1952-12-04-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
% *srvu 2 Torstaina, jouluk, 4 p. — Tbursday, December 4,1952 t 1 Qrjgan of ESnoIsb CanadHans. Ss* taUIfibed 0» 1917. Autborized as «mmd jcSsmsaail fv tb? Cost Office JDepartanc^t« Ot&asm»,. Ftib- Vme^tinjiee yu^Hyi Tuesdays Xftursdays pnd fiatuxdays by Vapana Publishing Ck>xripan7 LtxL, at VOO-102 tSm Bt vr,, Sudbuiy, Ont^ Canada. Telepbones; Butdness Office 4-4284 EOitoTial Office Manager IBLStiksL gditor W» FMiinrf. MCTiHng aOäxesa: Box jSudbiny, Ontailo. Advertising' rstes tq)on application. Translatlon free of diavge. Canadajssa: 1 vlc/ 7JOO 6 K L 3.79 3 kk. 329 Ybdysvallolssa: 1 vk, e i » 6 kk. 420 Suomassa l vk. 8 ^ 6 kk. 4.79 Ei näytä Ippaavalta Vaikka Canadassa vallitseekin «vielä ''boomikausi" ja jotkut li&lc$i innostuneet ihmiset selittävät, että näid iulee jatkumaan edel-leeo;, niin l^aikesta huolimatta on lukuisia merkkejä siitä, että kaikki «i ole^niten olla pitäisi.' ^, Totia Qn, että Canada on taloud^Iise^ti paljon onnellisemmassa asema^cikuin esioieiyksl' Italia ja monet muutkin kapitalistiset maat,^Jenissä on^ Jditos Ainerilcan 'Marshallin avun ohjelmalle joukko-, mitassa työttömyyttä, «Mutta Vhdysyaltain nykyjnen ulkopolitiildca mitä pttaw£m^'ha]litushe^^^ orjamaisesti seuraavat .uhkaa myös tal i ^ maan f^outta. ^Imc^dckejä flroldaan ottaa miltei kaikilta elämänaloilta. Yleis t i tumiu^tetäan Ja on hirveä seikka nälän kanssa kamppailevassa maailniassa ~ - että Canada ei :saa tänä vuonna myydyksi suurta "xoljasatoaan.^ Johtuen^siitä kun Yhdysvallat lakkasi suu- ja /^sorkkatautitafKuista hyväkseen käyttäen ostamasta lihaa ja teuras- ^ ^kar/aa/yir^oiiiiais^^ tiedä mitä tehtäisiin lihan 'liikatub^' ilannpUe"!. 'ICalastuS;- ja kalänkannutusteollisuus on ^riisissä^^s^^^^^ tvtioksikun*eilöydym hyvälle Iphelle ja jnuiil)e fc$Ia]Ie. . - . ^ TekstiiUteollisUuden kriisiä on; yritetty lieventää sillä, ettaf^f meijan varastoihin on ostettu ylöttomän suuria vaatetavaramääriä — parikymmeniijcalliste pd jdkaista sotflasta kohti, samanv^rran sadetak^ja jojaJfeWnaiss^^ jne. — mutta silti tulee "yli-tuotantoa^^ ' ^ Autotcbllisauflesta oti vähennetty työvoimaa, rakennusteollisuudessa vallita lamakausi, maatalouskoneteollisuudesta on vähennetty>; joukkomitassa (yövoimaa ja iätä luetteloa voitaisiin jatkaa melko pitkälle. Mitäfenenunän'jatketaan nykyfstä kylmän sodan VarustäiU;- ohjelmaa, sitä enemmän köyhdytetyn k^.nsaa — ja köyhtyvä kansa jIi^Iutt^^ ^^exmi^i joten '^ylituotanto" kehittyy nopeammin. ' ,~ Tällaiset ovat vakavia vaaranmerkkejä. On jo osoittautunut, eitä varustautumisohjelma eikyk^ne työttömyyttä torjumaan eil^ ta- ' louspulan ttiloa estämään. Parhaassakin tapauksessa se lykkäsi ;iii- 'f'- fl^uutani^ya 'IcutikaiUdella tuonnemmaksi ja teki sen^in ivain sillä '' jeuj^t^ksell^, että.'HriisL pifi^ entistä kärkevämmäkjsi. Jos kosli^an, niin nyt ^^ittaisiin suunnan muutosta. On nimitti^ muistettaiva> .että talouspulan ei tarvitse vielä saada tätä r-mliata^runneltavakseen;;^, M laajentaa markfcihoita-n saTtapauksiss^ vaaditaan Yhdysvaltain imperialismin sotapolitiikasta irtisanoutumista. JKotinv^kkinoita ei voida laajentaa silloin jos ' kansakunnan varat-,tuhlatiaan sotavalmisteluun ;*ulkomaamai1:kinoita et voida laajentaa silloin Jos osallistutaan Yhdysvaltain johdolla vrha-mieli^ s^sjipellnljieilutt^ juuri niitä ipaita vastaan, jotkfi voisiV yat h^Maisivat maamme ttjotteita ostaa. ^ l } Tulfevlgt^^liittovaaleja pihisi käyttää sellaisen suunnanmuutoksen /hyväksi^ ettär^ryhdyttäisiih'kaiipanlcäyntiin KAIKKIEN MAIDEN • «^SSÄ:jä"sttert-inen^elles^ ryhdyttäisiiii-^infaassäKn t u Ä f m^n VOITA tyld^ien asemesta. SYNTYMÄPÄIVIÄ Pel«r Vffpsoih Port' Arthur, Ont„ ft^ytii 70 vvu)tta jcniltlkMun 1 f ^ l j nä TAunaas TOiarK B^äbary, qxit^ t&yt' ifiä itinään Jojiilu^cuun 4 p n ä 72 vuot-ta. ' ' ^ - * Y^idymove.onniU^luibin! p t ^ ELÄKE M JÄSHASSIOT -Kysymy»: Saan Ontarion xnaakun-nan 6&—69ivuct:aiden >vattbuudene]är kettä. Koäka voisinjoiyydä maata Ja eaada siitä lisätuloa niin tialuan tle- ,täii miten paljon lisätuloa jmimdla 4 » •• i s IS l ? 1 . v i ; I : I ö ««1 .-Iiii . » * : '\-': * • » - I ^ i « %• (» t • I • I i] ii « Intian 'Välitysehdotus'' , ; ^j^liten^tm yksrtyiskoht^'semmin tutkimaan ms, Intian välityseh-doti^ n '«|emiöta,. josta on niin paljon viimepäivinä puhuttu ,mei- 1 dän ,*upmidmn»e Jdintyy palkostakin tämän Isy^yksen erinäisiin^ ^ - pro|>a|^daHisiin muotoihin. ^ , v ' ;;^;'yB;nsiän^kin,, suuret päivalehdet ja uutistoimistot ^ittivät antaaj sqtlai^j käsityksen^ että Intian välitysehdotus Korean sodan lopet- •tämiseksi oli muka todellinen sovitteluyritys, missä otettiin^uomioo^ sekä'«tdän" että "lännen" mielialat. ' " '[ Toiseksi, Tuuren rahan päivalehdet korostivat Yhdysvaltain valtiosihteerin antaman vihjeen mukaan tästä asiasta sitä, että Intian • väitysehdotuksen lisäksi ei muuta ehdotusta tehtykään, vaikka asia ^ oll~yaIlan töiisin. Mikäli .oh-puhe Intian "välitysehdotuksesta" mikä kaiken toden- ' näköii^^en mukaan tulee epäonnistumaan koska siinä ei oteta huomioon vallitsevia olosuhteita, se ei suinkaan ollut "puolueeton" esitys.