Vapaus, September 13, 1951

              i s t e n pyfdärome k a l k k i a s u k u l a i ­sia
Ja t u t t a v i a saapunaaan
tyttärexnme
imA PELLON
ja poUcaoune v'
mRMAN OFFICERIN
-fljkiäistUaisuutee:^ j o k a pidetään
l ^ ^ ^ - L u t e r i l a i s e s s a ^SMtossa.
^MSK. Marie. Ont., l o k a k u u n 6
S 1^1. kello 250 iltapäivällä,
fcftanssit W a b o s i n ' h a a l l l l a ^ s a -
Utana kello 8.
fCaikki t e r v e t u l l e i t a!
M r , j a mrsi A - P e l t o ;:
M r . j a m r s . N . O f f i c e r
jnana
orat iBurantuiiett';
B e b i B U . (SS) _ . M a a t e k n ä b ^.
t u k s e n ^ o k u n p I f p n A a n t a n i B t * se­lostuksesta
Uinenee. e t t * s n ^ b i ^
Ja - r u k i i n satotoivert o v s i fe^vUnniB-t
a lähtien J o n k i n 'vcmui i M M n b t*
neet. Peltofaeinästä' o n vandnldn
P o b j a n m a a l l a . K e s M . J a i H a d i J o i f t^
messa saatu byvläkln satoja.
Kevätviljojen satotoiveet o v a t j y -
leensä beikommat. . F e n m a s t a .aia,-
daan. h e i k o i n sato .Alivenantnaalla^' J a
T u r u n Ja > P o r i n -läänlEsa. j n u u a l la
tgrydyttavä. :] '
H Ä Ä K U T SU
Ystävällisesti kutsumme k a i k l d a s u k u l a i s i a ' j a t u t t a v i a saapumaan
tyttäremme
SYLVIA ELIZABETH GIRARDIN
Ja poikani
ALBERT LÄHDEN ' —
vihkiäistilaisuuteen St. M a t h c v s A n g l i c a n I^irkkoon keskivHkkona,
syyskuun 26 p:nä k l o 7 i l l a l l a j a häätilaisuuteen Community h a a l i l la
samana i l t a n a k e l l o 8. *-
MR J A M B S . W . P. G I R A B D MRS. E L l f i N LÄHDE
H E A R S T , O N T A R I O , '
PARHAINTA ONNEA
ANJA, ANNA JA VÄINÖ LAARIN
OMAAN KOTIIN -
toivottavat seuraavat ystävät ja toverit:
Edith ja Wm. Jokela
Kerttu ja Otto Hautala
Kaino ja Nick Ranta ^
Ester ja Hannes Purra
Arne Purra
Irma, Irja ja M. Heiska
Elli ja Martti Vuori
Jenny ja Len Hjorth
Helmi ja Eino VäÄkki
Taimi ja A. Nummi
Kaisa ja Martti Jalonen
Leila, Martha ja J .
Tuovinen ;
Anni ja Oscar Lehto
Sylvi ja John Niemelä
Elli ja Jack Karvonen
Eva ja K. Kämäräinen
Vera ja Alfred Muje
Eine, Lyyli ja T. Tuuttila
Hilma ja Väinö Vickman
Mr. ja mrs. A. Laakso ja
tytöt
Jalmar Jutila
Emilia Haikola
Marfme, Carol, Irene,
Venla ja O. Tandberg
Alli ja Odd Jacobson
Tyyne ja John Pouttu,
Buffalo, N. Y.
Mrs. Mäki' '
Rauha Hakala
Ester ja Einari Kaustipen
Mr.jamrs. E.Toivari
Aaro Haili
Mary ja Tomi Korhonen
Kaisa ja Kosti Raita
Martta ja Väinö Turkia
Antero Salminen
Helmi Ojala
J^mpi ja John Serra
Hilma ja Matti Rasmus
gnpi ja Väinö Tulonen'
Elvi ja Lauri Penttinen
Venla ja K. Mäki
Vienoja Olavi Helander
Sylvia ja Lauri Kataja
Katri ja Paavo Mäki
Helien ja Nick
Sylvia ja A. Varila
Juho Nissinen'
Sylvia Ja E. Partanen
Mr. ja mrs. V. Autio
Sigrid ja Jalmar Pohjonen
Mary ja Erkki Randall
Senja ja L|eoSampola
. Arvo Lindroos
Hilma ja N. Lehto
Elma ja Väinö
Mary ja Alpo Laitinen
Aino Kuisma
Laila, Sanelma ja
N. KalUo
Maija ja V. Jaakkola
Hilja ja Onni Ojanperä
Ida ja Eino Kuldqila
Sylvi ja Arvo Laurila,
New York, N. Y.
