Vapaus, August 11, 1959

              Sivu 2 . Tiistaina, elok. 11 p. —. Tuesday Aug. l i ; 1959
VAPAUS
(UBI^RTT) — Independent Labor
Organ^ of Finnish Canadiaiis. Es-tablished
Nov. 6, 1917. Authorized
as secondv class mail' by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed;
thrice .weekly: Tuesdays,
ThursdayS: and: Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury,,Ont, Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;:
Editoriäl Office OS. 4-4265: Mäiiagei:
. E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
•addressBox 69,; Sudbury, • Ontario.-
Advertlsing rates upon: appllcationi.:
Translatlon free of charge. .
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.26
- - • S kk 2 50-'-
Yhdysvallolssa: 1 vk. 9.00.6 kk; 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Geneven ulkoministerikonferenssista
Etukäteen julkaistuista ja visseistä piireistä innoitetuista
"epäonnistumisjutuista" huolimatta Geneven ulkoministeri-
-konferenssi keskeytyi toistaiseksi viime keskiviikkona myön­teisissä
merkeissä. ~
Totta tietenkin on, että neljän suuren ulkoministerikon-ferenssissa,
mihin osallistui neuvonantajain ominaisuudessa
myös kummankin Saksan edustajat, ei päästy sopimukseen
sen paremmin Saksan rauhansopimuksesta k u i n Länsi-Ber-liinift
vapaakaupunkiehdotuksestakaan. M u t t a kukaan ei täl­laisia
sopimuksia ole vakavissaan siltä odottanutkaan. Sel­vää
oli, etta kesakuumuudesta huolimatta ulkoministenkon-ferenssi
ei voinut viela mitaan tuntuvampaa satoa korjata.
Mutta vaikka visseistä piireistä siellä kylvettiin viljansie-menten
asemesta rikkaruohon siemeniä sellaisten ehdotusten
j a eritysten muodossa mitka tiedettiin etukäteen mihinkään
kelpaamattomiksi, niin kaikesta tästä huolimatta voidaan
hyvällä syyllä todeta, etta ulkoministerikonferenssin tyo ei
suinkaan mennyt hukkaan.
Voidaksemme oikein arvostaa^ tämän konferenssin työ­tä
meidän sietaa palauttaa mieleemme se tosiasia, että ennen
ulkoministerikonferenssin kokoontumista kansainvälinen
jännitystilanne oh miltei räjähdyspisteessä. Nyt sen sijaan
— kiitos ensikädessä Geneven ulkoministerikonferenssille —
sodan vaara on paljon pienempi.
Ulkoministerikonferenssi totesi kuitenkin, etta Saksan
ongelman ja Berliinin kysymyksen seka muiden kansain­välisten
pulmakysymysten ratkaiseminen on nykytilantees­sa
visaista hommaa, joka vaatn paljon aikaa ja kärsivälli­syyttä
— ja toisaalta sen, etta jos on hyvaa neuvottelutahtoa,
n i i n tilannetta v o i d a a n vähitellen parantaa.
Sitäpaitsi Geneven ulkoministerikonferenssin työn tu­loksena
on nähtävissä jotakin muutakin. Britannian, Rans­kan,,
Yhdysvaltain ja' Neuvostoliiton ulkoministerien yhtei­sesti
allekirjoittamassa julkilausumassa sanotaan, etta Ber-h
i nm ja Saksan ongelmista käytiin "hyodylhsta keskuste­l
u a " ja etta ''visseissä kysymyksissä" idan-ja-lannen asenne
"lähestyi toistaan". Samalla sovittiin siita, etta ulkominis­terikonferenssi
kokoontuu myöhemmin järjestettävänä ai­kana
jatkamaan s i t a t y o t a , mika nyt keskeytyi.
Erikoisen mielekniintoinen saavutus ulkoministerikon-ferenssilla
oli sopimus sata. etta pan vuotta paikallaan tal­lannut
aseistarusumiskonferenssi aloittaa uudelleen työnsä
Siina mielessä, että voitaisiin paasta alustaviin sopimuksiin
nykyisen varustelukilpailun lopettamiseksi.
Nämä sellaisenaan ovat lämpimästi tervehdittäviä ja sa­malla
kertaa kauaskantoisia sopimuksia, mitka korostavat
sitä, etta auttamattomasti vaarassa ovat ne epätoivon saar­naajat,
jotka ovat nyt muka uskovinaan, ettei i^lkommisten-konferenssissa
saavutettu mitaan.
Mutta kaiken muun kukkurana on viela Hrushtshevin
v i e r a i lu Yhdysvalloissa ja Eisenhowerin vierailu Neuvosto-hitossa,
mika asiallisesti puhuen voidaan pitaa myös ulko-ministenkonferenssm
yhtenä tuloksena — ja tata maailman
kahden voimakkaimman vallan valtiojohtajain virallista vie­r
a i l u a ei voida missaan tapauksessa yliarvioida, silla se voi
johtaa hyvinkin — ja sita miljoonat ihmiset ainakin toivovat
— uuden ajanjakson alkamiseen naiden maiden keskeisis.^a
suhteissa. J a jos niin onnellisesti kävisi, etta naiden johta­v
i en suurmaiden välille saataisnn vähitellen kehitetyksi ys­tävälliset
j a . luottamukselliset suhteet rauhallisen rinnak­kaiselon
periaatteen perusteella, n n n se poistaisi pitkäksi
ajaksi kaikki suursodan vaarat maailmasta.
