1962-11-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, marrask. 22 p. — Thursday, Nov. 22, 1962 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN • OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917 Editor: W; Eklund - Manager: E. Suksi • Telephbnes: Office OS. 4^264 — EditorlalQS f-4266 Published thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Sabrdays by Vapaus Publlstting Co. Ltd.. 100-102 Elm St. .We8t,,Su4l}ury.;OntariQ. Canada. •Mailing address: Box 6flr Advertising rates upon application, translations free of charge. Authorized as second c>ass mail by the Post Office Department. Ottawa, and for payment of postage in cash. ?. TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk.. $8.00 6 kk. $435 ; USA:ssa: 3 kk. 2.50 . Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk; 9.50 6 kk. 5.25 -CANADIAN LANGUAG.EPRESS Poliittinen pata kiehuu Samalla kun liittovaltion kuskin pukilla istuvan konservatiivisen hallituksen asemaa pidetään poliittisesti niin heikkona; että se voi kompastua päänTTnisteri Diefenbakerin aa-muntittuun, on havaittavissa poliittista kuohuntaa myös maakunnallisesti. Quebecin maakunnassa — missä ei ollut lakivoimaisesti mitään kiirettä vaalien järjestämiselle, pidettiin maakunnalr liset- vaalit viikko sitten keskiviikkona. Kuten muistetaan, liberaalit selviytyivät niistä vaaleista nytkin voittajana, vaikka kesäkuussa suoritetuissa liittovaaleissa yllätyksellisen suurta kannatusta saanut Social Credit puolue antoi enemmän kuin taktillisen kannatuksensa Duplessis-vainajan Union Nationale-puolueelle. Quebecin vaahn järjestämisen perusteluksi sanottiin se, että liberaalit halusivat saada valitsijoilta selvät valtuudet maakunnan sähkövoimalaitosten kansallistamista^ varten. Tämä olikin epäilemättä yksi vaikutin, sillä näiden voimalaitosten kansallistaminen oli tullut asiallisesti puhuen välttämättömyydeksi. Toisena tekijänä, mistä liberaalit eivät niinkään paljoa ole puhuneet, oli epäilemättä puoluepoliittinen taktikointi: liberaalit halusivat käyttää hyväkseen sekä konservatiivipuolueen kansansuosion katoa että social creditinjärjes-törakenteen suhteellista heikkoutta. Liberaalien Jean Lesagen johdolla ja työväenliikkeen taktillisen tuen avulla saama suuri vaalivoitto on luonnollisesti aiheuttanut rajatonta iloa ja riemua liberaalipuolueen päämajassa Ottavvassakin. JOEY SMALLWOOD VOITTI MYÖS Ilon aihetta ovat liberaalit saaneet siitäkin kun oikeistolaisesta ja räikeästi työväenvastaisesta ohjelmastaan tunnettu Newfoundlandin liberaalipuolue voitti, vaikka entistä niukemmin, pääministeri Joey Smallwoodin johdolla viime maanantaina suoritetut vaalit. . Kuten tiedetään, päänriinisteriSmallwood olisi voinut lakivoimaisesti istua hallituspukilla vielä kaksi, vuotta. Hänen takanaan oli myös suuri enemmistö, 31 paikkaa 36:sta. Mutta siitä huolimatta pääministeri Smallwood halusi saada valitsijoilta "paremmat valtuudet" kalastusteoUisuusohjelmansa toteuttamiseksi. Liberaalien voitto Newfoundlandissa antoi tietenkin lisää ilon ja toivon aihetta liberaalipuolueen kansalliselle pää- ^majalle.. • .•: • ' .' • P.E.L JA MANITOBA ;~Prince Edward saarella, missä on konservatiivipuolueen hallitus ja sen pääministerinä Walter Shaw, suoritetaan vaa-lit; vajaan kolmen viikon kuluttua, eli joulukuun 10 pnä. Kun pääministeri Shawlla on 22 paikkaa lainlaatijakunnan 32:sta ja -vielä parin vuoden virkakausi, niin hänen motiivinaan näyttää olevan ennenkaikkea uudelleen valituksi tulo ennen kuin konservatiivien puoluelaiva uppoaa seuraavissa liittor vaaleissa, mitkä voivat tulla milloin tahansa. ! Manitoban maakunnassa järjestää konservatiivipuolueen pääministeri Duff Robiin myös vaalit ennen määräaikaa, vaikka hänenkin takanaan on 34 paikkaa liberaalien 10 paikkaa vastaan. Mahdollisesti pääministeri Robiin haluaa varmistaa poliittisen asemansa ennen kuin Kiinan kanssa veb-näkauppoja. tehneen liittohallituksen poliittiset tyhmyydet muilla aloilla ehtivät viemään tämän suurvaltin hänen kä- •sisiään. . • ; On mielenkiintoista nähdä, miten menestyvät konservatiivit viimeksimainituissa maakunnissar Näin sivusta katsoen näyttää, että Prince Edward saarella on konservatiiveilla edessä taistelu elämästä, ja kuolemasta, mutta Manitobassa he voivat lyödä edelleen mynttiä Kiinan kanssa tehdyistä viljakaupoista siksi kun liberaalit eivät ole ilmeisestikään maetalouskysymyksista mitään oppineet eivätkä mitään un-hofjtaneet. T'^VÄEN HEIKKOUS i ^Se seikka kun julkeasta työväenvastaisuudesta tunnettu 'liberaalien johtaja, pääministeri Smallwood tuli puolueineen •> uuäelleen valituksi Newfoundlandissa, vaikka kohta vähen-tyiisin voimin, on varoitus koko Canadan työväenliikkeelle. \^Mitä hyötyä on kansakunnalle silloin, jos vanhan tory-puJQlueen maineen laskettua nousee liberaalien poliittinen pääoma siinä määrin, että pääministeri Smallwoodin tapaiset* liivintaskudiktaattorit tulevat uudelleen vahtuksi pää-as^ ssa sen vuoksi kun he eivät ole konservatiiveja? '\ Maamme työväenliikkeen heikkoutena on vieläkin po-lii^ isen toiminnan jälellejääneisyys * edistyneimpiin maihin verraten.' \ ' ' - ^ - f Totta tietenkin on, että Uuden demokraattisen puolueen perustaminen edustaa täjjsä tapauksessa_suurta edistysaskel-tafTotta on sekin, että kun "Roomaakaan ei rakennettu päivässä", niin myös työväen poliittisen iskuvoiman rakenta-mmen vaatii oman aikansa. n Mutta aika ei odota! Meidän maassamme on jatkiivasti pajienevia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joiden ratkai-su^ tulee mahdolliseksi vasta sitten kun työväenliike saa voimatkaan äänensä kuulluksi liittoparlamentissa, maakunnallisissa lainlaatijakunnissa ja kunnallishallinnoissa. Tämän vuoksi on toivottava ja toimittava sen hyväksi, ett^ Uusi demokraattinen puolue kasvaisi ja voimistuisi mah-doKisimman nopeasti. Ennenkaikkea on vaadittava työväen-puelueilta yhtenäisyyttä ja yhteistoimintaa niin, että työtä-teiSevien rivit saadaan yhdistetyksi yhden ja saman ehdok-kaä, n taakse jokaisessa vaalipiirissä, huolimatta lainkaan siitä,^- vaikka ilmenisikin erimielisyyttä filosofisissa maailman-kajöomuksissa ja muissa perustavaa laatua olevissa ohjelma-kjgjjjnyksissä. YLEISÖN KIRJE RUOKAKYSYUrS:KOULUISSA Vapaudessa Känsäkoara kirjoitti lasten ruofeahommista kouluissa. Hän ei näyttänyt olleen tietoinen siitä, että niin pieni paikka kuin tämä Rottajärven koulu on ollutkin, niin täälläkin koululla oli jo kauan aikaa sitten, monta vuotta'käytän, nössä se, että lapset saivat vapaan keittoruokapäivällisen koululla. Se oli hyvä homma. Sietäisi tulla uudelleen käytäntöön täälläkin. Siinä ei ole kysymys ainoastaan siitä ra- Jvintopuolesta, mutta siinä lapset oppii samalla tekemään yhteisiä kotitaloustöitä, kuten keittämään, tiskaamaan, pitämääii""taloutta yh: teisesti, niinkuin kodeissakin vaaditaan. Siinä puba]taa*koulu ja ko-~ dit samaan hiileen. Sellaista sen pitäisi ollakin, monissa muissakin asioissa ennenkuin opetus olisi täysin tehoisaa. — J.S. Feodalismi sanoo marssivansa Sanaan Lontoo. — Kuninkaallisten Jemenin joukkojen väitettiin keski, viikkona saavuttaneen "suuria voittoja" Saudi Arabian ja Jordanian lähetyksissä. Nämä maat kannattavat kuningasmielisiä. Mekan radio lainasi keskiviikkoiltana imaami Mohamedin lausuntoa, jonka mukaan useat : egyptiläiset upseerit ja sotilaat ovat kaatuneet ja panssarivaunu ja panssariauto joutuneet kuningasmielisten käsiin. Imaamin joukot hyökkäsivät väijytyksestä. Punaisen meren rannalla sijaitsevaan Miedin satamakaupunkiin matkalla olleiden egyptiläisten vahvistusjoukkojen kimppuun. 