Vapaus, December 4, 1952

              % *srvu 2 Torstaina, jouluk, 4 p. — Tbursday, December 4,1952
t
1
Qrjgan of ESnoIsb CanadHans. Ss*
taUIfibed 0» 1917. Autborized
as «mmd jcSsmsaail fv tb? Cost
Office JDepartanc^t« Ot&asm»,. Ftib-
Vme^tinjiee yu^Hyi Tuesdays
Xftursdays pnd fiatuxdays by Vapana
Publishing Ck>xripan7 LtxL, at VOO-102
tSm Bt vr,, Sudbuiy, Ont^ Canada.
Telepbones; Butdness Office 4-4284
EOitoTial Office Manager
IBLStiksL gditor W» FMiinrf. MCTiHng
aOäxesa: Box jSudbiny, Ontailo.
Advertising' rstes tq)on application.
Translatlon free of diavge.
Canadajssa: 1 vlc/ 7JOO 6 K L 3.79
3 kk. 329
Ybdysvallolssa: 1 vk, e i » 6 kk. 420
Suomassa l vk. 8 ^ 6 kk. 4.79
Ei näytä Ippaavalta
Vaikka Canadassa vallitseekin «vielä ''boomikausi" ja jotkut
li&lc$i innostuneet ihmiset selittävät, että näid iulee jatkumaan edel-leeo;,
niin l^aikesta huolimatta on lukuisia merkkejä siitä, että kaikki
«i ole^niten olla pitäisi.'
^, Totia Qn, että Canada on taloud^Iise^ti paljon onnellisemmassa
asema^cikuin esioieiyksl' Italia ja monet muutkin kapitalistiset
maat,^Jenissä on^ Jditos Ainerilcan 'Marshallin avun ohjelmalle joukko-,
mitassa työttömyyttä, «Mutta Vhdysyaltain nykyjnen ulkopolitiildca
mitä pttaw£m^'ha]litushe^^^ orjamaisesti seuraavat .uhkaa myös ta­l
i ^ maan f^outta.
^Imc^dckejä flroldaan ottaa miltei kaikilta elämänaloilta. Ylei­s
t i tumiu^tetäan Ja on hirveä seikka nälän kanssa kamppai­levassa
maailniassa ~ - että Canada ei :saa tänä vuonna myydyksi
suurta "xoljasatoaan.^ Johtuen^siitä kun Yhdysvallat lakkasi suu- ja
/^sorkkatautitafKuista hyväkseen käyttäen ostamasta lihaa ja teuras-
^ ^kar/aa/yir^oiiiiais^^ tiedä mitä tehtäisiin lihan 'liikatub^'
ilannpUe"!. 'ICalastuS;- ja kalänkannutusteollisuus on ^riisissä^^s^^^^^
tvtioksikun*eilöydym hyvälle Iphelle
ja jnuiil)e fc$Ia]Ie. . - . ^
TekstiiUteollisUuden kriisiä on; yritetty lieventää sillä, ettaf^f
meijan varastoihin on ostettu ylöttomän suuria vaatetavaramääriä —
parikymmeniijcalliste pd jdkaista sotflasta kohti, samanv^rran
sadetak^ja jojaJfeWnaiss^^ jne. — mutta silti tulee "yli-tuotantoa^^
'
^ Autotcbllisauflesta oti vähennetty työvoimaa, rakennusteollisuu­dessa
vallita lamakausi, maatalouskoneteollisuudesta on vähennetty>;
joukkomitassa (yövoimaa ja iätä luetteloa voitaisiin jatkaa melko
pitkälle. Mitäfenenunän'jatketaan nykyfstä kylmän sodan VarustäiU;-
ohjelmaa, sitä enemmän köyhdytetyn k^.nsaa — ja köyhtyvä kansa
jIi^Iutt^^ ^^exmi^i joten '^ylituotanto" kehittyy nopeammin.
' ,~ Tällaiset ovat vakavia vaaranmerkkejä. On jo osoittautunut,
eitä varustautumisohjelma eikyk^ne työttömyyttä torjumaan eil^ ta-
' louspulan ttiloa estämään. Parhaassakin tapauksessa se lykkäsi ;iii-
'f'- fl^uutani^ya 'IcutikaiUdella tuonnemmaksi ja teki sen^in ivain sillä
'' jeuj^t^ksell^, että.'HriisL pifi^ entistä kärkevämmäkjsi.
Jos kosli^an, niin nyt ^^ittaisiin suunnan muutosta. On ni­mitti^
muistettaiva> .että talouspulan ei tarvitse vielä saada tätä
r-mliata^runneltavakseen;;^, M laa­jentaa
markfcihoita-n
saTtapauksiss^ vaaditaan Yhdysvaltain imperialismin sotapolitiikasta
irtisanoutumista. JKotinv^kkinoita ei voida laajentaa silloin jos
' kansakunnan varat-,tuhlatiaan sotavalmisteluun ;*ulkomaamai1:kinoita
et voida laajentaa silloin Jos osallistutaan Yhdysvaltain johdolla vrha-mieli^
s^sjipellnljieilutt^ juuri niitä ipaita vastaan, jotkfi voisiV
yat h^Maisivat maamme ttjotteita ostaa.
^ l } Tulfevlgt^^liittovaaleja pihisi käyttää sellaisen suunnanmuutoksen
/hyväksi^ ettär^ryhdyttäisiih'kaiipanlcäyntiin KAIKKIEN MAIDEN
• «^SSÄ:jä"sttert-inen^elles^ ryhdyttäisiiii-^infaassäKn t u Ä f
m^n VOITA tyld^ien asemesta.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Pel«r Vffpsoih Port' Arthur, Ont„
ft^ytii 70 vvu)tta jcniltlkMun 1 f ^ l j nä
TAunaas TOiarK B^äbary, qxit^ t&yt'
ifiä itinään Jojiilu^cuun 4 p n ä 72 vuot-ta.
' ' ^ - *
Y^idymove.onniU^luibin!
p t ^
ELÄKE M JÄSHASSIOT
-Kysymy»: Saan Ontarion xnaakun-nan
6&—69ivuct:aiden >vattbuudene]är
kettä. Koäka voisinjoiyydä maata Ja
eaada siitä lisätuloa niin tialuan tle-
,täii miten paljon lisätuloa jmimdla
4
»
••
i s
IS
l ?
