1955-09-01-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
:'Sivu2:--' TorstaJna, syyskuun 1 p. -~Thui-sday, Sept. MJ Olgan af ItoftlsbCanarite^ lililtsbeiS «, »J7; Auttoorizcd w « i ^ ^ tfae Qllice Dq»rtaient, Ottawa, Pub- UflbiRt ttuiee veeUy: Tuesdajrs, llttBvdayB asi^ SatHrdayB Vapaus I^lJdiii» Company Ltd., at 100-102 Elm 6t. Sudbiiry, Ont. Canada Tielephonee: BUB. Office 06, «.42e4: EOitorial Office 06.4-4265. Manager E. öufaBl, «dJtor W. EfeJund. MaJlJftg addresa; Sojt 69. Sudbuiy. OrxiAilo. Advertising rates upon applicatlon. Translatio» free of chai^e. TILAUSHINNATc Canadaasa: 1 vkJ-JX» 6 IA. 8,75 3'.tt.^255 nidyBvaUoiBsa: 1 vk. 8J00 6 kk. «O Suomessa: 1 vk. 8J50 6 kk. 4,75 1 SYNTYAAÄ. PÄIVIÄ John Moire Tororitos täyttää tänään,, s^T^kuun^ : yndymme sukulaisten Ja tuttavien onnentoivotuksiin. / lar 1;^ mm mm »ib l i i i ^^^^^^^^ aithurilaisia khtemme tilaajia, lukijoita ja ystäviä haasteryntäyskani-panjao aloittamisesta, lehtemme toimitus haluaa korostaa, (että '•silloin ÖhtaqtUVa kun rauta oh kuuma". Tässä yhteydessä ori muistettava,, että pcntirthurilaiset suomalaiset eivät aloittaneet tätä kampanjaa; \^|huyin vuoksi". Tutkittuaan asiaa he havaitsrvat, että lehtiliik-k^ mnie<w tuottanut k^ aikana $3,120 tajipion ja tulivat siihen lopputulokseen, että taloustappion tielle on päntaya heti sulkUj ja että tämä sulku saadaan parhaiten haasteryntäyksen avulla. ^ n^^ olisi vvoitu paljoakaan pidemmälle lykätä. V tietysti saamme kuulla ii^ristelyäkinsiitä^ : ; Ijikelautokseiu ^'voittoa: tuottava" yrityis. Tässä yhteydessä bn kui-i t^^ irorostettava, sitä tosiseikkaa, 'että Vapaus voisi; olla "voittoa tuottava" liikelaHbis, jos se sitä haluaisi -r^ miutta siiloin se ei olisi enää työläisten, farmarien ja riitiidenpikkueläjie^^^ r kaiÄattaja^ Tos että :^iain riykyi*llään öliessa täll^ mantereella ei ole, eikä voikaan olla yhtään ainoata työväen-lehte^ irmikä; olisi pohjalla, puhu-inaäakaan nyt siitä, että ne olisivat voittoa tuottavia laitoksia. Asiallisesti voidaan mennä vieläkin pidemmälle: Tämän mantereen sano- ^^^^^ ; että idealististen miljbnäärienkiri tuke-ma£ itsenäiset lehdet, jotka ovat kieltäytyneet kumartamasta kaikki-räifiaan dollarin edessä, ovat joutuneet ylipääsemättöiriiin finänssi-y^ irvaiBeuksiih, kuten t^ PM-lehdelle; New:Yorkissa. ; Koko tällä riiantereella ei siis ole kiitos ä yall^"^ai»mall^ ei joutuisi vuo-sit^ in vetoamaan lukijainsä erikoisapuun., Jotkut näistä työväen- ; lehdistä järjestävät^^J^ kaksikin erikoiskeräystä vuodessa: lalous- ;^ on ainoa lehti, kiitos siitä kan-natlajajoukkdjen uutteruudelle ja jatkuvalle ponhistelulie, minkä • d tarvitse joka vuosi keräyskampanjoita jät-jestää. % !; Mutta kuten tiedetään, Vapaus ei saa suurpääoman rahoilla valmistettua ja käännettyä "toimitusapua", kuten saavat eräät muut .;. äehdet, jotka mahdollisesti kysyvät tekopyhästi, että miksi ette tule toimeen, kuten nekin tulevat! Päinvastoin tiedetään, että kylmän , •'• sodan riehuessa on valtiovallankin taholta harjoitettu myös talou- • delfista painostusta työväenlehtiäj Vapauttakin, vastaan, samalla kun kaikkein mustimmat poliitikot — kuten toryjohtaja eversti Drew — ov^ pyytämällä pyytäneet poliittisia ilmoituksia ''kommunistivastai-sill^" lehdille. . . V ' ' • : :V.;/:.:..;-,v>- J*Vapaus luonnollisesti voisi mennä samaan kurjuuteen niiden leh-tfen kanssa, joiden puolesta ja hyväksi eversti Drew on vetoomuksia tefhnyt suuren rahan miehille, mutta se tarkoittaisi sanavapauden loppua täkäläisille maanniiehillemme. ' ; :1 Me uskomme, että suuri^^^ \ me^toivoo, että täällä oliai ainakin yksj suomenkielinen uutislehti, jot| ei ole millään tavoin sidottu suurpääoman nuottaan. Me uskom-mejthyös, että täkäläiset maanmiehemme ja naisemme ovat valmiit , luopumaan siitä rahasummasta, minkä lunnaina sanavapaus heille, on. Sifcsi rohkenemme toivoa, että portarthuriläisten tavoite, ?5,000, tulee täytetyksi ja ylitetyksi. Mutta sitä ei saada yksinomaan hyyällä taidolla. Siihen vaaditaan päättävää toimintaa järjestöissämme ja its^obtaista uhrautuvaisuutta. j * Keskiistelkäamine tästä haastekampanjasta järjestöosastoissa ja seuroissa! Tehkäämme lahjoituksia vointimme mukaan ja innoitta- •kaaoune toisia menettelemään samoin! 