- Tässä yhteydessä ei •tai;vitse uskoa sitä mitä esim. Neuvostoliiton- edustaja Vish^nsky Intian ehdotuksesta sanoi — ja hän ei sanot i t muut?.1tuin sen, että jos Intian edustajat uskovat välitysehdotuksensa asiallisuuteen, silloin he ovat suuria uneksijoita, .mutta itse suuren rahan lehdet ja uutistoimistot "päästivät kissan pois pussista", piinpä pP;n ^utistjedossa sanottiin marraskuun viimeisenä päiväsiä, jqtta " . . . Läntiset edustajat pelkäsivät, että Intia voi muuttaa ^hdotuksiaan siten, että sen ylivoimainen enemmjstökannatus vähenisi, .mitä sille nykyisessä vaiheessa odotetaan. ^ '^'Intia, jota tavallisesti pidetään puolueettomana maana, «n suu- : laessa määrin Jinjoittunut länsivaltojen kanssa tässä asiassa, voisi A^^^ritiää: paAaXa, takaisin puolueettomiiusasenteeseen muuttamalla pää- >o töslauselmaehdotustaan enemmän kommunistien kantaa lähentäi s i . . . " ' Pttä CP:n "pelko" ilmaisi Yhdysvaltain politiikkojen todellista >iiu^:^i^öa;^ s^ toisilla samansuuntaisilla lausunnoilla. , 4-1 .Intian "välitysehdotus" oli siis "länsivalloille — tarkoittaa tässä . yhteydessä yhdysvalloille — puolueellinen ja jputui nimmuodoin ^esim. YK:n poliittisen komitean ko-ikquksessä, ja tulee todennäköisesti hyljätyksi Kiinan Kansantasa-saa öUa ilman että^ menettäisin mai^ niiuh eläkkeen. — Nikkelialueen asu« fcas. Vastaos; A s ^ Icoskevassa laissa määrltsllään. että eläke nnikaan las- ^ t f i i ^ , ykslnä'sen;heidcilön tulo saa olla entntään 720 doHarla vuodessa, avioliitossa otevan henkilön, Jbka asuu yhdessä aviopuolisonsa kanssa, saliltaan saavan tuloja vuodessa e-nitttään 1,200 dollaria, eläke mtÄaan la^äUuna. . Suomen taantumu^mrtelpo ylimmän valtakoplan:Ja sen'apulals' ted maanpeto^c^^Useosa ^Jnih^na^sa maan riippumattcmuutta-ia Jssama vapauspyrintdjä vastaan,; erottuvat varsinkin seuraavat p^valheet; TSAARINVALLAN AKKA V ipo^ariston ^uomQttar^inen ; Job-tokerros palveli uskollisesti^^sadstis-ta sortovaltaa, mateli venäläisten kenraalikuvemööriea edessä Ja antoi koäca^nulenunat dsänpt tähtäsivät samaan päämääiään: Ibyökkäykseen NeuvQstolitttoa v;istaan,,?ia Iialusiva kappaleoia Joko yhdraaätai eilk^en Ii^£lvaIk>J,en; vaiglnMp v ^ ' g l a n n io J^ yj^lanskan; taantiuniiahallittikset ei^ät ainoastaan toisen maailipansor dan syttymiseen-asti vaan v i ä ä sen syttymisen jälkeenkin -tekivät xvoita-vansa. sovinnon • aikaansaamiseksi ^ t l e r t n kansa : 3 ^ t ^ i t ä i b y ( ^ ^ y s tä Mitä muut sanovat "OJA lUeHEAN..." Oli 'kerran aJta, Jolloin Matti osti paunan votlta. Joka maksoi 90 senttiä. •(Eane se pian Jääkaappiin" sanoi J4a-tftii iliyvä 'vafano. " M e i d ä n el kannalta ;^ödä sitä ennen hintojen laskemista." » • • MIEITIMISEN AIHETTA "Kuluttajaln luotto" tm 'noussut kalkkien aikojen ennätystaloon, ^gl^7p0,000;lln. JtÄalnen xvs. "hiot- ^»dollari^ 'on; todellisuudessa .velkaa -^tavaroista. Jolta on.pstettu".vähit-täismaksuUa" tai "hiotoUa" eli -velak-sL • iL^or"> on sanonut ennen Ja sapoo ny^tkjn, että tällaisen 'luoton" liial- .Unenkäyttö on vaarallista yksityiselle Ja kansakimnalle. "Tulevaisuuden -ostovoiman alm.'ni:Inen^ 'auttoi i-vito-den 1930 pulakauden tuloa Ja sen sy-r ventymistä- — ' ^ b o r " , Washingfcon, D. C, -tl t f ' I I 'I-I t ^ « « 1 «•SI;? l t t i t I I * 'vallan.Ja,Korean hallituksen taholta. Vaikka Intian välitysehdotus voidaan leimata suurten imeksu- Jainerheeksii kuten Vishinsky teki YK:n poliittisen komitean koko- ^ i^ksessa,niin: vallan toisenlainen on olemukseltaan suuren rahan palk-kaamienTpropagandistien tarkoituksellinen ja järjestelmällinen uutis-pimennys edustajan, ulkoministeri Vishinskyn ehdo- 7 vtusten-suhteen. iKaikki suuren rahan kontrolloimat lehdet julistivat Vishinsky hylkäsi Intian "välitysehdotuksen". : !^ltkäl^ myöntänyt, että Intian "välitysehdotus" ' l' ..edusti puolueettomuusasenteesta poikkeamista, kuten CP:n uutis- ^^'Itedosi^ myönnettiin. Ja mikään suuren rahan 'kontrolloimista leh-ei päiväkausiin kertonut halaistua sanaa siitä, että Neuvostoliiton edustaja Vishinsky esitti myös ehdotuksen Korean verilöylyn lujittamiseksi. Tämä osa Vishinskyn puheesta sensuroitiin Jcokö-.<g, naan -'vapaan lehdistön" propagandajutiiista ilmeisesti siitä yksin- ^rtaisesta syystä kun Vishinsky seurasi edesmenneen Litvinovin suurta linjaa ja'hämmästytti maaihnaa esittämällä, että Korean veri-; löyly lopetettaisiin siten, että lopetetaan sotiminen siinä onnettomas-fsiWassaf Vishmskyn päätöslauselman mukaan YK:n yleisneuvosto i ^ Ol|si ^ehdottanut ^ptiville puolille, että järjestetään hetikohtainen ja > tayd^JImen ampumisen lopettaminen, is., että sotatoimet lopetet- <'-.^49|siin.inpIemmin .puolin maalla, meressä ja ilmassai — ja kysymys ' ,fiortavankien vaihtamisesta jätettäisiin Korean kysymyksen rauhan-t » I I I t I t 1 runoilija tin kvpllut Ransl(assa Pariisi. .7-. Paul Eltjard yksi Ransf? kan; > sumrlmmista 1 rtmpilljoista, kom-mun' 6£i Ja:jnatslvastaisen -vasten nanliikkeen yksi Johtaja,:^]! marraskuun J8.P5& 57-vuoden Ikäisenä. ' - 'Monet tuhannet, jotka tunsivat net rohkeana Ja ^vaatimattomana natsismia vastaan kohdistetun maanalaisen liikkeen Johtajana maailpmnso-dan aikana, kunnioittavat 'hä^ mulstoaan. •Elufud kirjoitti, pamatti Ja jak^ heidclldkohtalsestl tuhansia kirjasia, Jentolthtiaiä Ja runoja. Joissa Innos-; itettiin patrioottiseen taisteluun n a t seja vastaan. .Hän^ .vastarinnan- : U ^ e e n yksi JoihtaJa. Aikaisemmin kuului hän surrealistisen koulukunnan perustajiin Aragon Ja Picasson kanssa, multa kääntyi sodan Jälkeen :^Usmiin. melle itsenäisyyden, niin taantumus- .porvariston Johtajist;© riensi pyytämään selkänojakseen Ja holhoojak-seen keisarillisen Saksan Ja k i ^ t i sen sotaJouhJRöJen ^vulla maan nuo-: ren työväenvpllan. Joka pyrki turvaamaan suomen itsenäl^den^ Ja vapauden soUnimalla ystävyysUlton vallankumouksellisen Venäjän kanssa. Saksalaisen l a h t a r l k e n i ^ Von der Goltzln tllauksMW'laatiänallaan Julistuksella oikfistosoäialidembkra-tian Jph^jat Tanner Ja' Väinö Wuo- UJ(Äl iskivät Suomen taistelevaa köyhälistöä selkään. Työväenyallan kukistuttua suomettarelaisetjä heidän apulaisensa yrittivät kruunata maanpetokjsensa hankkimalla Suomeen saksalaisen kuninkaan Ja.teke-mällämaöasta pysyvästi-Saksan ,al»fs-maan, mutta tämä yritys^ haalasfaik-koutui Saksan kärsittyä tapplon^en-sunmäisessä maailmansodassa.' CHUBCHUXJN j SOTAIN1CRVENTIOT (Menetettyään siten tämän,kin hbl-hoajansa Suomen vallanpitäjille ;>tull jälleen ktoe etsiä ^utta, ^yfc. eöglantilaistert Ja muiden maisten'^ Imperialistien vimroiot holhoojan virto harteilleen. : Tämän holhouksen tuloksena >; oU ~ Suomen kytkeminen Englannin imperialistien Churohillin Johdolla "järjestämään taan. Suomella oli näissä suunnitelmissa eräänlainen yMistävän ren-y L<aan asema, mikä teU^siitävaaralll-: sen sodai^>esajdceen; Bäivabmollfseiia esimerkldxiä'^ Suomen^^^v»^^^ voimiensa mukaan tukea tobnen^i- y^^en |leuvostoimtQ^ vastaan, «akteille Venäjän Ja Suomen .isariamin-, ^^ VaikutusvaltiÄIa' voinila. vastaista vallankumousliikettä vas-, tySÄratellvät jaäoöSlt suuntaan. Vuoden 1017 hebmkuun.val- ^^^^ iso^ysu^m ^«f^ , lanlcumoulcsen'Jälkeen suomettare-laiset hakivat seUEänoJaa Suomen U^^^^ s e n ä i ^ t t ä vastustaylsta >vastaval-lankumouksellisista JialUtuksista^; J kutsuivat KerenslElnJoesällä4917.-lia-jolttamaan eduskunnan. Jossa .työväki oli ehemn^tönä j a joka pyiici Suomen rUppumattomuuteeOi -Suo-mettarelaisten rinnalle asettui myös sillobien senaattori Väbiö Tanner esittäen satojen miljoonien sotalai-nan myöntämistä Venäjän kapitalistiselle sotahailUtukselle. HXISARILLINEN SAKSA ^ K u n Suuri Sosialistbien Iiokakuun Vallankumous, V >boIshevUEkIpuoIue> tenin Ja StaUn, olivat antaneet Suoj a in k i i n t e i t ä jbteistyöstä niin saksalaisten Jcuin-iengkmtlMs^nkln . vlr-. maailm^nsodan^Fäattoha se!& JSng^ lannbi ylelsesOämnan pää]llkkö''Kirk että Saksak yleisesikunnan pääluin milen tarkastuksia kuin kohonaan, edemnen kesäkuun puolivälissä^ Ja ^Jäljdmm^^ teessä v.'1939.- • Toisen maaiimans<xlan pubjettua bnperialistisef • hölhodjat sysäsivät Suomen'' neuvostovastaisiin sptaseUc-kailuihin^: joiden menestyminen öUsi tehnyt Suraiföta JHltlerin fasistisen J o ^ ^ ä l t j h ^^ NS^ TAI^iqiSOTA .Näistä sotasekkaUuIsta ens^mmäl-l^ en tomoetaan^n^^ lAktimsinta osaa sen sytytyksessä :e5lttliianskanslI}o^ tup^itshallltus, ^öka, valmlstiBli neu- ^ t c ^ s l a i s ö ^ ; ! ^ ^ kaisesti sekä ;pbh)pjsessa^^.e^ kaveljlensä kanssa on se, että toisen iässä. Kaukaisten suunalla. puomen tavaranäyttely ^Tffflslnki. ^ EB^ vn^dm eOm-pnoteSa ^ j e s t f t ä S a ,^(^slnsfasä Aiessiihalllssa /J!fj|^2((^0vaSE<i|^ ,v|r|lUnen teo|Q^>^s#y|tdyf maa t ä h ä n asUon ffcbjolassa ^ ' iestänyt. M^ifign jpi^ef^iadT ' eestä : vastaa . Tieb^ ''Kanjva^ka^^ Elinlymisistä .uHioioallla. Enn Tshebkos^aUa byvin «Qkbaasti .osaIl|kmi[^eriJ^nsabivaU^ mes» sulbiii i a järjestää näyttely t ä eri m a i s ^ pn nyt.vaUtjhi »Jan-kobta fcatsöttn,so|ä^iIui Sti9men osalta. Valmistditt liivat olleet käynnissä Jo Jonkin fSkaa, provosoimfaien sotaan viNejavQStpl^^ vastaan syksyllä 1939 oli tarkoitettu palvelemaan pohjoista hyökkäystä. Jonka avulla Jlanskan y ^ n p l p j ät toivoivat .löytävänsä Vybt^sen ,*le-: ien" 3itler-Saksan kanssa. ,^J|sen sotaministeri Nlukkasen inuist^ma-teos "Talvisodan, puolS5$u§mIni8teri kertoo" paljastaa rilttäv^ s e l ^ - dellä, että Ryti, Tanner, Manner- LO|p>imTS Rovasti ^pasi JTussln, franhan fa. tonbaSSäiJan ja,|fatsoo tarpeeaisete feoBnrtella tSmän j^naatuntoa; — Sinullakto. Jussi, on Jo ^ pg, •jott ikää, e t ä ^Ssaa. oMa aita ajatelh jkuolemaa. OEl^änun;eQää-k^ taj. vitse gahailla putta^ '— JJCn. sehän bnkin meikäläisen atooa tohdu^ vaiaoilla päiviläa. me, ettei .iieivetta läminltstä pmik tuiani Jussi^ . • • • KXSn PUOLESTAAN •Lälkarl: »Kykenisittskö te suoiiu tamaan kustannukset. Jos minä kat. ^iSto;le:kkaUls^.ta?peelliseksi?- I^Jfcllas: "Kykenlslttekö te havait-semaan; leikkauksen täJT)eell*s^, % mjoäipyitylsin sen jnaksamaan?^ Vancouverin Jefidet tuomitsevat vety- ja atomidiplomatian Vancouver. — Täkäläinen News- Herald lehti kirjoitti nuirraskuun 18 pnä: ^'Kiln kauan kuin atomi- Ja vetypommeja ei voida käyttää i h miskunnan hyvinvoinnin edistämi-s^ ssi. Ihmisen hyväksi, eUcä tuottamaan 'kärsim:i^]^iä ja hävityksiä, meillä ei ole minkäänlaista syytä ylpeillä yhtelskimnallisesta järjestelmästä missä elämme." Vancouver Sun-^lebtl fairjoitti samana päivänä:. vjos USA u^koo saavuttavansa määräysvallan kansainvälisellä areenalla.: pelolttelemalla Venäjää Ja° antamalla plislcanslval-luksen lUttoIalsiUeen uhatessaan uu^ .silla kärsimyksillä .-. .merkitsee se menetystä vapaalle maailmalle ja vaara maailman hävityksestä tulee lähemmäksi." Nämä Jo monet muut lausunnot osoitavat. että Jos atomitutkijat.oll-slvatldn keksineet vetypommin^ niin eivät ,he sillä ole ainakaan uusia ystäviii voittaneet. sötainterventloohr ja Ä4annerliein|In 'Jotkuvät hyökkäystoimet fI?euvostp- VenSJää vastawi. Tunnetaan .esÄnJ suomen ann^ijan jesikuniäpäällikS kenräallmajurr Ignatiuksen p^vä^ käsky kesäkuulta 1919; Jossa sanot-; tibi, että "joukko-osastot on lastattscva ,kui- Jetuslalvoihbi viimeistään 20 pnä kesäkuuta, mikä määräaika ^ t s o - taan lopulliseksi; sillä englantilaisen päällystön kanssa sobiUtim SQpimuk-; sen^ mukaan tulee vapaaehtoisten; joukko-osastojen :olla kuormastoi-' neen Ja tykistöincen^ rintamaa vUmeistään hebiäkuun ensi päivinä." \ Jollei nuori Neuvostovaltio olisi, murslcannut Churchillin 'Interventlor joukkoja Ja niiden mukana .tManner-- helmin rosvoritareita, niin on epär varmaa, olisiko Suomi tällä hetkellä itsenäinen valtio. 