Vapaus, March 3, 1923

              1
Hi
Y A F A U S
3^v IJgasdan suomalaire äänenkannattaja, flme»-
Sadbuiyssa, Ont. joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S ^
(Liberty) ^ „^
s- . The only oigan of Finnish WorkeTB fc Canada. Fnl>.
| c . ; mcd in Sndbory, Ont, every Toesday, Thorsday and
Advertising rates 40c per col. Inch. Mimöium cnarge
' '§61 Bingle insertloa 75c. DiBConnt on standing advertisei
nfc The^^V^^ is the best advertising medium among
! Finnish Pcople in Canada.
M
ff
m 4
CSnadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. «2.25, kolme kk.
S1L60 ja yksi kk. 75c. « , « i
- Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. |5.50, puoli vk.
P.00 ja kolme kk. $1.76. «».-Manilan
;> Tilauksia, joita ei seuraa raha, e» tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joill» on takaukset.
Umotusbinta kerran julaistuiata ilmotulisiata 40c,
' oalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksistn
m^oA^n tdjstiä el joka kerta muuteta annetaan tuntuva
«lennus. Kuoloilmotukset |2.00 kerta ja 50c lisää
Jokaiselta muistovärsyltäj niraenmuutosilmotukset^ 50&
fortaa. — Tilapäisilmotukslsta pitää raha seurata mU'
kana.
lo8 ette milloin tahansa saa vaÄtansta enslmäiseer
Idrjeeseenne. kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
'Roonallisella nimeVä.
J . V. KANNASTO. Liikkenholtajs.
Eeidsterefat the P<«at Office Department, Ottawa, as
•econd cTasR matte^ ^ ,
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-
^ .toriiita lauantaina, torätaln lehteen tiistaina ja lauantain
- lehteen torstaina kello 8. '
kommunistisia ja vallankumouksellisia esimerkkejä ja
tunnuksia seuraten kiihkokansallista hyökyaaltoa vaa­taan
huolimatta Millerandin nuuskijoista ja ilmianta­jista,
hänen poliisi- ja tuomarilakeijoistaan, huolimat­ta
häväistyksestä ja pahoinpitetlyistä kadulla. Tällai­nen
solidaarisuuden ilmituominen on sitä kunniakkaam­paa
ja merkitsevämpaä, kun (sotasosialistit) Benaudel,
Faure ja Jouhaux ovat jälleen tässä asiassa jättäneet
maailmanproletariaatin ja sosialismin omiin hoteisiinsa.
Haapssa ovat reformistisen Tntemationalen lontoolai­set,
fvienUäiset ja amsterdamilaiset johtajat pyhästi
luvatineet manata uhkaavan sodan yleislakolla. Mutta
nyt, kun Poincaren politiikka on imperialististen ros­vojen
tiliin panssaroidulla nyrkillään synnyttänyt tiu
den ^hirvittävän maailmanpalon vaaran, ei heillä enää
ole mitään suuria sanoja eikä ^»ienintäkään tekoa.
Saksan kommunistipuolue on ylpeä aatetovereis
taan, ranskalaisista veljistään,- noista kuolemattomain
kommuunin' taistelijain aito perillisistä ja jälkeläisistä,
kommuunitaistelijain, jotka Pariisin työtätekevän kan
san riemuitessa romahduttivat maahan Vendome-pat-saan,
porvarillisten valloitussotain, kansojen orjuutuk­sen
ja riiston, J a niiden kansallisen oikeuden maahan
tallaamisen vertauskuvan. Puoluepäivät tervehtivät
veljellisesti vangittuja ja vainottuja. Kongressi kiit­tää
heitä ja kaikkia, jotka ovat samaa selkeätä henkeä
jä rohkeata tahtoa,^ heidän rohkean rynnäkkönsä joh­dosta
ranskalaista imperialismia vastaan. Se osoittaa
Saksan ja kaikkien kapitalististen maiden proletaareil­le,
että 9ieidän vaarallisin vihollisensa on omassa maas­sa.
Sioien taiitDiiil^k falioklaiK -
laosmälieii ?aara
h
- 1*'.'
