Vapaus, May 31, 1928

              xorsiaiiia, TOUKOKO 31 p:nä—llrnr^ May 31 m 110 ^ .
VAPAUS •laia
trau. Ostorio. fc«iVkiBt. peitti toBBOBUS. Ja niSrSnrisS JaUa;>]Uvis]:.
S . C . H E Z U
T O I M I T T A J A T i
B. A. TKNHliMm.
fttfittCMd at dM P M OfOoa Ospaitsat, Otun. «a M c o d C UM
VAPADS (Uhmr)
Th» «nlr ars» of Fisshk VoriLcn ia Ccmia. Pobtiibcd dulr «x SBIB>BIT. Oataäo.
lUfOTUSHINlUT VAPADOESSAi
•140 kata. VM kakai kattaa. — AvfoBittaoMMMOaMakaa» SOe. »t»ttatwa. —
nt SBc karta. tLOO S kattaa. SyatyiailltBoraait »JO» kctta. fXA» t kfRaa. —
M O M a n O M C J M karta. «340 kakii kattaa. — UtaiilMCakaM tUBO karta. — Kanlamaaffa^tmk'
.tm CBDl fcÄ. O B . IfAB«kM kiitodutMdta tat muiMtminyhM. — i t i h t M n t i i J n r {a oaetathMgjprt
• M T - J i H lUO k a W ktrtaal — tgi9BH&attaila« Ja n«fflta^(tantnmria« ga. ««t4iitaaa«. B k a l M i s l
• - •• — — -nUaUa. Joita ai tavaa nlu. ai «alS BtatTlailH. peim atftnfitalaB. itOi»
TILADSHOOIAT i
• 4 ^ « kk. trSQ. S kk. tl.TS Ja 1 kk. UM. — TfcdranltoikiB Ja
I 1 «k. 96M, « kk. tUM. S kk. tiM Ja 1 kk. flJO.
aaki BoaaOr
Lahtata aiotat pMnrakt pitU eUa koattaiiaa fcaUo U OsattraiapIiTXa adatUaaU «ikiMi^iaL
Tapaate taiaitvat LOarty Bafliiat^ SS Von» SttatC PafcaBa $agV.
Tap««laa ksMtodi Ubartr BalMlsc tS Loraa St. Pabalia im. Puitloanta» Boa «f. S«a>arr. Oat.
znln, jalkojen pnristuksen, jalka»
vaimojen y.m. rähmastelyn searatik<
sena. Niiden filosofia opettaa vain
menneisyyden oppeja ja niiden ta'
vat riippuvat tiukasti kiiimi men­neisyydessä.
Niillä ei ole mitaan
käsitystä Kiinan tai mmm maail*
man uudesta kehityksestä. Siksipä
CaMtit a*raitfai« latat Zb. par eoL iadt. MlalaniiB ekana fw alasia iaaartioo TSe. li «r Mb aaMQfic m»Am tmoot t B rtoaUb Paop& ia C u ^
Tka Vapaat
Iba alta adOaia takaaai ata «aatastu ainSialltata kiij*
~ ~l: J. V. KAJOiASTO. Ufltkaanhoiula.
Utjettakaa aadtllaia TitkVaaafcniujaa
Kommunismm vaikutusvalta
Egj^tisaä
tyy
on brittiläisten
vainonnut kom-
Egyptin hallitus
johdolla jatkuvasti
munisteja. Mutta tästä huolimatta
saa se nähdä kommunbtisen Hik*
keen Egyptissä voimistuvan ja jou­tuu
suunnittelemaan entistään an­karampia
vainotoimenpiteitä kom­munisteja
vastaan.
Kun kommunistinen liike Egyp­tissä
alkoi vuonna 1920 näyttämään
merkkejä itsestään, ryhtyi hallitus
heti kiinnittämään siihen huomiota.
Vuonna 1926 paiitiin toimeen kom­munisti
jahteja, joissa huomattavim­mat
kommunistit arveltiin saadun
kiinni. Osa vangituista tuomittiin
pitkäaikaisiin vankeusrangaistuksiin
ja osa karkotettavaksi. Hallitus luu­li
antaneensa kommunismille kuo­liniskun,
mutta joku viikko sitten
oli sen toimitettava uusi kommunisti-jahti,
jossa kymmeniä kommunis­teja
vangittiin jä heitettiin vanki­laan.
Hallituksen ilmotetaan edelleen
olevan sangen huolestunut kommu­nistisen
liikkeen jatkuvan voimistu­misen
johdosta. Tähän antaa sille
aiheen kommunististen oppien leve­neminen
egyptiläisen nuorison kes­kuudessa,
johon vuorostaan on vai­kuttanut
ja vaikuttaa yhä m.in. se
seikka, ejttä suuri joukko egyptiläi­siä
nuorukasia ön ollut opiskele­massa
itämaisessa yliopistossa Mos­kovassa
ja sieltä palattuaan on heis­tä
tullut porvariston niin kovasti
pelkäämiä Bolshevismiin kiihottajia,
valistustyöntekijoita ja järjestäjiä.
Hallitus aikoo ryhtyä tarmokkaisiin
toimenpiteihin estääkseen egyptiläis­ten:
nuorten työläisten bolshevistisiin'
yliopbtoihin pääsemben ja jos suin
kin mahdollista — ehkäistäkseen
kommunistisen toiminnan Egyptissä.
