Vapaus, December 21, 1963

              Sivu 2 lauantaina, jouluk. 2 21, 1963
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
Off F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlsbed Nov. 6. 1917 ^
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Tfelephone: Office .674-4264 — Bditorial 674-4265
Published thrifce weel!:ly: Tuesdays. Thursdays and Satiirdaysby. Vapaus
'Putollsbltig Gö> Ltd:,' 100-102 vElitt St. WeBt;^^ Ontario, .Canada.
^Mailing address: Box 69
=tr(.fM Advertlfiing ratas upon ajiplicatlon. translations free of chargC;
Äiithorlzed as second class mailbyth*> Post Office Department. Ottawa,
aäd for' liayment; of postöge In cash.- A •
CANADIAN LÄNGUAGtPRESS
. . " O I .
CLUB .
TlLAUSmNNAO' - - -
Cknadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomassa: Ivk. lO.MTe k k . 5r.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
vt »•?».-!:/• Wksi u^8ia y^rokbrqtidcri^^
' • Ontar-.cn pääministeri John Robarts sanoi Hamiltonissa
-.'Viikko sitten' torstaina pitämänsä puheen yhteydessä, että
•••OKtariossa'6n odotettavissa uiisia verokorotuksia.
• '''''^^Äivumehnen sanoen,- näitä vferdkorotiiksia ei ole yksin-
] "prpaan "odotettavissa",, niitä joudutaan jo maksamaan esim.
'autojen rekisterilaattbjä okettaessa ensi vuodelle. Se nostaa
•autoilijain .kustaninuksia yälittorriästi ja jphtak vähitellen
myös kuij6tusmaksujen korotit
v" 1 - Poliitikot voittavat aniharvoin lisää kansanomaisuutta
/ikorpttanialla veroja, kirjoitti' yiinie lauantaina asiasta To-
•/rohto Daily' Star, joka "liberaalisuudestaan" huolimatta aut-
^torviiine keväänä konservaiiivipuolueen uiijdelleen valin-
••taan Ohtäriossa. Mutta^)äämimsteri Robarts kphta*si mies-inäisesti
tösiäsial;, kun hän tällä viikolla sanoi, että "on tär-peellistä^^^^^^
jatkoi lehti.
' on puhe "miesmäisestä tosiasiain kohtaamisesta,
niin 'kuka tahansa poliitikko rohkenee korottaa kansan ve-i*
crjä silloin, ;kun hänen edessään on nelivuotinen virkakausi.
••• Luottaen väestön "huonoon muistiin', mikä on vanhojen
puolueiden johtajia niin monesti pälkähästä päästänyt, pää­ministeri
Robarts voi melko huolettomana nyt julistaa, että
kansa maksakoon huonon halli^uskomennön viulut.
: : t»aijon-miesmäisempaä olisi meidän käsittääksemme ol-
Z\ut jos pääministeri Robarts olisi viime keväänä, sanokaam-r
me maäkiinnallisen vaalikampanjan aikana sanonut^^ että hä­nen
puolueensa "lupaa korbitaa Aaroja valitufo tultuaan".
- Mutta kuten tiedetään, mr. Robarts ja vanhan torypuolueen
^ nÄjiuli johtajat vakuuttivat sielunsa autuuden kautta vaali-
^ kampanjan aikana, että maakunnan asiat, inyös finainssiasiat
- ovat suorastaan loistavassa kunnossa, kunhan vain tulee kon-
.; servatiivipuolue uudelleen valituksi hallituspukille. Halais-liva,
sanaa ei puhuttu siitä, että muutoman, kuukauden kulut-f
tua valituksi tukensa jälkeen torypuolueen hallitus tulee
korottamaan veroja.
: MKNOT LISÄÄNTYVÄT JATKUVASTI
k «Valtion menot eri hallitusportaissa lisääntyvät jatkuvasT
' ti* Tosiasiassa on laskettu, että canadalaiset joutuvat työs-tkeritelemään
keskimäärin noin neljätoista viikkoa vuodessa
I yksir^mäan verojensa maksamiseksi.
• _ Suuren Rahan lehdet ja niidqn Hnjaa seuraavat poliitikot
J juttelevat Jonnin joutavia siitä, että sosiaaliset menot -—van-
• hujudeneläkkeisiin, sokeiden eläkkeisiin, veteraanien eläkkei-
• siirii leskiavustuksiin ja lapsilisiin, työttömyysvakuutuksiin:
• jine, — ovat muka liian suuret — että täniän sosiaalisen huol-.
5-iöH alalla on saatava sekä "säästöjä" että ennenkaikkea jar-\
päälle niin, ettei muusta sivistysmaailmasta melko kauas
I* tat^a-alaile jäänyttä sosiaalista huoltoamme voitaisi enää pa-
<* rantaa.
I. Tällaisella "säästöohjelmalla" lisättäisiin tietenkin k u i -
i!'juutta ja inhimillistä kärsimystä, mutta ei autettaisi tuntu-
';; vammin valtiolaivamme' nykyistä rahatilannetta.