'X2(NSiaiAISET» BOI^OQJAT . '^Länsimaisen'' imperialismin: holr housvalta Suomessa el kuitenkaan päättyi^t interventiosotaretb^en l u histumisen mukaiuu Näihin aikoihin alkoi yhä voimakkaammin kehkeytyä imperialistisen holhouksen ^ muoto, Joka sittemmin osoittautui varsin kohtatokkaaksi Suomen jriippumatr tomuudelle ja rauhalla. : \ TOISEN MAAILMANSODAN .%ATTO "länsimaisen" imperialismin holr houlcsessa Suomi purjehti suuren ta-lopspul^ aikaan. liapuanlilkkeen eräänä -päätehtävänä oUJtyötäteke-' vän kansan demofaraattisten oikeuk-: sien hävittämisen Ja elintason alen*» tamisen rinnalla Jouduttaa sodanvat^ misteluja Neuvostoliittoa- vastaan Ja^ maan riippumattomuuden tuhoamista.' iHitlerm fasistikaappaiis: vuonna^ IS^ toi mulumaan vuoden 1918 suo^_' malais-saksalaisen Jääkäri- -Ja latai»^ tarlaseveljeyden uuden kukoistuskauden. Suurin osa armeijan johta-• vaa upseeristoa ja mxiita lapualai»*; aineksia -~-oli taipuvainen: pestauta-i maan mielilUmmin Salcsan natsival-lan kuin Englannin imperialismin > välittömään palvelukseen. J t t ^ asl* assa olaidenikahdi^:pestin välillä-dl, siinä tilanteessa ollut oleellista eroa. Kirj. Pierre .Gelinas. Montreal — Puhuessaan marras-innin 20 p:Ilä4Plat^U:ibaaiUlla:'täydel- 'le kuulijakunnalle L e ^ i ^^ ,toimitUiJa CSerard ;FiIion ^ n o i , että S&fiD^\sä^ .pidetyssä As^an j a Tyynenmeren maiden raiä^mkonferens-s^ ssa häneen ;!valkfittivenemmän kuin Tlkdiään ' muu 'Kaukoidän kansojen; ^kai^en keitaihodst^ eolidaari^^ siinä, ,että valkoihoiset eivät saa sekaantua Korean, ilndo-Kiinan | a Mar lakan sisäisiin psloihmr, ; Kuten lOMtoitr^^^^ (rasi, Filinn sanoi: ' ^ m ä tunne Kore^m sodan suhteen tmitul yksimieKcseltä aasialaisten keskuudessa.; »Yhdysvaltain •nenei ollut'8eniharvinatsenQ>aa;^Ke-säloiun 25 päivästä alkaen ;V. '<19S0 o- :vat: amerikkalaiset edustaneet lännen imperiaUante aaslalaisten^^^^s^ Heitä (amerikkalaisia) «yyteiSän kaikesta, eikä vain «odosta milkä olisi ymmärrettä7ää^.r^ .vaan^ nälkä-jUlaqteesta^ kutvuudestot-Ja.:fcuboibyÖnf ,ie!slstä. \v - ' ' ' "Yhdysvaltain suinrl ivaikutus^railta on Kai^<Mdässä 'laski^3ut' v ^ 1945 alkaen; --Kaukioldän' kansat ovat a^caiseaimiln> >pitäneet^^.-1^^ .talouG^llisena 'Ja poliittisena- vai>aut^ täjana. Kaksi ja puoli -vuotta icestä-neen Korean ,6Qdan Jälkeen niiden icia^i^eet. k^distnvat ny^ ^ s s ä ' atos-teojraah." ', i Hänsanoi ke^ust^lleensarnopti sadon ^'edistäjän jCanssa', Jotka o^lUs-tjiiyat Peklngbi ikoinfer€äjssIln.' "pe ^k^ikki sanolyat s ^ n ^ .^.<A{u54a kuuluu aasiftltiisaie. (Nykyiset) spdat . johtuyatv siltä; Jkun yalicoiholseb -. se-a^ antuvat Aasian l i s i i n asioihin. "Minä en s a n o , ' e t t ä ' h e ovat oikeassa'', lausui Filion. 'Minä haluan vaäi sanoa, että - tämä yleiäkä^tys' on vallitseva ; Kautoldässä. ? Aasialaiset eivät halua tietää kuka aloitti-Korean sodan; Ika^kkl mitä he -tietävät on se, että vaScoIhofsst-^ -amerikkalaiset, canadalaiset; brittiläiset'Ja^ranskalai-set pommittavat heidän tkaupun-kejaan. ''Kun , Euroopassa'tai: A t o^ •on 'sj>ta'' he sanovat, ' ^ e emme<lä-hstä sotajoukkojamme sinne ^ taistelemaan. Jättäkää meidät rauhaan Koreassa." :^'Kaikissa pitheissaan he^-:t^^ vat Yhäywaltain inq)eriall8m!in..am ri^^lai^ensotatUklafemat Japanissa sekä länsimaiden <tepllisuudet Ja pääomat mutesajtiaissa. Mutta Ur seimm^ puheen aiheena ja tunteita enanmän^iidstattanut aihe .oli k y i ^ - onys amerikkalaisten bakteerisodasta ja 'julmuuksista Kiorraissa.-' Bakteerisödan suhteen Filion sanoi artyohemmin: "Tästä,asiasta on tie-demle^ ömlssionin raporttL Amerikkalaisten lentäjäm sanotaan pudottaneen ba^leina täytettyjä pommeja. •Be 'ette löydä sieltä ainoatakaan-ihanista icfia, epät.lee n ä d e n syytösten pal^nsapitävyyttä. Se kuvaa a-menkkalaisvöiaa. Minä en isano, etr t ä amerikkalaiset käyvät bakteerisor taa. ' 'Kaikki mitä -minä voin sanoa on se, että kaikki uskOTat amer.kkala.ls-ten syyUistyne^ sUhen" V :<Fillon Umaisi'vara<iksettoman ihailunsa Kiinan ''kansan kulttuxtrista. Gazette .tiedoittaa hänen sanoneen: VKKnalaisst haluavat -saa-^ruttaayh- ^^toiälssb^den-ja ^Järjestyksen maahansa; j a kommunisti -ovat ensimmäisiä; -^tka ovat'Saaneet'maahan yhtenäisyyden vuoden' -1840: jä£keen, löllöin englantilaiset a^msitcat Kilijan ^sata-mat tykkien avulla." • • Kirjoittaen' J.vtästä - (Rauhankonte-rensslsta Le -ÖevoIr-lehdÄn smmun-ta^ ntmierossa Andre .^Laurendeau sa.