Vapaus, April 23, 1960

              •;r.-.;i-,:v'.[:
gefjK/Siyii 2 - ' LauantainaVhuhtik. 23. p. — Saturday; April 23, 1960
Organ. .of ^^Finnish ^Canadians,.- Es-tabllshed^
NOTi, '6;^ l917.>^Authorlzed
ftsVsecondcClass^niaU; by' the"'Post
:Offlce!iDep?rtment,', Ottawa. -Pub-
'lishe(i^'*:;thrlr,ef'? weekly:' Tuesdays,
^tniiirsdaysiand^Saturdaysby Vapaus
^PuäUshlng Ccunpany Ltd}, at'100>102
! Ont.,' Oaiiada.
Telephones:,Bus, Office OS. 4-4264;
Editorial Office.OS. 4-4265. Manager.
K. Suksi. Editör W. Eklund.^Mailing'
address:,Box 69,'Sudbury. Öntailo.
Advertising rates ,upon, applicatlon.
Translationvfree of»«harge.--- .", •/ ^
^ , ' 'TILAUSHINNAT: •
Canadassa:" 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
' > ' 3 kk'" 2 50''
yhdysvalloissa: 4 vk.'9.00\6 kk.'4.801
Suomessa: 1 vk.<9.50 6 kk. 5.25:
YLEISÖN
KIRJE
m
l v 1
mg-m
Syngihah Rheen terrori kukassaan
tVeVi -vuotaa ^taas. virtanaan Se<julissa ja monessa muussa Etelä-,
Korean ^kaupungissa, missä Yhdysvaltain pistinten tuella'vallassa p i ­detty'Sungman
Rliee ^antaa jälleen havainto opetusta siitä, minkälais­ta
"demokratiaa'* ja ""vapautta" on'siellä pu.olustettu ja kehitetty?
Raamatussa kerrotaan, että kun Jumala sai valmiiksi maan, me­ret
da kaiken~muun olevaisen, hän havaitsi ne varsin'hyviksi, ja lepäsi
tyytyväisenä^ seitsemäntenä päivänä. | '
, Näin on yleensä asianlaita ihmisten keskuudessa; saatuamme val­miiksi
työmme, me tunnemme vissiä itsetyydytystä sitä suuremmassa
määrässä,' mitä paremmin, olemme työmme suorittaneet.
Mutta kun Yhdysvaltain valtiosihteeri Mr. Herter katsahti tällä
viikolla sitä, mitä on etupäässä Yhdysvaltain toimesta saatu aikaan
Etelä-Koreassa, niin hän kauhistui — ei ehkä niinkään paljon Etelä-
Korean, vaan Afrikan ja Aasian satam.ljoonaisten kansanjoukkojen
"takia. \
Kuten tiedetään, sodan päättymisen jälkeen 1945 miehitti Yhdys­vallat-
Etelä-Korean. Siitä lähtien on Etelä-Koreaa hallittu j a joh-
•:dettu'Washingtönin tahdin mukaan; Etelä.KoreanhaU
mi
tlselle maailmankatsoukselle ventovieras tri Syngman Rhee. Häh
on allista' pitäen, poliittisesti katsoen osoittautunut "menneisyyden
muunilöksi'V joka. halveksii demokratiaa; j
tapoja aivan yhtä paljon'kuin Kiinan kansan virkaheitto Chiang K a i -
'shek ja mu.ut suurpääoman hyväksi toimivat di
Rheen ainoana valttina on ollut se, että hän on esiintynyt julkeana
"kommunismin vastustajana" — mutta kuton tavallista, "kommunis­t
e i k s i " on hänkin leimannut kaikki poliittiset vastustajansa joi\a on
teljetty joukkomitassa vankilaan. Vaarallisimmat poliittiset vastusta
jansa, huolimatta siitä mihin poliittiseen puolueeseen he ovat kuulu­neet,
tai ovatko he kuuluneet mihinkään, Rhee on saattanut hautaan
joko "onnellisen tapaturman' tai jonkun muun "sattuman" avulla.
Korean kansa olisi jo aikoja sittpn lopettanut Syngman Rheen pa-
.tavanhoillisen tefrorikomennon, mutta^h
•pelastetuksi sodan avulla^ niihin Yhdysvallat sekaantui liittolaisineen.
kymmenku^rfavvuotta sitten. Saatuaan sites '•pelastetuksi"-mr. Rheen
-oman: kansansavtuomiolta.rY^^ rakentamaan
Etelä-Koreasta sellaista "mallimaata'^ m i^
i j a A f r i k a n k a n s a t ihmettelemään; mitä kaikkia porvarini
ratia saakaan aikaan. Vuodesta vuoteen 1950—57 Yhdysvaltain toi­mesta
annettiin Syngman Rheen hallitukseniavbstamiseksi$l,214,000,v
000 j ä Y K : n toimesta vielä lisäksi 600 miljoonaa dollariai^
itutettiin .niitän jotka 'olivat ennenkin rikkaita,^
mittaista mädännäisyyttähallituselmissä ja. ostettiin koko Etelä-Korea
yhdysvaltalaisten ohjus- ja ydinaseiden tukikohdaksi .
