisarukset suoje­lukseensa.
. ••• .
"Juoskaa, älkää kävelkö. lähimpään kirjaJcauppaan. Takaamme että
vietätte henkeä salpaavan lukuillan — Ja viimeisen .sivun jälkeen
jännityksenne laukeaa rentouttavasti ennen unen tuloa", kirjoittaa
Boston Globe tästä suursuosion sjianeesta romaanista.
VICTORIA HOI/T:
SEITSEMÄS NEITSYT
323 SIVUA - HINTA SID. $4.65
Kuuluisan tekijän jännittävä romaani mökin tytöstä, joka raivaa
tiöisä aatelislinnan valtiattareksi.
Legendanmukaan kuusi luastaiin noviisia ja yksi nunna olivat hai­rahtuneet,
Ja rangaistuk.seksi noviisit muuttuivat kiviksi Ja nunna
muurattiin elävänä luostarin .seinään.
DAVID BEATY:
SEIREENIN LAULU
243 SIVUA . HINTA SID. $4.65
. Anne Corby tapaa miehensä, englantilainen lentoyhtiön päälentäjän,
alaisilleen Järjestämillä cocktaiVkutJsuilla nuoren lentokapteenin Phi­lip.
MTathesonin ja tuntee voimakasta vetoa häneen. Jo harmaantuva
aviomies tarkkailee mustasukkaisena nuorta .säteilevää vaimoaan.
THERESA CHARLES:
AINOA RAKKAANr
230 SIVUA . HINTA SID. $4.25
Jännittävä ja lumoava tarina tytöstä, joka uudenlaisena naisena,
uusin.kasvoin kihti eLsimään menneisyyttään ja rakastettuaan.
HALLDOR KILJAN LAXNESS:
SALKA VALKA
395 SIVUA - HINTA SID. $3.25
Viheliäinen kalastajakylä tunturien katveessa. Miten sellaisessa pai­kassa
eletään? Ja kuinka kuollaan? Mitkä ilot ja surut elänevät noiden
•himmeid'3n ö^Jytuijujen ymj;ärillä? — Nyt tämä kylä tunnetaan kaik­kialla,
samoin nuori tyttö SalkaValka. joka ankeissa oloissa kii.svaa
rakkauteen, .sankaruuteen, kohtaloon.sa.
Kaikki on suurta tässä teoksessa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. Box- 69 Sudbury, Ont.
H e l s i n k i . -— (Suomi-Seura) —
V i e n t i m m e lisääntyvät tuontia no­peammin.
Kauppataseemme vajauksen a r ­v
i o i d a a n supistuneen viime vuoden
a i k a n a n o i n 50 m i . j . m a r k a l l a vieur
n i n lisäyksen oltua keskimäärin
kahta prosenttia suurempi kuin
t u o n n i n kasvun. Koko v i i m e vuoden
v i e n t i tulee tehtyjen a r v i o i d e n mu­kaan
kohoamaan noin 4,800 miij.
markkaan ja tuonti vastaavasti
5,4.')0 m i l j . markkaan. A r v i o i d en
mukaan metalli- j a konepajateolli­suuden
tuotteiden vienti kohosi en­simmäisen
kerran puuteollisuuden
tuotteiden v i e n n i n .suuruiseksi, mah
d o l l i s e s t i jopa sitä s u u r e m m a k s i k i n .
Puuteollisuustuotteet, lähinnä ha-vusahatavara,
on tähän asti ollut
toiseksi suurin v i e n t i a r t i k k e l i m me
p e r i n t e e l l i s e n paperiteollisuustuot-t
e i d e n ryhmän jälkeen.
Teollisuus^ o h i t t i maatalouden työ-
-vöiman. • \
I
k i a a n on suomalaisten ohjaamia a u ­toja
mukana täysi tusina.
Myöhään maanantai-iltana (16.1;)
j u l k a i s t u luettelo Monte" Carlon
a j o j e n l o p p u k i l p a i l u u n pääsevistä
a j a j i s t a tuotti ikävän yllätyksen
s u o m a l a i s i l l e , sillä Suomen Jorma
Lusenius on hylättyjen listalla.
L u s e n i u k s e n hylkäämisen syyksi
järje.stäjät i l m o i t t i v a t , ettei hänen
autonsa ollut ohittanut salaista reit-t
i t a r k k a i l u a s e m a a . T i i s t a i a a m u saat­taa
tuoda lisää ikäviä yllätyksiä, s i l ­lä
myös Pauli Toivasta uhkaa hyl­kääminen.