8Ovuotta kulunut Kössi Suomalaisen - sosialistisen i runon 'ui^anuurt^a Kössi Kaatra syntyi marraskuun 6 |)äivänä vuopna 1882 ja kuoli marraskuun 15 päivänä 1928 Ruotsissa jossa . hän joutui olemaan maanpakolaisuudessa vuoden 1918 kansalaissodan jälkeen. Lyhyestä elämästään huolimatta häh ehti julkaista seitsemän runoteosta: Kössi Lindströmin nimellä (joka oli hänen alkuperäinen nimensä) Kynnyksellä (vuonna 1903), Elämästä (1904), Runoja (1905), Kössi Kaatran nimellä kolme runokoko. elmaa Murroksessa, Kyttä ja Suur. lakkokuvia ym. " työväenrunoja (kaikki 1906). Vuosina 1917 ja 1918 ^syntyneet vallankumousrunot hän julkaisi teoksessa Alhaisolauluja vuonna 1922. Sen lisäksi Kaatralta ilmestyi paljastusromaani Punaiset ja valkoiset (1919), omaelämä-kertaromaani Aiti ja poika (1924) sekä noin 3 novellia ja suuri määrä runoja 20.1uvun työväenlehdissä. Lähiaikoina ilmestyy ensimmäi. nen tutkielma Kössi Kaatran elämästä ja työsä, "Lauluja tulivuoren juurella". Sen on kirjoittanut Armas Äikiä. Tämän teoksen mukaan Kaatra oli suomalaisen so-siaHstisen runon tienraivaaja, joka jätti jälkeensä laajemman kansalli-sen perinnön kuin yksikään toinen hänen aikanaan elänyt suomalainen työväenrunoilija. Hän oli vuosien 1904—05 vallankumouksellisen nousun ja vuoden 1918 työväen ja torpparien vallankumouksen ete. vin ylistyslaulaja. Samalla hän ym. märsi myös Venäjän sosialistisen vallankumouksen kansainvälisen merkityksen, .tervehti sitä ja puolusti Neuvosto^Venäjää aikana,' jolloin Suomen taantumus osallistui kansainväliseen neuvostovastaiseen saartoon. Radio lainasi lisäksi kuningas: i K„ osk, a on , Ven. äjä,n , sosi,a li.s tis•e n Saudin lausuntoa, jossa tämä väitti 1 vallankumouksesta kulunut jo 45 kaikkien Jemenin heimojen olevan l y"«"^ A.k.an teokses. marssilla Sanaa kohden ja olevan vain 35 km päässä Jemenin pääkaupungista. Jordanian pääministeri Wasfi Teliin kerrotaan ilmoittaneen Ammanista, että "lähipäivinä" muo. dostetaan jordanialais-saudiarabia-lainen yhdistetty sotilasesikunta. ta katkelmia, joissa kuvataan Kaatran suhdetta tähän maailman-' historiassa käänteentehneeseen vallankumoukseen. Selosteuaan Kaatran vuonna 1917 kirjoittamia vallankumousrunoja, Tulivuori ja Purkaus, jois.sa Kaatra tarkoitti ennen piuuta Suomen työ- 'Luonnollista on, että tervehdittyään vuonna 1917 Venäjän sosialistilta vallankumousta kansainvälisen työväenliikkeen voittona Kaatra jatkoi punaisen-Venäjän ylistä, mistä. Neuvosto.venäjän viidentenä vuosipäivänä hän julkaisi jyrisevän runon Viides: luomisvuosi.*) jossa tuomittiin herjaajat ja julistettiin, että sosialismin maa elää ja voimistuu vihollistensa uhallakin. Niin, niin, elät punainen raatajamaa sua vaikkakin viilteli kalvat, koit luonnonkin vainoa vaikeimpaa, ja tuskaas ilkkuivat halvat, ja vaikkakin väärät profeetat vuosi' vuodelta sääsi sun manaan, . niin ylpeenä yhä sä ojennat koko jättivartesi tanaan ja olet j a elät ja isket ja luot joka luomisvuotenas uutta, ja täyttyä aikain käskyn sa suot. : Olet luova sa ikuisuutta! *) Julkaistu Suomen Työmiehes. sä vuonna 1922 nimellä Vallanku. mouksen juhlana. Jakun Lenin kuoli vuonna 1924, Kaatra julkaisi runon Päämies paareilla, jossa Leninistä tehtiin joukkojen luovan voiman ja sosia. listisen vallankumouksen vertaus, kuva, valopatsas, joka näyttää edelleenkin tietä miljoonien ihmisten armeijalle: Mut parhaimman jos ajan arpa se vei, toki aatettansa ei! Näet jääväämätön yhä käskynsä kaikuu työn raiskatun yllä kuin ukkosen jymy. Lupauksena voiton se köyhille raikuu, mut vauraiden huulilla hyytyvi hymy. Manan mailtakin päämies kun joukkoja johtaa ja vainaanakin valopatsanna - hohtaa. Imaamin setä ja Jemenin kunin-j väen vallanKumousta. kirjoittaja kaallisen palatsin päällikkö prinssi l^o^eaa, että Kaatra oli todellakin AbdurRahman sanoi .saavuttuaan | "laulaja tulivuoren juurella". Hän New Yorkiin keskiviikkoiltana, että i käänsi katseensa myös Venäjän kuningasmielisten asema oli nyt!''ansan puoleen: paljon parempi ja että niiden jou-| kot etenevät kaikilla rintamilla. Hänen ilmoituksensa mukaan imaami ei edes haavoittunut Jemenissä syyskuu.ssa tapahtuneessa vallan. | keikauksessa NASSER NEUVOTTELI Kairo. — Presidentti Nasser ta-; pasi keskiviikkona Jemenin puolus- i tusministerin Abdul Gazilanin ja i eversti Anwar EI Sadatin, joka on: presidentin neuvoston jäsen, i l -j moitti uutistoimisto Middle East. Uutistoimisto lisäsi, että kokouk- i sessa oli luultavasti keskusteltu • Jemenin viimeaikaisesta kehityksestä sekä Saudi-Arabian päätöksestä katkaista diplomaattiset suh-I teensä Yhdistyneeseen Arabiasa-valtaan. Idän kärsinyt kansa .suuri tuhatvuotisen puhkaisi padon. On murtunut sorron muuri. Idän kylvöstä saamme me sadon, ja kaikki kärsivät kansat : nyt kanssamme niittävät ja suistavat ikeet ja ansat, ja kanssamme kiittävät Idän heimoa hehkuvarintaa. joka tinkinyt ei, ei kammonnut hintaa. Ymmärtäen täysin Venäjän vai. lankumouksen kansainvälisen mer-kityk. sen Kaatra julisti, että sen kut.sumus soi myös meille: Kevät käskevi työläisluokkaa: elo elvytä, maailma muokkaa! Keniatta uhkaa erota jos vaaleja viivytellään 1 Mutta vuoden 1917 kesällä Suo I men pprvanstoii mustin osa alkoi i jo jälleen uskoa taantumuksen saa- I neen yliotteen Venäjällä. Vanha Ivalta oli siellä jälleen nousussa ja Lontoo. _ Kenian afrikkalaisen väliaikaisen hallituksen sotapoli. kansallisliiton puheenjohtaja Jomo Keniatta vaatii riippumattoniiiuden myöntämistä Kenialle mahdollisimman pian sekä varoittaa Englannin hallitusta vaalien toimeenpanon viivyttelemisestä sähkeessä, : joka on lähetetty kansainyhteisö- ja siirto-maa- asiain : ministerille Duncan^ Sandysille. Kenian afrikalaisen kansallisliiton johtaja vaatii vaalien suorittamista ennen uuden budjetin vahvistamista kesäkuussa 1963. Keniatta uhkaa jäädä pois nykyisestä kokoomushallituksesta, ellei vaalien päivämäärää piakkoin julisteta. Englannin imperialistiset piirit jarruttavat kaikin tavoin riippumattomuuden myöntämistä Kenialle vahvistaakseen asemiaan Itä- Afrikassa. NATO vaatii Skandinavianr vahvistamista Parii'»i. — Lordi Theynham, Eng. lännin ylähuoneen konservatiivinen jäsen, sanoi torstaina NATO:n parlamentaarikkojen konferenssissa, että NATO:n puolustus skandinaa< visissa jäsenmaissa vaatii vahvistusta. Käyttäessään puheenvuoron sotilaallisessa keskustelussa paljasti lordi Theynham liittoutuneiden ylipäällikön, kenraali Lauris Norstad in kertoneen viime maanantaijia suljettujen ovien takana käydyssä keskustelussa, että