* Valtiosihteeri Herter ei suinkaan ole ainoa henkilö, jota kuljettu
taival jäisinne jätetyt jäljet peloittavat; Esim .Globeand^^^^^^
, kirjeenvaihtaja Philip Deane tiedoitti Washingtonista huhtikuun 20
mä lähettämässään uutistiedossa mm. seuraavaa:
".; ...Valtiödepartmentti pelkää todelHsest^
se, mikä aiheutti Kiinan menetyksen (kiinalaisille — V ) Se olisi
Yhdys:valloille hirveä isku kun huomioidaan: se.;hinta m
;Etelä-Korean vpelastamiseksi: kommunistihallinnalta vv: 1950—53: j a ;
ne ponnistelut, mitä on tehty sen jälkeen sodan tuhojälkien poistami­seksi.^
' . '
" ! ' K o r e a on meidän holhokkimme — ehkä enemmänkin. Korea on
meidän vertamme ja lihaamme. Meidät on yhtecnliitetty viilattuun
;Mllitukseen, eikä ole mitään:^^v^
vaihtoehdot.' Nämä ovat Yhdysvaltain erään johtavan virkailijan sa­noja
hänen analysoidessaan miten hänen maansa (USA) 'joutui sellai­seen
sekasotkuun'. . ." . ~
Ja "analysoidessaan" Korean tilannetta tämä nimetön, mutta
kuulema huomatussa asemassa oleva yhdysvaltalajnen virkailija se­l
i t t i tilannetta seuraavan tapaan: '
". . . Koska presidentti Rhee nostettiin hallitukseen Yhdysvaltain
toimesta, hänen nimensä l i i t t y i Yhdysvaltoihin ja sitä ajatusta roh­kaistiin.
Rheen vastustajat ovat siten, näyttäneet Yhdysvaltain mie­hityksen
vastustajilta.
"Tämä tuli vielä näkyvämmäksi Korean sodan aikana. Rhee ta­patti
useita vastustajiaan sillä perusteella, että he vastustivat häntä,
sekä sotaponnisteluja ja Yhdysvaltoja. Yhdysvalloilla oli liian kiire
isotatoimissa . ; , sitäpaitsi kenraali Douglas. MacArthur o l i Rheen hen-;
ikilökohl^^^
pettureina.
''Sama suunta jatkui sodan jälkeen. Pitemmäksi kasvoi luettelo
- R h e e n vastustajista, jotka ikuolivatv'^^^
Poliisien raakalaisuus sivuutti sotaa edeltäneen tason jolloin esimer-
; ; : k i k s i Korean erään saaren koko väestö, joutui; karsittavaksi;
nistisuudesta epäiltynä . . . Kukaan ei ollut turvassa, kenraalit, parla­mentin
jäsenet, tuomarit, sanomalehtimiehet — heidät kaikki murs­kattiin,
tai jos he olivat, k y l l in tärkeitä, pantiin vankilaan tai mur­hattiin.
. -"Skandaalit horjuttivat äskettäin Etelä-Koreaa — sotilailta evät­t
i in heidän ruoka •annoksensa ja palkkansa; maareformi oli pelleilyU,
sillä rikkaitten .maanomistajien sallittiin ottaa maastaan hirveän kor­keat
hinriat_ja antaa tarpeelliset lainat kiskurikoroilla "talonpojille,
jotka siten-tuhottiin taloudellisesti, joutivat maaorjan asemaan t a i '
, .myivät maansa. _ " ^
"Jptkut yhjiysvaltalaiset virkailijat^protestoivat muttanämä pro­testit
olivat' lieviä. Washingtonin oikeisto tuki hyvin Rheeta, jota se
(oikeisto) piti vankkana leijonana sekä uskon j a kristillisyyden_puo-lustajana
. . , . '
"Samaan aikaan, 38;nnen leveysasteen pohjoispuolella kommunis­tit
käyttäytyivät Etelä-Korean standarttien mitalla esimerkillisesti;
PohjoisiKorean maarefoimi onnistui, madannaisyys väheni minimi-
:irajaan; vapaa opetus tuli tosiasiaksi; tuhotut kaupungit . . . rakennet­t
i in uudelleen nopeastija häpeällisesti urakoitsijoita rikastuttamatta.
"Tiedot tästä tunkeutua Etelä-Koreaan. Etelä-Koreassa on korealaisia-
~Jotka'sanovat'*länsimaisille ystävilleen, että'he pitävät^kommunismia-^
, Rheeta parempana. , ' ^
, ' r !:"^siat ovat nyt huonommin mitä ne olivat ennen Korean so- '
Mitä tähän lisätään, so on oikeastaan (Pahasta. Ihmetellä kuiten-mmmsmmmmmmmmmmm
R I I S T A N ^ J E L U K S E S T A . . S
^•r Haluan puistani'yhtyä mr. C;
Bibbyn käsityskantoihin-,tässä->si|
assa ja kysyä, miksi'pidetään ollpnl
kaah peurakoiraa? Oriko siitä jota­kin'^
hyötyä, jos^koira juoksee tuoli»
putkin ::metsiä^ja;;tuhoaa;: rikollisesti
luonnoririlstaa,;i:jota'^haluamme'suo­j
e l la sekä itseämmelettä lapsiamme
varten?
Olen kotieläinten ystävä, mutta
itse puolestani e^ halua, että ne
tulevat "maan vaivaksi", _ -
Toinen seikka on se, että näillä
asutuilla alueilla~on koiria yleensä
ylöttömän: paijon'valloillaan. Teke-;-
vät monenlaista pahaa ja tahrivat
pihamaita missä '.lapset: leikkivät;
Mikä siivo ja haju jonkaan tällai-sessai;^-
tapauksessa /lasten 'tullessa
tupaan? _ Miltei ponihevosen kokoi­sia
koiria .näkee kuitenkin ;valloilT
laan. ^
Mitä sitten peuran metsästyk­seen-;
tulee, niin vanhana ulkoilija-'
na ^en itse pu~ölestani näe koirien
käytöstä; mitään :hyötyä.'Kuinkahan
monta peuraa: 'pilataan; .syksyisin
ajamalla ne k o i r i l la henkihievariin
tai vähän; haavoittamalla niiden 'Ol­lessa
täydessäilaukassakoirän edel­lä?