Työvoimarakenteessa tapahtui
v i i m e / v u o n n a historiallinen
käänne:/ teollisuuden työvoima
y l i t t j ^ ensimmäisen kerran maata­louden
työvoiman. Maataloudesta
s i i r t y i 11,000 henkilöä m u i h i n a m ­matteihin.
Koko. työikäinen väes­tömme
kasvoi. 47,000 henkilöllä.
Tänä vuonna arvioidaan t e o l l i s en
työvoiman lisääntyvän 9,000:lla, k un
taas maa- ja metsätaloudessa sekä
maa- ja vesirakennuksesta vähe­nee
kymmenentuhiitta henkilöä
m u i h i n e l i n k e i n o i h i n.
Suomen, juhlavuoden elokuva.
Ulkoasiainministeriön teettämän
itisenäi-syytemme juhlavuoden elo­kuvan
kiitsuviera.snäytäntö o l i t o r s - i
taina (12.1.) Ilelsin{;i.ssä. Tasaval- I
lan presidentti U r h o K e k k o n e n k un
n i o i t t i tilaisuutta läsnäolollaan.
E l o k u v a n on valmistanut Fennada-
F i l m i Oy.
Ulkoministeriö on teettänyt tä­män
22 m i n u u t t i a kestävän väri-elokuvan
lähinnä ulkomaista t i e -
doitustoimintaa varten. H i s t o r i a l l i ­s
e l l a j o h d a n n o l l a varustettu kuvaus
esittää maamme .saavutuksia j a ny­kypäivää.
" J u n n u " - k o n c myytävänä.
L e n t o h i s t o r i a n kuuluisimmista
koneista suomalainen vuonna 1929
v a l m i s t e t t u Bremerin Junnu, on
jälleen myytävänä. Ulkomaiset ke­räilijät
ovat puoliväkisin yrittäneet
o.staa .sitä k o k o e l m i i i ^ a . J o l l e i suo­malaista
ostajaa löyd|r saattaa kuu­l
u i s a Suomen J u n n u hävitä l o p u l l i -
se.sti kotimaa.staan j o n k u n r i k k a an
ulkomaalaisen kokoelmiin.
M a j r i Wäinö B r e m e r t e k i J u n n u l ­laan
1930-luvuJla m a t k o j a ^ J o t ka
jäivät urotekoina ilmailun histo­r
i a a n . 1.932 hän lensi Helsingistä
K a p k a u p u n k i i n j a t a k a i s i n . Matkaa
k e r t y i noin 30,000 kilometriä. Seu­raavana
vuonna hän l e n s i maapal­lon
ympäri.
Suuntana Monte Carlo.
P e r j a n t a i - i l t a n a (13.1.) alkoi
Monten ensimrQäinen r a l l i k a r a v a a -
ni vyöryä kohti etelää, A l p p e j a ja
a u r i n k o i s t a Välimerta, jonka lähi­maisemiin,
aina M e r i a l p e i l l e saak­ka
lumi j a jää o n jäänyt odotta­maan
näitä pohjoisen ajajia., Ky.sy-myk.
se&sä olivat Oslosta lähteneet.
17 paria, j o i l l a on edessään pisin
r e i t t i , 3,207 kilometriä.' Tämän
Eurooppaa halkovan lumisen tien
t a i v a l t a j i a ovat suomalaisista Onni
V i l k a s , , Gunnar Granroth j a E n s io
M i k a n d e r .
S u u r i n suomalaisajajien joukjko
puolestaan on v a l i n n u t ajon l y h i m ­män
r e i t i n Monte Carlo-Monte Car­lo,
johon väliin sentään mahliiu
2,877 rallikilometriä. Nämä herrat
ovat viimeisiä matkaanlähtijöitä
— j o i d e n startti ori vasta lauantaina
iltapäivällä. H e i h i n kuuluvat, Rai­mo
Ilalrn, Rauno Aaltonen, Simo
L a m p i n e n j a R i s t o V i r t a p u r o . K a i k -
Neuvostoliitossa
influenssaepidemia
Moskova. — Moskovassa j a muis-
.sa Neuvostoliiton osissa on v i i me
päivinä ilmennyt influenssaepide­mia,
jonka on aiheuttanut virus B,
j o n k a sanotaan heränneen h e n k i in
Länsi-Euroopassa j a kulkeutuneen
sieltä Keski-Aasian liittotasavalto­j
e n kautta Neuvostoliiton keski­o
s i i n .