'Hankkikaamnie yhteisvoi- 'min Vapäu tarkoittaa sitä, että."kar-lut'^ tarkoitetaan Vapauden kimpusta taas pitkäksi ajaksi! »mm iAJseistariisumiskonferenssin istunto VUOKRAVILJELYKSET VMS. SELLAISET CANADASSA Kysymys: Minä haluaisin tietää miten suuri osa Canadan farmareista oh eräänlaisessa torpparin asemassa, mikä merkitsee sitä. että he eivä,t omista viljelemiään farmeja, vaan ovat vuok-rayiljelijöiaä, osaviljelijöinä yms. sellaisissa suhteissa. — Toisen farmin hoitaja. Vastaus: Vuonna 1951 toimitetun väenlaSkun yhteydessä todettiin Ca-nadassa olleen silloin kaikkiaan 623, 091 asuttua farmia,. Joista 481,447 oli omistajiensa asumia eli 77^7 prosenttia. Loput 22.73 . prosenttia jaettiin tilastoissa kahteen ryhmään Ja 21,53 prosenttia oli Joko osaomistajain tai vuokra^jäin viljelemlä Ja 15 prosenttia eli 7,435 farmia oli palkkalaisten hoitamia. Vuonna 1951 oli 74.5 ppos. farmien maista omistajainsa hallussa Ja loput 25.5 prosenttia oli riippuvaisuussuh-teessa olevien viljeltävänä. Vuosien 1941 ja 1951 välisenä kymmenvuotiskautena väheni Canadan asuttujen farmien lukiunäärä noin 58,000. Mutta ,sitä vastaan voidaan todeta, että samana aikana lisääntyi asuttujen farmien pihta-alä 395,551 eekkerlHä. Se todistaa, että samaan aikaan kuin farmarien lukumäärä vähentyy muodostuvat Jälelle jäävät farmit entistä suuremmiksi. Se, eitä 7,435 farmia oli 1951 palkkalaisten hoidettavana on todistuksena siitä, että' ainakin mainittu määrä farmeja oli Joutunut kiinteimlstö-pankkiirien käsiin. Monet näistä farmeista on varsin suuria. Maatalouden yleinen suunta on että farmit vähenevät itäisissä maakunnassa mutta lisääntyvät iänsimaakun-nissa, '^.'•^y'' '•: Noin 17 prosenttia ; Canadan farmeista oli alle 70 eekkerin laajuisia Ja 19 prosenttia yli 400 eekkerin kokoisia. I PÄULi MÄl^lN/^^ aloitetulle ae ^^laillisia Fasistinen liike uhkaili myöskin sos.-dem. työläisiä, joita myöskin murhattiin ' ",• (Jatkoa) Sen jälkeen kun vasemmistolaiset kan<sinedtistajat oli maan peruslakeja rikkoen määrätty vangittavaksi, oli Suomen kansaneduskunta Jälleen — jo kolinan- i nen kerran älun toistakymmentä vuotta kestäneen itsenäisyyden aikana — vajaalukuinen tynkä-eduskujita.. saakka balUtas oli uuden ybdis-tyslain nojalla iakkaotanut myös paikallisia amniatUytadistykslä. Ja sosialidemokraateille sanottiin: Käin voi käydä teillekin ellette-anna perään ja laske lävitse uusia poikkeuslakeja. j Hallituksen valmistuttamia pöik-i keuslakiesityksiä oli kokonaista kah- • deksan kappaletta nimittäin tasavall a n suojelulaki ja sotatilalaki Jotka Mutta tällä kertaa ei tasavallan j o"vat kokonaan uusia lakeja sekä presidenttiä sen enempää kuin mui- \ esitykset valtiopäiväjärjestyksen, vaa-takaan porvariston edustajia tai edes j lilaih; kaupunldeh ja maalaiskuntien sosialidemokraatteja arveluttanut se. | kunnaUislaklen, painbvapausiain ja 13 Englannin uniota vaatii atomiasekieltoa • Wien. — Maailman Ammattiyhdistysten Liiton taholta tiedoitetaan, et-tä 13 Englannin ammattiliittoa. Joiden yhteinen jäsenmäärä on 3:800.000 henkeä ön hyväksynyt vuosikokouksissaan päätöksiä atomi- ja yetyäsei-deh kiellon puolesta. Näiden atomi- Ja vetyaseidcn kieltoa vaativien ammattillittojeh joukossa oh neljä maan viidestä Johtavasta ammattiliitosta: KulJetustyöläisten liitto, johon kuuluu 1.258,000 