Taimi ja Urho Pykälä
Annikki ja O. Orava
Aili ja Ensi Enberg
Kaisa ja Paavo Kaarto
Jalo Strang
Sheila ja Tauno Viren
Rauha ja Elmer Niemi
Mimmi ja Uuno Harju =
Katri, ja Pekka Mertanen
Vieno ja Tauno Uiiranen
Annie ja Aarne Hintsa
Aino ja John Lähti
Vauriot
Meimi ja Anton,-Laakso
Aili ja Jack Mairo
Martha ja Lauri Wilberg
Salli ja Sulo Virtanen
Jalmar Miettinen
Martha ja G. Tamminen
Helmi ja Antoa Tervola
Alli ja Aarta LatvalÄ.' :
Irja ja Geo. Mattila -
Alli ja John
Hilma ja Eino Luoma
KIITOS
Kaunis kiitos teille k a i k i l l e , k u n t u l i t t e yliättftmUnmeitft
omaan kotiimme kuEkien, k a u n i i n kahvipöydin M k & n i u r en
rahalahjan kera.
Kiitos yllätyksen alkuunpanlJoUIe K e r t t u Ja O t t o H a u t a ­la]
e sekä E d i t h j a W m . JokelaUe, samoin tolsUle. Jotka
*""o}vat i l l a n onnistumista k a i k e l l a ahkeruudellaan. .
Kiitos teUle, J o t k a o t i t t e osaa l a h j a a n , v a a n ette «roineel
«aapua.
ANJA, ANNA Ja VÄINÖ LAARI
19 RhyI Ave. SyTskuim 8 p. 1951 ToroiiJto# Ont.
j ^ f a i k t a m o i t a kasyatefitäessa m a r k k l -
^to^VäxCm o n huoini
qäajcä^yjtia
F^^carf i ^ t y s y a i h d s s a ^ / J E^
näaeit^jrBTfckanai» fcam
t i n i ; ufitdin-nBtstä seikoista, seUttää
f C u r r e n t i s s a ^ e a s k . sijaitsevan
lipoiiälltuksen ikoefarmhi edustaja
iCiM^BlalKely. . . . -
!EUmtelstä'saatuJen t i l a s t o j en y h -
teenv«^;^okÄttaA; että B r o a l B r ^
l^rtmzeviatikkunain^
{»htuu'.seuraavassa k « a « s s a : p u o l i -
tölstaj p a i m a a '4 v i i k o n vanhoina, 4
i n u o a a 8 v i i k o n vanhoina, i l ^ p a u ­n
a a : 16 v i i k o n v a n h o i n a J a 18%; p a u -
n t i a 2 f ^ o i i v v a n l u ^ . Neljännellä
vilk<aia kättkunat < ka«vayat Jkeskl-flOBirln
puoli paunaa viikossa. Tämä
v l l t t o t t a i n ^ r k a s v u :iisaantyy< asteet-t
a i n kunnes k a l k k u n a l n p a i n o lisään­t
y y kesklmäSarin p a u n a n viikossa n l i -
' d e n ollessa 1»:-17 v i i k o n vanhoja.
,i%«tä.llähUen patikon lisäänl^mhien
vähenee asteettain siten että 32:lla
viistolla se lisäähtyy v a i n p u o l e l l a p a u ­n
a l l a ; ' Heinon lisääntymistä o n t u t ­k
i t t a v a . käkkunaht ^ rayintomäärääh
vertaillen. Enslmmäisellfi viikolla
kalkkunanpojat syövät y h d e n vUdes-'
KASVATUS
osan paunaa v i l j a a viikossa. TSmä
lisäänt]^ nopeasti kunnes ne k u l u t t a ­vat
2 i y 3 p a u n a a kahdeksannella yll-^
kolla^^4 p a i m a a 16./Viikolla j a , 7 p a u ­n
a a 29. v i i k o l l a .
iPainonllsäystilastojen vertaaminen
k a l k k u n a l n syöntltilastoihln' osoittaa^
että kalkkunat syövät suhteellisesti
vähän tuottamaansa painonllsäystä
Icohtaui nopean kasvukauden aikana^
mutta kulutus lisääntyy nopeasti k a s ­vuun-'.
venratessa k a l k k u n a l n t u l t ua
täysikokoisiksi. KaSckunain täytet­tyä
28 v i i k k o a tämä kulutuksen s u h ­t
e e l l i n en lisääntyminen o n vieläkin
nopeampaa. ,32. IkävUkolIa k a l k k u n a
t a r v i t s i p a u n a n kasvua varten kaksi
k e r t a a n i i n p a l j o n r u o k a a mitä se t a i r -
vitsee s i i h e n 26. ikävlikolla.
