Vapaus, January 14, 1971

              Sivu 2 Torstai, taonariilh. 14 p. — Thoirsday, Jain. 14,1971
VAPAUS I N D E P E N D E N T L Ä B O R O R O AN
O F F I N N I S H ^ C A N A D I A N S
i L . I B B R T Y ) ibtBbillahed Nov. 6 , 1 9 17
PobUfltaed
Oo.
AaverUamg ratM npon apfflcatton, tn^naHattoo free of ebaifrs.
Seootxd C1A8S 1 ^ i l l ^ i i ^ h NiiiM)&'
Ml»
i'vii;.
Si^SBINNAT:
SuomeiBii:
1 VlL »11.00, ftUt.
l vk. $11Ä). e Sk.
.76
iiä äi^giiiii^tiätf vSiÄ' 6let!fetaanrettä "sanokaaAme pakrstani-sm
v ö i A r Ä aäÄVäMt dllä t y o a ^ täi öiVätkö voi.
^ t f äiiitoälftVÄvätniriklJeett iilköpuololla kiinnittivät
läVriMtf li\i'(iiii'Äslte'.lftt'ii ^rititiläisten omistama jättiläissuuri
Ertlttlbp Cä'ilad'a' Siiliti viiriie keväänä Queen St. l)(r., Tororf-tössä'
olleen teH't'ääM' j a heitti' työttömien' armeijaan 597 canada-laista.
Kuten mm. meidän lehtemmfe uutisosastolla viime tiistaina
kerrottiin, tämä^sama Dunlop-yhtiö vaatii jälleen työttömäksi Keit-täniisen
uhialla Whitbyssa Ontariossa oleVan tehtaansa yli 600
työläisen hyväksymään lO^prosenttisen pälkaftalennukSeh". Joö pal-kanalennusväatimusfa
ei hyväksytä selittää tämä suuryhtiö siltöift
suljetaan tehdas jädanadäläiset heitetään äiellä työttö.-nien armei­jaan.
Kumityöläisten union (United Rubber Workers tirtion) presi­dentti
Peter Bommarito esitti asian johdosta ärvelifti, että Durtlop
on esittänyt tämäÄ palkanalenunsvaatimuksensa vastapainoksi työ­läisten
palkänkörötiisvaiätimuksille tulevitt työehtosopimtfflneuvot-teluja
silmällä pitäen. Nyt voimassa oleva osasto 494 :n tyiSehtoso-pimus
menee umpeen" tulevan toukokuun 31 päivänä.
Mr. Bommärito sanoi, että hänellä ei ole vielä täyttä vdrmil^t-ta
mihin yhtiö vaatimuksellaan pyi-kii, mutta kumityöläisten uhion
nyt aloittaman tiitftlmnKsen perusteella saadaan siihen pikapuoliin
lisävaloa.
Vaatien Ontarion pääministeri John ftöbartöla sekaöntumatan
asiaan, Canadan kommunistisen puolueen ontariöläisjohtaja Wil­liam
Stewart leimaa DutfloiS-yhtlön vaatimuksen "mitä paheellisem^
maksi kiriötystöimenpiteeksi". Se on "suuri kansainvälinen konglo­meraatti
(monelle eri aläll6 tunkeutunut suuryhtiö) ihikä e! peftis-ta
rahtuakaan canadalaisista työläisistä, vaan yrittää nyt pelöitte-lomalla
alentaa Whitbys8a olevien työläistensä elintasoa palkan­alennusten
avulla, aikana joltoin elinkustannukset-jatkuvösti nou­sevat','
hän sanoi.
Kumityöläisten union tiedonannon mukaan Dunlopin Whitbyn
tehtaan työläisten palkka on $3.20—$4.80 välillä tunnissa. Täittän
perusteella työläisiltä vaaditaan $12.80—$19.20 suuruisen palkan­alennuksen
hyväkssraristä viikolta.
Ilman muuta on selvää, että Dunlop yrittää :Whitby8sa käyt­tää
hyväkseen Canadassa nyt vallitsevaa suurta työttömyystilan­netta.
Asia erikseen on, suostuvatko Canadan työläiset menemään
.takaisin suurten pulavuosien olosuhteisiin, missä alipalkattuja työ­läisiä
ajettiin jatkuvasti yhä suurempiin ponnisteluihin voittojen
kohottamiseksi "portin takana olevilla" työttömillä uhkaillen.