• ; Totta tietenkin on, että valtiokoneiston menoissa on suur-
. t a haaskaustakin, mikä oikeuttaa suuretkin säästöt. Mutta
'•; huolimatta:^iitä mitä säästöjä nykyisen haaskauksen — ei
iii sosiaalisen huollon ~ tiimoilta saadaan, se ei kuitenkaan aut-
!."JaiSi ratkaisevasti asiaa.
j;; Tosiasia on. että niin kauan kuin luonnonresurssejamme
.«^annetaan puoli ilman tai pilkkahinnalla yhdysvaltalaisten
I rahamiesten haltuun, niin kauan kuin varustelutarkoituk-j
seen haaskataan vuosittain jättiläissumma kansan varoja^ val-
I tiolaivamme talousasema heikkenee ja huononee vuosi vuo-
; delta. Kun yhdysvaltalaisille pääomansijoittajille on makset-
• tavana korkoina ja osake voittoina yli 700 miljoonaa vuodes-
I sa; kun Yhdysvaltain kanssa käytävästä kaupasta tulee joka
' vuosi yli $700 miljovinan kauppatappio ja puolustuslaitokselle
! haaskataan vuosittain $1,600 miljoonaa, niin ei ole lainkaan
j ihme, vaikka verot nousevat huimaa vauhtia kansallisesti,
'.maakunnallisesti ja kunnallisesti.
' Kaikkein huonoin puoli tässä tilanteessa on se, että jat-
• kuvasti kasvava verotaakka sälytetäiiin poikkeuksetta köy-i
hemmän kansanosan maksettavaksi. Ontario on tässä suh-
: teessä varoittavana esimerkkinä. Meillä on nyt toista vuotta
• ollut voimassa myyntivero, mikä peritään valtaosalta vähä-
• yaraisilta ja aivan varattomilta ihmisiltä tavara-ostoksien yh-i
.täydessä. Tästä myyntiverosta kertyi tänä vuonna $176 mil-
: Joonan tulot. Ja vaikka Ontariossa on tämän maan suurim-r
fftat, edistyneimmät ja rikkaimmat teollisuus-, kaiyos- ja met-^
: säteollisuuskeskukset, niin yhtiöveroa perittiin samaan ai-
: kaan vain $186 miljoonaa! ^
Jossakin, on siis mätää muuallakin eikä Tanskanmaassa!
J . _ Saikkonen, , W h i t e f i s h , O n t .i
täyttää joulupäivänäV joulukuun 25
pnä, 80 vuotta.
Verner Sainio, Wanup, Önt., täyt­tää
tapaninpäivänä jouluk. 26 pnä
79 vuotta. ^
Yhdym(ne sukulaisten j a tutta-yain
onnentoivotuksiin.
e S':
SAPPLINKALISTELU -
SÄAftllTTÄÄJO
Joulukuun 17 päivänä oli päivä­lehdissä
ja radiossa uutinen, jossa
Kerrottiin USA:n puolustussihteen
McNamaran lausuneen, että US.A
voisi hävittää atomiaseillaan sosia­listisen
maailman. Saman lehden
viereisellä palstalla kerrottiin kuin­ka
USA:n ilmavoimat vasta tule­vana
vuonna kokeilevat sellaisilla
aseilla, jotka Neuvostoliitossa ovat
jo tunnettuja.
Yhdysvaltain puolustussihteerin
lausunto ei, osoita hänen toivovan
erikoisemmin rauhan säilymistä.
Sapelinkalislelu eT äinakafan kan­sainvälistä
jännitystä lievennä.. Hän
on antanut maailinalle' myös sellai­sia
tietoja, joista' ^1 ole itsekään
varma ovatko ne paikkansa pitäviä.
Hän uskottelee amerikkalaisille
että muka voisivat jotenkin pelastua
N L : n hävittämisellä?
Sota ei koskaan tuo pysyväistä
rauhaa -maailmaan. Hänelläkin siis
Misi sopivampaa jättää lepäyamat
ihkaiiut omaan tietoonsa, sillä sel­laiset
puheet eivät koskaan ole laa­jentaneet
todellista ystäväpiiriä.
Ainoastaan ihmiset, joilla on himo
lävittää ja murhata rauhaa rakas-avia
kansalaisia ovat hänen .ystä­viään
niin kauan ^uin he voivat
lyötyä heille myönnetyistä eduista.
3ttaen huomioon presidentti Ken­nedyn
oletetun murhaajan, kuinka
länen kävi kun -'ystävät" kuulivat
länen kieltäneen syyllisyytensä?
'tämänkaltaisia ovat murha-aseita
;äsittelevät 'ystävät'', • .; ;
Jos McNamara olisi puhunut ai-
.loastaan puolustuksesta .olisi se-ol­ut
hänen, asemaansa !.kuuluvaa,
.nutta hänen ottamansa. hyökkäys-asenne
e i ole terveille ajatuksille
sopivaa rauhan aikana, vielä vähem­män
hetkellä, jolloin USA:rt pre-
He^nki. — Marras—-jpulnkuun
vaihteessa pi^etöin' Varsovassa
Maai^iniuf - B(aralhanneuvostott - ko­kous.'
SiiJken 'osallistui aryoyaltai-nen
valtnoÄpntamySs
jonka edustajana Rauhanpuolus-ta:'
at-jäi-jestön - pääsihteeri, mais­teri
Mirjam Vire-Tuominen käytli
oheisena julkaisemamme puheen-
• vuoron.
Moskovan •-sopimuksella ydin­asekokeiden
osittaisesta kiellosta:
on ollut suuri merkitys vaaralli­seksi
' muodostoiieen kansainväli­sen'
jä'iinity^en lieveniajanä.