Tämänkertaista influenssaepide­miaa
pidetään jossakin m S i r i n h e l ­pompana
kuin tunnettua "aasialais­t
a " , joka vuosi sitten pyyhkäisi
myös Neuvo.stoliiton y l i j a aiheut­ti
mm. Leningradissa v a r s i n vaka­via
seurauksia. Tämänkertainenkin
•gripp' voi k u i t e n k i n aiheuttaa
pahoja jälkiseurauksia, e l l e i sitä
ajoissa hoideta.
.Tämänkertaisesta epidemiasta Oli
lääkintäviranomaisilla tieto j o etu­käteen.
Maahan on muodostettu
influenssan torjuntakeskuksia, j o t
ka ovat yhteydessä myös u l k o m a i l ­la
t o i m i v i i n vastaavantapaisiin lai­t
o k s i i n . Torjuntamenetelmiä v o i t i in
siis ennakolta kehitellä j a tämän
vuoksi nykyinen " g r i p p i a a l t o " ei
j u u r i aiheuta kuolemantapauksia.
Joka tapauksessa lääkärit vaativat
p o t i l a i t t e n ehdotonta eristämistä,
vuodelepoa j a lääkehoitoa. Epide­mian
arvellaan päättyvän Mosko-vas.
sa 2—3 v i i k o n kuluttua.
E r i viruksien aiheuttamat i n ­fluenssaepidemiat
ovat joka ta­pauksessa
aiheuttaneet terveyden-huoltoviranomaisten
levottomuutta
i ja herättäneet pyrkimyksen tehos­taa
taistelua epidemioita vastaan:
Tässä miele.ssä L e n i n g r a d i i n muo­dostetaan
parhaillaan influen.ssan
t o r j u n t a i n s t i t u u t t i a .
tavuoden ja i s i e n maan, Suonien
itsenäisyyden 50-.vnotisjuhlien vie­ton,
tärkeyttä. Lopuksi hän t o i v o i
kansalaisemme antavan yhteisen
tukensa rauhanasialle sillä atomiso­ta
uhkaa meitä k a i k k i a samalla, ta­v
a l l a .
Rahastonhoitajan, Manda Rannan
< r a p o r t t i e s i t e t t i i n myös kokouksel­le.
Hän onkiTi joutunut kantamaan
raskaan taakan ollen monis.sa e r i
tehtävissä. K i i t o s työsläai.
Jäsenkirjurin T. Maunuksen r a -
p o i t i s t a i l m e n i , että jäsenmäärä on
pysynyt, ennallaan.
Lehtikomiteamme raportin e.sitli
M i n n i e Vainio. Komitea on tehnyt
arvokasta työtä: saanut uusia tila­u
k s i a lehdillemme j a myös uusia
k i r j e e n v a i h t a j i a . Prosenttii-ahat ko­m
i t e a : jakaa yhteiseksi hyväk.si
käytettäviksi. Komiteaan kuuluu
nyt Minnie V a i n i o , Manda Ranta,
A i n o Hendrikson, Matti Vaiila,
A n t t i K o t i l a j a H i l j a Salo. ,
R a u h a n l i i k k e e n työtä s e i o s l r - S y l -
v i a Lovvell. L a h j o i t u k s e t ovat men­neet
hyvään tarkoitukseen. Sotavas-t
a i s i i n mielenosoituksiinvoitaisiin
myöskin osallistua. Asian hyväksi
kerätty kolehti tuotti $20 10 j a s i i ­hen
lisättiin osa.ston ka.ssasta $10.
A i k a i s e m m i n o l i M a n d a Ranta ke­rännyt
$14.00 j a osa.sto o l i l a h j o i t ­tanut
$10.
. S a i r a s h u o l t o k o m i t e a l t a kuultiin,
että jäsenistämme on H i l m a Ihas,
A n n a Savola j a H i l m a Freeman
nyt .sairaana. Selma j a A n t t i Gröh-niä
on sairaus vaivannut j o pitem­män
aikaa.
Näyttämön puvustonhoitaja A i ­no
Välimaa haluaisi tehdä perus­t
e e l l i s e n jjirjeatelyn ja hävittää
varastosta pois .sellaisen liikaka-man,
mitä on 50 vuoden aikana ke­rääntynyt.