Minun käsitykseeni: urheilusta
:se .ei:mitenkään;mahdu. ; Kannatan
siis niitä canadalaisia, jotka vaati­vat
lisääntyvässä määrässä kieltä­mään
peurain ajon koirilla.
Jokatapauksessa oliäi estettävä
se, että koirat ajavat metsissä mie­lin
määrin rauhoitusaikanakinkan-.
tavia naaraspeuroja ja pieniä peu-ranvasikoita.
— H. Mäki.
väin estää sen miseri
K i r j . B E R T WHYTE
Peking. — "Irhperialististen mai*
den°4 kanonisen talouden militari­sointi
on pahentanut kriisiä, eikä
missään;: mielessä'elvyttänyt"^ niiden
talouselämää''^.'sanoi^^p
,Gh9u . E n l a i kansankongressindop-puistunnossa
viime viikolla. ^
' Yhdysvaltain hallitseva johtoasi
ma ;on;suuhteeUisesti; heikentynyt
ja; imperialistien'leiri; on astunut as
keleen; edelleenkin häviötään kohri;
sanoi Chou. ^
" K i i n a n hallitus ja kansa täydel­lisesti
kannattaa Neuvostoliiton
^rauhanehdotusta korkeimman ta­son
'kokoukselle, yleistä aseistarii­sumista
ja ydinaseiden kieltoa''; sa-"
noi hän.
Kiinan hallitus on toistuvasti
esittänyt Aasian ja Tyynenmeren
maille; rauhan ja •turvallisuuden ta
käämistä; ja-'^^hyökkäämättömyyssor
pimuksen allekirjoittamista : sekä
saattaa koko alue atomiaseista va-.
paaksi alueeksi.
Choui puhui sosialistisen leirin
jatkuvasta voimien lisääntymisestä
ja;'ilmaisi kannattavansa;;; A f rikon
kansain taistelua siirtomaahallintua
vastaan ja latinalaisen maiden kan­sallista
ja demokraattista; taistelua
niitä .diktatuurihallituksia: vastaan,
jotka on nostettu valtaan Yhdysval-;
tain avulla.
Hän tuomitsi Japanin ja Länsi-
Saksan militarisoinnin j a sanoi, etr
tä tämän johdosta "näistä maista
on tullut sodan pesäkkeitä Aasias­sa
ja Euroopassa". -
Hän ilmaisi toivovansa, että hä­nen
vierailunsa Nehrun luona, toisi
ihyönteisiä tuloksia "Me syvästi
uskomme, että perinteellinen'ystä­vyys
K i i n a n j a Intian kansan kanssa
loistaa lopussa kirkkaasti." ,
Jännitystilanne Kiinan ja Yhdys­valtain
kesken .pysyy entisellään; ja
vastuu:siitä lepää Yhdysvaltain har
teilia, joica yrittää luoda "kahta K i i -
naa'':Tläillistuttaakseen siten Taiwa:
n i n kaappauksen, sanoi pääministe-r
i . , - • , •
' Lopuksi hän sanoi, että Kiinan
hallitus ja; kansa "rehellisesti toivoo
kansainvälisen jännitystilanteen e-,
delleenkin;rlievenemistä;; maailman^
rauhan entisestään lujittumista,
kansallisille lUkkeillelisävoittdja ja
kansojen: kesken '^ystävyyden edel­leenkin
kehittämistä".
Suomalaisen lähetyssaarnaajan rippi;
Pamppu, patukka
Etelä-A f rikassa
Canadalaisia
la.akareita
Neuvostoliittoon
'/'Toronto: ' -^ Torontontyliopiston
teryeysopln' johtaja'; t f i \ A " , J , Rho-des
jä.liittohallituksen terveyden-hoitojaoston
virologistip t r i P. F.
^Nagle^••matkustaa?•.Neuvostoliittooh
tutkiakseen vsiellä>$joukkomittaista
"elävän" rokotteen antoa lapsihal-'
vaustautia- vastaan;-minkä sanotaan
suojaavan^ ihmisen sataprosentti­sesti
koko eliniäksi mainittua tautia
vastaan.
, Neuvostoliitossa ont jo rokotettu
tällä tavalla 10,OOQ,000—15,000,000
ihmistä.
Canadassa aloitetaan pian tämän
elävän_ rokotteen klinikkakokeet.
Sen keksi alunperin eräs yhdys-yaltalainen/
lääkäri;; mutta: Neuvos­toliitossa
se kehitettiin ihmisten
käyttöön j a sillä sanotaaq saadun
todella hämmästyttäviä* tuloksia.
Neuvostoliiton j a Yhdysvaltain ter-veysvirkailijain
sanotaan kehittä­vän;
sitä nyt yhteisvoimin edelleen.
SUURI KIINA KUNNIOITTI
SKPn EDUSTAJAKOK.
Helsinki. — Olemme Iloisia saa­dessamme
todeta yhä suurenunan
ystävyyden Ja yliteyden Kiinan Ja.
: Suomen .: KommunlstiBten: puoluei-::
den Ja kansojen välillä viime TUO» :
sina.KKP Ja Kiinan kansa seuraa»
vat aina myötätiuinoila: puolueenne
Ja Suomen kansan taistelua.Ja saa­vutuksia,
lausui Kiinan kommunis­tisen
puolueen edustaja Wui Tse-
Pu puliuessaan lauantaina SKPn
edustajakokouksessa.
.Han kiitti puoluetta siltä, että se
oli lähettän}^; valtuuskunnan K K Pn
Vlir; edusta jakokoukseen Ja : Kiinan
kansantasavallan .10-vuotis juhliin.;.-^
Puolueemme.;ja kansan£m&. vaalivat
hellyydellä tätä ystävyyttä. -On toi­vottavaa,
että puolueittemme / ja
maittemme vafinen: ystävyys kasva­vat
jatkuvasti.'