Jäsentä. Yhdistynyt konepajatyöläisteri liitto (jäseniä 810,000), Kansallinen kaivos-työlälsten liitto (jäseniä 669,000) Ja Kansallinen rautatieläisten liitto (jäseniä 378,000). ; Jouten on uutistiedofssä kerrottu, maanantaina Scvr Yorkissa kokoontuneessa aseistariisumiskonferenssissa on jö teihty viskejä ehdotuksia seka puolelta jettätorseltai Näitä ehdotuksia tutkittaessa tulee enne» muuta mieleen se tosiasia, että huolimatta siitä, kuinka suurta erciaj feri maiden ehdotusten ja esitysten välillä onkin, niitä ei ole ikuit^kaän tällä kiertää esU toisiHeen. Tämä puolestaan antaa toivoa siitä, että tällä kertaa voi-daäi » ottaa askel eteenpäin yleistä aseistuksen vähentämistä kohti. Jokatapauksessa on selvää, että maailman yleinen mielipide seuraa entisiä tarkemmin tämän aseistariisumiskonferenssin työtä ja osaa myög,' me saamme olla vakuuttuneita siitä, erottaa '"jyvät akanoista" / ja jvftää siitä omat johtopäätöksensä huolimatta siitä mitä mahdol-: lisia^iropagaridätemppuja yritetään käyttää tosiasiain salaamiseksi... ; i^yaikka saatujen uutistietöjeh mukaan nyt kokoontuneelle aseis-tariisumiskonferenssille, missä on edustettuna Britannia, Ranska, Yh-dysyailatj Neuvostoliitto ja Canada, on esitetty -erilaiset" ehdotukset kaikjuen suurvaltojen toimesta --- Canadan pidättyessä minkäänlaisten ehdotusten esittämisestä — .niin tosiasiassa käsiteltävänä on kal^i' pääehdotusta: Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton ehdotus. Britannian ehdotukset, vaikka ne poikkeavalkih vähän Yhdysyaltain eh-dotidisista, seuraavat kuitenkin melko läheisesti Yhdysvaltain hallituksen viitoittamaa linjaa, jonka mukaan tärkein ensi askel aseista-riisumista kohti olisi se, että Neuvostoliitto ja Yhdysvallat v vat "piirustuksia" sotilastukikphdistaan (mairiitsematta mitään ulkomailla olevista sotatukiasemista) ja että kummatkin maat suostuisivat Siihen, että näitä sotatukiasemia voitaisiin valvoa ja kontrolloida ilmalta, *Ranska on ehdottanut aseistuksen hetikohtaista vähentämistä, •jotta voitaisiin avustaa jälkeen jääneiden maiden teollisuuden ja maa- : talouden kehittämistä, Ranskan ehdotus bn tässä vaiheessa lälieinpä-nä- Neuv-ostoliittöa kuin Britannian ja Yhdys\'altain ehdotukset. ":^euvostoliitto puolestaan ehdottaa, kuten se menetteli jo viime toiililkuussa .Lontoossa pidetyssä aseistariisumiskonferenssissä, että ryhcjjfttäisiin puheista tekoihin, asevoimien todelliseen pienentämiseen]! p^.'euyostoliitoh ehdotukseen sisältyy länsifv-altojen, myös Yhdysvaltain kaikki arkaisemniat ehdotukset, että maailman johtavien maiden- asevoimat vähennettäisiin vissiin määrään, Samalla kertaa Neu-vostoliitto ehdottaa mahdollisimman tiukkaa kansainvälistä kontrol- , lia*jalvalvontaa. iMerkiliepantavaa myös on, että hyväksyessään nämä länsivaltojen aikaisemmat ehdotukset ja esitykset, Neuvc^toliitto muisti kantaansa atomiaseiden kieltämisen suhteen. Aikaisemmin 'Nii^^stoliitto vaati tiukasti, että atomiaseet on julistettava laitto-mi| c^; samanaikaisesti muun aseistuksen vähentämisen kanssa. Lon-' toort"aseistariisumiskonferenssissa tekemänsä "yllätysehdotuksen" yh-' teydessä Neuvostoliitto suostui länsivaltojen vaatimukseen siitä, että Neuvostoliiton nuoria vieraaiksi Ranskaan Kööpenhamina. — Dansk Ungdom-jarjestö on kutsunut kaksitoista yeriä-läistä nuorta vierailulle Tanskaan lokakuun alussa. Kutsutut, jotka kuuluvat Neuvostoliiton antifasistiseen nuorisojärjestöön, ovat suostuneet kutsuun. He tutustuvat parin viikon aikana Tanskan oloihin vierailemalla tehtaissa, kouluissa, valtion ja. kuntien laitoksissa ym. • ; ; että tämä eduskunta sääsi maalle lakeja, viöläpä perustasiain • muutoksia, joiden läpimenon liallltus oli turvannut kansanedustajien laittomilla vangitsemisilla. V Terrori oli lyönyt leimansa