Vapaus, January 16, 1923

              im z
VAPAUS
jCanadansaoinal&isen työväestön äänenkannattaja, ilnies-
^ Sudbnryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO,
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Uberty) \ , . „ ^
IPha önly organ of Finniefh Workerfl fc Canada. Pab-ished
in Sndbury, Ont., every Toesday, Tfanrsday and
jatarday. • • '
Ädvertising rates 40c per col. inch. Mjnjmom_cnarge
flo? ängle iiisertioB 75c. Diecount on standmg advertise»
Sient The Vapaus is the best ädvertising medium among
fte Finnish People in Canada.
' Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81,50 ja yksi kk. 75c. i.
thdysvaltbihin ja Suomeen; yksi vk. $5.50, puoh vk.
$0,00 ja kolme kk. $1-75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten Joill> on takagkset.
' Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorhe St., Puhelin 1038. ' - Postiosote:
@ox69. Sudbury, Ont,
st;
BeglBtered at the Post Office Department, Ottawa, as
secund class matter.
Tiistain ahteen aijotnt ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. .
Valtamerien takaista solidarisuutta
Työläisten kansainvälinen solidarisuus ei näy enään
. mnoa«täan'"'Äyhiboö!ei88a, misaä kabi työläistä maa^
pallöh ; väätäkaisilta äärillä puristaa • iöihen toisensa
iättä;^'VallMumöuksellinen lyövja^nlnke ö|i: telinyt läi
inan soli^arisuuden todellisuudeksi/ — ikikestäyäksi
' «orrellujen työläisten katkeamattomabi: veriveljeydekSj,
järkkymättömän lujabi toveriliitolöi. Mailmansodan,
Venäjän vallankumouksen ja muiden työväen luokka­taistelun
suurkokemusten pohjalle syntynyt Kommunis-linen
Internationale ja sen syntymisiä seuraava Työ­väen
Unioilten Pun. Inlernationale ovat tehneet eri
maitien proletaarien kansainvälisen veljeyden ja soli;
darbuudeii eläväksi totuudeksi, edellinen yhdistäen vai-lankumoubellisct
poliitliset puolueet — kommunisti­set
puolueet — jälkimäinen vallankumoukselliset uniot.
Kaukaa Venäjän tehtaista, kaivoksesta ja metsistä
ojentaa suuren työläistasavallan työmies kommunistisen
veljeyden käden Canadan tukkikämpillä, kaivoksissa ja
'iehtaissa raataville työläisveljilleen...
' Olemme juuri julaissect ne kirjelmät, mitk^ Punair<
nen Taloudellinen Internationale:' ja Yleisvenäläinen
PuulavaratyÖläisten Unio ovat lähettärieet |'eanadäii'
Puutavaratyöläisten TcollisuusunioUe. NämäjiKirj^ImSti'
vaikkakin lyhyitä, ovat paljon puhuvia siitä u^^^^^
Jujasta veljeyden siteestä, mikä kaikkien maitten ya|j-;j
lankumöubellisten välille on rakentumassa.
Canadan Puutavaratyöläisten Teollisuusuniokin on
nytkiinteä siitä y/i<fej{ä4uure$/a umosta mikä tunne­taan
Punaisen' Taloudellisen Internationalen nimellä.
Kuitenkin, ainoastaan Canadan läntisen osan puutavar
ratyöläiset kuuluvat täliän kansainväliseen suurjärjes-toÖn.
Ontarion puutavaratyöläiset ovat siitä tykkänään
erillään. Eikö olisi aika Ontarion piuutavaratypläisten-kin
liittyä yhteen länleläisten veljiensä kiaijssa'^^
.kautta tulla osaksi vallankumouksellisten työviieii unibi-'
den kansainväliseen rintamaan? Varmasti, i|ii^ä aika
olisi nyt käsillä! Sen toteuttaminen vain riippuu nyt
'i$iita, missä' määrin Ontarion puutavj^ratyöläis(!t kä$it>
taväl t^tävänsä ja ymmärtävät kansainvälisen - työväen-
'eolidarisuuskutsuii.
^ Työväen edustaja ajettu ulos
, Suomen porvaristo, on jälleen osottanutniaiimalle,
ettei se haikaile ryhtyä minkälaisiin toimenpiteisiin
tahansa, mykistyttääbeen verileikeissä riepoittamansa
työväenluokan. Sen uusin edesottaminen on Suomen
Ammattijärjestön puheenjohtajan, Sosialistisen Työvä-enj^
ijiolueen yhden tunnetuimman edustajan, tov. Mat­ti
Väisäsen edustusoikeuksien riistäminen. Juttu oh
jossain suhteessa Amerikan sosialistipuolueen kong­ressiedustajan
Victor Bergerin jutun kaltainen, jolta
sotahullu amerikalainen dollariporviariston edustajista
kokoonpantu kongressi kolme kertaa ^kielsi edustusoi­keudet
Mutta f Amerikassakin tapalhtui tämä sodgn ai­kana
Ja sitä seuraavana «kriisi^-kautepa. Suomen por­varisto
ei tarvitse mitään tekosyytäkään, millä verho­aisi
omien lakiensa poljennan.
