Vapaus, September 1, 1955

              :'Sivu2:--' TorstaJna, syyskuun 1 p. -~Thui-sday, Sept.
MJ
Olgan af ItoftlsbCanarite^
lililtsbeiS «, »J7; Auttoorizcd
w « i ^ ^ tfae
Qllice Dq»rtaient, Ottawa, Pub-
UflbiRt ttuiee veeUy: Tuesdajrs,
llttBvdayB asi^ SatHrdayB Vapaus
I^lJdiii» Company Ltd., at 100-102
Elm 6t. Sudbiiry, Ont. Canada
Tielephonee: BUB. Office 06, «.42e4:
EOitorial Office 06.4-4265. Manager
E. öufaBl, «dJtor W. EfeJund. MaJlJftg
addresa; Sojt 69. Sudbuiy. OrxiAilo.
Advertising rates upon applicatlon.
Translatio» free of chai^e.
TILAUSHINNATc
Canadaasa: 1 vkJ-JX» 6 IA. 8,75
3'.tt.^255
nidyBvaUoiBsa: 1 vk. 8J00 6 kk. «O
Suomessa: 1 vk. 8J50 6 kk. 4,75
1
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
John Moire Tororitos täyttää tä­nään,,
s^T^kuun^
: yndymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin. /
lar 1;^
mm
mm
»ib
l i
i i
^^^^^^^^
aithurilaisia khtemme tilaajia, lukijoita ja ystäviä haasteryntäyskani-panjao
aloittamisesta, lehtemme toimitus haluaa korostaa, (että '•sil­loin
ÖhtaqtUVa kun rauta oh kuuma". Tässä yhteydessä ori muistet­tava,,
että pcntirthurilaiset suomalaiset eivät aloittaneet tätä kampan­jaa;
\^|huyin vuoksi". Tutkittuaan asiaa he havaitsrvat, että lehtiliik-k^
mnie<w tuottanut k^ aikana $3,120 tajipion ja tu­livat
siihen lopputulokseen, että taloustappion tielle on päntaya heti
sulkUj ja että tämä sulku saadaan parhaiten haasteryntäyksen avulla.
^ n^^ olisi vvoitu
paljoakaan pidemmälle lykätä.
V tietysti saamme kuulla ii^ristelyäkinsiitä^
: ; Ijikelautokseiu ^'voittoa: tuottava" yrityis. Tässä yhteydessä bn kui-i
t^^ irorostettava, sitä tosiseikkaa, 'että Vapaus voisi; olla "voittoa
tuottava" liikelaHbis, jos se sitä haluaisi -r^ miutta siiloin se ei olisi
enää työläisten, farmarien ja riitiidenpikkueläjie^^^
r kaiÄattaja^ Tos että :^iain riykyi*llään öliessa
täll^ mantereella ei ole, eikä voikaan olla yhtään ainoata työväen-lehte^
irmikä; olisi pohjalla, puhu-inaäakaan
nyt siitä, että ne olisivat voittoa tuottavia laitoksia. Asial­lisesti
voidaan mennä vieläkin pidemmälle: Tämän mantereen sano-
^^^^^ ; että idealististen miljbnäärienkiri tuke-ma£
itsenäiset lehdet, jotka ovat kieltäytyneet kumartamasta kaikki-räifiaan
dollarin edessä, ovat joutuneet ylipääsemättöiriiin finänssi-y^
irvaiBeuksiih, kuten t^ PM-lehdelle; New:Yorkissa.
; Koko tällä riiantereella ei siis ole kiitos ä
yall^"^ai»mall^ ei joutuisi vuo-sit^
in vetoamaan lukijainsä erikoisapuun., Jotkut näistä työväen-
; lehdistä järjestävät^^J^ kaksikin erikoiskeräystä vuodessa: lalous-
;^ on ainoa lehti, kiitos siitä kan-natlajajoukkdjen
uutteruudelle ja jatkuvalle ponhistelulie, minkä
• d tarvitse joka vuosi keräyskampanjoita jät-jestää. %
!; Mutta kuten tiedetään, Vapaus ei saa suurpääoman rahoilla val­mistettua
ja käännettyä "toimitusapua", kuten saavat eräät muut
.;. äehdet, jotka mahdollisesti kysyvät tekopyhästi, että miksi ette tule
toimeen, kuten nekin tulevat! Päinvastoin tiedetään, että kylmän ,
•'• sodan riehuessa on valtiovallankin taholta harjoitettu myös talou-
• delfista painostusta työväenlehtiäj Vapauttakin, vastaan, samalla kun
kaikkein mustimmat poliitikot — kuten toryjohtaja eversti Drew —
ov^ pyytämällä pyytäneet poliittisia ilmoituksia ''kommunistivastai-sill^"
lehdille. . . V ' ' • : :V.;/:.:..;-,v>-
J*Vapaus luonnollisesti voisi mennä samaan kurjuuteen niiden leh-tfen
kanssa, joiden puolesta ja hyväksi eversti Drew on vetoomuksia
tefhnyt suuren rahan miehille, mutta se tarkoittaisi sanavapauden lop­pua
täkäläisille maanniiehillemme. '
; :1 Me uskomme, että suuri^^^
\ me^toivoo, että täällä oliai ainakin yksj suomenkielinen uutislehti,
jot| ei ole millään tavoin sidottu suurpääoman nuottaan. Me uskom-mejthyös,
että täkäläiset maanmiehemme ja naisemme ovat valmiit
, luopumaan siitä rahasummasta, minkä lunnaina sanavapaus heille, on.