pohjoisin rintama^ Skandinaaviassa on "heikossa" kunnossa. Hän lausui toivomuksen, että Pohjoismaat vahvistaisivat puolustustaan. . . tiikka sai Suomen porvariston iloitsemaan. Silloin Kaatra veti hihastaan .satiirin puukon ja kertoi runossaan Neulainkärjin tästä mus-: tain voimain ilon hetkestä: Sykäytti riemu suuri __^sortoluokan sydänalaa,;^.. Nautti julki, tuumi salaa: niin sen käydä täytyi juuri. Suomen taantumus toivoi Venä. jän vallankumouksen tuhoa, olivathan bolshevikit joutuneet siellä vainottavaksi. Mutta Kaatra vastasi maamme porvaristolle: Pilkkanaurus kohta kuolee, pahansuopa hymys hyytyy: joskin kansa tänään tyytyy, huomenna se vitsas vuolee! Toisessa runossa, jonka nimenä on Bolshevikit. Kaatra osoittaa, että juuri nämä vainotut kommunistit näyttivät kansalle pelastustien ahdingosta. Marraskuun ' suurlakon päivinä runoilija kirjoitti runon Miksei. Siinä ihmetellään, miksi herraskansa ei ole mukana juhlatunnelmassa, vaikka Suomen leijona esiintyy irrallaan. Vastaus sattui ytimeen: Siksi, että työläis nyrkki vuosisadan kaiteet katkas, ruostuneet pois romut tyrkki, pulman raskaan kansa ratkas? Ja tämä säkeistö sattui tsaarin palvelijoihin, vanhoihin suometar-laisiin: Hurraisi kai herraskansa, toisenlainen jos vain tapaus, tuttua jos taivaltansa idästä ois tullut "vapaus". ja näyttävi määrän ja tien. Ja muistissaan punalippu nyt vaikka on taistelevain. j a kyynel on kulmilla uhmaa jäin, niin voitostaan toki varma on armeija miljoonain (Päämies paareilla, Revontulet, No. 5, 31, 1. 1924) Vuonna 1926 Kaatra lähetti Suomeen runon Soi Vapun Virsi. Vaikka otsikko sointuikin leinolaisen vanhahtavasti, runo ei suinkaan c l . lut virsi, vaan palavavallankumouk-sellinen marssilaulu. Sen jokainen sana torjui panettelua, jota taantu. mus syöksi silloin sosialistista-Neuvostoliittoa ja sen rinnalla taiste. levaa kansainvälistä työväenluokkaa vastaaan: Joka maailman kolkasta yhtyy noin esitaistelijain pyhä paatos, sana kuluttajain ajan ' huomenen koin, edesmenneiden elävä aatos: Mars-kentältä, Kremlistä Moskovaan ja kommuunin muurin alta, ja hirttotieltä Appian, . sorakalmoista kaikkialta. Ja uhrihautojen sävelpä tuo se ylinnä soinnuissa helää ja suuriksi varttua joukot se suo ja joukkojen hengessä elää . . . Tämä historiallinen näkemys oli niin voimakas, että mitkään työväenliikkeen tilapäiset tappiot eivät voineet järkyttää Kaatran luottamusta työväen lopulliseen voittoon. Tätä luokkaa ei nujerra pakkovalta, eivät vainot, sitä eivät hajota heikkojen valitukset enempää kuin petturien kiroukset. Tämä joukko luo itsekkyyden tilalle yh-teishyvän valtakunnan: Se tietää, että tulevan on laillinen se saaja, . työn miljoonain perhe tää, työn.taiston luokka taaja. Jatkuvasti tulee politiikan' -ja talouselämän piirissä esille käsite "takapajuiset maat". Nykyään puhtitaäii kuitenkin jokseenkin aina n.s. "alikehittyneistä'*, mais^, ta. Maailmanpolitiikkaa johtavat itä ja länsi alikehittyneiden maiden muodostaessa kolmanneri ryhmän. Viimeksimainittu alue on maailman kärinältä kuitenkin ensiarvoisen tärkeä, koska sen piirissä, tapahtuva kehitys määrää huomispäivän politiikan. Sekä itä että länsi tekevät kumpikin parhaansa saadakseen vaikutusvaltaa mainituissa maissa. Siinä tarkoituksessa vaihtavat miljonat dollarit ja';ruplat omistajaa. Karttamme esittää alikehittyneideh maiden sijaintia maapallolla. Niihin kuuluviksi on laskettu nuiapallon kaikki sellaiset maat, joissaf '^väestön toimeentulo ei täytä yleisesti asetettuja normeja ja joissa sitäpaitsi opetusolotovat puutteelliset. Karttamme todistaa sitä katkeraa tosiseikkaa, että yhä edelleen puolet ihmiskunnasta on luku- ja kirjoitustaidotonta ja että samoin puolet ihmiskunnasta ei saa suinkaan riittävästi ravintoa. Meillä on kyllä raketteja ja tekokuita,mutta ei riittävästi ravintoa puolelle ihmiskuntaa. •f'y ;"l«-.' HUI ... .y^j—, .'.•..•'^l!>2'Ha - J k ' / » ^ t . . , 1 ;. •.Il- EEC ÄTUNTIN UITON OSAKSI? SAK esittää neuvotteluja voimien kokoamisesta ^ SAKn työvaliokunta päätti viime viikon tiistaina pitämässään kokouK-sessa kutsua SAKn ulkopuolella ole vien liittojen sekä SAJn puheenjohtajat neuvoltelutilaisuuteen tar' koituksella keskustella ammattiyh. distysliikkeen voimien kokoamises-ta. Neuvottelukokous pidetään tiistaina 20. 11. -62 SAKn toimistossa. Kutsu osoitettiin seuraavien liitto jen puheenjohtajille: Kirjatyönte-kijäin Liitto, Suomen Veturimiesten Liitto. Suomen Postimiesliitto, Mic lisairaanhoitajien Liitto, Tullimies, liiltoi Vankilavirkailijain Liitto, Vankilain Teollisuus- ja maatalous-virkailijain Liitto, Suomen Sähkö alantyöntfkijäin Liitto, Liiketyön-tekijäin Liitto, Suomen Kunnallis, ten Työntekijäin ja Viranhaltijain Liitto sekä Suomen Ammattijärjestö. SAKta edustavaan neuvottelukuntaan valittiin äänestyksen jälkeen puheenjohtajat Vihtori Ran (anen ja Viljo Kuukkanen sekä metallityöväen liiton toinen puheen johtaja Allan Vainio ja paperiteo!- iisuudentyöntekijäin liiton puheenjohtaja Veikko Ahtola. Kun työvaliokunnan vähemmistörylimän ta-liotta tehtiin ehdotus SAKn suurimman ' jäsenliiton, Rakennustyöläis ten Liiton puheenjohtaja Aarne Saarisen valitsemisesta neuvottelu, kuntaan, esitys torjuttiin sillä omalaatuisella perustelulla, että "kysymyksessä on vain sosialidemokraat tien keskeinen asia". KUTSUKIRJE joka .saatettiin tiistaina asianomals. ten tietoon kuuluu seuraavasti: 'SAKn työvaliokunta on kokouk sessaan 13. 11. .62 käsitellyt sekä ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita että ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamiseen liittyviä kysymyksiä. Työvaliokunta totesi, että varsin keskeiseksi muodostuvien työehto ja palkkasopimusneuvottelujen l i säksi on monia erittäin tärkeitä so siaalisia sekä talouspoliittisia kysy^ myksiä odottamassa ratkaisuaan, joiden saartaminen palkansaajia ja ammattiyhdistysliikettä tyydyttät vään lopputulokseen vaatii tiivistä voimien keskittämistä. Tässä mielessä SAKii"" työvaliokunta päätli Pariisi. — Ameriklulainen se-naattori Estes Kefauver esitti maanantaina NATOn parlamentr taarikkoille julistuksen. Jossa vaaditaan : "puhdasta Atlantin-yhteisöä", jolla on pysyvä kor. kein: neuvosto ja neuvoa antava Atlantin kokous. Julistuksessa ehdotetaan kaup-payhteyttä Pohjois-Amerilun ja EEC.n välillä, korkeinta.Atlantin tuomioistuinta ja yhteistä puolustusstrategiaa sekä Atlantin alueen sisä- että ulkopuolella. Senaattori teki tämän ehdotuksen 24 konferenssivaltuutetun puolesta. Valtuutetut sopivat sanan-muodosta huhtikuussa ja ovat hankkineet allekirjoitukset 239 huomat- | tavalta henkilöltä NATO-maista, näiden allekirjoitusten joukossa on mm. yhdentoista entisen päa. tai ulkoministerin nimet. Julistuksesta tullaan keskustelemaan myöhemmin konferensissa. Siinä on myös joukko suosituksia, jotka esitetään Atlantin kokoukselle tammikuussa. NATO:n apulaissihteeri Guldo Golonna sanoi, että Atlantin lijtqn täytyy olla valmistautuöut •'uuteen ja vaikeampaan Berliinin aiheutta-maan kriisiin". Hän kertoi, ettei ole esiintynyt pientäkään