Vapaus, January 4, 1966

              Sivu 2 Tiistaina, tammik. 4 p. — Tuesday, Jan. 4, 1966
• s
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
lUI B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6. 1917
EDiTOR: W . E K L U N D MANAGER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : Q F F I C E A N D E D I T O R I A L «74r4264
Published thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Eldi St. Westi Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Admtlslng rait6s upöfiTlipplicatlofi,; translation free of charge.
Authoriied as fiecond class maU by the Post Office Department, Ottawa,
and flor payment of postage In cash.
M. o.„.r c M . „ G A NÄDI AN LAN G U AG E PR ESS
TILAUSHINNAT:
Canada.-aa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.76 USA;ssa 1 vk. $10;00. 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
Auttavatkohan sirkustemput
Sanomalehtenä mikä on useissa peräkkäisissä vaaleissa
^tukenut U u d ^ defflokraattisen puolueen (NDP:n) ehdokkaita
ja aikoo menetellä siten;tulevissakin vaaleissa, meidän on'
- vaikea omaksua^^atusta, että "sirkustemppuilu" muka aut­taa
pitkän päälle työväenliikeen mitään osaa.
Kysymys on NDP:n Ontarion jaoston "julkisivun uusi­misesta",
mistä kerrottiin eräässä lauantaisessa uutistiedos-samme.
Mainitun uiitistiedon mukaan NDP:n Ontarion jaos­ton
"uudistumisohjelmaan"' sisältyy jäsenmäärän kohottami­nen;
ohjelman "pyöristäminen" niin ettei enää käsitellä'yk­sityiskohtaisia
vaatimuksia ja tavoitteita, • täydellä palkalla
olevien toimitsijain lukumäärän kaksinkertaistuttaminen se­kä
pelleilyn ja näytelmälavastuksen omaksuminen vaalikam­panjoihin.
Vapaus tervehtii luonnollisesti useampia ylläesitettyjä
uudituksia. Ei liioin ole mikään synti ottaa opiksi porvari­puolueilta.
Mutta vanhojen porvaripuolueiden matkiminen
on sittenkin eri asia.
Tässä yhteydessä on mielessämme erikoisesti "pelleily ja
riäytelmälavastus" vaalikampanjassa. Ilman muuta on tie­tenkin
selvää, että vanhat puolueet ovat pelleilynsä ja näy-telmälavastuksensa
prameudella saaneet jatkuvasti valitsija-joiikkojen
kannatusta. Siinä mielessä voidaan tällaisiakin
avuja käyttää vississä määrin myös työväenpuolueitten vaali-toiminnan
edistämiseksi. Mutta jos tämä "pelleily ja näyttä­mölle
lavastus" saa vanhojen porvaripuolueiden matkimisen
luonteen, niin sillä pohjalla ei mitään pysyväistä rakenneta
työväenliikkeen etujen kannalta katsoen. Ja pahin puoli alus-samainitussa
NDP:n Ontarion jaoston "uusimisohjelmassa"
onkin se, että tätä "pelleilyä ja näyttämölle lavastusta" suo­sitellaan
liberaalipuolueen johtajan Ross Thatcherin Saska-tchewanin
maakunnassa pelleilyn avulla saavuttamien etui­suuksien
vuoksi. Vaikka emme haluakaan kieltää mr. That­cherin
pelleily taitoa, niin se yksinään ei riitä selitykseksi,
miksi CCF:n hallitus-hävisi ja liberaalipuolue voitti Saska-tch€
wanin viimeksipidetyissä vaaleissa.
- Tämä pelleilykysymys saa mielestämme sitäkin -vaka­vamman
luonteen kun samassa yhteydessä tiedoitettiin n.s:
"ajattelijain konferenssin" järjestämisestä puolueohjelmaa
käsiteltäessä, sen sijaan että korostettaisiin kaikkien puolue­jäsenten
osallistumista puolueen vaaliohjelman muokkauk­seen.'.
• . • •
. Me olemme saaneet vanhoilta puolueilta aivan riittävän
paljon "sirkuspelleilyä". kansalle ja yläportaan takakama-reissa
kokoontuneiden "ajattelijain" vaaliohjelmia. Mikäli
tässä on kysymys vanhojen puolueiden matkimisesta hetkel­listen
etuisuuksien saavuttamisen toivossa, se on mielestäm­me
asia, jota pitäisi vakavasti harkita uudelleen.