myös eduskunnan työskentelyyn. ' Nyt suoritettu • lainsäädäntätyö oli jatkoa sille kansalaLsvapauksien supistamiselle, joka oli alkanut yhdistyslain huonontamisella edellisen vuoden joulukuussa. Tästä laista, jonkano-jalla vuoden 1930 aikana ja lähinnä seuraavina vuosina lakkautettiin sato ja työväestön yhdistyksiä, olivat viime kädessä vastuussa sois. dem. kan- .sanedustajat. jotka bslttaln äänestyksistä pois jäämälläl osittain oikeiston . mukana äänestämällä tekivät mah-dclllseksi sen läplräendn,. Kalkkein rälkeimpäriä: tämä - ilmeni: äänestet-, taessa vasemmlstososialistien ehdotuksesta, että laki jätettäisiin lepäämään yli uusien vaalien. Sosialidemokraattien 59 edustajasta oli 3^ poissa äänestyksestä, ja jälellä olevat kolme äänestivät i: yhdessä vasemmistösosiallstlen Itanssä. Myöhemmin kävi selville että oikeiston edustajat olivat saaneet sosialidemokraatit antamaan perään uhkaamalla mm. suojeluskuntien ja sotilaspiirien aseellisella vallankaappauksella. Vaikka sosialidemokraattisen puolueen virallinen asenne vasemmLsto-saslalisteihln oli erittäin kielteinen ja vaikka sen taholta käytiin "kommunisminvastaista: taistelua" miltei yhtä kiihkeästi kuin porvaristonkin taholta, herätti yiidistymisvapaiiden-supistaminen sekä sos. dem. lelidis-tössä että puolueen jäsenten, keskuuj^; dessa kiivasta arvostelua. ; "Onko puolueellamme eduskunta ryhrnää vai ei?" tiedusteli "Suomen Sosialidemokraatti'' näiden tapahtu mien Jälkeen ja sos. dem--perusjär-jestöistä saapui kiukkuisia vaatimuk sla. että puolueen :,eduskuntarylimä ei saa anjtaa perään fasismin painos tukselle. Alkuvuodesta 1930 pidettyi sosialidemokraattien • puoluekokous esitti suurella enemmiistöllä saman vaatimuksen. Kevätkaudella 1930 sos dem.-edu&kuntaryhmä näytti, todella noudattavan näitä ohjeita. Yhdessä vasemmlstososialistien jä eräiden va-p^ amiellsimpicn porvareiden kanssa te teki tyhjäksi hallituksen yrityksen supistaa painovapautta ja edellä selostetussa huhtikuun välikysynyskes-kusteluisa se niin ikään äänesti, laittomuutta vastaan, ; Mutta heinäkuussa 1930 oikeiston painostus jälleen kiristyi. Fasistinen liike uhluiili myös sosialidemokraatteja. Pahoinpitelyjen muilutusten ja murhien ultriksi joutui myös sos. dem. työläisiä. Hallitus antoi 9. 7. uuden lainvastaisen määräyksen — kaikkien vasemmlstojärjestöjen :. hallussa olevien työväentalojen sulkemisesta ja vähän myöhemmin myös vasemmiston kaiken muunkin ioi-miiinan lopettamisesta. Keväästä ensin ryhdytään muiden aselajFen pienentämiseen yhteisten sopimusten, perusteella ja vasta sitten sen jälkeen atomi- ja muiden joukkotuhoaseiden hävittämiseen, Canadan osuus aseistariisumiskonferehssissa on tähän asti ollut melkoisen mitätön ja mieluumminkin kielteinen. YK:n päämajasta tulleiden tietojen mukaan Canadan edustaja, terveysministeri Paul Martinin kerrotaan saaneen "erittäin hyvän vaikutelman" Yhdysvaltain ehdot uksista,, mutta samalla hänen sanotaan ilmaisseen ajatuksen, että Canada on valmis harkitsemaan kaikkia h»-iä ajatuksia tässä aseistariisumiskonferenssissä. Eleistä tuntuu — jos aseistuksen vähentäminen on todella tavoitteena ja sitä ihmiskunnan eneiiimistöhäluaä^^ että tähän mennessä on Neuvostoliiton toimesta tehty käytännöllisempiä ehdotuk- ' siä aseistariisumisen hyväksi. Tästä johtuu, että ministeri Martinin tulisi tutkia niitä ennakkoluurottomasti ja antaa sitten ehdottoman tukensa niille ehdotuksille, mitkä todeHa tähtäävät siihen, että aseistusta voitaisiin hetikohtaisesti vähentää kansainvälisten sopimusten puitteissa. ; Ale emme suinkaan halua sanoa, etteikö Yhdysvaltain ehdotus sotavoimien turtnetuksitekemiseksi ja ilmakontrpllin järjestämiseksi olisi askel eteenpäin.' Olkoon meistä kaukana sellainen ajatus. Mutta jos tämä ehdotus tulisi, sataprosenttisesti 