vihjettä, josta voisi päätellä Ne^ostoliiton luopuneen aikomuksistaan ja suunnitelmistaan. Colonna, joka puhui pääsihteeri Dirk Stikkerin poissaollessa k o r ^ ti, että lännen täytyy tukea oiketil^: - - siensa puolustamista Berliinissä' m^'-^^\ tilaalUsella voimalla samaan aikaänilj'-' kun ollaan halukkaita neuvottele-** maan neuvostojohtajien kanssa toi- w menpiteistä tilanteen palauttamL '.; :jeksi jälleen - normaaliseksi. : PariiM. — NATO:n ylipäällikkö, kenraali Lauris Norstad sanoi maanantaina, että "NATO:n Euroopassa olevat; joukot olivat kriitillisen riittäättömät. Norstad sanoi NATO:n parlamentaarikkojen vuosikonferenssissa, että muutamia pääyksikköjä on l i i an vähän ja monissa niistä on vakavia puutteita taisteluvalmeudes-sa ja huollossa. kutsua myöskin SAKn ulkopuolella toimivia ammattiliittoja neuvotte lemaan: ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamismahdoUisuuksista. Tässä tarkoituksessa työvaliokunta kutsuu järjestönne puheenjohta jan neuvottelutilaisuuteen, joka pi'^ detään SAKn työvaliokunnan huoneessa kuluvan marraskuun 20 päivänä kello 14". Suositellaan Sfaraussin erottamista "1 I I Bonn. — Länsi-Saksan «vpositi. j ofi^ olfLvan sosiaalidemokraattisen > puiolueen ilmoitetaan suosittelevan ; liittokansleri Adenauerille Der ! Spiegelin tapauksessa jyrkiminSiL...J arvostelun kohteeksi, joutunee»-— puolustusministerin Straivssin ero^t | tamista. . , ' , • .^^Puolueen edustaja sanoi-tiijtt^ I iftana ' parlamenttiryhmän päSfti.^ ! heen ösUtää UittopaiviUfi aloitteeii .' jossa. liittokansleria pyydetään suo- ( sittelemaan tätä toimenpidettä i presidentti Liibkelle. \, ! Der, SpiegeUehden toinen |dS: > toimittaja Claus Jacobi vapautettUn, . 1 viime viikon tiistaina, lehden HäiöBr ;,. purin toimituksen antaman ttedmi » mukaan. Neljä muuta toimittajaa on.edelleen pidätettynä. öpettiaja —- Minä en'voi ymmärtää miten yksi henkilö voi tehdfi näin monta virhettä?" " Pikkupoika (ylpeästi) Ei ole kysymys yhdestä henkilöstä, neiti Vail. Isä auttoi minua. : * " » $ 1 • ,« t •• • .* '4 PÄIVÄN PAKINA Hyvä, mutta hal^a joululalija Chile, vastakohtien ja ihmeiden kyisinä yhtiökokouskeskusteltiiin. Vaikka sanotaankin, että "ilo i l man viinaa on teeskentelyä", niin joulun aikana joutuu moni ukko ja eukko toteamaan, että parempikin iloliemi tekee jälestäpäin pään kipeäksi, mielen apeaksi ja järjen juoksun sumeaksi. Mutta kirja, huonompikin sellainen, selvittää päätä,^ avartaa katsomuksia ja rikastuttaa järkikultaam-mekin. Yksi parhain joululahja, minkä voimme ystävällemme •-: tai itsel leme ostaa — on hyvä ja ajankohtainen kirja tai kirjanen. Tällainen lämpimästi suositeltava "joululahja" on Vapauden painosta juuri ilmestynyt "Joulu 1962" Näinä ankeina aikoina, jolloin ei tahdo tietää miten saisi tulot ja menot pysymään tasapainossa, lienee paikallaan kiinnittää ensimmäiseksi huomiota tämän julkaisun halpuuteen. Kuten lukija voi itse julkaisun sisällysluettelosta todeta, Joulussa on 25 kirjoitusta, lukuunottamatta useita huumoripätkiä ja kuvia. Ja kun julkaisun hinta on vain 75 senttiä, se tarkoittaa, että niiden kirjoitusten hinnaksi tulee vaivai nen 3 senttiä kappale! Toisin sanoen, yhden ainoan. olutlasin hinnalla saa Joulusta 5 kirjoitusta luettavakseen pitkien joulupyhien ratoksi. Joulu-julkaisu, missä on nytkin 48 isokokoista sivua, on painettu oikein hyvänlaatuiselle paperille. Kirjoitusten lisäksi ja apuna on 23 kuvaa, joista 5 kolmen palstan ja 18 kahden palstan levyisiä. Kuvat, kuten vitsitkin, tulevat kaupanpäälliseksi,- vaikka kirjoitusten hinta ei ole kuin 3 senttiä kap-paleT Julkaisun keski-aukeama-on erit. täin komea ja samalla läheinen, sillä siinä on kuusi edustavaa kuvaa Port Arthurin Suurjuhlilta. Ne ovat tosin "amatöörien" ottamia ku. via, mutta näin kuvin ja sanoin kerrottuna nousee suurjuhla uudelleen ikäänkuin ilmielävänä silmi emme eteen Joulussa on useita mielenkiintoisia omien kynäilijöiden kertomuksia ja kuvauksia ja sen lisäksi ajaUr kohtainen yleiskuvaus Helsingissä viime kesänä pidetystä nuorisofestivaaleista. Julkaisussa on useita kertomuksia eri elämän aloilta ja luonnollisesti myös joulutarinoita. Tässä onkin sen sisältöluettelo:. Joulumietteitä, Joulutapoja koi-messa kerroksessa, Jouluyön näky. maa, Maggie ja hänen kiharansa, Jiulutoivomus, Kalajuttuja,, Maailman nuoriso puhunut. Häädetyn joulu, Kajkkuna, Syksyn polku. Kuusi kuukautta eristettynä. Kirje kiltille joulupukille, CSJ:n ja SC-AU: n Suurjuhlilla, Velkojen tie noidanympyränä, Armi ja Arvo Skytte, Naulan historiaa. Mies esiliina vyöllä, Muinaisen sivistyksen todisteita Meksikossa, Huippuhienoa varieteeta j a elämän alennustilaa. Joulukinkku, Baikal j är vi, Viekas kettu. Sanaa kerrakseen, Amerikalaisen joulunvieton historiaa. Huumoria, ~~ Kuten näkyy, joulun Sisältö on monipuilinen ja vju^maan myös mielenkiintoinen. "Joulu 1962" pitäisikin olla jouluostos-luettelomme aivan alkupäässä. Kuten sanottu, se sopii joululahjaksi sekä itsellemme että omaisillemme. Ja nyt sitten asiasta toiseen. eSJn 23. edustajakokous pidetään tulevan tammikuun loppupuolella. Samassa yhteydessä pidetään myös Vapauden yhtiökokous, jossa lehtemme lukijoilla; kannattajilla ja ystävillä on tilaisuus sanoa mitä heillä on sanottavaa. Haluaisimme kiinnittää tähän asiaan huomiota näin aikaisin nimenomaan siksi, ettei lehtiliik-keemme asioista käytävää keskustelua; rajoittaisi "ajan puute". Toimituksen puolesta toivomme, että lehden tilaajat ja ystävät osallistuvat mahdollisimman runsastu- Pitkien ja kalliiden matkoj^ vuoik. sl'on kokouksen tulevien edustajain lukumäärä olosuhteiden pakö^ä melko rajoitettu. Mutta jos kailtki ne]'lukijat, joilla oh sanottavaa lehdestämme, ilmaisevat/raeil^ite^iäa joko lehtemme palsoilla tai päi&al* lisiss^^^; lukijain kokouksissa, 'nän siiloa» V voivat laajat'liikiiapälit osabfi^a tähän julkiseen keälGää^ teluiui, ja sitten myös päätSs^n tekoon." •* M^äti lehden toimituspolitiifcas-sa öft^ivomisen varaa, mll|iUi Itij^- on esityksiä ja ehd6taid|ia, lejltemme parantamisen hyväksi, np. pitäisi nämä seikat tuoda avoimesti ja rehdisti esiin. - Vapauden palstat/ovat jqyt Iv^- -jäin ja kannattajäin rajattomassa käytössä tällaista keskustelua vartan. Näitä lukijain ja Jumnattajain mieliiiideilmäisua ,(toivptta\;asti 1^- liy^en'muotoon kirjoitettuna) Janiin - yksilöiltä kuin osastoUta «ja ^ui^idltakin. julkaistaan tästä pipi, västä^alkaen aivan yhtiökokoukseen saakka. Siis kynät käsiin, ja^^tieiij seen keskusteluun lehtemme asi<^ oista yleensä ja erikoisesti lebtefjöt? me toimituspolitiikasta. MikäU sii^ nä yhtfeydessä on tarpeiellista' mxAu tia jotakin — moitittakooa; mikJlä (jh tarpeellista kiinhittää htlOiniOtft joiliiinkin myönteisiin - sieikkoihjliii tehtäköön Se. ja mik«U haiotaan muutoksia ja uudistuksiaai&al henkilövaihdoksiin asti w esitettä^ koon nekin ajatukset avoimeni.-r^v Hyvää yhtiökokouskeskustelua' odottaen ja toivoen. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 22, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-11-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus621122 |
