Vapaus, February 21, 1963

              m:\2Lh -miiimmm/mtä
1
Sivu 2 Torstaina, helmik; 21 p. Thursdajr, Feb. 21, 1963
VAPAUS I N D E P E N & E N T L Ä 8 0 R ' O R G A N
O F F I N N I S H C Ä N A D I A N S '
( L I B E R T Y ) Establistted Nov. 6.'1917
Bditör:W. Eklund • Afftöager: E; Suksi
, Telephones: Office OS 4 - « 6 4 — Editorial 03.4-4265^^^ ^v^' :;
Published thrice" weekly: Tuesdays.' Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm S t West, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69 ' ; -
Advertising rates upon appUcätion. translätions i t r e of .chargc.
Authorlzed as second cass mail by the Post Office Dfepärtment, Ottawa,
and for payment of postage in cash; ; .
' i ] TILAUSHINNAT ^ ~^
Canadassa:V1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 : USA:ssa: : 1 yk: $9J)0 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: ,1 vk, 9.50 6 kk. 5.25
M . n , > , o . o , , h e CANADIAN LÄNGUAG
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mandy Mäki. South Porcupine
Ont, täyttää lauantaina, helmikuun
2^ päivänä 60 vuotta.
U r i i o P i i l o ; Silver Mountain, Ont.,
täyttää maanantaina; helmikuun 25
päivänä 72 vuotta.
Yhydymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. >
Irakin vallankaappaQs
—r Suomen laajimmin leviävä työväen päivälehti, SKDL:n
äänenkannattaja Kansan Uutiset kirjoitti viikon vaihteessa
Irakissa suoritetusta kallankaappauksesta ja sen merkityk­sestä
seuraavaa:
Nyt näyttää jo varmasta, että viikko sitten-Irakissa al­kanut
Abdul Mohammed Arefin johtama sotilaskapina on
päättynyt voittoon; Vaikka teloitetun Kassemin; kannattajat
pystyivätkin tekemään hajanaista vastarintaa kuuden vuoro­kauden
ajan, ei heillä näytä olleen todellista voimaa uuden
sotilasjuntan vallankaappauksen torjumiseen. Sellaisia tais­teluja,
joissa laajat kansanjoukot olisivat olleet puolfeUa tai
toiseilai ei ollut. Kassem sortui oman armeijansa ylimpien
upseerien~uhrina. Ja verilöyly, joka on jatkunut jo viikon
verran, on tällaisille vallankaappauksille tyylillistä kostor
politiikkaa. Useimmat valtiot ovat jo tunnustaneet Arefin
hallituksen.
Tässä yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota tapah­tuneisiin
julmuuksiin." Uuden hallituksen päämies Aref sai
Kassefmilta armahduksen, kun hänet aikaisemmin tuomittiin
kuolemaan Kassemin murhan suimnittelusta: Hän sai jälleen
tilaisuuden toimia Kassemia vastaan eikä tuntenut sääliä
päästyään valtaan. Ulkomailla toimiva Irakin Ylioppilaiden
liitto on julkaissut vetoomuksen, jossa sanotaan, että vallan­kaappauksen
ensimmäisen kolmen päivän aikana surmattiin
yli viisituhatta henkilöä, ehkä kymmenenkin tuhatta.. Vetoo-muksi&
ssa todetaan, ettei. Kassemin järjestelmä ollut sellai­nen,
jota Irakin kansa tarvitsee. Irakissa tarvittaisiin deiho-kratiaa,
mutta uudet diktaattorit tarjoavat sitä vieläkin vä-,
hemmän kuin .Kassem; Uudet hallitsijat sanovat vastusta­vansa'
"kommunismia", mutta on tunnettua^ ettei kommunis­teilla
ollut tilaa Kassemin hallinnossa vaan hänen vankilois­saan^
i Uusien hallitsijoiden väite konimunismin vastustami­sesta
on veruke, jonka varjolla he katsovat olevansa oikeu­tettuja
jatkamaan verilöylyä, sanotaan vetoomuksessa.
Niistä uutisista päätellen, joita länsilehdistö on julkais­sut
Irakin tapahtumista, Irakin Ylioppilaiden liiton erittämä
näkökanta tuntuu^hyvin vakuuttavalta- Ilmeistä on;- että Kas­sem^
sortui, koska hän ei pystynyt tarjoamaan Irakin kansalle
demokratiaa. t*orvarilliset puolueet saivat kyllä toimia, mut­ta
vasemmistolle ei annettu vaikutusvaltaa ja kommunisteja
vainottiin. Yhtä ilmdstä ori, että uudet vall.anpitäjät riistä­vät
porvarillisiltakin piireiltä'"valinnan vapauden". Niinpä
mainitussa vetoomuksessa sanotaan, että mm. Kansallisen
edistyspuolueen johtaja, huomattava tehtailija, on vangittu
"konimunistina'\ Arefin. hallitus aikoo todennäköisesti mat­kia
Nasserin järjestelmää, joka sallii vain yhden puolueen ja
vainoaa sen vastustajia fasistisin väkivaltamenetelmin.