1
. v i ;
I :
I ö
««1
.-Iiii
. » * :
'\-':
*
• » -
I ^ i
« %•
(»
t
• I
•
I
i]
ii
«
Intian 'Välitysehdotus''
, ; ^j^liten^tm yksrtyiskoht^'semmin tutkimaan ms, Intian välityseh-doti^
n '«|emiöta,. josta on niin paljon viimepäivinä puhuttu ,mei-
1 dän ,*upmidmn»e Jdintyy palkostakin tämän Isy^yksen erinäisiin^
^ - pro|>a|^daHisiin muotoihin. ^ , v
' ;;^;'yB;nsiän^kin,, suuret päivalehdet ja uutistoimistot ^ittivät antaaj
sqtlai^j käsityksen^ että Intian välitysehdotus Korean sodan lopet-
•tämiseksi oli muka todellinen sovitteluyritys, missä otettiin^uomioo^
sekä'«tdän" että "lännen" mielialat. ' " '[
Toiseksi, Tuuren rahan päivalehdet korostivat Yhdysvaltain val­tiosihteerin
antaman vihjeen mukaan tästä asiasta sitä, että Intian
• väitysehdotuksen lisäksi ei muuta ehdotusta tehtykään, vaikka asia
^ oll~yaIlan töiisin.
Mikäli .oh-puhe Intian "välitysehdotuksesta" mikä kaiken toden-
' näköii^^en mukaan tulee epäonnistumaan koska siinä ei oteta huo­mioon
vallitsevia olosuhteita, se ei suinkaan ollut "puolueeton" esi­tys.-
Tässä yhteydessä ei •tai;vitse uskoa sitä mitä esim. Neuvostolii­ton-
edustaja Vish^nsky Intian ehdotuksesta sanoi — ja hän ei sano­t
i t muut?.1tuin sen, että jos Intian edustajat uskovat välitysehdo­tuksensa
asiallisuuteen, silloin he ovat suuria uneksijoita, .mutta itse
suuren rahan lehdet ja uutistoimistot "päästivät kissan pois pussista",
piinpä pP;n ^utistjedossa sanottiin marraskuun viimeisenä päivä­siä,
jqtta " . . . Läntiset edustajat pelkäsivät, että Intia voi muuttaa
^hdotuksiaan siten, että sen ylivoimainen enemmjstökannatus vähe­nisi,
.mitä sille nykyisessä vaiheessa odotetaan.
^ '^'Intia, jota tavallisesti pidetään puolueettomana maana, «n suu-
: laessa määrin Jinjoittunut länsivaltojen kanssa tässä asiassa, voisi
A^^^ritiää: paAaXa, takaisin puolueettomiiusasenteeseen muuttamalla pää-
>o töslauselmaehdotustaan enemmän kommunistien kantaa lähentä­i
s i . . . " '
Pttä CP:n "pelko" ilmaisi Yhdysvaltain politiikkojen todellista
>iiu^:^i^öa;^ s^ toisilla samansuuntaisilla lausunnoilla.
, 4-1 .Intian "välitysehdotus" oli siis "länsivalloille — tarkoittaa tässä
. yhteydessä yhdysvalloille — puolueellinen ja jputui nimmuodoin
^esim. YK:n poliittisen komitean ko-ikquksessä,
ja tulee todennäköisesti hyljätyksi Kiinan Kansantasa-saa
öUa ilman että^ menettäisin mai^
niiuh eläkkeen. — Nikkelialueen asu«
fcas.
Vastaos; A s ^ Icoskevassa laissa
määrltsllään. että eläke nnikaan las-
^ t f i i ^ , ykslnä'sen;heidcilön tulo saa
olla entntään 720 doHarla vuodessa,
avioliitossa otevan henkilön, Jbka
asuu yhdessä aviopuolisonsa kanssa,
saliltaan saavan tuloja vuodessa e-nitttään
1,200 dollaria, eläke mtÄaan
la^äUuna.
. Suomen taantumu^mrtelpo
ylimmän valtakoplan:Ja sen'apulals'
ted maanpeto^c^^Useosa ^Jnih^na^sa
maan riippumattcmuutta-ia Jssama
vapauspyrintdjä vastaan,; erottuvat
varsinkin seuraavat p^valheet;
TSAARINVALLAN AKKA
V ipo^ariston ^uomQttar^inen ; Job-tokerros
palveli uskollisesti^^sadstis-ta
sortovaltaa, mateli venäläisten
kenraalikuvemööriea edessä Ja antoi
koäca^nulenunat dsänpt tähtäsivät
samaan päämääiään: Ibyökkäykseen
NeuvQstolitttoa v;istaan,,?ia Iialusiva
kappaleoia Joko yhdraaätai eilk^en
Ii^£lvaIk>J,en; vaiglnMp v ^ ' g l a n n io
J^ yj^lanskan; taantiuniiahallittikset
ei^ät ainoastaan toisen maailipansor
dan syttymiseen-asti vaan v i ä ä sen
syttymisen jälkeenkin -tekivät xvoita-vansa.
sovinnon • aikaansaamiseksi
^ t l e r t n kansa : 3 ^ t ^ i t ä i b y ( ^ ^ y s tä
Mitä muut sanovat
"OJA lUeHEAN..."
Oli 'kerran aJta, Jolloin Matti osti
paunan votlta. Joka maksoi 90 senttiä.
•(Eane se pian Jääkaappiin" sanoi J4a-tftii
iliyvä 'vafano. " M e i d ä n el kannalta
;^ödä sitä ennen hintojen laskemis­ta."