I TN
II lii
IS Suursulusta suurlakkoon Ruotsissa
| | ' . Ruotsin työväenluokka elää paraikaa kohtalokkaita
^1' pSivlä jÄ viikkoja, joilla voi öllA ratkaiseva mei^citys sc-
| | M poliittiselle että'ammatilliselle lifkkeelle maassa
I^ltidksi ajoiksi eteenpäin. Kommunistit teroittavat,
että ammatillisen johdon tällaisessa äärimmäisen kär-i;
ijistyneessä tilassa on kerta kaikkiaan lopetettava alis-
't|ttvaisuu{ipolitiikkansa. Päivän tunnuksena täyt>yy ol-
/ l a ; %aikki taisteluvoimat ryhmitettävä, taistelutahto
terästettävä! Yhteinen rintama! Vain jos tällainen yh­teinen
rintama' voidaan saada aikaan päivän vaatimus-
"MS ' ' ten puolesta ja yli periaatteellisten kinastelujen, muo-
' | | / 'dostaa tySvaenluokka voiman, jolla on s ^ ä taistelut^h-
^f«;Mf V^\toa ,että voitonmahdollisuus. Ja selittävät kommunis-
("'Hk'- tit puolestansa olevansa valmiit kaikkien työläisryhml-ven
kanssa puolustamaan työväenluokan .olemassaolon
vaatimusta.
Uita linjaa .ammattijärjestön johto'tulee seuraa-
.ihaan, e! ole tiedossa. S^n sijaan alkaa eri paikallis-
^v;" p'' ten järjestöjen taholta saapua vaatimuksia yleislakon
' i^^Btamisesta< Niinpä on Eatrine>holmin valajaosasto
{t^lj)^-^!''' ^yv^^yny^ päätöslauselman, jöika on seuraavaa sisältöä:
vlyt^jjljo', • «^äysin tietoisina siltä, että työnostajain aikomvk-^
^^^^^ leveällä rintamalla taisteluun työläisiä
Vastaan päätettiin antaa seuraava lausunto; '
I Osasto on käsiteltyään tilannetta tyÖmarkkihoillä • i i '
f
ani
l i Ä
m
k.
n
1
päättänyt kehoittaa kaikkia Ruotsin järjestyneitä työ­läisiä
ottamaan vastaan työnantajayhdistykscn viskaa­man
haast^intan sekä, mikäli suunnitellut sulut «ja
palkanalennukset astuvat voimaan, samana päivänä
vastaamaan yleislakolla, arkailematta käyttämällä by-vaksi
jokaista alaa, missä organisointi on voittanut ja-
\ lanaljaa.
Kurjuuden ja hädän huippu on saavutettti.; M
iclfitt on vaadittava palkkasuhteessa paremmassa ase­massa
olevia toverejamme luokan etujen nimessä otta-
^maan oäa& ' niäihdolliseen vastatoimintaan. Maajärjes-
~ tdn edustajisto on tämän vuoksi viivyttelemättä kut­suttava'kokoon
päättämään tilanteen vaatimista toi-
, , , menpiteistä.» • '
Edelläolevaan lausuntoon pn Norrhammarin valu-
^ ' ^ i l ; , riösasto tehnyt seuraavan lisäyksen:
• «Ellei ammatillinen jo/htomme tule ryhtymään toi-,
imenpiteisiin kosketellussa suhteessa, selitämme me ole­vamme
valmiit ilman liiton myötävaikutustakin käy*
mään tasiteluun oikeutemme puolesta elää ihmisarvo!-
«esti.»
' Tilanne on erittäin kärjistynyt ja sen selvenemiseör
;|ä;^ei tällä haavaa ole mitään tietoa*
Kansamvälinen solidarisuus
i " «Saksan kommunistipuolueen kongressi lausuu Rana-
' kan 'kommunistipuolueelle ja vallankumouksellisille
!i ammattiyhdistyksille syvimmän tyytyväisyytensä ja tun-
V iiiustuksensa. Ne ova^ korvanneet kolmivärilipun, jota
'& ei V enää ole pyhitetty vallankumoukselle vaan verhob
imperialistisen porvariston riistovoitto- ja valtanälkää,
%;k:aikkien riistettyjen ja sorrettujen vallankumotfkselli-iseni
solidaarisuuden vertauskuvalla.
4 ' Puluepävät tervehtivät ilolla sitä seikkaa, että sil-
11°%^^^^^ taistelussa imperialismia ja porvoris-rii''''/
toa vastaan Ranskan kommunisUpuolue ja vallankumo-
|||!^^^;uk8elliset ammattiliitot. Ranskan proletariaatin vai­lla;
'Jankumouksellinen etujoukko ja sen-johtajat ovat osoit-y'''!
tautuneet hetken historiallisen tehtävän veroisiksi.