Irakin ulkopolitiikan kannalta vallankaappaus merkitsee
lähestymistä Nassei-iin. Toistaiseksi ei ole syytä pelätä, että
uudet vallanpitäjät tekisivät Irakista lännen suurvaltojen
astinlaudan, jollainen se oli ennen vuonna 1958 täpahtimutta
Kassemin johtamaa kansallista vallankiunousta. Siiloin ta­pahtunut
Irakin irtautuminen lännen suurvaltojen sotilas­liitosta
jäänee voimaan ja kansainvälisessä politiikassa Irak
pysynee sitoutumattomana maana. Mutta Aref ori aikaisem­min
saarnannut sen puolesta, että Irak liitettäisiin Yhdisty­neeseen
Arabitasavaltaan ja se on kokonaan toista kuin Kas­semin
politiikka, joka pyrki pitämään Irakin itsenäisenä.
Jos. uusi hallitus liittäisi Irakin Yhdistyneeseen Arabi­tasavaltaan,
olisi se suuri voitto Nasserille. Mutta voisiko
sellainen valtioliitto jäädä pysyväksi, on epävarmaa. Syyria
joutui Yhdistyneessä Arabitasavallassa ^sellaiseenT asemaan,
että se johti kapinaan ja Syyrian eroamiseen. Nasserin jär­jestelmä,
joka nojaa fasistisiin hallitusmenetelmiin, ei ole
omiaan yhdistämään egyptiläisiä enempää kuin muitakaan
arabikansoja vapaaehtoiseen ja tasavertaiseen valtioliittoon.
Niilissä täytyy virrata paljon vettä, ennen kuin sellainen val­tioliitto
voisi muodostua pysyväksi. Mahdollista onkin, että
Irakin hallitus luopuu nyt yhdistämishankkeesta jä tyytyy
vain kehittämään ystävälliset suhteet Nasseriin.
Missään tapauksessa Irakin kansa ei tämän vallankaap­pauksen
seurauksena pääse nauttimaan demokratiasta, joka
olisi rvälttämätöntä maan kehitykselle. ^
Opposition
pidätetty
Malaijassji
Koala Lumpur. — Malaijan so­sialistisen
oppositiopuolueen johta-^
ja, Inche Ahmad Boestamam pidä­tettiin
viime viikolla sisäistä turval­lisuutta
koskevan lain nojalla 'ku­mouksellisesta
toiminnasta" ilmoit­ti
Malaijan hallitus.
N Hallituksen julkaisemassa tiedon­annossa
sanottiin: "Boestamamin
tiedetään olleen läheisessä yhtey­dessä
Indonesian kommunistipuo­lueeseen
ja hallitus on _ myös ollut
tietoinen siitä, että hän on useiden
kuukausien ajan ollut läheisessä
kosketuksessa Brunein vallankaap­pauksen
suunnittelijoihin."
Boestamam oli pidätettynä seitse­män
j a puolen vuoden ajan Englan­nin
hallituksen määräyksestä "kom­munismin
vaaran johdosta" ja. hä­net
vapautettiin huhtikuussa 1956.
LISÄÄ ASEITA
Malaija aikoo; välittömästi vahvis­taa
puolustusvoimiaan Indonesian
suunnitteilla olevan Malaisian liittor
valtiota kohtaan omaksuman 'viha­mielisen
asenteen" johdosta, ilmoit­ti,
apulaispääministeri ja puolustus­ministeri
Tun Abdul Razak.
Lehdistölausunnossaan Tun Razak
sanoi hallituksen katsovan, että In­donesian
Malaijaa kohtaan harjoit­tama
"vastustava" politiikka ja sen
suuniiitteilla olevaa Malaisian liitto-
Vuoden 1963 'alusta alkaen on
Ruotsin sosiaalilainsäädännössä
astunut voimaan' joukko uudistuk­sia,
jotka koskevatiitse: järjestel­mää
ja hallintoa samaten kuin
kansalaisten yleistä sosiaaliturvaa
kiirjbittaa Helsingissä: ilmestyvä
SKDLn äänenkannatt^a Kansan
Uutiset j a selittää asiaa edelleen
Kaikki entiset vakuutuskassat on
lakkautettu ja sosiaalivakuutus-tehtävät
on keskitetty yhdelle ai­noalle
yleiselle vakuutuskassalle.
Uusi järjestelmä — sosiaalikaari
-kuten sitä Ruotsissa nimitetään —
merkitsee sosiaalivakuutuksen
huomattavaa yksinkertaistumista
j a tehostumista. Alutta samalla as­tui
voimaan myös joukko aikai­semmin
päätettyjä parannuksia.
KANSANELÄKE
Viime vuodenvaihteeseen saakka
oli olemassa vain yksi yjeinen kan-saneläkemuoto,
jonka perusteella
maksettiin eläkkeet 67 vuotta täyt­täneille.
Tällä hetkellä tämän eläk­keen
suuruus on yksinäisillä 3,325
kruunua, "-eläkkeeseen oikeutetuilla
aviopareilla 5,210 kruunua vuodes­sa.
Oikeus lisäeläkkeisiin oli vain
valtion ja kuntien palveluksessa ol­l
e i l la sekä joillakin pienillä yksi-
.tyisluon toisessa työsuhteessa ole­vien
toimihenkilöiden ryhmillä.
Työläisillä joko ei ollut lainkaan
lisäeläkkeitä tai ne olivat täysin
työnantajien hyväntahdon varassa.