Tekoja sanojen katteeksi
Vaikka Washingtonin innoittamissa uutistiedoissa on j ur
listettu suur ITI otsikoin, että Yhdysvallat on aloittanut "dip-lomattihyökkäyksen
rauhan puolesta Vietnamissa", niin näi­tä
rivejä kirjoitettaessa (joulukuun lopulla) on kuitenkin vai­kea
välttää vaikutelmaa, että USAn hallituksen tähtäimessä,
on ensi tilassa maailman yleisen mielipiteen rauhoittaminen
sekä sotatoimien edelleen laajentaminen, ja vasta sitten varsi,
naisten, rauhanneuvottelujen aloittaminen.
Ylläolevalla ei suinkaan tarkoiteta sanoa, että yrittäisim­me
"ajatusten lukijain" tavoin ilman muuta selittää, että
WaÄhingtonin "diplomaattisella rauhanhyökkäyksellä" ei ole
mukk mitään merkitystä. Kaukana siitä. Huolimatta siitä
mitä on tämän "diplomaattisen rauhanhyökkäyksen" takana,
se on kaunis tunnustus maailman yleisen mielipiteen voimas­ta
ja merkityksestä, minkä johdosta Washington joutui ai­nakin
taktiikkaansa muuttamaan.
Kuten sanottu, me emme yritäkään "lukea" USAn hal­lituksen
ajatuksia. Sen sijaan meidän varauksellinen suhtau.
lumisemme tähän "rauhahhyökkäykseen" perustuu USAn
käytännöllisiin tekoihin, jotka viittaavat johonkin muuhun;
mutta eivät siihen, että Washington pyrkisi tosimielessä
hyökkäyssotansa lopettamiseen.
Perehtykäämme hieman yksLtyiskohtaisemmin Yhdys-^
valtain hallituksen sanojen ja tekojen suureen ristiriitaan.
, Torontolainen Glpbe and Mäil-lehti julkaisi viime'tors­taina
7 palstan levyisellä otsikolla varustetun etusivun uuti­sen,
missä kerrottiin tästä "diplomaattisesta rauhanhyökkäyk-sestä",
j a sanotaan, että presidentti Johnson on. aloittanut
"huomattavan diplomaattisen hyökkäyksen usealla rintama­lohkolla
toivoen, että Pohjois-Vietnamin pommitustauko joh­taisi
liikkeeseen rauhanneuvottelujen aloittamiseksi".
Tämä sellaisenaan on tietenkin hyvä-^ja lämpimästi ter.
vehdittävä seikka.
. • Mutta saman lehden neljännellä sivulla, paljon vaatimat­tomammin
julkaistussa New Yöpk Timesin Saigonin uutisessa
kerrotaan Yhdysvaltain työntävän niin paljon kuin mahdol­lista
lisää sotavoimia ja sotakalustoa Etelä-Vietnamiin.,Mai­nitussa
uutistiedossa sanottiin: :
"Yhdysvallat jatkoi eilen sitoumustensa lisäämistä Ete­lä-
Vietnamissa kuljettamalla uuden taisteludivisionan etu­joukkoja
strategisesti tärkeällä Keski-Ylängölle.
"(Tropic Lightning) jalkaväkidivisionan etujoukot saa.
puivat 14 tuntia kestäneen lennon jälkeen 7,000 mailin päästä,
Hawaijista, Pleikuun . . . Muutaman seuraavan viikon ai­kana
mainitun divisionan koko 3:nnen prikaatin 2,500 miestä
tuodaan • lentoteitse mainitulle ylänköalueelle. Niitä vahvis­tetaan
tykistö- ja pioneeripataljoöniilä . .mikä nostaa nii­den
miesmäärän 4",00Ö:een. Yhdysvaltain Vietnamissa olev^^
sotavoimien miesvoimamäärä ön nyt 175,000—180,000, lu­kuunottamatta
Etelä-Kiinan merellä olevan Seitsemännen
Ilja E h r e n b u r g : IHMISIÄ, VUO­SIA,
ELMAA I—VI — suom. Ju­hani
K o n k k a ).
v N y t on saatu suomeksi I l j a Eh-r
e n b u r g i n muistelmien viimeinen
osa, sen kuudes k i r j a , suomennok­sen
neljäs' n i d e . V i i t i s e n vuotta hän
rakensi tätä yhteenvetoa elämäs­tään
kokemastaan, ajastaan. Tästä
teoksesta on vaikea sanoa että se
nyt olisi valmis, ^äysi, päätökseen
v i e t y — millaiset o l i s i v a t " v a l m i i t"
muistelmat? — mutta yhtä vaikea
on sanoa, että se o l i s i vielä kesken­eräinen.