^ 1 Y l i Poincaren Ruhria kohti kohottamaan sailäkalistuk-
'if ja yltiöisänmaallisten hairahduttamain joufckojen
-^';tiÄiilinanr Berliniin! Beriiniin! kaikuu heidän ylpeä vaa-
V ^Hmnksensa: Kädet irti Ruhrin alueesta! Alas Versail-
Jesoii irosvo- ja häpeäravha! Ei mitään imperialistista
i M i f iiti^sofaaJ ^
Ranskan kommunistipuolueen ja vallankumoukselli­seen
ammatillisen liikkeen huomattavat johtajat ovat
4: ^ ']nenn«et flolla Ranskan porvaristasavallan vankiloihin
P'; proletaarisen solidaarisuuden tunnustamisen ja uskoi­si;;
lisuutensa, johdosta^ Saksan työväenluokkaa kohtaan,
;|<^j lujan veljeytensä vuoksi vallankumoukselliseen etujouk-
>'/koon. Kasvavat työtätekevän kansan joukot syöksyvät
ValloitushuUu imperialismi, joka mielii jakaa ka-pitalistiluokan
nyljettäväksi mailman eri valtioihin ja
valtioryhmiin, voidaan jnasentaa vain jos proletariaat­ti
kunkin maan kotoisella pohjalla nujertaa porvaris­ton.
Kommunistien ja vallanknmpuksellisten ammatti-yhdistysläisten
iskiessä Poincareta Seinen, rannalla, is­kevät
he häntä myös Ruhrilla, ja lujittavat voimaa,
jolla Saksan proletariaatti vastustaa hiili- ja finanssi-mahtajiataksan
porvarillisessa tasavallassa.
SaKsan komt^unistipuolu^ tulee edelleenkin mitä
suurimmalla päättäväisyydellä jatkamaan Saksan por­varistoa
vastaan. Se. tulee < kehoittamaan proletaarisia
joukkoja tälhäntaisteluun^ja kulkemaan sen edellä tie­tä
viitaten. Häirlintymättömässä solidaarisuudessa Rans­kan
ja koko mailman proletariaatin kanssa ja veljelli­sesti
yhtyneenä näihin vieri^tääkseen viime imperialis­tisen
sodan ikustannukset ja rasitukset tämän mailman-historiallisen
jättiläisrikoksen aiheuttaneiden tyhjän-toimittajain
kannettavaksi. Veljellisesti yhtyneenä hei^
hin sodanhävittämäin seutujen 'uudelleen rakentamises­sa
vapaina työtätekevinä eikä Reinin kummankinpuo-listen
kapitalistien riisto-orjina. ,
Eläicöön Ranskan sulattoruhtinaita ja Saksan kai-voSherroja
vastaan taistelevat vallankumoukselliset ur­hot!...
••• y . • •:.
' Eläköön taistelu imperialistista sotavaaraa vastaan!
Eläköön proletariaatin kansainvälinen 'yhteisrintama
maailmanporvariston nujertamiseksi!
' Eläkilön maailmanvallankumous!
Julistus Neuvosto-Venäjälle.
Kongressin ;helikuva julistus Neuvosto-Venäjälle
päättyy seuraavaan tervehdykseen:
Saksan kommunistipuolueen puoluepäivät tervehti­vät
Nieuvosto-Venäjää ja sen vallankumouksellista työ­kansaa
sijlnä ^ujassa luottamuksessa, että Saksan ka­pitalismin
skorppionifp: ja Ranskan imperialismin pii­nan
yhdistämän proletariaatin solidaarisuus on huo­menna
muuntuva särkymättömäksi veljeydeksi Saksaa
kohtaan, missä taisteleva proletariaatti on ottanut en­si
askeleen keskittyäkseen kansana, ' jääväämättömas-sä
kamppailussaan ulkomaista ja kotimaista porvaris­toa
vastaan luomalla työväenhallituksen. .Kongressi
tervehtii teitä, proletaarisen' maailmanvallankumouk­sen
esitaistelijoita, siinä varmassa vakuutuksessa, että
liitto Neuvosto-Venäjän ja työläis^aksan välillä on
oleva porras ja vakuus Europan ja koko maailman yh­distyneestä
neuvostotasavallasta, joka on luontuva mail-manproletariaathi
diktatuurin mailmanporvaristosta
saaman täydellisen voiton tekona.
- T - Ruotsin sosialidemokraattinen pääministeri ja
Toisen Internationalen yksi huomatuimpia johtajia,
jonka ilmoitettiin tulevan. esittämään Kansain Liitossa
Ranskan tilille ottamista Ruhrin valtauksesta, on nyt
päättänyt jäädä odottamaan «sopivampaa aikaa». Tä-niä
on hyvin sosialidemokraattien taktiikan tapaista, he
odottavat aina «sopivampaa aikaa» kun jotain pitäisi
toimia.