Description
Title | 1962-11-22-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, marrask. 22 p. — Thursday, Nov. 22, 1962 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN • OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917 Editor: W; Eklund - Manager: E. Suksi • Telephbnes: Office OS. 4^264 — EditorlalQS f-4266 Published thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Sabrdays by Vapaus Publlstting Co. Ltd.. 100-102 Elm St. .We8t,,Su4l}ury.;OntariQ. Canada. •Mailing address: Box 6flr Advertising rates upon application, translations free of charge. Authorized as second c>ass mail by the Post Office Department. Ottawa, and for payment of postage in cash. ?. TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk.. $8.00 6 kk. $435 ; USA:ssa: 3 kk. 2.50 . Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk; 9.50 6 kk. 5.25 -CANADIAN LANGUAG.EPRESS Poliittinen pata kiehuu Samalla kun liittovaltion kuskin pukilla istuvan konservatiivisen hallituksen asemaa pidetään poliittisesti niin heikkona; että se voi kompastua päänTTnisteri Diefenbakerin aa-muntittuun, on havaittavissa poliittista kuohuntaa myös maakunnallisesti. Quebecin maakunnassa — missä ei ollut lakivoimaisesti mitään kiirettä vaalien järjestämiselle, pidettiin maakunnalr liset- vaalit viikko sitten keskiviikkona. Kuten muistetaan, liberaalit selviytyivät niistä vaaleista nytkin voittajana, vaikka kesäkuussa suoritetuissa liittovaaleissa yllätyksellisen suurta kannatusta saanut Social Credit puolue antoi enemmän kuin taktillisen kannatuksensa Duplessis-vainajan Union Nationale-puolueelle. Quebecin vaahn järjestämisen perusteluksi sanottiin se, että liberaalit halusivat saada valitsijoilta selvät valtuudet maakunnan sähkövoimalaitosten kansallistamista^ varten. Tämä olikin epäilemättä yksi vaikutin, sillä näiden voimalaitosten kansallistaminen oli tullut asiallisesti puhuen välttämättömyydeksi. Toisena tekijänä, mistä liberaalit eivät niinkään paljoa ole puhuneet, oli epäilemättä puoluepoliittinen taktikointi: liberaalit halusivat käyttää hyväkseen sekä konservatiivipuolueen kansansuosion katoa että social creditinjärjes-törakenteen suhteellista heikkoutta. Liberaalien Jean Lesagen johdolla ja työväenliikkeen taktillisen tuen avulla saama suuri vaalivoitto on luonnollisesti aiheuttanut rajatonta iloa ja riemua liberaalipuolueen päämajassa Ottavvassakin. JOEY SMALLWOOD VOITTI MYÖS Ilon aihetta ovat liberaalit saaneet siitäkin kun oikeistolaisesta ja räikeästi työväenvastaisesta ohjelmastaan tunnettu Newfoundlandin liberaalipuolue voitti, vaikka entistä niukemmin, pääministeri Joey Smallwoodin johdolla viime maanantaina suoritetut vaalit. . Kuten tiedetään, päänriinisteriSmallwood olisi voinut lakivoimaisesti istua hallituspukilla vielä kaksi, vuotta. Hänen takanaan oli myös suuri enemmistö, 31 paikkaa 36:sta. Mutta siitä huolimatta pääministeri Smallwood halusi saada valitsijoilta "paremmat valtuudet" kalastusteoUisuusohjelmansa toteuttamiseksi. Liberaalien voitto Newfoundlandissa antoi tietenkin lisää ilon ja toivon aihetta liberaalipuolueen kansalliselle pää- ^majalle.. • .•: • ' .' • P.E.L JA MANITOBA ;~Prince Edward saarella, missä on konservatiivipuolueen hallitus ja sen pääministerinä Walter Shaw, suoritetaan vaa-lit; vajaan kolmen viikon kuluttua, eli joulukuun 10 pnä. Kun pääministeri Shawlla on 22 paikkaa lainlaatijakunnan 32:sta ja -vielä parin vuoden virkakausi, niin hänen motiivinaan näyttää olevan ennenkaikkea uudelleen valituksi tulo ennen kuin konservatiivien puoluelaiva uppoaa seuraavissa liittor vaaleissa, mitkä voivat tulla milloin tahansa. ! Manitoban maakunnassa järjestää konservatiivipuolueen pääministeri Duff Robiin myös vaalit ennen määräaikaa, vaikka hänenkin takanaan on 34 paikkaa liberaalien 10 paikkaa vastaan. Mahdollisesti pääministeri Robiin haluaa varmistaa poliittisen asemansa ennen kuin Kiinan kanssa veb-näkauppoja. tehneen liittohallituksen poliittiset tyhmyydet muilla aloilla ehtivät viemään tämän suurvaltin hänen kä- •sisiään. . • ; On mielenkiintoista nähdä, miten menestyvät konservatiivit viimeksimainituissa maakunnissar Näin sivusta katsoen näyttää, että Prince Edward saarella on konservatiiveilla edessä taistelu elämästä, ja kuolemasta, mutta Manitobassa he voivat lyödä edelleen mynttiä Kiinan kanssa tehdyistä viljakaupoista siksi kun liberaalit eivät ole ilmeisestikään maetalouskysymyksista mitään oppineet eivätkä mitään un-hofjtaneet. T'^VÄEN HEIKKOUS i ^Se seikka kun julkeasta työväenvastaisuudesta tunnettu 'liberaalien johtaja, pääministeri Smallwood tuli puolueineen •> uuäelleen valituksi Newfoundlandissa, vaikka kohta vähen-tyiisin voimin, on varoitus koko Canadan työväenliikkeelle. \^Mitä hyötyä on kansakunnalle silloin, jos vanhan tory-puJQlueen maineen laskettua nousee liberaalien poliittinen pääoma siinä määrin, että pääministeri Smallwoodin tapaiset* liivintaskudiktaattorit tulevat uudelleen vahtuksi pää-as^ ssa sen vuoksi kun he eivät ole konservatiiveja? '\ Maamme työväenliikkeen heikkoutena on vieläkin po-lii^ isen toiminnan jälellejääneisyys * edistyneimpiin maihin verraten.' \ ' ' - ^ - f Totta tietenkin on, että Uuden demokraattisen puolueen perustaminen edustaa täjjsä tapauksessa_suurta edistysaskel-tafTotta on sekin, että kun "Roomaakaan ei rakennettu päivässä", niin myös työväen poliittisen iskuvoiman rakenta-mmen vaatii oman aikansa. n Mutta aika ei odota! Meidän maassamme on jatkiivasti pajienevia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joiden ratkai-su^ tulee mahdolliseksi vasta sitten kun työväenliike saa voimatkaan äänensä kuulluksi liittoparlamentissa, maakunnallisissa lainlaatijakunnissa ja kunnallishallinnoissa. Tämän vuoksi on toivottava ja toimittava sen hyväksi, ett^ Uusi demokraattinen puolue kasvaisi ja voimistuisi mah-doKisimman nopeasti. Ennenkaikkea on vaadittava työväen-puelueilta yhtenäisyyttä ja yhteistoimintaa niin, että työtä-teiSevien rivit saadaan yhdistetyksi yhden ja saman ehdok-kaä, n taakse jokaisessa vaalipiirissä, huolimatta lainkaan siitä,^- vaikka ilmenisikin erimielisyyttä filosofisissa maailman-kajöomuksissa ja muissa perustavaa laatua olevissa ohjelma-kjgjjjnyksissä. YLEISÖN KIRJE RUOKAKYSYUrS:KOULUISSA Vapaudessa Känsäkoara kirjoitti lasten ruofeahommista kouluissa. Hän ei näyttänyt olleen tietoinen siitä, että niin pieni paikka kuin tämä Rottajärven koulu on ollutkin, niin täälläkin koululla oli jo kauan aikaa sitten, monta vuotta'käytän, nössä se, että lapset saivat vapaan keittoruokapäivällisen koululla. Se oli hyvä homma. Sietäisi tulla uudelleen käytäntöön täälläkin. Siinä ei ole kysymys ainoastaan siitä ra- Jvintopuolesta, mutta siinä lapset oppii samalla tekemään yhteisiä kotitaloustöitä, kuten keittämään, tiskaamaan, pitämääii""taloutta yh: teisesti, niinkuin kodeissakin vaaditaan. Siinä puba]taa*koulu ja ko-~ dit samaan hiileen. Sellaista sen pitäisi ollakin, monissa muissakin asioissa ennenkuin opetus olisi täysin tehoisaa. — J.S. Feodalismi sanoo marssivansa Sanaan Lontoo. — Kuninkaallisten Jemenin joukkojen väitettiin keski, viikkona saavuttaneen "suuria voittoja" Saudi Arabian ja Jordanian lähetyksissä. Nämä maat kannattavat kuningasmielisiä. Mekan radio lainasi keskiviikkoiltana imaami Mohamedin lausuntoa, jonka mukaan useat : egyptiläiset upseerit ja sotilaat ovat kaatuneet ja panssarivaunu ja panssariauto joutuneet kuningasmielisten käsiin. Imaamin joukot hyökkäsivät väijytyksestä. Punaisen meren rannalla sijaitsevaan Miedin satamakaupunkiin matkalla olleiden egyptiläisten vahvistusjoukkojen kimppuun. 