- npo. että,Fi)Ijk>n= omaksuu. saman > kannan . .miiÄä^ / l i C , DevoLrin edustaja, :edesmeDnyt''Henri Bourrassa :5nnak-sul 'ILalnattuaan OSourras^^^^^k^^ i t v ä ^ t a i että*jvailko;il}oIsten Aasiassa lar^talais-canadalajsen kuuUJ#un-tansa. On sitäkin jvalitettavamiiaa kim hän katsoi taipeellJ^l-'ithftystää" puhettaan lapseaisUla, meridtykset-tömillä j a usein suoranaiälla tosla-siain vääntelyillä sUtä mitä Aasian rauhankonferenssissa tapahtui. K i i nan elämästä. Kansandemokraattisista maista J a Neuvostoliitosta.: ; PilLon tietää, että Moskovan Ja'Pekingin välillä ei ole säänpöllfetä, matkusta jalentoliikenhettö ja, jnyös sen, että Neuvostoliitto j a K i b » Addvät erikoisjärjestelyt ösanottajato ^^^et? tamiseksi tähän konferenssiöi^ Tästä huolimatta hän viittaa • pilkallisesti "neuvostoHmaihm hämmftsyititävään aikatauluun" Jä vertailee matkaansa •MoäEOvan Ja Pekingbi välillä Cana^ dan vakitulstbi lentomätboihbi. Sen lisäksi hän mitätöi jQrytökset amerikkalaisten bakteerisodan suhteen sillä perusteella, ^että kunkin syytöksen kohd^jPa.on yatn "ykö todistaja", iplkä- ei Jubnnolllssjtlkaan «le totta, sillä Filion itse voi näbdä eri kxjmissiqnien raportit: missä e^-. tettito monen lausimtojk ,FIL|QN OLISI TEI^VETULLVT MUIHINKIN RAUHAN-KOKOUKSIIN ' Toronto— Puheessaan rauhanliik- SQvaama sodat! ja sorron ohjelma aiheuttaa kriisin; Laurendeau sanoo: ' . " f l ä t e a u il^stäna.tuntui siitä .kuin Filion olisi sanonut: "Niin, sbiä olit oikea.<sa mr; iBourrassa.; Olen tullut .takaisin Kiinasta. .-Minä olen nähnyt sen toteutuvan inistä sinä eimustit. KUnassa, Intiassa, Pakistanissa, Cey-; Ionissa, -IndOjne^ssa ja kaikkiaUa muualla se. .tot^utpu. .Aasialla e i ole; vielä; voljnaa: aj^i^cseen meitö omalle maaperäUenmie.' M me tämän kapinan himilnan. Sinä •näit 'kauaksi ^eteenpäin. Minä olen paäcan päällä "nähnyt :,vihän; koston Ja kuoleman hedelmän.-.. 'fMutta surullisin puoli asiasta on se, että v i e l ^ i n <m ilimlslä, Joöia eivät jmmiärrä — ihmisÄ'joaca'vielä-k l n vaativat asevoimien käyttöä." ;P41ionJ^ ljuhe -tyrmistytti hänen keen konsertissa marraskuun: 2i3 pnä John Boyd ^noi, että Le ,iDevob1n tofmittaja,Gerard Filion olisi .'tervetullut muihinkin: rauhankonferenssel-hinl Jos hän sitä haluaa". Boyd, ^ j < ^ osallistui Fillonin kanssa Pekingin ;faiä)ankonferenssiin, viittasi lausutmossaän siilien' artikkelisarjaani jonka Filion on kirjoittanut. ' F i l i on kutsuttiin Pekbigfai .konle-renssLn", sanoi Boyd. iBän; saisi kutsun njrtkin. Tärkeä seHäca ei ole hänen arvostelunsa siltä, ettei Venäj ä n imperialiismia arvosteltu, vaan se, ^että han nald itse miten Aasian kansat haluavat .rauhaa, e&ä sotaa, että ne haluavat jKorean sodan lopetta-. mzsta, minkä F.lion itsekin hyväksyy. "Hauha on kaikkien asia'V sanoi Boyd. -'Aasian kansat eivät väliitä mitä mieltä te olette heidän maistaan tai Joistakin ^ toisista maista, kimhan vain 'haluatte rauhaa; - Ja rayhä voidaan saavuttaa :vain kansanjoukkojen yhtenäi^den avulla, sl^ltyen siihen sellaisia antikommunistejakin kuin F.lion." hebn ja kumppanit oUvat talvisodas- "sa ranskalaisen'sekä tämän kanssa liittoutuneen englantilaisen jä ame-ribjcalaisen bxfperialismin asialla Kun harat von Blöcher, Tanner ja Hiukkanen muistehnateoksissaan Vihjailevat, että Suomen vallanpitä. Jillä maaliskuiissa-1940 muka oli his-torian avain käsissään, niin he vliU taavat Juui;i suunnitebnaan Saksan Ja länsivaltojen' sotatoimien yhdistämisestä. Ifö.: talvisodan tärkebnpiin opetuk-sun Jniuluu'se,,kutaka kohtalokasta maan rUjppumattomuudelle ja raudalle oli ollut^sen kytkeminen eng- "lantilaisen ja amerikkalaisen suurpääoman kahlei^ibi sel»!'^ vaUanpitä- Jlen antautmninen imperialistien neuvostovastaisten ) seikkailusuunni-telmien pelinappulolksL NS. JATKOSOTA Ns. jatkosota oli todellakinns, talvisodan jatkoa ensiksikbi sikäli, että siinä Ryti, Tanner* Mannerheim ja kmnppanit jatkoivat maanpetoksellista sotaveMteilyään ulkomaisten bnperiallstlen hyväksi, mutta Suo; _men Tiippumattomuuden. kansanvallan j ä r ä i ^ i a n pään menoksL Toiseksi se .oli :W talvisodan jatkoa t^W, että sanotut herrat, kuten Nivkka-nenkin edellä mainitussa muistelmateoksessaan .todistaa, jo sobniessaan rjauhansoplmuksen maaliskuun 12 pnä >940 oUvat' päättäneet jatiua 'sotbnlsta ^ensbnm^essä sopivassa tilaisuudessa:^ TäUöin he lähinnä ipltlvätisibnällä «itierin odotettavis- ;sai^olevaa hyökkäystä .Neuvosfoliit- ;tobn ja iSugmen psallistumista tähän h y ö d y k s e e n Hitler-Saksan satel-lUttina. ' ' ^ ^Suomen hitleriläismidlset vallanpitäjät kävivät 'yatkosotaansa" ai-aatansaadaksefeii Saksan ylivallan ko-vko -Euroopassa: - Siten he saattoivat - Suomen ttumlon > partaalle. Nämä Saksan bnperlalismbi käskyläiset; Jotka pettivät maansa Ja kansansa edut. Verhosivat rikollisen toinun-tansa "isänmaallisuuden" lipulla. Sa-maah aikaan he kiduttivat vankiloissa tai teloI|;tivat •todellisia isänmaanystäviä kommunisteja ja muita jotka::•. uhrautuvaisesti - :taistelivat maansav vapauttamiseksi Hltler-Sak-san hirmuvallasta. . ' Jos maan taantumukselliset- vallanpitäjät : olisivat talvi- ja jatkosodillaan: saavuttaneet päämääränsä, niin Suomi ei tällä hetkellä olisi itsenäinen valtio. V Maan itsenaisps pe- ; lastnl sen; ansiosta, että neuvostoarmeija'Stalinin nerokkaalla johdolla murskasiSaksan armeijan ja sen sa-telliittianneijat;. joista kukbitaisteU oman maansa riippumattomuutta J3 itsenäisyyttä vastaan. Jo kolmannen kerran.Suoml sai kiittää itsenäisyydestään neuvostovaltiota, bolshevik-kipuoluetta Ja Stalinia. EUROOPAN KANSOJEN HOLHOOJIKSI PYRKUAT Tällä hetkellä Suomen riippumattomuutta^ kansanvaltaista kehitystä j a rauhaa uhkaavat '^Euroopan kan- (Jatkuu 3. sivulla) Hölmöläisten y a M M e s l a «Ttopebus ^t^ k e r s a n <kb-JoIttam|t höbnöläSten suuresta valtiovlisaudes-; 'ta. Hän «1 oihit n i i n suurlpibi^einen depiksissään. ^ - Sen sijaan ^IJpg^Uus tyytyi kertomaan mSten^ hölmöläiset Takend.vat itsellen^;titvan jja tekivät työlisä hiin perinik>h^iSäiij:^ uöhofittlvat tehdä 'siihen Äknnoita — Ja< virheensä ihuomattuami hajojttivat tuvastansa {kokonaisen seinän. ' ' ' - ' • suonMn