TYÖELÄKE
Yleinen työeläke koskee kaikkia
työsuhteessa olevia vuodesta 1960
alkaen. Sen kustannukset maksaa
työnantaja. Vasta 20 vuoden kulut­tua
ts. vuonna 1980 maksetaan täy­det
työeläkkeet, jotka lasketaan
60% :na eläkkeen pohjana olevien
15 väoden keskiansiosta. Kuitenkin
jo kahden työeläkkeeseen oikeutta­van
vuoden jälkeen voidaan eläket-valtiota
kohtaan omaksuma "viha­mielinen
asenne" muodostavat "uh­kan
maan turvallisuudelle.:'
Kirjettä
tä saada kaksi kahdeskymmenes­osaa.'
65 ikävuoden jälkeen ' e i poh-iavuosia"^
lasket^'. Toisin- sanoen ne,
jotka ovat sjTityneet v. 1896,- saivat
jSmän vuoden tammikuun 15 pnä
ensimmäiset työeläkkeet kahden
kahdeskymmenesosan muodossa las­kettuna
vuosien 1960 ja 1961 keski­ansioista.
Tällä pei'usteella makset­tavat
korkeimmatjeläkeet ovat 1,833
kruunua vuodessa', jonka lisäksi tu­lee
peruseläkljeenä alemmin mai­nittu
kansaneläke. Työeläke kasvaa
vähitellen ja kahdeksantoista vuo­den
jälkeen — ts. ne jotka ovat
syntyneet V . 1914 — niaksetaan
edellämainituin edellytyksin kor­keimpana
työeläkkeenä 18,330 kruu-.
nua vuodessa nykyrahassa ai-vioi-den.
Työeläke on sidottu indeksiin
ja se niin ollen seuraa rahanarvon
vaihteluiden mukana; < Työeläkkeen
lisäksi tulee kansaneläke.,
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE
Jo tänä vuonna voivat ne, jotka
viime vuonna sairauden tai tapa­turman
kautta ovat menettäneet py­syvästi
työkykynsä (vaatimuksena
on 5/6 menetys ja jotka ovat vuo­sina
1960 ja 1961 täyttäneet elät
keesen oikeuttayat ehdot, saada
täyden työeläkkeen. Heidän kohdal­laan
lähdetään siitä ajatuksesta, et­tä
ellei onnettomuus olisi heitä koh­dannut
he olisivat jatkaneet työn­tekoa
65 vuoden ikään saakka ja
saaneet täydet eläkeoikeudet 67
vuotta täytettyään. Myös tämän
eläkkeen lisäksi maksetaan kansan­eläke.
L E S K I - J A L A P S I E L A KE
Leskieläkettä maksetan saman­suuruisena
kuin vanhuuseläkettä
yksinäiselle, jos leski on täyttänyt
50 vuotta miehen kuollessa. Leski,
joka on täyttänyt 36 vuotta ja jolla
on huollettavanaan alle 16-vuotiaita
lapsia, joiden kanssa vakituisesti
asuu, saa samansuuruisen eläkkeen.
Jos lapseton leski ei ole täyttänyt
50 vuotta vähennetään eläkettä v i i -
denellätoista osalla jokaiselta 50
alittavalta vuodelta. Eläkkeet mää­rätään
tulojen suuruudesta riippu­matta.
E T H M A H E N K I -
V A K U U T U K S E T
Ammattijärjestöjen keskusliiton
(LO) ja Ruotsin työnantajaliiton
(SAF) vuoden 1962 alussa käytyjen
palkkaneuvottelujen yhteydessä- so­v
i t t i in kollektiivisesta henkivakuu­tuksesta
kaikille työntekijöille. Sa­ma
koskee myös valtion j a kuntien
palveluksessa olevia virkamiehiä.
Länsiberliihiläiset y; ösa^^
erittäin aktiivisesti senaattinsa ^vaa-leihin^
sillä 88;9 prösierittiä äähioi-keutetuista
asukkus^^^^ ä^^ : y i -
rallisteh tietojen mukaan 'sunnun­taina.
Vaalien tulosten oUessajsuu-r
i n piirtein selviUä voitiin todeta
liittokansleri Adenauerin puolueen
R y h m äJienkivakuutuksen p i i r i i n ' kristillis-demokraattien - kärsineen
kuuluu kaikkiaan 1,7 miljoonaa työ­läistä
ja toimenhaltijaa.^Ryhmähen-kivakuutus
koskee kaikkia 21—67
vuotiaita miehiä j a naisia. Vakuu­tuskorvaukset
ovat 21 v , , m u t t a ei
^ v; täyttäneille 24,000 kruunua,
65—67T.vuotiaille 2,000 kruunua. Jos
vakuutetulla on kuollessaan alle 21
vuotiaita lapsia, maksetaan alle 17
vuotiaille lapsille kullekin 7,000
j a ' y l i 17-vuotiaille ikäryhmän mu­kaan
6,00rf—2,000 kruunua. '
IJTäysi henkivakuutus maksetaan,
jos vakuutetulta jää puoliso,' "avio­suhteen
kaltaisissa oloissa yhdessä-asuva
nainen"^ lapsia ,isä tai äiti.
J o l l e i vakuutetulla ole tällaisia
omaisia, mutta hänen jälkeensä jää
toisia perillisiä esim. sisaria, mak­setaan
puoli täydestä vakuutuskor­vauksesta
kuitenkin vähintään 2,000
kruunua. Vuosimaksu täyden vuo­den
työss* ollutta kohden on 92
kruunua ja sen maksaa työnantaja.
Ryhmähenkivakuutuksen hoitavat
ammattijärjestöjen keskusliitto ja
työnantajaliitto yhdessä muodosta­mansa
työmarkkinavakuutusyhtiön
( A F ) välityksellä. Sitä ei siis ylei­nen
vakuutuskassa hoida.