'h\-väksytyksi, niin se ei pienentäisi yhdelläkään miehellä, ei ainoallakaan tykillä eikä yhdelläkään lentokoneella minkään maan sotavoimia. Ja kuitenkin kansainvälinen jännitystilanne vaatii, että' asevoimien määrää vähennetään''' kaikkialla maailmassa. Juuri tässä niidessä on Neuvostoliiton ehdotus mielestämme käytännöllisempi sen vuoksi kun täytäntöön pantuna se todella vähentäisi heti eri maiden asemoimien vahvuutta ja huojentaisi vas-. laavassa määrässä niiden maiden kansanjoukkojen verotaakkaa. Tämän vuoksi tulisi teryeysministeri Martinin perehtyä yksityiskohtaisesti Neu\'ostoliiton ehdotuksiin ja antaa niille kannatuksensa, mikäli o.soittauluu. kuten me uskomme, että ne parhaiten auttavat hetikohtaista aseistirksen vähentämistä. painovapautta koskevan BL:n 16 luvun 24 n muuttamisesta. ' / Kaikkien näiden muutosten perusajatuksena oli — hallituksen perustelujen sanoja käyttääksemme — että "henkilöiltä, joiden valtakunnalU-nen ja yhteiskunnallinen epäluotettavuus on ilmeinen, joskaan heidän toimintansa ei aina olisi rangaistavissa, otetaan mahdollisuus toimia valtion ja kuntien tehtävissä". Kanta, Jota oli; sovellettii lukuisissa 1920-luyun "valtiopetosjutuissa",; . aiottiin; nyi; laillistaa" nimenomaisilla: lainihää-rä yksillä. Jo pelkkä epäluulo vallas-saolevalle luokalle vaarallisista mielipiteistä ; saattaisi aiheuttaa tärkeiden kansalaisoikeuksien menettämisen, .Esim. valtiopäiväjärjestyksen ja kunnallislakien muutoksiin tuli kohta, jonka mukaan vaalikelpoisuutensa menettäisi myös se, Joka "tarkoittaa tällaisen toiminnan (Kumouksellisen. P. M.) edistämistä tai tukemista, välillisesti • tai välittömästr'> - Lehtien lakkauttamisen takavarikoimisen syynä taas saattoi olla esim, se, että joku "oleellisia seikkoja salaten .,. esittää tai levittää tietoja tai lausumia, jptka ovat omansa saamaan aikaan sellaiS2n vaikutuksen kuin edellä (RL• 16:24 P. • M.) on sanottu", ja lakkauttaminen voitiin suorittaa' Jo ennen kuin tuomioistuin oli antanut asiasta päätöksensä, (Harvennukset p. M.), ^:'V:'.'..^.:^;;-;'•'..'••.':.'••. i-''-'- Arveluttavaa oli kalkkien näiden . lakien kohduilla se, että noiden ihmisten salaisten "tarkoitusten" ja lausumien laskemattomtan "vaikutuksen"' arvioiminen , jäi järjestys- ja hallintoviranomais- - teh ja vaalilautakuntien naielival-taisen harkinnan varaan. Vaali-kclpöisuuden riistämUestä - saattoivat pää,ttää paikalliset vaali- ; laotaknnnat Ja toimenpiteistä yhdistyksiä ]a sanomalehtiä vastaan . maaberrsi Ja nyös alemmat po-liislviraoomaiset. Tasavallan supjeluläin Ja sotatilalain mukaan taas tasavallan presidentti voisi sodan aikana tai "milloin valtakuntaa uhkaa välitön vaara tahi yleistä 'Järjestystä on huomattavasti häiritty taikka yleinen järjestys tai turvallisuus on vakavasti uhattuna" asetusteitse määrätä käytännöllisesti katsoen ' kalkista kansalaisvapauksista perustuslain säännöksistä riippumatta. Erltytsresti edellinen muodosti taantumuks^ills-ten valtionpäämiesten käsissä jatkuvasti uiikaamassa olevan r[ vaaran kautta koko piirieän 1930-luvun, vaikka sitä el sanottavasti ? käytettykään ennen kuin sodan kysymyksellä vuonna 1939. ';• - >''^^';';,^.'•'• Tasavallan presidentti, Svinhufvudin hallitus ja lapuaniiike painostivat kilvan eduskuntaa - näiden poikkeuslakien hyväksymiseeri, •. Ja uhkaukset, väkivalta ja yleineti terrorin Ja hysterian tunnelma välkiittlyat. Suomen kansaneduskunnassa nähtiin sellainen ehnehktinluma-ton näytelmä, että kukaan ei aset-tanut enää kysymyksenaiaiseksi. oliko kansalaisvapauksia suplsiet-tava. JBrtmieUsyyttä esiintyi ainoastaan siitä, kuinka paljon ja millä tavalla niitä supistettaisiin. Sosiaiidemokraatitkiii saatiin jälleen suostutteliUlla ja uhkauksilla kulkemaan virran mukana. He olivat valmiita hyväksymään ns. "Kivimäen linjan" välitysehdotuksen. . Omituista historian ironiaa, että pääminlsitsri Svinhufvud täissä vaiheessa oikeastaan pelasti sos. dem.