Suurbritannian ja sen eri siirto-maitten
imperialistit ja kapitalistit
tulevat näkemään, että konununismi
saa yhä suurenunan vaikutusvallan
ja johtoaseman emämaan ja siirto-maitten
riblettyjen ja sorrettujen
työläisten ja työtätekevien maanvil­jelijäin
keskuudessa. Tännä johtuu
siitän että kommunistinen liike on
ainoa liike, joka rohkeasti ja rehel­lisesti
järjestää, valistaa ja johtaa
heitä taistelussaan riisto- ja sorto-haluista
kapitalbtiluokkaa vastaan
emämaassa ja sekä siirtomaitten
omaa nousevaa kapitalistiluokkaa
että emämaalaisia riistäjiä ja or­juuttajia
vastaan siirtomaissa. So­sialidemokratia
on törkeästi pettä­nyt
työväenluokan kansainvälisen
luokkatabtelun ja siirtomaakansain
vapaustaistelun, jossa työtätekevien
on 1 saatava voitto sekä siirtomaalai-sista
että ulkomaitten imperialbti-sista
riistäjistä ja sortajista. Se on
ryhtynyt kapitalbtien ja porvarien
kanssa taistelemaan konununismia
vastaan ja tässä kamppailussa tur­vaudutaan
kaikkiin voimakeinoihin
ja aseihin, valheisiin ja väärennyk­siin.
Mutta työtätekeviein * suuret
joukot vapautuvat harha- ja etu-luuloistaan
ja kääntyvät vasem­malle,
peräänantamattoman luokka
ovatkin ne perinpohjin kykenenlä^
tömiä käsittelemään uutta tilannetta,
mikä Kiinassa on nousemassa tai
kunnolleen suhtautumaan kiinalais­ten
uusiin vaatimuksiin. Tämä teh­tävä
jää kokonaan työväenluokalla
joka on ainoa luokka, jolla on nä­kemystä
tämän histpriallben työn
suorittamiseksi. Liittykää viipymät­tä
riistet^mmän ja tabtelumieli-simmän
luokan. Kiinan ja koko
maailman todellisen tulevaisuuden
valtaluokan tabteluriveihin.
''Kiinalaisi työläiset Amerikassa,
me väoomme teihin Kiinan ku­mouksellisten,
taistelevain työläisten
nimessä. Samat ribtäjät ja impe-riaUstit,
jotka ovat saattaneet olo­suhteet
Kiinassa niin sietämättomik
luja. Viime aikoina on ryhdytty suu­r
i in t^k^tniciin korjauksiin, rakenne-si,
että olette olleet pakotettuja läh­temään
pob sieltä, omasta maas­tanne,
mnrhaavat siellä nyt näitä
työläbiä. Teidän on täytynyt tuli
Yhdysvaltoihin elinehtojanne etsi-maan.
JLiittykää työläistovereihinne
ja auttakaa murskaamaan se luokka
joka estää teidät elämästä ja työs-kentelemästä
omassa maassanne.
Ainoa tapa osottaaksenne solidaari
suuttanne heille on se, että liitytte
'Kiinan Työläisten ja Talonpoikain
Kumouksen Puolustusliittoon' ja au­tatte
meitä taistelussa vapautenne
puolesta.**
Rouva Baldwin kiihottainassa Canadaan
siirtyniiseen
tystelun^ v. kannalle, kommunismiin.
' S i Q * kaikkialla kummittelee —-
kommunismin aave ja kasvaa ja
miehistyy Jtommunbtinen maail-manpuolue,
kommunbtinen kansain­välinen.
Amerikan jk^
Yhdysvallobsä olevat kiinalaiset
ovat järjestäneet kiinalaisten työläis­ten
vasemmisto>liiton. Liiton New
Yorkin osätto on antanut julistuk­sen,
jossa lausutaan:
''ftyHmämme. toiminnan kautta
liajotettiifi SflD Franciscon Kuomin-tongin
oikQigtOiiiiVQn pääkonttori ja
vasenunbtokQRventioni kutsuttiin
koolle 1926. Myöskin meidän pon-nistelujemme
kautta vapajatui New
'Yorkin psa$lo oikeistolaisista Ja on
nyt vasiemmbtolainen. Edelleen mei-
^dän ryhmämme toiminnan seurauk­sena
Oaklandin Kuomintangin pää­konttori
tuki iineidän polijdiikkaam-me
petturi Tsiangkaishekia vastaan.
Silloin kuin Oaklandin pääkonttori,
tuld Wongtishinwain politiikkaa ja
sen äänenkannattaja horjui tässä ky­symyksessä,
protesteerasi meidän
ryhmämme mitä ankarimmin. Mikä
saattoi meidät hiin päättävästi tab-telemaan?
Koska me ymmärsinune
Sunjatsenin oppien todellisen sisäl­lön
sekä maailman tilanteen. Tä­män
periaatteellisen käsityksen ta­kia
kykenimme me toimimaan. Kii­nan
kutaouksellben liikkeen vasem
nuston oppaana tässä maassa. Jat
kuva Eyökkäilymmö opportunbteja
vastaan tekee meidät tässä maassa
ölevfiin kiinalaisten joukkojen etu<
joukoksi^
"Meitä on syytetty ryhmäkuntai-snudesta.