Se on k u i n näkymä met­sään;
puut, pensaat, ruohot, kaner­va,
turve, eläimet; vuodenajat ihmi­siä,
kansaa, tapahtumia, historiaa;:
istumme k a l l i o l l a katselemassa, pal­j
o n jää näkyvistä p i i l o o n puitten,
k a l l i o i d e n , ryteikköjeiuJaa, mutta,
emme moiti metsää keskeneräisek­si
koska tiedämme, että se on sit­t
e n k i n täysi, näköesteiden takana oi
ole tyhjää, olematonta. Tämän teok­sen
takana on täysi luonto, yhden
i h m i s e n elämä, monien ihmisten,
kansojen elimiä meidän vuosisatam­me.
Ensimmäisessä Kiij;i.s.sa (se ilmes­tyi
alkujaan Movoyj. Mirissä lJ)ci'J)
EhrenbMrt; lausuu, että meidän ai­kamme
jättää varsin vähän eläviä
todisteita: aniharvat ovat pitäneet
päiväkirjaa kirjeet ovat olleet ly­hyitä,
k u i v a k i s k o i s i a — " o l e n elos­sa,
terveenä", myös nuiistclmakir-j
a l l i s u u t t a on vähän. Päiväkirjat,
a i k u i s t e n , ovat todella harvinaisia,
k i r j e i t t e n • k i r j o i t t a m i s e n halu ja
t a r v e on vähentynyt nykyi.^Jlen tie-donvälitysk.
inavien vuoksi, taito
rappeutunut. M u i s t e l m i a on julkais­tu
viime aikoina mielestäni paljon­k
i n , mutta useimpien lukemieni
p o n l i m j n a tuntuu olleen selitteiy-j
e n tarve, hiilu eläii elämä niuunru'!-
t u n a uudel'een, esittäytyä uudessa,
toisessa valoss;i hyvin yinmärreltii-vä
tarve. Fanoma- ja .Mkakausleh-t
i e n vuosikerrat, radion ja televi­s
i o n nauhararkislot t a l t i o i v a t paljon
y l e i s t ä tapiihlunutla, yleistä histo­r
i a a , ihnvi.^ct. yksittäiset, aikakau-j
den monet i n h i m i l l i s e t , yksilötason
p i i r t e e t jäävät hämäriksi tai unoh­d
u k s i i n . Siksi Ehrv-Miburyin muistel­mat
kiinnostavat: enemmän kuin 1
omasta henkilökohleisesta elämäs- j
tään ja tekemisistään hän kertoo 1
ihmisistä ja tapahtumisl;!. j o t k a vai
kuttivat häi.ecu. j o i t a hän un tavan­nut;
nähnyt; kokeiuiti,, k i i u i l u l . K u n I
hän kertoo, miten hän rea^bi eri '
i h m i s i i n ja tapahtumiin, hän kuvaa
myös, miten muut re:igoiv;il; kautta
hänen tekstinsä näkyy ;ijan k.ijo.
k u u l u u sen honjiitys, usein pelokas
ja huoliottavii, harvoin t y y n i , ei kos­kaan
k.'.orsiuiva.
Mitä on" tämlin päivän maailma.-!
mitä on m e i : e i l l ä ä n i n i t e n tulee käy
mään, miten . mejdän" käy; vaikka '
nämä, l>.v.syinyksel .monesti väsyttä­vät,
ne esilc tään yhä uude-llcen kos- i
ka on pakko, on p;ikko edes yrittää |
löytää „ya.st;.us. Siinä tuskin a u t t a aJ
mikään uskonto^ mikään patentti-kaavojen
teoria; no eivät anna lar-1
vitsemi-imme vastauksia, mutta ne l
tappavat kysymykset. Tieto auttaisi;
tätä päivää voisi ymmärtää eilisen
kautta, mutta mistä tieto: historian­k
i r j a t ovat täynnä päivämääriä j;i
v u o s i l u k u j a , järjestelmätöntä. yh­teyksiä
vailla olevia hielteloila,
muistelmat useimmiten apologioita, I
p u o l u s t e l e v i a hurskastelevia, teen-näisiäi}
rippejä, j u l k a i s t u t päiväkir­j
a t monesti muokkailtuja, s i i v o t t u ja
j a siistittyjä, eilisen lehdet täynnä
hajapaloja, päivänkohua, ajan pinta­vaahtoa
joka äkkiä hajaantuu, on
kohta jo teista.