Suomen Työmiea Jörjoittaa toveri Väisäsen edustus­oikeuksien
riistämisen johdosta seuraavaa:
Yhdeksi Uudenmaan työväen edustajaksi Suomen
eduskuntaan valittiin toveri AYatti Väisänen, jonka sil­le'ohrana
melkein 'heti vaalien jälkeen vangitsi osalli­suudesta
Pohjolan lakkojuttuun, jota porvaristo piti
kapinallisena liikkeenä. Aikomubena oli tuomitsemalla
tov. Väisänen osallisuudesta tähän «vahiopetokseen»
^ estää hänet saapumasta eduskuntaan.
Mutta Pohjolan lakkojutusta ei saatukaan valtiope­tosta.
Se kuivui kokoon ohranan vimmatuista yrityk­sistä
huolimatta. /
Väisästä alettiin nyt syyttämään osallisuudesta v.
1918 kapinaan ja S. S. Työväenpuolueen perustavaan
kokoubeen ja sen nojalla pidettiin häntä yhä vangit-tuna^
Tämä tehtiin siitäkin huolimatta, vaikka v. 1918
kapinalliset ovat jo saaneet useimpiakin armalidubia,
ettei siitä enää luulisi voitavan syyttää ainakaan niin
vaatim^tomassa asemassa ollutta henkilöä kuin Vai­pasta.-,::
, "
Syytiettiin kuitenkin ja tuomittiin myöskin. Ei kul-tenkaan
annettu enempää kuin 3 vuotta ehdonalaista.
Tällä kuitenkin osoitettiin, ettei armahduslait merkitse
mitään ja samalla tiistettiin Väisäseltä kansalaisoikeu­det,
olettaen että hovioikeuden päätös jää korkeim-massakin
oikeudessa voimaan. Lisabi tuomittiin V. vie-lä
osallisuudesta S. S. Työväenpuolueen perustavaan
kokoukseen yhdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen.
Tällaisia hämmästyttäviä tuomioita annettiin tov.
Väisäselle, kun häntä ei \«)itukaan, tuomita siitä mistä
«neln aiottiin, 8.o. Perä-Pohjolan kapinaliikkeestä, jota
taneet Väisäsen kimni pitämiseen, hän kun voi vedota
korkeimpaan oikeuteen. Mutta häntä pidettiin kiinni
oikeudetta. Herrojen papereissa tuli «erehdys», jonka
seurauksena oli, että tov. W. sai istua vankilassa tois­ta
kuukautta vielä sen jälkeen kun hänet oli määrätty
laskettavaksi vapaallejalalle. Jos ei tämä olisi ollut
«erehdys», näyttäisi melkein siltä kuin sen tarkoituk­sena
olisi ollut pitää Väisänen kiinni niin kauan, että
eduskunnan istuntokausi ehtisi päättyä.
Kävi kuitenkin niin, että Väisänen pääsi vapaaksi
päivää ennen eduskunnan istuntokauden päättymistä ja
saapui eduskuntaan esittämään valtakirjansa eilen pi­dettyyn,
tämän istuntokauden viimeiseen istuntoon.
Hänellä oli siihen tämän porvarivallipn ihmeellisten la­kien
ja vielä ihmeellisempien tuomioidenkin jälkeen
täysi oikeus. Hänen saamansa tuomiot eivät vielä ol­leet
saaneet lainvoimaa, hän kiin vetoaa niiden johdos­ta
korkeimpaan oikeuteen.
Porvaristo oli kerta kaikkiaan päättänyt, että Väi­sästä
ei eduskuntaan päästettäisi j a niinpä se nyt, kun
ei enää mitään muuta voinut, turvaantui avoimeen mie­livaltaan
ja päätti omaamallaan äänten enemmistöllä
työväen puolueiden ääniä vastaan sulkea Väisäsen pois
eduskunnasta. , .
Tämä yksinkertaisen suorasukainen jä häikäilemä­tön
teko erinomaisen loistavalla täyillä kruunasi sen
ajojahdin, jota porvarit ovat käyneet tov. Väisästä vas-taan^
Toteamme vielä tämän ajojahdin tähänastiset huo­mattavimmat
tapauksetr^^;;,^ ,
; (li) .Väisänen vangittiift ja asetettiin syytteeseen Pqh-joltfti
iakosta.' ' •
Kun siitä ei voitukaan tuönjitä, niin
2) tuomittiin hän osallisiiudiesta V. 1918 vallanku­moukseen.
