Vapaus, October 12, 1968

              m
VAPAUS iNDEPeNOENT U.ABOR ORQAN
OF FINNISH CANADfÄNS
<UBERTY>
E D I T O R . V V . E ^ U N P
< Estobllshed Nov. ^ 6. 1B17 \
TfuyPHONi;» OFI^ICpTANP jEpiTO^IAL e74-4fi^4
PuDiisned thrlce weelcly: Tuesdays,^^^!^^ Saturdays by Vapaua
Publishing Co. |4mit4d. 100-1.02 | l lm St. Weat, Su^biU7. Qntorlo, Oaiuda
• ^ address: Box ^
Adi<irtlsln^
/vuthorlzed as second clasä maU by the Post Office Department, Ottawa,
and for oayBfienti of Pf!^^^ Mi,cWh A
• CANADIAN LÄNGUACt-PRtSS CLUB
fliiAUt^HINNAl-.
>.H, oiCK.'95i]& I7SA:ii
- 3 kk 8.00 -luomeen
V V k . 911.00, «kk.«6.7b
ivk ll.aO. 6kk 6.25
PresideoittiYBelamiden vallasta; lapikunip^k^^
Sairauden mei^kkejä
Yhjdysvaltgin poliittisen, ejäftnän valkavam sairauden yh-
' teinä anerikMnä pide k^raiivkDlkiloäasta rotulkiihkoiilluista
ja ääriodkeistolaisuudesita tunnettu George Wiail!lace näyt­tää
saavan odottäimiattaman suurta bammiaituista. nyt käynraseä-al
§vi<?^ yhily^^tain presddeaittiilviaafleissa.
kulcaaQ—ei edes ^tse ipr. Wallade' kammattaijineen —
ed) usko "kolniaiMiien" puiolueen; €(hdoJ?lfcaaina olevan Wallacen
voiton m^doUisuniksiin. Mutt^ itonseisesti voiniiakasta raihal-lislta
tukea toiminnalleen saiav^ kiolmais puolue' laslklelm'oi, ku­ten
on meidänkin lehdessäanttne aikadsenunin todettu, että jos
kuimpiikaain/ valtapuiolueea edustaja ei saa öhdotonta enlem-nuÄtöävalitsijamieihiltä,
silloin voi presidentin vaali siiirtyä
kofnigreesin t^föväOcsi, miikä sellaisenaiain avaisi monenlaisia
ielhimäkauppöjen nKaihdollisuiUklsia mr. Wallacell^ ja hönen
tau^tanuähiJleen.
Mutta vaildqa Wallacelta ton totuttu odottamaan vaikka'
jioiltei nutä tahai^sa, mii^ asiiaa, niin erään
laiseniai ylläftyicseinä tiili kuiteinikin tiestö, että 'hänen painivalja-kokse?
n '*kQlmanin€in puiolufeen" varapresidentin eihdokkaaksi,
on nianitetlty Yhdysvaltain dlmavoimien entinen komentaja,
nyt eläilflkieellä oleva ei-vuotias kenraali Curtie LeMay.
Waslhingto hlämtäkin p^jon kiihkeitä sota-haiikköja,
mutta kenraali LeMay oli yksi ensimimäinen mäistä,
jotka kehoittivat presidentti Johnsonia ryhtymään Pöhjois-
Viötnamin pomimitukseen. Vielä nytkin^kiun hän esiintyi te-levisitolkamerain
edössä Wallacen varapresidenttiehdoklkaain
oaninaisuudessa, kenraali Le^ay ilmaisi mielipiteen, että
'-'Pöhjois-Vietniaanim käittä olisi väännelttävä enenmäin'\ Hän
on sama toraali, mrfcä on aikaiseimmin vaatinut "kaikkikäsit-tävää
pommitusta" Pohjois-Vietniamin tuhoamiseksi. •
Kun kenraali LeMaylta kysyttiin Wallacen varapresiden­tin.
ehdokkuuden vastaanottaimisen jälkeen, että käyttäisifkö
häai Pohjois-Vietnamia vastaan ydinaseita, jos hän katsodBi sen
tarpeelliseksi, hän vastasi:
."Jos se katseitaan tarpeelliseksi, minä tulisin käyttämään
kaikkea'mi'tä o^ käytettävissä. Minä en udko sen olevain tar­peellista
sodan tässä vaiheessa.