Sifcsi rohkenemme toivoa, että portarthuriläisten tavoite, ?5,000,
tulee täytetyksi ja ylitetyksi. Mutta sitä ei saada yksinomaan hyyällä
taidolla. Siihen vaaditaan päättävää toimintaa järjestöissämme ja
its^obtaista uhrautuvaisuutta.
j * Keskiistelkäamine tästä haastekampanjasta järjestöosastoissa ja
seuroissa! Tehkäämme lahjoituksia vointimme mukaan ja innoitta-
•kaaoune toisia menettelemään samoin! 'Hankkikaamnie yhteisvoi-
'min Vapäu tarkoittaa sitä, että."kar-lut'^
tarkoitetaan Vapauden kimpusta taas pitkäksi ajaksi!
»mm
iAJseistariisumiskonferenssin istunto
VUOKRAVILJELYKSET VMS.
SELLAISET CANADASSA
Kysymys: Minä haluaisin tietää mi­ten
suuri osa Canadan farmareista oh
eräänlaisessa torpparin asemassa, mi­kä
merkitsee sitä. että he eivä,t omista
viljelemiään farmeja, vaan ovat vuok-rayiljelijöiaä,
osaviljelijöinä yms. sel­laisissa
suhteissa. — Toisen farmin
hoitaja.
Vastaus: Vuonna 1951 toimitetun
väenlaSkun yhteydessä todettiin Ca-nadassa
olleen silloin kaikkiaan 623,
091 asuttua farmia,. Joista 481,447 oli
omistajiensa asumia eli 77^7 prosent­tia.
Loput 22.73 . prosenttia jaettiin
tilastoissa kahteen ryhmään Ja 21,53
prosenttia oli Joko osaomistajain tai
vuokra^jäin viljelemlä Ja 15 prosent­tia
eli 7,435 farmia oli palkkalaisten
hoitamia.
Vuonna 1951 oli 74.5 ppos. farmien
maista omistajainsa hallussa Ja loput
25.5 prosenttia oli riippuvaisuussuh-teessa
olevien viljeltävänä.
Vuosien 1941 ja 1951 välisenä kym­menvuotiskautena
väheni Canadan
asuttujen farmien lukiunäärä noin
58,000. Mutta ,sitä vastaan voidaan
todeta, että samana aikana lisääntyi
asuttujen farmien pihta-alä 395,551
eekkerlHä. Se todistaa, että samaan
aikaan kuin farmarien lukumäärä vä­hentyy
muodostuvat Jälelle jäävät
farmit entistä suuremmiksi.
Se, eitä 7,435 farmia oli 1951 palk­kalaisten
hoidettavana on todistukse­na
siitä, että' ainakin mainittu määrä
farmeja oli Joutunut kiinteimlstö-pankkiirien
käsiin. Monet näistä far­meista
on varsin suuria.
Maatalouden yleinen suunta on että
farmit vähenevät itäisissä maakun­nassa
mutta lisääntyvät iänsimaakun-nissa,
'^.'•^y'' '•:
Noin 17 prosenttia ; Canadan far­meista
oli alle 70 eekkerin laajuisia Ja
19 prosenttia yli 400 eekkerin kokoisia.
I
PÄULi MÄl^lN/^^
aloitetulle ae
^^laillisia
Fasistinen liike uhkaili myöskin sos.-dem.
työläisiä, joita myöskin murhattiin
' ",• (Jatkoa)
Sen jälkeen kun vasemmistolai­set
kan<sinedtistajat oli maan pe­ruslakeja
rikkoen määrätty van­gittavaksi,
oli Suomen kansan­eduskunta
Jälleen — jo kolinan- i
nen kerran älun toistakymmentä
vuotta kestäneen itsenäisyyden
aikana — vajaalukuinen tynkä-eduskujita..
saakka balUtas oli uuden ybdis-tyslain
nojalla iakkaotanut myös
paikallisia amniatUytadistykslä.
Ja sosialidemokraateille sanottiin:
Käin voi käydä teillekin ellette-anna
perään ja laske lävitse uusia
poikkeuslakeja.
j Hallituksen valmistuttamia pöik-i
keuslakiesityksiä oli kokonaista kah-
• deksan kappaletta nimittäin tasaval­l
a n suojelulaki ja sotatilalaki Jotka
Mutta tällä kertaa ei tasavallan j o"vat kokonaan uusia lakeja sekä
presidenttiä sen enempää kuin mui- \ esitykset valtiopäiväjärjestyksen, vaa-takaan
porvariston edustajia tai edes j lilaih; kaupunldeh ja maalaiskuntien
sosialidemokraatteja arveluttanut se. | kunnaUislaklen, painbvapausiain ja
13 Englannin uniota
vaatii atomiasekieltoa
• Wien. — Maailman Ammattiyhdis­tysten
Liiton taholta tiedoitetaan, et-tä
13 Englannin ammattiliittoa. Joi­den
yhteinen jäsenmäärä on 3:800.000
henkeä ön hyväksynyt vuosikokouk­sissaan
päätöksiä atomi- ja yetyäsei-deh
kiellon puolesta.