Tämä tuomio annettiin kaikista armahduk-sista
huolimatta. Mutta kun "tuomio oli vain ehdonalai­nen,
eikä h^ntä sen johdosta olisi voinut pitää edel­leen
vangittuna, niin
3) tuomittiin hänet S. S. Työväenpuolueen pe­rustamisesta
yhdeksi vuodeksi kurilushvoneeseen. Mlut-ta
kun hänellä tästäkin päätöksestä vielä oli valitus-oikeu8'^
ja hän siis olisi päässyt vapaalle jalalle, niin
4) pidettiin häntä, «erehdyksestä» vielä toista kuu­kautta
vankilassa; ja kun hän kuitenkin vapautui yhtä
päivää ennen eduskunnan istuntokauden päättymistä,
saapui eduskuntaan ja esitti valtakirjansa, niin
5) eduskunnan porvaristo ylivoimaansa turvautu­en
päätti slilke^^
.tiiman todettuaan muistutamme vielä, elia maa,
joss^jtämä tapahtuu, on oikeusvaltio, jossa ei suinkaan
harjoileta luokkaoikeutla. Jos sellaiseen tohtisimme
viitatäk;in, saisi lehtemme vastaaja oikeuslaitoksen py­hän
;^lhah niskaansa. Kuten edelläolevastakin näkyy,
johtavat «oikeutta» aina korkeat «pienten puoluekiis­tojen
yläpuolella olevat päämäärät». Että niin on,
osoittaa sekin, ellei tässä maassa löydy yhtä ainoata
porvarillista henkilöä, joka nousisi paheksumaan edel-lämainitunlaista
ylitä työväeneduVtaj vastaan harjoi­tettua
ajojahtia. /
Raiskan iinpnahsmipimaisessa Rahiissa
Entente on , auttamattomasti sär­kynyt.
On tullut riita siitä miten
Saksaa parhaiten voidaan nylkeä-
Vanha, kauan levenemistään leve­nevä
juopa Englannin ja Ranskai
välillä on muuttunu^ avoimeksi .kui­luksi.
Englanti puolsi sellaisia me­nettelytapoja
Saksalta sotakorvaus­ten
perimisensä, mikä pitäisi nylet-tävän
sellaisissa voimissa, että si­tä
voitaisiin jatkuvasti kyniä. Mut­ta
k i i h k okansallis^militaristinen
Ranskan imperialismi ei vojnut
enään pidättää ahneuttaan voidak­seen
pysyä -muutaman tunnin mat­kan
etäisyydessä Saksan rikkaimmis­ta
hiili- ja. rautakaivoksista sekä
sen suurimmista teolllsuuspesistä,
Uskaltaakseen •: uhmata Englantia
vastaan, täytyi Ranskan sa^da it­selleen
puoltajia. Ja se'saikin. Lu-paanialla
Italialle riittävästi Sak­sasta
riistämiään hiiliä ja muita
teollisuuden .raaka-aineita se sai
suuruudenhulluutta n ä y t t e l e vän
Mussolinin puolelleen. Belgia taas
on itsestään Ranskan välikappale,
se kun toivoo konkurssitaloudelleen
tukea Saksan rosvoamisesi^. Näin
oli Ranskaila. ententegsä kaksi kan­nattajaa
ja;.Englanti ofi- jäänyt; yx-;
sip.:, Nyt JQ ' voikin siis Poincare
marssituttaa. sotajoukkonsa Esseniia
ja, muihin Saksan • ^teollisuuden • ja
raaka-aineiden sydänkeskuksiin.. Sil--
ffläinpeit|geksi tarvittiin väin muu­tamia
.poliittisia manööverejä, jolla
aikaa sotakoneisto kaikkine hirmui-neen
pantiin täyteen liikekuntopn,
jotta uskallettaisiin hyökätä aseis-tariisutun
ja niin ollen j)uolustus-kyvyttömän
kansakunnan kimppuun.