Vaiikika kenraali LeMay sanoi uskovansa, että Vietnamin
^sodassa ei/nykyvaiheessa tarvitse käyttää ydinaseita,^ n hän
: arvosteli laiiterikin erikoisesti niitä jolla on ''foba eli. kauhu
niiden käyttöä vastaan.
Airvositellessaan aöcaisennainin Wa^ingtonin sotapolitiikkaa
kenraali LeMay ehdotti puolestaan, että jos Poihjois-Vietnam
."ei vedä sisään sai^iaan" Yhdysvaltainpitäisd "pommitttaia se
takaisin kivikauteen".
Ifyt varapresidentin ehdokkuuden saatuaan kenraali Le­May
sanoi: "Mimä en usko heidän neuvottelevan Pariisissa jos
emme väännä heidän toättään vähän kovemmin."
Minun kidaltani, sanod kenraali LeMay, jos menen Viet­namiin
ja tulen siellä tapetuiksi ruostuneella Veitsellä, tai jos
minut tapetaan aftomipommiUa,!nninäkuolen^^^^n^
miaseella tapettuna."
- Kun sekä demokraattien presidenttiähdokas Humphrey,
että repubhfeaanien ehdokas Nixon (kieltäytyvät tuomitsemas­ta
presid«itti Johnsorun johtamaa hyökkäyssotaa Vietnamissa,
ja kun Wallacen ehdokasifcuimppanina on mies, joka on valmii­na
atomiasein pommittamaan fcoko Vietnaimin "tatoaSsin kivi­kauteen",
niin todeta täytyy se suiflceus, että yhdysvaltalai­silla
ei ole paljöaikaan valiräian varaa näissä presidentitivaa-l<
eissa,:ja että ''ihätää on mullallakin eikä vain Tanskan ma^
sa.'
smstumirien Perussa tapaihtui samal­la
tavoin kuin useimmat vallansiir-:
rot latinalaisessa Amerikka, j.s^ftl-laskaäppauksi^
la, Armeljatt ja hal-ntsevan
yläluokan piirissä tälja val-lanaiirron
3nuo()pUa onpeiliiieeqi^ä
i^m M^^^n yhteinHor^kteim-:
paria taipana •ratkaista poliittisia ky-symyfeilä.
Belaundea pi nostanut valtaan so--
tilasjuntta, vaan häne£ valittfih pre^
sidentiksi ipcrustuBlailU$?stl vUonna
1963 pid^tgdss^Vaalelssa/ Missä mäS^
rin' Perun vaalien yhteyd^ä 'voisi
puhuaidemokratiai^tar, bh k y ^ ^ y Si
jonka voisi asettaa vaikkapa Perun
naisille. He eivät näet ^aa ään^tää.
Ja mikä olennaisintftv ä^estää eivät
saa inyös luku- ja kirjo4t(U8taiclotto-mat.,
joitä o n yli 60 pros. kansasta.
Belaunde valittiin jpi^esidentiksi
varsin pienellä marginaalilla kilpai­lijoihinsa^
nähden. Hänen puolueel­laan
Action PopulariHa ei myös ol­lut
onnea saada 'enemmistöä parla­menttipaikoista-
Kristillisdemokraat­tien
ja vasemmiston tuella «usi pre­sidentti
sai aikaan koalition, jolla
oli 70 paikkaa kaikista 180 edustaja­paikasta.