Pinnalhsesti katsoen pienistä tuloksistaan huolimatta
Geneven, ulkoministerikonferenssi on kuitenkin tahan meri-nessä
suorittanut h y v i n hyödyllistä tyota ja niinmuodoin voi­daan
toivoa, etta nyt e n hallitusportailla jatkuvat neuvotte­lut
j a keskustelut tulevat lopulta johtamaan ainakin kaikkein
polttavampien kiistakysymysten ratkaisuun. Sita loivoo
myös meidän lehtemme miljoonaisten rauhantahtoisten ja
muiden hyvansuopaisten ihmisten rinnalla.
^ Sanat ja teot sananvapaudesta
Huomiomme kiintyi viikon lopulla Vaasa-nimisen ko-ioomuslehjden
asialliseen ja; hyvateyttävaan selostukseen
^Sananvapaudesta Mainittu lehti k i r j o i t t i:
_^ *^Sanan- ja mielipidevapaus on tärkeä osa kansanvaltaa
ja siitä syysta;tuosta vapaudesta on erityiset-m
mokratioiden valtiosäännöissä 'Despotismi' kukistaa ensiksi
painovapauden, sitten puhevapauden j a viimeksi, sikäli kuin
pn rhahdollistar-ajatteluvapauden . . . Erityisesti^juuri sa­nanvapauden
arvo on voimakkaimmin tunnettu s i l l o in k un
mta väkivalloin rajoitetaan."
Vaasa-lehti ei ymmärrettävistä syistä lausunut halais­tua
sanaa siita, että juuri kokoomu.spuolueen taholta on kaik-
Mfiin raikeimmin Suomen itsenäisyyden aikana sananvapaut­ta
loukattu j a rajoitettu.
- Sananvapauden rajoittamisen ja kaventamisen keinona
el kuitenkaan läheskään aina käytetä valtiovallan väkivaltai­sia
menettelymuotoja. Sananvapautta voidaan rajoittaa ja
V^aikeuttaa myös taloudellisilla k e i n o i l l a niiden toimesta j o i l ­la
on rahasäkkien nuorat — ja tämä "despotismi" on aivan
yhtä tehokas keino opposition sananvapauden vaikeuttami­seksi
kuin mika tahansa väkivaltaisuus. Tämän tietavat sa­nomattakin
taman mantereen työväenliikkeen eri osat ja
jgsenet. J a j u u r i , sanan vapauden säilyttämiseksi on esimer-^
k i k s i jouduttu nyt järjestämään haastekampanja Vapauden
talousaseman tukemiseksi — karhujjen karkoittamiseksi V a ­pauden
kintereiltä. '
On tietysti hyvä, että lau.sutaan kauniita .sanoja sanan­vapaudesta
Vaasa-lehdon malliin — mutta vain käytärtnölli-sigt^
teot voivat sananvapauden meille taala.
B'o ymTrra o o o e A o o o o o O'O'OT^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs. Anna Lehto; Highland Creek,
Ont.,: täyttää sunnuntaina, elokuun
16 pnä 60 vuotta.
Kusti Varjonen, Wanup, Ont.,
täyttää keskiviikkona, elokuun 12
päivänä 70 vuotta.
Rosa Widgrcn, R. R.
hiar, täyttää torstaina,
pna 78 vuotta.
4, Port A i t -
clokuun 13
Ih misia ja
<Kir j .Erkki Kauppila
turbiiiin eia iNN evan rannaiIiIa
Vuolaana ..virtaavan Nevan ran­nalla
miltei vastapäätä Smolnaa,
vallankumoisksellisista perinteis­tään
rikkaassa V i i p u r i n kaupungin­osassa
sijaitsee y!i satavuotias teh-dasjattilainen,
Neuvostoliiton tur-bnnituotannossa
merkittävää osaa
näyttelevä Leningradin metalliteh-das.
Leningradin matkallaan jouk-
(ja. ennen vallankumousta ainoa)
vesiturbiini.: Mutta-teknillisten tie­tojen
lisäksi: kerrotaan myös siitä;
miten työläisten keskuudessa kasva:
vat vallankumoukselliset järjestöt,
miten 'sen työ'äisten veri huuhtoi
Pietarin siltoja ja katuja vallanku-mousvuonna
1905, miten metalli-tehtaan
.työläiset putilovilaisten
kanssa ottivat vastaan Leninin maa­liskuussa
1917 Suomen asemalla,
Oskari Koivulainen, Route 3,
Port Arthur, täyttää perjantaina,
elokuun 14 pnä 72 vuotta.
Yhdymme isukulaisten
vain onnentoivotuksiin.
ja tutta-
Venäläisiä karhuja
tuodaan Granbyhin
Montreal. — Moskovan eläintar­han
Granbyn eläintarhaan lähettä­mät
kaksi karhunpenikkaa saapui­vat
Dorvalin lenntokentalle viime
lauantaina.
Moskovan eläintarhan hoitaja M.
N. Bobravnikov lähetti nama kaksi
karhunpenikkaa Granbyn pormes­tarille
Horace Boivinille, joka piio-estaan
on lanjoittanut kaksi maja-
' aaoMskovan eläintarhaan. Mosko­van
lahjat saapuivat juun silloin
kun Granby vietti 100-vuoti.spai-vaansa.
Mr. Boivin sanoi saaneensa säh­keen
Bobravnikovilta, jossa kiite­tään
majavien lahjoituksesta ja toi­vottiin
onnea lOO-vuotriaallc Gran
bylle.
ko kansandemokraattisen eduskun-V?'*^" vallankumouksen tapah
taryhman jäseniä tutustui tähän
suurtUiOtantolaitoksecn, joka tällä
hetkellä menestyksellä toteuttaa
.seits'^nvuotis3uunnitelinan vaativia
tehtäviä.