K K P Ja Kiinan kansa ovat viime
vuosma antautuneet;: täynnä luottar
musta, sosialismin: rakentamiseen: to-kuskomitean
Johdolla. :01emme saa-kuskomitea
n Johdolla Olemme : saa -:
neet> toisen viisivuotissuunnitelman
(1958^1962): suurimmaksi osaksi val-mikisi
kahdessa vuodessa,' yv; 1958 - Ja
1959. .Jatkamme Kiinassa eteenpäin-menoa:
sosialismin rakentamisen pää^
linjan ohjauksella suurharppaus-vauhtia,:
kansankommuunien: ollessa
organisaatiomuotonamme.; Odotamme
saavuttavamme Ja ohittavamme
Englannin tärkeimpien teollisuus­tuotteiden
: .tuotannossa .kymmenen
vuoden sisällä.
' Olemme vakuuttuneita siitä/ et- .
itävsaavutamme;; kansamme yhte­näisyyden
Ja fceskitetiyjen ponnls-tustenvavullasekii
eri-maiden kanp
:soJen innokkaalla iuella;.yllämaini­tun
tavoitteemme Ja lisäämme si­ten
koko sosialistisen maailman
voimaa.
Panemme suurella mielihyvällä
merkille,:: että ;iseitsenvuotlssuunnltel-maVon
alkanut jo 'tuottaa voitokkai­ta.
tuloksla:;;Edlstynyt!neuvostotiede,
tekniikka sekä kulttuuri ovat otta­neet
johdon tieteen Ja kulttuurin
: tärkeimmillä aloilla maalimassa; Sor
slallstlnen leiri v:todistaa4kok.onaisuu-:
dessaaniyhtelstäeteenpälnmenoa no­pean
kehityksen tiellä. Eri maiden
.työväenliikkeet;? kansallinen ;;vapaiis-
Illke sekä maailmanrauhan puolesta
käytävä liike etenevät täydellä vauh­dilla.
1960-luvun alku on levittänyt
eteemme ennennäkemättömän valoi-:
sat näköalat. Me edistymme" Jatku­vasti,
kun taas vihollinen menee Jat­kuvasti
'taaksepäin. Juuri tämä on
koko maailman tlla^e. ' '
Imperiallstlensisotapolltukan vas^
tustämlnen ja maallmancaulmn_pu.Q.J.hin. tulee tämän edustajakokouksen
lustaminen ovat edelleen kaikkein
tärkelmmt^t- 'ihraisten'suoritettavana^
olevat tehtävät ^kaikkialla maali­massa.
Neuvostoliiton Johtaman so-^
siallstlsen feirln maiden,herkeämät­tömät
ponnistelut maailman/jänni-
-tyksen-laukaisemlseksl ovat-^kO|hdari-
•nept, yhä , kasvavaa .tannätusta Ih-mUten
k,eskuiiäessa' kaikkialla .'maa-S
llmfiss^. -Toverri^rushtshevln vleräl-:
leen sellaista' maJiäÖllisuutta, että
Korea'pitäisi jäättää vihdoin ^viii
meinkin, korealaisille,'; ja i että ko
realaisten < pitäisi saada -ratkaista
lulla USAhan seka Aasian; ja Euroo­pan
maihin, Neuvostoliiton: ehdotuk­silla
yleiseksi Ja täydelliseksi aseista­riisunnaksi
Ja Neuvostoliiton asevoi-;
mien supistamisella 1.2 miljoonalla
miehellä,; on ollut suuri vaikutus
maailmaan; l On rohkaisevaa että
Idan Ja. lännen huippukokous kokoon-i
: tuu pian vnaissa olosuhteissa; El voi
kuitenkaan .olla:panematta merkillei
etta -Yhdysvaltain imperialismi, imr'
perialistlsen' blokin kalkkein: hydkr
kaavin V edustaja, on v:toisaalta : ollut
rauhanvolmlea; suuren .painostuksen
edessä pakoltettu tekemään; Joitakin
eleitä ' kansainvälisen jännityksen
laukaisemisen suuntaan; mutta toi-salta.
se kiihdyttää edelleen asevarusr.
teluja ja . sodanvalmlsteluja;: laajen­taa
ohjustutklkohtla ulkomailla,: va-
;rustaa tarmokkaasti Länsi-Saksaa; Ja
herättelee aktiivisesti henkiin; japa­nilaista
militarismia,; muuttaa Län-.
sl-Saksaa' j a Japania kahdeksi UU-;
den sodan pesäkkeeksi.: Eri maiden
rauhaa -rakastavien; ihmisten on ::pyi
syttävä erittäin; valppaina tataUSAn
imperialismin politiikkaa • ;vastaan.
Nlm;; kauan: kuin;: me paljastamme
USAn; •: Imperialistien jokaisen tem->'
pun Ja; juoneni mobilisoimme ihmi­set
; ka Ikkia Ha maa Ilmassa ta Isteluun
: rauhan puolesta;. me; pystymme säi­lyttämään
maailmanrauhan,
i.ipuhuja: luki: K K Pn; keskuskomitean
SKPn X I I edustajakokoukselle lähet­tämän
tervehdyksen, Joka kuului::;;
; 1 Riinan; Kommunistisen Puolueen
keskuskomitea eslttaa kalkkien jä­sentensä
puolesta lämpimän,. veijel -:
Ilsen tervehdyksen Suomen Kommu-;
nlstisen Puolueen X I I edustajakokOri
ukselle Ja;: edustajakokouksen .kautta
kaikille SKPn Jäsenille;; Suomen' työ^
väenluokalle ja työväestölle.