— Bulgarian kommunistit kävivät vaalikaimppaiT
Iua(in tunnuksilla: «Imperialistinen rosvorauha teh­tävä
tyhjäksi! Verokuorma vieritettävä omistamatto­milta
porvariston kannettavaksi! Työtätekeväin olemas­saolo
turvattava käjmäilä kasiksi tarvikkeihin! Tava­ra-
arvot osittain takavarikoitava ja tuotanto kontrol­loitava!
Porvaristo riisuttava aseista^, työläiset ja ta­lonpojat
aseistettava! Neuvosto-Venäjä tunnustettava
ia tehtävä rauha sen kanssa! Sotasyylliset kansanoi-keuteen!
» .
Vaalitaistelu oli mitä katkerin, kurf! kommunisti­puolueen
oli taisteltava hallitusterroria vastaan. Sat­tui
useita verisiä yhteentörmäyksiä kuollein ja haavot-tunein,
useita kommunisteja vangittiin niinikään. Suur-talonpoikain
puolue sai terrorinsa avulla 437,000 ään­tä,
mutta kommunistipuolueesta tuli toiseksi vahvin
puolue. Sosialidemokraatit sen sijaan menettivät puo­let
vuonna 1920 saamistaan äänistä, tehden heidän
^änimääransä. nyt 41,000 ääntä ja puolueep ollessa
kaikkein huomaamattomimmon maassa.
Mielenldintolnen haästattelo raotta-biseisa
toverileluiescS.
Tukholman <lPolitikenin> helmit
9 pnnqmerosaa kirjoitetaan:
Tukholmassa vierailee paraikaa
yksi tunnetuimmista ja arvoste­tuimmista
äuomalaisista pu/olueto-vereista,
Ivar Lassy. Toveri Las-sy
on varsin nuori mies, vain 33
vuotias, mutta on jo ehtinyt antaa
huomattavan lisän Suomen työvä­enliikkeeseen.
Ollen puoluejäseniä
vuodesta 1909 lähtien on hän mon­ta
vuotta ollut Suomen ainoan so­sialistisen
aikakauslehden päätoi­mittaja.
Hänet tuomittiin, 9 vuodek­si
paklkoty^hön osanotostaan vuo­den
1918 vallankumoukseen, pääsi
sittemmin osalliseksi amnestiasta,
mutta vietti kuitenkin kolme pit­kää
vuotta Suomen-kauheissa van­kiloissa;
Viime aikoina on hän toi­minut
Sosialistisen %öväenpuolu-een
eduskuntaryhmän poliittisena
sihteerinä. Toveri Lassy on filoso­fian
tohtori ja on julkaissut pari^
mielenkiintoista teosta kansankult­tuurista
persialais-turk^ilaiselta ki^t-tuurialalta.
Politiken on käyttänyt tilaismit-ta
haastatellakseen toveri Lassya
erinäisistä asioiista.
— Tukholma-vierailullani ei täl­lä
kertaa ole mitään ^poliittista tar­koitusta
huomautti- tri L. Olen saa­punut
yflcsityisibmisenä ja tutkijana
jäl-jest^seni eräitä tieteellisiä työ-;
tehtäviä.
'— Koskevatko ne jotakin sosia­listista
aihetta?
— Osin sitäkin, mutta ennenkaik­kea
erikoisalaani itämaisessa sosia-loogiassa.
—-Voidaanko nykyään menestyk­sellä
(harjoittaa, tieteellistä toimin­taa
Suomessa? - , *
— KaiBckea muuta mutta ei sii
tä. . Yksinpä porvarillisetkin tie­teet
'ovat vailla kaikkia työmahdol-jisuuksia.
Tällä alalla vallitsee täy­dellinen
seissAidus. Suomi on tällä
haavaa ensi avvoasteen poliittinen
keskus, missä koko kultturellinenkin
työCconeisto palvelee politiikkaa ja
sovittamatonta luokkataistelua.
— Millainen on tätä nykyä ylei­nen
poliittinen asema?
- T - Erittäin kärjistynyt. -Melkein
yhtä sähköinen kuin vuoden 1917
alkutalvella.. Suuria tapahtumia on
odotettavissa. SuohiessB on ehkä
Europan kafkkein iIuo(kkatietoisin,
häikäilemättömin ja pai^aiten jär­jestetty
porvaristo. Sen taloudelli­set
ja > sotilaalliset moihtikeinot
ovat suunnattomat. Toiselta puo­len
on Suomen proletariaatti Ea-ropan
kaikkein luokkatietoisimpii.