8Ovuotta kulunut Kössi Suomalaisen - sosialistisen i runon 'ui^anuurt^a Kössi Kaatra syntyi marraskuun 6 |)äivänä vuopna 1882 ja kuoli marraskuun 15 päivänä 1928 Ruotsissa jossa . hän joutui olemaan maanpakolaisuudessa vuoden 1918 kansalaissodan jälkeen. Lyhyestä elämästään huolimatta häh ehti julkaista seitsemän runoteosta: Kössi Lindströmin nimellä (joka oli hänen alkuperäinen nimensä) Kynnyksellä (vuonna 1903), Elämästä (1904), Runoja (1905), Kössi Kaatran nimellä kolme runokoko. elmaa Murroksessa, Kyttä ja Suur. lakkokuvia ym. " työväenrunoja (kaikki 1906). Vuosina 1917 ja 1918 ^syntyneet vallankumousrunot hän julkaisi teoksessa Alhaisolauluja vuonna 1922. Sen lisäksi Kaatralta ilmestyi paljastusromaani Punaiset ja valkoiset (1919), omaelämä-kertaromaani Aiti ja poika (1924) sekä noin 3 novellia ja suuri määrä runoja 20.1uvun työväenlehdissä. Lähiaikoina ilmestyy ensimmäi. nen tutkielma Kössi Kaatran elämästä ja työsä, "Lauluja tulivuoren juurella". Sen on kirjoittanut Armas Äikiä. Tämän teoksen mukaan Kaatra oli suomalaisen so-siaHstisen runon tienraivaaja, joka jätti jälkeensä laajemman kansalli-sen perinnön kuin yksikään toinen hänen aikanaan elänyt suomalainen työväenrunoilija. Hän oli vuosien 1904—05 vallankumouksellisen nousun ja vuoden 1918 työväen ja torpparien vallankumouksen ete. vin ylistyslaulaja. Samalla hän ym. märsi myös Venäjän sosialistisen vallankumouksen kansainvälisen merkityksen, .tervehti sitä ja puolusti Neuvosto^Venäjää aikana,' jolloin Suomen taantumus osallistui kansainväliseen neuvostovastaiseen saartoon. Radio lainasi lisäksi kuningas: i K„ osk, a on , Ven. äjä,n , sosi,a li.s tis•e n Saudin lausuntoa, jossa tämä väitti 1 vallankumouksesta kulunut jo 45 kaikkien Jemenin heimojen olevan l y"«"^ A.k.an teokses. marssilla Sanaa kohden ja olevan vain 35 km päässä Jemenin pääkaupungista. Jordanian pääministeri Wasfi Teliin kerrotaan ilmoittaneen Ammanista, että "lähipäivinä" muo. dostetaan jordanialais-saudiarabia-lainen yhdistetty sotilasesikunta. ta katkelmia, joissa kuvataan Kaatran suhdetta tähän maailman-' historiassa käänteentehneeseen vallankumoukseen. Selosteuaan Kaatran vuonna 1917 kirjoittamia vallankumousrunoja, Tulivuori ja Purkaus, jois.sa Kaatra tarkoitti ennen piuuta Suomen työ- 'Luonnollista on, että tervehdittyään vuonna 1917 Venäjän sosialistilta vallankumousta kansainvälisen työväenliikkeen voittona Kaatra jatkoi punaisen-Venäjän ylistä, mistä. Neuvosto.venäjän viidentenä vuosipäivänä hän julkaisi jyrisevän runon Viides: luomisvuosi.*) jossa tuomittiin herjaajat ja julistettiin, että sosialismin maa elää ja voimistuu vihollistensa uhallakin. Niin, niin, elät punainen raatajamaa sua vaikkakin viilteli kalvat, koit luonnonkin vainoa vaikeimpaa, ja tuskaas ilkkuivat halvat, ja vaikkakin väärät profeetat vuosi' vuodelta sääsi sun manaan, . niin ylpeenä yhä sä ojennat koko jättivartesi tanaan ja olet j a elät ja isket ja luot joka luomisvuotenas uutta, ja täyttyä aikain käskyn sa suot. : Olet luova sa ikuisuutta! *) Julkaistu Suomen Työmiehes. sä vuonna 1922 nimellä Vallanku. mouksen juhlana. Jakun Lenin kuoli vuonna 1924, Kaatra julkaisi runon Päämies paareilla, jossa Leninistä tehtiin joukkojen luovan voiman ja sosia. listisen vallankumouksen vertaus, kuva, valopatsas, joka näyttää edelleenkin tietä miljoonien ihmisten armeijalle: Mut parhaimman jos ajan arpa se vei, toki aatettansa ei! Näet jääväämätön yhä käskynsä kaikuu työn raiskatun yllä kuin ukkosen jymy. Lupauksena voiton se köyhille raikuu, mut vauraiden huulilla hyytyvi hymy. Manan mailtakin päämies kun joukkoja johtaa ja vainaanakin valopatsanna - hohtaa. Imaamin setä ja Jemenin kunin-j väen vallanKumousta. kirjoittaja kaallisen palatsin päällikkö prinssi l^o^eaa, että Kaatra oli todellakin AbdurRahman sanoi .saavuttuaan | "laulaja tulivuoren juurella". Hän New Yorkiin keskiviikkoiltana, että i käänsi katseensa myös Venäjän kuningasmielisten asema oli nyt!''ansan puoleen: paljon parempi ja että niiden jou-| kot etenevät kaikilla rintamilla. Hänen ilmoituksensa mukaan imaami ei edes haavoittunut Jemenissä syyskuu.ssa tapahtuneessa vallan. | keikauksessa NASSER NEUVOTTELI Kairo. — Presidentti Nasser ta-; pasi keskiviikkona Jemenin puolus- i tusministerin Abdul Gazilanin ja i eversti Anwar EI Sadatin, joka on: presidentin neuvoston jäsen, i l -j moitti uutistoimisto Middle East. Uutistoimisto lisäsi, että kokouk- i sessa oli luultavasti keskusteltu • Jemenin viimeaikaisesta kehityksestä sekä Saudi-Arabian päätöksestä katkaista diplomaattiset suh-I teensä Yhdistyneeseen Arabiasa-valtaan. Idän kärsinyt kansa .suuri tuhatvuotisen puhkaisi padon. On murtunut sorron muuri. Idän kylvöstä saamme me sadon, ja kaikki kärsivät kansat : nyt kanssamme niittävät ja suistavat ikeet ja ansat, ja kanssamme kiittävät Idän heimoa hehkuvarintaa. joka tinkinyt ei, ei kammonnut hintaa. Ymmärtäen täysin Venäjän vai. lankumouksen kansainvälisen mer-kityk. sen Kaatra julisti, että sen kut.sumus soi myös meille: Kevät käskevi työläisluokkaa: elo elvytä, maailma muokkaa! Keniatta uhkaa erota jos vaaleja viivytellään 1 Mutta vuoden 1917 kesällä Suo I men pprvanstoii mustin osa alkoi i jo jälleen uskoa taantumuksen saa- I neen yliotteen Venäjällä. Vanha Ivalta oli siellä jälleen nousussa ja Lontoo. _ Kenian afrikkalaisen väliaikaisen hallituksen sotapoli. kansallisliiton puheenjohtaja Jomo Keniatta vaatii riippumattoniiiuden myöntämistä Kenialle mahdollisimman pian sekä varoittaa Englannin hallitusta vaalien toimeenpanon viivyttelemisestä sähkeessä, : joka on lähetetty kansainyhteisö- ja siirto-maa- asiain : ministerille Duncan^ Sandysille. Kenian afrikalaisen kansallisliiton johtaja vaatii vaalien suorittamista ennen uuden budjetin vahvistamista kesäkuussa 1963. Keniatta uhkaa jäädä pois nykyisestä kokoomushallituksesta, ellei vaalien päivämäärää piakkoin julisteta. Englannin imperialistiset piirit jarruttavat kaikin tavoin riippumattomuuden myöntämistä Kenialle vahvistaakseen asemiaan Itä- Afrikassa. NATO vaatii Skandinavianr vahvistamista Parii'»i. — Lordi Theynham, Eng. lännin ylähuoneen konservatiivinen jäsen, sanoi torstaina NATO:n parlamentaarikkojen konferenssissa, että NATO:n puolustus skandinaa< visissa jäsenmaissa vaatii vahvistusta. Käyttäessään puheenvuoron sotilaallisessa keskustelussa paljasti lordi Theynham liittoutuneiden ylipäällikön, kenraali Lauris Norstad in kertoneen