Vaikka pikakäynnillä voi nähdä
vain pienen osan tasla 11,000 työläi­sen
tehdasjattilaisesta j a vaikka sen
tehdassaleista muutamassa tunnissa
ennättää katsella vain pari-kolme
sai valtuuskunta elavan käsityksen
suuresta tuotantolaitoksesta, jonka
työntekijöiden koko elama, tyo, o-piskelu
ja vapaa aikojen vietto on
yhdistynyt tehtaaseen, jonka nie^
nestyksen turvaamiseksi he kaikin
voimin ponnistelevat.
S A K . S A L A I S I S A N N I S T A
" K U U S U J E N K I R J A A N "
102 vuotta sitten on lausuttu ta­man
tehtaan syntysanat ja tehtaan
nykyiset työntekijät kertovat mie­lellään
sen alkuvaiheista. Saksalai­set
ovat olleet tehtaan onsitnma»';iä
isantia ja vesijohdot, siltarakennei-niat
ja kiskot sen ensimmäisiä tuot­teita.
Jo ennen vallankumousta .se
I oli 60^0 työläisen teollisuuslaitos.
1906 valmistui sen ensimmäinen
VOIKO MR. FISHER ENÄÄ
MAINETTAAN PUHDISTAA
Kirj. A T . Hill
Edellisessa kirjoituksessa tuli kä­sitellyksi
takalaiseu kansanedusta­jan,
mr. Douglas Fisherin fasisti-miiisten
otteiden perusteita hänen
paheellisessa noitajahdis.«aan Cana
dan Suomalaista Järjestöä vastaan.
Selvaa tietenkin on etici CSJ.
kaipaa mitaan puolustelua tassa yh­teydessä
silla mr. Fisher osoitti
omalla käyttäytymisenään ja edes-ottamisellaan,
etta juuri han itse
tarvitsee pesua ja puolustajia dc
mokraattisen niaailmankalsonuik
sen edessä.
Mita taas tulee siihen, etta uiko
syntyisia canadalaisia yritetään pe­lotella
silla etta joiltakin yksilöi ta
.Faijeston jnsenvvtecn hvvnksy
taan kaikki jotka hyväksyvät odcl
laniainitul tarkoitusperät ja noudat i i, •
tavat Järjestön sääntöjä ja päätök-1 Kiij.iksi .
-sia. Jäseneksi pääsijöillä ei ky.sytaj M : O R I J A V A N H A P O L VI
duttuia ottivat isännyyden tehtaal­laan.
Kansalaissodan raskaina päi^
vmä vain muutama kymmenen kes­kenkasvuista
poikaa ja vanhusta jäi
tehtaaseen toisten lähtiessä kansa­laissodan
rintamille. Sodan jälkeen
valmistuu turbiineja Goelro-suun-nitelman
(sahkoistamissuunnitel-man)
voimalaitoksille. Silloin ne
olivat jättiläisiä, nykyisten rinnal­la
ne vaikuttavat kääpiöiltä.
Puolentoista vuosikymmenen rau­hallinen
kausi tehtaalla päättyi 8
pna syyskuuta 1941, j o l l o in ensim­mäiset
palopommit putosivat teh­taan
alueelle. Tama toistui 558 ker­taa
sodan kuluessa. Sen alueelle
pudotettiin yhteensä laheis 200 pom
rnia, saksalainen tykistö sai sen ra­kennuksiin
86 osumaa. Saarron o-loissakaan
ei tehtaan tyovaki anta­nut
tehtaan pysähtyä. 900 saartopai-van
aikana työläiset miltei asuivat
tehtaan a'ueella tekivät tyota ja
nakivat naikaa. Turbiinit saivat
jaada — nyt valnur>tettiin toisenlai­sia
tuotteita: satojatuhansia am­muksia
ja 71 tankkia. Tehtaalle
saapuva näkee ensimmäisena muis­tomerkin
johon on kirjoitettu 20
tyokonecn.sa aarecn kaatuneen työ-laKsen
nimet.
llmahyokkavkset tykistökeski­tykset
nalka ja vilu eivat murta­neet
työläisten u-koa voittoon.
.Saarron vaikeimpina paivina laadit­tiin
tehtaan jalieenrakentaminsen
suunnitelma, joka painettiin tavalli­sen
painopaperin puutteen vuoksi
erikoiselle niusunlehtipaperille ja
niin sita nytkin nimitetään 'ruusu
lehteen. E n ole tehnyt mitään e r i ;
koista, hän selittää. Ehkä' hän ei
olekaan tämän tehtaan cp
mitään erikoista, tehnyt, mutta mei­hin
maallikoihin teki suuren vaikur
tuksen-se, että hän yksinään pieneni
automaattisen ohjauspyörän mitta­rien
avulla ohja»i koko monimut­kaista
konesarjaa. Tehtaan toisel­ta,
höyryturbiineja valmistavalta
osastolta löytyi myös kaksi nuoru­kaista,
21-vuotias A. Leonov j a hä­nen
18-vuotias, vasta koulun päättä­nyt
apulaisensa M. Verhovski, Leo­nov
ilmoitti palkakseen 1600—2000
ruplaa kuukaudessa mika—ylittää
huomattavasti tehtaan työläisten
keskiansion, joka ilmoitettiin 1100
ruplaksi. -
Firsanovin, Leonofvin ja Verhov;
skin kaltaisia tehtaan omia nuorek­kaita
kasvatteja tapaa tehtaalla
vanhan polven rinnalla joka aske­leella.
