Vapaus, November 22, 1962

              Sivu 2 Torstaina, marrask. 22 p. — Thursday, Nov. 22, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
• OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
Editor: W; Eklund - Manager: E. Suksi
• Telephbnes: Office OS. 4^264 — EditorlalQS f-4266
Published thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Sabrdays by Vapaus
Publlstting Co. Ltd.. 100-102 Elm St. .We8t,,Su4l}ury.;OntariQ. Canada.
•Mailing address: Box 6flr
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c>ass mail by the Post Office Department. Ottawa,
and for payment of postage in cash.
?. TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk.. $8.00 6 kk. $435 ; USA:ssa:
3 kk. 2.50 . Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk; 9.50 6 kk. 5.25
-CANADIAN LANGUAG.EPRESS
Poliittinen pata kiehuu
Samalla kun liittovaltion kuskin pukilla istuvan konser­vatiivisen
hallituksen asemaa pidetään poliittisesti niin heik­kona;
että se voi kompastua päänTTnisteri Diefenbakerin aa-muntittuun,
on havaittavissa poliittista kuohuntaa myös maa­kunnallisesti.
Quebecin maakunnassa — missä ei ollut lakivoimaisesti
mitään kiirettä vaalien järjestämiselle, pidettiin maakunnalr
liset- vaalit viikko sitten keskiviikkona. Kuten muistetaan,
liberaalit selviytyivät niistä vaaleista nytkin voittajana,
vaikka kesäkuussa suoritetuissa liittovaaleissa yllätykselli­sen
suurta kannatusta saanut Social Credit puolue antoi
enemmän kuin taktillisen kannatuksensa Duplessis-vainajan
Union Nationale-puolueelle.
Quebecin vaahn järjestämisen perusteluksi sanottiin se,
että liberaalit halusivat saada valitsijoilta selvät valtuudet
maakunnan sähkövoimalaitosten kansallistamista^ varten. Tä­mä
olikin epäilemättä yksi vaikutin, sillä näiden voimalaitos­ten
kansallistaminen oli tullut asiallisesti puhuen välttämät­tömyydeksi.
Toisena tekijänä, mistä liberaalit eivät niinkään
paljoa ole puhuneet, oli epäilemättä puoluepoliittinen takti­kointi:
liberaalit halusivat käyttää hyväkseen sekä konserva­tiivipuolueen
kansansuosion katoa että social creditinjärjes-törakenteen
suhteellista heikkoutta.
Liberaalien Jean Lesagen johdolla ja työväenliikkeen
taktillisen tuen avulla saama suuri vaalivoitto on luonnolli­sesti
aiheuttanut rajatonta iloa ja riemua liberaalipuolueen
päämajassa Ottavvassakin.
JOEY SMALLWOOD VOITTI MYÖS
Ilon aihetta ovat liberaalit saaneet siitäkin kun oikeisto­laisesta
ja räikeästi työväenvastaisesta ohjelmastaan tunnet­tu
Newfoundlandin liberaalipuolue voitti, vaikka entistä
niukemmin, pääministeri Joey Smallwoodin johdolla viime
maanantaina suoritetut vaalit.
. Kuten tiedetään, päänriinisteriSmallwood olisi voinut la­kivoimaisesti
istua hallituspukilla vielä kaksi, vuotta. Hänen
takanaan oli myös suuri enemmistö, 31 paikkaa 36:sta. Mutta
siitä huolimatta pääministeri Smallwood halusi saada valit­sijoilta
"paremmat valtuudet" kalastusteoUisuusohjelmansa
toteuttamiseksi.
Liberaalien voitto Newfoundlandissa antoi tietenkin li­sää
ilon ja toivon aihetta liberaalipuolueen kansalliselle pää-
^majalle.. • .•: • ' .' •
P.E.L JA MANITOBA
;~Prince Edward saarella, missä on konservatiivipuolueen
hallitus ja sen pääministerinä Walter Shaw, suoritetaan vaa-lit;
vajaan kolmen viikon kuluttua, eli joulukuun 10 pnä. Kun
pääministeri Shawlla on 22 paikkaa lainlaatijakunnan 32:sta
ja -vielä parin vuoden virkakausi, niin hänen motiivinaan
näyttää olevan ennenkaikkea uudelleen valituksi tulo ennen
kuin konservatiivien puoluelaiva uppoaa seuraavissa liittor
vaaleissa, mitkä voivat tulla milloin tahansa.