Johtuuko Dunlopin palkanalennus-uhkavaatimus taloudellisis­ta
syistä tai peloittelusta työehtosopimusneuvotteluja silmällä p i ­täen,
se nähdään j a kuullaan pian kumityöläisten union Whitbyssa
nyt suorittamien tutkimusten perusteella.
Varmaa kuitenkin on, että jotakin on silloin mätää; jos ulko­maiden
rahamiespiirit voivat ilman muuta heittää satoja canada-laisia
työläisiä työttömien armeijaan. Kukaan ei tietenkään halua
pakottaa Dunlop-yhtiöä liiketoimintansa jatkamiseen täällä. Mutta
Mahitoban E d Schreyerin äskettäinen lääke hieman kovennetussa '
muodossa — Dunlopin laitostan kansallistaminen Whitbyssä — ta­kaisi
yhtiön työläisille työmahdollisuuksien jatkumisen.
''Avoin yhteiskunta" USAzssa
Yltyessään kehumaan itseään j a ainoata autuaaksi tekevää
järjestelmäänsä YhdysvaltJain vallanpitäjät lyövät fariseuksen
lailla rintoihinsa, kiittävät kaikkivaltiasta doUarijUmalaansa j a sa­novat:
katsokaa meidän "avointa yhteiskuntaamme" missä kaikki
tapahtuu ja tehdään avoimesti pöydän päällä eikä mitään sen alitse
Näyttää kuitenkin siltä, että puheilla ja teoilla on melkoinen
ero.
USA:n sotapäämaja myönsi Viime viikolla, että Yhdysvaltain
armeijalta katosi y l i kahden VuOdöft äjäkrsi peräti 200 kanisteria
kuolettavaa hermokaasua, josta yksi ainoa tippa voi aiheuttaa
ihmisen kuoleman.
Pentagonin selityksen mukaan nämä hermokaasukanisterit
olivat "unhoittuneet'' Alaskassa erään järven jäälle helmikuussa
1966. Kevään tullen ne upp<fflivat järvien pohjaa makasivat
siellä elokuuhun asti 1968, jolloin Pentagon sai kuulemma "vih­jeen"
että "jotakin on äen jär\^en ijöhjassa".
Pentagoiiin väitöäten mukaan "huikassa olleet-' hermokaiäiBukä-iiisferit
saatiin talteen elokuuissa 1968 — j a "avoimen yhteiskun­nan"
vaatimuksien täyttämiseksi, asiasta annettiin uutistieto ta­pahtuman
alusta lukien noin viiden vuodert-kuliittua, eli tämän Vuo­den
tammikuun alussa! —
Samaan luokkaan M ' u l u u W4öhingtÖni8ta tammikuun 5jiäiyä-:
'^na saatu tieto, että Yhd^VÄltäift puutteessa olevien n ^
tavara-avustuksen yhteydessä on näihin köyhiirt maihin iyisätty
viimeksikuluneen 6 vUödeii aikkhä $700 miljoonan arVOsta isptatar-
.peitä.' .
Täydellinen pimeys on yallinnut tältäkin kohdin kuutisen
vuotta. Varmaa myöö on/ että ylläesitetyt edustavat vain jilehtä
näkyvää huippua siitä ^rtiennyköen merena/äidefita jäävuoreista,
mikä "avoimen yhteiBkunhan" olosuhteipsa näyttää kasväVail yhä
rajaii eteläpuolella. •
Ne ''d«iilOkf«atti«et
Jouduttuaan usettä fcbrtojia Öän^estyMöbä Vfthelhmlöt^
dydvallat j a BHtährtfA IlmoittiVät älku^^^^ thählllle, etlä-
LoAtoo jä VfsiBMngtöli nt&vhm piltku^oiklen
lailla "leluttsa pois loikista^", ts. "että ne oroäyM fllirtpiiia'^
myksiä käsitteleväin tfi;n. komitean jäsehsrydestä. Onkohan tämä
TalouBtietmi tod. Georgi Saridsjjan: Dmitri GudJcov:
K i M ^ sen
jakai^ntumisessa otetaan huomiooh yhteiskunnan k a i k k i a jääfeftten
^ l i t ; %• siitä Ääyfetä^A tydiitefeiljäin tarpeiden, tyydyttämiseen ja
Äöhr tttlöuliter läajiirttäiftiSe^. Merkittävä osa tuotannonJaajen-
-tamiseen annettavista varoista kaiutetaan asuntojen» sairaalain, kou-lU]
el^'lterhötalojfeny8änätoYi\)idenja m kulttuuri
p^lvel^iai^oston' räkentaittfseen; Huomioonottaen myös nämä varat
tulee välittömästi yhteiskunnan ilisentcn tarpeiden tyydyttämiseen
shuÄWireen^D?4 Neuvostoliiton kansani ulosta.