He ovat hankkineet ammat­titaitonsa
tehtaan ammattikoulusta
ja monet jatkavat nytkin opiskelu--
aan iltakoulussa. Ammattikoulu­tuksen
ohella tehdas pitää hyvää
huolta tyontekijainsä lomanvietos­ta,
silla tehtaalla on lomakoteja Le­ningradin
ympäristön ohella Kri­millä
saakka. Lisaksi on sanatorio,
siirtolapuutarha, huvila-alue, turis­tikeskus
ja 1100 lapselle tarkoitbttu
pioneenleiri. On oma urheiluseu­ra,
jonka jäsenet ovat niittäneet
mainetta (useimmissa lajeissa sen­tään
vie'a menestyvät, kehnosti,
tunnusti tehdaskomitean puheen­johtaja),
on oma kirjasto, kuoro
jne.
•Ammattimiehiä kiinnostavat tur­biinin
halkaisijan suuruus, sen. .te­ho,
jne. Y k s i tällainen turbiini voi­si
kehittää sähköä n i in paljon kuin
: Oulun kokoisen kaupungin voiman­tarve
vaatii, valistaa joku; Lienee­kö
totta \mutta joka tapauksessa
konejättiläiset tekevät voimakkaan
valkutukcen sellaiseenkin, joka ei
kaikkia niiden hienouiksia tajua,
SUURIA JÄRJESTÖJÄ
— Tehtaan työläiset ovat lujasti
liittyneet järejstöihin; Miltei kaik­ki
ovat ammattiliiton jäseniä, nuo­risoliittoon
kuuluu 210Q jäsentä ja
tehtaalla on 32Lkommunistisen puo­lueen
perusjärjestöä, joissa on y l i
1800 jäsentä, selittää puolueen teh-da?
jarjeston sihteeri Gruzdev, Nä
mä järjestöt ovat erottamaton osa
tehtaan elämästä ja ne takaavat sen
että suunnitelmat tulevat ajoissa to­teutetuksi
ja että'(työntekijäin edut
tulevat kaikissa asjoissa huomioon­otetuiksi.
SITÄ
JA
TÄTÄ
VILLIÄ LÄNTTÄ
;: K a i k k i ; mykistyivät;: k u n ; whiskyf
bliniin astui hurja Paukku-Bilj.,
Hän osoitti reikäraudallaan baari-;
miestä ja karjui: ,
— Ole valmis kuolemaan, minä',
ammun sinut! ,
—. Miksi?
— Tapan kaikki, jotka ovat mi­nun
näköisiäni..
— Olenko minä sinun näköisesi?
— Olet.
— Ammu!
K A K S I R A H AA
Pikku Leena lähetettiin pyhäkou-.
luun. Han sai äidiltään kaksi sa-^
manlaista rahaa, toinen—kolehtia"
varten ja toinen ostaakseen kbtir
matkalla jäätelötötterön. Kun Lee­na
oli päässyt korttelin päähän, t o i - '
nen raha putosi hänen taskustaan ja
vieri viemäriaukkoon.
— Voi kamalaa, sanoi pikku Lee­na.
Siinä meni Jumalan raha.
ERÄITÄ OPETUKSIA
30-luvun nälkävuosilta
Kirj. William Kashtan
ilt
heidän poliittisia eikä uskonnollisia
mielipiteitään. S'MI ja.^^cnyytecn
\oi siis liittyä nliiika t;ih;insa puolui-con
jä.'-Gn tai kannnltaja yhtä hyvin
kuin mihinkään puolueeseen kuiiUi-nvattoniatkin.
Mutta kun valt;ios;i C . S J : M jäsenis­tä
on työliiisiä, f;irm:ii-oit;i j a muita
pikkucläjiä. niin heidil;) yleinen
myötätuntonsa on luonno'lisesti u-
SLMmniissa t;ipauksissa työväenluo
kan pijoldla. 'lama. yhdistettynä
kielletään kansalaispaperien saanti,I Suomen lyotatekcv;in kansan voi
\futen on tapahtunut muutamien
CSJ:n jäsenten kohdalta niin se c i
missaan tapauksessa loukkaa sen
paremmin naita ihmisa kuin niita
työväenjärjestöjäkään, minka jä­seniä
he ovat, vaan koko taman
maan oikeusministerioa. CSJ:n ja-i
senet ovat loiLikin poikkeuksia h i - '
kuunottamatta saaneet kaiisalaispa-!
perins^d ennen, kuten tarnjm kirjoit­tajakin
sai 1924 ja myös nyt, kuten i
yleisesti tiedetaan. Kiellettäessä
kansalaispaperit joiltakin yksilöiltä,:
RCMP syyllistyy oikeusdepartmcn-|
m a k k a L s i i n työväenliikkeen perin-tiM.
siin - selittää sen miksi CSJ on
vuosien varrella osoittanut ]a yha
kin osoittaa aktiivista myötätuntoa
Canadan ammattiyhdistysliikkeelle
ja muille työväenjärjestöille seka
soraisille kansinliikkeillc kuin rau
hanpuolustajain jar)estoille jnc.