Käymänsä pitkällisen kovan tais-telim,
Jälkeen esittää ; S K P nykyisin
yhä suurempaa osaa- Suomen pöllit
tlsessa : elämässä. .Nojatessaan; työ-,
väestöön ija Suomen kalkkiin demo-kraatltslln'
voimiin ; on "puolueena
saavuttanut huomattavaa: menestys-
:tä/.taistelussa .ysW
seksl.kalkkien; kansojen kesken; -eri­tyisesti
Suomen ja, Neuvostoliiton^
vjohtamanvsoslalistlsen: leirin maiden
kesken,;: rauhanomaisen rlnnakkais-elon;;
demokratian rsekä: yhteiskunnal­lisen
edistyksen tukemiseksi Ja työ­väestön
^toimeentulop;- paran tamisek-;
sl.- Me kiinalaiset kommunistit
Kiinan kansa iloitsemme suuresti
nähdessämme kaikki teidän jaavut-itamapne
menestykset.
Luotamnie, siihen, että nykyisessä
suotuisassa kansainvälisessä tilan­teessa
SKP, jota elähdyttävät taiste­luhenki.
J a ; läheiset,; suhteet Joukkol-
\
Suomalainen: nainen, joka lä-hetystyöntekijänä
;on y l i 40 vuot'•
ta : uhrannut toiminnalle-mustien
parissa;'.' on äskettäin muistanut;
kotimaataan'kirjeellä. : Siinä; hän:
v;vaikut(avasti /kuvailee .kuohullani,
maan tunne|mia ja sitä hätää,
mitä oikeamielinen ihminen tun­tee
nähdessään, kuinka väkival­lalla
' yritetään tukahduttaa mus­tan/
kansanosan vapauspyrkimyk-set.
Lehdellänune on tilaisuus
julkaista tämä kirje oheisena.
;;0n kuin synkkä yö yllättäisi juu­ri
, sarastamaisillaan olevan päivän
nousun 'täällä. " S a m a l l a -kuitenkin
monien; meidän lähetystyöntekijäin
silmistä suomukset putoavat j a me
näemme;'rkanssaihmistemme kohta­lot
kirkkaammin kuin koskaan ai
kaisemmin.; Koko elämäntyömme
on- kuin^ hukkaan - mennyttä; tämä
kaikki on: sen tulosta! Olemme mi-,
täsuurimminponnistuksinja kaik­kivaltiaan
armon turvin opettaneet
näille mustille raukoille; kirjoitta-misen:'
ja lukemisen taidon: Teimme
sen; .Jumalan: :V^ varaten,
emme ; suinkaan- sen tähden; että
näitä :avuja käytettäisiin kapinoin
Uin maallista esivaltaa vastaan, jonr
ka kaikkivaltias,: kaikki näkevä j a
kaikki tietävä Jumala on näille
mustille /Säätänyt heidän; kurissa Ja
ojennuksessa pitämiseksi.
> Näinhän me uskoimm? ja näin
ime: 'opetimme.: emmekä suinkaan
^voineet-aavistaakaan;: että näin saa­tua
lukutaitoa käytettäisiin yleisen
historian, .filosofian, luonnontietei
den ja yhteiskuntatieteiden tutki­miseen^
että nämä alkuasukkaat ot­taisivat
"maallisista";v kirjoista: tie
don, miten muutkansat.ovat jo:tai.s-tellen
vapauttaneet itsensä el vain
ikansallisen,: vaan myöskin yhteis-
•kunnallisen sorron ikee.släi Emme
voineet kuvitellakaan,:, että kirjoi •
tustaitoaan; he tulisivat: käyttämään
lentolehtisten tekemiseen tuon va­paustaistelunsa
puolesta.
Mutta näin on vaan käynyt. Ja
meidän valistajain keskuudessa.val­litsee
nyt kaaos ja hämminki, usko
pettää ja kaikki järkkyy. Muuta­mat
meikäläisistä ovat ottaneet tar­peeksi
suuret annokset lääkeainein
ta kuollakseen pois näkimästä ky!
vönsä tuloksia (kuten he asian i l ­maisevat),
muutamat ovat yhtyneet
kansallisen ; vapautuksen riveihin,
muutamati'kuten: mmr:minä, olem­me
päättäneet lähteä :"herrakanso
j e n " keskuuteen julistamaan heilie
lakia ja evankeliumia. Emmekä
pelkää V hirsipuuta .emmekä /-vanki­lain
tyrmiä Kaikkein paatuneim-mat
i — niitäkin tässä/hommassa; tO;
dellakin saattaa olla — jatkavat,
ku in mitään erikoista. ei oi isi tapah­tunutkaan!
. Kuitenkin pamppu on. valistusv?i-line
/enemmän, kuin/yleensä: luul-laankaan.
Siis täysin päinvastai­sessa
mielessä, kuin ^mitä.niiden i n­nokkaat
käyttäjät tarkoittavat. O
Ien tämän joutunut aivan; omakoh­taisesti
kokemaan Joutuessani kan­sallisen
liikkeen järjestämän i ^ ic
lenosoituksen pyörteisiin;; .vieraan
vallan santarmien : konepistoolit rä^
tisevät j a pamput sen kun mätkäh:
telivät. Sain ' s e l l a i s e n ' i s k un paiu
kasta — valiingossatai; ilmany se ei
vaikuta asiaan - r ^ , että ^kun siitä sei-:
visin,;/ silmäni avautuivat, suomuk
set karisivat, ja voi, miten tuskal­lista
tämä kaikki onkaan!