Anton Strand
tuntuvan tappion sosialidemokraa­teille,
i';
Länsi-Berliinin pormestari - W i l l y
B r a n d t i n sosialidemokraattinen
puolue tuntui oleTsm jnatkalla-^oh-ti
vaalivoittoa kun 60(),000 ääntä o li
laskettu. Sep äänimäärä oli 62,1%
kaikista annetuista-äänistä.
Kristillisdemokraatit ^olivat saa­neet
28,6% j a vapaat demokraatit
7,9%. Sosialistisen Yhtenäisyyspuo-lueen
prosenttimäärä oli 1,4.
Vähää ennen vaalihuoneistojen
B i ^ p ^ t i n yritykset keskustella pä&-
ministeri'Hrushtshevin kanssa las­ketaan
hänelle myönteiseksi seikak­si
samoin kuin se, ettei Lansi-Bei^-
liini'ir;^asemassa ole tapahtunut kcf-hi^
t£^:huonompaati suuntaan. V i i -
m&vyäalcissa saivat sosialidemok-ra|
tri'52^6% kaikista äänistä. Kris-tilIi8.^
e]||iokraattiselle puolueelle,
ai]|ö^l|^^j>uolueelle joka asettui vas-t
u S ^ ^ ä n Brandtin keskust6lua
Hrushtäbevin kanssa, veikataan
vaalitappiota, jos kohta se itse us­koo
voittoonsa: sen perusteella, että'
liittotasavalta on. taloudellisesti aut­tanut
Länsi-Berliinia j a että Länsi-
Berlini ei voi elää iimah tätä talou­dellista
apua. Edellisissä vaaleisW
saivat'kristillisdemokraatit 37,7%
annetuista äänistä.
vVapaat demokraatit uskovat niin
ikään pääsevänsä edes senaatin op-sulkemisaikaa
oli äänestysprosentti. positioon., näissä vaaleissa. Heidän
Länsi-Berliinin senaatin vaaleissa
noussut lähes 90 prosentiin. Länsi-berliiniläiset
valitsivat Länsi-Berlii­nin
senaatin 134 jäsentä 6 viikkoa
kestäneen ankaran vaalikamppailun
jälkeen.
Näihin vaaleihin olisi voinut osal­listua
kaikkiaan 1,700,000 valitsijaa.
Uusia äänestäjiä oli jonkin verran
y l i 150,000, "\ioiden varaan eri puo­lueet.
laskivat toiveensa. Länsi-Ber­liinistä
poismuuton takia oli,äänes­täjiä
noin 40,000 vähemmän kuin
edellisissä vaaliessa.
Läntiset "asiantuntijat arvioivat,
että sosialidemokraattien asema lu­j
i t t uu entisestään, sillä' Willy
TYÖLÄIS KYNÄILIJÖIDEN
HUOMIOON
Nimet vaalSuetteloon.
: K^uhtikuun kahdeksantena päivänä- pidetään Canadassa
yhdet kaikkein tärkeimmät vaalit liittovaltion perustamisen
jälkeen. Kun esimerkiksi Uuden demokraattisen puolueen
johtaja,T. C.-Douglas sanoo, että näistä vaaleista muodostuu
"yleisäänestys', missä on kansan ratkaistavana kysymys siitä,
otetaanko -maahamme jenkkien pakkokeinoin tyrkyttämiä
ydinlatauksia vai eikö oteta, niin se seikka yksinään osoittaa
kuinka tärkeät vaalit ovat nyt tulossa.
Hetken yksi tärkein kysymys on se, että kaikkien kan­salaisten
nimet tulevat äänestysluetteloihin. Joka vaalien
yhteydessä todetaan, että kymmenettuhannet henkilöt me­nettävät
äänioikeutensa siksi, että heidän nimensä on jäänyt
poisvluetteloista. Tässä yhteydessä meidän tulee yhteisesti
vaati.ia, että luettelointi tehdään ainakin jossakin määrin huo­lellisemmin.
Toiseksi on henkilökohtaisestf huolehdittava sii-tä,^
että nimemme byät todella äänestysluettelossa. Näistä
tärkeistä asioista on huolehdittava juiuri nyt.
T I L A T K A A V Ä f A U S!
Viimeisessä osaston kokouksessa,
joka samalla oli vuosikokous, valit­simme
johtokunnan, sekä muut
virkailijat nyt kuluvalle vuodelle.
Samalla harkitsimme kuinka mei­dän
tulee toimia voidaksemme pi
tää osaston taloubudjetti tasapai­nossa.
Muun jutustelun yhteydessä huo­masimme,
että Vapauden, Liekin
ym. julkaisujen aktiivilukijat ovat
useasti kiinnittäneet suurta huo­miota
lehtiemme, sekä Joulun että
Kevät-julkaisujen sisältöön: Niin
kirjoitusten, kuin myöskin suusa­nallisen
arvostelun yhteydessä.
Etupäässä arvostelu tahtoo koh­distua
toimitusta kohden, että he
eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota
lehtiemme sisältöön, että se ,kiin­nostaisi
enempi lukijakuntaa. Siinä
pitäisi olla sitä ja myös tätä. Siinä
pitäisi olla sellaisia ja tällaisia kir^
joituksia. E i kai se ole pahitteeksi,
vaikka joskus arvostelemme toimi­tustakin,
se synnyttää enempi vilk­kautta
toimituksessa.