O l e n viime aikoina lukenut kO:
v i n vähän kirjoja, romaaneja tus­k
i n lainkaanV silmäni, korvani ovat
kohti radiota, televisiota, lehtiä
miten käy Vietnamin, A f r i k a n , Ame
r i k a n , Euroopan, maailman, meidän
— se tieto jonka s:ian on hajanais­ta,
kaoottista, usein tolKkua vailla.
Mutta en usko maailman, clämäri
olevan ilman mieltä, siilä on. oma
juonensa, lankansa; mielekkäät yh­teytensä.
Nämä lantjat, yhteydet
kulkevat myös "^läpF" K h i e n b u r f j in
n i u i s t e l m i e n tai eivät nimenomaan
•kulje lävitfc, vaan ilm<;nevät, o v at
läsnä. •
K u n Ehienburjjin muistelmien
ensimmäinen ja toinen k i r j a ilmes­tyivät,
niitä hämmästeltiin, ihastel­t
i i n , o u a o k s u t t i i n . P e r i n t e e l l i s e n (ja
u s e i n välineellisen) tavan, tiukan
kronologisen, asemesta Ehrenbur;;
noudattaa todempaa metodia: muis­t
i n . Po) us: unkon;i on tosin ..aika,
vuotten yleinen järjestys: lapsuus,
koujunkäynti, valliinkumouksen vai-m
i s t e l u l o i m i n t a , vangitseminen,
karkotukset \ en.sinimäinen maail­mansota,
lokakuun vallankumous,
sotakommunismiii vuodet, lasismin
nousu ja leviäminen, toinen maail­mansota,
kylmä sota, stalinismin
viimeiset, ajat. Mutta tämä ei tun­nu
o l e e l l i s e l t a m u u t o i n i:uin tekstin
r y h m i t t e l y n auttajana. ihmLset ja
tapahtumat työntyvät loistensa lo­m
i i n ja lävitse, eilinen on tänään
j i r huomenna eilen, i h m i s i e n suh­teen
l i i k u t ; . a n edestakaisin aikaa,
harva seikka ja teema l i i k k u u kuin
k e l l o n osoitin tai etenee . k u i n al-hikka.
vjian p i k e n i i i i i n k i n n i i n kuin
keiloii vetii".än tui alhrkkiia selaa­van,
sormetr-
. Lvnsimmäiseslä osasta kirjoitti
Soihdussa 3/1'962 K a l e v i Haikara,
että tämä teos "on a k v a r e i l l a , öljy-värimaalaurta,
puuleikkausta, mon­taasia,
• eollagea, detaljeja ja doku-menttityölä".
N o i n k i n voi sanoa ole­matta
väärässä, johtamatta harhaan.
Yhteen aikaan koin itsekin nänaä
muistelmat valtavana orgaanisena
freskona, jcka syntyy p i i r r e piir­teeltä,
- . ä p l ä täplällä, veto vedolta,
vähitellen, kasvaa k u i n luonto, k u in
metsä, m i l l e i n täältä, m i l l o i n tuolta/
s i t t en al()in kokea sen sävellyksenä,
sinfoniana jossa eri teemat kulke­vat
rinnan, vaihtuvat, kehittyvät,
vuorottelevat. Nyt v i i m e i s e n k i r j an
^pppui;ivuja kohti edetessäni koko
tämä teos alkoi yhä enemmän tun­tua
i h m i s i l l e esitellyttä puheelta.
E n tarkoita juhla-, syyte-, puolus­tuspuhetta,
luentoa, esitelmää; vaan
s e l l a i s t a jonka koin kerran kuh
puislo.ssa kesäiltana istuskellessani
m i n u l l e täysin tuntematon iäkäs
mies puheli tovin, m i l l a i s t a siinä
puistossa dli ollut vuosikymmeniä
sitten; mitä siellä oli niinä aikoina
sattunut, mitä ihmiset olivat teh­neet.
E h r e n b u i j ^ i n enimmät asiat käy­vät
he! po.st! meille t u t u i k s i : mitä
ihmiset ajaltelivat, m\Um he käyt­täytyivät
maailman edetessä sotaa
k o h t i . Hän kertoo pariisilaisista,
berliiniläisistä, moskovalaisista, e.s-panjalaisista,
maanosamme arkipäi­vien
tapauksista. Me olomme tuota
samaa väkeä tänään: äkilliset le-v
o t l o m u u d c r ja pelon kuohahduk­set
ovat v a i n nyt kehittyneet kroo­niseksi,
t u r i u t t a v a k s i k i n huolek.si.