! Manitoban maakunnassa järjestää konservatiivipuolueen
pääministeri Duff Robiin myös vaalit ennen määräaikaa,
vaikka hänenkin takanaan on 34 paikkaa liberaalien 10 paik­kaa
vastaan. Mahdollisesti pääministeri Robiin haluaa var­mistaa
poliittisen asemansa ennen kuin Kiinan kanssa veb-näkauppoja.
tehneen liittohallituksen poliittiset tyhmyydet
muilla aloilla ehtivät viemään tämän suurvaltin hänen kä-
•sisiään. . •
; On mielenkiintoista nähdä, miten menestyvät konserva­tiivit
viimeksimainituissa maakunnissar Näin sivusta katsoen
näyttää, että Prince Edward saarella on konservatiiveilla
edessä taistelu elämästä, ja kuolemasta, mutta Manitobassa
he voivat lyödä edelleen mynttiä Kiinan kanssa tehdyistä
viljakaupoista siksi kun liberaalit eivät ole ilmeisestikään
maetalouskysymyksista mitään oppineet eivätkä mitään un-hofjtaneet.
T'^VÄEN HEIKKOUS i
^Se seikka kun julkeasta työväenvastaisuudesta tunnettu
'liberaalien johtaja, pääministeri Smallwood tuli puolueineen •>
uuäelleen valituksi Newfoundlandissa, vaikka kohta vähen-tyiisin
voimin, on varoitus koko Canadan työväenliikkeelle.
\^Mitä hyötyä on kansakunnalle silloin, jos vanhan tory-puJQlueen
maineen laskettua nousee liberaalien poliittinen
pääoma siinä määrin, että pääministeri Smallwoodin tapai­set*
liivintaskudiktaattorit tulevat uudelleen vahtuksi pää-as^
ssa sen vuoksi kun he eivät ole konservatiiveja?
'\ Maamme työväenliikkeen heikkoutena on vieläkin po-lii^
isen toiminnan jälellejääneisyys * edistyneimpiin maihin
verraten.' \ ' ' - ^
- f Totta tietenkin on, että Uuden demokraattisen puolueen
perustaminen edustaa täjjsä tapauksessa_suurta edistysaskel-tafTotta
on sekin, että kun "Roomaakaan ei rakennettu päi­vässä",
niin myös työväen poliittisen iskuvoiman rakenta-mmen
vaatii oman aikansa.
n Mutta aika ei odota! Meidän maassamme on jatkiivasti
pajienevia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joiden ratkai-su^
tulee mahdolliseksi vasta sitten kun työväenliike saa voi­matkaan
äänensä kuulluksi liittoparlamentissa, maakunnal­lisissa
lainlaatijakunnissa ja kunnallishallinnoissa.
Tämän vuoksi on toivottava ja toimittava sen hyväksi,
ett^ Uusi demokraattinen puolue kasvaisi ja voimistuisi mah-doKisimman
nopeasti. Ennenkaikkea on vaadittava työväen-puelueilta
yhtenäisyyttä ja yhteistoimintaa niin, että työtä-teiSevien
rivit saadaan yhdistetyksi yhden ja saman ehdok-kaä,
n taakse jokaisessa vaalipiirissä, huolimatta lainkaan sii­tä,^-
vaikka ilmenisikin erimielisyyttä filosofisissa maailman-kajöomuksissa
ja muissa perustavaa laatua olevissa ohjelma-kjgjjjnyksissä.
YLEISÖN
KIRJE
RUOKAKYSYUrS:KOULUISSA
Vapaudessa Känsäkoara kirjoitti
lasten ruofeahommista kouluissa.
Hän ei näyttänyt olleen tietoinen
siitä, että niin pieni paikka kuin
tämä Rottajärven koulu on ollutkin,
niin täälläkin koululla oli jo kauan
aikaa sitten, monta vuotta'käytän,
nössä se, että lapset saivat vapaan
keittoruokapäivällisen koululla. Se
oli hyvä homma. Sietäisi tulla uu­delleen
käytäntöön täälläkin. Siinä
ei ole kysymys ainoastaan siitä ra-
Jvintopuolesta, mutta siinä lapset
oppii samalla tekemään yhteisiä
kotitaloustöitä, kuten keittämään,
tiskaamaan, pitämääii""taloutta yh:
teisesti, niinkuin kodeissakin vaa­ditaan.
Siinä puba]taa*koulu ja ko-~
dit samaan hiileen. Sellaista sen pi­täisi
ollakin, monissa muissakin
asioissa ennenkuin opetus olisi täy­sin
tehoisaa. — J.S.
Feodalismi sanoo
marssivansa Sanaan
Lontoo. — Kuninkaallisten Je­menin
joukkojen väitettiin keski,
viikkona saavuttaneen "suuria
voittoja" Saudi Arabian ja Jor­danian
lähetyksissä. Nämä maat
kannattavat kuningasmielisiä.
Mekan radio lainasi keskiviik­koiltana
imaami Mohamedin lau­suntoa,
jonka mukaan useat :
egyptiläiset upseerit ja sotilaat
ovat kaatuneet ja panssarivaunu
ja panssariauto joutuneet kunin­gasmielisten
käsiin. Imaamin
joukot hyökkäsivät väijytyksestä.
Punaisen meren rannalla sijait­sevaan
Miedin satamakaupunkiin
matkalla olleiden egyptiläisten
vahvistusjoukkojen kimppuun.