» • •
MIEITIMISEN AIHETTA
"Kuluttajaln luotto" tm 'noussut
kalkkien aikojen ennätystaloon,
^gl^7p0,000;lln. JtÄalnen xvs. "hiot-
^»dollari^ 'on; todellisuudessa .velkaa
-^tavaroista. Jolta on.pstettu".vähit-täismaksuUa"
tai "hiotoUa" eli -velak-sL
• iL^or"> on sanonut ennen Ja sapoo
ny^tkjn, että tällaisen 'luoton" liial-
.Unenkäyttö on vaarallista yksityiselle
Ja kansakimnalle. "Tulevaisuuden
-ostovoiman alm.'ni:Inen^ 'auttoi i-vito-den
1930 pulakauden tuloa Ja sen sy-r
ventymistä- — ' ^ b o r " , Washingfcon,
D. C,
-tl
t
f '
I
I
'I-I
t
^ «
«
1
«•SI;?
l
t
t
i
t
I
I *
'vallan.Ja,Korean hallituksen taholta.
Vaikka Intian välitysehdotus voidaan leimata suurten imeksu-
Jainerheeksii kuten Vishinsky teki YK:n poliittisen komitean koko-
^ i^ksessa,niin: vallan toisenlainen on olemukseltaan suuren rahan palk-kaamienTpropagandistien
tarkoituksellinen ja järjestelmällinen uutis-pimennys
edustajan, ulkoministeri Vishinskyn ehdo-
7 vtusten-suhteen. iKaikki suuren rahan kontrolloimat lehdet julistivat
Vishinsky hylkäsi Intian "välitysehdotuksen".
: !^ltkäl^ myöntänyt, että Intian "välitysehdotus"
' l' ..edusti puolueettomuusasenteesta poikkeamista, kuten CP:n uutis-
^^'Itedosi^ myönnettiin. Ja mikään suuren rahan 'kontrolloimista leh-ei
päiväkausiin kertonut halaistua sanaa siitä, että Neuvosto­liiton
edustaja Vishinsky esitti myös ehdotuksen Korean verilöylyn
lujittamiseksi. Tämä osa Vishinskyn puheesta sensuroitiin Jcokö-.<g,
naan -'vapaan lehdistön" propagandajutiiista ilmeisesti siitä yksin-
^rtaisesta syystä kun Vishinsky seurasi edesmenneen Litvinovin
suurta linjaa ja'hämmästytti maaihnaa esittämällä, että Korean veri-;
löyly lopetettaisiin siten, että lopetetaan sotiminen siinä onnettomas-fsiWassaf
Vishmskyn päätöslauselman mukaan YK:n yleisneuvosto
i ^ Ol|si ^ehdottanut ^ptiville puolille, että järjestetään hetikohtainen ja
> tayd^JImen ampumisen lopettaminen, is., että sotatoimet lopetet-
<'-.^49|siin.inpIemmin .puolin maalla, meressä ja ilmassai — ja kysymys
' ,fiortavankien vaihtamisesta jätettäisiin Korean kysymyksen rauhan-t
»
I
I
I
t
I
t
1
runoilija tin
kvpllut Ransl(assa
Pariisi. .7-. Paul Eltjard yksi Ransf?
kan; > sumrlmmista 1 rtmpilljoista, kom-mun'
6£i Ja:jnatslvastaisen -vasten
nanliikkeen yksi Johtaja,:^]! mar­raskuun
J8.P5& 57-vuoden Ikäisenä. '
- 'Monet tuhannet, jotka tunsivat
net rohkeana Ja ^vaatimattomana nat­sismia
vastaan kohdistetun maanalai­sen
liikkeen Johtajana maailpmnso-dan
aikana, kunnioittavat 'hä^
mulstoaan.
•Elufud kirjoitti, pamatti Ja jak^
heidclldkohtalsestl tuhansia kirjasia,
Jentolthtiaiä Ja runoja. Joissa Innos-;
itettiin patrioottiseen taisteluun n a t ­seja
vastaan.
.Hän^ .vastarinnan-
: U ^ e e n yksi JoihtaJa. Aikaisemmin
kuului hän surrealistisen koulukun­nan
perustajiin Aragon Ja Picasson
kanssa, multa kääntyi sodan Jälkeen
:^Usmiin.
melle itsenäisyyden, niin taantumus-
.porvariston Johtajist;© riensi pyytä­mään
selkänojakseen Ja holhoojak-seen
keisarillisen Saksan Ja k i ^ t i
sen sotaJouhJRöJen ^vulla maan nuo-:
ren työväenvpllan. Joka pyrki tur­vaamaan
suomen itsenäl^den^ Ja
vapauden soUnimalla ystävyysUlton
vallankumouksellisen Venäjän kans­sa.
Saksalaisen l a h t a r l k e n i ^ Von
der Goltzln tllauksMW'laatiänallaan
Julistuksella oikfistosoäialidembkra-tian
Jph^jat Tanner Ja' Väinö Wuo-
UJ(Äl iskivät Suomen taistelevaa
köyhälistöä selkään. Työväenyallan
kukistuttua suomettarelaisetjä hei­dän
apulaisensa yrittivät kruunata
maanpetokjsensa hankkimalla Suo­meen
saksalaisen kuninkaan Ja.teke-mällämaöasta
pysyvästi-Saksan ,al»fs-maan,
mutta tämä yritys^ haalasfaik-koutui
Saksan kärsittyä tapplon^en-sunmäisessä
maailmansodassa.'
CHUBCHUXJN j
SOTAIN1CRVENTIOT
(Menetettyään siten tämän,kin hbl-hoajansa
Suomen vallanpitäjille ;>tull
jälleen ktoe etsiä ^utta, ^yfc.
eöglantilaistert Ja muiden
maisten'^ Imperialistien vimroiot
holhoojan virto harteilleen. : Tämän
holhouksen tuloksena >; oU ~ Suomen
kytkeminen Englannin imperialistien
Churohillin Johdolla "järjestämään
taan. Suomella oli näissä suunnitel­missa
eräänlainen yMistävän ren-y
L<aan asema, mikä teU^siitävaaralll-:
sen sodai^>esajdceen; Bäivabmollfseiia
esimerkldxiä'^ Suomen^^^v»^^^
voimiensa mukaan tukea tobnen^i- y^^en |leuvostoimtQ^ vastaan, «ak­teille
Venäjän Ja Suomen .isariamin-, ^^ VaikutusvaltiÄIa' voinila.
vastaista vallankumousliikettä vas-, tySÄratellvät jaäoöSlt suun­taan.