. -Yleisesti<puhusn, m r . ^ I a k e l y selitä
tää, näinä tilastot osoittavat, ettei
teurastettavaksi kasvatettavia k a l k k u ­n
o i t a kannata pitää : s en kauempaa
mitä välttämättömästl t a r v i t a a n n i i ­d
e n markiklnakokoon saamiseksi.
B r o a d Breästed Bronve k a l k k u n a ln
k o h d a l t a tämä t a r k o i t t a a yleisesti p u ­huen
sitä,' että naaraskalkkutmt ovat
markkinakunnossa 26.—27,, v i i k o l l a J a
kukikokalkkunat 2 8 ^ 2 9 . v i i k o l l a.
KANaJEN RAAKKÄUS
Vlislkjrnmientäprosenttisesti muni­vien;
parven y k s i . k a n a kuluttaa 95
ipaunaa ruokaa vuodessa.. (Munlmaton
kana kuluttaa n o i n 65 p a i m a a r u o -'
kaa vuodessa. Tämä tosiseikka k o ­rostaa
raaikkaamlsen tarpeellisuutta
muhätuotantokustannusten. vähentä-niisessä,
selittää I n d i a n H e a d i n koe-,
farmin, edustaja A . P . F i l o s k i .
V a i k k a munatuotannon yhteydessä
tapahtuvan raakkauksen pitäisi a l k aa
kananmunista J a Jatkua kasvukaute­n
a , ' n i i n tässä yhteydessä keskustel­l
a a n v a i n " a i k u i s t e n " ikanojen t a i " a i ­k
u i s i k s i " , tulevien kanojen: rääkkää­misestä.,
•PuUettien (nuorten kanojen); ei p i ­dä
antaa .^varttua Ja a l o i t t a a muni­m
i s t a l^jtumella. Ensimmäinen r a a k -
kaus öllsUdn tehtävä syksyllä k un
p u l l e t i t viedään k a n a l a a n . Raakkaus-t
a ei tarvitse tehdä yhdeUä ikertaa,
vaan m i e l u l m m i n k l n kahdessa t a i k o l ­messa
ryhmässä siten, että a i n a r a a k -
kauksen läpiikäynyt osa kanaparvesta
pidetään yhdessä.
Tässä varttumiskaudessa o n helppo
erottaatäysln.kehittyneet kanat; N i i l ­lä
o n kirkkaanpunaiset h e l t a t sekä t a ­sainen
J a sileä höyhenpeite mikä on
lähellä ihba. V a t s a o n pehmeä J a t a i ­puva;
jaloissa J a nokassa näkyy k e l ­t
a i s t a väriä; ne ovat hyvässä lihassa,
r a u h a l l i s i a Ja helposti käsiteltäviä.
Sellaiset kanat, j o i l l a o n Väärä selkä
j a l a t t a i n o k k a pitäisi hävittää s a ­moin
k u i n n e k i n j o i l l a o n pitkä j a k a ­pea
pääkallo, h y v i n ryppyiset "kas­v
o t " t a i löysiä höyheniä päässä t a i
ruumiissa, '
R a a k k a u s t a ei pitäisi jättää yhteen
k e r t a a n syksyllä, vaan sitä t u l i s i J a t ­k
a a koko munimiskauden. Känät,
j o i l l e kehittyy kapeat/tal (kellertävät
päät, t a i ne J o t k a rupeavat ontumaan
t a i laihtuvat, t u l i s i hävittää, sillä n i i s -
Sikakoleran
torjmhmeii
Jos aiotte ffokottaa porsaanne sika-koleeraa
vastaan^ [älkää odottako m i ­tään
uusia ihmerokotusainelta. Käyt­täkää
niitä, j o l t a o n Jo olemassa.
Monia uusia'^rokotu8alnelta o n t u ­lossa
kauppoihin, - m u t t a ne eivät: ole
vielä valmiita käytettäväksi kevät-porsaiden
rokotukseen.