Mainita sopu etta noin kuutisen-kymmf^
nla Järjestön jasenta. jotka
taistelivat demokraattisen hallitus
järjestelmän puolesta Francon fa
sismia vastaan, lepaa nyt E.spanjan
maan povessa — puhumattakaan
tm. suosiollisella myotavaikutuksel nyt silta, etta sadat kansalaisemme
Ia amerikkalaismalliseen polMSiter|ricn.sivat joko ase kädessä tai muis
riin mista ei kunnian kukko Cana-} sa välttämättömissä tehtävissä puo
daile laula. lustamaan
Mutta pahin puoli on kuitenkin me loisen
sima, etta CCF-n ehdokkaan:! paria- Sota on kovin
mentm jäseneksi valittu "tyovaen-mics"
nir. Fisher haluaa edelleen
pahentaa Canadan mainetta ulko­mailla
ja huonontaa canadalaisten
kansalaisvapauksia kotimaassa, vaa-:
timalla amerikkalaismallisen polii-sitcrrorin
toteuttamista CSJ:n jäse­niin
j a tietysti niyos kaikkiin nu­hin,
joiden luullaan ajattelevan
"vaarin". ,
Ky.symys ei siis ole sen vähem­mästä
kuin taistelusta fasistista po-liisiterroria
vastaan, minka likaista
lippua mr Fisher iyhtyi kanta
maan.
C S J J A S E N T A R K O I T U S P E R Ä T
A41ekirjoittanut oli CSJ:n Sihtcc-ri-
rahastonhoitajana silloin kun
järje-stolle anottiin j a saatiin viral­linen
lupakirja Tassa Canadan par­lamentin
vahvistamassa v 192:j
myönnetyssä lupakii |.issa maai ilol­laan
Järjestön tehtävät ja tarkoitus
peiät seuraavasti:
1^ Sulattaa suomenkieltä puhuvat
Canadan asukkaat pci usvacstoön,
teroittaen heidän mieliinsä Cana
dan kansalaisuuden etuiisuuksia, o
pettäen .englanninkieltä, levittäen
tietoja ;laeista,, tavoista, perinteistä,
histoiiasta ja hetken tapahtumista
Canadassa . , .
2 Edistaa Canadan suomenkieltä
puhuvan väestön elintasoa perusta­malla
osuu.stoiminnallisiai laitoksia
.3 Kehittää Canadan suomenkiel­tä,
puhuvan väestön henkisiä kykyjä
j ä r j estä m äl 1 a va 1 istuiksel 1 is ia 1 ue n -
toja, edistämällä taiteellisia harras^
luksia, kuten musikaalista toimin­taa,
näytelmien esityksiä, voimiste­lua
y m , pitämällä ylla lainakiijas-toja
ja lukuhuoneita.
4. Omistaa sellaisia rakennuksia
ja muita omaisuuksia ja ylläpitää
sellaisia liiketoimia, mitkä ovat
välttämättdmiäi' näiden :;tarkoituspc-rien
ja toimintojen tehokkaaUe
edistämiselle. ^
tata uutta kotimaatam-maailmansodan
päivinä,
koulu mihin ihmi­nen
ja kan.sakunta voi joutua — ja
meillä on lukematon maara ' Cana­dan
halltusviranomaistcn ja erinäis­ten
luottohenkiloiden lausuntoja ja
kujeita, missa kiitetään sita antau-muk.
sellista tyota Canadan hyväksi,
mita silloin Järjestömme johdolla
tehtiin.
Nama ovat tosiasioita ja tosiasiat
ovat hyvm itsepintaisia, herra Fis-h
e i '
Ne myös osoittavat, elia mr. FKS-herin
oma demokraattisuus .on ky-
.seenalaista laatua. Man ci py.sty:
GSJ:oa mustaamaan. '-^ ja kysecib
laista on, pystyykovhan cnaa teke­mänsä
jälkeen omaa maiivottaan
puhdistamaan.
* * •
Totta on, etta monet CSJ:n jäse­net
ja kannattajat yhdessä muiden,
kansalaistemme kanssa antoivat aa^
nensa mi. F i s h e i i l l e sima toivossa,
etta; saisivat edustajakseen -vahem-rman
paremman miehen kuin oli ha
nen ;.edeltajansä,"^liberaalipuolueen
taloustsaaii C D Howe.
Mutta aivan vai maa on, että v^il-taosa
taman alueen sifohialaisibta,
heidän: poliittista ja muista katso-muksisla.
in huolimattd käantaa nyt
i n h o t e n s e l k a n s a m r . F i s h e r i l l e hä­nen
kurjan noitajahtimaniansa ta­kia.
Tosiasiassa olen vakuuttunut,
etta.jos yleensä rehtiä, pelia kannat-lavat
Haman alueen: kansalaiset saa­vat
tietää, etta hän on alahuoneen'
istunnossa vaatinut yleisen noita-jahdin
aloittamista CSJ:a vastaan,
niirt mr;:Fisherillä.ei ole enää pie­nintäkään
valituksi tulemisen mah-r
dollisuutla vlulcvissa V vaaleissa,: Tä­män
seudun asukkaalovat aina tuo-mmneet
ne-jotka ovat isoisten hy­väksi
likaista karkcistyola tehneet
)a hiin vahan kokemuksia-kuin mr,
Fisherilla;:työväenliikkeestä näyttää
olevankin, hän tulee vaimasli huo
maamaan, että miolipiteulen vai-nontaa
tähtäävä :noilajahli ei vetele
täällä JärvicnpaassU.
H I N N A K K A I N
Vasta naiden historiallisten tieto­jen
jalkoen alkaa ymmärtää teh­taan
tvolaisten erikoislaatuu-en voi­makkaan
kiintymisen omaan teh­taaseen.