Odotettiin varsinaista päivää jolloin
hyökkäys muka calettaisiin», tehtiin
useita «24 tunnin lykkäyksiä». Mut­ta
kaiken aikaa Ranskan armeija
hiljalleen solui Ruhrin laaksoa koh­ti,
kunnes se varhain toratai aamu­na,
kuten varas yöllä ilmestyi Ruh­rin
täkeimpään keskukseen Essenin
kaupungin laidoille. Mitään varsi­naista
«alotus päivää» ei siis tullut
Sanomalehdet nimittäin kuuluttivat,
että eteneminen alkaisi vasta per­jantaina,
ja kuitenkin torstain ilta­lehdet
hämmästyttivät lukijoita uu­tisella,
että Ranskan sotajoukot
ovat Essenissä.' -
Mainitsimme jo edellä; ettaVRuh-rin
laakso muodostaa Saksan teollir
suuden ja sen raaka-aineiden aydä-
Amsterdamin rauhankongressi
I SiSlIuiset kongressit kuin Amsterdamin rauhankong-ressi,^,
minkä Amsterdamin Inlernationale on kutsunut
koolle; ovat niin kauan pelkkää ilveilyä kuin Toisen
iHlernationalen'ja Amsterdamin Interndtibnalert joh­tajat
pitävät kapitalistista sodanvaaraa isoleerattuna
ja isoleerattuna taistelevat sellaista vastaan. Amster­damin
Internationale ja pikkuporvarilliset pasifistit
oyat niin kauan p e t k u t t a j i a kuin he «nor­maalisissa
olosuhteissa» puuhailevat kapitalistisessa ra
kennustyössä ja hylkäävät kaiken vakavan taistelun
kapitalismia vastaan kahden sodan välisenä kautena.
Tehokas sota sotaa vastaan voidaan järjestää vain vaä
jäämättömässä taistelussa kaikkia kapitalistisia elämän-ilmauksia
vastaan «raiihah kautena». Tällaisena «rau­han
kautena» kokop kapiialismi voimiaan käydäkseen
sotaa. So(dan puhkeamisen iielkellä on kapitalismi aina
mahtinsa huipulla, ja taistelu sotaa vastaan hetkellä,
jolloin kapitalismi on täydessä voimassaan, tarjoo mah-dollisimman
pien^^n voiton mahdollisuuden.
Sotavaätan teHökkäfiJiisi vastustamiseksi on välttä­mätöntä,
että kaikki vallankumoukselliset voimat he­rätetään,
järjestetään.ja johdetaan taisteluun porvaris­ton
kukistamiseksi, kapitalismin poistamiseksi ja sosia­lismin
rakentamiseksi.
Kuten sotaakänien valtain aseellisen sekaantumi­sen
politiikka \\eu\Wto-Venäjää vastaan osoittaa, tul­laan
sosialistista rakentamista vastustamaan sotaisin
keinoin niin kauan kuin piorvarislolla vielä bn käy­tössään
voimia äodan harjoittamiseksi. Tämä tosiasia
osoittaa, että proletariaatin, kukistettuaan porvaris­ton
jossakin maassa, on turvauduttava sotilaallisiin
keinoihin, pysyltääbeen valtansa sisäisiä ja ulkonaisia
kapitalistisia uudelleen VakentämispyrkimyksS vas­taan.
Sota on raainrja julmin muoto, millä vanhat val­litsevat
luokat puolustavat etujaan, mutta mitkään pa­sifistiset
puheenparret_jeivät voi tehdä olemattomaksi
sitä seikkaa, että myös pToletariaatin taistelunsa alussa
vallassa olevien olosuhteiden puiiFeissa on samoilTa
raaoilla sotilaalisilla keinoilla pidettävä kurissa peri­vihollistaan.
.\
Haagin rauhankonferenssin toiraeenpanijatn teoria
ja käytäntö osoittaa, ettei lieiflä ole jälkeäkään tästä
tietoisuudesta. Vararikon tehneet kapitalistiset uudel­leen
rakentamispolitikoitsijat mielivät Haagissa esittää
näennäisen solavastaisen taistelun näytelmää rauhan
hyväksi saadakseen maailman työväenluokan unohta­maan
heidän tähänastisen>pölitiikkansa vararikon:
Venäläiset ammattiyhdistykset ovat noudattaneet
kongressiin saamaansa, kutsua. Mutta niillä ei luonnol­lisesti
ole pienintäkään harhaluuloa siitä arvon seuras­ta,
jonka niiden edustajat Haagissa kohtaavat. Ja it
tosiasia, että Losovski ja Radek esiintyvät Venäläisten
ammattiyhdist\-sten valtuutetuina, antaa ta :een siitä,
että sikäläinen herras\'äki saa kuulla totuu :sia, joiku
VBrmaankaail eivät tule ihastuttamaan sitä. ,
kapinan kukistamisessa ja sitä seu­ranneessa
taistelussa Ebertin sosia­lidemokraattista
, «rauhoitusta» vas­taan.
Ranska laskee siis sotajoukkonsa
vaarallisiin tartunnan pesiin, josta
sen monet sotilaat tulevat varinasti
palaamaan bolshevikkeina.
Ruhrin työväki ei myöskään var­mastikaan
taistduitta suostu Poin-caren
ja ranskalaisen imperialismin
orjaksi, enempi kuin se on alistunut
nöyräksi orjaksi Stinnesille ja Krup-pillekaan.