On totta, että me raken­simme
puoluetta puolustavan ryh­män
vainaan Kuomintangiin New
Yorkin osastossar^ja myöskin vas­tustimme
sitä Oaklandin pääkontto­rin
esitystä, mbsä vaadittiin New
Yorkin vasemmisto-osaston hajotta­mista.
Me niyöskin protesteerasim-me
avoimesti Kuominjatpon toimi­tuspolitiikkaa.
Näitä kaikkia me
emme vastustaneet ryhmakuntaisella
pohjalla, vaan Tuokkatabteluperialat-teiden
pohjalla.
'*Me taSstelcmme riistettyjen työ-
Iäisten ja talonpoikain etujen puo­lesta.
Opportunistit, joita vastaan
me hyökkäämme, taistelevat porva­riston
etujen puolesta. Jos.opportu­nistit
pitävät hyödyllisenä tukea
porvaristoa, älköön odotettdco mei­dän
luopuvan luokkaedubtamme.
Se seikka, että olemme vähemmis­tönä,
ei miätän merkitse. Sitenhän
suuret liikkeet eyntyväddn. Pää­määrämme
on rakentaa voimakas
kumouksellinen vasen sivusta ja
vain hyökkäämällä opportunisteja
vastaan me voimme saattaa tämän
pulman joukkojen tietoisuuteen,
jotka sitte tämän tajuttuaan liitty­vät
meihin muodostamaan todellbta
syvien rivien järjestöä. Kun ine
aloimme taistelumme, saimme heti
Walnut Groveri, Californian Locken,
Philadelphian ja Chicagon Kuomin-
Suurbritannian pääministeri Stan
ley Baldwinin vaimon kerrotaan vii­me
viikolla Lontoon erään koulun
tytöille pitämässään puheessa lau­suneen:
"Jos Englanti joskus käy
ikäväksi meille, niin pääminbteri
ja minä luultavasti tulemme asettu­maan
Canadaan asumaan, niin ihas­tuneita
olimme Canadaan äskebellä
vierailullamme."
Rouva Baldwin oli kehottanut tyt­töjä
lähtemään tänne Canadaan,
"sillä parempaa paikkaa ei löydy
nuorille aviopareille, eikä tytöille
tilaisuutta valita mieleisensä mies".
Rouva oli sanonut ei voivansa "ku­vitella
mitään, mikä olisi lähempä­nä
paratiisia'*.
Suurbritannian vanhoillben pää­ministerin
vaimon Canadaa kehuvb-ta
lausunnoista kertoessaan Toveri-lehti
aivan oikein lausuu: "Hiukan
tobenlaben käsityksen ovat var­maan
saaneet ne työläiset, jotka ovat
Englannista ja muista mabta tul­leet
rikkaaseen Canadaan valobilla
toiveilla paremmbta elinmahdolli­suuksista,
mutta jotka nyt työttömi­nä
ja nälkäisinä harhailevat pitkin
Canadaa ja sen korpia, etsien työtä
sitä löytämättä.--Mutta vallassa oli­jat
Englannissa ovat viime aikoina
ryhtyneet ratkaisemaan vakavaa
ftyöttömyyspulmaa narraamalla työt
tömiä työläbiä Canadaan *paratii-siin'.
Sitä tarkottaa pääminbterin
rouvankin puhe, eikä mitään muu­ta.'
Vapaamielinen kapitalistilehti
"Toronto Daily Star" lausui "Vähä
kaikkea"-palstallaan leikin varjos­sa:
"Rouva Stanley Baldwin sanoo
Canadan olevan lähes-paratiisin. Jos
hän olisi tiennyt jotakin, niin hän
oibi voinut lisätä, että kielletty he­delmä
on Ontariossa kasvatettu ome­na,
joista parhaat viedään ulkomai­hin."
Työläisiltä ja työtätekeviltä maan­viljelijöiltä
"canadalaissesa paratii-sbsa
kielletty hedelmä" on kunnol
liseen toimeentuloon riittävä osuus
nibtä suunnattomista rikkauksista,
jotka he raadannallaan kaivoksissa,
metsissä, tehtabsa, viljavainioilla
luovat ja jobta niinikään suuri osa
viedään ulkomaille, kultana ja arvo
papereina yhdysvaltalaisen Vall-kadun
ja englantilaisen Downing-kadun,
kuin myös canadalaben St.
James-kadun kautta Canadaan ra
haansa sijottaneille suurrahakkaille.
Ja niihin kuulunee pääministeri
Baldwinkin.
Neuvostoliitto jä maailmsmtalous
Tsaarivallalta perintönä saadusta
taHpajmsuudesta huolimatta on
Neuvostoliiton talous, täydellisem­män
talousjärjestelmän johdosta,
kehittynyt huomattavasti nopeammin
kuin kapitalististen maiden.
Niinpä on esim. suurtedllbuus-tuotanto
Neuvostoliitossa , Ibäanty-nyt
19 pros. verrattuna vuoteen
1913, Ranskan vain 8 pros. ja Sak­san
vieläkin vähemmän eli 6.5 pros.