pienotoisla Uahdiitta^ höbnöläiset' keitUvlLt puuroa ayan-ooossa ja katicasuttivat viliipedoBa^Fe-kan pään ja ihmettelivät, e t t ä ollko-tian Pekalla päätä ollenkaan luolaan, omaista ratkaisua varten muodostettava; jkomisisionin ratkaistavaksi ;kahden kolmanneksen enenunistöpäätöksen' mukaan/ Neuvos-tolitton päätöslauselmaehdotuksessa määritellään. Asian tässä vaiheessa-voidaan siis todeta; että taman mantereen tavallisille ihmisille on tarkoituksellisesti annettu 3^puplisia, vaja- ^ naisia ja vallan harhaanjohtavia tietoja: niistä ehdotuksista Ja es£->' ;tyksistä mitä YK: n poliittisessa koiniteassa on viimepäivinä esitetty;'- Korean sodan lopettamisasiasta — ja mikään pys3rvä rauha ja yhteis^ ymmärrys ei ole mahdollinen näin horjuvalla pohjalla. ^ . mezmessä. ^ . , >^fCntta ' *l]istoriantut TVqtälus'^ättt IHöIn^^ ^:==S> jälkdälsme. jotka sotaretklHään ie[- '.|ctvät kalkki ffpäin mänty»*? kuin Sven "TUuva* tonffluaän. ^ ' ' , Parempi se näin oukio; sillä Icimar ;k|krklä nuolleet:; suomal|t:§et porvarit r voittivat" - toukokuun puoliväJIssä päättyness^^JSJyapaussodassa" .Suonten itsenäii^Tden, Jonka Neuvostotasavaltoja! Liitto oU mslmmaisdksi, eli edelUsm- taminlkuun valussa^ 4jun-nustanut! 71 jHöjnjöläistenvIdstorlaiituntijolU^^ on ihLcv^:byvä midsti^^^ Ja .taas .aivan JhmeeOIsen lybyt muteti toisissa asioissa; ,Tässä he ovat aimsi TCfpelii^csen höbnöläisten.kaltaisia: Topelit^sen höbnöläiset esUn. iiäät- "tlvät h e i t t ä ä iyhtejsen,ateria mutta kun ei oäut riittfkvän suurta pataa, he muis^ivati^'^että järvi jäätyy tal- .^dlay Ja n i i m ^ ^ vo!daan peittää iiittövästi avannossa. iMUt-ta tak>a tehdessä, he imhoittivat ko-konaan. eUä Ikkunatkin ovat tarpeel-: lisiä ja n l b r ^ naivhidessaan ryh-men kansaUe, suomaläisiöe työläisille". hurihiotii^n muistellessaan niitä al- " kbja,: Jolloto Iiterskl t Supmen ka«|alla, sen;:^ määrSsi.:' Joka kerta kynään tarttuessaan h e i d ä n . ^ i u n s a silmien edessä ön se malidoiilsuus, että Josta-kfii maailman k i ä t S ^ t e ^ ^ • kift aikana tarvitaan omat suuruu- Niilipä «MUU ^ a l b ä e s t l ' saamane- 'kin' tähän, aikaan vuodesta —Joulu-ftlnm- kuudennen -tienoissa:>— lukea vbSlmOläisten syvällisiä viisauksia ?6ii;> 4a' miten Vexiäjän^ tsaarin saappaan-r tyivät kanl^qan. pälyänvaloa säkis^ sä tu||^nsa.3'^v' SasKdn höbnbläisten jälkeläisistä kehitteet suuret "historioitsijat"'.. He flMfetarvat' jot^kenlafeia sellaisia päivämädt^ä- js^ tapauksia. Jotka elivät paUastla'''Vanpoisten porvarien mustaa historiaa.—- mutta «nhoitte-vat kaiken. mStätddsl oikeutta Suo- Ja suömalalsUIe 'talonpojille, Jotitei o-vat joutuneet ikynsin-teunpain tappelemaan ei vain ts^irin polllsivaltaa Ja ffitlermylihernmtta, vaan myös ntlen porvaielttensa petospolitiiUtaa' vastaan. i^Höbnöläisten historioitsijat muistavat että jouli^uun 6 painoon Suomen i t s e n ä i s y y ^ v ä — mutta im-boittavat. että Suomen porvareista tuli"itsenälsyysmiebiä" vasta sitten "kun heidän tsaarinia Ja^ Keret^kiniBä öUyat kukistuneet — Ja^Suomen porvarien -täytyi etsiä uutta säkänojaa ;S3ksan k:elsarlsta; jojÄä ?*uiilngasi kunnaksi' he" Suomen kansan'imyt-vät. ; ^ He; lelmaavfit Suomen punaisen kaartm ryssäläiseksi rosk>Joi&OksI, koska he eivät kerta ;kaikklaaa voi tunnistaa; e t tä Suomen 4gröläiset, talonpojat ja muui.pifakuibmiset voisivat olla isäntiä omassa massaan ^ j a ylistävät tsaarin hovissa kasvatettua, munaskuitaan ooyäten tsaarinvaltaa kannattanut n)surEklaja'3iä^ nen i^ksalaisia avustajiaan Suomen itssiiäisyystalstehm perikuviksi! Historioitsijoiksi ontaututneilla hölmöläisten jälkeläisillä on palavan kova halu Jtäydä uudelteen 't»äb» intaa^ itää" ja -vallata .Karjalan ^metsät al-< nakin Uralia myöten Suomea i>nu>^ tavarakapitallstellte '—'kunhan heidän itsensä ei vabx tarvitse, mennä tuhatta mailia lähemmäksi rbitamia: Nämä höbnöläisten uriieat perinteiden jatkajat nousevat todeUIäeeh taja. Jonka Juoksupoikana voitalsim taas lähteä ^ riemusotaan" ^ ja ten myös )vallttaa'hävlteyn sodanjOi-heuttainaa suurta'kurjuutta. ^ufcta älkäämme moittiko hölmÄ-läisten tolJaUksla. ocuistakaanune abi?.,se .että ibpan fr«)eUvksen böl- •möl^JAtä Suomen' lapsilta puuttiiia hausflraa opetusainählstoa siitä, nuten EI PIDX iMENETBLLX. ^ m o m .iäytyy aikuistenkin fi»»- tautua ll?istorloitslJoiksl lyhtyneitt^ iMb/iöm'Äten JällKläistcn s ^ ^ ihmetellä . Mitä teas Suomen kansaan j a » » - meh yääviOn tidcel nlto mdU» <» täysi sw :JnJiUa eunmen d t s c n ä l^ päivää rehellisyyden Ja totuud» puhtaassa ibnapiirissä, m i s ä kumu-oitctaän Suomen kansaa P ^ J * ' ^ -vapaUdeiiittkkaatta/ suomalaisea ^ oilöbeo Ja'talonpojan sammuma^ i a teämnaanraJdmutta Ja toddaaft e t t ä -1 U i t t s euomen vapautta«*BS-tavalte kansalle i - Öuomen itsenäisyys on saavutettu, säajrtetty Ja f^' \yy -MM^ten Ja muiden m!en ^ ^ i d c n -yäärinhalUmöSta j» peokslsta « n m l b n a t t o . K a n s a t o n»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 4, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-12-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus521204 |
Description
Title | 1952-12-04-02 |
OCR text |
% *srvu 2 Torstaina, jouluk, 4 p. — Tbursday, December 4,1952
t
1
Qrjgan of ESnoIsb CanadHans. Ss*
taUIfibed 0» 1917. Autborized
as «mmd jcSsmsaail fv tb? Cost
Office JDepartanc^t« Ot&asm»,. Ftib-
Vme^tinjiee yu^Hyi Tuesdays
Xftursdays pnd fiatuxdays by Vapana
Publishing Ck>xripan7 LtxL, at VOO-102
tSm Bt vr,, Sudbuiy, Ont^ Canada.