Vuoden 1017 hebmkuun.val- ^^^^ iso^ysu^m ^«f^ ,
lanlcumoulcsen'Jälkeen suomettare-laiset
hakivat seUEänoJaa Suomen U^^^^
s e n ä i ^ t t ä vastustaylsta >vastaval-lankumouksellisista
JialUtuksista^; J
kutsuivat KerenslElnJoesällä4917.-lia-jolttamaan
eduskunnan. Jossa .työ­väki
oli ehemn^tönä j a joka pyiici
Suomen rUppumattomuuteeOi -Suo-mettarelaisten
rinnalle asettui myös
sillobien senaattori Väbiö Tanner
esittäen satojen miljoonien sotalai-nan
myöntämistä Venäjän kapitalis­tiselle
sotahailUtukselle.
HXISARILLINEN SAKSA ^
K u n Suuri Sosialistbien Iiokakuun
Vallankumous, V >boIshevUEkIpuoIue>
tenin Ja StaUn, olivat antaneet Suo­j
a in k i i n t e i t ä jbteistyöstä niin sak­salaisten
Jcuin-iengkmtlMs^nkln . vlr-.
maailm^nsodan^Fäattoha se!& JSng^
lannbi ylelsesOämnan pää]llkkö''Kirk
että Saksak yleisesikunnan pääluin
milen tarkastuksia kuin kohonaan,
edemnen kesäkuun puolivälissä^ Ja
^Jäljdmm^^
teessä v.'1939.-
• Toisen maaiimans<xlan pubjettua
bnperialistisef • hölhodjat sysäsivät
Suomen'' neuvostovastaisiin sptaseUc-kailuihin^:
joiden menestyminen öUsi
tehnyt Suraiföta JHltlerin fasistisen
J o ^ ^ ä l t j h ^^
NS^ TAI^iqiSOTA
.Näistä sotasekkaUuIsta ens^mmäl-l^
en tomoetaan^n^^
lAktimsinta osaa sen sytytyk­sessä
:e5lttliianskanslI}o^
tup^itshallltus, ^öka, valmlstiBli neu-
^ t c ^ s l a i s ö ^ ; ! ^ ^
kaisesti sekä ;pbh)pjsessa^^.e^
kaveljlensä kanssa on se, että toisen iässä. Kaukaisten suunalla. puomen
tavaranäyttely
^Tffflslnki. ^ EB^ vn^dm eOm-pnoteSa
^ j e s t f t ä S a ,^(^slnsfasä
Aiessiihalllssa /J!fj|^2((^0vaSE<i|^
,v|r|lUnen teo|Q^>^s#y|tdyf
maa t ä h ä n asUon ffcbjolassa ^
' iestänyt. M^ifign jpi^ef^iadT
' eestä : vastaa . Tieb^
''Kanjva^ka^^
Elinlymisistä .uHioioallla. Enn
Tshebkos^aUa byvin «Qkbaasti
.osaIl|kmi[^eriJ^nsabivaU^ mes»
sulbiii i a järjestää näyttely
t ä eri m a i s ^ pn nyt.vaUtjhi »Jan-kobta
fcatsöttn,so|ä^iIui Sti9men
osalta. Valmistditt liivat olleet
käynnissä Jo Jonkin fSkaa,
provosoimfaien sotaan viNejavQStpl^^
vastaan syksyllä 1939 oli tarkoitettu
palvelemaan pohjoista hyökkäystä.
Jonka avulla Jlanskan y ^ n p l p j ät
toivoivat .löytävänsä Vybt^sen ,*le-:
ien" 3itler-Saksan kanssa. ,^J|sen
sotaministeri Nlukkasen inuist^ma-teos
"Talvisodan, puolS5$u§mIni8teri
kertoo" paljastaa rilttäv^ s e l ^ -
dellä, että Ryti, Tanner, Manner-
LO|p>imTS
Rovasti ^pasi JTussln, franhan fa.
tonbaSSäiJan ja,|fatsoo tarpeeaisete
feoBnrtella tSmän j^naatuntoa;
— Sinullakto. Jussi, on Jo ^ pg,
•jott ikää, e t ä ^Ssaa. oMa aita ajatelh
jkuolemaa. OEl^änun;eQää-k^ taj.
vitse gahailla putta^
'— JJCn. sehän bnkin meikäläisen
atooa tohdu^ vaiaoilla päiviläa.
me, ettei .iieivetta läminltstä pmik
tuiani Jussi^ . • • •
KXSn PUOLESTAAN
•Lälkarl: »Kykenisittskö te suoiiu
tamaan kustannukset. Jos minä kat.
^iSto;le:kkaUls^.ta?peelliseksi?-
I^Jfcllas: "Kykenlslttekö te havait-semaan;
leikkauksen täJT)eell*s^, %
mjoäipyitylsin sen jnaksamaan?^
Vancouverin Jefidet
tuomitsevat vety- ja
atomidiplomatian
Vancouver. — Täkäläinen News-
Herald lehti kirjoitti nuirraskuun 18
pnä: ^'Kiln kauan kuin atomi- Ja
vetypommeja ei voida käyttää i h ­miskunnan
hyvinvoinnin edistämi-s^
ssi. Ihmisen hyväksi, eUcä tuotta­maan
'kärsim:i^]^iä ja hävityksiä,
meillä ei ole minkäänlaista syytä yl­peillä
yhtelskimnallisesta järjestel­mästä
missä elämme."
Vancouver Sun-^lebtl fairjoitti sa­mana
päivänä:. vjos USA u^koo saa­vuttavansa
määräysvallan kansain­välisellä
areenalla.: pelolttelemalla
Venäjää Ja° antamalla plislcanslval-luksen
lUttoIalsiUeen uhatessaan uu^
.silla kärsimyksillä .-. .merkitsee se
menetystä vapaalle maailmalle ja
vaara maailman hävityksestä tulee
lähemmäksi."