- eduskuntaryhmän kunnian — tai sen,' mitä siitä oli jälellä;: Tyytymättä "Kivimäen linjaan" hän löi eduskunnassa nyrkkiä pöytään hallituksen esitysten sanaista sanaan hyväksymisen puolesta ja sai kaikki porvarilliset ryhmät taipumaan. Va-paamiclisimpien porvarillisten edustajien "taivuttamisessa" näyttelivät jälleen tärkeää osaa uhkaukset kaikista kauheuksista, joita oli odotettavissa, jos hallituspula sillä hetkellä pääsisi syntymään. Sosialidemokraatit äänestivät tämän; jälkeen kaikkia lakiesityksiä vastaan jä saivat peiiisr tuslain luontoiset tasavallan suojelu-latn •valtiopäiväjärjestyksen muu-a- pomiiua : i h t n i g j ä n n läliän fjiffffffiffiä:' aff*^' kirjigijttftnut aton)^^ vetoomuksen. ElokBW>> 9, |>ä|v<iän mennesiä oli ällefclrjioituksla kerätty kaikkiaan 655,963 811 Ja kamppalla, joki aloitettiin tam-l mlfcuon: 19. pnä 1955. on vielä oteissa maissa täydessä käynnissä: • V Nyt jo on kerätty 173 mii Joo- V naa aUekirjoitnsta enemmän koin kerättiin Takiloiman vetoomukseen, Sfainittakoon, että Japanissa on kerätty ^ 32 milj. allekirjoi-turta Ja Italiasta.,IZ miljoonaa, vaikkaVciJssä maissa kiamppaila on vielä täydessä käynnissä. 3k Pienen matkustaji meni laivan rcjmails »än näköisen naisen; "Odctätteko kuiit hän? ; "Jumalani", valitti Iseko sekin ylös.".. tosehdotuksenlykätyksl yli vaalien. . •Nyt pii aika Jälleen presidentti Relanderin ..puuttua asiään. Hän hajoitti eduskuiman ja julisti uudet vaalit. vToisih kuin vuoden 1924 ha-jöituksessa ei nyt.ollut kysymys eduskunnan saattälnisesta'. täysilukuiseksi vaan siitä, että tynkäeduskuntakin oU vielä ijarruttänut ^nsalaisvapaukslen supistamista: vv--^v':''' '^' .•' • ' C •: Vaaliteiröri vuonkta 1930 olisi sinänsä laajan, 'tntkimaskeit aihe. Siinä oli^ keskityttävä erityisesti neljään ryhmän, jotkk kokin tahollaan miutta kaikki hyvässä yh- V {teisynimäiTyksessä I^ J o Ittivat ' laittomuutta ;^J^ lyttäinistä: ke olivat taisavallan presidentti Ja hallitus sekä näiden alaiset viranomaiset,' kokoomuspuolue/ ja ,mniden; porvarilUsteh ryhmien oUceistolaisimmat ainekset, lapuaniiike varsinaisen kar-keistyön suorittajana ja työnantaja ja rahamiespiirit taloudJelli-sella painostuksella ja työmaater-rorilla yleistä laittomuutta tuke- . massa. Muutama välähdys tästä "lain vartijoiden" yhteispelistä laittomuuden ja porvarilllseh vaalivoiton hyväksi. Uusi Suomi ja eräät muut oikeistolehdet alkoivat esittää sellaisia vaatimuksia, että valtiopäivä järjestyksen rnuutoksia biisi sovellettava jo näis^ vaaleissa, vaikka ko, lakiesitys ei ollut vielä voimassa vaan äänestetty yli vaalien, .-''"^•.:':''.-.'-•: Hallitus ja tasavallan presidentti asettuivat samalla kannalle, -ja 18. .7, maaherroille lähetettiin kiertokirje, jossa määrättiin, että kaikki vasem-mistotyöväen vaalitoiminta oli pbliisi-toimenpitein estettävä -^määräys, joka cli kiistattomasti jähivastairien, • Lapuaniiike esitti jyrkän väatiniiik-sen kaikkien . porvärlliisten puolueiden yhteisestä vaaliliitosta, Kokbö- Yli 100,000 henkilöä bn VieraiUut Saskatchewänin; Natural History-museossa' Reginassa .sen jälkeen kun se avattiin viime toukokuussa. Se on ohilstettu . . . "Niiden uranuurtajäin kunniaksi, jotka ovat tulleet monesta eri maasta asettuen asumaan Canadan tähän osaan: Kunnianosoitus heidän näkemykselleen, raadannalleen ja urheudelleen, mikä bn antanut niin paljon Saskatchewanille ja koko tälle maalle." muspuolueen. innokk tjallaihen vaaliliito reissä saatiinkin aika tava vaaleissa vähint edustajapaikoista, mu lapuaniiike uhkasi ut teoilla. ; , ;; : PorvarlUis-enemn : lilautaknnnat tukii kimyksiä poistama! loista InkoisUla i satoja