ViTihe vuosina PJeuvöStoliitosaia on suoritettu laajoja, koko maan
talouteen ulottuvia taloiutrellisia tofmenpiteitä, kuten öiirtyminen tuo­tannon
alan periaattee^^^ kansantalouden johtamisessa ja talou­dellisten
menetelmien osuuden voimistaminen suunnittelussa ja johr
tamiscssa. Niiden seurauksena yhteiskunnallisen tuotannon teho on
noussut j a siten feaÄ^^^
st on kasvanut 3 i % rlfa jä koko viisivuotiskauden lisäyö on 39 pros.
iiun se edellisetlii viisivuotiskaudella oli 32 pros. Tämäl kasvu on ol­lut'
suurempaa kuinjtlSÄ^föa, Englannissa iä Ranskassa. Kun kan­santulon
kasvuvauhti Neuvostoliitossa jatkuvasti lisääntyy, se ke­hittyneimmissä
kapitalistimaissa jjiäinvastoin hidastuu.
K A S V A V A T REAALIANSIOT
Kansantulon kasvuvauhdin no­peutuminen
tuntuu myönteisenä
N L : n kansalaisten elämässä. Re­aalitulot
asukasta kohti kasvoivat
Viisivuotiskauden arkana 33 pro­sentilla
suunnitelman edellyttä­män
30 prosentin sijasta.
Kaikilla kansantalouden aloilla
minimipalkkaa saaneiden työn­tekijöiden
tariffi- ja aikapalkat
ovat viime vuosina nousseet lä­hes
puolella. Samaan aikaan on
korotettu myö"s eräiden korkeam­paa
palkkaa saavien työntekijä-lyhmien
tariffi- ja aikapalkkoja,
mm. metalliteollisuudessa on ko­rotettu
tariffipalfiskoja. Raken­nustöissä
on keskitason palkkoja
korotettu. Peruspalkkaan on aletr
tu maksaaialuelisää kaikille kau­koidässä,
Neuvostoliiton Euroo­pan
puolen pohjoisosisäa, Kras-n
o j a i ^ n aluepiirissä ja Irkuts­kin
alueella työskenteleville; Pe-räiixyhjolassa
.ja siihen verratta­villa
seuduilla työskentelevien
etuuksia on lisätty. Eräille^maa-talouden
ja metsäteollisuuden
työntekijäryhmille on myös alet­tu
maksaa ikälisää.
Viisivuotissuunnitelman ensim-verrattuna
työläisten j a toimen-haltijain
saamaan palkankorotuk­seen.
Tulojen kasvua maaseudulla on
nopeuttanut valtion maaitilojen
työläisten tariffi- ja aikapalkkoja
vastaavan taatun kuukausipalkan
käytäntöön ottaminen yhteistir
•oilla. Tähän tarkoitukseen valtio
myönsi tiloille luottoa, maksuai­ka
5 vuotta.
Yhteistilojen jäsenten sekä työ­läisten
ja toimenhaltijoiden palk­kaero
on merkittävästi kaventu­nut.
Kun näiden tilojen jäsenten
palkka vuonna 1960 oli 52 pros.
valtiontilojen työläisten ja toi­menhaltijoiden
palkasta, niin v.
1969 se oli 75 pros. Kun tähän
lisätään vieJä yhtei-stilojen jäsen­ten
omalta perheviljelmältään
saamien tulojen lisääntyminen ja
yhteiskunnallisista kulutusvaran-noista
saatavat maksut ja etuu­det
(eläkkeet avustukset, jne.)
jää talonpoikais- ja työläisper­heiden
kokonaistulojen ero mel­ko
vähäiseksi. Vuonna 1969 yh­teistiloilla
tulot henkeä kohden
olivat y'ä 90 pro3. valtiontilojen
työläisten ja toimenhaltijoiden
perheiden tuloista. .
maisten neljän vuoden aikana j H U O K E A T P A L V E L U K S ET
työpalkat ovat kohonneet 22 pro j A VUOKRAT
sentillä j a ovat nyt keskimäärin
117 ruplaa. Koko viisivuotiskau­den
aikana palkan nousu tulee
olemaan lähes 26 pros. siiunniH4.,
tellun 20 pros; sijasta. Työläis­ten
j a toimenhaltijain palkka l i ­sääntyy
viisivuotiskaudella sa­man
summan, minkä se kohosi
edellisenlO vuoden aikana.