8Ovuotta kulunut Kössi
Suomalaisen - sosialistisen i runon
'ui^anuurt^a Kössi Kaatra syntyi
marraskuun 6 |)äivänä vuopna 1882
ja kuoli marraskuun 15 päivänä
1928 Ruotsissa jossa . hän joutui
olemaan maanpakolaisuudessa vuo­den
1918 kansalaissodan jälkeen.
Lyhyestä elämästään huolimatta häh
ehti julkaista seitsemän runoteosta:
Kössi Lindströmin nimellä (joka
oli hänen alkuperäinen nimensä)
Kynnyksellä (vuonna 1903), Elä­mästä
(1904), Runoja (1905), Kössi
Kaatran nimellä kolme runokoko.
elmaa Murroksessa, Kyttä ja Suur.
lakkokuvia ym. " työväenrunoja
(kaikki 1906). Vuosina 1917 ja 1918
^syntyneet vallankumousrunot hän
julkaisi teoksessa Alhaisolauluja
vuonna 1922. Sen lisäksi Kaatralta
ilmestyi paljastusromaani Punai­set
ja valkoiset (1919), omaelämä-kertaromaani
Aiti ja poika (1924)
sekä noin 3 novellia ja suuri määrä
runoja 20.1uvun työväenlehdissä.
Lähiaikoina ilmestyy ensimmäi.
nen tutkielma Kössi Kaatran elä­mästä
ja työsä, "Lauluja tulivuo­ren
juurella". Sen on kirjoittanut
Armas Äikiä. Tämän teoksen mu­kaan
Kaatra oli suomalaisen so-siaHstisen
runon tienraivaaja, joka
jätti jälkeensä laajemman kansalli-sen
perinnön kuin yksikään toinen
hänen aikanaan elänyt suomalainen
työväenrunoilija. Hän oli vuosien
1904—05 vallankumouksellisen nou­sun
ja vuoden 1918 työväen ja
torpparien vallankumouksen ete.
vin ylistyslaulaja. Samalla hän ym.
märsi myös Venäjän sosialistisen
vallankumouksen kansainvälisen
merkityksen, .tervehti sitä ja puo­lusti
Neuvosto^Venäjää aikana,'
jolloin Suomen taantumus osallistui
kansainväliseen neuvostovastai­seen
saartoon.
Radio lainasi lisäksi kuningas: i K„ osk, a on , Ven. äjä,n , sosi,a li.s tis•e n
Saudin lausuntoa, jossa tämä väitti 1 vallankumouksesta kulunut jo 45
kaikkien Jemenin heimojen olevan l y"«"^ A.k.an teokses.
marssilla Sanaa kohden ja olevan
vain 35 km päässä Jemenin pääkau­pungista.
Jordanian pääministeri Wasfi
Teliin kerrotaan ilmoittaneen Am­manista,
että "lähipäivinä" muo.
dostetaan jordanialais-saudiarabia-lainen
yhdistetty sotilasesikunta.
ta katkelmia, joissa kuvataan
Kaatran suhdetta tähän maailman-'
historiassa käänteentehneeseen
vallankumoukseen.
Selosteuaan Kaatran vuonna 1917
kirjoittamia vallankumousrunoja,
Tulivuori ja Purkaus, jois.sa Kaatra
tarkoitti ennen piuuta Suomen työ-
'Luonnollista on, että tervehdit­tyään
vuonna 1917 Venäjän sosia­listilta
vallankumousta kansainväli­sen
työväenliikkeen voittona Kaat­ra
jatkoi punaisen-Venäjän ylistä,
mistä. Neuvosto.venäjän viidentenä
vuosipäivänä hän julkaisi jyrisevän
runon Viides: luomisvuosi.*) jossa
tuomittiin herjaajat ja julistettiin,
että sosialismin maa elää ja voimis­tuu
vihollistensa uhallakin.
Niin, niin, elät punainen
raatajamaa
sua vaikkakin viilteli kalvat,
koit luonnonkin vainoa
vaikeimpaa,
ja tuskaas ilkkuivat halvat,
ja vaikkakin väärät profeetat
vuosi' vuodelta sääsi sun manaan,
. niin ylpeenä yhä sä ojennat
koko jättivartesi tanaan
ja olet j a elät ja isket ja luot
joka luomisvuotenas uutta,
ja täyttyä aikain käskyn sa suot.
: Olet luova sa ikuisuutta!
*) Julkaistu Suomen Työmiehes.
sä vuonna 1922 nimellä Vallanku.
mouksen juhlana.
Jakun Lenin kuoli vuonna 1924,
Kaatra julkaisi runon Päämies
paareilla, jossa Leninistä tehtiin
joukkojen luovan voiman ja sosia.
listisen vallankumouksen vertaus,
kuva, valopatsas, joka näyttää edel­leenkin
tietä miljoonien ihmisten
armeijalle:
Mut parhaimman jos ajan
arpa se vei,
toki aatettansa ei!