työlälsvaUtsij mistososlalisteja ja kraatteja — fcommu ; laeissa ei ollut.mitj laiselle menetetylle. Lukuisat työnantajj ineh Lukolta saamien kaisestl työläistään tyi uhalla Jäämään pois mään .väaliotteensa ty riin jne. r Mielialojen • erotettiin "kommunisi nistnla suosivia" työläi tassa eri työpaikoilta. Vihtori Kosola oli, maan yleisradiossa uh lapuaniiike tulee estä; mielenilmaisun, jossa tavalla tai toisella es luepyy teissä". Käytär pah tui siten, että san kä kirjoittivat terrori muutta vastaan, saat ja : taloudellisilla' pa perääntymään yleiselli iaittomuusllnjalle. lal lesta taistelevia julki löitä pakotettiin eroan-joukkoja lähetettiin h: slalidemokraattien vax kyyditsemääri' työläist henkilöitä jne. Avoin ja uhkailua harjoitettii väliäkin mm.' asetta: paikkakunnilla lapua roristirj'hmiä . vaallpai syyteen ja peloittelei pois äänestyspaikoilta. Saman painostuksen daän lukea' myös sei: lehtien uhkaayat kir esim. seuraava lainaus men" eräästä artikelis "Kaikki yritykset l: porvarillisia voimia, jo taan aseman pelastami vataiheuttairiaan levot kistjTnistä, jcsta taas räuKseiia. ärvaamattpm syntyminen." — Luku' salainen käsitti noihin laisten uhkausten tark väkiyallahtöil^ ja ase kaappauksen uhkaa. Terrori vaalien tulos n [ jä juuri oikeiston vaa kaiseksi, yVasemmistot ehdokaslistojen puutta mokraattien vaaliliitot neet voimakkaasti mutta niiden saama ed kuitenkin — enffinimäis sikamärisen eduskunna käeduskuntia lukuunot edustajaa vaille ratkais sosialidemokraattia ja : ta edustajaa. Lokakuun 20 päiväni uusi eduskunta hyväksy mään jätetyt polkke kaikkien porvarillisten tävaikutuksellar ' :; Samaan aikaan . ku "rajoitetulle demokratia tiin "laiUlsia puitteita" oikeisto jo kaksiin se un vaaleihin. Joissa pikeu määräysvalta varmistet lukuun kunnallisvaaleih 1931 presidentinvaaleihi : (Jatkuu) Joillakin hyvillä, naapureilla oh ta pana puhua "pohjolan klvlpuutar-hasta". kun halutaan korostaa, että meillä nikkeiikyläläisillä, ön! ainakin omiksi tarpeiksi kallioita, ja : Jdvisiä mäkiä. . ••''•'y7:'-•',;,- .•,';'^:' Suoraan sanoen, meissä ihmisissä on se hyvä puoli — Ja se on todella hyvä puoli -r- että me olemme vähän ylpeitä omasta kotipaikastamme. Tämä "paikkakuntapatriptismi", jota on toisinaan aiheettomasti yritetty mustata, on todella hyvä, sillä se kannustaa meitä yksityisesti ja"yhteisesti toimimaan omien kotikontujemme, oman kylämme tai kaupunkimme kunnostamiseksi ja parantamiseksi niin, että voimme siltä todella olla ylpeitä. Tällaisenaan, säädyllisyyden rajoissa pysyen, "palkkakuntapatrib-tismi" on hyve, liman sitä. emme paljoakaan yälittäisl esimerkiksi siitä, kuinka. kehno hallituskomento kunnassamme on. ellemme haluaisi pitää kaupunkiamme, kuntaamme tai kyläämme "yhtenä parhaana pallikaha," tässä matoisessa maailmassa; Kernaasti slL<; suomme sen, että tosta. Montrealista ja muualta Sud-buryyn vierailemaan- tulevat l^nsa-laisemmebmaksu^^ t sellaisen : kannan— tosin virheellisen. täältä Sud-burysta päin katsottuna — että ki^ nen. kallioinen ja nokinen "pohjolan kivipuutarha", Sudbury, ei ole heidän kotipaikkakuntiinsa verrattava ihantola" Suomme heille tämän ilon-ja nautinnon sitäkin suuremmalla syyllä kun piemme itsekin, Jumala paratkoon toisinaan syyllistyneet olettamukseen, että Sudbury on paras paikka koko suuressa Canadan maassa — jos .el oteta ..huomioon Lockerbyta. Trout Laken . rannalla! , Kaiken ylläolevan perusteella meif-le nlkkelikyiäkisille annettaneen, anteeksi. Jos,\nyt- pullistelemme vähän rintojamme Ja; sanomme, ettei tänne tarvitse Jänkklturistlen tulla sukset auton katolla' heinäkuussa, sillä puheet "pohjolan, kukkatarhasta" ja "banaardiTä^ykkeestä"OTät osoittautuneet melko hyvin paikkansa pitä-viksl. :. ' ^ r--.-.