Vuosi sitten JCäribian menen krfi-
^si osoitti. jäi^kyttävästi, miten lä­helle
atomisotaa ihmiskiinta oli
V kylmän, ^sodan ja kilpavarustelun
• vallitessa ajantunut. Yleisen mie­lipiteen-'
shokiiiiierääininen jou­dutti
myöS;. suurvaltojen välisiä
neuvotteluja, joille • Neuvostolii»
ton jatkavat ponnistelut'yleisen
aseistaf-iisunnan hyväksi olivat ta­soittaneet
'tieni Sopimus syntyi
nopeasti, kun myös toisella pno-'
leila ilmeni riittävästi sopimus-tahtoa.
Kaikkialla tervehdiUiin
Kloskovan sopimusta suuren hel­potuksen
tuntein.
Moskovan sopimuksen merkityk­sestä
huolimatta sen osittaisuus ei
voi tyydyttää rauhanvoimia. Huo­lestuttavaa
tulevaisuuden kannalta
on, että Ranska ja Kiinan Kansan­tasavalta
eivät ole allekirjoittaneet
sopimusta. Moskovan sopimusta
onkin pidettävä ensimmäise-^
nä asHeleena kohti välttämättö- j
miä uusia toimenpiteitä ja uusia
laajempia sopimuksia ydinaseuhkan
poistamiseksi ja yleisen aseistarii­sunnan
toteuttamiseksi. NATOn po-
2aris-suk'ellusveneohjelma merkit­see
ydinaseiden leviämistä entises­täänkin.
Pysähtyminen Moskovan
sopimuksen jälkeen merkitsisi vaa­ran
uutta kasvua. Siksi meillä rau­hanpuolustajilla
on suuri tehtävä
mobilisoida kansanjoukkoja painos-amaan'
hallituksia uusiin sopimuk-
•;iin ja rauhaa lujittaviin toimenpi-eisiin.
•
Ydinaseettomien
ho Kekkonen viime: kjeyäänä teke-:
mässS|n-%ehdotuksWsar^^^
^'^$'dip'tuksessa l^detään siitä, e^-
tä " i|ie'nten valtiojäe^"'tuiee jatkii-vasu
muistuttaa ydinJasevaltoja vas­tuusta,
joka niillä on sellaisten asei­den
omistajina, millä voidaan tuho­ta
koko ihmiskunta. Kaikkia ehdo­tuksia,
jotka tähtäävät ydinaseiden
leviämiseen, tulee mitä vakavimmin
harkita,'riippumatta siitä miltä ta­holta
ne tulevat. Tässä mielessä oli­si
myös : tutkittava mahdollisuutta,
että- k a i k k i ne ma^t, j o i l la ei ole
ydinaseita', sitoutuisivat'* olemaan
valmistamatta ja. hankkimatta ydin­aseita
ja niiden.,,kuljetusvälineitä
sekä ryhtymään toimenpiteisiin kan
sainvälisen hyväksyipisen saamisek­si
näille sitoumuksille., Presidentti
Kekkonen esitti: vakaumuksenaan,
että Pohjolan julistaminen ydin­aseettomaksi
vyöhykkeeksi hyödyt­täisi
koko Pohjolaa. Se siirtäisi
Pohjoismaat pois ydinasestrategian
aiheuttäinien spekulaatioiden piiris­tä
ja' variiiistaisi tämän alueen" py­symisen
kaiisainvälisen jännityksen
ulkopuolella.
Asian ajankohtaisuutta lisäävät
NATOn pyrkimykset levittää
ydinaseita yhä laajemmalle sijoit­tamalla
Polaris-ohjuksia sufcellas-veneisiin
ja muihin aluksiin sekä
kehittämällä ns. multilateraalisia
iskuvoimia. Suomessa on herättär
nyt levottomuutta NATOn kasva­va
mielenkiinto pohjois4ailotti-
> aineeseen, e l i kaikkien Pohjois-maiden
j a Neuvostoliiton pohjoi-simpiin
osiin, alueeseen, jota ra­joittaa
Jäämeri.
k a n ' ' j a Norjan^ hallitukset ovat ^ -
sin koi-ostaneet, että niiden noissa
e l ole ydinaseita eikä niitä haluta
mySskään sijoitettavan niiden alu­eille
rauhan aikana. Norjan päämi­nisteri
Gerhardsen vieraillessaan
Suomessa tänä vuonna ilmoitti;,'että
myöskään Polaris-ohjuksia kuljet­taville
NATOn aluksille ei anneta
Norjan alueella huoltotukikohtia.
Nämä ovat myönteisiä kannanot­toja,
' mutta vallattavaa on että
toistaiseksi ei ole päästy i^bhjois-maiden
yhteiseen sitoumukseen
ydinaseettomasta vyöhykkeestä.