Englannissa sen sijaan on inenty
taaksepäin ja teki sen tuotanto v.
1927 vain 96.6 pros. vuoden 1913
tuotannosta. Vain Yhdysvallat, joka
vaurastui sodan aikana, osoittaa suu­rempaa
eli 50 pros. tuotantolisäystä.
Mitä tulee hiilituotannon koneel-
Ibtuttamiseen ön Neuvostoliitto vain
vähän jälessä Englannista. Englan­nissa
tuotälaan 19 pros. hiilestä ko­neellisesti,
Neuvostoliitossa 17 pros!
Ennen maailmansotaa oli Venä­jän
osuus maailman voimatuotan­nossa
18.5 pros.; v. 1927 teki tämä
osuus 20 pros.
Maailman ruistuotannosta teki Ve­näjän
osuus ennen maailmansotaa 41
pros. Neuvostoliiton osuus tekee ny­kyisin
42 pros.
Kaurasadon suhteen ovat vastaa­vat
luvut 20 ja 21. *
Neuvostoliiton reaalipalkat ovat
sodan edellbaikaan verraten kohon­neet
28 prosentilla. Englannissa 8
ja Ranskassa vain, 4 prosenttia. Ita­lian
työläbten reaalipalkka tekee
nykyisin vain 85 pros. sodan edellis-ajan
palkoista.
•aaTT fä>tiy»TPT^naft^T"^"^ Ja teitä
Epäilemättä Afganistanissa kansan
taloudellinen elämä edelleen nopeasti
kehittyy ja kasvaa poliittinen td
minta.
Afganistanin nopean kohoamisen
ehtona kuitenkin on itsenäisyytensä
säilyttäminen, maansa varjeleminen
eglantiiaisen imperialismin vehkeiti >
Ja hyökkäyksiltä.
jUHLxmiN srrx —
Rahaa heiteltiin ihnoihin 24 päi
vän Iltana niin, että oikein tuli soih
tusL Päätekijöinä tässä tilaisuudessa
olivat lapset, mutta oli joukossa sen­tään
jokimen innokas mieskin. Joka
raketilla lähetteli. sutkautteU. tervei­siä
Victorialle. Ja kyllä kai "leidi'
lieneekin saanut hjrvänlaisesti terveh­dyksiä
Jos vain Jokaiselta paikkakun­nalta
yhtäpaljon lähetettim kum täs­täkin
pytystä.
SUOMEEN MENIJÖILLE
Vanhaan maahan on täältä lähte­nyt
useita henkilöitä. Viime vilkoUa-kin
lähti neljä eli viisi henkilöä
(niistähän pUettinsä ostivat?). Saatto-
Joukkokin oli heillä koko Isonlainen.
Siellä itkettiin ja lausuttiin viime ter­vehdyksiä
lähti jöiUe. Minä kun , en
sattunut olemaan läsnä kim tämä
Joukkue lähti, niin lausun heille ter­vehdykseni
nyt vasta. Siis seuraaval­l
a kerralla kxm saavutte tähän maa­han,
niin olisi toivottavaa, että teillä
olisi Jo jonkun työväenjärjestön kortti
taskussanne. On vähän Mpeänlaista
kun joku työväenjärjestön jäsen ky-säsee
näiltä likoilta, että mihinkä jär­jestöön
niinkuin toveri on siellä kuu­lunut,
ynnä muuta järjestöä koskevia
asioita, niin mitähän „ siUoin siihen
vastaa? Ei tietysti muuta kun silmät
varpaisiin luotuna hiljaisella äänellä
hymisee, ettenhän minä siellä kuulu­nut
mihinkään, ei ollut sitä aikaa. Ja
t u o t a . . . . Voisihan tähän vielä lisätä,
että olinkin hiellä vain tienaamassa
talon hintaa, niin se ehken olisi sil­loin
paikallaan. Täällä Timminsissä
onkhi nykyään hyvin paljon niitä
talon eli torpan hinnan tienaajta. Ei
kuuluta mihinkään työväenjärjestöön,
ei käydä haalilla, ollaan vaan lekotel-Äan
kotona Ja uneksitaan Suomesta
kuinka siellä sitten, lom siime men­nään,
mokataan, väännetään Ja son-nltellaan'
peltoja, eikä tarvitse leipää­kään
ostaa kun kerran omasta maas­ta
saa rukiita; tupakkakin on ilmais­ta,
ei tarvitse muuta kun tallin eli
navetan takaa käy leikkaamassa niin
paljon kilin vaan haluttaa. Ja lehmäs­täkin
tulee maitoa, n i i n . . . . siankin
voi joskus panna vaikka lihoiksi Ja
niin edespäin. Rahaa ei tarvitse juu-sata
inissään. Eikös olekhi ihanaa?
Ja mitäpäs meillä on kadehtimista oi­keastaan,
jos kerran Joku näin hyvät
päivät saavuttaa. Lykkyä vaan tykö!
"AJAN LAULUSTA»
Ajan laulu esitettiin osastomme
näyttämöltä 12 päivänä tätäkuuta.
Kappale vaikka onkin hirveän suuri-töhien.
onnistui kokolailla tyydyttä­västi.