Näet jääväämätön yhä käskynsä
kaikuu
työn raiskatun yllä kuin
ukkosen jymy.
Lupauksena voiton se köyhille
raikuu,
mut vauraiden huulilla hyytyvi
hymy.
Manan mailtakin päämies kun
joukkoja johtaa
ja vainaanakin valopatsanna -
hohtaa.
Imaamin setä ja Jemenin kunin-j väen vallanKumousta. kirjoittaja
kaallisen palatsin päällikkö prinssi l^o^eaa, että Kaatra oli todellakin
AbdurRahman sanoi .saavuttuaan | "laulaja tulivuoren juurella". Hän
New Yorkiin keskiviikkoiltana, että i käänsi katseensa myös Venäjän
kuningasmielisten asema oli nyt!''ansan puoleen:
paljon parempi ja että niiden jou-|
kot etenevät kaikilla rintamilla.
Hänen ilmoituksensa mukaan imaa­mi
ei edes haavoittunut Jemenissä
syyskuu.ssa tapahtuneessa vallan. |
keikauksessa
NASSER NEUVOTTELI
Kairo. — Presidentti Nasser ta-;
pasi keskiviikkona Jemenin puolus- i
tusministerin Abdul Gazilanin ja i
eversti Anwar EI Sadatin, joka on:
presidentin neuvoston jäsen, i l -j
moitti uutistoimisto Middle East.
Uutistoimisto lisäsi, että kokouk- i
sessa oli luultavasti keskusteltu •
Jemenin viimeaikaisesta kehityk­sestä
sekä Saudi-Arabian päätök­sestä
katkaista diplomaattiset suh-I
teensä Yhdistyneeseen Arabiasa-valtaan.
Idän kärsinyt kansa .suuri
tuhatvuotisen puhkaisi padon.
On murtunut sorron muuri.
Idän kylvöstä saamme me sadon,
ja kaikki kärsivät kansat
: nyt kanssamme niittävät
ja suistavat ikeet ja ansat,
ja kanssamme kiittävät
Idän heimoa hehkuvarintaa.
joka tinkinyt ei, ei kammonnut
hintaa.
Ymmärtäen täysin Venäjän vai.
lankumouksen kansainvälisen mer-kityk.
sen Kaatra julisti, että sen
kut.sumus soi myös meille:
Kevät käskevi työläisluokkaa:
elo elvytä, maailma muokkaa!
Keniatta uhkaa
erota jos vaaleja
viivytellään
1 Mutta vuoden 1917 kesällä Suo
I men pprvanstoii mustin osa alkoi
i jo jälleen uskoa taantumuksen saa-
I neen yliotteen Venäjällä. Vanha
Ivalta oli siellä jälleen nousussa ja
Lontoo. _ Kenian afrikkalaisen väliaikaisen hallituksen sotapoli.
kansallisliiton puheenjohtaja Jomo
Keniatta vaatii riippumattoniiiuden
myöntämistä Kenialle mahdollisim­man
pian sekä varoittaa Englannin
hallitusta vaalien toimeenpanon vii­vyttelemisestä
sähkeessä, : joka on
lähetetty kansainyhteisö- ja siirto-maa-
asiain : ministerille Duncan^
Sandysille.
Kenian afrikalaisen kansallislii­ton
johtaja vaatii vaalien suoritta­mista
ennen uuden budjetin vahvis­tamista
kesäkuussa 1963. Keniatta
uhkaa jäädä pois nykyisestä kokoo­mushallituksesta,
ellei vaalien päi­vämäärää
piakkoin julisteta.
Englannin imperialistiset piirit
jarruttavat kaikin tavoin riippu­mattomuuden
myöntämistä Kenial­le
vahvistaakseen asemiaan Itä-
Afrikassa.
NATO vaatii
Skandinavianr
vahvistamista
Parii'»i. — Lordi Theynham, Eng.
lännin ylähuoneen konservatiivinen
jäsen, sanoi torstaina NATO:n par­lamentaarikkojen
konferenssissa,
että NATO:n puolustus skandinaa<
visissa jäsenmaissa vaatii vahvistus­ta.
Käyttäessään puheenvuoron soti­laallisessa
keskustelussa paljasti
lordi Theynham liittoutuneiden yli­päällikön,
kenraali Lauris Norstad
in kertoneen viime maanantaijia
suljettujen ovien takana käydyssä
keskustelussa, että pohjoisin rinta­ma^
Skandinaaviassa on "heikossa"
kunnossa. Hän lausui toivomuksen,
että Pohjoismaat vahvistaisivat puo­lustustaan.
. .
tiikka sai Suomen porvariston iloit­semaan.
Silloin Kaatra veti hihas­taan
.satiirin puukon ja kertoi ru­nossaan
Neulainkärjin tästä mus-:
tain voimain ilon hetkestä:
Sykäytti riemu suuri
__^sortoluokan sydänalaa,;^..
Nautti julki, tuumi salaa:
niin sen käydä täytyi juuri.