RAUHANUIKE
POHIpISMAISSA
Ajatus tällaisen vyöhykkeen muo­dostamisesta
pohjautuu Pohjoismai­den
kansojen keskuudessa suosit­tuun
yhteiseen esiintymiseen rau­han
puolesta, jonka välttämättömyys
tunnetaan erityisesti atomiaseiden
äikakudella.' Kuluneen vuosikym­menen
aikana ovat Pohjoismaiden
rauhanliikkeet järjestäneet useita
onnistuneita rauhankonferensseja
ajankohtaisista yhteisistä kysymyk
sista. Sellainen o n järjestöillä jäl­leen
ensi: keväänä ydinaseettoman
Pohjolan ongelmasta. Jos NATOn
vaikutus Pohjolassa estää Tanskaa
j a Norjaa kannattamasta Pohjolan
• ^
KODIN
TOIMITTANUT EEVA
Y h t f ilahduttavia kuin elävät
kynttilät ovat 'jpulupö>;dän somis-leena
elävät kukat. Tulppaanit, kie-i9t,-
h^yasipjit :j^^^^^
suotuisampia. Ja^jpkainen tietysti
iialuaisi säijlyjttää kukkansa jmati-dollisimman
kauan vii*keihä — jo
säästävyyssyistäkin. Tähän vuoden
aikaan ovat kukat verraten kaliiita,'
jos kohta' ne tubyät yirkistystäkin-ene-
mmän kuin valoisana vuodenai^
kana. £;hkäpä siis 'kertaamme muu­tamia
perusohjeita, joita noudatel­len!*
niiden kukoi^tiis kestää pitem­pään.
Useiniian tuomme kukat ko­tiin
kylmästä ulkoilmasta. Äkillinen
lämpötilan vaihtuminen vaikuttaa
niihin epäedullisesti, niinpä emme
heti ayaakaan pakettia, kukat saa­vat
lämmetä, kääi-össään vähitellen
j a vaara on p h i — i e l l e i kukkia ole
pakattu niin huolimattomasti, että
JdinaseVttoman "vyöhykkeen m^^^^ Päässeet paleltumaan. Kun pa-muodostaminen
on myös luonteet-'
;aan osittainen, alueellisesti rajoi­tettu
sopimus. Mahdollisuus tällais^
ten vyöhykkeiden muodostamiseen
on ollut laajan mielenkiinon j a kes­kustelun
kohteena Pohjoismaissa.
Samoin kuin Moskovan sopimuksen,
•Maamme lehdistössä on huolestu^
neisuudella käsitelly USAn Har­vardin
yliopiston halkaisemaa nor­jalaisen
Nils örvikih tutkielmaa
'Europe's Northern Cap ärid SOviet
Union-', jossa vaaditaian Norjaa luo­vuttaman
NATOn joukkojen sijoi­tuspaikaksi
pohjoisinta ranta-aluet­taan.
On selvää, että tällaisiin toi
•nenpiteisiin myöntyminen' kiristäi­si
suuresti jännitystä Pohijbismais-
Se johtaisi täsmällisesti päin-vyöhykkeiden
i vastaisiin seurauksiin, kuin ydin­aseettoman
vyöhykkeen muodosta­minen.
,
Piesidentti Kekkonen tähdensi
ehdotusta tehdessään, että pitäLsi
alla mahdollisuuksien rajoissa, että
myös liittoutumiin kuuluVat maat
:;t«„vät vdinaseettomien vyohyk-sopimuksena
se ei vielä merkitsie
yleistä jia täydellistä aseistariisun­taa,
Tällaisten väitteiden perustk; ei
ole pitävä, eivätkä ne ole: saaneet
iidentti Johnson puhui kylmän so- huomattavampaa kannatusta. Ylei-on
myös ydinaseettomien vyöhyt keiden kaltaisiin kollektiivisiin so
keiden merkitystä eräillä tahoilla
pyritty kiistämään siksi, että osa-j otettu myönteisesti vastaan Poh­joismaiden
laajan julkisen mielipi-dostamista,
lisäisi se ilmeisesti en­tistä
enemmän j o nyt tuntuvaa vas­tenmielisyyttä
NATOa kohtaan Poh­joismaissa:
Ajatellen sotilasblok-kien
haitallista vaikutusta kansain­välisen
jännityksen lieventämispyr-kimyksiin
olisi NATOn ja Varso­van
hyökkäämättömyyssopimuksen
aikaansaaminen välttämätön ja hy­v
in ajankohtainen toimenpide. Se
voimistaisi huomattavalla tavalla
Moskovan sopimuksen henkeä ja
rauhansuuntausta yleensä.
Rauhanomainen rinnakkaiselo ja
ydinaseeton. Pohjola olivat keskei­siä
kysymyksiä pohjoiskalotin väes
tön rauhankonferenssissa, joka p i ­dettiin
Suomen pohjoisessa kaupun­gissa
Kemissä viime heinäkuussa ja
johon osallistui edustajia kaikista 4
^ohioiskalottimaasta: Norjasta,
Ruotsista; Suomesta ja Neuvostolii-ketti
sitten avataan, on hyvä var­mistua,
että kukkamme ovat saa­neet
oikean alRukäsittelyn. Kukka­kauppiaat
huolehtivat siitä tavalli­sesti,
mutta joulukiireessä se voi
joskus unohtua. Leikkokukkia kä­sitellään
ennen maljakkoon sijoit­tamista
seuraavasti: kielon, syklaa-min
(ja jouluruusun) varren ala­osaan
pistellään reikiä tai ne hal­kaistaan.
Tulppaanin ja annansil-dosta.