Jotkin osat olisivat saaneet ol­la
enempi hiotuita."mutta eihän meil­tä
voi täyttä vaatiakaan kun emme
ole täydellä terällä matkassakaan.
Yleisökin oU esitykseen tyytyväinen,
lukuimottamatta. joitakin, jotka oli­vat
sanoneet kappaletta huonoksi!
Voi alhaista tilaa! Jos kaikkikaan
näytelmät olisivat tftmftnifaftniflisia.
niin eihän silloin olisi hullustikaan.
Maanvfljelijäni lyoySiniiiien
nössä olevan vfljanhroidtteliiokaotta
Canadan maanviljelijät ovat pit­kän
aikaa olleet tietoisia että ii5*yl-sin
voimassa olevat viljan laadun
luokitteluperusteet tarkettavat maan­viljelijäin
ryöväämistä mylly-yhtiöi­den
hyväksi. Kun suomenkielellä el
asiaa ole tiedettäväti aijemmin selos­tettu,
niin ryhdymme nyt siihen A. C.
Weaverln Joku aika sitten "The Pur-rbw"-
lehdessä julaistun selostuksen
pohjalla, m n oli aikanaan tarjonnut
kirjoitustaan "The Westem Produ-cer"-
lehden julkaistavaksi, mutta tu­loksetta.
Tietoisten maanviljelijäin keskuu­dessa
vaaditaan Canadan vlljalain m i ­tättömäksi
julistamista. Jonka kautta
nykyinen viljn laadun luokittelu teh­täisiin
mitättömäksL Sijalle ehdote-vilme
joulukuun aumerossa oli
Julaistu Wlnnipeglssä toimivan i w
nion tutMmusIaboratorion taiS"
käsittäen tulokset kokeista "tavS
l a Winnipegin. keskiarvoisilla
Ia 1927-28 sadosta", niiden
Ja leipomisarvoihin nähden. TaiZv!!
yhteydessä oli. sen selvittämSf
Joukko huomautuksia. Joissa
ä in eri laatujen välisiä eroavaiS"
sia, niiden Jauhamis- ja leipomfa^*
voihin nähden. i~ausar.
Tarkotuksella selvittää lisää out»
taan oikeudenmukaisemmin suunni- kosketeltuja seikkoja jäljennän
Janhamisarvoihin perustuvaa h»*»
tdua . Jonka käytäntöön panemainCB5Tir:
noudattaminen oUsi J ä t e t t ä v ä v ^ *'
myyntlrenkalden käsiin.
"The Westem Producer"-'
nykyinen viljan laadun luokittelu teh- vissiä oäa mainitusta taulukosta.
Tavalliset fnnnlpegin laadut
Laatu Eoe- Patentti- Yht. Laajuus Leivän
paino jauhoa jauhoa Vä r i leipänä väri
% % Kerma 2,000 Valkon.
No. 1 64 65 70.2 Kerma 2,095 Valkon.
No. 2 63 65 70.1 Kerma 2,080 Kerma
No. 3 62 63.7 69.1 Erittäin Kellah­No.
4 59 61.3 66.6 keltanen 2,090 tava
No. 5 57 59.4 64 Hannah. 2,090 Kelt.
Edelläolevan taulukon yhteyteen on
liitetty huomautus: "Huomiota kiin­nitetään
huonompien laatujen Jau-hamlstuoton
vähenemiseen. "Eikö oli­si,
ollut paljon valistavampaa tehdä
viljan tuottajiUe selväksi, että laa­dulla
sellaisenaan ei ole mitään te­kemistä
siihen nähden, kuinka pal­jon
se tuottaa Jauhoa — sillä tuotto
riippuu etupäässä painosta, laadusta
huolimatta? Pitäen tämän ihielessäm-me
on paljon tärkeämpää selvittää,
että edellämainittu N:o 3 laatu tulee
jauhon tuottoon nähden hyyin N:o
laadun vaatimusten rajapliriin, kuten
taulukko osottaa painon Ja Jauhon
prosenttimäärän suhteen. Pitäen Jäl­leen
tämän seikan mielessämme, huo­matkaamme
se 24 sentin hinnanero
mikä oU laatujen N:o 1 Ja 3 välillä
maxrask. 16—19 p:nä. Se merkitsee
vlljeUjäUe 4.80 doUarin tappiota eek­keriltä,
sadon ollessa 20 bushelia.
Noissa Faboratorion huomautuksissa
"kiinnitetään huomiota" huonompien
aatujen laskevaan taulukkoon, mutta
miksi ei painosteta sitä tosiasiaa, että
laatu N:o 4 paino on yhden naulan
corkeampi kuin laatu N :o 2 alin Iäll­inen
vaatimus? Ja laatu Nro 5 osot-aa
painoon nähden täyttävän laatu
N:o 3 laUlisen vaathnuksen. Ja lisäk­si
on näistä kahdesta laadusta saatu
auho samanlaista kuin yleensä otak­sutaan
saatavan laadubta N:o 2 Ja 3.
Olkaa hytit Ja huomatkaa, että
pääasiallinen eroavaisuus edellämai­nittujen
laatujen N:o 3 ja 1 välillä on
1.3% patenttijauhoa, mikä vastaa 0.78
naulaa. Tällainen vaihtelu tuottoon
nähden saatetaan hyvin määritellä
laatu N:o 1 rajoihin.