Vaan tulee kuitenkin ottaa huo­mioon,
että istuipa siinä toimitta­j
a n pukilla,kuka hyvänsä, n i i n he
eivät yksin voi kaikkien tarpeita
tyydyttää, sillä vaatimuksia on niin
monenlaisia.
Voidaksemme saada lehtemme ja
julkaisumme monipuolisemmaksi,
meidän tulee muodostaa yli-manner-takäsittävä"
toimitusneuvosto''„joka
yhteisvoimin käy rikastuttamaan
painotuotteiden sisältöä. Sudburyssa
tiedetään oman paikkakunnan ja
osittain lähiympäristön tapahtumat
joista :he voivat sepustella juttuja
lukiakunnan - luettavaksi. Vaan he
eivät tiedä millä tavalla toimitaan
ja mitäitapahtuu y l i laajan Canadan.
Siksi meidän tulee kaikkialla ryh­tyä
entistä ehommin kirjoittamaan,
järjestö- ja kulttuuritoiminnasta,
sekä paikkakuntien tärkeistä tapah­tumista:
Kirjoitukset tulee olla to
tuuteen-perustuvia ja rakentavassa
muodossa.
Joulu j a Kevät-julkaisuja on ryh­dytty
yhteisvoimin toimittamaan
Vapauden ja Työmies-Eteenpäin
toimitusten toimesta. Siksi kehoi
tamme että työläiskynäilijät, mo­lemmin
puolin rajaa ryhtyvät työ­hön
ia toimintaan käsiksi ja yhteis­voimin
. toimittajien kera tehdään
seuraavasta Kevät-julkaisusta eii-koisen
ai-vokas teos. "
Tulee ottaa huomioon, että näitä
julkaisuja levitetään molemminpuo-lin
rajaa niin palon kuin suinkin
mahdollista. Siksi sen sataprosent
tinen - .onnistuminenkin, kuuluu
meille kaikille.
Kokouksen puolesta—^ A.K.
Beaver Lake, Ont:
••: ••'"•^
' K U L K U R I " KIITTÄÄ
HYVÄÄ S A U N A A ,
Tunnen itseni " k u l k u r i n " nimen
arvoiseksi kun istun Työn Puiston
saunan ^penkeillä ja vertailen sau­noja
toisiinsa. E n moiti kenen-'
kään saunaa. Olkoon . se kaukana
minusta.
Mutta jos esim. vihta puuttuu sau­nasta,
niin silloin puuttuu jotakin-tärkeätk:
Työn Puiston saunassa on
kuitenkin kaikkea, mitä hyvässä
saunassa tai-vitaan, eikä sieltä puutu
mitään. Ensinnä on asiakasta vas­tassa
tilava pukeutumishuone, sitten
samaa laatua oleva pesuhuone ja
kaikkein perimmällä -avara sauna
hyvine vihtoineen. Kun siellä heit­tää
vettä kiukaalle, niin saunan ys­tävä
tuntee olevansa Ijuin '"seitse
männessä taivaassa" Siellä voi läh..
teä nuhat j a yskät. Ken ei pääse,
tai ei halua mennä talveksi Flori­daan^
hän tulkoon vakituisesti naut-i
'Lapsieläke maksetaan kansanelä-keläisen
lapselle, joka ei ole täyttä­nyt
16 vuotta. Lapsi, joka on me­nettänyt
pääasiallisen huoltajansa,
saa eläkkeenä 1,000 kruunua vuo­dessa.
Jos molemmat vanhemmat
ovat kuolleet, on lapsieläke 1,400
kruunua. Lapsieläkkeet ovat indek-
'siin sidotut ja tulojen suuruudesta
iriippumattömat: v
P A K O L L I N E N SAIRAUS­V
A K U U T U S
Myös sairausvakuutusta on paran­nettu
vuoden vaihteesta lähtien. En­sinnäkin
on sairaustapauksen joh­dosta
Aiaksettavia peruspäivärahoja
korotettu aikaisemmasta 3 kruu­nusta
5 kruunuun. Toiseksi on sai-rauskorvausten
enimmäismäärää,
joka riippuu tuloista, nostettu ai­kaisemmastako
kruunusta 28 kruu­nuun
päivää kohden. Lapsilisä.on
kahdesta lapsesta 1 kruunu^ 3—4
lapsesta 2 kruunua ja 5 tai useam­masta
lapsesta 3 kmunua päivää
kohden. Vanhat sairausvakuutusta
koskevat määräykset edellyttivät,
että sairauskorvauksia maksettiin
Väinö Linna
HUOMIONOSOITUS KOKO
KIRJALLISUUDELLEMME
timaan Työn Puiston saunan hyvistä korkeintaan 90 päivän aikana. Uu-löylyistä.
, I sien määräysten mukaan ei sairaus-
Mita kohte uun tulee, se on hy-1 korvauksen maksamisaikaa ole ra­vaa
j a kohteliasta. Sauna on Puh-1 j^jj^^^^ ^^^^^^ kuiS mahdolliseen
ennen varsinaista eläkeikää tapah­tuvaan
eläkkeelle joutumiseen, joka
edellyttää työkyvyssä tapahtunutta
5/6 menetystä.
das ja miellyttävä. — Kulkuri.
• • •
L U K I J A N MIETTEITÄ'
Täällä vapaassa ja kauniissa Ca­nadassa
on monemnoisia vaikeuk­sia.