Telepbones; Butdness Office 4-4284
EOitoTial Office Manager
IBLStiksL gditor W» FMiinrf. MCTiHng
aOäxesa: Box jSudbiny, Ontailo.
Advertising' rstes tq)on application.
Translatlon free of diavge.
Canadajssa: 1 vlc/ 7JOO 6 K L 3.79
3 kk. 329
Ybdysvallolssa: 1 vk, e i » 6 kk. 420
Suomassa l vk. 8 ^ 6 kk. 4.79
Ei näytä Ippaavalta
Vaikka Canadassa vallitseekin «vielä ''boomikausi" ja jotkut
li&lc$i innostuneet ihmiset selittävät, että näid iulee jatkumaan edel-leeo;,
niin l^aikesta huolimatta on lukuisia merkkejä siitä, että kaikki
«i ole^niten olla pitäisi.'
^, Totia Qn, että Canada on taloud^Iise^ti paljon onnellisemmassa
asema^cikuin esioieiyksl' Italia ja monet muutkin kapitalistiset
maat,^Jenissä on^ Jditos Ainerilcan 'Marshallin avun ohjelmalle joukko-,
mitassa työttömyyttä, «Mutta Vhdysyaltain nykyjnen ulkopolitiildca
mitä pttaw£m^'ha]litushe^^^ orjamaisesti seuraavat .uhkaa myös tal
i ^ maan f^outta.
^Imc^dckejä flroldaan ottaa miltei kaikilta elämänaloilta. Yleis
t i tumiu^tetäan Ja on hirveä seikka nälän kanssa kamppailevassa
maailniassa ~ - että Canada ei :saa tänä vuonna myydyksi
suurta "xoljasatoaan.^ Johtuen^siitä kun Yhdysvallat lakkasi suu- ja
/^sorkkatautitafKuista hyväkseen käyttäen ostamasta lihaa ja teuras-
^ ^kar/aa/yir^oiiiiais^^ tiedä mitä tehtäisiin lihan 'liikatub^'
ilannpUe"!. 'ICalastuS;- ja kalänkannutusteollisuus on ^riisissä^^s^^^^^
tvtioksikun*eilöydym hyvälle Iphelle
ja jnuiil)e fc$Ia]Ie. . - . ^
TekstiiUteollisUuden kriisiä on; yritetty lieventää sillä, ettaf^f
meijan varastoihin on ostettu ylöttomän suuria vaatetavaramääriä —
parikymmeniijcalliste pd jdkaista sotflasta kohti, samanv^rran
sadetak^ja jojaJfeWnaiss^^ jne. — mutta silti tulee "yli-tuotantoa^^
'
^ Autotcbllisauflesta oti vähennetty työvoimaa, rakennusteollisuudessa
vallita lamakausi, maatalouskoneteollisuudesta on vähennetty>;
joukkomitassa (yövoimaa ja iätä luetteloa voitaisiin jatkaa melko
pitkälle. Mitäfenenunän'jatketaan nykyfstä kylmän sodan VarustäiU;-
ohjelmaa, sitä enemmän köyhdytetyn k^.nsaa — ja köyhtyvä kansa
jIi^Iutt^^ ^^exmi^i joten '^ylituotanto" kehittyy nopeammin.
' ,~ Tällaiset ovat vakavia vaaranmerkkejä. On jo osoittautunut,
eitä varustautumisohjelma eikyk^ne työttömyyttä torjumaan eil^ ta-
' louspulan ttiloa estämään. Parhaassakin tapauksessa se lykkäsi ;iii-
'f'- fl^uutani^ya 'IcutikaiUdella tuonnemmaksi ja teki sen^in ivain sillä
'' jeuj^t^ksell^, että.'HriisL pifi^ entistä kärkevämmäkjsi.
Jos kosli^an, niin nyt ^^ittaisiin suunnan muutosta. On nimitti^
muistettaiva> .että talouspulan ei tarvitse vielä saada tätä
r-mliata^runneltavakseen;;^, M laajentaa
markfcihoita-n
saTtapauksiss^ vaaditaan Yhdysvaltain imperialismin sotapolitiikasta
irtisanoutumista. JKotinv^kkinoita ei voida laajentaa silloin jos
' kansakunnan varat-,tuhlatiaan sotavalmisteluun ;*ulkomaamai1:kinoita
et voida laajentaa silloin Jos osallistutaan Yhdysvaltain johdolla vrha-mieli^
s^sjipellnljieilutt^ juuri niitä ipaita vastaan, jotkfi voisiV
yat h^Maisivat maamme ttjotteita ostaa.
^ l } Tulfevlgt^^liittovaaleja pihisi käyttää sellaisen suunnanmuutoksen
/hyväksi^ ettär^ryhdyttäisiih'kaiipanlcäyntiin KAIKKIEN MAIDEN
• «^SSÄ:jä"sttert-inen^elles^ ryhdyttäisiiii-^infaassäKn t u Ä f
m^n VOITA tyld^ien asemesta.
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Pel«r Vffpsoih Port' Arthur, Ont„
ft^ytii 70 vvu)tta jcniltlkMun 1 f ^ l j nä
TAunaas TOiarK B^äbary, qxit^ t&yt'
ifiä itinään Jojiilu^cuun 4 p n ä 72 vuot-ta.
' ' ^ - *
Y^idymove.onniU^luibin!
p t ^
ELÄKE M JÄSHASSIOT
-Kysymy»: Saan Ontarion xnaakun-nan
6&—69ivuct:aiden >vattbuudene]är
kettä. Koäka voisinjoiyydä maata Ja
eaada siitä lisätuloa niin tialuan tle-
,täii miten paljon lisätuloa jmimdla
4
»
••
i s
IS
l ?