Suomen taantumus toivoi Venä.
jän vallankumouksen tuhoa, olivat­han
bolshevikit joutuneet siellä
vainottavaksi. Mutta Kaatra vastasi
maamme porvaristolle:
Pilkkanaurus kohta kuolee,
pahansuopa hymys hyytyy:
joskin kansa tänään tyytyy,
huomenna se vitsas vuolee!
Toisessa runossa, jonka nimenä
on Bolshevikit. Kaatra osoittaa, että
juuri nämä vainotut kommunistit
näyttivät kansalle pelastustien ah­dingosta.
Marraskuun ' suurlakon
päivinä runoilija kirjoitti runon
Miksei. Siinä ihmetellään, miksi
herraskansa ei ole mukana juhla­tunnelmassa,
vaikka Suomen leijo­na
esiintyy irrallaan. Vastaus sattui
ytimeen:
Siksi, että työläis nyrkki
vuosisadan kaiteet katkas,
ruostuneet pois romut tyrkki,
pulman raskaan kansa ratkas?
Ja tämä säkeistö sattui tsaarin
palvelijoihin, vanhoihin suometar-laisiin:
Hurraisi kai herraskansa,
toisenlainen jos vain tapaus,
tuttua jos taivaltansa
idästä ois tullut "vapaus".
ja näyttävi määrän ja tien.
Ja muistissaan
punalippu nyt vaikka on
taistelevain.
j a kyynel on kulmilla uhmaa jäin,
niin voitostaan
toki varma on armeija
miljoonain
(Päämies paareilla, Revontulet,
No. 5, 31, 1. 1924)
Vuonna 1926 Kaatra lähetti Suo­meen
runon Soi Vapun Virsi. Vaik­ka
otsikko sointuikin leinolaisen
vanhahtavasti, runo ei suinkaan c l .
lut virsi, vaan palavavallankumouk-sellinen
marssilaulu. Sen jokainen
sana torjui panettelua, jota taantu.
mus syöksi silloin sosialistista-Neu­vostoliittoa
ja sen rinnalla taiste.
levaa kansainvälistä työväenluok­kaa
vastaaan:
Joka maailman kolkasta yhtyy
noin
esitaistelijain pyhä paatos,
sana kuluttajain ajan
' huomenen koin,
edesmenneiden elävä aatos:
Mars-kentältä, Kremlistä
Moskovaan
ja kommuunin muurin alta,
ja hirttotieltä Appian,
. sorakalmoista kaikkialta.
Ja uhrihautojen sävelpä tuo
se ylinnä soinnuissa helää
ja suuriksi varttua joukot se suo
ja joukkojen hengessä elää . . .
Tämä historiallinen näkemys oli
niin voimakas, että mitkään työ­väenliikkeen
tilapäiset tappiot ei­vät
voineet järkyttää Kaatran luot­tamusta
työväen lopulliseen voit­toon.
Tätä luokkaa ei nujerra pak­kovalta,
eivät vainot, sitä eivät ha­jota
heikkojen valitukset enempää
kuin petturien kiroukset. Tämä
joukko luo itsekkyyden tilalle yh-teishyvän
valtakunnan:
Se tietää, että tulevan on
laillinen se saaja, .
työn miljoonain perhe tää,
työn.taiston luokka taaja.
Jatkuvasti tulee politiikan' -ja talouselämän piirissä
esille käsite "takapajuiset maat". Nykyään puhtitaäii
kuitenkin jokseenkin aina n.s. "alikehittyneistä'*, mais^,
ta. Maailmanpolitiikkaa johtavat itä ja länsi alikehit­tyneiden
maiden muodostaessa kolmanneri ryhmän.
Viimeksimainittu alue on maailman kärinältä kuiten­kin
ensiarvoisen tärkeä, koska sen piirissä, tapahtuva
kehitys määrää huomispäivän politiikan. Sekä itä että
länsi tekevät kumpikin parhaansa saadakseen vaiku­tusvaltaa
mainituissa maissa. Siinä tarkoituksessa
vaihtavat miljonat dollarit ja';ruplat omistajaa. Kart­tamme
esittää alikehittyneideh maiden sijaintia maa­pallolla.
Niihin kuuluviksi on laskettu nuiapallon
kaikki sellaiset maat, joissaf '^väestön toimeentulo ei
täytä yleisesti asetettuja normeja ja joissa sitäpaitsi
opetusolotovat puutteelliset. Karttamme todistaa sitä
katkeraa tosiseikkaa, että yhä edelleen puolet ihmis­kunnasta
on luku- ja kirjoitustaidotonta ja että sa­moin
puolet ihmiskunnasta ei saa suinkaan riittävästi
ravintoa. Meillä on kyllä raketteja ja tekokuita,mutta
ei riittävästi ravintoa puolelle ihmiskuntaa.