Näiden atomi- Ja vetyaseidcn kiel­toa
vaativien ammattillittojeh joukos­sa
oh neljä maan viidestä Johtavas­ta
ammattiliitosta: KulJetustyöläisten
liitto, johon kuuluu 1.258,000 Jäsentä.
Yhdistynyt konepajatyöläisteri liitto
(jäseniä 810,000), Kansallinen kaivos-työlälsten
liitto (jäseniä 669,000) Ja
Kansallinen rautatieläisten liitto (jä­seniä
378,000).
; Jouten on uutistiedofssä kerrottu, maanantaina Scvr Yorkissa ko­koontuneessa
aseistariisumiskonferenssissa on jö teihty viskejä ehdo­tuksia
seka puolelta jettätorseltai Näitä ehdotuksia tutkittaessa tulee
enne» muuta mieleen se tosiasia, että huolimatta siitä, kuinka suurta
erciaj feri maiden ehdotusten ja esitysten välillä onkin, niitä ei ole
ikuit^kaän tällä kiertää esU
toisiHeen. Tämä puolestaan antaa toivoa siitä, että tällä kertaa voi-daäi
» ottaa askel eteenpäin yleistä aseistuksen vähentämistä kohti.
Jokatapauksessa on selvää, että maailman yleinen mielipide seuraa
entisiä tarkemmin tämän aseistariisumiskonferenssin työtä ja osaa
myög,' me saamme olla vakuuttuneita siitä, erottaa '"jyvät akanoista" /
ja jvftää siitä omat johtopäätöksensä huolimatta siitä mitä mahdol-:
lisia^iropagaridätemppuja yritetään käyttää tosiasiain salaamiseksi...
; i^yaikka saatujen uutistietöjeh mukaan nyt kokoontuneelle aseis-tariisumiskonferenssille,
missä on edustettuna Britannia, Ranska, Yh-dysyailatj
Neuvostoliitto ja Canada, on esitetty -erilaiset" ehdotukset
kaikjuen suurvaltojen toimesta --- Canadan pidättyessä minkään­laisten
ehdotusten esittämisestä — .niin tosiasiassa käsiteltävänä on
kal^i' pääehdotusta: Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton ehdotus. Bri­tannian
ehdotukset, vaikka ne poikkeavalkih vähän Yhdysyaltain eh-dotidisista,
seuraavat kuitenkin melko läheisesti Yhdysvaltain halli­tuksen
viitoittamaa linjaa, jonka mukaan tärkein ensi askel aseista-riisumista
kohti olisi se, että Neuvostoliitto ja Yhdysvallat v
vat "piirustuksia" sotilastukikphdistaan (mairiitsematta mitään ulko­mailla
olevista sotatukiasemista) ja että kummatkin maat suostuisi­vat
Siihen, että näitä sotatukiasemia voitaisiin valvoa ja kontrolloida
ilmalta,
*Ranska on ehdottanut aseistuksen hetikohtaista vähentämistä,
•jotta voitaisiin avustaa jälkeen jääneiden maiden teollisuuden ja maa- :
talouden kehittämistä, Ranskan ehdotus bn tässä vaiheessa lälieinpä-nä-
Neuv-ostoliittöa kuin Britannian ja Yhdys\'altain ehdotukset.
":^euvostoliitto puolestaan ehdottaa, kuten se menetteli jo viime
toiililkuussa .Lontoossa pidetyssä aseistariisumiskonferenssissä, että
ryhcjjfttäisiin puheista tekoihin, asevoimien todelliseen pienentämi­seen]!
p^.'euyostoliitoh ehdotukseen sisältyy länsifv-altojen, myös Yhdys­valtain
kaikki arkaisemniat ehdotukset, että maailman johtavien mai­den-
asevoimat vähennettäisiin vissiin määrään, Samalla kertaa Neu-vostoliitto
ehdottaa mahdollisimman tiukkaa kansainvälistä kontrol-
, lia*jalvalvontaa. iMerkiliepantavaa myös on, että hyväksyessään nämä
länsivaltojen aikaisemmat ehdotukset ja esitykset, Neuvc^toliitto
muisti kantaansa atomiaseiden kieltämisen suhteen. Aikaisemmin
'Nii^^stoliitto vaati tiukasti, että atomiaseet on julistettava laitto-mi|
c^; samanaikaisesti muun aseistuksen vähentämisen kanssa. Lon-'
toort"aseistariisumiskonferenssissa tekemänsä "yllätysehdotuksen" yh-'
teydessä Neuvostoliitto suostui länsivaltojen vaatimukseen siitä, että
Neuvostoliiton nuoria
vieraaiksi Ranskaan
Kööpenhamina. — Dansk Ungdom-jarjestö
on kutsunut kaksitoista yeriä-läistä
nuorta vierailulle Tanskaan lo­kakuun
alussa. Kutsutut, jotka kuu­luvat
Neuvostoliiton antifasistiseen
nuorisojärjestöön, ovat suostuneet
kutsuun. He tutustuvat parin viikon
aikana Tanskan oloihin vierailemalla
tehtaissa, kouluissa, valtion ja. kun­tien
laitoksissa ym. • ; ;
että tämä eduskunta sääsi maalle la­keja,
viöläpä perustasiain • muutoksia,
joiden läpimenon liallltus oli turvan­nut
kansanedustajien laittomilla van­gitsemisilla.