Canada on tällä kertaa vapaa
vihollisista, mutta liika ystävälli­syys
pyrkii sekin riistämäärt vapaut­ta.
Meidän tulisi ymmärtää, että
sana "Yhdysvallat" on lyhennys,
sillä siellä on paljon sellaisia ihmi­siä,,
jotka eivät halua sitä mitä hal­litus
tekee heidän nimissään, mutta
eivät tiedä miten siihen saisi kor­jauksia,
koska heidän hallituksensa
pyrkii panemaan ajatuksetkin pää­hän
kansalaisilleen. Siitä huolimat­ta
kutsutaan Yhdysvaltoja "vapaak­si
maaksi". Johtuuko tämä kaikki
siitä, että he haluavat koneistuttaa
kansalaisensa niin, että hallitus t€^''
kee heidän puolestaan yksinpä ajat­telemisenkin.
Aika näyttää jos he
siinä onnistuvat. Kuitenkin siellä on
kuulema enemmän k u i n 30 prosent­tia
ihmisiä, ^otka ovat tyytymättö­miä
hallituksen edesottamuksiin ja:
enemmän kuin 60. prosenttia sellai­sia,
jotka eivät tiedä mitä on me­nossa.
Muutama vuosi sitten eräs Toron­ton
.suurista päivälehdistä kyseli
äänestäjiltä kuinka paljon he tietä­vät
Canadan hallituksen kokoonpa­nosta?
Aänestyskelpoisista ainoas'
taan 33 prosenttia tiesi kuka oli sil­loinen
pääministeri. Jos nämä ih­miset
ymmärtäisivät mitä korjauk­sia
tarvitsimme maassamme, niin
varmasti he vaatisivatkin hallituk­sen
tekemään tarpeelliset korjauk­set
ja äänestäisivät meille sellaiset
miehet hallitukseen; jotka työsken­telisivät
kansamme yhteisten etu­jen
puolesta enemmän kuin mitä he
nyt tekevät.
Käyttäkää äänioikeuttanne huhti­kuun
8 päivänä yhteisen hyvinvoin­nin
.saavuttamiseksi, -— Ju.ssi.
Oslo. - T - Minä kiitän Pohjoismai­den
Neuvostoa sekä sen asettamaa
palkintolautakuntaa minulle myön­netystä
pohjoismaisesta kirjalli­suuspalkinnosta.
Kun ymmärtää
palkinnon arvon ja merkityksen,
n i i n on hieman vaikea uskoa an­sainneensa
sitä. Mutta siitä seikasta
riippumatta on korostettava tämän
palkinnon merkitystä Pohjolan kir­jallisuudelle.
Se on omiaan nosta­maan
kirjallisuutta julkisuuden pii­riin,:
ja se helpottaa siten sen tunte­muksen
leviämistä myös laajem­pien
lukijajoukkojen keskuuteen.
Se on myös eräs tärkeä muoto poh­joismaista
yhteistyöt, koska se joh­taa
tuon kiinnostukseh y l i rajojemr
me, lähemmäksi toistemme kirjaili-:
suutta, lausui k i r j a i l i ja Väinö Linna
vastaanottaessaan viime lauantaina
Oslossa kirjallisuuspalkinnon.
— Voidaan olla eri mieltä kirjal­lisuuden
itsenäisestä ai-vosta j a pyj-kimyksestä,
mutta koska kirjalli­suus
on pohjimmaiselta olemuksel­taan
heijastinkuva ihmiselämästä,
on sillä . merkitysulottuvaisuutta
muidenkin elämänalueiden suun­taan.
Poikkeukset ja , yksilölliset
eroavaisuudet huomioiden, heijas­tuu
kirjallisuudessa kokonaisuutena
ottaen aina jotakin siitä elämänken-tästä,
missä se on luettu. Luulen,
että tämä on se perussyy, jonka
pohjalta monta kertaa on väitetty
kirjallisuuden lähentävän ihmisiä
ja kansoja toisiinsa. Se on yksin­kertaisesti
ymmärtämisen lisäänty­mistä
tuntemisen kautta. Syvimmil­lään
ovat ihmiselämän ja sen koh­taloiden
peruskuviot kaikkialla sa­manlaisia,
mutta niiden ulkoisissa
ehdoissa on vaihtelevuutta. Pohjois­mainen
elämänkenttä on tosin suh­teellisen
yhtenäinen, mutta on myös
eroavaisuuksia eri maiden, eri alu­eiden
ja eri sosiaalisten kerrostu­mien
välillä. Näistä syistä emme
varmastikaan tunne toisiamme liian
hyvin ja tässä asiassa voi kirjalli­suutemme
jonkin verran palvella
meitä,, vaikkapa sen päämääi*ät ei­vät
nimenomaan siihen tähtäisi-kään.
— Meidän suomalaisten — sa­moin
kuin- islantilaistenkin — ase­ma
muiden pohjoismaiden: suhteen
on hieman poikkeava, lähinnä kie^
lellisen eroavaisuuden vuoksi; Sen
vuoksi tämän, palkinnon merkitys
meidän kirjallisuudellemme on eh­kä
vielä suurempi kuin muiden poh­joismaiden
kirjallisuudelle. Kun
oletan, että tämä palkinto kiinnit­tää
huomiota koko suomalaiseen
kirjallisuuteen, niin otan sen vas­taan
paremmalla omallatunnolla
Sen vuoksi esitän kiitoksen sen ja­kajille,
paitsi henkilökohtaisesti,
myös koko suomalaisen kirjallisuu
den puolesta. ^
.aamama äänimäärä viime'vaaleis­sa
oli 3,8 eikä heillä ollut edustajaa
eroavassa senaatissa.