•Uudet rokotusaineet,: Jotka s a a t t a ­vat
olla v a l m i i t a : s y k s y y n • mennessä;
ovat valmistettu '^^kasvattamalla" ' s i -
kakoleeravirusta kaniineissa porsal-i
den sijasta. ,
Kanllnlprosessifisa virus menettää
osan voimastaan: eikä voi aiheuttaa
slkakoleetraa porsaisiin. K u i t e n k i n se
säilyy k y l l i n voimakkaana, vakuutta!-
vat asiantuntijat tehdäkseen porsaat
immuuniksi koleeralle koko elämänsä
laiksi.
sä voi o l l a Joku t a u t i t a i tuholainen.
P a l j o n orrella olevat kanat • pitäisi
myös hävittää. -
Raakkaukscuv tavoitteena: o n 'myös
se, että kanaparvesta hävitetään ter­veet
m u n i m a t t o m a t . k a n a t . Ne:saa­d
a a n selville ^sen JälSeen k u n k a n a ­parvi
on m u n i n u t kuudesta kahdek­saan
viikkoon. Niillä o n vielä s U l o ln
suuri määrä k e l t a i s t a väriä Jaloissa ) a
Ja nokassa, hyvät. m i m i j a t ovat m e ­nettäneet
k a i k e n tämän värin nokas­t
a a n j a osan j a l o l s t a a n k l n . Tuotta­mattoman
kanan perärelkä .on p i e n i,
ryppyinen j a kuiva, vatsanahka J a
- l i h a o n kova.
T o i n e n tärkeä r a a k k a u s a l k a o n s l l - :
l o i n k u i n k a n a t ovat sllpiaJoUa. Alkal.1^
sln silplajolle tuleva kana o n t a v a l l i ­sesti
huono munlja samoin k u i n on
sekin kana mikä tarvitsee s i i h e n n e l ­jästä
kuuteen kuukauteen: Huono
m u n i j a l a k k a a tavallisesti tuottamas­t
a kesä- t a i heinäkuussa. J o l l o i n se
a l k a a pudottamaan köyheniään.- Ne
voidaan tuntea kutistuvasta, k i i i v a s -
ta, rohtimeesta heltastaan. > •
Hautomahalulset kanat tulisi heti
o t t a a pois kanaparvesta Ja Jos niitä
pidetään, ne pitäisi panna i l m a v i in
koppeihin missä, os r u n s a a s t i ruokaa.
StOfne eivät rupea tuottamahh vaari
ovat edelleen hautomapäällä, ne tulee
hävittää.
Jälkeen elintarvikkeiden puutteen
maa, Jcesa sotaan valmistumisen t a -,
k i a on kiristettävä vyOtä entistä t i u ­kemmalle.
V i i m e mawnantaina UmoU
t e t t l i n Jälleen, että, < kptafen t&rkeftn
eUntarvlkkeen vUkkoannoksla vähen-netä&
n J a neljännen epävirallinen
slAnnöstely o n t a r j o l l a.
V i i k o n Juustoannos vahenhetUln
kahdesta: .unssista puoleentoista uns­s
i i n perheen kutakJn Jäseniä kohden.
Volannos^väheDinettUn neljältä k o l ­meen
l i n s s i i n v i i k k o a J a h e n k e i l k o h ­den.
'
:Nälden v i r a l l i s t e n annostan 'Vähen­tämisen
lisäksi tulee vielä epävlralil-n
e n maidon säännöstelemlnen mikä
a i h e u t u u : sesongin ^vaihteesta atheu-t
u v Q s t a m a l d o n tuotannon vähenemi­sestä.
A i n o a s t a a n U h a k a u m l a l l l a oU Jo­t
a k i n Ilahduttavaa perheiden ruoka­talouden
.kannalta katsoen sillä > he
ovat oikeutetut myymää^ h i u k a n ; er
nemmän v l i h a a kuin :>.aikaisemmin.
V i i k o n liha-annoksen arvo korotet-.
t i l n shillingistä Ja 10 pcncestä k a h -
teen s h l U l n k l l n viikossa Ja v i i k o n ku-^
l u t t u a sitä korotetaan vielä kahdella
penoellä viikossa mutta ainoastaan
neljän v i i k o n ajaksi. ,
: - V u o d e n alkupäivinä oU v i i k o n l i h a -
annoksen arvo vähäisempi k u i n kos­k
a a n ennen, 10 penceä v i i k o s s a ' nen-^
keä kohden. SUlä h i n n a l l a s a i ö s ' ^
ainoastaan noin kahden neliötuuman
suuruisen kappaleen patstia k u t a k in
perheen Jäsentä kohden. <
m
J o u i i t m i i l s f o t ' jgutgnpsia'. vWtt|v«i
mieleen, sen- nu^halllsuuden t u n n e l ­man,
mikä v a U l ^ keskitalvella v a i*
kolsen honeä ftelttOmässä'luonnossa;
j o u l u n t u n t u väreilee yksinpä Umas^
s a k i n . . Lieneekö luonnon' J a Icodln
IVmSKYN V O I M A L L A .