V Terrori oli lyönyt leimansa
myös eduskunnan työskentelyyn. '
Nyt suoritettu • lainsäädäntätyö oli
jatkoa sille kansalaLsvapauksien su­pistamiselle,
joka oli alkanut yhdistys­lain
huonontamisella edellisen vuoden
joulukuussa. Tästä laista, jonkano-jalla
vuoden 1930 aikana ja lähinnä
seuraavina vuosina lakkautettiin sa­to
ja työväestön yhdistyksiä, olivat vii­me
kädessä vastuussa sois. dem. kan-
.sanedustajat. jotka bslttaln äänestyk­sistä
pois jäämälläl osittain oikeiston
. mukana äänestämällä tekivät mah-dclllseksi
sen läplräendn,. Kalkkein
rälkeimpäriä: tämä - ilmeni: äänestet-,
taessa vasemmlstososialistien ehdo­tuksesta,
että laki jätettäisiin lepää­mään
yli uusien vaalien.
Sosialidemokraattien 59 edus­tajasta
oli 3^ poissa äänestyksestä,
ja jälellä olevat kolme äänestivät
i: yhdessä vasemmistösosiallstlen
Itanssä. Myöhemmin kävi selville
että oikeiston edustajat olivat
saaneet sosialidemokraatit anta­maan
perään uhkaamalla mm.
suojeluskuntien ja sotilaspiirien
aseellisella vallankaappauksella.
Vaikka sosialidemokraattisen puo­lueen
virallinen asenne vasemmLsto-saslalisteihln
oli erittäin kielteinen
ja vaikka sen taholta käytiin "kom­munisminvastaista:
taistelua" miltei
yhtä kiihkeästi kuin porvaristonkin
taholta, herätti yiidistymisvapaiiden-supistaminen
sekä sos. dem. lelidis-tössä
että puolueen jäsenten, keskuuj^;
dessa kiivasta arvostelua. ;
"Onko puolueellamme eduskunta
ryhrnää vai ei?" tiedusteli "Suomen
Sosialidemokraatti'' näiden tapahtu
mien Jälkeen ja sos. dem--perusjär-jestöistä
saapui kiukkuisia vaatimuk
sla. että puolueen :,eduskuntarylimä ei
saa anjtaa perään fasismin painos
tukselle. Alkuvuodesta 1930 pidettyi
sosialidemokraattien • puoluekokous
esitti suurella enemmiistöllä saman
vaatimuksen. Kevätkaudella 1930 sos
dem.-edu&kuntaryhmä näytti, todella
noudattavan näitä ohjeita. Yhdessä
vasemmlstososialistien jä eräiden va-p^
amiellsimpicn porvareiden kanssa
te teki tyhjäksi hallituksen yrityksen
supistaa painovapautta ja edellä se­lostetussa
huhtikuun välikysynyskes-kusteluisa
se niin ikään äänesti, lait­tomuutta
vastaan, ;
Mutta heinäkuussa 1930 oikeis­ton
painostus jälleen kiristyi. Fa­sistinen
liike uhluiili myös sosiali­demokraatteja.
Pahoinpitelyjen
muilutusten ja murhien ultriksi
joutui myös sos. dem. työläisiä.
Hallitus antoi 9. 7. uuden lain­vastaisen
määräyksen — kaikkien
vasemmlstojärjestöjen :. hallussa
olevien työväentalojen sulkemi­sesta
ja vähän myöhemmin myös
vasemmiston kaiken muunkin ioi-miiinan
lopettamisesta. Keväästä
ensin ryhdytään muiden aselajFen pienentämiseen yhteisten sopimus­ten,
perusteella ja vasta sitten sen jälkeen atomi- ja muiden joukko­tuhoaseiden
hävittämiseen,
Canadan osuus aseistariisumiskonferehssissa on tähän asti ollut
melkoisen mitätön ja mieluumminkin kielteinen. YK:n päämajasta
tulleiden tietojen mukaan Canadan edustaja, terveysministeri Paul
Martinin kerrotaan saaneen "erittäin hyvän vaikutelman" Yhdysval­tain
ehdot uksista,, mutta samalla hänen sanotaan ilmaisseen ajatuksen,
että Canada on valmis harkitsemaan kaikkia h»-iä ajatuksia tässä
aseistariisumiskonferenssissä.