Voimakkaan .opposition
muodostivat Belaunden kanssa lähes
tasavertaisesti kiilpailledden presi­denttiehdokkaiden
tri Maya de la
Torren ja' kenraali Odrian puolu­eet:
(ABRA (Amerikkalainen val-j
^ l^ans^Uirien unioni'; UNO.,;,,
Yliyöh^iaiii^ oppqH^^b^, vei' Iveti
clkttun pohjan Belay^ifl^ lupauk­silta,
joista tärkein oli ollu,t m9an-i
conistusolojen uudelleenjärijestely.
Nykyisellään, Perun 'maanomistuk­seen
pätee sama kaava kuin kaik­kialla
latinalaisessa Ameriliassa: hy­vin
pienellä ^prosentilla "Ifitifundis-;;
teja" —^ suurmaanomisllajia - r - ^on
haUussaan.: • käytännöll}ses(tl, k^tspen
kaikki hedelmällinen maapala, '
* Feodaalisessa Perussantaareformi
on ensimmäinen ehtö kuivuudessa'
ja . tosiasiallisesti;;-,^m3aorji|i|de»8^
elävien talonpoikien" aseman paran­tamiseksi.
Maareformin; totejjttamJ-^
nen olisi kuftenkinl^oskettanut lian-'
sallisen oligarkian välittömiä etuja,
eikä Belaundella ollut voittaa, eikä'
kenties tahtoakaan; asettua vasta­hankaan
oligäVkian kanssa. Toden­näköisesti
se olisikin merkinnyt hä­nen
presidentinuransa nopeata' lop­pua.
Sopeutumisvaiheen jälkeen
Belaunde suostui jo ;niin pätkälle
m'eneviin kompromisseihin, että oli
valmis opposition vaatimuksesta lä­hettämään.
hallituksen joukkoja tu-kahduttamaaö
talonpoikien keskuur
dessa syntynyttä lyytymättömyyltä.
Belaunde suostui kompromissei­hin
myös toisen päävaatimuksensa
suhteen. Se koski Perussa veroa ja
vuokraa maksamatta öljyä pumppaa- J
van' '^'tneri^tkalais^-, 'Intetr;|iat'ional
P^role^im-. Co. yhtiön'Jjalisallifta-mi^
a. Oppösitjio ^ täflalstfi
kään; sietänyt. Kltltattömaf^ suhteet
UiSArhan ovat oligarkian py»tyssä
pysymisen tärkein edellytys.; Niinpä
lehdistössä alettiin vThjallla, että jos
yhtiö kansallisteitaisiln,' talouä^i-;
^en ja iinan$9i£(pu Washingtoöiiista
katkeaisi siihen,: <Belau,ndeR ei onnis-tupiut
saad^ yhtiötä maksamaan.edes
vel]cojaiPeriille, siitä huolimatta, et­tä
iPerun valtion omatvelat kOjhosi-vat
jo yli puolennmiljardiii doUakn/
T ^ n vuoden heinäkuussa ^Be-laiutä^
f kuitenkin antoij ypidoin f jul­kisuuteen
suunnitelman yhtiön hal-i
l u ^ , olevien iBrean J§j Missin
öljykehlöenL ottanksesfa " valtiolle.
Erimielisyydet kärjistyivät hdlit^k:
-sen: jä liifcernatiönal PetMeum yh­tiön
välillä. Yhtiön edustaja syytti
hallitusta "joidenkin yfc^tyiskohtien
salaamisesta takaisinluovutussoF}-
muksessa". ' _
Nykyisen kaappauksen syyt ovat
i!meisesti tässä riidassa. Mikäili
kaappauksen käsialasta, teknisestä
suorituksesta on mahdoUita 'jotain
päätellä, niin asialla on ollut myös
"yksityisen yrittieliäisyyden" ja 'va­paan
maailman" vankkumattomin
ystävä latinalaisessa' Amerikassa,
USA:n junttapalvelu CIA. ' i "
— Ilpo Halonen.