Nämä Jo monet muut lausunnot
osoitavat. että Jos atomitutkijat.oll-slvatldn
keksineet vetypommin^ niin
eivät ,he sillä ole ainakaan uusia
ystäviii voittaneet.
sötainterventloohr ja Ä4annerliein|In
'Jotkuvät hyökkäystoimet fI?euvostp-
VenSJää vastawi. Tunnetaan .esÄnJ
suomen ann^ijan jesikuniäpäällikS
kenräallmajurr Ignatiuksen p^vä^
käsky kesäkuulta 1919; Jossa sanot-;
tibi, että
"joukko-osastot on lastattscva ,kui-
Jetuslalvoihbi viimeistään 20 pnä
kesäkuuta, mikä määräaika ^ t s o -
taan lopulliseksi; sillä englantilaisen
päällystön kanssa sobiUtim SQpimuk-;
sen^ mukaan tulee vapaaehtoisten;
joukko-osastojen :olla kuormastoi-'
neen Ja tykistöincen^
rintamaa vUmeistään hebiäkuun
ensi päivinä." \
Jollei nuori Neuvostovaltio olisi,
murslcannut Churchillin 'Interventlor
joukkoja Ja niiden mukana .tManner--
helmin rosvoritareita, niin on epär
varmaa, olisiko Suomi tällä hetkellä
itsenäinen valtio.
'X2(NSiaiAISET» BOI^OQJAT .
'^Länsimaisen'' imperialismin: holr
housvalta Suomessa el kuitenkaan
päättyi^t interventiosotaretb^en l u ­histumisen
mukaiuu Näihin aikoihin
alkoi yhä voimakkaammin kehkeytyä
imperialistisen holhouksen ^ muoto,
Joka sittemmin osoittautui varsin
kohtatokkaaksi Suomen jriippumatr
tomuudelle ja rauhalla. : \
TOISEN MAAILMANSODAN
.%ATTO
"länsimaisen" imperialismin holr
houlcsessa Suomi purjehti suuren ta-lopspul^
aikaan. liapuanlilkkeen
eräänä -päätehtävänä oUJtyötäteke-'
vän kansan demofaraattisten oikeuk-:
sien hävittämisen Ja elintason alen*»
tamisen rinnalla Jouduttaa sodanvat^
misteluja Neuvostoliittoa- vastaan Ja^
maan riippumattomuuden tuhoamis­ta.'
iHitlerm fasistikaappaiis: vuonna^
IS^ toi mulumaan vuoden 1918 suo^_'
malais-saksalaisen Jääkäri- -Ja latai»^
tarlaseveljeyden uuden kukoistus­kauden.
Suurin osa armeijan johta-•
vaa upseeristoa ja mxiita lapualai»*;
aineksia -~-oli taipuvainen: pestauta-i
maan mielilUmmin Salcsan natsival-lan
kuin Englannin imperialismin >
välittömään palvelukseen. J t t ^ asl*
assa olaidenikahdi^:pestin välillä-dl,
siinä tilanteessa ollut oleellista eroa.
Kirj. Pierre .Gelinas.
Montreal — Puhuessaan marras-innin
20 p:Ilä4Plat^U:ibaaiUlla:'täydel-
'le kuulijakunnalle L e ^ i ^^
,toimitUiJa CSerard ;FiIion ^ n o i , että
S&fiD^\sä^ .pidetyssä As^an j a Tyy­nenmeren
maiden raiä^mkonferens-s^
ssa häneen ;!valkfittivenemmän kuin
Tlkdiään ' muu 'Kaukoidän kansojen;
^kai^en keitaihodst^ eolidaari^^
siinä, ,että valkoihoiset eivät saa se­kaantua
Korean, ilndo-Kiinan | a Mar
lakan sisäisiin psloihmr, ;
Kuten lOMtoitr^^^^
(rasi, Filinn sanoi:
' ^ m ä tunne Kore^m sodan suh­teen
tmitul yksimieKcseltä aasialaisten
keskuudessa.; »Yhdysvaltain
•nenei ollut'8eniharvinatsenQ>aa;^Ke-säloiun
25 päivästä alkaen ;V. '<19S0 o-
:vat: amerikkalaiset edustaneet lännen
imperiaUante aaslalaisten^^^^s^
Heitä (amerikkalaisia) «yyteiSän kai­kesta,
eikä vain «odosta milkä olisi
ymmärrettä7ää^.r^ .vaan^ nälkä-jUlaqteesta^
kutvuudestot-Ja.:fcuboibyÖnf
,ie!slstä. \v - ' '
' "Yhdysvaltain suinrl ivaikutus^railta
on Kai^<Mdässä 'laski^3ut' v ^
1945 alkaen; --Kaukioldän' kansat ovat
a^caiseaimiln> >pitäneet^^.-1^^
.talouG^llisena 'Ja poliittisena- vai>aut^
täjana. Kaksi ja puoli -vuotta icestä-neen
Korean ,6Qdan Jälkeen niiden
icia^i^eet. k^distnvat ny^ ^ s s ä ' atos-teojraah."
', i
Hänsanoi ke^ust^lleensarnopti sa­don
^'edistäjän jCanssa', Jotka o^lUs-tjiiyat
Peklngbi ikoinferۊjssIln.' "pe
^k^ikki sanolyat s ^ n ^ .^.<A{u54a kuu­luu
aasiftltiisaie. (Nykyiset) spdat
. johtuyatv siltä; Jkun yalicoiholseb -. se-a^
antuvat Aasian l i s i i n asioihin.
"Minä en s a n o , ' e t t ä ' h e ovat oike­assa'',
lausui Filion. 'Minä haluan
vaäi sanoa, että - tämä yleiäkä^tys' on
vallitseva ; Kautoldässä. ? Aasialaiset
eivät halua tietää kuka aloitti-Korean
sodan; Ika^kkl mitä he -tietävät on se,
että vaScoIhofsst-^ -amerikkalaiset,
canadalaiset; brittiläiset'Ja^ranskalai-set
pommittavat heidän tkaupun-kejaan.
''Kun , Euroopassa'tai: A t o^
•on 'sj>ta'' he sanovat, ' ^ e emme<lä-hstä
sotajoukkojamme sinne ^ taiste­lemaan.
Jättäkää meidät rauhaan
Koreassa."