Kaikkien em. ryhmittymien vaali­kamppailun
kärki on kohdistunut
Länsi^Berliinin Sosialis^een Yhte-.
näisyyspuolueeseen, j o k a sai 1,9%
äänistä vuoden 1958 senaatin vaa­leissa.
Tämä puolue on ainoa, joka on
ehdottahut Berlinin ongelman rat­kaisua
neuvotteluteitse DDRn kans­sa,
J9 sen vaikutusta pelätään vas-,
tustajapiireisä. Toisaalta pidetään
kuitenkin mahdottomana sitä, että*
ybtenäisyyspuolue voisi lisätä suu-:
reinmln' äänimääräänsä' seii jälkeen
kun Berliinin muuri oli rakennettu
ja ennen kaikkea kaupungissa, jon-'
ka elintaso määräytyy liittotasaval-'
lan antaman suuren avun turvin.
- *
Syyriassa tehtiin
hallitusimdistus
Damaskos. — S.vyrian hallituk­sen,
kokoonpanossa tehtiin muutok­sia-
sen jälkeen kun kuusi ministe­riä
o l i eronnut siitä virallisesti.
Eronneet ministerit hoitivat seu-.
raavia aloja: opetus-, talous- j a so-sia^
iasiat, maatalousuudistukset,
tiedotus, ravinto ja terveys. Vapau­tuneet
virat jaettiin hallitukseen
jääneiden ministereiden kesken.
Pääministerinä toimii edelleen
Khaled ai Azem.
Uudistukset lopettivat viime kuus-sa.-
Alkaneen kriisin, jonka syynä o li
ministerien ero hallituksen harjoit­taman
politiikan johdosta. (f SITÄ
— E n käsitä, miks i minun täy-tyisi
opiskella englantia.
— No ,mutta. puoli maailmaahan
puhuu englantia!
—: Eikö se sitten riitä?
EIPÄ P A L A . E I ! V-.
Talon renki on tilannut Kansan
Uutiset.- mutta se ei miellytä isän­tää;
Hiin tavoittelee sitä uuniin sy-tyksi,
mutta ei tahdo saada tulta
viriämään. Isäntä harmistuu: ~ - E i
se-tuo kommunistilehti kelpaa edes
tulensytyksi!
Johon r e n k i : — Mutta niinhän se
sanoo sananlaskukin, että totuus ei
pala tulessakaan!
H I L J A I N E N REAKTIO '-
Mitä isäsi sanoi, k u n hän huo­masi,
että olit ajanut uuden autop-ne'
lytt.\7n?
.^Jätänkö kirosanat pois?
— Jätä vain.
Hän ei sanonut yhtään mitään.
PÄIVÄN PAKINA
Oppikaamme vastustajiltamme
Ei lueta edes viimeisellä tuomio­päivällä
synniksi sitä, jos työväen­liike
ottaa cpikfli ^«stustajiltaankin.
Tosiasia tietenkin on, että suur­pääoman
maailmassa on paljon sel­laista
mätää ja ala-arvoista" kuonaa,'
mikä ei kelpaa mihinkään.
Mutta siitä huolimatta on hallitse­van
luokan piireissä vielä paljon sel­laistakin,
mistä voimme punastele­matta
ottaa opiksi työväenliikkeen'
piireissä. :
Ottakaamme esimerkiksi vaaliky­symys;'
Sanotaan että "raha" el haise"!
"Ra}ia puhuu", j a puhuu erittäin
voimakkaasti vaalien aikana. Esi­merkkina
mainittakoon, että viiden
tai kymmenen minuutin näköradio-puhe
maksaa ehdokkaille satakunta
dollaria ja enemmänkin, riippuen se
paikkakunnasta ja. muista olosuh­teista.
V
Vaalikampanjassa tarvitaan siis
myös rahaa j a porvarit ovat matoja
vaalikassojen keräämisessä.
Yleisesti puhuen porvarit eivät
julkaise eivätkä huutele mistä heidän
ehdokkaansa vaalikassansa saavat ja
sekin pn ymmärrettävä asia, sillä jos
esimerkiksi Joku ydinlatausten vas­taanottamisen
puolesta erikoisesti In-;
toileva porvarisetä tai"-tätl saa yaa-lirahastonsa
pääasiassa" amerikkalais­ten
rahamiesten kontrolloimilta suur­yhtiöiltä,
niin vaikeata on silloin tie­tysti
julkaista vaalirahatton alku­juurta.
Mutta yleisessä säännössä on usein
myös poikkeuksia. Niinpä toronto-laislehdet
kertoivat alkuviikolla meil­le,
että "torontolaiset liikemiehet
ovat ryhtyneet keräämään rahastoa,
jonka avulla enthien puolustusminis­teri
Douglas Harkness voisi esittää
omat., mielipiteensä maanpuolustus-asioista".
Mr. Harknessin mielipiteet ._ovat
hyvin tunnetut. Hän on saanut yltä­kyllin
ilmaista mainostusta jenkki-mieliselle
kannalleen, eitä yhdysval-ta'aisia
ydinlatauksia olisi raahatta­va
tänne Canadaan koska ^^ashington
vaatii "sitoumusten kunnioittamista"
ja sillä siisti. Sillä ei ole mitään te­kemistä
"maanpuolustuksen" kans­sa!'