Niimpä koko Ruhrin alu­een
työväki puuha^ yleislakkoa, pro­testiksi
ranskalaisen imperialismin
rosvosuunnitelmia vastaan. Eikä
Ruhrin työväki ole yksin taistelus­sa.
Sen ta'kana on kansainvälisen
työväenluokan voimat. Kerroimme-han
jo , mitenkä seitsemän maan
kommunistipuolueejt olivat edustet­tuina
viime sunnuntaina Essenissä
pidetyssä suuressa kansainvälisessä
kokouksessa. Myöskin oikeistososia­listit
on Ranskan julma rosvohyök-käys
saanut ainakin hiukan jalkeil­le.
Toisen ja Kahden Puolen In­ternationalen
yhteinen kokous pidet­tiin
jnyöskin äskettäin Kölnissä. Sa­moin
<fin pitänyt A i » | t | r i | ^ i ö l&Ti-matti-
Intemationale kokouksensa,
jossa sielläkin O" protesteerattu, to­sin,
-vetoo se imperialismien-, hplhoo-maan
Kansain Liittoon, ikäänkuin
Saksalla' olisi sieltäpäin' jotain tu­kea.
' Ilmeistä on, että oikeistososialis­tien
ja vai^oillisten ammattiunioit-ten-
johtajiin «protestit» tässäkin
suuressa' kysymyksessä ovat vain
enempi näennäisiä, kuin todella jo­tain
toimintaa merkitseviä. Mutta
epäilemättä" suurten työväen jouk­kojen
kesken kasvaa, huolimatt.i
missä leirissä he ovat, mitä suurin
solidarisuus ;ja myötätunto Ruh­rin
alueen työläisiä kohtaan, jotka
ranskalainen imperialismi nyt' aikoo
kytkeä kahleorjikseen. Ja tämä so­lidarisuus
on kaiken todennäköisyy­den
mukaan pukeujtuva •vaUahkurao-ukselliseksi
toiminnaksi, mikä uhkaa
sytyttää vallankimouspalon;-minkä-seurauksena,
jos^pääseer^kukkaansg
puhkeamaan, r tulee; ole^maan niin
Saksan kuin Rahskärtkiin^ kapitalis­min
täysi romafijius ja" köyhälistön
valtaanpääsy.
, Englanti ja Yhdysvallat, vaikka­kaan
eivät muka hyväksy Ranskan
tSHETYSKl*STANNUKSETt
Canadan
dollarista
LÄHETYSKULUT: 40c lähetybistä alle $30; 50c lähetyb. $30—
40; 60c lähetyb. ?40—$60; 75c lähet $60—$100. Y l i sa­dan
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää.- — Sähkösanoma-lähetyksille
$3..50 lisämaksu.
Torontossa ottaa ^havälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad^
view Avfc
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m. \
Suurimpien valtamerilinjbjen valtuutettu asiamies.
BOX 69, VAFAiUS, SUDBURY, ONT.
Pilettiliike tehtävä J. V. KannaBton nimessä.
Mutta punottuna tämän kapinal­lisen
liikkeen yleiseen luonteeseen
oli^ ,'niuidpn tekijöiden yh<Ustelmä,
jotica JfÄqäl, '^'äikka iiikönaisesti
olivatkin useissa tapauksissa uskon­nollisia
taikira- tunneseikoista joh-tuyia,.
oliwfe todellisuudessa suu­reksi
, osaksi Ijyrkästi talpudellkia. Jaista tartjottiin, oli sen ehdot omi-nlfen.
Tarkenjmän kuvan sää luke-l väkivaltapolitiikkaa, katselevat «puO'
maila toveri Yrjö Sirolan kirjotuk-jlueettomina» ranskalaisien militäris-äfen
«Saksan kaivos- ja kapinapesis-sä
», joka julaistiin viimeisessä «Työ-miehiBn'Joulussa
».
OUen suurteollisuuden keskus, on
Ruhrrlaakso ^yöskin. suurteollisuus-tyi^
väen ja niinmuodoin vallankumo­uksellisen,
työväenliikkeen: keskus.
Edellämainitust6 toveri Sirolan ar­tikkelista
ja niistä lukuisista tiedois­ta,
mitä Saksan työväenliikkeestä ön
meidänkin lehdessä viime vuosina
julalstu, käykin ilmi, että Ruhrin
alueen työ.yäki on läpeensä kommu­nistista
-r- Saksan vallankumouksel­lisen
työväenliikkeen etujoukkoa. Se
on: kunnostanut Itseään ja karaistu­nut
inonissa vallankumouksen etu-vartijastotaisteluissa,
kuten Kappln
min mellastusta, vaikka he olisivat
varsin hyvin voineet komentaa Rans­kan
pysymään paikoillaan. Ja omp.«
varmaa että jos Saksan 'työväki te­kisi
tämän tilanteeii ''seurauksena
vallankumouksen,'' olisivat'kaikki ka-pitalistisat
suurhallat väthillt "aut­tamaan
Ranskan militarismia sen
kukistamisessa. • ''' '"
Vallankumouksellinen;. työväki., ei
ole puolueeton.. Se. ,.QnL'Jäydestä 'sie­lustaan,
mielestään ja voimastaan
R;uhrin ja koko Saksan työY,äenllJ<^-'
kan puolella ja sen taistelun tuke­na.