:^'Kaikissa pitheissaan he^-:t^^
vat Yhäywaltain inq)eriall8m!in..am
ri^^lai^ensotatUklafemat Japanis­sa
sekä länsimaiden <tepllisuudet Ja
pääomat mutesajtiaissa. Mutta Ur
seimm^ puheen aiheena ja tunteita
enanmän^iidstattanut aihe .oli k y i ^ -
onys amerikkalaisten bakteerisodasta
ja 'julmuuksista Kiorraissa.-'
Bakteerisödan suhteen Filion sanoi
artyohemmin: "Tästä,asiasta on tie-demle^
ömlssionin raporttL Amerik­kalaisten
lentäjäm sanotaan pudotta­neen
ba^leina täytettyjä pommeja.
•Be 'ette löydä sieltä ainoatakaan-ih­anista
icfia, epät.lee n ä d e n syytösten
pal^nsapitävyyttä. Se kuvaa a-menkkalaisvöiaa.
Minä en isano, etr
t ä amerikkalaiset käyvät bakteerisor
taa. ' 'Kaikki mitä -minä voin sanoa on
se, että kaikki uskOTat amer.kkala.ls-ten
syyUistyne^ sUhen"
V :<Fillon Umaisi'vara<iksettoman ihai­lunsa
Kiinan ''kansan kulttuxtrista.
Gazette .tiedoittaa hänen sanoneen:
VKKnalaisst haluavat -saa-^ruttaayh-
^^toiälssb^den-ja ^Järjestyksen maahan­sa;
j a kommunisti -ovat ensimmäisiä;
-^tka ovat'Saaneet'maahan yhtenäi­syyden
vuoden' -1840: jä£keen, löllöin
englantilaiset a^msitcat Kilijan ^sata-mat
tykkien avulla."
• • Kirjoittaen' J.vtästä - (Rauhankonte-rensslsta
Le -ÖevoIr-lehdÄn smmun-ta^
ntmierossa Andre .^Laurendeau sa.-
npo. että,Fi)Ijk>n= omaksuu. saman > kan­nan
. .miiÄä^ / l i C , DevoLrin edustaja,
:edesmeDnyt''Henri Bourrassa :5nnak-sul
'ILalnattuaan OSourras^^^^^k^^
i t v ä ^ t a i että*jvailko;il}oIsten Aasiassa
lar^talais-canadalajsen kuuUJ#un-tansa.
On sitäkin jvalitettavamiiaa kim
hän katsoi taipeellJ^l-'ithftystää"
puhettaan lapseaisUla, meridtykset-tömillä
j a usein suoranaiälla tosla-siain
vääntelyillä sUtä mitä Aasian
rauhankonferenssissa tapahtui. K i i ­nan
elämästä. Kansandemokraatti­sista
maista J a Neuvostoliitosta.: ;
PilLon tietää, että Moskovan Ja'Pe­kingin
välillä ei ole säänpöllfetä, mat­kusta
jalentoliikenhettö ja, jnyös sen,
että Neuvostoliitto j a K i b » Addvät
erikoisjärjestelyt ösanottajato ^^^et?
tamiseksi tähän konferenssiöi^ Tästä
huolimatta hän viittaa • pilkallisesti
"neuvostoHmaihm hämmftsyititävään
aikatauluun" Jä vertailee matkaansa
•MoäEOvan Ja Pekingbi välillä Cana^
dan vakitulstbi lentomätboihbi.
Sen lisäksi hän mitätöi jQrytökset
amerikkalaisten bakteerisodan suh­teen
sillä perusteella, ^että kunkin
syytöksen kohd^jPa.on yatn "ykö to­distaja",
iplkä- ei Jubnnolllssjtlkaan
«le totta, sillä Filion itse voi näbdä
eri kxjmissiqnien raportit: missä e^-.
tettito monen lausimtojk
,FIL|QN OLISI TEI^VETULLVT
MUIHINKIN RAUHAN-KOKOUKSIIN
'
Toronto— Puheessaan rauhanliik-
SQvaama sodat! ja sorron ohjelma ai­heuttaa
kriisin; Laurendeau sanoo:
' . " f l ä t e a u il^stäna.tuntui siitä .kuin
Filion olisi sanonut: "Niin, sbiä olit
oikea.<sa mr; iBourrassa.; Olen tullut
.takaisin Kiinasta. .-Minä olen nähnyt
sen toteutuvan inistä sinä eimustit.
KUnassa, Intiassa, Pakistanissa, Cey-;
Ionissa, -IndOjne^ssa ja kaikkiaUa
muualla se. .tot^utpu. .Aasialla e i ole;
vielä; voljnaa: aj^i^cseen meitö omalle
maaperäUenmie.' M
me tämän kapinan himilnan. Sinä
•näit 'kauaksi ^eteenpäin. Minä olen
paäcan päällä "nähnyt :,vihän; koston
Ja kuoleman hedelmän.-..
'fMutta surullisin puoli asiasta on
se, että v i e l ^ i n <m ilimlslä, Joöia ei­vät
jmmiärrä — ihmisÄ'joaca'vielä-k
l n vaativat asevoimien käyttöä."
;P41ionJ^ ljuhe -tyrmistytti hänen
keen konsertissa marraskuun: 2i3 pnä
John Boyd ^noi, että Le ,iDevob1n
tofmittaja,Gerard Filion olisi .'terve­tullut
muihinkin: rauhankonferenssel-hinl
Jos hän sitä haluaa".
Boyd, ^ j < ^ osallistui Fillonin kanssa
Pekingin ;faiä)ankonferenssiin, viit­tasi
lausutmossaän siilien' artikkeli­sarjaani
jonka Filion on kirjoittanut.
' F i l i on kutsuttiin Pekbigfai .konle-renssLn",
sanoi Boyd. iBän; saisi
kutsun njrtkin. Tärkeä seHäca ei ole
hänen arvostelunsa siltä, ettei Venä­j
ä n imperialiismia arvosteltu, vaan se,
^että han nald itse miten Aasian kan­sat
haluavat .rauhaa, e&ä sotaa, että
ne haluavat jKorean sodan lopetta-.
mzsta, minkä F.lion itsekin hyväksyy.