-. Tässä päivänä muutamana 'toimeenpani Sudburyn puutarhurien yhdistys Vancouverista, WlndsorIsta, Tbron-1 kilpailun siitä, 'kenellä on parhaat puutarhat, komeimmat nurmikot Ja ihanimmat kukkaistutukset pihoissaan. ' .,v Ja tämän kilpailun yhteydessä todettiin mm., että John Mäehpäärl farmilla Waters Townshipissä, juuri . Copper Cllffin länslptioiella, on tänä kesänä kasvatettu-komeita "vesimeloneja", joita ei "kirjojen ja kansien mukaan voida näin pohjoisessa kasvattaa ! Totta" tietysti on,' että tänä vuonna oli ppikkeukseilisen lämmin kesä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että Sudbuiyssa kasvaa tietysti suomalaisen farmilla hyvien omenain Ja päärynäin rinnalla myös vesimeloo-nejä. • •• '' Muuten siviunenneh sanoen hy\;in tunnetut kansalaisemme mr, ja mrs. William Oja Crelghtonista voittivat taas mainitussa kilpailussa J. A. La-bergen pokaalilta parhaasta kukkapi-hasta yli 50 jalan iotln sarjassa ja mrs, L. Puro voltti Cochrane Dun-löp liikkeen'pokaalin parhaasta puu-tarhalotista alle 50-jalanlottien sarjassa:. • • • •;'' , Allekirjoittanut, vaikka ci olekaan koskaan ollut tilaisuudessa tällaiseen kilpailuun osallistuakseen, on kuitenkin saanut sen verran "puutarhakär-päsen pistoja, että osaa ahtaa arvon ainakin toisten työlle ja menestymiselle, vaikka el itse siihen pystyisikään. Sydämellinen oimittekuhme siis niUle, JoUla nyt oli menestystä näissä kilpailuissa Ja jatkuvaa innostusta Ja tarmoa niille, -joMen työ vielä "köykäisekst hava Ja kuten ylläolevasta n sudburylalsten ei tarvitsi kä mitään selityksiä £ jotkut vieraamme puhi jolan kivipuutarhasta" kimme mustia kallioita ; Me olemme, kuten, sai kukka- ja kasvinäyttel Totta puhuen me tyki kenlaisista näyttelyistä, täi toisella tähtää edis Mutta pn joltakin "näyttelyltä", joiden sy kitystä emme voi päämj vuoksi käsittää. Mainittakoon tässä äsk ranäyttely. Sanottako tenkin kalkkien väärinkä tämiseksi että meillä < kcirä ja me tykkääm Meillä ei liioin ole mitää koiranäyttelyäkään vasta Mutta kun sanomaleh tään oikein kuvien kans iakiri koiranäyttelyssä ensimmäinen palkinto" r ra sen ja sen omlstamallf tä. että sUlä oli "pisin tämä' mielestämme yhtä töntä kuin surrealistinen Tahatkertaa mlelulmmi katsomaan huohoin^mlnk puutarhaa, kukkaplhaa koa, kuin sellaista "koi missä mitataan sekarotu! hännän pituutta,— Kär
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 1, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-09-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550901 |
Description
Title | 1955-09-01-04 |
OCR text |
:'Sivu2:--' TorstaJna, syyskuun 1 p. -~Thui-sday, Sept.
MJ
Olgan af ItoftlsbCanarite^
lililtsbeiS «, »J7; Auttoorizcd
w « i ^ ^ tfae
Qllice Dq»rtaient, Ottawa, Pub-
UflbiRt ttuiee veeUy: Tuesdajrs,
llttBvdayB asi^ SatHrdayB Vapaus
I^lJdiii» Company Ltd., at 100-102
Elm 6t. Sudbiiry, Ont. Canada
Tielephonee: BUB. Office 06, «.42e4:
EOitorial Office 06.4-4265. Manager
E. öufaBl, «dJtor W. EfeJund. MaJlJftg
addresa; Sojt 69. Sudbuiy. OrxiAilo.
Advertising rates upon applicatlon.
Translatio» free of chai^e.
TILAUSHINNATc
Canadaasa: 1 vkJ-JX» 6 IA. 8,75
3'.tt.^255
nidyBvaUoiBsa: 1 vk. 8J00 6 kk. «O
Suomessa: 1 vk. 8J50 6 kk. 4,75
1
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
John Moire Tororitos täyttää tänään,,
s^T^kuun^
: yndymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin. /
lar 1;^
mm
mm
»ib
l i
i i
^^^^^^^^
aithurilaisia khtemme tilaajia, lukijoita ja ystäviä haasteryntäyskani-panjao
aloittamisesta, lehtemme toimitus haluaa korostaa, (että '•silloin
ÖhtaqtUVa kun rauta oh kuuma". Tässä yhteydessä ori muistettava,,
että pcntirthurilaiset suomalaiset eivät aloittaneet tätä kampanjaa;
\^|huyin vuoksi". Tutkittuaan asiaa he havaitsrvat, että lehtiliik-k^
mnie |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-09-01-04