Eläköön Saksan köyhälistön val­lankumous!
Eläköön Neuvosto-Saksa!
VL
Kapina Jota johti vuosina 1837
ja 1838 Lyon Mackenzie Ontarios­sa
ja Papineau Quebecissa, oli var­sinaisesti
kohoavien kapitalistisien
voimien nousua, mutta ulkonaisesti
oli Se yhdistelmä monista eri teki­jöistä.
Osoitamme tässä sen tär­keimmät
taloudelliset syyt ja sea-raukset
-
Huomattavaa vastarintaa herätti
se seikka että armeijjaan kuuluvat
yksinvaltiaat, Europasta saapuneet
henkilöt, hallitsivat canadalalsla, ei
heidän omien valitsemiensa lakien
mukaan, vaan oman valtansa vaih­televien
määräysten perusteella.
Julistuksissa sanottiin edelleen,
että «nämä hallitsijat ovat verotta­neet
meitä oman mielensä mukaan,
ryöstäneet valtiorahaston ja vieneet
tulot m-uihin^ maihin — ovat pal­kanneet
puolelleen papit teollisuu­desta
anastamillaan rikkauksilla —
he- ovat, uskonnollisen vapauden
asemesta, antaneet reservejä vierail­le
kirkkokunnille, joifla on vaaral­linen
vaikutus meihin kansana — he
ovat lahjoittaneet miljoonien arvos­ta
maitamme europalaisille ja sal­lineet
näiden nylkeä ja köyhdyttää
meidän maamme — he ovat sivuut­taneet
anomubemme, sekoittaneet
meidät sotiinsa, kiihoittaneet lan-salllsta
vihamielisyyden tunnetta ky­lissä
ja kaupungeissa ja hallinneet
kuten Irlanti on hallinnut, sellaisten
henkilöiden eduksi jotka ovat mtus-sa
maissa ja meidän energiamme
lamaannuttamiseksi kansana...» .
Sitten lueteltiin julistuksessa pa-rnnukset,
jolta tahdottiin. Näihin
kuului kansan valitsema lalnlaadin-takunta,
sanavapaus, siviili- ja us­konnon
vapaus, vapaa opetus ja
muita muutobia joista yksi :ofi
suuresta merkityksestä, nlm. bup-pavapaUs
-7- että jokaisella olisi oi­keus
ostaa niin halvalla ja myydä
niin kaHlilla hinnalla kuin oli mah­dollista
—joka oli: kohoavan kapi­talismin
ydin, jonka periaate oli
monopolin poistaminen ja myöskin
kaikkien feodallsien rajoituksien ja
häiritsemättömän pääsyn varmuus
kaikkiin tulolähteisiin ja markkinoil­le
ja rajoittamaton kilpailuoikeus.
Vaadittiin kansanvaltaista halli­tusmuotoa,
kaikille kansalaisille sa-,
mat oikeudet, indlaaneille samat, si­viilioikeudet
kuin valkoisillekin, että
kirkko ja valtio yhdistettäisiin, että
maat otettaisiin pois feodallherroilr
ta, että velan takia ei tuomittaisi
vankeusrangaistukseen paitsi erikoi­sissa
tapauksissa, että kuolemanran­gaistusta
ei pantaisi täytäntöön,
paitsi murhatapauksissa. Nämä vaa­timukset
kaikki uhkasivat feoda­lismin
valtaa.
Yksi pääasialllslmpia kapinoitsi­joiden
vaatimuksia oli että kapita­lismi
saisi vapaat kädet, erittäinkin
tulolähteiden kehittämisessä^ teh­taitten
ja erittäinkin nykyaikaisten
meri-, ja maakulkuvälineiden perus­tamisessa.
He viittasivat ihmeteltä­vään
kaupan, kuletuksen ja tehdas­teollisuuden
kehitykseen Yhdysval­loissa
ja kysyivät miksi Canada on
niin paljon näissä seikoissa jälellä.
He vakuuttivat että se johtui feo­daalisien
tilanteiden olemassaolos­ta,
jotka asettivat kaupan ja mait­ten
monopolin kirkon ja feodaliher-roj^
n, virkailijoiden ja yhtiöiden kä-siin
joiden yhtiöitten omistajat oli­vat
pois maasta, ja sehvuoksi että
feodaaliset lait eivät olleet enään
ajanmukaiset jonka ^^jan henki vaa­ti
rajoittamatonta yksilöllistä kaup-luonteeltaan.