viime maanantaijia suljettujen ovien takana käydyssä keskustelussa, että pohjoisin rintama^ Skandinaaviassa on "heikossa" kunnossa. Hän lausui toivomuksen, että Pohjoismaat vahvistaisivat puolustustaan. . . tiikka sai Suomen porvariston iloitsemaan. Silloin Kaatra veti hihastaan .satiirin puukon ja kertoi runossaan Neulainkärjin tästä mus-: tain voimain ilon hetkestä: Sykäytti riemu suuri __^sortoluokan sydänalaa,;^.. Nautti julki, tuumi salaa: niin sen käydä täytyi juuri. Suomen taantumus toivoi Venä. jän vallankumouksen tuhoa, olivathan bolshevikit joutuneet siellä vainottavaksi. Mutta Kaatra vastasi maamme porvaristolle: Pilkkanaurus kohta kuolee, pahansuopa hymys hyytyy: joskin kansa tänään tyytyy, huomenna se vitsas vuolee! Toisessa runossa, jonka nimenä on Bolshevikit. Kaatra osoittaa, että juuri nämä vainotut kommunistit näyttivät kansalle pelastustien ahdingosta. Marraskuun ' suurlakon päivinä runoilija kirjoitti runon Miksei. Siinä ihmetellään, miksi herraskansa ei ole mukana juhlatunnelmassa, vaikka Suomen leijona esiintyy irrallaan. Vastaus sattui ytimeen: Siksi, että työläis nyrkki vuosisadan kaiteet katkas, ruostuneet pois romut tyrkki, pulman raskaan kansa ratkas? Ja tämä säkeistö sattui tsaarin palvelijoihin, vanhoihin suometar-laisiin: Hurraisi kai herraskansa, toisenlainen jos vain tapaus, tuttua jos taivaltansa idästä ois tullut "vapaus". ja näyttävi määrän ja tien. Ja muistissaan punalippu nyt vaikka on taistelevain. j a kyynel on kulmilla uhmaa jäin, niin voitostaan toki varma on armeija miljoonain (Päämies paareilla, Revontulet, No. 5, 31, 1. 1924) Vuonna 1926 Kaatra lähetti Suomeen runon Soi Vapun Virsi. Vaikka otsikko sointuikin leinolaisen vanhahtavasti, runo ei suinkaan c l . lut virsi, vaan palavavallankumouk-sellinen marssilaulu. Sen jokainen sana torjui panettelua, jota taantu. mus syöksi silloin sosialistista-Neuvostoliittoa ja sen rinnalla taiste. levaa kansainvälistä työväenluokkaa vastaaan: Joka maailman kolkasta yhtyy noin esitaistelijain pyhä paatos, sana kuluttajain ajan ' huomenen koin, edesmenneiden elävä aatos: Mars-kentältä, Kremlistä Moskovaan ja kommuunin muurin alta, ja hirttotieltä Appian, . sorakalmoista kaikkialta. Ja uhrihautojen sävelpä tuo se ylinnä soinnuissa helää ja suuriksi varttua joukot se suo ja joukkojen hengessä elää . . . Tämä historiallinen näkemys oli niin voimakas, että mitkään työväenliikkeen tilapäiset tappiot eivät voineet järkyttää Kaatran luottamusta työväen lopulliseen voittoon. Tätä luokkaa ei nujerra pakkovalta, eivät vainot, sitä eivät hajota heikkojen valitukset enempää kuin petturien kiroukset. Tämä joukko luo itsekkyyden tilalle yh-teishyvän valtakunnan: Se tietää, että tulevan on laillinen se saaja, . työn miljoonain perhe tää, työn.taiston luokka taaja. Jatkuvasti tulee politiikan' -ja talouselämän piirissä esille käsite "takapajuiset maat". Nykyään puhtitaäii kuitenkin jokseenkin aina n.s. "alikehittyneistä'*, mais^, ta. Maailmanpolitiikkaa johtavat itä ja länsi alikehittyneiden maiden muodostaessa kolmanneri ryhmän. Viimeksimainittu alue on maailman kärinältä kuitenkin ensiarvoisen tärkeä, koska sen piirissä, tapahtuva kehitys määrää huomispäivän politiikan. Sekä itä että länsi tekevät kumpikin parhaansa saadakseen vaikutusvaltaa mainituissa maissa. Siinä tarkoituksessa vaihtavat miljonat dollarit ja';ruplat omistajaa. Karttamme esittää alikehittyneideh maiden sijaintia maapallolla. Niihin kuuluviksi on laskettu nuiapallon kaikki sellaiset maat, joissaf '^väestön toimeentulo ei täytä yleisesti asetettuja normeja ja joissa sitäpaitsi opetusolotovat puutteelliset. Karttamme todistaa sitä katkeraa tosiseikkaa, että yhä edelleen puolet ihmiskunnasta on luku- ja kirjoitustaidotonta ja että samoin puolet ihmiskunnasta ei saa suinkaan riittävästi ravintoa. Meillä on kyllä raketteja ja tekokuita,mutta ei riittävästi ravintoa puolelle ihmiskuntaa. •f'y ;"l«-.' HUI ... .y^j—, .'.•..•'^l!>2'Ha - J k ' / » ^ t . . , 1 ;. •.Il- EEC ÄTUNTIN UITON OSAKSI? SAK esittää neuvotteluja voimien kokoamisesta ^ SAKn työvaliokunta päätti viime viikon tiistaina pitämässään kokouK-sessa kutsua SAKn ulkopuolella ole vien liittojen sekä SAJn puheenjohtajat neuvoltelutilaisuuteen tar' koituksella keskustella ammattiyh. distysliikkeen voimien kokoamises-ta. Neuvottelukokous pidetään tiistaina 20. 11. -62 SAKn toimistossa. Kutsu osoitettiin seuraavien liitto jen puheenjohtajille: Kirjatyönte-kijäin Liitto, Suomen Veturimiesten Liitto. Suomen Postimiesliitto, Mic lisairaanhoitajien Liitto, Tullimies, liiltoi Vankilavirkailijain Liitto, Vankilain Teollisuus- ja maatalous-virkailijain Liitto, Suomen Sähkö alantyöntfkijäin Liitto, Liiketyön-tekijäin Liitto, Suomen Kunnallis, ten Työntekijäin ja Viranhaltijain Liitto sekä Suomen Ammattijärjestö. SAKta edustavaan neuvottelukuntaan valittiin äänestyksen jälkeen puheenjohtajat Vihtori Ran (anen ja Viljo Kuukkanen sekä metallityöväen liiton toinen puheen johtaja Allan Vainio ja paperiteo!- iisuudentyöntekijäin liiton puheenjohtaja Veikko Ahtola. Kun työvaliokunnan vähemmistörylimän ta-liotta tehtiin ehdotus SAKn suurimman ' jäsenliiton, Rakennustyöläis ten Liiton puheenjohtaja Aarne Saarisen valitsemisesta neuvottelu, kuntaan, esitys torjuttiin sillä omalaatuisella perustelulla, että "kysymyksessä on vain sosialidemokraat tien keskeinen asia". KUTSUKIRJE joka .saatettiin tiistaina asianomals. ten tietoon kuuluu seuraavasti: 'SAKn työvaliokunta on kokouk sessaan 13. 11. .62 käsitellyt sekä ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita että ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamiseen liittyviä kysymyksiä. Työvaliokunta totesi, että varsin keskeiseksi muodostuvien työehto ja palkkasopimusneuvottelujen l i säksi on monia erittäin tärkeitä so siaalisia sekä talouspoliittisia kysy^ myksiä odottamassa ratkaisuaan, joiden saartaminen palkansaajia ja ammattiyhdistysliikettä tyydyttät vään lopputulokseen vaatii tiivistä voimien keskittämistä. Tässä mielessä SAKii"" työvaliokunta päätli Pariisi. — Ameriklulainen se-naattori Estes Kefauver esitti maanantaina NATOn parlamentr taarikkoille julistuksen. Jossa vaaditaan : "puhdasta Atlantin-yhteisöä", jolla on pysyvä kor. kein: neuvosto ja neuvoa antava Atlantin kokous. Julistuksessa ehdotetaan kaup-payhteyttä Pohjois-Amerilun ja EEC.n välillä, korkeinta.Atlantin tuomioistuinta ja yhteistä puolustusstrategiaa sekä Atlantin alueen sisä- että ulkopuolella. Senaattori teki tämän ehdotuksen 24 konferenssivaltuutetun puolesta. Valtuutetut sopivat sanan-muodosta huhtikuussa ja ovat hankkineet allekirjoitukset 239 huomat- | tavalta henkilöltä NATO-maista, näiden allekirjoitusten joukossa on mm. yhdentoista entisen päa. tai ulkoministerin nimet. Julistuksesta tullaan keskustelemaan myöhemmin konferensissa. Siinä on myös joukko suosituksia, jotka esitetään Atlantin kokoukselle tammikuussa. NATO:n apulaissihteeri Guldo Golonna sanoi, että Atlantin lijtqn täytyy olla valmistautuöut •'uuteen ja vaikeampaan Berliinin