• • • . • •
Mutta ilmeinen tarkoitus onkin
Järjestää rahan voimalla ristiretki
canadalaisten käännyttämiseksi Pen­tagonin
atomikuoleman uskoon. M a i ­nitun
uutistiedön mukaan tarkoituk­sena
on kerätä mr. Harknessin jenk-kimlelisen
propagandan hyväksi ai­nakin
$15,000, mutta summa "voi
nousta $50,000—$100,000 . . ."
Tällä tlyalia porvarlsedät vaalei­hin
valmistuvat! He ja heidän liik­keensä
lahjoittavat suuria summia
yhteiselle "puhemlehellecn" siinä toi­vossa,
että Jos heidän kantansa perii
voiton vaaleissa, heillä on myöhem­min
tilaisuus niittää sato siitä, mitä
vaalei.sstt ny| kylvetään. ..
Porvareille tämä on tietenkin suh­teellisen
helppo ja yksinkertainen
tehtävä. He tapaavat toisensa joissa­kin
hienossa "kukonhäntäryyppyjen"
(cocktail) yökerhossa^ja .päättävät,
kuinka paljon tällaisen "hyvän
asian" hyväksi kannattaa uhrata ja
si'lä siisti. Kuka vielä sanoo, etteikö
porvarisetien ja -tätien keskuudessa
ole luokkasolidaarisuutta!
Porvareilta tällaisten jättiläisko-koisten
vaalirahastojen keräys käy
kitkattomasti siksi kun "heillä on
millä mällätä". Suhteellisen pieni
suuromistajien ryhmä voi helposti
kerätä omasta keskuudestaan suuria
vaalirahastoja —: ja he menettelevät
juuri niin, koska he tietävät, että
:'raha puhuu" myös aivopesun tii­moina.
Työläisille, farmareille ja muille
pikkueläjille vaalirahastojen kerää­minen
on tietenkin paljon vaikeam­paa.
•
Toisaalta tiedetään kuitenkin; että
työtätekevien ehdokkailla ei ole min­käänlaisia
valirinan mahdollisuuksia,
ellei heille saada myös vaalirahas-toa.
millä voidaan "ostaa" ilmoitus­tilaa
sanomalehdistä, puheoikeus ra­diossa
Ja TV:ssä, levittää lentolehti­siä
ja suorittaa muita sellaisia " p a l ­velija",
joita ilman eivät työtäteke­vien
ehdokkaat saa esityksiään ja
ohjelmiaarr-tunnetuksi.
Juuri tässä me volnune ottaa opik­si
porvarisediltä ja -tädeiltä., Meiltä
ei riitä keneltäkään tuhatlappusia
eikä edes satasia väallrahastoihin
lahjoitettavaksi. Mutta Jos otamme
opiksi porvarien "luokkasoUdaari-suudesta"
ja suhtaudumme siltä poh­jalta
tosimielessä oman. luokkamme
Ja omien tavoitteidemme edistämi­seen
— silloin on meidänkin avat­tava
kukkarojemme .suuta. Keneltä­kään
meiltä ei riitä väallrahastoihin
suuria summia, mutta kun meitä työ­tätekeviä
on paljon, niui suhteellisfcn:'
pieni-stä lahjoituksista, jos niitä saa-. .
daan tuhansilta henkilöiltä, koostuu
lopulta sievoiset vaalikassat työtäte- :
kevienkin ehdokkaiden tueksi.
Me .voimme ottaa työväestön vas­tustajista
oppia muullakin tavalla
näissä vaa'eissa. K u n kansan viholli­set
sanovat, että ydinaseiden va&- -
taanottamisasiasta ei saisi näiösä va^- 1
leissa edes puhua, n i in meidän asiam-.
meon sanoa, että niiden torjumisesta ^
onkin nyt kysymys. Kun .mdlle' sa-nqtaan,
ettei jenkkipoliltUfOistaisaisi
sanoa mitään pahaa, vaikka he löi­sivät
kuvaannonisesti puhuen meitä
joka päivä märällä pesusienellä" vas-.
ten naamaa, niin meidän asiamme
on sanoa, että jenkkipoliitikot pitä­kööt
kyntensä pois meidän ryyti­maastamme.
Kun kansanviholliset sanovat, että •
me tarvitsemme muka jompaa: kum­paa
; suurpääoman puoluetta "enem-mistöpuolueeksi",
sillom" on vedettä­vä
se johtopäätös, että nyt kun el
ole ehkä vielä mahdoUlsta saada va­lituksi
.työväenenem^istölstä parla­menttia,
olisi paras mahdollinen rat­kaisu
se, jos saisinune . uudelleen
vähemmistöhallituksen Ja alahuo­neen
jäseniksi enemmistön ydhiasei-den
' 'vastaanottamista vastustJavla .:
ehdokkaita, huolfmätta heidän puo-lueyhteyksistään.
Todellakin, me voimme ottaa opik­si,
työväen viiiolllsista jotta voisim­me
parahtaa toimintaamme yleensä,
ei j^lnoastan työläisten, farmarien ja
miiidenr- pikkueläjieh, vaan" loppukä­dessä
koko kansakunnan hyväksi.
- — Känsäkoura.
1
1 8)
••fif \-::':|: iii!l:|gfe;ii |:&iÖ^
''j''''
;ri;;,i.v.l " • |J: '.r ' "i!,''' '
"•Vl|i:|i^l|^