Käsiteltyämme näiden viiden laadun
auhontuoton arvon paljouteen näh­den,
ottakaanune ijelvitettäväksi laa--
langin osastojen kannatuksen. Niin
kauan kuin ryhmämme Amerikassa
on ollut, on se aina palvellut työ­väenluokan
etuja ja on ollut okaa
na taantumuksellisten ja imperialis­min
kätyreitten kyljissä. Me lupaam­me,
etteivät ne meistä vapaudu en­nenkuin
voitto on meidän.
"Ryhmä, joka toimintansa kautta
alkoi tämän liiton, on osottanut
noudattavansa tri Sunjatsenin peri­aatteita.
Me koetimme kovasti py­sytellä
Kuomintangin järjestössä ja
suorittaa sen perustajan työtä. Mut­ta
Kuomintang kesällä 1927 ajautui
nopeasti oikealle ja lopulta tuli Kii
nan kumouksen pyöveliksi.
"Toverit, maanmiehet! Neuvosto­liiton
työväenluokka . on vapaa.
Muitten maiden työläiset taistelevat
yaltaluokkainsa kanssa joka päivä.
"Kiinassakin työläiset ja talon­pojat
muodostivat neuvoston lyhyek­si
ajaksi Kantonbsa. Haifangin ja
Laugangin työläiset ja talonpojat
vieläkin pitävät valtaa käsihän.
Heitä ei voida koskaan murskata.
Kiinalainen porvaristo on rappeu­tunut
luokka. Se on rappeutunut
sekä fyysillisesti että henkisesti opiu-
Afganistanin hallitsija AmanuUa on
matkoillaan äskettäin saapimut Neu­vostoliiton
alueelle. T%män Johdosta
kirjotetaan eräässä neuvostoliittolai­sessa
toverllehdessä Afganistanista
seiuraavaa:
Kuten tunnettua, on Neuvostovalta
ollut Afganistanin kanssa ystävällisis­sä
suhteissa siitä saakka, kun viime­mainittu
raskaan taistelun Jälkeen
vapautui Englannin herruuden alta
Ja Julistautui itsenäiseksi Afganista­nin
riippumattomuuden tunnusti ensi-mäisenä
neuvostovalta. Senjälkeen oli­vat
muutkin vallat,mi^ösktn Englanti,
pakoitettuja Afganistanin itsenäisyy­den
tunnustamaan. On käsitettävää,
että Afganistanin yäestö on syvästi
myötätimitoinen Neuvostoliittoa koh­taan
Ja odottaa padlshahln matkan
Johdosta ystävällisten suhteiden edel­leen
lujittumista, poliittisten Eek& t a ­loudellisten
siteitten edelleen lujittu­mista.
Nämät odotukset ovat sitäkin luon­nollisempia,
syystä, että Englimnin
imperialismi, suunnitelmiaan peittä­mättä,
koettaa saada Afganistanin
uudelleen herruutensa alaiseksi. Var­sinkin
koettivat englantilaiset päästä
aikeissaan p l t l ^ e nyt AmanuUan
Lontoossa käydessä.
Mikä on Afganistan, miksi se an
niin kiinteästi englantilaisten tavotte-lun
aiheena?
Afganistan on pienenpuoleinen maa,
jossa asuu noin seitsemänmilJoonaa
ihmistä. Väestön elinkeinona on pää­asiallisesti
maanviljelys Ja karjan­hoito.
Maata rajoittavat Neuvostoliitto Ja
Persia sekä Englannin siirtomaat In­tia
Ja Beludsbistan.
Hindukusvuorien takia pn varsinkin
sodan oloissa Afganistaniin ulkopuo­lelta
tunkeutuminön vaikea. Maantie­teellinen
erikoisuus on Afganistanilla
varsinkin siinä, että se Intian ra­jalla
sijaiten on ikäänkuin porttina
sinne. Tämän lakia pyrkivätkin eng­lantilaiset
impezialistit' valtaamaan
Afganistanin. Valtaaminen vahvistaisi
heidän asemaansa I n t i a s i Ja Intian
kynnyksellä sekä tekisi mahdolliseksi
väUttömän hyökkäyksen NeuvostolU-ton
alueille.
Afganistanissa on suuria h i i l i - ho-peamalmi-,
marmori- Ja naftakerros-tumia.
Jotka ovat I^es kosk^atto-massa
tilassa. Teolilsuutta puuttuu
melkein kokonaan. Samoin puuttuu
rautateitä. T^iestön tulojen tärkeim­pänä
lähteenä on lammasten hoito,
erittäinkin on runsaasti rts. buhara-laislampaita.
Kasvullisuudesta viljel­lään
enimmän pmnpulia Ja tupa^caa
runsaasti myös harjoitetaan kasvi­tarhan
Ja puutarhan hoitoa.
Vilkasta kauppaa harjoittaa Afganis­tan
Intian kanssa, paljon tuotteita
viedään Persiaan.
Suurin osa väestöstä on talonpoi-k^
stoa jonka taloudet ovat hajal­laan
olevia pikku talouksia.
Suuria talonpoikaistalouksia ei ole.