1
. v i ;
I :
I ö
««1
.-Iiii
. » * :
'\-':
*
• » -
I ^ i
« %•
(»
t
• I
•
I
i]
ii
«
Intian 'Välitysehdotus''
, ; ^j^liten^tm yksrtyiskoht^'semmin tutkimaan ms, Intian välityseh-doti^
n '«|emiöta,. josta on niin paljon viimepäivinä puhuttu ,mei-
1 dän ,*upmidmn»e Jdintyy palkostakin tämän Isy^yksen erinäisiin^
^ - pro|>a|^daHisiin muotoihin. ^ , v
' ;;^;'yB;nsiän^kin,, suuret päivalehdet ja uutistoimistot ^ittivät antaaj
sqtlai^j käsityksen^ että Intian välitysehdotus Korean sodan lopet-
•tämiseksi oli muka todellinen sovitteluyritys, missä otettiin^uomioo^
sekä'«tdän" että "lännen" mielialat. ' " '[
Toiseksi, Tuuren rahan päivalehdet korostivat Yhdysvaltain valtiosihteerin
antaman vihjeen mukaan tästä asiasta sitä, että Intian
• väitysehdotuksen lisäksi ei muuta ehdotusta tehtykään, vaikka asia
^ oll~yaIlan töiisin.
Mikäli .oh-puhe Intian "välitysehdotuksesta" mikä kaiken toden-
' näköii^^en mukaan tulee epäonnistumaan koska siinä ei oteta huomioon
vallitsevia olosuhteita, se ei suinkaan ollut "puolueeton" esitys.-
Tässä yhteydessä ei •tai;vitse uskoa sitä mitä esim. Neuvostoliiton-
edustaja Vish^nsky Intian ehdotuksesta sanoi — ja hän ei sanot
i t muut?.1tuin sen, että jos Intian edustajat uskovat välitysehdotuksensa
asiallisuuteen, silloin he ovat suuria uneksijoita, .mutta itse
suuren rahan lehdet ja uutistoimistot "päästivät kissan pois pussista",
piinpä pP;n ^utistjedossa sanottiin marraskuun viimeisenä päiväsiä,
jqtta " . . . Läntiset edustajat pelkäsivät, että Intia voi muuttaa
^hdotuksiaan siten, että sen ylivoimainen enemmjstökannatus vähenisi,
.mitä sille nykyisessä vaiheessa odotetaan.
^ '^'Intia, jota tavallisesti pidetään puolueettomana maana, «n suu-
: laessa määrin Jinjoittunut länsivaltojen kanssa tässä asiassa, voisi
A^^^ritiää: paAaXa, takaisin puolueettomiiusasenteeseen muuttamalla pää-
>o töslauselmaehdotustaan enemmän kommunistien kantaa lähentäi
s i . . . " '
Pttä CP:n "pelko" ilmaisi Yhdysvaltain politiikkojen todellista
>iiu^:^i^öa;^ s^ toisilla samansuuntaisilla lausunnoilla.
, 4-1 .Intian "välitysehdotus" oli siis "länsivalloille — tarkoittaa tässä
. yhteydessä yhdysvalloille — puolueellinen ja jputui nimmuodoin
^esim. YK:n poliittisen komitean ko-ikquksessä,
ja tulee todennäköisesti hyljätyksi Kiinan Kansantasa-saa
öUa ilman että^ menettäisin mai^
niiuh eläkkeen. — Nikkelialueen asu«
fcas.
Vastaos; A s ^ Icoskevassa laissa
määrltsllään. että eläke nnikaan las-
^ t f i i ^ , ykslnä'sen;heidcilön tulo saa
olla entntään 720 doHarla vuodessa,
avioliitossa otevan henkilön, Jbka
asuu yhdessä aviopuolisonsa kanssa,
saliltaan saavan tuloja vuodessa e-nitttään
1,200 dollaria, eläke mtÄaan
la^äUuna.
. Suomen taantumu^mrtelpo
ylimmän valtakoplan:Ja sen'apulals'
ted maanpeto^c^^Useosa ^Jnih^na^sa
maan riippumattcmuutta-ia Jssama
vapauspyrintdjä vastaan,; erottuvat
varsinkin seuraavat p^valheet;
TSAARINVALLAN AKKA
V ipo^ariston ^uomQttar^inen ; Job-tokerros
palveli uskollisesti^^sadstis-ta
sortovaltaa, mateli venäläisten
kenraalikuvemööriea edessä Ja antoi
koäca^nulenunat dsänpt tähtäsivät
samaan päämääiään: Ibyökkäykseen
NeuvQstolitttoa v;istaan,,?ia Iialusiva
kappaleoia Joko yhdraaätai eilk^en
Ii^£lvaIk>J,en; vaiglnMp v ^ ' g l a n n io
J^ yj^lanskan; taantiuniiahallittikset
ei^ät ainoastaan toisen maailipansor
dan syttymiseen-asti vaan v i ä ä sen
syttymisen jälkeenkin -tekivät xvoita-vansa.
sovinnon • aikaansaamiseksi
^ t l e r t n kansa : 3 ^ t ^ i t ä i b y ( ^ ^ y s tä
Mitä muut sanovat
"OJA lUeHEAN..."
Oli 'kerran aJta, Jolloin Matti osti
paunan votlta. Joka maksoi 90 senttiä.
•(Eane se pian Jääkaappiin" sanoi J4a-tftii
iliyvä 'vafano. " M e i d ä n el kannalta
;^ödä sitä ennen hintojen laskemista."
» • •
MIEITIMISEN AIHETTA
"Kuluttajaln luotto" tm 'noussut
kalkkien aikojen ennätystaloon,
^gl^7p0,000;lln. JtÄalnen xvs. "hiot-
^»dollari^ 'on; todellisuudessa .velkaa
-^tavaroista. Jolta on.pstettu".vähit-täismaksuUa"
tai "hiotoUa" eli -velak-sL
• iL^or"> on sanonut ennen Ja sapoo
ny^tkjn, että tällaisen 'luoton" liial-
.Unenkäyttö on vaarallista yksityiselle
Ja kansakimnalle. "Tulevaisuuden
-ostovoiman alm.'ni:Inen^ 'auttoi i-vito-den
1930 pulakauden tuloa Ja sen sy-r
ventymistä- — ' ^ b o r " , Washingfcon,
D. C,
-tl
t
f '
I
I
'I-I
t
^ «
«
1
«•SI;?
l
t
t
i
t
I
I *
'vallan.Ja,Korean hallituksen taholta.
Vaikka Intian välitysehdotus voidaan leimata suurten imeksu-
Jainerheeksii kuten Vishinsky teki YK:n poliittisen komitean koko-
^ i^ksessa,niin: vallan toisenlainen on olemukseltaan suuren rahan palk-kaamienTpropagandistien
tarkoituksellinen ja järjestelmällinen uutis-pimennys
edustajan, ulkoministeri Vishinskyn ehdo-
7 vtusten-suhteen. iKaikki suuren rahan kontrolloimat lehdet julistivat
Vishinsky hylkäsi Intian "välitysehdotuksen".
: !^ltkäl^ myöntänyt, että Intian "välitysehdotus"
' l' ..edusti puolueettomuusasenteesta poikkeamista, kuten CP:n uutis-
^^'Itedosi^ myönnettiin. Ja mikään suuren rahan 'kontrolloimista leh-ei
päiväkausiin kertonut halaistua sanaa siitä, että Neuvostoliiton
edustaja Vishinsky esitti myös ehdotuksen Korean verilöylyn
lujittamiseksi. Tämä osa Vishinskyn puheesta sensuroitiin Jcokö-. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-12-04-02