Vielä näin vanhoilla päivillään
joutuu 7 ' ihminen; lähetystyön teki j ä,
kokemaanelämän suuren paradok­sin:
tietojen j a taitojen aakksosten
ohessa; olemme näille ihmisille j u :
1 istaneet Jumalan 1 sanaa, jumaUuit-ta^
nyt he julistavat meille, koko
maailmalleni korkeamman laatuista
ihmisyyttä;;. :• Vapauden, oikeuden
ja: ihmisyyden soihdut ovat: näiden
ihmisten taist)!lun johdattajina, sii­tä
ei nyt kerta^katkkiaan mihinkään
pääse!
N i i n , "herrakansojen" keskua
Korsikasta atomikoealue
P a r i i s i . — Ydinaseräjäytyksiin.
käytettävät .maanalaiset^;; k
jotka Ranska aikoo rakentaa Korsi­kaan;:
valmistuvat: jo tämän: vuoden
aikana,;: kerrotaan . Ranskan atomi-energiavirastoa
lähellä olevissa pii-^
reissä;/ Kammioita käytetään muu;
tamiin räjäytyksiin vuodessa;-^;en-sin
tavallisilla . räjähdysaineilla ja
myöhemmin ydinlatauksilla.
:§5?,i.;«f4i,-^%S
-:-m-„.
- M Y Y N T I T A I T O A .
Asiakas: — Vasen--kenkä tuntuu
hiukan a h t a a l t a . ' . ' " ' ' ^ ' '
' Myyjä: — Kyllä se. avartuu, kun'
sillä vähän aikaa kävelee.
Asiakas: — Mutta oikea tuntuu
l i i an suurelta. > ^ -
. Myyjä: — Se kyllä kutistuu, kun
se kerran kastuu. , . i " •
TOIVOMUKSEN M U K A A N r
Maanukko on tuonut perunoitaan-kaupungin
torille myytäväksi. - ?
Eräs rouva tulee, katsoo peruna- •
säkkiä ja kysyy: , /- Vr^"-
— HalRTiIevatko nämä perunat ~
keitettäessä. _„ ' ^
—Joo, kyllä ne halkeilevat. _
— Jassoo, en minä sitten viitasi '
niitä ostaa. Sanoi j a meni.
Tulee toinen rouva, katsoo säk-''
k i in ja kysyy:
— Halkeilevatko nämä perunat '
keitettäessä?
— E i , eivät ne halkeile. , '
— Jaha, en minä sitten viitsi n i i ­tä
ostaa.
Sanoi ja meni.
Kolmas royva tulee, katsoo säk­kiä
ja kysyy:
— Halkeilevatko nämä perunat
keitettäessä?
Ukko kiukkuisena: • > "
— Ne tekevät piru vie, j u u ri
niinkuin te haluatte, halkeilevat'tai
eivät halkeile!
Atomienergialle Suomessa
lupaavat mahdolliäiuijdet
Helsinki. — J.oS~kat?otaan t i -
;/lannetta ./maalimainkin /mittakaa-'
/vassa,/niin.harvassa maassa ovat
; atomienergian ;;. /mahdollisuudet
; niin / lupaavat kuin Suomessa ja:
on varsin todennäköistä;.että Suo-
:/ mi on ensimmäisiä maita Euroo­passa,
missäi^atomienergian käytf;
tö tulee osoittautumaan; taloudel­lisesti
kannattavaksi^; totesi Ato-:
mienergianeuvottelukomitean/ p u -;
heenjohtaja, Teknillisen Korkea':;
koulun teknillisen; fysiikan pro­fessori
Erkki Laurila.
.: Kansainvälinen :atomieneraiajäiv
jestö,-jonka: kanssa yhteistyössä
neuvottelukunta parhaillaan suorit
taa/ tutkimusta ydinvoiman käytän-:
töönottamisesta 7 Suomessa,; lähettää
teeni .menen / elämäni; ;loppuajaksi.
kuten sanoin. Olen jo joutunut ko­kemaan
raskaina;/ rotusyrjinnän;; ki­rot,
mielipiteitteni/johdosta/vainon
vaikeat vaiheet, vaikka ihoni on
valkoinen j a ;vaikka ; kaikkivallia5
Jumala yksin tietää,- että kommu-;
nisti en ole;'Vapautuneen; avartur
neen vakaumukseni mukaan ;lopun
elämästäni;.pyhitän,vja. kaikki hyvät
voimat.minua tässä auttakoon!:
tänne toukokuussa Wienistä kolrce^^
asiantuntijaa,;:jotka osallistuvat tut-;A
kimuksiin niiden loppuvaiheessa.
' T u t k i m u k s e n ensimmäinen vaihe, /:
jossa.tutkitaan ydinvoiman käytän-^ 7
töönottamisen taloudellisia ja lek-nillisiä
edellytyksiä, on nimittäin
tarkoitus; saada: loppuunsuoritetuksi
ja kesäkuun loppuun .mennessä
iTutkimuksen toisessa vaiheessa iin-; .
leeajankolitaiseksi ^Suomen sensim-- >
:fäisen;ydinvoimalaitoksen perusta-/
minen siihen liittyvine ongelmi­neen.
Jatkuvasti lisääntyvän energian-tarpeemme
tyydyttäminen on _ JT ^
tässä .vaiheessa/tehnyt, ydinenergian ; '
käytäntöönottamisen edellytysten
tutkimisen erittäin ajankohtaiseksi ;
Suomessa toteaa prof. L a u r i l a . ' , J a
kun energian hinta on kallis, on
meidän ollut suhtauduttava vaka­vasti
ydinvoiman tarjoamiin mah­dollisuuksiin.
Ja näitä mahdolli­suuksia
näyttää olevan. Jo nykyisin
tiedossa olevien uraaniesiintymien
pohjalla voidaan todeta Suomen u- .
raanivarojen- riittävän atomivoima-^
tuotannon , tarpeisiin. Ilmeistä
myös on, että kotimaisen uraani­polttoaineen
hinta ei muodostu es­teeksi
PÄIVÄN PAKINA
Kirjeenvaihtajille ja kirjeenvaihdosta
kautta viemään yhä •eteenpäto
ta rauhan, demokratian ja sosialis­min
asiaa.