K u u l t i i n myös Websters Corner;;-
issa olevan Sampo-haalin raportti.
H a a l i on tuottanut vähän voittoa.
Se on v a i n kesänviettopaikka. Sin­ne
pitäisi saada uusi länimityslai
Lauantai, tammik. 28 p. — Saturday, Jan. 28, 1967 _ Sivu 3
ISÖ peimtöä
idkpnmilta
suomalaisille
. . • • , • . • - ^ • ^ • .
Hekinätt — 'Ulkoasiainministe­riön
o i k e u d e l l i n e n osasto on Suo­men
u l k o m a i l l e olevien edustusto­j
e n välityksellä vuonna 1966 vas­taanottanut
ja tilittänyt Suomessa
.asuville p e r i l l i s i l l e 180 asiassa jää-mistövaroja
yhteensä m k 4,064,398,
32,- k e r r o t t i i n ulkoministeriöstä.
Vastaava rahamäärä oli Vuonna
lfl()5 mk. 3,462,274,27 ja vuonna
1934 mk. 2,381,632,36.
S u u r i n t i l i t e t t y jäämistö o l i mk.
{%f Mttrifl
kiiuMsia
P o r t A r t h u r . — Santeri A n t t i la
•'kuoli täkäläisessä sairaalassa pitkä-
«aikaisen sairauden jälkeen tammi-
' k u u n 22. pnä. Hän o l i s y n t y n yt
Saj-velan kylässä Suomessa ja o l i
^kuollessaan 80-vuotias. Canadaan
M n tuli v. 1906 työskennellen
•Grand Trunk rautatien rakennus­töissä
j a myöhemmin ympäristön
metsäkämpillä. P i t k i n elämäänsä
^än toimi a k t i i v i s e s t i u r h e i l u n h y ­väksi.
Lähimpiä sukulaisia on h ä ­857,890.79,
j a p i e n i n 76,05. „n ellä v e.l i Wa l d o•, E•te lä-O* n»t ariossa,
Tilitetyistä jäämistövaroista suu- Roy. D e t r o i t i s s a j a sisaret Aune ja
rin osa mk. 3(266,005,30 t u l i U S A -
sta, Canadan ollessa toisella sijal­la
mk. 487,166,69.
- S e l l a i s i a kuolemantapauksia kos­k
e v i a i l m o i t u k s i a . J o i s s a vainaja o l i
j o k o varaton tai k a i k k i hänen o i ­keudenomistajansa
asuivat ulko­m
a i l l a saapui v i i m e vuonna 2144.
Edellä mainittujen perintöansi-oiden
lisäksi ministeriö o i k e u d e l l i ­sen
osaston hoidettavana oli v i i ­me
vuoden aikana 346 elatusapu-asiaa,
1331 tiedonantoasiaa ja
2827 muuta osaston toimialaan kuu­luvaa
asiaa.
matkaltaan y m .
Maaliskuussa järje.stetään j o t a k in
suurenmoista uuden kotimaamme
Canadan satavuotisjuhlan merkeisr
sä. Lisää siitä tuonnempana.
Johtokuntaan tulivat valituksi
Manda Kanta, M i n i e V a i n i o , Matti
Mäkelä, E l m e r i Kujanpää, Matti
V a r i h i , M i k k o Terävä j a Taava Mau­nus
sekä uusina jäseninä Uuno
Sederholm j a A n t t i K o t i l a . .
Välillä .syötiin naisten valmista­ma
hyvä ateria j a sen jälkeen jat­k
e t t i i n taas kokousta;
.Mcrio luki Uu.si Län.si-Lehdessä
iulkaistu.s.sa kirjoituLsesta K a n s a l -
lissiHiraii pyrkimyksistä yhtenäisyy­den
saavuttamiseksi suomalaisten
eri järjestöjen keskuudessa. Valit­t
i i n Matti Mäkelä kirjoittamaan
te. ja muita korjauksia, jos haalia i »siasta samaan lehteen.
Kokouksen puolesta,
Taava Maunus.
Tilatkaa Vapaus!
S y l v i a , Detroitissa.
PCalle Rissanen k u o l i P o r t A r t h u ­r
i n sairaalassa t.k. 18. pnä. Hän:oli
syntynyt Varpaisjärvellä Suomessa
ja o l i 72-vuoden ikäinen kuolles­saan.