Ehrenburf^in kautta tämä päiväm­me
Saa miellä kaoottiseen näköön^
sä. Edellinen vuosisata kuoli en-simmäise.
ssä maailmansodassa, mei-tlhn
alkoi lokakuun vallankumouk-
.•:elhi. Y h t e i s k u n n a i l i s t e n muutosten
j a uudistusten halu leimahti kiih­keäksi,
samoin niiden pelko, fasi.s-mm
ja natsismin teoria ja käytäntö
aikoi iliiä kauan ennen Saksan kan-s
a l l i s s o s i a l i ! tisen tvöväennuolueen
ilmestymistä Hitleristä puhumatta­kaan,
toism mMlhnamodan juuret
saivat alkunsa Ensimmäisen kytevis­tä
hiilloksista, iiOBialismin ja kom­munismin:
aatteet alkoivat kj^psytt
jo 1800-luvulla, emailä Pietarifild
ja Moskovasta. Näin on tänäänkin,
kaikki jatkuu yhä, tulee. Jatkumaan,
ilman eilistä ei olisi tStä ^»Vää
eikä huomistakaan. Vuosisatojen
hidas edistys kasaantui, kumuloitui
äkkiä yleisiksi mullistuksiksi, teol­lisuuden,
tieteen, tekniikan sala-makasvuksi;
jatkuuko tämä yhä vai
laantuuko, tuleeko tyyntä edes het­keksi
taukoa, tuskinpa enää tai ei
vielä pitkään aikaan. •
Glen miettinyt, miksi juuri Eh-renburg
kykenee näin käsittele­mään
aikaansa, ehkä siksi, että hän
enemmän kuin monet muut on ol­lut
kiinteästi tekemisissä keskei­simmän
Euroopan kanssa. Hän on
venäläinen juutalainen valmistel­lut
vallankumousta Venäjällä, näh­nyt
nälkää Pariisissa, matkustanut
ristiin rastiin tätä mannerta,, tun­tee
läheisesti Euroopan jnaiden si-vistyneistöör
kuuluvia,_ Moskovassa
hän on kokenut sotakommunismin
vuodet, vainojen ajat, stalinismin^
sosialismin rakentamisen raskaat
mutta ylpeät päivät, Neuvostoliit<lin
rintamalla toisen maailmansodan
veriset tapahtumat, Pariisissa hän
eli ensimmäisen maailmansodan aa­ton
tunnelmissa, hän oli siellä myös
ennen sen kukistumista Hitlerin ar­meijoiden
edessä; länsimaissa, Rans
kas.sa, Yhdysvalloissa, Englannissa
hän sai kokea kylmän sodan kyl-mimpien
pakkasten ilmentymiä. Mi­tä:
tietää Euroopasta, miten tuntee
Euroopan se joka on tuttu vain o-man
maansa kanssa, ja silläkin, joka
tuntee. Pariisin, Berliinin/Bonnin,
Lontoon mutta jfi tunne Moskovaa,
on vielä vajavainen kuva;
Ehrenburgin muistelmien ihmi­set
ovat enimmäkseen taiteilijoita
kirjailijoita, runoilijoita, useimmat
hyvin tunnettuja Modigliani, Pi­casso,
Mati.sse, Majakovski, Meyer-hold;
Rivera, Neruda, tavaton luet­telo.
Hän kuvaa heitä sellaisina
kuin hän it.se heidät koki, eikä hä­nen
tämä kokemisen.sa ole staatti-
(.latkuu seuraavalla sivulla)
laivaston miehiä .:.
MinkälaiLtJP" "rauhanhyökkäystä'
on sötayöTnvien ja sotakaluston jat­k
u v a lisääminen tuhansien mailien
päässä olevalle vieraalla maalla?