Suurtilat kuuluvat n s . serdaseilje eli
maan yläluokalle. Joka ottaa osaa
maan hallitsemiseen Ja Jonka hH»"SRj*
ovat tärkeimmät virkapaikat.
Nykyisen hallit^jan aikana on Af­ganistanissa
suuresti kehittynyt sekä
poliittinen että taloudellinen elämä.
Amanulal on poistanut suoranaisen or­juuden,
saattanut, voimaan uuden o i ­keus-
Ja verotusjärjestelmän;^ lievittä­nyt
naisten asemaa j a perustanut kou-
Eikös kappaleessa selvästi kuvastunut
se kurjuus Ja kohtalo. Jonka alaiseksi
me kaikki työläiset olemme joutuneet
Tuliko sUnä näkyviin minkä palkkion
me" saamme kun pelvolla ja vavistuk-sella
palvelemme herraamme? TulL
Ovatko nämä henkilöt jotka arvostell-
J vat kappaletta huonoksi, niin paljon
yläpuoleUa tavallista Jätkää, etteivät
he viitsi katsella mielenkiinnolla tois­ten
työläisten kovaosaista' kohtaloa,
Mutta Jokaisellahan on oma maininsa,
TULOSSA ON —
Miehet meinasi panna toimeksi oi­kein
rymyiltamat, mutta kun tuli tuo
kesä. nim ajateltiin että annetaan
toisten pitää ensin kesäjuhlansa rau­hassa
ja iitten syk^uolella, kun
juhliminen loppuu, niin tdanune me
vasta Juhlimaan. Näistä kuulemma
tuleekin sellaiset Juhlat ettei vielä
tämä kansa ole nähnjrt eikä kuullut.
Jos sanoisin toisten paikkakuntain ta­paan,
että parhaat voimat ovat liik­keellä.
Siellä taas tulee olemaan jo-,
takin kotitekoista, en tarkoita hapa-
Leiväa
huokois.
Mainio
Ifyvä
Hyvä
Hiukan
avoin
Avoin
tu. Lukijalle pitäisi olemaan selväni
että Jos näistä vUdestä laadusta saa.
tu jauho on laadultaan kutakuinkin
samanlaista. nUn suhteelliseen Jauha,
tusarvoon nähden on kukin laatu suu.
teellisesti niin arvokasta, kuinka pai!
jon jauhoa n i i s ^ saadaan; kuitenkin
pitäen muistissamme myöskin jauha,
tuksen yhteydessä saatavat rehuarvot
Mutta kun ryhdymme tähän laatu­asiaan,
joka on tärkeimpänä tekijänä
asian ratkaisemisessa, niin me saam­me
havaita Dominion laboratorion
taulukossa väriin nähden määrite!,
mät: "Valkonen, kerma, erittäin kel­tanen,
harmahtava" sekä leivän huo-kolsuuteen
nähden "mainio, hyvä,
hiukan avoin ja avoin". Tässä yhtey­dessä
ttilee viljankasvattajain saada
tietää, että tavalUnen laboratoriome-nettely
Jauhon tai leivän väri tai huo­koisuus
vertailussa on noudattaa "em-piric
scale"-menettelyä, minkä kaut­ta
Jauhamis- Ja leipomisarvot saate­taan
tehdä numeroilla selviksi kaikki­en
epäilysten Ja väärinkäsitysten
välttämiseksi., Siten saattaa jokainen
kemisti, vieläpä maanvHJeUjäkin, m-den
määritehnlen ja laboratoriotapo-jen
rajoissa tarkasti määritellä esite­tyt
tulokset. Dominion laboratorion
tiedot ja ainehlsto eivät kuitenkaan
tässä yhteydessä^ anna tällaista tilai­suutta.
/
Ehkäpä arvokkaimmat tiedot eri
laatujen Jauhatus- Ja leipomlsko-skeista.
saadaan Minnesotan ja pob-.
Jols-Dakotan valtioiden maanviljelys-opistojen
suorittamista tutkimustöistä.
Pohjois-Dakotan kokeet käsittävät
kuuden vuoden sadot, vuodesta 1911
—1916. Otamme senvuoksi tähän tut-ottavaksi
näiden tutkimusten keski­arvot,
laatujen N:o 1 Ja 4 Jauhatus-
Ja leipomisarvolstä kultakin kuudelta
vuodelta seuraavaan tapaan:
Kokeet
tettua enkä hiivoHla käytettyä, vaan
Järjellä. — Miinan poika.
USKOLLISEN RENGIN KOHTALO
CHATHAM, Önt., toi&ok. 28. —
Erään Dover townshipin maanviljeli­jän
renki kulki isäntänsä vuotavassa
veneessä joen ylt Mutta kun vene
vajosi piti rengin pelastautua vas­taiselle
rannalle.
Mutta kun hänellä oli vielä eri­näisiä
töitä suoritettavanaan , niin
päätti hän palata takaisin sitä varten.
Vaikka lukuisat miehet häntä varotti­vat,
niin sukelsi hän kyhnään veteen
j a yritti uhnalla idästä toiseUe ran­nalle.
Tuskin noin 20 jalan etäisyy­dessä
rannasta hän ybfäkkiä vajosi
veteen. Pelastusyritykset olivat tur­hia.
Miehen sukunimeä ei ole tiedossa.