Tuskin missään on marxilainen kat-santo>
kanta tunkenut niin syvälle
juurensa Ikuin Suomen suurissa työ*
tätekevissä joukoissa., /Meidän ta­loudelliset
ja poliittiset tiyöväenjäi^
iestömme ovat suuret ja voimak­kaat.
Niiden taistelu on'vuodesta,
1918 lähtien rajoittunv(: yksino­maan
puolustukseen. Mjtään of­fensiivia
iham'pai3iin asti varustet­tua
valkoista Suomea vastaan ei
meidän taholtanvme voi tulla ky­symykseenkään.
— Mistä syystä asema nyt sitten
on kärjistynyt?
— Kansainvälinen, tilanne on
näyttänyt antaneen taantumukselli­sille,
äärimmäisaktrvistisille piireille
toiveita siitä, että ^voisivat kaapata
itselleen täydelliäen diktatuurin
fascistisen keikauksen kautta. Nii-den
taistelu ei ainoastaan työväen­luokkaa
vaan myös välittäviä kes-kusIuokSda
vastaan, jot!ka edusta­vat
Suomen pikkuporvareja ja pien-talonpoikia,
on viime viikkoina saa
nut sellaisen järjestehnällisen ja
katkeran luonteen, että kaikki mer­kit
osoittavat mitä teliokkaimpia
valmisteluja suoranaiseen valtio
kaappaukseen n^ykyistä keskushallin
toa vastaan. Tämän liikkeen joh
tajina ovat Svinhufvud ja Mannerr
heim. i Vaasan juhlallisuttksissa muu
tamia viikkoja sitten korosti Man­nerheim
kerskaillen rohkean aloit-teentekemisen
tärkeyttä. Yli koko
maan on käymässä kuumeenomainen
toiminta uusien jäsenien hankkimi­seksi
suojeluskuntiin, jotka jo pari­sen
vuoden ajan ovat käsittäneet
100,000 sotilaallisesti täydellisesti
koulutettua- ja varustettua miestä
yläluokista. Pahaksi merkitsevät ne
tosiasiassa sotilaaUista mahtia, muo­dostamatta
mitään teatteriarmeijaa,
<bluffia.> Tämä suojeluskuntajär-jestö
lienee tehokkuudeltaan ainut­laatuinen
Europassa.] Se seikka, et­tä
Suomen työväenluokka on' ra­joittanut
luokkataistelunsa puhtaak­si
puolustukseksi ja tilapäisestä voi­mattomuudestaan
tietoisena pysy­tellyt
erikoisen ritarillisena jopa
puhtaasti
valtaisa koneisto kykenee. On pro­vosoitava
avoin taistelu, kun täl­laista
ei saada aikaan proletaarisen
offensiivin avulla. Siitä huolimat-;
ta, että suuret työväenjärjestöt ovat
vailla kaikkia todellisia vallanku­mouksellisen
taistelun mahtikeinoja
ja tosiasjassa ovat voimattomia ham­paisiin
aseistettua yläluokkaa ja
sen valtiovaltaa vastaan. ^kuuFute-taan
työläiset mitä, vaarallisimmik-si
vallankumouksellisiksi ja kom­munisteiksi,
jotka on häikäilemättö­mällä
diktatuurilla nujerrettava, jot
ta eivät saisi tilaisuutta vääntää
valkoista Suomea nurinniskoin. Täi
lä tavoin kiihoitetaan ylä- ja keski­luokkaa
järjestelmällisesti kautta
maan työväenjärjestöjä ja -lehdis­töä
vastaan. Ajojahti on niin mo­nipuolista,
niin systemaattista ja
rajua, että olisi ilmeinen ihme, el­lemme
me tänä 'keväänä saisi kokeaf
uutta keikausyritystä fascistiseen
tapaan.
— Mitä mahdollisuuksia sellaisel­la
olisi onnistua?
— Suomen työväenluokalla ei it­se
asiassa ole mitään aineellisia
mahdollisuuksia tehokkaaseen vas­tarintaan.
Se ei tällä haavaa liioin
voi luottaa mihinkään tukeen uiko
apäin. Jos meidän järjestömme
hajoitettaisiin, lehtemme lakkautet­taisiin,
eduskuntaryhmämme hää'
dettäisiin ja pari tuhatta luottamus-miestämme
'vangittaisiin taikka am­muttaisiin,
emme me voisi^ tehdä
tuskin mitään puolUstaaksemme it­seämme.
— .Luuletteko, että ulkomaiset
vallat suvaitsisivat tällaista keika­usta?