Km. tapahtumat civat ole
vain kirjoista luettavia ja suusta
suuhun liittyviä tarinoita. Ne ovat
omakohtaista historiaa. — Tehtaal­lamme
on kokonainen sarja perhei
ta, joulen jäsenet ovat olleet tch-
I taallamme jo useamman sukupol-
I ven ajan. 1100 työlaista on ollut
t tas ;a laitoksessa y l i 25 vuotta selit-i
taa tehtaan ammattiliittokomitean
i sihteeri S. S Tihomirov. Hänen sa-j
nojensa vakuudeksi astuu eräästä
I tyo.salista vastaamme Neuvostolii-i
ton Korkeimman Neuvoston jasen
I A. V. Borodulm joka jo y l i 30 vuot
! ta sitten aloitti tyolaisurar\'-a tällä
j tehtaalla ja jonka poika koulunsa
päätettyään on tullut myös tehtaal­le
tyohon. — Olen ollut laatimassa
seitsenvuoti-ssuunnitelmaa taalla
I tehtaalla i<^eka Korkeimmassa Neu­vostossa,
taalla vom myös ottaa o-saa
sen loleuttaniiscen sanoi Boro­dulm.
Joku suomalaisista kansan­edustajista
totesi, etta kahden
maan kansanedustajien toiminnalla
on suun ero. Me Suomessa olem­me
koko talven joutuneet torju-niaan
lakiestiyksia joilla hallitus
esittaa välttämättömyystarvikkei­den
hintojen korotuksia.
Vesivoimalaitoksiin turbiiniko^
neistoja valmistavalta osastolta,
monimutkah-en konesarjan keskel­tä
tapaamme 26vuotiaan nourukai-sen
Stanislav Firsanovin. --- Mitä
varten minun nimeni pitäisi panna
L I I K E S U H T E E T 28 M A A N
K A N S S A
Tehtaamme valmistamia turbiine­ja
on miltei kaikissa Neuvo.stoliiton
sahko- ja höyryvoimalaitoksissa al­kaen
Goelrosuunnitelman esikoi-sQsta,
Valhovan sahkovoimalaitok-se.
sta. ja päätyen nykyisiin jättiläi­siin.
Kuibyshevm j a Stalmgradm
voimalaitoksiin. Parhaillaan ovat
valmistettavina Bratskm voimalai-tosjattilaisen
koneistot. Vesivoima-laitoskoneistojen
ohella kasvaa seit-senvuolissuunnitelman
aikana ylei­sen
suuntauksen mukaisesti vielä
enemmän hoydyvoimalailosten o-sirus
selittää tehtaan pääinsinööri
Tshernytshev, joka johtajan, teh
taan enti.sen työläisen Arakzejevin
lomalla ollessa hoitelee johtajan
tehtäviä.
Tehtaan turbiinit ovat tunnettuja
maan rajojen ulkopuolellakin. Ny­kyisin
tehdas suorittaa Kiinan ja
kaikkien kansandemokratian mai­den
suuria tilauksia. Tehdasosasi
toiUa näkyy suuria pakkauslaatikol­ta
jov sa lukee Intia, Afganistan ja
Indoneesia. Tehdas on liikesuhteis­sa
28 maan kanssa. (Mutta ei Suo­men
kan.ssa, vaikka Suomessa voi­malaitosten
rakentaminen on ollut
erittäin vilkasta sodan jälkeen ja
vaikka meillä jatkuvasti valitellaan
Nl»'ta tuotavien tavaralajien puu
tetta).
7 V U O T I N E N K U U D E S S A
V U O D E S S A
Metallitehdas on muiden Lenin­gradin
tuotantolaitosten tavoin a-settanut
tavoitteekseen seitsenvuo-tissuunnitelman
toteuttamisen kuu­dessa
vuodessa. Suuri suunnitel­ma
asettaa talle laitokselle vakavia
velvotteita: höyryturbiinien tuotan­to
on tarkoitus kohottaa kolminker­taiseksi
ja vesivoimalaitosten tur­biinien
lähes kaksinkertaiseksi. —
Kuinka me työskentelemme? Hy-vanpuoleisesti.
Vnme vuoden en-simmaiserta
neljänneksesta lähtien
tehdas on pitänyt hallussaan N L n
ministerineuvoston kiertävää kun-nialippua.
emmekä; ole aikeissa luo­vuttaa
sitä muille, selittää pääinsi­nööri
Tshernytshev.
Sanomalehdet tiedoittivat CLC:n
presidentti Claude Jodoinin sano­neen,
etta "Canadan työläiset tule­vat
vastustamaan kaikkia yrityksiä
panna katto palkoille ja tyosuhteil-
'e tässä maassa tarkoituksella kil­pailla
kaupassa niiden maiden
kansk-a, joissa on alhaiset palkat".
Han Iisaksi sanoi, etta Canadan
työläisten tulee lisata militantti-suuttaan
suojellakseen voittojaan
työnantajien painostuksen edessä.
Tama on erittäin hyvä lausunto.
Unionistit muistavat vallan hyvm
kuinka 30 luvun nälkävuosina R. B .
Bennett lupasi "räjäyttää tien
maailman markkinoille" j a mita
silta seurasi. Monet unionistisen
liikkeen johtajat nousivat hänen
vankkuriinsa tassa rajayttämisyri-tyksa
sa. Mita rajayteltun ei se
ollut tieta maailmanmarkkonoille
vaan tyolaist'?n elintaso. Silloin
katkaistun palkkoja oikealta ja va­semmalta
ja vasta sitten työläiset
rupesivat taistelemaan kommunis­tien
ja militanttisen johdon avulla
ja saatiin aikaan toisenlainen suun­taus.