Hänet oli tunnettu vaan "Jim hcOlan-tilaisen"
nimellä,, sillä hän oli noin
kaksi vuotta sitten saapunut maa­han
Hollannista.
Vuosi
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1911
1912
1913
1914
1915
1916
Yhteensä
jauhoa
%
72
71.43
71.32
66.91
72.78
69.60
65760
68.61
67.17
64.62
67.39
64.77
laadusta No.
Lliseitä
(Bran) Shorts'ia
%
17.10
14.18
13.62
16.34
13.82
15.73
8.05
11.85
12.89
16.39
12.33
14.03
Kokeet
12.58
13.62
17.60
18.48
15.95
15.90
18.15
13.65
14.55
16.64
14.76
18.33
Kauden vuoden yhtee
No. 1 70.67 12.65 15.08
No. 2 66.34 , 15.68 16.01
Pitäen mielessämme, että laajuus
leipänä Ja leivän huokoisuus ovat
kaksi mitä tärkeintä tekijää lelpomls-laadim
Ja kelpoisuuden, päättämises­sä,
Jia että koepaino bushelia kohden
on ihnlö, mikä viittaa saatavan Jau­hon
paljouteen, voidaan edelläolevia
taulukoita tutkimalla saada y l e i n^
käsitys Jauhatuseroista laatuihin N:o
1 ja 4 nähden. Saattaa olla palkallaan
tietää, että edellämainitulssa kokeissa
käytetty vilja painoi: Laatu N:o 1
60.67, j a N:o 4 53.38 naulaa bushelL
Ottakaamme, nyt näiden kuusi vuot­ta
kestäneiden kokeiden Johdosta an­netun
lausunnon yhdinkohta. Se kuu­luu
seuraavasti: "ISssä esitetyt tuläk-set
osottavat, että eri vebnälaadulsta
Jauhon arvo Branin arvo
No. 1 1.56 0.11.38
No. 4 1.46.8 0.14.11
Veden Laajuus
ottavais. leip. Väri Huok.
56.75 2,375 97 95
57.24 2,251 94
59.75 2,438 96 94
69.97 2,489 98 n
61.27 2,272 95 Pi
59.80 2,272 89 87
No. 4
55.87 2,698 97 96
57.42 2,264 90 92
60.20 2,410 87 92
58.64 2,552 94 93
59.91 2,324 86 90
68.7Ö 2,265 88 86
to edelluiata
68.79 2,349 94 92
58.45 2,418 90 91
saatu lauho on ke^imäarin melko sa­manlaisia
leipoinlskelpolsacteeiis»
nähden."
SäUyttäen tämto tosiasian muistis­samme,
muuntakaamme nyt edellä­mainitut
keskiarvot kokeiluista N:o 1
Ja 4 laaduilla "jauhoiksi" "bran'iksi"
Ja "shortsiksi". Tämän tehdessämme
käytämme hinnan määrittelynä viime
Joulukuun 8 päivän "noteerausta Min­neapolis
-Stanidard Patents-jauhoille;
7^25 doöarla tynnyriltä, eli 196 nau­lalta;
j a rehujauhoille yleensä väkiin-tunutta
kihiteätä hintaa 30 dollaria
tonnilta, eli 1% senttiä nautelta. "K-ten
tehden saamme tietoomme näiden
laatujen suhteellisen Jauhatusarvon
bushelilta mitkä ovat öeuraavanlaiset:
Shortsin arvo
0.13.57
0.15.30
Yht. arvo
?1.80.9
1.76.2
Täten saamme neljän laadun jau­hatusarvon
väliseksi hinnan erotuk­seksi
ahioastaan 4.7 senttiä. Tämä on
huomattavasti pienempi erotus, kuin
on saatu Minneapolisin maanviljelys-opiston:
suorittamissa kokeissa. Min­nesotan
kokeissa käytettiin 19 vaimu-lastia
erilaatuista vehnää, sillä'arvel­tiin,
että siten päästään mahdollishn-man
lähelle niitä tuloksia, jotka saa-
Erotus jauhatusarvossa $0.04.7
"Näiden taulukkojen tutkiminen
tuo ilmi monia mlelenkUntolsia seik­koja
ja tosiasioita eri; laatujen suh­teesta
paljouteen, Jäxihattamlsen kan­nalta.
Ja laatuun nähden., leipomisen
kannalta katsoen.
Tässä esitetyt tulokset osottavat,
että eri vehhälaadulsta saatu jauho
on keskimäärin melko samanlaista
vutetaan varsinaisissa myllyissä. Nä^
mä kokeilut osottivat laatujen N:o 1
j a 5 välisen jauhatusarvcm erotuksen
1% sentiksi bushelilta.
Puhuessaan edellämainittujen ia.
keiden Johdosta, sanoo pohJois-Dako*
tan maanviljelysoplston buDetiini:
leipomiskelpoisuuteensa nähden. Suu­rin
eroavaisuus oä havaittavissa vä­r
i n suhteen,;alimmah (hyljätyn) laa­dun
ollessa tässä suhteessa huonoa,
osotti se knitenkha hyvB ominaisuuk­sia
leivän laÄjuudessaC veden ottaval-suudessa
Ja leivän hu<dcoIsundessa."
Jos kenansditetään. että erilaatul-