. •
r— Oletan, että kaappaus kuori­tettaisiin
juuri ulkomaat lukuunot-taen
ajankohtana, jolloin ulkomai­den
huomio olisi kiinnitetty jolle­kin
toiselle taholle, esim. ran^alais-
^ksolaisen kriisin jatkuvasti kiris­tyessä
sitä' seuraa'vine selkkauksi-neen
mannermaalla. Kevään kulu-essaihan
on ilmeisesti mahdollista
yleinen se'kasorto mannermaalla, mi­tä
Suomen porvaristo varsin to­denmukaisesti
on käyttävä hyväk­seen
saadakseen häiriintymättä jat­kaa
valmistelujaan valliokaappauk-seen.
.• . '
— Entä mainitunlaisen kaappa­uksen
rahallinen järjestäminen?
— Kysymyksenne koskettaa täs­sä
yrityksen, epäilemättä kaikkein
arimpaan kohtaan. Suomessa jat­kuu
edelleenkin kapitaaliniukkuus.
Mitään kaappausta ei voida suorit­taa
ilman rahamaailman te^hokasta
apua. On aina muistettava, että vuo­den
1918 luokkasota muodostui por­varilliseksi
voitoksi suureiksi osak-
Canadan
dollarista
UUlETYSKUSTANNUKSETt
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle }30; 50c lähetyks. ?30—
40; 60c lähetyks. 140—$60; 75c lähet 160—$100. Yli sa-dah
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. Sähkösanoma-lähetyksille
$3.50 lisämaksu. V
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 997 Broad-view
Äve. •
POettejä Suomeen' ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y.'m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69, VAPAUS, SUDBURY, ONT.
Pilettilnke tehtävä J, V. Kannasten nimessä.
mäisaktivistimme aprikoiviksi mitä
suurimmassa määrässä. Tässä nään
tällä haavaa ainoan mahdollisuuden,
mikä itse asiassa voisi, teiidä tyhjäk­si
muuten miten iyvin tahansa
suunnitellun oikeistokeikauksen Suo­messa.
• '
Luokkataistelo ja po­liittiset
piioloeet
,1. Liiokat.
Kapitalistinen yhteiskunta, ei ra­kenteeltaan
ole lainkaan yhtenäi­nen.
Eri ihmiskerrokset ovat ta­loudellisen
elämänsä suhteen eri
asemissa. Kaikki kerrokset eivät
kanna yhtä suurta osaa taloudelli­sesta^
kuormituksesta, eivätkä nauti
yhtä suuressa määrässä elämäniloa.
Kapitalistinen yhteiskunta käsittää
niinmuodoin eri luokkia.
Mitä on: luokka?
Luokka on osa yhteiskunnasta,,
osaj joka. taloudelliselta^ elämältään
on yhdessä ja samassa asemassa,
taikka toisin 'sanoen: osa, jonka
kaikki jäsenet ovat samassa suh­teessa
tuotantovälineihin, ja joka
on kehittynyt samoissa ehdoissa mi­tä
tulee työpalkkaan taikka voittoon
taikka oman itsenäisen työh tulok­siin.
V
Siten muodostavat kapitalistit
oman luokkansa, heidän käsissään
kun on kaikki tuotantovälineet,
caikki saavat voittoa eikä kukaan
leistä välittömästi tuota, mitään.
Samoin' muodostavat työläiset eli
proletaarit > oman !..• okkansa, sillä
he eivät omaa tuotantovälineitä ja
sikapitaalirunsauden takia' -r- pan-JoVät pakotettuja myymään työvoi-taloudellisissakin^
taiste­luissa,
on aiheuttanut,^ että tuo suu­ri
suojeluskuntojärjesto on oUut
toimettomana aina vuodesta 1918
lähtien. Mutta tämän aiheuttama
malttamattomuus on nyt saavutta­nut
huippunsa. (Mielitään mihin
hintaan tahansa koBttaa anihin tno
kit maksoivat niihin aikoihin vain
5 prosentin korkoa, kun nyt sen
sijaan 6 ja 7 pijosenttia. Sotilaal­lisesti
on fascistikeikauiksella kaikki
mahdollisuudet onnistua, mutta ta--
loudellisesti saattaa sitä helposti
kohdata voittamattomat vaikeudet;
Paha vain, että taistelu- ja koston^
himoinen porvaristoa on historiassa
harvoin i liennyt arvostamaan ta­loudellisten
tekijäin osaa kaik­kein
vähimmän tapaavat sen sotilaal
liset johtajat olla kylliksi kaukonä­köisiä
ja ajattelevia antaakseen/niil­le
asianmukaisen merkityksensä..