Samalla on syytä ottaa huo­mioon
, että tämä tu ntuva pai k-kojeri
nousu on tapahtunut hin­tatason:
py.syessä vakaana ja joi­denkin
hintojen jopa alennuttua
ja myps tuloveron alenriettua.
Varsin tuntuva vähittäishintojen
alentaminen tapahtui vuonna
1965, ennen nyt päättyvän viisi­vuotissuunnitelman
alkamista,' ja
siitä väestölle koitunut hyöty on
öHut vuotta kohti laskettuna 1.2
miljardia ruplaa.
MAASEUTU VAURASTUU
Vuoden 1966 alussa alennet­tiin
maaseudulla myytävien tava­roiden
hintoja, mistä maaseutu­väestölle
on koitunut vuosittain
lisähyötyä 400 miljoonaa ruplaa.
Hintojen alentamisia on tapahtu­nut
näidenkin jälkeen.
Ennen nyt päättyvää viisivuo­tissuunnitelmaa
nostettiin verot­toman
palkan alarajaa. Vuoden
1968 alusta alennettiin keskimaa
rin 25 pros. niiden tuloveroa, poi-kamiesveroa
ja pieniperheisten
veroa, joiden kuukausipalkka on
alle 80 ruplaa.
Vielä enemmän, nousee yhteis­tilan
jäsenten palkka, mikä onkin
nyt tärkeimpänä edellytyksenä
työläisten ja maaseutuväestön
elintasoeron kaventumisessa. N K -
P : n 23. edustajakokouksen oh­jeet
yhteistiloilla työskentelevien
palkkojen korottamisen tavoit­teista
toteutettiin jo viime vuon­na;
Tämä palkannousu on koko
viiöivuotiskäudölla ollut noin 40
pros. eli lähes kaksinkertainen
Palkkojen nousu on Neuvosto­liiton
kansalaisten kohoavan elin­tason
tärkein, joskaan ei ainoa
perusta. Yhä suurempi~^i^erkitys
tässä on palkan li.säksi-tapahtu-.
villa erilaisilla maksuilla ja etui­suuksilla.
Sellaisia ovat maksu­ton
kouluopetus ja ilmainen lää­kintähuolto,
eläkkeet, ilmaiset tai
alennushintaiset paikat sanatori­oissa
ja lepokodeissa, pääasiassa
valtion kustannuksella tapahtu­van
lasten huoltaminen lasten-seimissä
ja -tarhoissa, maailman
alhaisin vuokrata.so jne. Yhteis­kunnallisten
kulutusvarantojen
kasvutavoite on merkittävästi' y l i
tetty ja vuonna 1970 näiden va­rantojen
varat ovat 63 miljai;dia.
ruplaa eli puolitoistakertaiset
verrattuna vuoteen 1965. Neuvos­toliitossa
jokainen perhe on vuo­den
1970 kuluessa saanut yhteis­kunnallisista
varannoista keski­määrin
900 ruplaa.
Kun otetaan huomioon kaikki
yhteiskunnallisista kulutusvaran-noista
tulevat maksut ja etuudet
niin N L : n työläisten ja toimen­haltijain
keskimääräinen kuuikau
sipalkka vuonnä 1989 oli 157
ruplaa ja siten, ylitti viisivuotis­suunnitelman
tavoitteen.
Asuntotuotanto on voimistu­nut.
Asukaslukua kohden lasket­tuna
rakenteilla olevien asunto­jen
määrässä Neuvostoliitto on
kärkitiloilla maailmassa. Viisi­vuotiskauden
aikana lähes 54
miljoonaa ihmistä on saanut j or
ko uuden tai paremman asunnon.
Kaupungeissa on asukasta koh­den
asuntoalaa ke^imäärin 10i9
neliömetriä. Asunto-olojen tuntu­vasta
paranemisesta huolimatta
neuvostoliittolaisen perheen vuok
ramenot ovat edelleen maailman
aihaisimmat, keskimäärin 4—5
pros. perheen tuloista.
Neuvostoliitossa on eniten lää­käreitä
asukaslukua kohden: v.
1969 lähes 27 lääkäriä 10,000
asukasta kohden, Noin neljäsosa
maailman lääkäreitä on Neuvos­toliitossa.
Myöä potilaspaikkojen
määrässä Neuvostoliitto on maa­ilman
johtavia maita.
Noin kolmannes N L : n asuk-,
kaista eli 79 miljoonaa opi^elee
maiksuttomasti eri asteen oppi­laitoksissa.