•f'y ;"l«-.'
HUI
... .y^j—,
.'.•..•'^l!>2'Ha
- J k ' / » ^ t
. . , 1 ;.
•.Il-
EEC ÄTUNTIN
UITON OSAKSI?
SAK esittää neuvotteluja
voimien kokoamisesta
^ SAKn työvaliokunta päätti viime
viikon tiistaina pitämässään kokouK-sessa
kutsua SAKn ulkopuolella ole
vien liittojen sekä SAJn puheen­johtajat
neuvoltelutilaisuuteen tar'
koituksella keskustella ammattiyh.
distysliikkeen voimien kokoamises-ta.
Neuvottelukokous pidetään tiis­taina
20. 11. -62 SAKn toimistossa.
Kutsu osoitettiin seuraavien liitto
jen puheenjohtajille: Kirjatyönte-kijäin
Liitto, Suomen Veturimiesten
Liitto. Suomen Postimiesliitto, Mic
lisairaanhoitajien Liitto, Tullimies,
liiltoi Vankilavirkailijain Liitto,
Vankilain Teollisuus- ja maatalous-virkailijain
Liitto, Suomen Sähkö
alantyöntfkijäin Liitto, Liiketyön-tekijäin
Liitto, Suomen Kunnallis,
ten Työntekijäin ja Viranhaltijain
Liitto sekä Suomen Ammattijär­jestö.
SAKta edustavaan neuvottelu­kuntaan
valittiin äänestyksen jäl­keen
puheenjohtajat Vihtori Ran
(anen ja Viljo Kuukkanen sekä me­tallityöväen
liiton toinen puheen
johtaja Allan Vainio ja paperiteo!-
iisuudentyöntekijäin liiton puheen­johtaja
Veikko Ahtola. Kun työva­liokunnan
vähemmistörylimän ta-liotta
tehtiin ehdotus SAKn suurim­man
' jäsenliiton, Rakennustyöläis
ten Liiton puheenjohtaja Aarne
Saarisen valitsemisesta neuvottelu,
kuntaan, esitys torjuttiin sillä oma­laatuisella
perustelulla, että "kysy­myksessä
on vain sosialidemokraat
tien keskeinen asia".
KUTSUKIRJE
joka .saatettiin tiistaina asianomals.
ten tietoon kuuluu seuraavasti:
'SAKn työvaliokunta on kokouk
sessaan 13. 11. .62 käsitellyt sekä
ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita
että ammattiyhdistysliikkeen voi­mien
kokoamiseen liittyviä kysy­myksiä.
Työvaliokunta totesi, että varsin
keskeiseksi muodostuvien työehto
ja palkkasopimusneuvottelujen l i ­säksi
on monia erittäin tärkeitä so
siaalisia sekä talouspoliittisia kysy^
myksiä odottamassa ratkaisuaan,
joiden saartaminen palkansaajia ja
ammattiyhdistysliikettä tyydyttät
vään lopputulokseen vaatii tiivistä
voimien keskittämistä. Tässä mie­lessä
SAKii"" työvaliokunta päätli
Pariisi. — Ameriklulainen se-naattori
Estes Kefauver esitti
maanantaina NATOn parlamentr
taarikkoille julistuksen. Jossa
vaaditaan : "puhdasta Atlantin-yhteisöä",
jolla on pysyvä kor.
kein: neuvosto ja neuvoa antava
Atlantin kokous.
Julistuksessa ehdotetaan kaup-payhteyttä
Pohjois-Amerilun ja
EEC.n välillä, korkeinta.Atlantin
tuomioistuinta ja yhteistä puolus­tusstrategiaa
sekä Atlantin alu­een
sisä- että ulkopuolella.
Senaattori teki tämän ehdotuk­sen
24 konferenssivaltuutetun puo­lesta.
Valtuutetut sopivat sanan-muodosta
huhtikuussa ja ovat hank­kineet
allekirjoitukset 239 huomat- |
tavalta henkilöltä NATO-maista,
näiden allekirjoitusten joukossa on
mm. yhdentoista entisen päa. tai
ulkoministerin nimet.
Julistuksesta tullaan keskustele­maan
myöhemmin konferensissa.
Siinä on myös joukko suosituksia,
jotka esitetään Atlantin kokouksel­le
tammikuussa.
NATO:n apulaissihteeri Guldo
Golonna sanoi, että Atlantin lijtqn
täytyy olla valmistautuöut •'uuteen
ja vaikeampaan Berliinin aiheutta-maan
kriisiin". Hän kertoi, ettei
ole esiintynyt pientäkään vihjettä,
josta voisi päätellä Ne^ostoliiton
luopuneen aikomuksistaan ja suun­nitelmistaan.