Työläiset oppivat vaikeuksien
kautta että mennä työnantajan mu­kana
toivossa saada tilapäisiä etuja
toisten työläisten kustannuksella
johtaa lopuksi heidät yha syvälle
vaikeuksiin. Työnantajat hyötyvät
saamalla suurempia voittoja ja työ-l
a i e t vetävät lyhemmän korren.
Jodoinin ilmaisema katsantokan­ta
osoittaa ettei eraita opetuksia 30
vuodon nalkakaudelta ole unohdet­tu.
Onnettomuudeksi han ei mene
k y l l in pitkälle. Hänen olisi pitänyt
lisata etta unionistinen liike tulee
edelleenkin painostamaan ei vain
palkallaan pysymistä — toisin sa­noen
pitamaan mita on voitettu —
vaan lisäämään näitä voittoja.
Tama on erittäin välttämätöntä
nykyään kun finanssilehdisto on
taynna kirjoituksia kapitalistien l i ­sääntyvistä
voitoista ja tilanteen
jatkuvasta elpymisestä. Työläiset
eivat ole viela havainneet elpymistä
työllisyyden lisääntymisen j a elin­tason
nousun aloilla ja siksi tähän
pilaisi kiinnittää koko unionistisen
liikkeen huomio nykyään. .
Talla hetkellä on erittäin välttä­mätöntä
saada kaikki unionistisen
liikkeen voimat tukemaan British
Columbian metsätyöläisiä ja kaik­kia
muita työläisiä, jotka ovat lak-koutuncet
ja antaa heille kaikki a-pu
mitä he tarvitsevat oikeutettu­jen
vaatimustensa voittamiseksi.
Sanomalehtiraporttien mukaan
Jodoin on sanonut, että "ainoa tae
kestävästä maalman rauhasta saa­daan
perustamalla' vapaita unioja
kaikkiin maailman osiin". Jos hän
olisi sanonut, että lopullinen tae
rauhalle olisi maailman sosialisti­nen
järjestys, niin silloin hänen sa­nallaan
olisi ollut johdonmukai­suutta.
Mutta vaikka ei olisikaan
maailman sosiah:tista järjestelmää,
niin rauhanvoimat ovat nykyään
sellaiset, että jos saataisiin yhte­näisyys
unionistisessa liikkeessä,
mm rauha voitaisiin pakoittaa so-dantekijoille.
Valitettavasti Jodom, sensijaan,
etta han edistäisi sellaista kehitys­tä,
nayttaa päättäneen jatkaa ha­jaannusta
maailman ammattilunio-nistisessa
liikkeessä.
Vaatimuhiemme maailmanrau­hasta
vaativat lopettamaan tällaisen
politiikan.
Jännitys kasvaa
Kyproksella "
Nicosia. — Englantilaisten tur­vallisuusjoukkojen
taholta ilmoitet­t
i in viikko ,&itten sunnuntai-iltana
Nieosiassa että englantilaisten jöqk-^
kojen miehittämiä tiesulkuja on ra­kennettu
Kyproksen maanteille a^.
soiden salakuljetuksen ehkäisemi­seksi.
Aikaisemmin ilmoitettiin, että tie­sulut
oli ralcennettu saaren läncio-sassa
tapahtuneen aseellisen ryös;^
ton johdosta.
Aseistetut englantilaiset sotilaat
ovat edellisestä perjantai-iHaota
lahtien pysäyttäneet ja tarkastaneet
kaikki autot Nicosian ja Kyrenian
välisellä maantiellä.
1 nero miljoonaa kohti
Muuan tiedemies on laskenut, et­ta
lahjakkuus jakaantuu seuraavas­ti
miljoonan täysikasvuisen miehen
kesken: 1 nero. 168 suurta lahjak­kuutta,
2.423 lahjakkuutta, 16:000
erittäin älykästä, 64,000 hyvin äly­kästä,
163,000 melko älykästä, 56;r
000 tavaUiSta älykkäämpaä. 400,000
keskinkertaisella älyllä varustettua,
56,000 normaalia hieman vähem­mällä
älyllä valutettua, 162,000
lahjatonta^ 63,000 tyhmää, 16,000'
vajaaälyistä ja 2,700 tylsämielistä.-
PÄIVÄN PÄKINÄ
Keino kansansuosion saavuttamiseksi
: Ken tahansa aikoo astua porvari
j i o l i l i i k on liukkaalle alalle, hän
joiituu luonnollisesti inyps "laske­maan
nokkia"; ja valitsemlTan huor
lella. poliittiset vuodekaverinsakini
mistairuppuu - vississä määrin kaur
natusmaara. ' O n seurusteltava niis­sä
"paiemmi!.s.'\ piireissä"!
Tata samaa seikkaa silmälläpi­täen
porvariston taholta: mustamaa
lataan: ia:parjataan jatkuvasti työ
vaenliiketla. Kun työvaenliikkees-tainaalataan.
paholaisen kuvaisuu:
rinc;sarvlneen ja sila ylläpidetään
jatkuvasti - pahaa-aavistamaflonian
kansakunnan silmien edessä, n im
silloin ;on. l).clppo,peloitella' työläis-äane.
stajlakin pois oman luokkansa
ehdokkaiden takaa
Ja juurivtässämielessä parjataan
oikein; epätoivon vimmalla sosialis-miav
yleensä j a 'sosialistisia . maita
erikoisestii sillä se auttaa porvarei­ta
hetkellisesti pjisymaän etuoikeu­tetussa
asemassaan.