Nämä numerotiedot
eivät kaipaa kommentteja.
Neuvostoliiton hallitus tulee
jatkamaan päälinjaansa, joka on
kansan »hyvinvoinnin ja sivistys­tason
kohottaminen. Tähän si­sältyykin
se keskeisin ohjelmal­linen
periaate, joka vaikuttaa
kommunistisen puolueen ja Neu­vostoliiton
hallituksen -kaikkeen
toimintaan.
mm
>' Neti-iröstoliiton ulkoasiainminis­teriö
on ilmoittanut Moskovassa
olevalle U S A : n viralliselle lähetti­läälle,
että kevääksi 1971 suunni­teltu
Bolshoi-teatterin vierailu
eräissä amerikkalaisissa kaupun-'
geissa peruutetaan. Amerikkalai­set
taiteen" ystävät j a niohet sa-nolmalehdet
oVat ottaneet tämän;
uutisen vastaan välittäen, sillä
USA :han suuntautuvasta vierai­lusta
oli määtä muodostua teat­terivierailujen
historian suurin.
'TodellistBrt taiteen ystävien kat
keruus dn ymmärrettävää, sillä
Bolshoi-teatterin maine ei kaipaa
vakuutteluja. Sen ooppera- j a ba-leltiseurue
sekä yksityiset solistit
esiintyivät viime sesongin aikana
valtavalla menestyksellä Japanis­sa
j a Ranskassa, Australiassa ja
Italiassa, Filippiineillä ja 'i'urkis^
sa, Iranissa ja Englannissa, Ruot­sissa
ja Unkarissa, Jiigoslaviassa
ja Tunisiassa .
Bolshoi-teatteri valmistautui
hyvin huolellisesti neljän kuu­kauden
ajan Amerikan-vierailuun
mutta sen toteutumatta jääminen
ei vähässäkään määrin johdu
Suuresta teatterista eikä neuvos-iiaHiri:
Boliviassa vaaleihin
La P a z . — Bolivian vasem-mi.
stolainen presidentti Juan
Jo.se Torres ilmoitti äskettäin,
että maassa pidetään piakkoin
parlamenttivaalit.
LokakuusHa oikeistolaisen
vallankaappausyrityksen jäl­keen
presidentiksi tullut Torres
sanoi bolivialaisille pitämässään
puheessa jiirjeslävänsii ensi ke-
.säkuus.sa uutta perustuslakia
koskevan kan.sanääne.styksen.
piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^
I Kirjoituksia KEVÄT-julkaisuun |
Canadan ja Yhdysvaltain • suomalaisten yhteisvoimin
valmistama perinteellinen vappujulkaisu, KEVÄT 1971, il­mestyy
suunnitelmien mukaisesti tulevan' huhtikuun alku­päivinä.
Avustajia pyydetään taas rikastuttamaan tätä jul­kaisua
kirjoituksillaan, novelleilla, kertomuksilla, runoilla
jne, sekä erikoisesti kirjoitusten yhteyteen sopivilla tai
muuten Yhdysvaltain ja Canaiian suomalaisten nykyajan,
elämää ja toimintaa heijastavilla' kuvilla. .
Teknillisten seikkojen vuoksi on sitä parempi mitä pi­kemmin
avustajien kirjoitukset ja kuvat saadaan julkaisun
toimituksen käytettäväksi mutta viimeistään niiden pitäisi
olla Sudbury^sa.helmikuun 20 pnä 1971.
Avokätisestä avustuksesta etukäteen kiittäen,
KEVÄT-julkaisun toimitus
Box 69. Sudbury. Ont.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH^
Kiinassa Upseereja
korkeihin
virkoihin
Hongkong. — Kiinan armeijan up­seereja
on nimitetty korkeimpiin
virkoihin uusissa maakunnallisissa
puoluekomiteoissa, joitä' muodoste­taan
ennen heinäkuussa vietettävää
Kiinan kommunistipuolueen 50-vuo-tisjuhfaa
j a myöhemmin tänä vuon­na
pidettävää ns. kansankmigres-sia.
' '. •• -•." •
Pekingin radio ilmoitti kolmen
uuden maakunnalUsen puoluekomi­tean
perustamisesta. Ne perustet­tiin
Kiangsin, Kwantungin j a Kiang-sun^
maakunnissa. Kaikkien kolmen
puoluekomitean ensimmäiset sihtee­rit
ovat sotilaita. He johtivat maa­kuntansa
vallankumouskomiteaa.