Colonna, joka puhui pääsihteeri
Dirk Stikkerin poissaollessa k o r ^
ti, että lännen täytyy tukea oiketil^: - -
siensa puolustamista Berliinissä' m^'-^^\
tilaalUsella voimalla samaan aikaänilj'-'
kun ollaan halukkaita neuvottele-**
maan neuvostojohtajien kanssa toi- w
menpiteistä tilanteen palauttamL '.;
:jeksi jälleen - normaaliseksi. :
PariiM. — NATO:n ylipäällikkö,
kenraali Lauris Norstad sanoi maa­nantaina,
että "NATO:n Euroopas­sa
olevat; joukot olivat kriitillisen
riittäättömät.
Norstad sanoi NATO:n parlamen­taarikkojen
vuosikonferenssissa,
että muutamia pääyksikköjä on l i i ­an
vähän ja monissa niistä on va­kavia
puutteita taisteluvalmeudes-sa
ja huollossa.
kutsua myöskin SAKn ulkopuolella
toimivia ammattiliittoja neuvotte
lemaan: ammattiyhdistysliikkeen
voimien kokoamismahdoUisuuksista.
Tässä tarkoituksessa työvaliokun­ta
kutsuu järjestönne puheenjohta
jan neuvottelutilaisuuteen, joka pi'^
detään SAKn työvaliokunnan huo­neessa
kuluvan marraskuun 20 päi­vänä
kello 14".
Suositellaan
Sfaraussin
erottamista
"1
I
I
Bonn. — Länsi-Saksan «vpositi. j
ofi^ olfLvan sosiaalidemokraattisen >
puiolueen ilmoitetaan suosittelevan ;
liittokansleri Adenauerille Der !
Spiegelin tapauksessa jyrkiminSiL...J
arvostelun kohteeksi, joutunee»-—
puolustusministerin Straivssin ero^t |
tamista. . , ' , •
.^^Puolueen edustaja sanoi-tiijtt^ I
iftana ' parlamenttiryhmän päSfti.^ !
heen ösUtää UittopaiviUfi aloitteeii .'
jossa. liittokansleria pyydetään suo- (
sittelemaan tätä toimenpidettä i
presidentti Liibkelle. \, !
Der, SpiegeUehden toinen |dS: >
toimittaja Claus Jacobi vapautettUn, . 1
viime viikon tiistaina, lehden HäiöBr ;,.
purin toimituksen antaman ttedmi »
mukaan. Neljä muuta toimittajaa
on.edelleen pidätettynä.
öpettiaja —- Minä en'voi ymmär­tää
miten yksi henkilö voi tehdfi
näin monta virhettä?" "
Pikkupoika (ylpeästi) Ei ole
kysymys yhdestä henkilöstä, neiti
Vail. Isä auttoi minua. : * "
»
$
1
• ,« t
•• • .*
'4
PÄIVÄN PAKINA
Hyvä, mutta hal^a joululalija
Chile, vastakohtien ja ihmeiden kyisinä yhtiökokouskeskusteltiiin.
Vaikka sanotaankin, että "ilo i l ­man
viinaa on teeskentelyä", niin
joulun aikana joutuu moni ukko ja
eukko toteamaan, että parempikin
iloliemi tekee jälestäpäin pään ki­peäksi,
mielen apeaksi ja järjen
juoksun sumeaksi.
Mutta kirja, huonompikin sellai­nen,
selvittää päätä,^ avartaa katso­muksia
ja rikastuttaa järkikultaam-mekin.
Yksi parhain joululahja, minkä
voimme ystävällemme •-: tai itsel
leme ostaa — on hyvä ja ajankoh­tainen
kirja tai kirjanen.
Tällainen lämpimästi suositelta­va
"joululahja" on Vapauden pai­nosta
juuri ilmestynyt "Joulu 1962"
Näinä ankeina aikoina, jolloin ei
tahdo tietää miten saisi tulot ja
menot pysymään tasapainossa, lie­nee
paikallaan kiinnittää ensimmäi­seksi
huomiota tämän julkaisun
halpuuteen.
Kuten lukija voi itse julkaisun
sisällysluettelosta todeta, Joulussa
on 25 kirjoitusta, lukuunottamatta
useita huumoripätkiä ja kuvia. Ja
kun julkaisun hinta on vain 75
senttiä, se tarkoittaa, että niiden
kirjoitusten hinnaksi tulee vaivai
nen 3 senttiä kappale!
Toisin sanoen, yhden ainoan.
olutlasin hinnalla saa Joulusta 5
kirjoitusta luettavakseen pitkien
joulupyhien ratoksi.
Joulu-julkaisu, missä on nytkin
48 isokokoista sivua, on painettu
oikein hyvänlaatuiselle paperille.
Kirjoitusten lisäksi ja apuna on 23
kuvaa, joista 5 kolmen palstan ja
18 kahden palstan levyisiä.