Vesi maljakossa vaihdetaan
taas jokainen päivä, samalla^|l^at-kaistaan''
vartta hiukan ruukussa
oleva sykiaami j a annansilmä Vl^h'-
tyvät ehkä _yön ikkunalaudalla,' jos
verhot bn vedetty eteen niin ;feftei
l ä m ^ pääsee vaikuttamaan. 'Jö'S
joulukukkamhie on sipuleineen"ko''-
rissa pesässä, lienee eduksi,^että ko­r
i i n ripotellaan esim. aamunsin lun­ta
— mikäli"sitä on saataviss^^' —
varsinkin jbs nämä kukkamme jou­tuvat
olemaan kynttilöiden läniHdlV-tävässä
läheisyydessä.
]Ka3tike on ^
ruoan kruunu
Kastiko' Oh osa ateriastamm'e .-^
ja hyvin .'Järkeä osa. Sitä tai'jö-taan
yhtä hyvin etu- kuin jälkiruo­kienkin
kanssa. Laihdutuskuili^illä
olevat ehkä tietävät, että kastik­keet
ovat^lihottavia. Totta, vMiltä
ehkäpä hekin silti voivat ottaa-lu­sikallisen
todella hyvää kastiketta.
Eihän niitä, muutenkaan valmisteta
syötäväksi ^'mahan täydeltä', aino­astaan
maisteltavaksi, '''^
Kastike on parhaimmillaan
ruoan kruunu, mutta joskus setvöi
pilata koko aterian. Jotta s?,.to­della
piristäisi ruoan makua ja u l ­konäköä,
tulee sen olla huolell^,.J9
hellyyäellä valmistettua. Sellaisella
ruQ^valmistajalla, joka päiy^"stä
toiseen kastiketta valmistaessaan
(ja. miltei päivittäinhän me kiiikki
män varren alapää halkaistaan.J teemme!) tyytyy rukistainflf^n
Mikäli kukalla on puumainen var-si,
kuorilaan se alaosastaan 5—8
iuuman pituudelta.
Joulukukat pitä.vät viileästä i l ­masta,
mutta vanha käsitys jääkyl­män
veden edullisuudesta on jos-,
sain määrin erheellinen. Leikatut
kukat kykenevät imemään parem­min
haaleaa vettä. Niinpä jos ku-
.».ai esiin, "matkarasituksesta" ovat
dan lopettamisen puolesta. Tämän;
laatuiset puheet eivät ole suinkaan
eduksi sivistysmaan ulkopolitiikalle
"^ikä rauhalliselle rinnakkaisololle.
— Jussi.
VfiftOTETTAKOON MAKSUKYKYISIÄ
Selvää tietenkin on, että nykyisen hallituskomeninoji tu-t
lokseha ei voi olla mitään muuta kuin hintojen ja- verojen
f korotuksia vuodesta toiseen. Siitä selviytymiseksi tarvittai-
: siin suuria hallitusohjelmien muutoksia ja korjauksia niin,
• että ulkomaisen pääomj^n palvelun asemesta ryhdyttäisiin
t ajamaan ensikädessä .kansakunnan omia etuja kansallisesti,
1 maakunnallisesti ja Icunnallisesli. Se vaatisi kerta kaikkiaan
t loppua sille ohjelmalle, jonka perusteella tavallisista canada-t
laisista tulee yhä suuremmassa määrin vain "veden kantajia
*^ja puiden hakkaajia" omassa maassamme.
; Mutta kun nykyiset hallituspuolueet eivät ilmeisestikään
; halua," eivätkä luultavasti voikaan täiUäJsta muutostajojasta
Ijallikkoon johtaviin ohjelmiinsa tehdä, ^ n vähin mitä voi-
'• daa|^, odptl^aa ja vaatia tässä tilanteensa ori se, että yhä nou- '
' seva verotaakka on pantava tasapuolisbmmin maksukykyis-
I ten piirien makseltavaksi. , _
« * Jos asia on niin, että Ontarion hallitus ei selviää
! * itseaiheuttamästaan finanssivaikeudesta verokoro-
I ••"^^tuksiajarjiestänfiättä, verotettako suui-yh^
\ tiöitä ja suurituloista väestöosaa yleensä.
Hiiri oluessa —^
nainen sai $725
Kitchener, Ont. — Eräs nainen
todisti, täällä pidetyssä piirioikeu-den
kuulustelussa, että hän löysi
kuolleen hiiren olutpullosta. Oikeus
tuomitsi Garling Breweries yhtiön
maksamaan naiselle $725 vahingon­korvausta.
' ,
Alberta Sv/hwantz, tekstiilityöläi:
nen. sanoi, että hän- tuli vaikeasti
sairaaksi juotuaan pullossa ollutta
olutta.
Naisen vaatima vahingonkorvaus
oli $1.500 ja $25 lääkärinkuluja.
Vähätuloisten ja suorastaan ole­massaolostaan
taistelevan väestön­osan
kannettavaksi sälytettiin Onta­riossa
aivan^äskettäin uusi myynti-vero,
jonka avulla peritään p i k k ur
ihmisiltä mainittu $170 miljoonaa
vuosittain. Oikeuden mukaan nyt
olisi suurituloisten vuoro! Panta­koon
nyt suuryhtiöille ja kaikille
yli $10,000 vuositulot omaaville sen
verran lisäveroja, että siltäkin suun­nalta
saadaan koulujen rakentami­sen
sekä vesi- ja viemärijohtojen
laajentamisen hyväksi toinen 170
miljoonan summa!
sen aseistariisunnan toteuttaminen
on niin laajakantoinen ohjelma, että
ennen kuin se on viety loppuun,
tarvitaan varmasti lukuisia eri on­gelmia
ratkaisevia osasopimuksia.