Se oli muistaaksemme, paavi Paa-~
v a l i VI, joka Y K n yleiskokouksen
istunnossa pitämänsä suuren pu­heensa
yhteydessä sanoi; että ihmi­nen
ei voi o.soittaa rakkautta hyök-käysaseita
käsissään pitäen
Jos lähdetään siltä tosipohjalta,
että teot puhuvat paljon voimak-kaamjnin
k u i n mitkään sanat, niin
s i l l o i n näyttää siltä, että Yhdysval­t
a i n h a l l i t u s jatkaa edelleen voima-j
a väkivaitapolitiikkaansa. Jouduttu­aan
kestämättömään asemaan maa­i
l m a n yleisen mielipiteen edessä
hyökkäävän sotapolitiikkaansa joh­dosta,
WashinKtonista on v i i m e v i i k ­kojen
aikana k u u l u n u t ääniä joiden
m u k a a n Y h d y s v a l t a i n pitäisi joten­k
i n o.soittaa, että sitäkin kiinnostaa
rauhanneuvottelut, ja vasta sitten
laajentaa sotaansa, sillä muuten on:
l i i t t o l a i s m a i d e n k i n h a l l i t u s t e n mah­dotonta
kauempaa tukea tätä l i ­kaista
sotaa.
Olkoon räiden asiain kanssa mi­t
en tahan.sa, tosiasia kuitenkin-X)n, ja
sellaisena py.syy, että Washingtonin
" d i p l o m a a t t i n e n rauhanhyökkiiys"
s a i s i paljon suurempaa kantavuutta,
jos sitä t u e t t a i s i i n käytännöllisillä
toimenpiteillä, ainakin sotavoimien
keskittämisen lisäämisestä pidätty­misellä,
vaikka .se ei tii.ssä vaihee.s.sa
vielä ryhtyisikään luottamaan ase­v
o i m i a a n k o t i i n.
V a r m a a myös on, että pelkät elcel
rauhantahdosta eivät tyydytä val­veutuneen
ihmiskunnan yleistä mie­lipidettä,
mikä toivoo ja vaatii käy­tännöllisiä
toimenpiteitä verenvuo­datuksen
lopettamiseksi Vlctnamis-i5ä
j a V i e t n a i n i n kan.san it.senäisyy-.
d e n tunnustamista n i i n , että se voi
i l m a n .nitään ulkopuolista painos-
^tu.sta r a t k a i s t a . k a i k k i koloi.set asi­ansa.
• :. •
"Haamukarif pois
merikaitoista
Kansainvälinen h y d r o grafinen
toimisto on pyytänyt rtuailiBan val-tamerentutkijoita
avukseen yrityk­sessä
poist&a mystillisiä vedenalai­sia
kukkuloita ja "haamukareja"
merikorteista.
Äskettäin" pidetyssä kokoukses­saan
Unesccn päämajassa Pariisissa
hallitustenvälinen valtamerentutki-muskomitea
pyysi-54:ää jäsenvaltio­taan
'sisällyttämään merentutki-musohjelmiinsa
täsmällisiä hydro-grafisia
havaintoja, joiden avulla
voitaisiin vähentää epätäsmällisten
hydrografisten tietojen määrää".;
Tällaisia tietoja on vastaanotettu
yhä enemmän Monacossa sijaitse­vassa
Kansainvälisessä hydrografi-sessa
toimistossa sitä mukaa kun
laivaliikenne ulotetaan tähän saak­ka
tutkimattomille merille;
Ne .syntyvät, kun esimcFkiksi
rahtilaivan kapteeni yhtäkkiä kes­kellä
valtamerta huomaa kaikuluo­taimensa
rekisteröivän matalikkoja.
Ilmiön voi aiheuttaa kartoittamaton
kari — tai vain suuri kalaparvi tai
planktonkerrostuma. Kapteenilla ei
kuitenkaan ole aikaa tutkia asiaa
lähemmin ja taas syntyy uusi mer­kintä
merikorteille;
Rahtilaivat ilmoittavat nykyään
200—300 hydrografista lukemaa
vuodessa. Tämä luku nousee sitä
mukaa kun kauppalaivastot lisään­tyvät
ja ulottavat matkansa yhä kau­kaisemmille
vesille.
Hydrografian tutkijat ovat kiitol­lisia
näistä tiedoista ja ynrmiärtävät,
ettei rahtilaivoilla ole aikaa suorit­taa
yksityi.okohtaisia tutkimuksia.
Tämän vuoksi on nyt merentutki­musalukset
pyydetty avuksi.
Puolet Portugalin
Guineasta vapaana
Moskova — En voi luvata, että
saavuttaisimme itsenäisyyden jo en­si
vuonna, mutta emme säästä voi­miamme
sitä tavoitellessamme, sa­noi
Portugalin Guinean ja Kap Ver-den
itsenäisyystaistelun afrikkalai­sen
puolueen pääsihteeri Amilkar
Cabral Pnivdalle myöntämässään
haastattelussa. 40-vuotias Gabral on
lähdössä Havannaan edustaakseen
isänmaataan kolmen ^mantereen
konferenssissa.