Kuvat, kuten vitsitkin, tulevat
kaupanpäälliseksi,- vaikka kirjoitus­ten
hinta ei ole kuin 3 senttiä kap-paleT
Julkaisun keski-aukeama-on erit.
täin komea ja samalla läheinen,
sillä siinä on kuusi edustavaa kuvaa
Port Arthurin Suurjuhlilta. Ne
ovat tosin "amatöörien" ottamia ku.
via, mutta näin kuvin ja sanoin
kerrottuna nousee suurjuhla uudel­leen
ikäänkuin ilmielävänä silmi
emme eteen
Joulussa on useita mielenkiintoi­sia
omien kynäilijöiden kertomuk­sia
ja kuvauksia ja sen lisäksi ajaUr
kohtainen yleiskuvaus Helsingissä
viime kesänä pidetystä nuorisofes­tivaaleista.
Julkaisussa on useita
kertomuksia eri elämän aloilta ja
luonnollisesti myös joulutarinoita.
Tässä onkin sen sisältöluettelo:.
Joulumietteitä, Joulutapoja koi-messa
kerroksessa, Jouluyön näky.
maa, Maggie ja hänen kiharansa,
Jiulutoivomus, Kalajuttuja,, Maail­man
nuoriso puhunut. Häädetyn
joulu, Kajkkuna, Syksyn polku.
Kuusi kuukautta eristettynä. Kirje
kiltille joulupukille, CSJ:n ja SC-AU:
n Suurjuhlilla, Velkojen tie
noidanympyränä, Armi ja Arvo
Skytte, Naulan historiaa. Mies esi­liina
vyöllä, Muinaisen sivistyk­sen
todisteita Meksikossa, Huippu­hienoa
varieteeta j a elämän alen­nustilaa.
Joulukinkku, Baikal j är
vi, Viekas kettu. Sanaa kerrakseen,
Amerikalaisen joulunvieton histo­riaa.
Huumoria, ~~
Kuten näkyy, joulun Sisältö on
monipuilinen ja vju^maan myös
mielenkiintoinen. "Joulu 1962" pi­täisikin
olla jouluostos-luettelom­me
aivan alkupäässä. Kuten sanot­tu,
se sopii joululahjaksi sekä it­sellemme
että omaisillemme.
Ja nyt sitten asiasta toiseen.
eSJn 23. edustajakokous pidetään
tulevan tammikuun loppupuolella.
Samassa yhteydessä pidetään
myös Vapauden yhtiökokous, jossa
lehtemme lukijoilla; kannattajilla ja
ystävillä on tilaisuus sanoa mitä
heillä on sanottavaa.
Haluaisimme kiinnittää tähän
asiaan huomiota näin aikaisin ni­menomaan
siksi, ettei lehtiliik-keemme
asioista käytävää keskuste­lua;
rajoittaisi "ajan puute".
Toimituksen puolesta toivomme,
että lehden tilaajat ja ystävät osal­listuvat
mahdollisimman runsastu-
Pitkien ja kalliiden matkoj^ vuoik.
sl'on kokouksen tulevien edustajain
lukumäärä olosuhteiden pakö^ä
melko rajoitettu. Mutta jos kailtki
ne]'lukijat, joilla oh sanottavaa leh­destämme,
ilmaisevat/raeil^ite^iäa
joko lehtemme palsoilla tai päi&al*
lisiss^^^; lukijain kokouksissa, 'nän
siiloa» V voivat laajat'liikiiapälit
osabfi^a tähän julkiseen keälGää^
teluiui, ja sitten myös päätSs^n
tekoon." •*
M^äti lehden toimituspolitiifcas-sa
öft^ivomisen varaa, mll|iUi Itij^-
on esityksiä ja ehd6taid|ia,
lejltemme parantamisen hyväksi,
np. pitäisi nämä seikat tuoda
avoimesti ja rehdisti esiin. -
Vapauden palstat/ovat jqyt Iv^-
-jäin ja kannattajäin rajattomassa
käytössä tällaista keskustelua var­tan.
Näitä lukijain ja Jumnattajain
mieliiiideilmäisua ,(toivptta\;asti 1^-
liy^en'muotoon kirjoitettuna) Ja­niin
- yksilöiltä kuin osastoUta «ja
^ui^idltakin. julkaistaan tästä pipi,
västä^alkaen aivan yhtiökokoukseen
saakka. Siis kynät käsiin, ja^^tieiij
seen keskusteluun lehtemme asi<^
oista yleensä ja erikoisesti lebtefjöt?
me toimituspolitiikasta. MikäU sii^
nä yhtfeydessä on tarpeiellista' mxAu
tia jotakin — moitittakooa; mikJlä
(jh tarpeellista kiinhittää htlOiniOtft
joiliiinkin myönteisiin - sieikkoihjliii
tehtäköön Se. ja mik«U haiotaan
muutoksia ja uudistuksiaai&al
henkilövaihdoksiin asti w esitettä^
koon nekin ajatukset avoimeni.-r^v
Hyvää yhtiökokouskeskustelua'
odottaen ja toivoen. — Känsäkoura.