"Hauha on kaikkien asia'V sanoi
Boyd. -'Aasian kansat eivät väliitä
mitä mieltä te olette heidän mais­taan
tai Joistakin ^ toisista maista,
kimhan vain 'haluatte rauhaa; - Ja
rayhä voidaan saavuttaa :vain kan­sanjoukkojen
yhtenäi^den avulla,
sl^ltyen siihen sellaisia antikommu­nistejakin
kuin F.lion."
hebn ja kumppanit oUvat talvisodas-
"sa ranskalaisen'sekä tämän kanssa
liittoutuneen englantilaisen jä ame-ribjcalaisen
bxfperialismin asialla
Kun harat von Blöcher, Tanner ja
Hiukkanen muistehnateoksissaan
Vihjailevat, että Suomen vallanpitä.
Jillä maaliskuiissa-1940 muka oli his-torian
avain käsissään, niin he vliU
taavat Juui;i suunnitebnaan Saksan
Ja länsivaltojen' sotatoimien yhdis­tämisestä.
Ifö.: talvisodan tärkebnpiin opetuk-sun
Jniuluu'se,,kutaka kohtalokasta
maan rUjppumattomuudelle ja rau­dalle
oli ollut^sen kytkeminen eng-
"lantilaisen ja amerikkalaisen suur­pääoman
kahlei^ibi sel»!'^ vaUanpitä-
Jlen antautmninen imperialistien
neuvostovastaisten ) seikkailusuunni-telmien
pelinappulolksL
NS. JATKOSOTA
Ns. jatkosota oli todellakinns, tal­visodan
jatkoa ensiksikbi sikäli, että
siinä Ryti, Tanner* Mannerheim ja
kmnppanit jatkoivat maanpetoksel­lista
sotaveMteilyään ulkomaisten
bnperiallstlen hyväksi, mutta Suo;
_men Tiippumattomuuden. kansanval­lan
j ä r ä i ^ i a n pään menoksL Toiseksi
se .oli :W talvisodan jatkoa t^W,
että sanotut herrat, kuten Nivkka-nenkin
edellä mainitussa muistelma­teoksessaan
.todistaa, jo sobniessaan
rjauhansoplmuksen maaliskuun 12
pnä >940 oUvat' päättäneet jatiua
'sotbnlsta ^ensbnm^essä sopivassa
tilaisuudessa:^ TäUöin he lähinnä
ipltlvätisibnällä «itierin odotettavis-
;sai^olevaa hyökkäystä .Neuvosfoliit-
;tobn ja iSugmen psallistumista tähän
h y ö d y k s e e n Hitler-Saksan satel-lUttina.
' '
^ ^Suomen hitleriläismidlset vallan­pitäjät
kävivät 'yatkosotaansa" ai-aatansaadaksefeii
Saksan ylivallan ko-vko
-Euroopassa: - Siten he saattoivat
- Suomen ttumlon > partaalle. Nämä
Saksan bnperlalismbi käskyläiset;
Jotka pettivät maansa Ja kansansa
edut. Verhosivat rikollisen toinun-tansa
"isänmaallisuuden" lipulla. Sa-maah
aikaan he kiduttivat vankilois­sa
tai teloI|;tivat •todellisia isänmaan­ystäviä
kommunisteja ja muita
jotka::•. uhrautuvaisesti - :taistelivat
maansav vapauttamiseksi Hltler-Sak-san
hirmuvallasta. .
' Jos maan taantumukselliset- val­lanpitäjät
: olisivat talvi- ja jatkoso­dillaan:
saavuttaneet päämääränsä,
niin Suomi ei tällä hetkellä olisi itse­näinen
valtio. V Maan itsenaisps pe-
; lastnl sen; ansiosta, että neuvostoar­meija'Stalinin
nerokkaalla johdolla
murskasiSaksan armeijan ja sen sa-telliittianneijat;.
joista kukbitaisteU
oman maansa riippumattomuutta J3
itsenäisyyttä vastaan. Jo kolmannen
kerran.Suoml sai kiittää itsenäisyy­destään
neuvostovaltiota, bolshevik-kipuoluetta
Ja Stalinia.
EUROOPAN KANSOJEN
HOLHOOJIKSI PYRKUAT
Tällä hetkellä Suomen riippumat­tomuutta^
kansanvaltaista kehitystä
j a rauhaa uhkaavat '^Euroopan kan-
(Jatkuu 3. sivulla)
Hölmöläisten y a M M e s l a
«Ttopebus ^t^ k e r s a n <kb-JoIttam|t
höbnöläSten suuresta valtiovlisaudes-;
'ta. Hän «1 oihit n i i n suurlpibi^einen
depiksissään. ^ -
Sen sijaan ^IJpg^Uus tyytyi kerto­maan
mSten^ hölmöläiset Takend.vat
itsellen^;titvan jja tekivät työlisä hiin
perinik>h^iSäiij:^ uöhofittlvat teh­dä
'siihen Äknnoita — Ja< virheensä
ihuomattuami hajojttivat tuvastansa
{kokonaisen seinän. ' ' ' - '
• suonMn pienotoisla Uahdiitta^
höbnöläiset' keitUvlLt puuroa ayan-ooossa
ja katicasuttivat viliipedoBa^Fe-kan
pään ja ihmettelivät, e t t ä ollko-tian
Pekalla päätä ollenkaan luolaan,
omaista ratkaisua varten muodostettava; jkomisisionin ratkaistavaksi
;kahden kolmanneksen enenunistöpäätöksen' mukaan/ Neuvos-tolitton
päätöslauselmaehdotuksessa määritellään.
Asian tässä vaiheessa-voidaan siis todeta; että taman mantereen
tavallisille ihmisille on tarkoituksellisesti annettu 3^puplisia, vaja- ^
naisia ja vallan harhaanjohtavia tietoja: niistä ehdotuksista Ja es£->'
;tyksistä mitä YK: n poliittisessa koiniteassa on viimepäivinä esitetty;'-
Korean sodan lopettamisasiasta — ja mikään pys3rvä rauha ja yhteis^
ymmärrys ei ole mahdollinen näin horjuvalla pohjalla. ^ .
mezmessä. ^ . ,
>^fCntta ' *l]istoriantut
TVqtälus'^ättt IHöIn^^
^:==S> jälkdälsme. jotka sotaretklHään ie[-
'.|ctvät kalkki ffpäin mänty»*? kuin Sven
"TUuva* tonffluaän. ^ ' ' ,
Parempi se näin oukio; sillä Icimar
;k|krklä nuolleet:; suomal|t:§et porvarit
r voittivat" - toukokuun puoliväJIssä
päättyness^^JSJyapaussodassa" .Suo­nten
itsenäii^Tden, Jonka Neuvosto­tasavaltoja!