Meillä 0), säännöllinen armeija,
joka taistelee kaikilla rintamilla,
jatkoi Cabral. Yli puolet maasta on
jo vapautettu. Vain muutamat; pie­nehköt
kaupungit sekä hallinnolli­nen
keskus Bissau ovat vielä siirto-maavaltiaiden
hallussa, mutta taiste­luja
käydään jo muutamien- kym­menien,
kilometrien päässä Bissaus-ta.
Paitsi sotatoimia olemme vapau­tetuilla
alueilla ryhtyneet myös jär­jestelmällisiin
hallinnollisiin ja so­siaalisiin
toimenpiteisiin, Cabral sa­noi.
Sitä ja tätä
Leijonan o.siuis '•!;ji\'aa.sia lii)puvisla" rahoista Vietnamissa käynnissä olevaa sotaa varten ja
nuiruja kr)yiiyycicn hävittämiseksi omas.'-:a maassa. .
MAKSUPERUSTE
Lääkäri kysyy virkaveljeltään:
— Miksi kumassa aina kysyt poti­lailtasi,
mitä he ovat syöneet illalli­seksi?
Eihän se aina ole tarpeen!
— Tietysti se on tarpeen heidän
illallisensa perusteella lasken, pal­jonko
käyntini maksaa.
" •• » . » ••«
— Mitä. teette kanalle, jos se lak­kaa
munimasta? kysyi kaupunkilai­nen
maalaiselta
— Me teurastamme kanan, selitti
maalainen.
No auttaako se? kysyi ohikul­kija.
. . ••
PÄIVÄN PAKINA
SUURMUNAUKSEN JÄLKEEN
Sanotaan, että 'mies .se on hä­v
i n n y t k i n " . So pitää myös paik­kansa
jopa siinä määrin, että esim.
kunnialli.sesli otellut u r h e i l i j a saa
p e n k k i u r h e i l i j o i l t a fuhnustiiksen
miesmäisyydestään häviönsäkin
jälkeen, jota vastoin epäurheilulli-s
i n keinoin voiton saanut tahraa
nimensä jn maineensa urheilijana.
Nämä ajatukset tulivat vastus-tamattoma.
sti mieleen lukies.iam-me
Colorado Sprin^sissa viime
t i i s t a i n a suoritetun jääkiekko otte­l
u n uuli.sselostuksia.
S e r - e t t ä eanadalaisot hävisivät
siellä n e u v o s t o l i i t t o l a i s i l l e , ei luon­n
o l l i s e s t i k a a n ollut mikään häpeä.
Mutta kun tämä häviö tuli niiii
surkean kurjan p e l i t y y l i n seurauk­sena,
että se madaltaa kansallista
urheilumainoltamme kautta maa­i
l m a n , niin se on asia erikseen.
Toivoa vain pitää, että se o l i vii­meinen
kerta, j o l l o i n jääkiekkoili­jamme
yrittää imskujon lyöntien
j a törmäysten avulla voittaa kan-sainvälisi.
ssä otteluissa, missä tar­v
i t a an sekä Joukkuemittaisla peli­taitoa
ett;-; henkilökohtaista kestä­vyyttä
ja'^ykyä. ;
Ilmeistä on, että t-anallalai.sjöuk-kueen
valnninlaja-peluri, kymme­nen
vuotta :animatlilaisena o l l u t ja
nyt, noin vuoden; kestäneen j)oli-l
a i i o n jälkeen niaajoukkuoeinme
johtavaksi jäseneksi noussut Jae-*
kie Mei.eod antoi p e l i n e d e l l ä nii-T
tä varmoja "voiton" enni'isteluja
s i l lä perusteella, että tarkoitus o li
käyttää pelitaidon asemesta voi­maa
ja väkivaltaa, eli hankkia
v o i t t o h i n n a l l a millä tahan.sa.
A s i a liityttää tällaiselta siitäkin
huolimatta vaikka Canadan maa­j
o u k k u e e n neuvonanlaja_Isä Da­v
i d Bauer sanojJäeUai^edellä—'so­v
i t u n " j o l t a rumaan p e l i t y y l i i n ei
mennä, j ; ; v a i k k a Jackie MeLeod-i
n k i i i keijOtaan polin jälkeen to­denneen,
"että .syntikopista ei
maaleja amiTltnir'.