aiheutta-maan kriisiin". Hän kertoi, ettei ole esiintynyt pientäkään vihjettä, josta voisi päätellä Ne^ostoliiton luopuneen aikomuksistaan ja suunnitelmistaan. Colonna, joka puhui pääsihteeri Dirk Stikkerin poissaollessa k o r ^ ti, että lännen täytyy tukea oiketil^: - - siensa puolustamista Berliinissä' m^'-^^\ tilaalUsella voimalla samaan aikaänilj'-' kun ollaan halukkaita neuvottele-** maan neuvostojohtajien kanssa toi- w menpiteistä tilanteen palauttamL '.; :jeksi jälleen - normaaliseksi. : PariiM. — NATO:n ylipäällikkö, kenraali Lauris Norstad sanoi maanantaina, että "NATO:n Euroopassa olevat; joukot olivat kriitillisen riittäättömät. Norstad sanoi NATO:n parlamentaarikkojen vuosikonferenssissa, että muutamia pääyksikköjä on l i i an vähän ja monissa niistä on vakavia puutteita taisteluvalmeudes-sa ja huollossa. kutsua myöskin SAKn ulkopuolella toimivia ammattiliittoja neuvotte lemaan: ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamismahdoUisuuksista. Tässä tarkoituksessa työvaliokunta kutsuu järjestönne puheenjohta jan neuvottelutilaisuuteen, joka pi'^ detään SAKn työvaliokunnan huoneessa kuluvan marraskuun 20 päivänä kello 14". Suositellaan Sfaraussin erottamista "1 I I Bonn. — Länsi-Saksan «vpositi. j ofi^ olfLvan sosiaalidemokraattisen > puiolueen ilmoitetaan suosittelevan ; liittokansleri Adenauerille Der ! Spiegelin tapauksessa jyrkiminSiL...J arvostelun kohteeksi, joutunee»-— puolustusministerin Straivssin ero^t | tamista. . , ' , • .^^Puolueen edustaja sanoi-tiijtt^ I iftana ' parlamenttiryhmän päSfti.^ ! heen ösUtää UittopaiviUfi aloitteeii .' jossa. liittokansleria pyydetään suo- ( sittelemaan tätä toimenpidettä i presidentti Liibkelle. \, ! Der, SpiegeUehden toinen |dS: > toimittaja Claus Jacobi vapautettUn, . 1 viime viikon tiistaina, lehden HäiöBr ;,. purin toimituksen antaman ttedmi » mukaan. Neljä muuta toimittajaa on.edelleen pidätettynä. öpettiaja —- Minä en'voi ymmärtää miten yksi henkilö voi tehdfi näin monta virhettä?" " Pikkupoika (ylpeästi) Ei ole kysymys yhdestä henkilöstä, neiti Vail. Isä auttoi minua. : * " » $ 1 • ,« t •• • .* '4 PÄIVÄN PAKINA Hyvä, mutta hal^a joululalija Chile, vastakohtien ja ihmeiden kyisinä yhtiökokouskeskusteltiiin. Vaikka sanotaankin, että "ilo i l man viinaa on teeskentelyä", niin joulun aikana joutuu moni ukko ja eukko toteamaan, että parempikin iloliemi tekee jälestäpäin pään kipeäksi, mielen apeaksi ja järjen juoksun sumeaksi. Mutta kirja, huonompikin sellainen, selvittää päätä,^ avartaa katsomuksia ja rikastuttaa järkikultaam-mekin. Yksi parhain joululahja, minkä voimme ystävällemme •-: tai itsel leme ostaa — on hyvä ja ajankohtainen kirja tai kirjanen. Tällainen lämpimästi suositeltava "joululahja" on Vapauden painosta juuri ilmestynyt "Joulu 1962" Näinä ankeina aikoina, jolloin ei tahdo tietää miten saisi tulot ja menot pysymään tasapainossa, lienee paikallaan kiinnittää ensimmäiseksi huomiota tämän julkaisun halpuuteen. Kuten lukija voi itse julkaisun sisällysluettelosta todeta, Joulussa on 25 kirjoitusta, lukuunottamatta useita huumoripätkiä ja kuvia. Ja kun julkaisun hinta on vain 75 senttiä, se tarkoittaa, että niiden kirjoitusten hinnaksi tulee vaivai nen 3 senttiä kappale! Toisin sanoen, yhden ainoan. olutlasin hinnalla saa Joulusta 5 kirjoitusta luettavakseen pitkien joulupyhien ratoksi. Joulu-julkaisu, missä on nytkin 48 isokokoista sivua, on painettu oikein hyvänlaatuiselle paperille. Kirjoitusten lisäksi ja apuna on 23 kuvaa, joista 5 kolmen palstan ja 18 kahden palstan levyisiä. Kuvat, kuten vitsitkin, tulevat kaupanpäälliseksi,- vaikka kirjoitusten hinta ei ole kuin 3 senttiä kap-paleT Julkaisun keski-aukeama-on erit. täin komea ja samalla läheinen, sillä siinä on kuusi edustavaa kuvaa Port Arthurin Suurjuhlilta. Ne ovat tosin "amatöörien" ottamia ku. via, mutta näin kuvin ja sanoin kerrottuna nousee suurjuhla uudelleen ikäänkuin ilmielävänä silmi emme eteen Joulussa on useita mielenkiintoisia omien kynäilijöiden kertomuksia ja kuvauksia ja sen lisäksi ajaUr kohtainen yleiskuvaus Helsingissä viime kesänä pidetystä nuorisofestivaaleista. Julkaisussa on useita kertomuksia eri elämän aloilta ja luonnollisesti myös joulutarinoita. Tässä onkin sen sisältöluettelo:. Joulumietteitä, Joulutapoja koi-messa kerroksessa, Jouluyön näky. maa, Maggie ja hänen kiharansa, Jiulutoivomus, Kalajuttuja,, Maailman nuoriso puhunut. Häädetyn joulu, Kajkkuna, Syksyn polku. Kuusi kuukautta eristettynä. Kirje kiltille joulupukille, CSJ:n ja SC-AU: n Suurjuhlilla, Velkojen tie noidanympyränä, Armi ja Arvo Skytte, Naulan historiaa. Mies esiliina vyöllä, Muinaisen sivistyksen todisteita Meksikossa, Huippuhienoa varieteeta j a elämän alennustilaa. Joulukinkku, Baikal j är vi, Viekas kettu. Sanaa kerrakseen, Amerikalaisen joulunvieton historiaa. Huumoria, ~~ Kuten näkyy, joulun Sisältö on monipuilinen ja vju^maan myös mielenkiintoinen. "Joulu 1962" pitäisikin olla jouluostos-luettelomme aivan alkupäässä. Kuten sanottu, se sopii joululahjaksi sekä itsellemme että omaisillemme. Ja nyt sitten asiasta toiseen. eSJn 23. edustajakokous pidetään tulevan tammikuun loppupuolella. Samassa yhteydessä pidetään myös Vapauden yhtiökokous, jossa lehtemme lukijoilla; kannattajilla ja ystävillä on tilaisuus sanoa mitä heillä on sanottavaa. Haluaisimme kiinnittää tähän asiaan huomiota näin aikaisin nimenomaan siksi, ettei lehtiliik-keemme asioista käytävää keskustelua; rajoittaisi "ajan puute". Toimituksen puolesta toivomme, että lehden tilaajat ja ystävät osallistuvat mahdollisimman runsastu- Pitkien ja kalliiden matkoj^ vuoik. sl'on kokouksen tulevien edustajain lukumäärä olosuhteiden pakö^ä melko rajoitettu. Mutta jos kailtki ne]'lukijat, joilla oh sanottavaa lehdestämme, ilmaisevat/raeil^ite^iäa joko lehtemme palsoilla tai päi&al* lisiss^^^; lukijain kokouksissa, 'nän siiloa» V voivat laajat'liikiiapälit osabfi^a tähän julkiseen keälGää^ teluiui, ja sitten myös päätSs^n tekoon." •* M^äti lehden toimituspolitiifcas-sa öft^ivomisen varaa, mll|iUi Itij^- on esityksiä ja ehd6taid|ia, lejltemme parantamisen hyväksi, np. pitäisi nämä seikat tuoda avoimesti ja rehdisti esiin. - Vapauden palstat/ovat jqyt Iv^- -jäin ja kannattajäin rajattomassa käytössä tällaista keskustelua vartan. Näitä lukijain ja Jumnattajain mieliiiideilmäisua ,(toivptta\;asti 1^- liy^en'muotoon kirjoitettuna) Janiin - yksilöiltä kuin osastoUta «ja ^ui^idltakin. julkaistaan tästä pipi, västä^alkaen aivan yhtiökokoukseen saakka. Siis kynät käsiin, ja^^tieiij seen keskusteluun lehtemme asi<^ oista yleensä ja erikoisesti lebtefjöt? me toimituspolitiikasta. MikäU sii^ nä yhtfeydessä on tarpeiellista' mxAu tia jotakin — moitittakooa; mikJlä (jh tarpeellista kiinhittää htlOiniOtft joiliiinkin myönteisiin - sieikkoihjliii tehtäköön Se. ja mik«U haiotaan muutoksia ja uudistuksiaai&al henkilövaihdoksiin asti w esitettä^ koon nekin ajatukset avoimeni.-r^v Hyvää yhtiökokouskeskustelua' odottaen ja toivoen. — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-11-22-02