Tsheng Shih-tshing johtaa puo­luekomiteaa
Kiagsun maakunnassa,
Liu H-sing Jan Kvvangtungissa ja
Hsu Shih-ju Kiangsussa.
Israelin sotamenot
kasvavat
Jerusalem. - ^ I s r a e l i n välittö­mät
puolustusmenot kohoavat
vuonna 1971 kuusi prosenttia eli
1.485 miljoonaan dollariin, ilme­nee
maan parlamentille jätetys­tä
budjettiesityksestä.
/Toisaalta ei ole mitään ta3{eita
siitä, etteikö määrä vielä tästä
nousisi, sanoi Israelin valtiova­rainministeriön
edustaja A. A g -
mon lehdistötilaisuudessa.
Puolustusmenojen osuus tämän,
vuoden ennätyksellisestä 3,8 mil­jardin
dollarin budjetista on noin
40 prosent. Viime vuoden alussa
jätetystä alkuperäisestä budjetti­esityksestä
puolustusmenot ovat
kasvaneet 37 prosenttia.
Välittömien puolustusmenojen
lisäksi eri ministeriöiden budjet­teihin
sisältyy runsaasti epäsuo­ria
puolustusmenoja, jollaisia
ovat esimerkiksi reserviläisten
palkat ja pommisuojien rakenta­minen.
Kun nämä otetaan huomi­oon
puolustusmenot kohonnevat
noin 1,7 miljardiin dollariin.
toliittolaisten kulttuurijärjestö­jen
johtajista, samoin neuvosto­liittolaiset
taiteilijat eivät halua
vierittää sjiytä vierailun peruun­tumisesta
amerikkalaisen yleisön
niskoille, vaikka sen silmien edes­sä
onkin tapahtunut monia väli­kohtauksia,
jotka loppujen lo^mk-^
si tekivät mahdottomaksi vierain
lun. 0 - ^
Todellisen vaistuun näiden toi­menpiteiden
peruuntumisesta, jot-^
ka oli edellytet£y:NL:n ja U S A :n
hallitustenvälisessä kulttuurivaih
tosopimuksessa, kantavat ne äme-rikkalaiseit
piirit, joiden suöBtu-muksella
monet erilaiset -yhdis-tykset-
ja järjestöt, ennen muuta
avoimesti siionistinen pahamai­neinen
"Juutalaisten puolustami­sen
liiga", saattoivat aloittaa neu­vostovastaisen
toiminnan N L : n
taiteilijoita vaataan.
"Juutalaisten puolustamisen
liiga" taistelee taidetta vastaan
nykyisin kyynelkaasupommeilla
ja nyrkeillä. N L : n ja U S A : n kult­tuuriyhteistyön
kronikkaan on
valitettavasti liitettävä jopa seu­raavanlaisia
tosiasioita:
. Tammikuun 23 pnä Raisa Bob-rinevan
j a Valeri Klimovin könr
sertin aikana New Yorkissa las­kettiin
saliin ammoniakkia. Kym­menen
päivän kuluttua samanlai­nen
provokaatio toistui New Yor­kissa
David Oistrahin j a Svjatos-lav
Richterin konsertissa.
Igor Moisejevin johtaman N L : h
valtiollisen kansantanssiyhtyeen
vierailun aikana tällaisia provo^
kaatioita tapahtui joka päivä'syys
kuun 23 päivästä 28:een päivään
Washingtonissai Baltimoressa ja
-Philadelphiassa. Moisejevin. y h ­tyeen
esiintyessä elokuun 26 pnä
Chicagossa siionistit heittivät
näyttämölle kyynelkaasukranaa-tin.
Provokaatiot eivät ole päätty­neet.
Nyt tämän siionistien liigan
hyökkäysten kohteena: on neuvos­toliittolainen
jääsirkus, joka vie­railee
Yhdysvalloissa.
On luonnollista, että tällaisessa
tilanteessa Bolshoi-teatterin Ame­rikan-
vierailun peruuttaminen on
ainoa mahdollinen teko, sillä huo­limatta
lukuisista vakuutteluista
"ryhtyä toimenpiteisiin" USA:n
viranomaiset itse asiassa suojele­vat
kaikkia "Juutalaisten puolUSr
tamisen liigan" j a muiden järjes­töjen
neuvostovastaisia tekoja: -
Suomesta koneistiista
Ussurille
Vladivostok. — Lesozavodskin-kaupungissa
Neqvostoliiton kauko­idän
eteläosassa sijaitsevaan puu-teoijsuuskombinaattiin
on raken-ne[
tu< puunjalostuskompleksi, joka
tuottaa 85,000 kuutiometriä sahata­varaa
vuodessa. Koneistot ovat toi­mittaneet
suomalaiset touninlmet
Neuvostoliiton tilauksesta.