K u n meillä pikkulehtenä ei ol­lut
omaa kirjeenvaihtajaa sit-ä pe­l
iä seuraamassa,' meidän täytyy
turvautua asian selvittämiseksi
l)äivälehtif n urhcilu-uutisten lai­naamiseen.
T o r o n t o l a i n e n Globe and Mail
j u l i s t i kolmen pahstan otsikossa,
että "Isä Bauer on raivoi.ssaaa ca-nadalaisteu
rankaisurikkaasta pe­listä".
,
C P i i k i r l o m a u mukaan oli Isä
T5aiier sanonut eanadalaisista, että
"minä en oio i n i l l o i n k a a n o l l u t yh­teyksissä
joukkueen kanssa mikä '
01) pelannut h i i n typerää peliä."
Toisissa iiuti.stiodois.sa kerro- '
taan NtMivostoIiilon valmentajan,
A n a t o l i Tarasovin esittäneen p e l in
jälkeen pitkän nuhdesaarnan ca-nadalaisten
"raa'a8ta pelityylistä",
jonka johdosta 4 neuvostoliittolais­ta
loukkaantui — ja Canada sai
mustan silmän uhreilumaineelleen
myös 5;000 henkeä käsittävän ylei­sön
edessä.
Isä Bauer yhtyi Tarasoviin ja
selitti puolestaan, että häntä ''hä­vettää"
peluriensa käyttäytyminen
Myös kerrotaan, että Isä Bauer pi­ti
heti pelin päätyttyä"keskiyön
luennon" canadalaisille.
"Minä en halua koskaan enää
olla yhteyksissä sellaisen joukku­een
kanssa, mikä käyttäytyy slUä-tavalla
pelissä", sanoi Lsä Bauer.
"Se oli häpeällinen peli."
Samassa yhteydessä todettiin,
että mitä tahansa etuisuuksia ca-nadalaisjoukkue
siitä pelityylistä
odotti, koko taktiikka kääntyi sitä
itseään vastaan, sillä neuvostoliit­tolaiset
tokaisivat kuudesta maa­listaan
neljä silloin kun jobi ea­nadalaisista
oli syntikop(s.sa " j ä ä ­hyllä".
,
Pelin aikana annettiin kaikkiaan
14 rangaistusta, joista 9 canadalai­sille
ja 4 neuvostoliittolaisille. Ja
vai kka vai menta j a Jack ie McLeod
arycli canadalaisten olleen hieman
' saaniapiuolella" rangaistusten ja-;
pssa,, niin Isä Bauerin kerrotaan
onnitelleen pciituomareila maini­osti
suorittamastaan työstä.
Canadalaisten häviön suuruutta
lisää vielä se, kuten on uutistie­doissa
kerrottu, kun tämä ottelu
välitetään TVn välityksellä eu­rooppalais
urheiluyleisölle, joka
saa siten nähdä koko tämän sur­keuden.
Kuien sanottu, mikään häpeä ei
ole se, jos urheilukilpailuissa tu­lee
häviö. Sen pitäisi vain innosta-
• man tason, kyvyn ja taidon pa-;
rantamiseen; Multa eiurheilulli-nen
käyttäytyminen on häpeäksi
sittenkin vaikka siten satuttaisiin
voittoon pääsemään.
Canadalaisilla on tässä suhtees­sa
ollut kauan aikaan —. olkoon
se oikein tai väärin—huono mai­ne
urheilumaailniassa. Mutta näin
roskainen tapaus saisi olla, niin
täytyy meidän kaikkien toivoa,
viimeinen alallaan;
Tosiasia on ja sellaisena pysyy,
että kyllä Canadassakin on hyviä
jääkiekon pelaajia ja pelaaja-ai­nesta
ta» vitsematta maajoukon
"tähtipeluriksi" hankkia entisiä
ammattilaisia. Mitä tarvitaan on
se, että nostetaan amatööriurhcilu
sille kuuluvaan kunniaan ja anne­taan
kaikille amatöörijoukkueille
tilaisuus osoittaa mihin ne todella
pystyvät. Meillä on kansakuntana
mahdollisuus voittaa maailman­mestaruuksia
ja saavuttaa kunniaa
muilla, hyvillä sijoittumisilla jää-.
kiekkoihmkiri alalla, mutta siihen
tarvitaan "parannuksen" teko —
ja sitli caiiädalainen uiheiluyleisö
odottaa. — Känsäkoura.