Vaikka nykyiset atomiaseet levittä­vät
tuhoa y l i rajojen ja vyöhykkei­den,
merkitsevät kuitenkin sopi­mukset
ydinaseettomista vyöhyk­keistä
nykytilanteessa hyvin tärkeä­tä
ja ehkä ratkaisevaa ^kansainväli­sen
. jännityksen lievenemistä mää­rätyillä
alueilla.
Ne merkitsevät sen noidanke­hän
murtamista, minkä vaaralli­sessa
puristuksessa kylmän sodan
ja kilpavarustelun kannattajat
haluavaat pitää koko ihmiskun­taa.
Samalla ydinaseettomien vyö­hykkeiden
muodostaminen olisi
suuriarvoinen konkreettinen esir
merkki siitä, että aseistariisunta
on mahdollista, että elämä ilman
atomiaseita on parempaa ja tur­vallisempaa.
Pyrkimyksenä on
luonnollisesti laajentaa atomi-aseettomia
vyöhykkeitä siksi, kun^
nes ne käsittävät koko maapallon
p i i r i n . ;
Näin tämä on käsitetty myös Poh­joismaissa.
Östen Unden, joka v;
1961 Ruotsin ulkoministerinä esitti
suunnitelman ydinaseettomien mai­den
kerhosta, kirjoitti tänä vuonna
julkaistussa tutkielmassaan, että
ydinaseistuksen puolustajat edusta­vat
vain näennäisesti modernia puo­lustuspoliittista
ajattelua tosi­asiallisesti
he ovat vanhentuneiden
sanotaan mm: Voittaen ankarat
luonnon olosuhteet pohjoiskalotti-alueen
väestö on sukupolvesta toi-pimuksiin.
Hänen aloitteensa onkin seen jatkuneella työllä luonut itsel­leen
elinmahdollisuudet alueellaan.
Kokemus bn osoittanut, että par­haat
tulokset on voitu saavuttaa
vain valtioiden välisen rauhanomai­sen
rinnakkaiselon; blosuhteissa.
Siitä osoituksena ovat;viime vuosi­na
Neuvostoliiton ja-Suomen sekä
Neuvostoliiton ja Norjan yhteistoi­minnalla
rakennetut voimalaitokset
sekä Neuvostoliiton, Ruotsin, Nor­jan
jäSubnien välillä solmitut pb
rosbpimiikset samoin kuiri Neuvos-
. . , . joutuneet kärsimään veden puut- Frlf!!^t''^^l^T. teestä, kääritään ne leikkaustoimen
piteiden jälkeen pehmeään . pape
PIAN ON TALVI
MILLAINEN ON TALVI EUROOPASSA?
r i i n ja' upotetaan »^—1 tunniksi
haaleaan veteen: Jos leikkokukkia
siirretään yöksi viileämpään ; paik
kaan (eteiseen, esim."); • on- • syytä
muistaa, etteivät nekään pidä:ve-
Mutta tässä vaara piileekin. Suu- otaksumien vankeja. Niin' oleelli-ren
Rahan lehdet suorittavat jo pro
pagandallista syvämuokkausta ta-soittaakseen
tietä sille, että j u s i
veioylennys sysättäisiin jälleen köy-himmän_
väestöiiosan maksettavaksi
.— että li.sättäisiin'rtlyynti- ja pal-veluveroja
sellaisille- tavaroille^ ja
palveluille mistä- e i . vielä tätä
myynti veroa ' peritä tai korotettai­siin
nyt voimassa oleva 3 prosentin
myyntivero 5:een prosenttiin.
Kuten tiedetään vmyyntivero on
kaikkein epäoikeutetuinta veroa ni­menomaan
siksi kun'se lankeaa
valtaosalta köyhimmän^ väestönosan
maksettavaksi, jolta kaikkein vähim­män
riittää varoja kohoavien vero­jen
maksuun. Siksi toivomme, että
uuden demokraattisen puolueen jä­senet
Ontarion läinlaatijakunnasiia
ja työväenliike kokonaisuudessaan
koko riiaäkunnassii, n^brottaisi voi­makkaan
protestihiiudon vefokoro-tuksia
vastaan yleensä, ja erikoises­ti
sitä vastaan, että vanhojen puo­lueiden
kehnon htiUitusbhjelman
iaskiit säilytettäisiin jälleen' köy-i
himmän kansanosan makseltavaksi..
sesti on atomiaseiden kehitys muut^
tanut tilannetta sodan ja rauhan ky­symyksen
kannalta katsoen. "Maal­lemme
on tärkeämpää rajoittaa so­taan
joutumisen vaaraa kuin vah­vistaa
sotilaallista puolustusta", ko­rosti
tämä Pohjoismaissa hyvin ar­vossapidetty
puolueettomuuspolitii­kan
edustaja.
SUOMI J A YDiINASEETON
POHJOLA ,
Suomessa kysymys ydinaseiden
vaarasta on ollut jatkuvasti kasva
van huomion kohteena. Suomen hal­litus
on . e r i yhteyksissä YKssa ja
muualla antanut/ydiriaseiden kiel­toa
ja yleistä aseistariisuntaa kan-iiattaviä
lausuntoja. Suomi ei vair
tiosopimustensa nbjalla voi valmis­taa
tai sijoittaa alueelieen atomi­aseita.