Amerikkalainen»diplomaatti haisee
whl8kyltä jokaisella hengenvedoltaan
väitti m r s ; D . L e i g h C o l v l n , naisten
r a i t t i u s l i i t o n puheenjohtaja:- l i i t o n k o ­kouksessa
Bostonissa vihne sunnun-.
t a l n a . Hän kertoi lisäksi, että u l k o ­ministeriö
käyttää 1 m i l j . doUaHä vuor
dessa pääasiassa spriin ostamiseen
ulkomaisia diplomaatteja -varten, mift-t
a suuren osan k u l u t t a v a t kyllä omat
diplomaatit.—Elleivät meidän diplo­maattimme
pysty neuvottelemaan
m u i d e n maiden edustajien kanssa Juo­m
a t t a viimemainittuja humalaan Ja
skoolaamatta itsensä kanssa, s i l l o in
meidän o h vaihdettava miehiä, Julisti
mrs: C o l v l n.
Materialistinen biologia
ja luonnon muuttaminen
Prof. I. J . Glutshenko
JanuOsenune tässä toisen osan
tästä kunnostavasta aiheesta. E n -
«immäinen osa J u l k a i s t u n lehtem­me
elok. 23 päivän numerossa.
(Ennen akateemilcko Lysenkon kek-shnää*
lakia k a s v i e n asteettaisesta ke­hittymisestä
e i oUut olemassa tieteel­listä
teoriaa yksivuotisten maatalous-jkasvlen
selektiosta, v a l i n n a s t a . £i o l ­lenkaan
tiedetty, minkälainen k a s v i ­pa
on v a l i t t a v a esim. uuden vehnä-,
p u u v i l l a - t a i m u u n maatalouskasvlla-j
i n kehittämiseksi (risteyttämisen
kautta. (Monet ulkomaalaiset tiede­miehet
: o v a t ' tehneet sellaisen Johto­päätöksen,
että selektio on parem­m
i n k i n t a i t o k u i n tiede.
Akateemikko Lysenko o n kasvien
asteettalsta kehitystä koskevan OQla
p o h j a l l a luonut teorian kasvlparien
valitsemisesta yksivuotisten maata-{Joka vaatU yleensä lämpöä, voidaan
louskasvlen risteyttämiseksi. Siksi kehittää myös kylmässä ilmanalassa
tynyt a l a n perusmenetelmä. Samaa
menetelmää alkavat l a a j a l t i käyttää
hyväkseen myös U S A : n tiedemiehet
lausumatta tosin sanaakaan s e n kek­sijästä,
akateemikko Lysenkosta.
K a h v i l l e o n l u o t a v a sellaiset edelly­tykset,
j o l t a i l m a n se e i v o i kasvaa.
M u t t a usein t u t k i j a n o n myös s u u n ­n
a t t a v a kasvin kehitys s i i h e n suun­taan,
mitä i h m i s t e n edut parhaiten
vaativat. Tässä tarkoituksessa L y -
senko Jo v. 1935 m u u t t i "Kooperator-ka''-
nimlGen syysvehnän kevätveh­näksi.
KäytännöUisesti katsoen syysviljan
muuttaminen kevätviljaksi ei ole t a r ­peellista,
lyyseniko opettaa k u i t e n k i n,
että 'koska ooperatorka"-vehnä voi­d
a a n muuttaa kevätvehnäksi, n i i n tä­män
m i i k a a n myös syysvehnän o m i ­naisuuksi
a v o i d a a n lisätä Ja tehdä s i i ­tä
kyhnyyttäkestäivä vehnälaji".
Tämän mukaan esim. puuvillasta.
I s e l e k t io Neuvostoliitossa ei enää ole-i
a u t n Joideiddn harvojen omii.
Käsviparien valitseminen asteettals­t
a ' kehlQ«ta koskevan latei pohjaUa
on räsimiziaisen kerran luonut edel­lytykset
maatalouskasvien uusien U u
J l eh v a n h a l l e JalostamiseUe. Lysen-k
o n oppUaat Ja seuraajat ovat tämän
t e o r i a n . a v u l l a suhteellisen lyhyessä
ajassa jalostaneet maatalouskasvien
(vehnän, o h r a n , puuvillan) uusia p a r ­h
a i t a lajeja.