— Olisiko juuri muodostetulla
«Suomen suojelusliitolla» jotain) te­kemistä'
suunnitellun valtiokeikauk-sen
kanssa?
Liittoa olisi yhtä hyvin voitu
kutsua xSuomen fascistiliitoksi». Se
on puhtaasti sotilaallisen suojelus-kuntajärjestön,
poliittinen täyden­nys.
Liiton muodostamisella pyrit­täneen
samalla suorittamaan viisas­ta
poliittista sthäKkisiirtoa vissin tyy­tymättömyyden
poistamiseksi suoje-luskuntajärjestön
talonpoikaisainek-sen
keskuudesta. Tämä tyytymättö-piyys
tuli räikeällä tavalla ilmi muu-,
tamia viikkoja sitten vietetyissä
muisto juhlallisuuksis$a V a atsassa,
kun suomalaiset suojeluskunnat kiel
täytyivät ottamasta osaa Manner­heimin
ja ruotsalaisten suojeluskun­tain
järjestämään suureen paraa­tiin.
Juuri tyytymättömyyden kas­vamisen
ehkäisemiseksi olisi äärim-mäisaktivististen
ainesten säännön­mukainen
kaappaus sitä seuraavine
sotatila julistuksineen ja diktatuuri-neen
erikoisen tervetullut.
— Eivätkö ulkomaat voisi aina­kin
epäsuorasti tehdä jotakin fascis-tikeikaoksen
estämiseksi Suomessa?
— Epäilemättä yhtä ja toista.
Mikään keino ei olisi tehokkaampi
kuin näiden keikaussaunnitelmain
mahdollisimman tehokas tiedoitta-minen,
ulkomaisten finanssipiirien
ja ulkomaisten työväen- ja liberaa­listen
sanomalehtien huomion kiin­nittäminen
siihen mitä on tekeillä,
jotta täten satutettaisiin koko yri­tyksen
akaies-kantapäätä: sen ra­hastamista
kansainvälisen kapitaa­lin
suoranaisella taikka epäsuoralla
avulla. Skandinavia voisi yksistVln
mansa työpalkasta. Kapitalistisissa
yrityksissä ovat he ne ainoat, jotka
tuottavat kaiken tavaran.
Pätisi työläisiä ja kapitalisteja on
myös olemassa väliluokka: pikku­porvarien
luokka. Siihen, kuuluvat
kaikki ne, joilla on oma pieni työ­pajansa
taikka omistavat oman poh­jan,
missä ahertavat ilman palkka­työtä,
ovat pien talonpoikia, käsi­työläisiä.
Osa tästä luokasta käyt­tää
tosin ajottain taikka jatkuvas­ti
palkkatyötä, mutta varsin vähäi-:
sessä määrässä, niin ettei omakoh­taisen
työn välttämättömyys siten sessa . yhteiskuntajärjestyksessä vai
tien painostusta vastaan lakkaavat
työläiset työstä, tekevät lakon ja
riistävät täten kapitalistilta ajaksi
voittomahdollisuuden. Mutta sa­maan
aikaan menettävät myös työ-
Iäiset; työpalkkansa. Työläisiä uh­kaa
nälkäkuolemapi vaara, kapitalis­teja
taloudellisen', romahdus.
Ken kestää kauemmin? Tällainen
taistelu kestää välistä varsin kau­an,
kunnes lopuksi toinen tai toi­nen
puoli tulee pakotetuksi anta-maan
myöten.
Kahden luokan välillä, joiden
edut ovat toisilleen vastakkaiset,
porvariston ja proletariaatin välillä
ei 'voi olla mitään rauhantilaa. Ajoit
täinen aselepo on vain tyyntä uu­den
myrskyn edellä, hengähdysai-ka,
jonka kestäessä toisilleen viha­mieliset
luokat keräävät voimiaan
päästääkseen nämä myöhemmin si­tä
raivokkaampina valloilleen.
Kapitalismin kehittyessä, kapita-listisen
suurteollisuuden kasvaessa,
joutuvat itsenäiset pienliikkeet yhä
vaikeampaan asemaan, niin että
näiden on hellitettävä ja niiden
omistajain muututtava proletaareik­si.
•. ,1 ... . •
Työläisten ja : kapitalistien väli­nen
kuilu suurenee suurenemistaan
ja taistelu käy yhä kärjistyneem-mäksi
ja katkerammaksi. Lakko
yihdellä työmaalla voi varsin hel­posti
kehittyä lakoksi koko teolli­suusalalla
taikka koko teollisuu­dessa
(yleislakko) ja saattaa lopuk­si
johtaa aseelliseen yhteentörmä­ykseen.