Siitä huolimatta olemme sy­västi
tietoisia vaarasta mitä atomi­aseiden
leviäminen merkitsee. Uur
den-suunnit^ma sai. Suomessa va­rauksettoman
kannatuksen. : Tätä
suunnitelmaa lanti edelleen kehittä
mään tasavaltamme presidentti Urr
\ [Lauhkeat ta!vet> viileät kesät
rzjTsqEriltäin lauhkeat talvet:
liicfia Kuumat kesät
V/////A Kylnat talvet, lämpimät kesät
E^^Ankarat ta!vet,Iampimät kesät
tilateräalisen; ydinasbiäivä^^
kentamissuunnitelmaa kannattaa i n ­nokkaimmin
Länsi-Saksa, joka bn
ilinoittanut olevansa valmis; maksa­maan
40% kaikista sen muodosta-miskustarinuksista.
tämä suunhitel
ma avaa länsisaksal^isille militaris­teille,
pääsyn ydiiiaseiden käyttöön.
. .... . „ . , , - , , Jokainen käsittää mitä lisääntyvää
t o l i i t o n j a N o i j a n keskeinen kalas- . . . , * ^
... - . uhkaa taman suunnitelman toteutta­minen
merkitsisi Itämeren sekä
Skandinaviaa rajoittavan muun nie-riälueen
tui-vallisuiidellä.
jauhot rasvas.sa, lisäämään vettä
j a suolaa sekä mahdollisesti pippij-rinmarjan.
ei' tosiaan ole päijbn
mielikuvitusta. Etsiessään muutö's<a
tähän kaavaan, hän voi aluksr.ko-keilla,
mitä lihaliemi veden .ase­mesta
saa aikaan. Lihalientähäni ei
tarvitse ruveta varta vasten .val­mistamaan,
sillä kaupoista saa,,ni9|-
nenlaatyisia liemikuutioita. Kastik-ceen
liemeksi sopii myös lihapi ta}
kalan paistamisessa syntynyt liemi
ja pannun .Jiuuhdeliemi. Jos. vai;
mistetaan kalaruokia, pitäisi niiden
ruodoista aina keittää liemi, joka
on mitä herkullisinta kastikkeiden
pohjaksi. Kasviksien keitinlientä ei
l i i o in saisi jättää käyttämättä. „„, -
INFLUENSSAA.
59f
tusta, raaka-ainevaihtoa ja molem-;
minpuolista kauppaa koskeva sopi­mus
jä - muut yhteistyön tulokset.
Vain lisätty'yhteistyö näiden mai­den
välillä voi johtaa nopeampiin
j a parempiin - tuloksiin, korostetaan
päätöslauselmassa. Siinä kiinnite­tään
huomiota NATOn tukikohtien
vaarallisuuteen j a Saksan ongelman
selvittämisen keskeiseen merkityk­seen
Pohjolan rauhalle. Kokous ko­rosti
voimakkaasti Saksan rauhan­sopimuksen
merkitystä voimassa­olevien
rajojen vahvistamiseksi ja
rajamuutoksia ajavien länsisaksa-laistetn
revanssipiirien vaarallisen
toiminnan pysäyttämiseksi. Molem­pien
Saksan valtioiden irrottaminen
kaikista sotilassopimuksista ja liit­tyminen
ydinaseettomaan vyöhyk­keeseen
turvaisi rauhan Euroopas­sa,
sanotaan päätöslauselmassa.
On muistettava, että NATOn mu 1-
Suunnitelma ydinaseettoman
vyöhykkeen muodostamisesta liit­tyy
aivan oleellisesti kaikkiin mui­hin
keskeisiin -rauhankamppailun
kysymyksen. Toiminta ydinaseet­toman
Pohjolan puolesta liittyy
toimintaan Keski-Euroopan ydin­aseettoman
vyöhykkeen puolesta,
Saksan ongelman rauhanomaisen
' selvittämisen ja yleisen aseista­riisunnan
puolesta. Kansanjou­koilla
on helpompi käsittää suu­ria
kansainvälisiä kysymystä, kun
ne saavat läheisemmän paikalli­sen
sisällön. Siinäkin on'eräs nä­kökohta,
joka tekee ydinaseetto­mia
vyöhykkeitä koskevan vaatl^
muksen niin ajankohtaiseksi Poh­joismaiden
alueella.
Infiuenssdepidemio
VOI oSa joko fiyvän-toi
pohpnlögtuincft
Tuollainen epidemltf , ,
saat1(iQl«rtfe3pOkrh:H^'
•Lontoossa
kansainvälinen
influenssan
^muutaman Viiton
tauko ennen kuin n
ryhtyy hanoittomaon
PÄIVÄN PAKINA
Jodoin on n i i n moneen kertaan silla ollut vähääkään epäröinnin s i -
Omien koirien purtavana
Kuka olisi uskaltanut väittää vie- i välliin"-sotaohjelmaansa.
lä vuosi sitten — ja kuka olisi roh­jennut
sellaista väitettä uskoa —
että vielä tulee sekin päivä, j o l l o ia
punakauhun lietsonnassa itsekin
kyseenalaista mainetta niittänyt
eLC:n presidentti Claude Jodoin
joutuu nyt vissinlaiseksi variksen-pelättimeksi
"vääristä ajatuksis­taan"!
Totta tietysti on, ettei mr. Jo-doinia
ole vielä tervattu eikä höy-hennetty-
r-mutta, kumminkin.