Canadaan hän t u l i v. 1929
Ja oli u u d i s f a r m a r i n a K i v i k o s k e l ­la,
mutta s i i r t y i tänne k a u p u n k i in
kymmenen vuotta sitten. Suremaan
jäivät vaimonsa A n n a j a poikansa
George, sekä kaksi lastenlasta.
— A. T . H .
Pentagon omistaa
valtion valtiossa
A T i d y s v a l t o j e n puolustusministe­riöllä
Pentagonilla on hallussaan
omaisuus, jonka yhteisarvo on n.
183,6 m i l j a r d i a d o l l a r i a , .\ou.su edcl
lisestä vuodesta on 7.:{ m r d . d o l l a ­ria..
Se muodostaa tällä hetkellä
.53 prosenttia kaikesta Yhdy.>val-tojen
hallituksen om;ii.suiide.sta
(sekä kotimaassa että sen ulkopuo­l
e l l a olevasta), ilmoittaa Ponta.i^o-n
i n edustaja.
P e n t a g o n i l l a on valvonn.is.sa 12,4
miljoonaa ha maata Yhdysvaltojen
r a j o j e n ulkopuolella, 'riiinli hch-taarimiiärä
vastaa seit.scman o.<;i-v
a l t i o n yhteistä aluetta. .Aseistus 011
k u i t e n k i n . s u u r i n omaisuu^ryliinä.
se edustaa 8 7 m r d . cioMaria.
Puolustusministeriö antaa vuo­s
i t t a i n tilauksia 18.000 a m e r i k k a l a i ­selle
yhtymälle. Sotateollisuuden
palvelukses.sa on 5.5'f K a l i f o r n i an
ammatissa olevasta väeslöitä.:
mielitään käyttää t a l v i s i n . A s i a jä­t
e t t i i n johtokunnan harkittavaksi.
Kustannukset nousisivat ehkä t u ­hannen
d o l l a r i n p a i k k e i l l e . K o m i ­teaan
v a l i t t i i n Söderholm, Mäkelä
j a Koskinen. _
Näytelmäkomitean raportin esit­ti
Matti Mäkelä; On esitetty kolme!
näytelmää: Isontalon A n t t i . R o i ni
l a n Talossa j a yksi pienempi näy-!
telmä. Näytelmäkomiteaan tuli nyt I
V i l h o .Nyberg, Matti Mäkelä, Zaida •
ja L a u r i Meriä j a . A i n o H e n d r i k s o n.
K u u l t i i n myös järjestön sihteeri
H e l e n Tarvaisen kirje" koskien!
nai.stenpäiväjuhlan viettoa. J u h l a,
päätettiin pitää helmikuun 26. päi- i
välehtiemme avustamisen, merkeis-1
sä. Ehkä saadaan Kaarina Sjövik 1
näyttämään varjokuvia Euroopan!
iniiiiiiiiiiin
VUOSIKOKOUSKUTSU
CSJin .Toronton osasten V U O S I K O K O U S pidetään Don-häalilla,
957 Broadvievv Ave., Toronto, Ont.. sunnuntaina,
helmikuun 12 päivänä 1967. kello 2 iltapäivällä.
Kokouksella valitaan o.sarto:vpK!ic.-'njoht:ija ja johtokunta .sekä
i:ii:i;t toimikunnat ja kcmi-'>!;i.
Johtc kunta kehoitta.T jä-:eni!i huomioimaan. kokouksen tärkeyden
j a osalii.^^.tumaan.siihen. .. '
JOKTOKUNT.-V.
H E L E N T A R V A I N i : \ :
1367)1967 Canadan historiaa
Huikea nousu
Japanin
sotamenoissa
T o k i o . — J a p a n i n -sotamenot nou­sevat
alkaneena vuonna lähes 500
m i l j a r d i i n j e n i i n ns. k o l m a n n e n v i i -,
s i v u o t i s e n puolustussuunnitelman
m u k a a n . Tämä merkitsee 40 pro.sen-tin
nousua viime vuoden määrään.
Kan.sallinen puolustu.shallinto
o n jo laatinut v i i s i v u o t i s s u u n n i t e l ­man
maan asevoimien tehon li.sää-miseksi
j a tämän ohjelman toteut­tamiseen
varataan_2,469 m i l j a r d ia
jeniä.