Ussuri-joen rannalla sijaitsevaan
kombinaattiin kuuluu yli 20 tehdas­ta,
jotka tuottavat puutaloja, huo­nekaluja,
suksia, puulevyjä ja mui­ta
tuotteita. Korkealaatuista saha­tavaraa
viedään Japaniin ja Kuu­baan.
Jenö Focik Suomeen
Budapest — Unkarin pääminis­teri
tekee virallisen vierailun Suo­meen
tämän kuun jälkipuoliskolla,
ilmoitti Unkarin uutistoimisto MTI
viime maanantaina Budapestissa.
PÄIVÄN PAKINA
KIIHTYY KUIN RYTKÖSEN TANSSI
esimierkki siitä "demokraattisten
pelisääntöjen noudattamisesta"
jonka mukaan enemmistön pää­töksiä
on kuhnioIt^l;tava?
Yhdysvaltain suurlähettiläs
Chärks W. Yostlh lähettämässä
"erokirjeessä" ei vaivauduttu
eron yksityiskohtia selostamaan
mutta Britannian suurlähettilään
sir Colin Growen kirjeessä vali­tetaan,
uutistietojen mukaan, että
Yhdistyheet kähsakimnat järjes­tö
on "liian radikaalinen'' sii rto-maaorjuuden
poistamiseksi. Bri­tannian
erokirjeessä viitataan
uötistietOjen mukaan Y K : n Yleis­kokouksen
viime vuonna hyväksy­män
päätöslauselman toteutta-misyritykseen
siljä perusteella —
kuten päätöslauselmasisn aivan
oikein todetaan >— että kolonia:
l i ^ i on rikos ihmisyyttä vastaan
samalla kun se loukkaa Y k :n pe­ruskirjaa^
. Mutta mitähän tapahtuisi Y K ii
eri elimille, itse Y K ; i l e j a muille
lal toksille; jos yleiseksi tavaksi
tulisi, että äänestyksessä vähem-ralistööh
jäävät Ottavat aina "le­lunsa"
pois ieikiatä"?
Niin sodan kuin rauhankin olo
suhteissa auttaa se, jos osataan
oppia vastustajista.
Sama pätee myös eri yhteis­kuntapiirien
välisten suhteiden
tiimoilta. Jos milloinkaan, niin
nyt on Canadassa tilannoi missä
työtätekevien tu Iisi Oppia valta-piireiltä
j a ryhtyä samanlaisella
lainlaadinnallista tietä surman
silmukka niin, että sitä voidaan
tarpeen tullen kiristää joko
enemmän tai vähemmän, mie­luimmin
enemmän.
Työväen oikeuksien kaventa-^
miseksi j a työväen mahdollisuuk
sien pienentämiseksi toimivat
suuryhtiöt valittavat, että am-tärmolla
ja päättäväisyydellä toi mättiyhdistysliike on muka " t u l -
mimaan omien etujensa puolesta lut liian voimakkaaksi", j a että
- Uutistiedoissa kerrotaan, että sen vuoksi on laihlaädintialli-rahamaailman
etujen puolesta sesti toimittava kansan "yhtei-on
viimepäivinä lähetetty paria- sen hyvän" nimissä_suurpää-
_ mentin jäsenille, hallitusminist€--_j)man hyväksi. Olkaa armeliaita
-reille, ja erinäisille julkisen sa- ja auttavaisia suiirpääomalle,';'
nan edustajille tukuttain valkoir on näiden kirjasten j a muiden
seeh kirjekuoreen pakattuja kir-. . propagandätuotteiderv Todellise'-
jasia: VCöllectiAfe Bargaining-- na tavoitteena..^ -
and Economy. A Time to Face Toisaalta liittohallituksen työ-
Facts" eli suomeksi Kollektiivi­set
työehtosopimukset ja talous.
Aika tosiasiain tunnustamiseksi.
Tämä on vain yksi useista sa-maniap^
iaista "hengen tuotteis-
Vta".^-'••,;/•• :;•'._
Vaikka sitä ei avoimesti ker­rotakaan,
hiin yleisesti tiedetään
että suuryhtiöt, kutert Dupont,
Algoma Steel, Steel Company of'
ministeri Bryce Mackasey on sa­nonut,
että häh esittää vielä par
lamentin tämän istuntokauden
aikana kansallisiin työsiihdela-keihin
muutosehdotuksia, jOideh
sisällöstä ei ole vielä varmaaa
tietoa.