Ateenassa luokkatuomio
--Ateena. —^VUJkko-aitteiitorstal-na
«ntoi Ate«najn sotilastiiomiöls-tiiln
, päätöksensä 12 depokrattia
vastaan vnoAte^UMa jutussa. ,Syyte
vakoilusta hylättiin Täten Itse asi­assa
iuomloistuUi myönsi syytteen !
-.provolcaattoreiden ' tekalsejnaksl.
Kuitenkin /se':katsot jtodlstetuksi
syytettyjen \VvalBiiud vfikoiluunl
Useita tiistaiseen numeroon aiO:
tuista, paikkakuntakirjeistä jäi voit;:
tamattomien esteiden ; vuoksi , pois
j a julkaistiin:/vähän myöhästyneenä
torstaina.;Syy.:tässä/tapauksessa o li
kokonaan toimituksessa,; missä oVi
ylipääsemättömiä vaikeuksia / voi­tettavana.
' ,
Kuten tiedetään, Vapaus julkai­see
kansankirjeet heti niiden saa-
'Viittua,:^edellyttäen että ne;ovat ; l eh
deni-ilmestymispäivän aattona toi-;
mituksessa. Teknillisten vaikeuk­sien
;vuoksi:>;ei;^/ilmestymispäivän.i
saapuvia kansankirjeitä saada enää
lehteen, sillä lehti on saatava puo­lisella
painoon, jotta se saadaan
määräaikaan mennessä; ennen kel­lo
viittä iltapäivällä postiin ja s i i ;
aikaa hukkaamatta lukijoille, i l ­mestymispäivänä
voidaan siis toi
/mittaa; ja<';latoa;;vain;uutlsosasto; eli'
etusivu. Kun sitten vielä huomioi­daan,
että postinkulku, on toisinaan
aivan; luvattoman /hidasta,^^-kirjeen­vaihtajia
pyydetään lähettämään
kirjoituksensa niin aikaisin,;ettänc
varmasti tulevat toimitukselle i l ­mestymispäivän
aattona.' Toimitus
puolestaan huolehtii, että kaikki lei­välliset
kansankifjoitukset, jotka
saapuvat tänne~ julkaisupäivän aat
tona, julkaistaan heti, Vapauden
ensimmäisessä numerossa. '
Poikkeuksia itähän tulee vain/ani­harvoin,
kuten tapahtui viime tiis­taina
ja kuten voi tapahtua ,esim.
suurten erikoisnumeroitten yhtey­dessä
eli syystä tai toisesta tilan­puutteen
takia. '
tapauksissa toimitus /onpakoitettu
jättämään toisen puhvin pois ja
tiukkana ohjeena on; s i l l o in se, etlä
ensimmäiseksi tullut puhvi jul­kaistaan
ja toiseksi tullut jätetään
pois. Kun näin menetellään, niin
s i l l o in -voi toimituS:;hyvälIäomallaf
tunnolla sanoa;'että/mitään "puolu
eellisuutta" ei harjoiteta silloin­kaan
kun on karsittava kahdesta tui
useammasta: puhvista,-yksi tai; kaksi
pois.
taa pois maasta tai kuoliakin. Var- desta korjata kirjoituksia — ja"ly-
Vapaus, julkaisee mielihyvällä ly­hyitä
ja asiallisia "puhveja" näytel
mä-, konsertti- ja muista kulttuuri­tilaisuuksista.
Toisinaan kuitenkin
sattuu, että' Icäksi henkilöä kirjoit:
"puljvinsa" samasta juhlasta sa-
Vielä pyytäisimme huomauttaa
syntymäpäiväonnittelujen : lähettä­jille^.
että;;Vapaus:tekee mielihyväl­lä
,sen; kunnianosoituksen kansalain
sillemme, /että /j ulkaisee / määrävuo­sina
heidän' syntymäpäiv^nnitte •'
lunsa. lehtemme ^syntymäpäiväosas-tossa.
Ohjeena on ollut, ja p.i
cdelleenkin,i:;että ;näitä'syntymäpäi.
väonnitteluja julkaistaan 50-, 60-,
65- ja 70vuotispäivänä ja sen jäl­keen
joka vuosi. Viimeaikoina on
kuitenkin; tullut:;useita toivomuksia,
että näitä "jokavuotisia" onnei»toi-votulisia
voitaisiin/julkaistavjo'65:s-tä_
ikävuodesta lähtien j a toimitus
on siinä suhteessa kuullut lukijain
toivomuksia. Vaikka''asian, " v i r a l l i ­nen"
ratkaisu 'riippua..vielä.ilmassa.
Olisimme hyvin mielissämme jos
useammat tilaajat ja lukijat ilmai­sisivat
mielipiteensä tästä asiasta
Erikoisen tärkeätä on kuitenkn se,
että lähetetään näitä onnentoivo
luksia .Vapaudelle. Kirjeenvaihta­jamme
tekevät sen palvelun mieli­hyvällä,
jos lukijamme ilmoittavat
heille joko suusanallisesti tai puhe­limitse
milloin on joko heidän oma
tai jonkin omaisensa merkkipäivä
Kaikkien mahdoUistenf väärinkäsi­tysten
välttämiseksi toimitus on pa-koitettu
jättärnään sellaisiakin oii
'nentoivqtUiksia'pois, joista 6ii, vuo­hia/
aikaisemmin iiedoitettu, sillä
.vaikka. tiedossamme qlisikin, jonkun
sinkin ::viimeksimainitussa; tapauk­sessa
ohsi; omaisille ja samalla leh­dellemme
kovin kiusallinen, juttu;
jos :julkaisisimme^- o
sia;;:kuolleille.> Siis .tällaisen-'
dollisuudenvvälttämiseksi Vapaus ei;
voi julkaista; yhtään -syntymäpäivä­onnittelua
"'vanhojen tietojen" pe­rusteella.