J a p a n i l a i n e n Mainiti Daily News
toteaa, että uusi v i i s i v u o t i s o h j e l ­ma
"kasvattaa lihaa J a p a n i n puo­l
u s t u s v o i m a i n rungon ympärille,
j o k a on l u o tu edellisten s u u n n i t e l ­mien
a i k a n a ."
J a p a n i n suuryhtymät a.settavat,.
s u u r i a toiveita sotiUismäärärahojen
nousuun j a toivovat hyötyvänsä e r i ­t
y i s e s t i suunnitelmasta, j o n k a m u -
kaan J a p a n i n armeija varustetaan
kotimaassa v a l m i s t e t u i l l a " o h j u k s i l ­la.
Tähän tarkoitukseen varataim
150 i n i l j a r d i a jeniä.
Yhtymät kilpailevat nyt keske^
nään sotilaslentokoneiden j a h e l i ­koptereiden
tilauksista, sillä i l ­mavoimat
saa y l i 500' m l i j a r d i s
jeniä n i i d e n h a n k k i m i s t a varten.
(Jatkoa)
23. O S A
• Vuosi vuodelta suurien kartanoiden (seigneur-t
i l o j e n ) viljelykset laajenivat Uudessa Ranskassa.
Suurimmat tilat omisti katolinen k i r k k o . luo.starit
j a seminaarit; mutta s i i r t o l a n kuvernöörillä o l i . itse­v
a l t a i n e n oikeus jakaa maata myöskin s o t i l a i l l e ja
ystävilleen. Maa j o k a näin j a e U i i n , ei maksanut
mitään, mutta ei sitä myöskään saanut myydä, vaan
sc k u l k i perintönä perheessä sukupolvesta toiseen.
K a r t a n o n omistajan velvollisuus oli tuottaa koti­maasta
maanviljelijöitä j a muita työläisiä ja pitää
h u o l i heidän maallisista tarpeistaan. Suuri pula-a
i k a , työttömyys, köyhyys ja kapinat Ranskassa joh­t
i k i n siihen, että s i i r t o l a i s i a j a t k u v a s t i v i r t a s i A t l a n ­t
i n aaltojen y l i houkuttelevaan ja salaperäiseen
uuteen maailmaan, jossa s i i r t o l a i s i a odotti mittaa­mattomat
maat, k a l a r i k k a a t vesistöt j a vapaus suu­r
e n verotaakan alta. Satamakaupungit olivat täynnä
köyhiä perheitä, jotka tarjosivat itsensä "torppa­r
e i k s i " , toivossa joskus saada meren takaa oman
maakappalcen viljeltäväkseen, oman. kodin asutta-vaksieen.
Vanhassa maassa oli jokaisesta pienestä­k
i n kivisestä maakaistaleesta ainainen taistelu, j o ­k
a i n e n raivattu pelto oli raskaasti veroitettu ja
s u u r i kansa e l i a i n a i s en s o t i l a s k u r i n j a s o r r o n alla.
On mielenkiintoista todeta, että s u u r i n joukko siir­t
o l a i s i a tuli Ranskasta j u u r i niiltä alueilta, jois,sa
tsilonpojat olivat noussseet kapinoimaan h a l l i t u k s en
r i i s t o v a l t a a vastaan. E i jäänyt kauniita muistoja
kotimaasta näiden kansanjoukkojen mieleen, sillä
valoisammat toiveet tulevaisuudesta houkuttelivat
heitä matkalle.
K a r t a n o n herrat olivat alaistensa y k s i n v a l t i a i t a.
Tottelemattomuus j a laiskuus olivat r i k o k s i a , j o i s ta
a n k a r a s t i rangaistiin j a työpäivän piUius riippui
isännän määräyksistä. Perh~eet~j6Utuivat tekemään
määrätyt vuodet työtä kauppayhtiöille tai k a r t a ­noon,,
joka o l i heidän matkansa maksanut, ennen­k
u i n voi a l k a a ajattelemaan; omaa maata, omaa
itsenäiijlä elämää.