H j r v l n s u u r i merkitys maataloustuo­tannossa
o o L y s e n k o i i kehittämällä o -
p l l l a kasvien risteyttämisestä saman
l a j i n p l i r l ^ ^ Jalostamalla u u s i a se­kamuotoja
Lysenko h a v a i t s i että esim.
sellaiset k a s v i t k u i n vehnä, o h r a , k a u ­ra,
herne y j n . antavat alussa, mitä
p a t b a l i n m a n sadon;'' A j a n ollen p e -
r l a n ö i u ^ d e n kautta hiankltut o m l -
naisuuret k u i t e n k i n huononevat, Ja
10—15 vuoden kuluttua k o k o n a a n hä-vlävät.
on .kasviien U l a n lähel-s
e ^ suk^Iateuussuhteessa. Lysenko
kefaitU D o n r i n i n oppia päätyen v l h -
doto sellaiseen Jotatoj^tökseen, että
kasvien, e s i m . vehnän.'kortcean satot-fluuden
säilyttämisdc4l n i l t & : o n a i ka
aijoinmidelleeri risteytettävä j a s i t en
vBlivistettava perinnöllisyyden k a u t ta
h a n k i t t u j a ominaisuuksia.
Tällaisesta «aman l a j t n piMmä t a ­pahtuvasta
risteyttämisentä o n kehite
menestyvä kasvi, j a viljellä sitä myös
p o h j o l s i m m l l l a seuduilla. Myöhem­m
i n mitshurlnllaiset ovat l u k u i s i l la
k o k e i l l a a n osoittaneet, että kevätveh­nä
j a - o h r a voidaan t o d e l l a k i n muut-t
a a ^ s v e h n ä k s i J a - o h r a k sL
H y v i n tärkeä tieteellinen j a käy­tännöllinen
merkitys o n sillä k e k s i n ­nöllä,
että kasvien kudokset Ja solut
eivät o l e samanlaiset. M l t s h u r l n l l a t s -
t en t e o r i a n . m u k a a n yhden j a saman
•kasvlorganlsmin kudokset -Ja , solut
eroavat toisistaan sekä fysiologisesti
että perinnöllisten ominaisuuksiensa
mukaan. Neuvostoliiton Tledeakate-m'lan
geneettisen tutkimuslaitoksen
työntekijät ovat todistaneet tämän
väitteen tekemällä k o k e i t a perunan Ja
sokerijuurikkaan jalostamisen a l a l l a.
V a i k u t t a m a l l a esim. s i i h e n , että p e -
t u n a n v o r s l a kasvaa j o s t a i n maan s y ­vemmässä
kerroksessa olevasta m u k u ­lasta,
saadaan aikaan ominaisuuk­siensa
puolesta a i v a n uusi kasvi. esim.
s e l l a i n e n . J o n k a mukulat o v a t k i n v a l ­k
o i s i a eikä punaisia Ja sinertäviä.
Muutos ei koske pelkästään perunan
väriä, v a a n myös tärkkelysiiitoisuutta.
Pitkät ajat oli vallaUa sellaineti kä­sitys,
että k a s v i - j a eläinlajien p i i r i s ­sä
tapahtuva k i l p a i l u muodostaakin
Jutiri l a j i e n muuttullsen pohjan. D a r ­win
otti kehitysteoriaansa materlalls-
Matto bemi, eilcfcaoie fcnalleet mitään rUmken fcalleadc«ta? Minä en tnU»
toimeen 150,000 doUarfn viHMapalfcaUa /
t l s t en käsitysten ohella myös M a l t -
h u k s e n f o a n t u m i i k s e l U s l a käsityksiä.
Tämän taantumukseUisen o p i n D a r -
w l n toi myös luonnontieteeseen. Hän
mm. vältti, että ktusvlt J a eläimet U -
sääntyvät p a l j o n enemmän k u i n nllE[e
löytyy maailmasta t i l a a . ^
"{Edistykselliselle danvlnilaiselle p i ­täisi
o l l a selvää, että v a i k k a O a r m i ri
hyväksyikin Malthuksen .taantiimuk-selltsen
kaavan, soti se k u i t e n k i n hä­nen
oppinsa materialistista pohjaa
vastaan, > k i r j o i t t a a akateemikko L y ­senko.