Eleistä tuntuu — jos aseistuksen vähentäminen on todella ta­voitteena
ja sitä ihmiskunnan eneiiimistöhäluaä^^ että tähän men­nessä
on Neuvostoliiton toimesta tehty käytännöllisempiä ehdotuk- '
siä aseistariisumisen hyväksi. Tästä johtuu, että ministeri Martinin
tulisi tutkia niitä ennakkoluurottomasti ja antaa sitten ehdottoman
tukensa niille ehdotuksille, mitkä todeHa tähtäävät siihen, että aseis­tusta
voitaisiin hetikohtaisesti vähentää kansainvälisten sopimusten
puitteissa. ;
Ale emme suinkaan halua sanoa, etteikö Yhdysvaltain ehdotus
sotavoimien turtnetuksitekemiseksi ja ilmakontrpllin järjestämiseksi
olisi askel eteenpäin.' Olkoon meistä kaukana sellainen ajatus. Mutta
jos tämä ehdotus tulisi, sataprosenttisesti 'h\-väksytyksi, niin se ei pie­nentäisi
yhdelläkään miehellä, ei ainoallakaan tykillä eikä yhdellä­kään
lentokoneella minkään maan sotavoimia. Ja kuitenkin kansain­välinen
jännitystilanne vaatii, että' asevoimien määrää vähennetään'''
kaikkialla maailmassa.
Juuri tässä niidessä on Neuvostoliiton ehdotus mielestämme
käytännöllisempi sen vuoksi kun täytäntöön pantuna se todella vä­hentäisi
heti eri maiden asemoimien vahvuutta ja huojentaisi vas-.
laavassa määrässä niiden maiden kansanjoukkojen verotaakkaa. Tä­män
vuoksi tulisi teryeysministeri Martinin perehtyä yksityiskohtai­sesti
Neu\'ostoliiton ehdotuksiin ja antaa niille kannatuksensa, mikäli
o.soittauluu. kuten me uskomme, että ne parhaiten auttavat hetikoh­taista
aseistirksen vähentämistä.
painovapautta koskevan BL:n 16 lu­vun
24 n muuttamisesta. ' /
Kaikkien näiden muutosten perus­ajatuksena
oli — hallituksen perus­telujen
sanoja käyttääksemme — et­tä
"henkilöiltä, joiden valtakunnalU-nen
ja yhteiskunnallinen epäluotetta­vuus
on ilmeinen, joskaan heidän toi­mintansa
ei aina olisi rangaistavissa,
otetaan mahdollisuus toimia valtion
ja kuntien tehtävissä". Kanta, Jota
oli; sovellettii lukuisissa 1920-luyun
"valtiopetosjutuissa",; . aiottiin; nyi;
laillistaa" nimenomaisilla: lainihää-rä
yksillä. Jo pelkkä epäluulo vallas-saolevalle
luokalle vaarallisista mieli­piteistä
; saattaisi aiheuttaa tärkeiden
kansalaisoikeuksien menettämisen,
.Esim. valtiopäiväjärjestyksen ja
kunnallislakien muutoksiin tuli kohta,
jonka mukaan vaalikelpoisuutensa
menettäisi myös se, Joka "tarkoittaa
tällaisen toiminnan (Kumouksellisen.
P. M.) edistämistä tai tukemista, vä­lillisesti
• tai välittömästr'> - Lehtien
lakkauttamisen takavarikoimisen
syynä taas saattoi olla esim, se, että
joku "oleellisia seikkoja salaten .,.
esittää tai levittää tietoja tai lausu­mia,
jptka ovat omansa saamaan ai­kaan
sellaiS2n vaikutuksen kuin edellä
(RL• 16:24 P. • M.) on sanottu", ja
lakkauttaminen voitiin suorittaa' Jo
ennen kuin tuomioistuin oli antanut
asiasta päätöksensä, (Harvennukset
p. M.), ^:'V:'.'..^.:^;;-;'•'..'••.':.'••. i-''-'-
Arveluttavaa oli kalkkien näi­den
. lakien kohduilla se, että noi­den
ihmisten salaisten "tarkoitus­ten"
ja lausumien laskemattomtan
"vaikutuksen"' arvioiminen , jäi
järjestys- ja hallintoviranomais-
- teh ja vaalilautakuntien naielival-taisen
harkinnan varaan. Vaali-kclpöisuuden
riistämUestä - saat­toivat
pää,ttää paikalliset vaali-
; laotaknnnat Ja toimenpiteistä yh­distyksiä
]a sanomalehtiä vastaan .
maaberrsi Ja nyös alemmat po-liislviraoomaiset.
Tasavallan supjeluläin Ja sotatila­lain
mukaan taas tasavallan presi­dentti
voisi sodan aikana tai "mil­loin
valtakuntaa uhkaa välitön vaa­ra
tahi yleistä 'Järjestystä on huo­mattavasti
häiritty taikka yleinen
järjestys tai turvallisuus on vaka­vasti
uhattuna" asetusteitse määrätä
käytännöllisesti katsoen ' kalkista
kansalaisvapauksista perustuslain
säännöksistä riippumatta. Erltytsresti
edellinen muodosti taantumuks^ills-ten
valtionpäämiesten käsissä jatku­vasti
uiikaamassa olevan r[ vaaran
kautta koko piirieän 1930-luvun, vaik­ka
sitä el sanottavasti ? käytettykään
ennen kuin sodan kysymyksellä vuon­na
1939. ';• - >''^^';';,^.'•'•
Tasavallan presidentti, Svinhufvud­in
hallitus ja lapuaniiike painostivat
kilvan eduskuntaa - näiden poikkeus­lakien
hyväksymiseeri, •. Ja uhkaukset,
väkivalta ja yleineti terrorin Ja hys­terian
tunnelma välkiittlyat.