Ammattimiehistä o l i p u u t e , kotimaahan lähetet­t
i i n sana, että eri a l o j e n työntekijöitä pitää lähet­tää
hinnalla millä hyvänsä, jos h a l u t a a n että siir­tolat
kasvavat j a voimistuvat. L u v a t t i i n yapaa mat­k
a , vapaata maata, jokr. h o u k u t l e l i k i n monet per­heet
täysiin p u r j e l a i v o i h i n , j a n i i n tuli Canadaan
J a t k u v a s t i nahkuria, s u u t a r e i t a , ; räätäleitä, seppiä
j a monen muun alan ammattimiehiä. Useita e r i
luotantoyhdistyksiä perustettiin, jotka jatkuvasti
v a a l i v a t lisää työnlekijöitäj kouluja rakonnej^tiin j a
n i i n alkoi siirtolat h i l j a l l e e n vaurastua. K a i k k e in
t u o t t o i s i n ala o l i e d e l l e e n k i n turkiskauppa, mutta
sitä : saivat harjoittaa ainoastaan hallituksen lupa­k
i r j a l l a toimivat kauppiaat, jotka olivat suurien
yhtiöiden huoltajia.
Quebecin kirvesmiehet perustivat yhdistyksen
vuonna •16.57, joka, vaikka se o l i k i n tavallaan us­k
o n n o l l i n e n pohjaltaan, o l i myöskin ammattiyhdis­tys,
jonka tarkoituksena o l i antaa jä-senille j a hei­dän
perheilleen yhteisiä apua .sairaudessa, tapatur­missa
ja puultees.sa. Myöskin yhdistyksen sääntöihin
k u u l u i "tuoda j u l k i k a i k k i vääryydet j a häpeälliset
epärehellisyydet työläisiä kohtaan," joka sääntö e i
ollenkaan miellyttänyt siirtolan kauppiaita j a joh­t
a j i a . Myöhemmin toisetkin ammattialat perustivat
.samanlaisia yhdistyksiä, joiden ansiosta ammatti­kunnan
elämä tuli paljon turvallisemmaksi.
I n t i a a n i e n riisto j a vääryys kaupanteossa o li
yleistä. Alkuasukkaat, jotka vähitellen olivat tottu-.
neel valkoisen miehen tuotteisiin, eivät enää osan­neet
pitää puoliaan. V u o t u i s i l l a t u r k i s n i a r k k i n o i l la
j o t k a kauppiaat järjestivät s u u r i k s i j u h l i k s i , intiaa­nit
juotettiin humalaan ja turkikset varastettiin.
U s e i n k i n he saivat lähteä t y h j i n käsin takaisin k u i ' -
j i i n majoihin.sa, j a j os he vastustivat vääryyttä soti­laat
ajoivat heidät väkivallalla pois kylistä. J os
näitä a l k u a s u k k a i t a o l i s i k u n n o l l i s e s t i kohdeltu, nos­tettu
heidän elintasoaan ja pidetty, heitä ihmisen
arvoisena, e i o l i s i varmaankaan niin monia veri.siä
t a i s t e l u i t a historiamme l e h d i l l i i . U s e i n k i n olosuhtei­nen
pakosta intiaanit tekivät hyökkäyksiä k y l i i n , v a ­rastivat
karjaa, polttivat talot ja ottivat vangeik--
seen naisia ja lapsia, j o t k i u j o u t u i v a t heimokyViin
o r j i k s i . S i l l o i n t u l i k i n k u n i n k a a l l i n e n määräys hyö­kätä
h e i m o k y l i i n , hävittää sukupuuttoon kaikki ' p a ­kanat".
Ranskalaiset sotilaat määriiyksen mukaan
hävittivälkin useita heimoja, jotka asustivat S t . -
Lawrence vesistöjen v a r s i l l a , j a ne heimot jotka
pääsivät pakenemaan sisämaahanHiiMoutuivat eng­l
a n t i l a i s t e n kanssa, j o t k a j o kauan o l i v a t s u u n n i t e l ­leet
Uuden Ranskan valloitusta.
Näin jatkuvasti E u r o o p a n suuret vallat y l l y t t i ­vät
intiaaneja taisteluun, jonka johdosta asutuilla
s e u d u i l l a alkuasukkaat melkein k a i k k i hävitettiin,
K u l k t i t a u d i t j a rutot veivät osansa j a näin vähitel­len
esim; entisestä suiiresta voimakkaasta A l g o n q u in
heihnosta o l i v a in pieni säälittävä j o u k k o jälcllä.
Mistä t u l i nyt t u r k i k s e t , mistä r i i s t a n pyj'dystä-jäl?
Solaan Englantia vastaan, k u u l u i määräys, poh­j
o i s e en j a länteen yaMoittamann maata.
( J a t k u u )