Kuten jättiläinen joka on otta­nut
tehtäväkseen pusertaa kultaa
kääpiökansasta, niin hallitsi aika­naan
Hudson Bay yhtiö, edellä-kierrotuUa
tavallaan. _Ja mitkä olivat
ne rahalliset voitot joita se sai
kauan kestäneillä menettelytavoil­laan?
Silmällkäämme joitakin tosiseik­koja:
Yhtiön työläiset olivat pakoi-tetut
maksamaan tavaroista 50
prosenttia enempi kuin mitä yhtiö
näistä tavaroista maksoi Lonntoos:
sa. Ja indiaanit taas maksoivat 200
prosenttia (turkiksissa) yfli sen'hin­nan
jonka yhtiö maksoi Lontoossa
noista, tavaroista. Kaikkien tavaroi­den
hinta oli aina sadasta neljään^
sataan prosenttiin korkeampi ^uin
alkuperäinen hinta. Avuttomana tä­män
yhtiön käsissä oli maanviljeli­jä;
yhtiölle hänen täytyi myydä
tuotteensa ja Öos hän jollakin ta­valla
loukkasi yhtiön yksinoikeutta/
lakkautettiin ostaminen yhtiön puo-leflta,
ja slUolnrei gäänyt mitään
muuta myyntimahdollisuutta.
Vuosien 1840—57 välillä joli yh­tiön
puhdas voitto ollut keskimäärin
12 prosenttia >ääomasta: Tällä taN
koitettiin vaan niitä voittoja joitä;
yhtiö oli saanut turkiskaupasta, ei­kä
niihin oltu laskettu voittoja joi­ta
tuli Jaalioista maa-alueista, vil­jasta,
karjasta, hevosista, lampais­ta,
;kaikenlaislsta tuotteista, seka
kalastuksesta ja metsistä. 'Kaikista
näistä ;edeliämalnituista lähteistä oli
.suunnattomat-tulot.
Voisi hyvällä syyllä otaksua että
indiaanit olivat turkiskaupasta saa­tujen
suurien voittoflen todeUisia
tuottajia. Vuoteen 1857 mennessil
oli yksistään Englantiin lähetetty
20,000,000 puntaa, voittoina turkis-kaupasta.
N Valkoihoiset kauppiaat
.käyttivät anastettua valtaansa hy­vin,'
ja indlaanien suku oli alkanut
häviönsä, jota häviötä edisti taudit
ja elintarpeiden saannin hankaluus,
sillä niin,suunnattomat määrät eläi­miä
oli tapettu «että oli vaikeampi
niitä löytää : kuin ^ ennen. Mitään
ehkäisyä el asetettu yhtiön yolton-himolle
ja tämä onneton ihmisrotu,
joka oli joutunut näiden turklskaup.,
piaitten valtaan, ja jonka raadan­nasta
heidän voittonsa oli klskqt-tut,
kuoli hitaasti nälkään, eikä
sitä autettu millään tavalla saavut­tamaan
sivis1;yneen elämän etui­suuksia,
eikä opetettu hankkimaan
elantoa maanviljelyksestä.^
Hudson Bay yhtiö öH ollut .val­lassa
kaksi vuosisataa ja olir* sillä
ollut kaikin mahdollisuudet indlaa­nien
kohottamiseksi. Mutta miten-Oli
käynyt? Tuo. samainen järjestelmä,
joka oli tehnyt yhtiön rikkaaksi ja
mahtavaksi oli tehnyt indiaanista
orjan ja hänen maastaan eräniaan.
Tänäpäivänä hän kiertelee koti­maassaan
yhtä vieraana sivistyksen
paremmille puoilille kuin hän Oli
silloin kun valkoihoinen ensi ker­ran
nousi hänen jrannoilleen...
20,000,000 puntaa joka oli saa­tu
voittoina turkiskaupasta jaettiin
Englannin aristokratiaan kuuluvien
henkilöiden, pappien, politikoitsi-joiden
ja kauppiaitten kesken. Ot­taen
huomioon että tämä summa
oli kasaantunut pitkähkön ajanjak­son
kuluessa ja oli sijoitettu mo­niin
eri yrityksiin useampaan ker­taan,
huomaa että sen lopullinen
summa oli monlnkerroin alkuperäisr
tä suurempi.