Lähettäkää siis lukijat
joko suoraan toimitukselle tai pai­kan
isille kirjeenvaihtajlUe ;tarvitt:»-
vat tiedot .syntymäpäiväonnitteluj-i;
varten.
» » «
Kysymys: kirjoitusten ;;''korjaami
sesta'/' tulee toisinaan myös tavalla
tai toisella esiin. Useimmiten/saam­me-
toimitukseen kirjeitä, missä/sa­notaan;
kuten/kirjoitti eräs;iPohjois-
Ontarion asukas tällä-viikolla: " K i i -;
tos viime kirjoituksesta. Minulle
o n m o n i ; sanonut sitä mainioksi.
Suiuri osuus siitä oli siinä asussa,
kuinka; kirjoitukseni o l i :lehteen;;lai-tettu."
Kiitos vaan kiittämästä! Mutta
toisinaan saamme myös toisenlai­sia
kirjeitä missä varotetaan kiven
kovaan, että "mitään korjauksia ei
toimitus saa tehdä''.~-
Toimituksen__ kannalta katsoen
oli.si: tietenkin /paljon parempi ettei
mitään korjauksia tarvitsisi tehdä.
Mutta lcun';:meillei,sanotaan/esimer­kiksi
että' "hänellen" ja "minul
^en" on -ainoata oikeata suomen
kieltä, niin?toimituksella ei ole; sil­loin
muuta mahdollisuutta kuin
korjata kirjoitus sittenkin, vaikka
oikea j ,T tarpeellinen'korjaus ."louk;:
kaakin" asianomaisen itseniinää.
Yleisesti on kuitenkin tässäkin
suhteessa päästy jo kehittymään ja
kasvamaan pois .lasten kengistä
Yleisesti on omaksuttu se kaik­kien/
sanomalehtien ;;/itsestään;iSelvä-j
nä asiana pitämä kanta, että sitä
vartenhan-meillä toimitus on, että
se tekee ' toimitustyötä, • lukeutuen
siihen kirjeitten uudelleen kirjoit­taminen
j a julkasiukuntoon korjail-'
minen. ,
Toimitus puolestaan pyrkii kor
jaamaan' n^ih vähän kujn mahdollis^
ta,^ettäjäisikirjoitusten alkupcräi.
nen n\uoto j a tyyli koskematta Yk­sistään,
leliden kielellisen asiin kan-'
henttääkinniitä silloin kun;on,"pai-:i;;
jon porua ja vähän villoja", jos saa
lu>van asian esittää erään lukijani-me
sanoilla, joka valitti -vissien
"puhvien" liiallista sanamäärää. S i ­vumennen
sanoen tämäkään l u k i ji
ei kieltänyt oikeutta puhvien jul­kaisemiseen,
mutta hän halusi ko­rostaa,
että puhvien pitäisi olla ly­hyitä,
ytimekkäitä, asiallisia j a sa-nomalehtikieliasuun
laadittuja. '
Mutta vaikka toimituksella on se­kä
oikeus että velvollisuus korjata "
kaikkia kirjoituksia ,niin kirjeen- - '
vihtajilla on; samanlainen oikeus, ja;:;:-:
velvollisuus arvostella toimitusta -
s i l l o in jos heidän kirjoituksiaan on
käsitelty huolimattomasti tai j o s '
niihin on tehty virheellisiä korjauk-^'
sia. Ja sellaistakin valitettavasti
kyllä tapahtuu toisinaan. -
Yhtä asiaa kuitenkin haluaisim-.'
me korostaa erikoisesti: Nimet,'
henkilöiden, paikkakuntien, väli-;
neiden jms nimet pitäisi aina kii'--
joittaa suurella huolella. Mikään?
ei ole n i in harmillista kuin.se, jos^,
esimä ihmisen nimi on kirjoitetlUv'
lehdessä väärin. Mutta jos nimi on^^
alunperin kirjoitettu niin huolimat-'-
tomasti, ettei siitä_saa kirjanoppi-!i).'
nutkaan selvää, niin silloin saa'^
•'painovirhepaholais-parkav
tonta satikutia.
aihee-.
Ja lopuksi, kirjoituksenne ovat.~
mitä lämpimä.mmin tervetulleita. ^
P a i k k a k u ntakirjeen vaihtajain .xo
kirjoituksia luetaan suurella > mie-'^^
lenkiinnolla ja Vapaus julkaisee •
ne kiitollisin mielin viivyttele- X
mättä. Myös uudet' kirjecnvaihta-jat
ovat tervelulleita. ^
Uutisluontoisten paikkakuitjalcir-»|
^ 1
(r
•f
joitusten lisäksi Vapaus julkaisee^
mielihyvällä myös' sfellaisia kirjoi-* j
tuksia missä lehtemme l u k i j a t h a -*
luavat ilmaista oman mielipiteensä^' ;
heitä lähellä olevista asioista kuten ^
esimerkiksi tyomaakysymyksistji'1 '
hinta-asioista raulvin ja sodan asi-^ '
oista, aseistariisunflsesta, ^vaaleistat ,J
jne. Ns.'"Yleisön osaston" kirjeitä'"
julkaistaan mielihyvällä silloinkin/»^,
vaikka.niissä esitetään vastaväittel-j.
tä toimituksen l' kgnnanmääriUelyi-'? j'2'j
hin ,'tai-tQimituspolitiilcastamme^'^^^^^
likkcavia' mielipiieitä!/i"Siis l k i i u-*^|i