Monopolisoitunut suurpääoma
ei kuitenkaan nuku eikä jätä
mitään sattuman varaan. Se yrit
Canada, Kimberly'Clark.ja mujyit. Jääjeduataj sekä kirjasten-ovät
yhteisin tuumin ruvenneet
painostamaan hallitusta. Ilmei­nen
tarkoitus on samalla muoka­ta
yleistä mielipidettä suotuisak­si
suuryhtiöiden hyväksi.
sa ja suhdannetyöntekijäinsä
jatkuvan propagandan avulla
vaikuttaa niin, että nämä muu­tosehdotukset
tulisivat mahdol­lisimman
epäedullisiksi työtäte-
Ja tavoite on selvä. Työläisten kevillc."
ja heidän ammattiyhdistystenaä Nykyhetkeä kuvaavana seik-kaulaan
olisi jotenkin saatava kana onkin pidettävä perusole­mukseltaan
työväenvastaiseh
lainlaadinnan ilmiömäistä kas­vua
Canadassa. Näitä työväen-vastaisia
lakeja nousee nyt
kuin sieniä sateen jälkeen.
Maakunnallisista työväenvas-taisista
lakitekcieistä mainitta­koon
Bill 33-nTmellä tunnettava
laki British ColuifibiMsa; Bill
290 Quebecissa; Bill 2"~Saskat-chewanissa
j a B i l l 167 Ontarios­sa.
Viimeksimainittu on jo hy­väksytty
lainlaatijakunnassa,
astuen voimaan vuoden vaih-
-teessa. '^••^^
Kaikille yllämainituille laeille
on yhteistä se, että ne pyrkivät
rajoittamaan ammattiyhdistys­liikkeen
toimivapautta ja mah­dollisuuksia
sen kokonaan.kes­tämättömän
väitteen perusteel­la,
että hallituksen on kontrol­loitava
jotenkin "liian voimak­kaiksi''
muka tulleita unloita.
Myös Ottawaan nyt lähetet­tävissä
työnantajapiirien kirja­sissa
ja muissa dokumenteissa
tuntuti uutistietojen mukaan ole­van
samanlainen henki.
Itse pääministeri Pierre T r u -
deau on vastoin parempia tieto­jaan
väittänyt, että työläisten
'liian suuret palkkavaatimukset'
oVat muka aiheuttaneet inflan-tioa
-• mikä kataftfttbkätlta t u ­kee
j a rohkaisee jiiuri niitä voi­mia,
jotka haluavat rajoittaa
työtätekevien entuudestaan heik
koja toimintamahdollisuuksia.
Tämän kehityssuunnan puit­teissa
on huolestuttavaa kuulla
kun Ottawassa puhutaan aina
pääministeriä myöten nyt voi­massaolevan
Public Order lain
"seuraajasta" -r- vakituisesti
voimaan tulevasta kansalaisva­pauksien
rajoittamislaista ehkä
uudesta "rikoslain 98 :sta pykä­lästä"
— mikä tuntuu sopivan
kuin pieksu mutaan maakunnal­listen
työväenvastaisten lakien
yhteyteen. Jostakin jää vai­kutelmaksi,
että tarkoitus ei ole
toimia työttömyyden j a köyhyy­den
poistamiseksi, mikä" levotto­muutta,
liikehdintää j a tyyty­mättömyyttä
aiheuttaa, vaan
pakkokeinojen täytäiftoön otta­minen
"tyytymättömien" alas
painamiseksi.
Sellainen lainlaadinnallinen-toiminta
Oh verrattavissa siihen,
jos kovan yskän saaneelle an­nettaisiin
"lääkkeeksi" reaiini-öl
jyä siinä nimenomaisessa ndie-lessä,
ettei hän vatsan pehmey­den
vuoksi uskalla yskiä, kuten
kerrotaan joskus menetellyn.
Asiain näin ollen, työtäteke­vien
tulisi todella ottaa opiksi
työnantajapiireiltä ja ryhtyä
laajassa mittakaavassa propa­goimaan
omien etujensa eli kan­sakunnan
suuren enemmistön
etujen ja oikeuksien puolesta.
Tässä yhteydessä ei ole mikään
häpeä vaikka otettaisiin .opiksi
isoisilta, jotka pyrkivät tavalli­sen
kansan etujen polkemisella
joidönkin harvalukuisten rikkai­den
entistä nopeampaan rikastu­miseen.
— Känsäkoura.
1