Merkillepantavaa myös on, että
hänen tervaajansa tulevat "omien
joukosta", sillä kun tällaiset poliit­tisesti
rappeutuneet rakit aikansa
haukkua nalkuttavat^ niin heidän
mielettömyydellään ei ole lopulta
enää mitään rajaa.
Mainitaakpon vain, että esim. Y h -
dysvalloissai John Birch yhdistyksen
johtajien mielestä ovat "punaisia
kommunisteja" kaikki jotka eivät
huuda eläköötii aina silloin kun se­naattori
Goldwater tai. joku miiu
"mielipuolisuuden rajamailla" liik­kuva
|ioliittinen kaistapää suositte-jee
suomalaisittain sanoen "silmien
Emme siis suuremmin hämmäs­tynyt,
vaikka "omat koirat" yrittä­vät
iskeä tylsiä punakauhuhampai-taan
sellaiseenkinjnieheen kuin on
mr. Jodoin. ^
Mielessämme on Seafö|;ers'Jnter-national
Union Canadan;^ osaston
lehdessä joulukuun puolivanssä j u l ­kaistu
artikkeli, jossa sanotaan pääl­lisin
puolin, että mr. Jodoin on
"poliitikkojen välikappale"!
Mainitun union Canadian Sailor-lehdessä
julkaistiin joulukuun puo­livälissä;
artikkeli, jossa sanotaan
noin nimeensä, että mr. Jodoin kau-pustelee
Canadan työläisten oikeuk­sia
kannattaessaan hallitulksen n i -
mittämäji Canadan Suurten Järvien
merimlesuriioiden valvontaelimiä.
Mainitun lehden jorinan suuren
otsikon mukaan mVr Jodoin "on pet­tänyt
työläiset politikoinnin hyväk­s
i " j a " C L C : s t a on tullut poliittisen
puolueen esijärjestö".
Siiliä sitä nyt sitten ollaan!
CLC:stakin on t u l l u t ' aärioik.eiston
mielestä "poliittisen publueen esi­järjestö"
samalla tavalb kuin mr.
väittänyt — kun hänellä ei ole sen­kään
parempia valtteja ollut —
eräistä muista unioista, jotka ovat
olleet ja ovat syystä tai toisesta eri
mieltä hänen kanssaan joistakin
asioista.
Punakauhun lietsonnalla ei ole
todellakaan mitään rajaa.
Kuten tiedetään, meidän lehtem­me
Vapaus lukeutuu niihifl<?^canada-laispiireihin,
jotka suhtautuvat kiel­teisesti
hallituksen valvontaan
yleensä minkään union kohdalta.
Samalla kertaa lehtemme on kui­tenkin
omaksunut horjumatta sen
kannan, että tässä erikoistapaukses-
.sa on kysymys jostakin suuremmas­ta
kuin vain hallituksen valvonnas­ta
— Canadan valtion ja ammatti­yhdistysliikkeen
oikeudesta itse
päättää omista asioistaan.
Kun yhdysvaltalaiset uniobyro-kraatit
eivät halunneet tunnustaa
Canadan ammattiyhdistysliikkeelle
oikeutta itsenäisesti päättää siitä,
miten. Canadan merimiesunioiden
välisiä kiistoja täällä Canadassia. r u ­vetaan
tässä vaiheessa ratkomaan,
n i i n caniadalaisilla ei ollut muuta
vaihtoehtoa kuin joko; 1) Antautua
amerikkalaisten unipbyrokraattien
painostuksen edessä, ^|ai 2) turvau­tua
hallitukeen johdolla järjestettä­vään
valvontaan.
Näistä "kahdesta pahasta" valit­taessa
c i ole ajattclcvil|bi canadalai-jaa,
sillä yhdysvaltalaiset uniobyro-;
kraatit ovat jo liian kauan mielival-<
taisesti .kommennelleet puhtaasti
Canadaa ja canadalaisia koskevissa
asioissa! ' ' / ,'
Näiiimubdoin mr. Jodoin ei luon-s
noUisestikaan ole tässä yhteydessä
minkään ^poliittisen puolueen väli­käsi
eikä r e n k i — - ei yhtään-^eri
paremmin kuin ovat olleet nekää^h
ns. vasemAjistölaiset ja itsenäiset
uniot, joita mr. Jodoin on puoles­taan
mustamaalannut punakauhun
lietsonnallaan. ;
Merkillepantavaa kuitenkin, on,
että tämä" hysteerinen kirkuminen
Jodoinia vastaan tässä tärkeässä
asiassa tulee hänen omilta koiril­taan.
Juuri Jodoinin tapaiset Cana­dan
oikeistolaiset uniojohtajat suos­tuivat
yhdysvaltalaisten uniobyro.
kraattien vaatimuksesta yhteistoi­mintaan
Canadan hallituselinten ja
eanadalaisten laivayhtiöiden kanssa
ja tuottivat tänne Hai Banksin ja
hänen huligaaninsa, joille nyt sano­taan,'
että Mauri on työnsä tehnyt.
— tuhonnut .Canadian Seanien's
Urlionin — ja Mauri saa nyt mennä.
Tbivpttövaa tietenkin olisi, jettä.
mr. Jodbin ja.kumppanit osaisivat
vetää oikeat johtopäätökset myös
tästä pQliittjsesta parjauksesta.-v
Känsältoujuj^. 'nm