3. Vallio.
Kaikkialla, 'missä on luokkia ja
riehuu luokkataistelu, on yksi voi­makkain
luokka, joka esiintyy voit­tajana
ja vallitsijana. Voidakseen
kautta onaan paremmin käyttää val­taansa,
luo vallassaoleva luokka eri­tyisen
hallintakoneiston: hallituk­sen.
Tällainen hallitus on luonnol­lisesti
sen luokan ilmaus, jonka etu­ja
se valvoo. .Jos alkaa taistelu
määrättyjä laitoksia ja lakeja vas­taan,
niin hyökkää hallitus koko
ylivoimansa raivolla tyytymättömi­en
kimppuun. ja pakottaa nämä,
tarpeen vaatiessa, myös aseellisella
väkivallalla, alistumaan.
Kapitalismin vallitessa hallitsee
kapitalistiluokka, porvaristo. Tällai-millään
tavoin poistu. Tämän luo
ican tulot ovat suurimmalta osalta
oman työn ja oman talouden tu­l
o s t a . i " i ;
' Kapitalismm nopeassa kehitykses­sä
joutuu pikkuporvarien luokka-^pe-rikatoon,
surkastuu yhä enemmän
kokoon ja kartuttaa proleteäriaatin
rivejä. •
2. LuiJckataistelu.
Eri luokkien erilainen asema ta­louselämässä,
niiden erilainen suh­de
omistukseen muodostaa pohjan
erilaisille luokkaeduille, jotka joh­tavat
edelleen luokkavastakohtiin
ja luokkataisteluun.
Kapitalistin pyrkimyksessä on
saada mahdollisimman suurta voit­toa,
sillä vain voiton toivossa har­joittaa
hän yritystään; siitä syys­tä
pyrkii hä^ mahdollisimman voi­maperäisesti
hiestyttämään työläis­tä,
maksamaan tälle mahdollisim­man
pienen palkan työstä ja kiih­dyttämään
häntä mahdollisimman
tehokkaaseen ja pitkäaikaiseen työ­hön.
Työläisen edun mukaista sen si­jaan
ei lainkaan ole tulla tällä ta­voin
riistetyksi, päinvastoin on hä­nen
pyrkimyksenään saada mahdol­lisimman
korkeaa työpalkkaa, jsaa-da
työaika . lyhennetyksi, työehdot
parannetuiksi jne. Mutta tämä
merkitsee kapitalistin voiton pie­nentämistä.
. Tämä pyrkimysten ja
etujen vastajohtaisuus johtaa Mer-täinättömästi
työläisten ja työnan­tajain
väliseen yhteentörmäykseen
•riistetyn ja riistäjän välillä. Al-^
kaa luokkataistelu.
Ajaakseen läpi vaatimuksensa
voo valtiokoneisto yksinomaan val-lassaolevan
luokan etuja, porvaris­ton
etuja..
Työläisten edut; otetaan huomioon
vain sikäli, mikäli he kykenevät käy­mään
jääväämätöntä kamppailua ja
saavuttamaan siinä menestystä.
Puolueen ja järjestiin
mk
tällä tavoin" saada meidän äärim- j taikka puolustautuakseen kapitalis-
KORJAUS TILIKERTOMUKSEEN
Canadan Workers Puolueen S, S.
Järjestön tileissä, elokuun 1 p:stä
1922 tammik. 31 p:vään 1923.
Tulojen puolella seuraava kohta:
Tarpeista ........................... $244.29
Pitäisi olla: •
Tarpeista ........................ $144-29
Selostuksessa (Seuraava kohta:
Velkaa eri osastoille_.. $24.8;.
Pitäisi olla:
Velkaa eri osastoille ............ $14-82
LIIKEVOITOT VIUASTA
USÄÄNTYNEET
Viljavarastot suurten järvien
pohjoispuolella olevissa yksityisisbä
ja muissa säiliöissä lisääntyvät no­peasti.
Jyviä on varastossa 26,-
998,939 husheliar kauroja 3,966,219
ohria 2,767,266, pellavaa 417,287
ja ruista 2,271,749 bushelia.
Suuria määriä viljaa pidetään
säiliöissä että "hinnat voitaisi pitää
korkeina ja niitä yhä kohottaa. Sen-tähden
onkin - vUjasta viimeaikoina
ollut suurtriimat liikevoitot kuin
mistään muusta tuotteesta.