Suomen kansaneduskunnassa
nähtiin sellainen ehnehktinluma-ton
näytelmä, että kukaan ei aset-tanut
enää kysymyksenaiaiseksi.
oliko kansalaisvapauksia suplsiet-tava.
JBrtmieUsyyttä esiintyi ai­noastaan
siitä, kuinka paljon ja
millä tavalla niitä supistettaisiin.
Sosiaiidemokraatitkiii saatiin jäl­leen
suostutteliUlla ja uhkauksilla
kulkemaan virran mukana. He
olivat valmiita hyväksymään ns.
"Kivimäen linjan" välitysehdo­tuksen.
. Omituista historian ironiaa, että
pääminlsitsri Svinhufvud täissä vai­heessa
oikeastaan pelasti sos. dem.-
eduskuntaryhmän kunnian — tai sen,'
mitä siitä oli jälellä;: Tyytymättä
"Kivimäen linjaan" hän löi edus­kunnassa
nyrkkiä pöytään hallituk­sen
esitysten sanaista sanaan hyväk­symisen
puolesta ja sai kaikki por­varilliset
ryhmät taipumaan. Va-paamiclisimpien
porvarillisten edus­tajien
"taivuttamisessa" näyttelivät
jälleen tärkeää osaa uhkaukset kai­kista
kauheuksista, joita oli odotet­tavissa,
jos hallituspula sillä hetkellä
pääsisi syntymään. Sosialidemokraa­tit
äänestivät tämän; jälkeen kaikkia
lakiesityksiä vastaan jä saivat peiiisr
tuslain luontoiset tasavallan suojelu-latn
•valtiopäiväjärjestyksen muu-a-
pomiiua
: i h t n i g j ä n n läliän fjiffffffiffiä:' aff*^'
kirjigijttftnut aton)^^
vetoomuksen. ElokBW>> 9, |>ä|v<iän
mennesiä oli ällefclrjioituksla ke­rätty
kaikkiaan 655,963 811 Ja
kamppalla, joki aloitettiin tam-l
mlfcuon: 19. pnä 1955. on vielä
oteissa maissa täydessä käynnis­sä:
•
V Nyt jo on kerätty 173 mii Joo- V
naa aUekirjoitnsta enemmän koin
kerättiin Takiloiman vetoomuk­seen,
Sfainittakoon, että Japanis­sa
on kerätty ^ 32 milj. allekirjoi-turta
Ja Italiasta.,IZ miljoonaa,
vaikkaVciJssä maissa kiamppaila on
vielä täydessä käynnissä.
3k
Pienen matkustaji
meni laivan rcjmails
»än näköisen naisen;
"Odctätteko kuiit
hän?
; "Jumalani", valitti
Iseko sekin ylös."..
tosehdotuksenlykätyksl yli vaalien. .
•Nyt pii aika Jälleen presidentti Re­landerin
..puuttua asiään. Hän ha­joitti
eduskuiman ja julisti uudet
vaalit. vToisih kuin vuoden 1924 ha-jöituksessa
ei nyt.ollut kysymys edus­kunnan
saattälnisesta'. täysilukuiseksi
vaan siitä, että tynkäeduskuntakin oU
vielä ijarruttänut ^nsalaisvapaukslen
supistamista: vv--^v':''' '^' .•' • '
C •: Vaaliteiröri vuonkta 1930 olisi
sinänsä laajan, 'tntkimaskeit aihe.
Siinä oli^ keskityttävä erityisesti
neljään ryhmän, jotkk kokin ta­hollaan
miutta kaikki hyvässä yh-
V {teisynimäiTyksessä I^ J o Ittivat
' laittomuutta ;^J^
lyttäinistä: ke olivat taisavallan
presidentti Ja hallitus sekä näiden
alaiset viranomaiset,' kokoomus­puolue/
ja ,mniden; porvarilUsteh
ryhmien oUceistolaisimmat ainek­set,
lapuaniiike varsinaisen kar-keistyön
suorittajana ja työnan­taja
ja rahamiespiirit taloudJelli-sella
painostuksella ja työmaater-rorilla
yleistä laittomuutta tuke-
. massa.
Muutama välähdys tästä "lain var­tijoiden"
yhteispelistä laittomuuden
ja porvarilllseh vaalivoiton hyväksi.