O n helppo havaita, että Darvtrlnla^
Joka oU s u u r i luonnontieteUlJä J a Joka
loi perustan tieteelliselle biologialle,
el voinut tyydyttää M a l t h u k s e n oppi.
Joka o l i risth-lldassa luonnonilmiöi­den
kanssa. Tämän vuoksi D a r w i n oli
tosiasioiden pakottamana useissa t a ­pauksissa
,'. Joutunut perustceUlresti
muuttamaan "taistelu olema;saolos-ta".
kasltteltä, laajentamaan s1tä Ja
selittämään sen " v c r t a u s k u r a l l l s e k s l
Umalsuksl".
Akateemikko Lysenko on todistanut,
että väitettä voimakkaasta olemassa­o
l o n t a i s t e l u s t a s a m a n l a j i n piirissä e l
ole todistettu, k c s k a l u o n n o s s a sen e<
nempää k u i n kc&ieissakaan e l täUaista
ole olemassa;, Luonnossa kehittyy
k a i k k i v a s t a h a k o l s u i ^ l e n pohjalla.
Akateemikko Lysenko on l u k u i s i l la
k o k e i l l a todistanut, että l a j i n sisäiset
suhteet ovat tavanmukaisia r i s t i r i i t o ­ja,
jotka vaikuttavat l a j i n k u k o i s t u k ­seen.
Yhden Ja s a m a n l a j h i organis­m
i e n vällUä e l ole k i l p a i l u a eikä s e l ­l
a i s t a voi o l l a . Ainoastaan e r i l a j i en
väliset suhteet perustuvat antagonis­t
i s i i n r i s t i r i i t o i h i n . JoUohi Jokainen
nätetä r i s t i r i i d o i s t a näiden kesklnäis- |
suhteiden vaikutuksesta muuttuu.
P a i t s i antagonistisia r l s t t r l l t c i ja o n e r i
l a j i en välisille osganismeille ominais-ta
myös toistensa tukeminen ;:' ':
A k a t e e m i k k o L y s e n k o o n e s i m . t o ­distanut,
että metsien, i s t u t t a m i n en
a r o i l l e o n a i k a i s e m m i n epäonnistunut
j u u r i siitä syystä, että o n p i d e U y k i i n ­n
i saman l a j i n pirissä midca tapah­tuvasta
olemassaokm taistelusta, t s.
i s t u t e t tu aroUIe yksinäisiä J a e r i l a j e i -
h i n kuuluvia p u i t a . Tuloksena o l i se,
että r i k k a r u o h ot t u k a h d u t t i v a t nuoret
puut.
Lysenko o t t i . käytäntöön ns. pesäke-
Istutiumenetelmän, . Jonka mukaan
esim. tammimetsät kasvatetaan siten,
että Jokaiseen pesäkkeeseen i s t u t e t a an
3 0 - ^ tammenterhoa. HMhtaarln
suurulseUe alueelle tehdään 097 petä-kettä.
Pesäkkeiden väUseUe alueelle
kylvetään neljän ensimmäisen vuo­d
e n a i k a n a r u i s t a tms; V u o s i e n 1949
—1990 > a i k a n a suoritettujen laaja­kantoisten
kokeiden (Jälkeen o n l o p u l ­l
i s e s t i päädytty sUtten, <että metriä
voidaan Istuttaa aroUle v a i n tätä t a ­paa
noudattaen.
A k a t e e m i k ko Lysenkon ym. m l t e b u -;
n n l l a l s t e n keksinnöt eivät s u i n k a an
r a j o i t u tähän, m u t t a Jo edenäesttetty"
km riittänee osoittamaan, k u i n k a i i r -
keä merkitys mitshurinilalsten työllä
käytännöUlsesti katsoen o n .
h i l j a i n e n , lenieä'levollisuus Juuri se
täällä katdcana; (nleIeenMvalon'Ja< rak­kauden
j J U h l a - a j a n ; Jota v i e t e t t i in en-/
n e n lapsuudessa Jo-nuoruudessa. , ,
J o u l u j e n muistot 'voivat muuttua
todelUsuudoksi lähtemälUC " G r l s h o l -
mlssa*' vanhaan kotimaahan. c?Ruot«:
a i n Amerikan L i n j a Järjestdit' tänä­k
i n talvena erikoisen: j^Jouluhuvimat*:
k a n Suomeen, lähtö tapahtuu l^evr
Y o r i c i s t a 6 pnä Joulukuuta. " J o u l u -
4alvassa'!\kuuset,^ajanvietteet ;Ja 'ate-:
r l a t o v a t ' J o u l u a , erikoisesti v a r a t t u ­n
a :>JoulumatkalliJain mielihyväksi;
Suomessa jouluvleraille Järjestetään
s u u r i , ^yhteinen-: vastaanottotllalsui^s.