Asukkaiden olot kävivät niin ah-taaksi
Hudson Bay yhtiön omis­tamilla
mailla, ja katkeroituneena
monenlaisista eri kiristystoimenpi-teistä
ja petoksista, nousivat he.
aseelliseen kapinaan v. 1857, mut­ta
jhtiö eddleenkin väitti käyt­täneensä
vain oikeudenmakaisia me­nettelytapoja
asukliaiden
Mutta anomuksissa joita asukkaat
allekliijolttivat, ilmeni selvään tuon
väitteen valheellisuus. Asaöcaitten
täytyi, niin sanottiin anöaaöcsissa,.
maksaa korkeita summia maiäta joi­hin
he eivät milloinkaan -saaneet
omistuskirjaa, taikka jos sel­aan
asettamaan heidät mitä sietä-mättömimmän
orjuuden alaiseksi.
Usein, oli Hudson Bay yhtiön vir­kailijat,
asestettujen poliisien kans­sa,
menneet asukkaiden koteihin ja
ottaneet kalkki turkikset mitä oli­vat
löytäneet. Eräänkip alkuasuk­kaan
olivat he panneet vankilaan
sen jälkeen kun olivat anastaneet
häneltä turkikset ja poJttapeet hä­nen
asuntonsa. Edelleen sanottiin
ahomukslssa että yhtiö oli asetta-
,fiut virkaan kalkki kuveraöörit ja
vaikutusvaltaisemmat kauppiaat jä
nämä langettivat sellaisia veroja ja
tuomioita jotka edustivat yhtiön
e.tuja. He laativat lait, tuomitsivat
näiden lakien mukaan, ja panivat
.täytäntöön omia keksimiään tuomi­oita;
rAikakautena jolloin höyrykoneet
JHi.tehtaat olivat jo tulleet -käytän­töön
Canadass, jolloin rautateitä
rakennettiin, jolloin tuhansien sa­hojen
jauho ja muiden myllyjen
©'Alistajat etsivät laajempia väyliä
;tuötteilleen ja jolloin innokkaat
kauppiaat vaativat vapaata kaupan-käyntio^
keutta,- oli loogillisena kehi­tyksen
Ilmiönä että kohoava kapi­talismi
vastustaisi käuppavapauden
ra'joltuksia, sillä sen etu vaati va­pautta
kaupankäynnissä.
Hudson Bay yhtiön menettelyta-poijen
paljastukset saivat aikaan
yleisen kuohunnan. Kahden vuosi-
.sadan ajan oli tuo yhtiö sanonut
edustavansa kristinuskon levittämis­tä,
asutusta ja sivistystä indlaanien
keskuudessa, ja kun se oli kylliksi
kauan, ja painokkaasti uskottanut
omaavansa näitä kuviteltuja hyvei­tä,
oli se saanut tietämättömät us­komaan
asioitten niin olevan.
Mutta nyt uhkasi sitä laillinen
eroittaminen. Sen täytyisi keJcsiä
joku hätäkeino jolla pelastua. Niin­pä
se mitä härtaimmlh julisti, että
senkaltaiset loukkaukset tulisivat
loppumaan, ja lupasi brittiläiselle
päriamentille V. 1857 että se pa­nisi
täytäntöön joitakin määrättyjä
parannuksia alueellaan Canadassa.
Mihin nämä lupaukset johtivat tu­lemme
pian näkemään.
TYÖLÄISEDUSTAJAN E S J T YS
PUNAORPOJEIH AVUSTUK.
SESTA HYLÄTTY
Suomen Työmies kertoo eduskun­nan
jouluk. 14 p:n istunnolta, mis­sä
jatkettiin budjetin käsittelyä'
seuraavaa:
Valtion töissä sattuneiden taps-turmain
korvaamiseksi merkityn
määrärahan/johdosta ehdotti ed.
Paasivuori (sd.), että asianomaisen
mpmentin"; perusteluihin otettaisiin
lausunto, jonka mukaan niiden hen­kilöiden
tapaturmavakuutuksesi tu­levat
'elinkorot, jotka sitä nautti,
vat joulukuun 5 pnä 1895 .työn­antajain
vastuonalaisuudesta työnte­kijää
kohtaavasta -ruumiinvammasta,
korotetaan vahingoittuneelle it.«pll2
800 pro. ja tapaturmaisesti kuol­leen
henkilön puolisolle sekä 15 v.
nuoremmille lapsille 1,000 pros. se­kä
että näitä korvauksia varten osoi­tettu
maaraha korotettaisiin 3,000,.
000 markkaan.
Ed. Aalto (sd.) kannatti ed.Paä-sivuören
ehdotusta. "
Äänestyksessä tuli ed. Paasivuoa
iren ehdotus 98 äänellä 71 vastaan
hylätyksi.
Sotaorpojen fanoltamitelui
merkittyyn määrärahaan' nähden en-dotti
ed. Lehtokoski (sd.) että
määräraha korotettaisiin 12 niiu-markkaan,
ja että hallitusta keho­tettaisiin
ryhtymään sellaisiin toi-suMeeV
menpitdsiin, että^^