Uusi Suomi ja eräät muut oikeis­tolehdet
alkoivat esittää sellaisia vaa­timuksia,
että valtiopäivä järjestyksen
rnuutoksia biisi sovellettava jo näis^
vaaleissa, vaikka ko, lakiesitys ei ol­lut
vielä voimassa vaan äänestetty
yli vaalien, .-''"^•.:':''.-.'-•:
Hallitus ja tasavallan presidentti
asettuivat samalla kannalle, -ja 18. .7,
maaherroille lähetettiin kiertokirje,
jossa määrättiin, että kaikki vasem-mistotyöväen
vaalitoiminta oli pbliisi-toimenpitein
estettävä -^määräys, jo­ka
cli kiistattomasti jähivastairien, •
Lapuaniiike esitti jyrkän väatiniiik-sen
kaikkien . porvärlliisten puoluei­den
yhteisestä vaaliliitosta, Kokbö-
Yli 100,000 henkilöä bn VieraiUut Saskatchewänin; Natural History-museossa' Reginassa .sen
jälkeen kun se avattiin viime toukokuussa. Se on ohilstettu . . . "Niiden uranuurtajäin kun­niaksi,
jotka ovat tulleet monesta eri maasta asettuen asumaan Canadan tähän osaan: Kun­nianosoitus
heidän näkemykselleen, raadannalleen ja urheudelleen, mikä bn antanut niin
paljon Saskatchewanille ja koko tälle maalle."
muspuolueen. innokk
tjallaihen vaaliliito
reissä saatiinkin aika
tava vaaleissa vähint
edustajapaikoista, mu
lapuaniiike uhkasi ut
teoilla. ; ,
;; : PorvarlUis-enemn
: lilautaknnnat tukii
kimyksiä poistama!
loista InkoisUla i
satoja työlälsvaUtsij
mistososlalisteja ja
kraatteja — fcommu
; laeissa ei ollut.mitj
laiselle menetetylle.
Lukuisat työnantajj
ineh Lukolta saamien
kaisestl työläistään tyi
uhalla Jäämään pois
mään .väaliotteensa ty
riin jne. r Mielialojen •
erotettiin "kommunisi
nistnla suosivia" työläi
tassa eri työpaikoilta.
Vihtori Kosola oli,
maan yleisradiossa uh
lapuaniiike tulee estä;
mielenilmaisun, jossa
tavalla tai toisella es
luepyy teissä". Käytär
pah tui siten, että san
kä kirjoittivat terrori
muutta vastaan, saat
ja : taloudellisilla' pa
perääntymään yleiselli
iaittomuusllnjalle. lal
lesta taistelevia julki
löitä pakotettiin eroan-joukkoja
lähetettiin h:
slalidemokraattien vax
kyyditsemääri' työläist
henkilöitä jne. Avoin
ja uhkailua harjoitettii
väliäkin mm.' asetta:
paikkakunnilla lapua
roristirj'hmiä . vaallpai
syyteen ja peloittelei
pois äänestyspaikoilta.
Saman painostuksen
daän lukea' myös sei:
lehtien uhkaayat kir
esim. seuraava lainaus
men" eräästä artikelis
"Kaikki yritykset l:
porvarillisia voimia, jo
taan aseman pelastami
vataiheuttairiaan levot
kistjTnistä, jcsta taas
räuKseiia. ärvaamattpm
syntyminen." — Luku'
salainen käsitti noihin
laisten uhkausten tark
väkiyallahtöil^ ja ase
kaappauksen uhkaa.
Terrori vaalien tulos n
[ jä juuri oikeiston vaa
kaiseksi, yVasemmistot
ehdokaslistojen puutta
mokraattien vaaliliitot
neet voimakkaasti
mutta niiden saama ed
kuitenkin — enffinimäis
sikamärisen eduskunna
käeduskuntia lukuunot
edustajaa vaille ratkais
sosialidemokraattia ja :
ta edustajaa.
Lokakuun 20 päiväni
uusi eduskunta hyväksy
mään jätetyt polkke
kaikkien porvarillisten
tävaikutuksellar ' :;
Samaan aikaan . ku
"rajoitetulle demokratia
tiin "laiUlsia puitteita"
oikeisto jo kaksiin se un
vaaleihin. Joissa pikeu
määräysvalta varmistet
lukuun kunnallisvaaleih
1931 presidentinvaaleihi
: (Jatkuu)
Joillakin hyvillä, naapureilla oh ta
pana puhua "pohjolan klvlpuutar-hasta".