Liitto oU mslmmaisdksi,
eli edelUsm- taminlkuun valussa^ 4jun-nustanut!
71 jHöjnjöläistenvIdstorlaiituntijolU^^ on
ihLcv^:byvä midsti^^^
Ja .taas .aivan JhmeeOIsen lybyt muteti
toisissa asioissa; ,Tässä he ovat aimsi
TCfpelii^csen höbnöläisten.kaltaisia:
Topelit^sen höbnöläiset esUn. iiäät-
"tlvät h e i t t ä ä iyhtejsen,ateria mutta
kun ei oäut riittfkvän suurta pataa,
he muis^ivati^'^että järvi jäätyy tal-
.^dlay Ja n i i m ^ ^ vo!daan
peittää iiittövästi avannossa. iMUt-ta
tak>a tehdessä, he imhoittivat ko-konaan.
eUä Ikkunatkin ovat tarpeel-:
lisiä ja n l b r ^ naivhidessaan ryh-men
kansaUe, suomaläisiöe työläisille". hurihiotii^n muistellessaan niitä al-
" kbja,: Jolloto Iiterskl t Supmen
ka«|alla, sen;:^
määrSsi.:'
Joka kerta kynään tarttuessaan
h e i d ä n . ^ i u n s a silmien edessä ön se
malidoiilsuus, että Josta-kfii maailman
k i ä t S ^ t e ^ ^ •
kift aikana tarvitaan omat suuruu-
Niilipä «MUU ^ a l b ä e s t l ' saamane-
'kin' tähän, aikaan vuodesta —Joulu-ftlnm-
kuudennen -tienoissa:>— lukea
vbSlmOläisten syvällisiä viisauksia ?6ii;>
4a' miten Vexiäjän^ tsaarin saappaan-r
tyivät kanl^qan. pälyänvaloa säkis^
sä tu||^nsa.3'^v'
SasKdn höbnbläisten jälkeläisistä
kehitteet suuret "historioitsijat"'..
He flMfetarvat' jot^kenlafeia sellaisia
päivämädt^ä- js^ tapauksia. Jotka el­ivät
paUastla'''Vanpoisten porvarien
mustaa historiaa.—- mutta «nhoitte-vat
kaiken. mStätddsl oikeutta Suo-
Ja suömalalsUIe 'talonpojille, Jotitei o-vat
joutuneet ikynsin-teunpain tappe­lemaan
ei vain ts^irin polllsivaltaa Ja
ffitlermylihernmtta, vaan myös
ntlen porvaielttensa petospolitiiUtaa'
vastaan.
i^Höbnöläisten historioitsijat muis­tavat
että jouli^uun 6 painoon Suo­men
i t s e n ä i s y y ^ v ä — mutta im-boittavat.
että Suomen porvareista
tuli"itsenälsyysmiebiä" vasta sitten
"kun heidän tsaarinia Ja^ Keret^kiniBä
öUyat kukistuneet — Ja^Suomen por­varien
-täytyi etsiä uutta säkänojaa
;S3ksan k:elsarlsta; jojÄä ?*uiilngasi
kunnaksi' he" Suomen kansan'imyt-vät.
; ^
He; lelmaavfit Suomen punaisen
kaartm ryssäläiseksi rosk>Joi&OksI,
koska he eivät kerta ;kaikklaaa voi
tunnistaa; e t tä Suomen 4gröläiset, ta­lonpojat
ja muui.pifakuibmiset voisi­vat
olla isäntiä omassa massaan ^
j a ylistävät tsaarin hovissa kasva­tettua,
munaskuitaan ooyäten tsaa­rinvaltaa
kannattanut n)surEklaja'3iä^
nen i^ksalaisia avustajiaan Suomen
itssiiäisyystalstehm perikuviksi!
Historioitsijoiksi ontaututneilla höl­möläisten
jälkeläisillä on palavan ko­va
halu Jtäydä uudelteen 't»äb» intaa^
itää" ja -vallata .Karjalan ^metsät al-<
nakin Uralia myöten Suomea i>nu>^
tavarakapitallstellte '—'kunhan hei­dän
itsensä ei vabx tarvitse, mennä
tuhatta mailia lähemmäksi rbitamia:
Nämä höbnöläisten uriieat perin­teiden
jatkajat nousevat todeUIäeeh
taja. Jonka Juoksupoikana voitalsim
taas lähteä ^ riemusotaan" ^ ja
ten myös )vallttaa'hävlteyn sodanjOi-heuttainaa
suurta'kurjuutta.
^ufcta älkäämme moittiko hölmÄ-läisten
tolJaUksla. ocuistakaanune
abi?.,se .että ibpan fr«)eUvksen böl-
•möl^JAtä Suomen' lapsilta puuttiiia
hausflraa opetusainählstoa siitä, nuten
EI PIDX iMENETBLLX.
^ m o m .iäytyy aikuistenkin fi»»-
tautua ll?istorloitslJoiksl lyhtyneitt^
iMb/iöm'Äten JällKläistcn s ^ ^
ihmetellä .
Mitä teas Suomen kansaan j a » » -
meh yääviOn tidcel nlto mdU» <»
täysi sw :JnJiUa eunmen d t s c n ä l^
päivää rehellisyyden Ja totuud»
puhtaassa ibnapiirissä, m i s ä kumu-oitctaän
Suomen kansaa P ^ J * ' ^
-vapaUdeiiittkkaatta/ suomalaisea ^
oilöbeo Ja'talonpojan sammuma^
i a teämnaanraJdmutta Ja toddaaft
e t t ä -1 U i t t s euomen vapautta«*BS-tavalte
kansalle i - Öuomen itsenäi­syys
on saavutettu, säajrtetty Ja f^'
\yy -MM^ten Ja muiden
m!en ^ ^ i d c n -yäärinhalUmöSta j»
peokslsta « n m l b n a t t o . K a n s a t o n»