J a sitten a l k a a J o i i l u , . Joulu Suomes­sa.
— R A L .
Suomen näyttely
Moskovassa
H e b l n k l . (SS) — Suomen kolmas
teoUijBUUsnäyttely ^ Moskovassa o n her
Tättänytysumtahuonilqta.^ Näyttely:
' oi)ktn^;SUiWlhfJ^
m l .on' kMk^an;'!!^^^^
Mukana^ on kaikkiaan 43 toiminimeä,
Jdtkiä' «iustainiit^ m ^
aloja. , . . , .
Näyttelyn; j u ^
s a suomen Ja Neuv9stollitDn kauppa'-
mlhlstorcltten; lisäksi: oli.: läsnä, isuurl
Joukko dlplomatukuntaa J a ::mu^
Icutsuylefaita j a ' 6 0 ^ c n k i n c n suoma-:
l a i n e n delegatlo, s u o r i t e t t i i n oiokiiun
ä5 pnä. K u n näyttely avattiin y l c l -
sölie^ h ^
slsäänc
läht4e HÄLIPÄXISTA;>I^-
KAKUUN;17 PrNAJtOM^gir-'
' ' S T O 0 K H O L M ^ € ^ a i # h ^
moottorllalvapiältälfiäiif '
llUtenteesääv'^'Hleiotpurlst
T o i n e n hcnkilököhtäi^tttjöbditu ,
: TUatkaa hyttlpalkkannö n y t » ' , j
v.^ '-^:ii;,»>.:':^jf^r-^i^im:'" ^:;>:Ji.:^^^:^-;:;::fc^;•:^ •:.'::)•:• ^•v:"«i*'.:;%ia^v'i^j:.i-'-:::t-:t
JUURI SAAPUNUT! !
T P H T A A K I ^
LÖPPUUN-MYYI4TI-
i
' Oletimie olleet tllaUuude^^äöstämäah^^^
. slävpukuja SÄÄSTöm^mAl:Ä;Av Käykää/katsöroaMaip
: k a i t a j a tekoaaekä värejä — 4 - r
16 ainoastaan. Tavall
NYT ERIKOISELLAIII/-;F«P.
i i i l l i i ^ i i i i i l i l Ä Ä i Ä
i n e - Ja c o r d i i r o y - k a n k a i s i a sadetakkeja, uusim- AC' -
/äWvalikblmassä; iCoot: il^-i^ZÖ^^^^^ 29.95... . IT»T«P ' Oatiajpiiiiie-^^^
massa värlvalikolmassa. K o o t 10^20. T A V A L L . 2 9 . 9 5 ; . .;
valitsemas&ä itsellenne u i i s l lenlnkivhalyaUa. (
V P L A S T I I K K I N E N VAATTEIDEN K A N N A T I N jo-,
/ ' kaiselle ostajalle. Pyytfkää sitä Jiun teette ostol^--
/ senne. ' - - ' *
ADELINE ^r^l'
102 EtlMf ST. E. • suioiBuiiir
, M O N T O E ^ E . P C f H . 3-7414;
m
m.
"Olemme käyttäneet F L
Gentlemanolt:
Oledime Jdiyttänect Pal-O-Fep, nuual- >
iosmäakläfJa^SU-O-Ft^ Bre(^er-mäs^
klä ludta^viMs!» i a ; oleauM
ne oikein tyydyttäviksi. MeUlä o n k o r ­kea
tuotanfOr malfllo clovMsiuis.ja/: v U - ;
m e l s e n i raöden olluna olemme aaaiieet\>
80% taantovalMiHden: asetetnJst* . m a - -
n U t a . • • ?iV^,f^^;^,^:;:.i,i.:t-:,,/:;,;^
(aUeklrJ.) N. L C l a t k •
i ^ n e Ptoe F a r t o , Benitefc; N,; 8^^^^^
MM
SAATTE
ittsmoita y-*'
KUSTAKIN Fumm
••' SAKISTA
'^-•'•-^.•••":::X^;:::;:v<:^::-/..: ;:;:•::• mmmmm
;i«^,^;<.^;:Jf,V>,r*.-.A;vJ,.v;•.••^,»^/••>":•:.:•'i•.i*^V•;'^^^ 5