kun halutaan korostaa, että
meillä nikkeiikyläläisillä, ön! ainakin
omiksi tarpeiksi kallioita, ja : Jdvisiä
mäkiä. . ••''•'y7:'-•',;,- .•,';'^:'
Suoraan sanoen, meissä ihmisissä
on se hyvä puoli — Ja se on todella
hyvä puoli -r- että me olemme vähän
ylpeitä omasta kotipaikastamme. Tä­mä
"paikkakuntapatriptismi", jota on
toisinaan aiheettomasti yritetty mus­tata,
on todella hyvä, sillä se kan­nustaa
meitä yksityisesti ja"yhteisesti
toimimaan omien kotikontujemme,
oman kylämme tai kaupunkimme
kunnostamiseksi ja parantamiseksi
niin, että voimme siltä todella olla
ylpeitä. Tällaisenaan, säädyllisyyden
rajoissa pysyen, "palkkakuntapatrib-tismi"
on hyve, liman sitä. emme
paljoakaan yälittäisl esimerkiksi siitä,
kuinka. kehno hallituskomento kun­nassamme
on. ellemme haluaisi pitää
kaupunkiamme, kuntaamme tai ky­läämme
"yhtenä parhaana pallikaha,"
tässä matoisessa maailmassa;
Kernaasti slL<; suomme sen, että
tosta. Montrealista ja muualta Sud-buryyn
vierailemaan- tulevat l^nsa-laisemmebmaksu^^
t sellaisen : kan­nan—
tosin virheellisen. täältä Sud-burysta
päin katsottuna — että ki^
nen. kallioinen ja nokinen "pohjolan
kivipuutarha", Sudbury, ei ole heidän
kotipaikkakuntiinsa verrattava ihan­tola"
Suomme heille tämän ilon-ja
nautinnon sitäkin suuremmalla syyllä
kun piemme itsekin, Jumala parat­koon
toisinaan syyllistyneet oletta­mukseen,
että Sudbury on paras paik­ka
koko suuressa Canadan maassa —
jos .el oteta ..huomioon Lockerbyta.
Trout Laken . rannalla! ,
Kaiken ylläolevan perusteella meif-le
nlkkelikyiäkisille annettaneen, an­teeksi.
Jos,\nyt- pullistelemme vähän
rintojamme Ja; sanomme, ettei tänne
tarvitse Jänkklturistlen tulla sukset
auton katolla' heinäkuussa, sillä pu­heet
"pohjolan, kukkatarhasta" ja
"banaardiTä^ykkeestä"OTät osoittau­tuneet
melko hyvin paikkansa pitä-viksl.
:. ' ^ r--.-.-.
Tässä päivänä muutamana 'toimeen­pani
Sudburyn puutarhurien yhdistys
Vancouverista, WlndsorIsta, Tbron-1 kilpailun siitä, 'kenellä on parhaat
puutarhat, komeimmat nurmikot Ja
ihanimmat kukkaistutukset pihois­saan.
' .,v
Ja tämän kilpailun yhteydessä to­dettiin
mm., että John Mäehpäärl far­milla
Waters Townshipissä, juuri
. Copper Cllffin länslptioiella, on tänä
kesänä kasvatettu-komeita "vesimelo­neja",
joita ei "kirjojen ja kansien
mukaan voida näin pohjoisessa kas­vattaa
! Totta" tietysti on,' että tänä
vuonna oli ppikkeukseilisen lämmin
kesä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa,
että Sudbuiyssa kasvaa tietysti suo­malaisen
farmilla hyvien omenain Ja
päärynäin rinnalla myös vesimeloo-nejä.
• •• ''
Muuten siviunenneh sanoen hy\;in
tunnetut kansalaisemme mr, ja mrs.
William Oja Crelghtonista voittivat
taas mainitussa kilpailussa J. A. La-bergen
pokaalilta parhaasta kukkapi-hasta
yli 50 jalan iotln sarjassa ja
mrs, L. Puro voltti Cochrane Dun-löp
liikkeen'pokaalin parhaasta puu-tarhalotista
alle 50-jalanlottien sar­jassa:.
• • • •;'' ,
Allekirjoittanut, vaikka ci olekaan
koskaan ollut tilaisuudessa tällaiseen
kilpailuun osallistuakseen, on kuiten­kin
saanut sen verran "puutarhakär-päsen
pistoja, että osaa ahtaa arvon
ainakin toisten työlle ja menestymi­selle,
vaikka el itse siihen pystyisi­kään.
Sydämellinen oimittekuhme
siis niUle, JoUla nyt oli menestystä
näissä kilpailuissa Ja jatkuvaa in­nostusta
Ja tarmoa niille, -joMen työ
vielä "köykäisekst hava
Ja kuten ylläolevasta n
sudburylalsten ei tarvitsi
kä mitään selityksiä £
jotkut vieraamme puhi
jolan kivipuutarhasta"
kimme mustia kallioita
; Me olemme, kuten, sai
kukka- ja kasvinäyttel
Totta puhuen me tyki
kenlaisista näyttelyistä,
täi toisella tähtää edis
Mutta pn joltakin
"näyttelyltä", joiden sy
kitystä emme voi päämj
vuoksi käsittää.
Mainittakoon tässä äsk
ranäyttely. Sanottako
tenkin kalkkien väärinkä
tämiseksi että meillä <
kcirä ja me tykkääm
Meillä ei liioin ole mitää
koiranäyttelyäkään vasta
Mutta kun sanomaleh
tään oikein kuvien kans
iakiri koiranäyttelyssä
ensimmäinen palkinto" r
ra sen ja sen omlstamallf
tä. että sUlä oli "pisin
tämä' mielestämme yhtä
töntä kuin surrealistinen
Tahatkertaa mlelulmmi
katsomaan huohoin^mlnk
puutarhaa, kukkaplhaa
koa, kuin sellaista "koi
missä mitataan sekarotu!
hännän pituutta,— Kär