Mutta mm paljon kuin ns länsi
maissa •onkmporvaristoniLluokkakä-;
silykson porustoolla ja sen tueksi
mustamaalattu ja paneteltu sekä
kommunisteja että kommunistien
hallinnassa olevia maita, n i i n kai­kesta'
huolimatta näyttää siltä, että
ihmiskunnan: sutiri mielenkiinto ja
;vaistomainen: myotätuntoikohdistuu
sosialististen maiden ;suurta kokei­lua
kohti
Kaiken-sen jälkeen, mitä porvari-lehdissä
on sanottu ja sanomatta^ jä-tetty^
luulisi ilman muuta, että
031 m: Neu vostol i ilossa -vieraileva
p o M t i i k k o j o u t u u i jotakuinkin sa­manlaiseen
asemaan kuin joutuisi
julkisesti alamaailman kanssa vtaälv
la veljeilevä politiikko
MuUa päinvastoin on asia
: N
tajat pitavat esim. juuri nyt ilman
muuta iselväna asiana, että päämi­nisteri
Macmillanilla on .Britannias-,
sa - mahdollisuus rikkoa -; vuossatai-set
perinteet j a johtaa .puo'ueensa
kolmannen peräkkäisen kerran .vai:
tiellisen lihapadan ääreen. Ja tä
mä siitäkin hualimiitta vaikka ny­kyisen
toryhallituksen osakkeet pai­nuivat
miltei maahamsaakkj) Suezin
hyökkäyksen aikana j a sen jälkeen;
Mista sitten johtuu Macmillanin
hallituksen äkkiä saavuttama kan-san.
suoslo?
""Yksinkc^rtaisesti siitä kunju^hän
vieraili Ncuvostoliitosba, keskuste­l
i siellä johtavien ; kommunistien
kanssa j a on pyrkinyt sen jälkeen
vaikuttamaan niin; että maailman
kiistakysymyksistä ruvettaisiin so­pimaan
neuvottelupöytien ääressä,^
lukeutuen siihen myös korkeimman
portaan neuvottelut idan j a lännen
V a l l i la
Tämän ^ "kommunistiveljeyden"
lakia, pidetään nyt mahdollisena —
j o s ei Britannian työväenpuolue ta
pojaan pai anna ja ulkopoliittista
jisennettaan korjaa—, että tqrypuo-lue
tulee Macmillanin johdolla ya
lituksi kolmannen peräkkäisen ker­ran
hallituspuolueeksi! -
Samanlaisia merkkejä on rajan
eteläpuolella^ Yhdysvalloissa, missä
ha 111tsevan luokan hyväks i on ke i-notekoisesti
pidetty sellaista hys­teeristä
n\ielentilaa, että kommunis­tien
hirttäminen: on miltei; yhtä suo­tavaa
kuin on neekerien lynkkaus,
c Mutta nyt kun Yhdysvaltain vara-piesidentti
Nixon teki onnistuneen
Neuvostoliittamiatkan ja siten o-malta
osaltaan auttoi Hrushtshev-
Eisenhower vierailun järjestämistä,
hänen poliittiset osakkeensa ovat
kuulema nousseet ennätyssatoon, ,
- Paremminkin-jyrkistä ja. s
käden otteista tunnettu mr, Nixon
ei ole koskaan lollut,mikään poliit­tinen
hurmuri. Hänen fiaskomai-nen
- matkansa latinalais-amerikkar
laisissa .maissa painoihänen osuu­tensa
viela lavallistakin alemmaksi,
Mutta nyt Neuvostoliittoon teke-'
mänsä, pyhiinvaelluksen jälkeen
mr, Nixonia pidetää.n republikaani-puolueen
iohtavanapresidentinelir--
dokkaana.
Ja kun hän kaiken todennäköisyys
den mukaan tulee Hrushtshevin vi­ralliseksi
"oppaaksi' viimeksimaini-:
tun vieraillessa Yhdysvalloissa, niin
se tulee kuulema nostamaan edet
leen hänen poliittisia, osakkeitaan;,
Loppukädersä on siis ilmeisesti
niin, että ken tahansa porvaripoli-liikkö
haluaa kansansuosioon; pääs­tä,
hänen täytyju7htya seurustele­maan
parjattujen ja paneteltujen
kommunistien kanssa. Mitä suu­rempien
kommunisti johtajainkansr,
sa hän ystavallicessä hengessä seu­rustelee,
sitä suurempaan kansan
suosioon hän pääsee!
Toinen ajan kuva on tämä: Vara­presidentti
Nixonin täytyi Neuvos­toliitto-
matkaltaan palattuaan luen­noida.;
näköradiossa pääasiassa omii-;
le seuraajilleen yleisistä käyttäyty­mistavoista-
ja vedota heihin, -että;
tulevia vieraita pilaa ^kohdellayhtäv
hyvm ja kohteliaasti kuin häntäkin
kohdeltiin vierailumatkallaan.
Tällaisia käyttdytymistapoja ope­tetaan
muiden maiden kansakou­luissa
la kotipiirek-^sä — mutta Mc-arthylais-
hysterian:; saastuttamassa
Yhdysvalloissa: ;vaaditaan sellaisia-;
alkeellisten :käyttäytymist
ohjeita; itseltään varapresidentiltä,=
Mutta parempi myöhään kuin ci
milloinkaan. Toivottavasti ei täl­laisia
kä.vttaytymistapaluentoja-.tar-;;
vitse sielläkään enempää järjes-'
tää. — Känsäkourj;.