HALLITUSPUOLUEILLE MENETYKSIÄ
SUOMEN KUNNALLISVMLEISSA
Veimamon demag^ogia tuotti vidä tuloiksia — muu oikeisto
polkee paikallaiam — SKDL:He jobinpostia "eriinielisyyksasltä"
Helsinki. — Kunnallisvaaleissn
alustavat tilastot osoittivat varhain
keiikivirkko aamuna tappiollista
suuntausta kaikille hallituspuolueil­le,
ikun äänistä oli laskettu vajaat
2 %. Sadon tästä näyttää korjaa­van
lähinnä ennen vaaleja estotto­masti
demagogiaa- ja katteettomia
lupauksia viljellyt tullineuvos Vcm-uamo,
joskin hänen puolueensa me­nestys
ei alustavien arvioiden mu­kaan:
juuri ylitä 'tammikuun tulok­sia
11%; Nyt puolue saisi V 12.1%
.iänistä. Vasemmistopuolueista me-iietlää
alustavien arvioiden mukaan
jniten SKDL, noin 6 % sokä. kun-lallis-
että eduskuntavaaleista. Kan­sandemokraattien
osuus äänistä oli
16,5 '
Oikeisto on suurin piirtein polke-lut
paikallaan. Kokoomus .on eräil­lä,
paikkakunnilla saavuttanut lie-,
/ää: menestystä. Vennamon puolue
MP saa hieman edustajia myös
asutustaHJaamissa, mutta voimak-kaam-
nin se on edennyt maaseutu­kunnissa.
•
SMP:n ohella vain kokoomuksen-kannatus
näyttää li-sääntyvän. En­nusteen
muk;u'm puolue saisi 16 pro­senttia
äänistä, kun sille viime ku.n-nalli&
vaaleisia ja eduskuntavaaleis­sa
antoi äänensä vajaat 14 prosent­tia
äänestäjistä.
Sosialidemokraattien ääniosuus
.vupistuisi 22,5 prosenttiin, kun se
viime kunnallisvaaleissa pii 24,7 jji
eduslkuntavaaleissa 28.2:, jpr>o.-enttia.
Ke-ikustapuoUip .saisi..nyt 18,4 pro­senttia
ää"iätd luvun oltua viime
kunnallisvaaleassa 23,3 ja, eduskuu-tpvaalei-
ssa 21. TPSLin ennusielaaii
saavan 1,2 prosenttia ääni.stä. viime
kunnallis.vaaiien 3:n ja eduskunta­vaalien
2,7. Pji-(«entii;i sijastal
Ru&tsalfinei^j|{;)n^anpuolue ja li-hberaallnen;
kansanpuolue säilyttä­vät
ennusteen mukaan- asemansa
suunnilleen ny^kyisellään', RKP.n
Izvestija N-liiton ja Suomen suhteista
Demokratian kehdossa
Ateenasta kuim vaihteessa saapimeittten tietojen mukaan
päanxinisrteri Papadopoiilosin johtama sotilasjimtta sai "ylivoi­maisen
voiton" kun uiden peruättislam-hyväksyrnisen puoles­ta
annettiin, 95.2 pitosenttia kaikista Ucäj^yistä ääniistä ja sitä
vastaan vain 4.4 prosenttia
Mtään ei pulhulttu näiden ''suiirten vaalivoittojen" yhtey­dessä
siitä, että suuri osa Kreikan fcansasita pidättyi joko tar-fcoitulksellisesti
tait sotilasjuntan palkkotoimenpditeiden perus­teella
tästä äänestyksestä. Ihi^^ kreikkailaisia Jon pidätet­tynä
poliittisista syistä, tulhatnsia muita on kotiarestissa jne.
Ja kuten ainakin poliittisella hautausmaalla, Ateenassa ker-rottin
olleen "hyvin rauihaliiäta" iheti vaalien ijälkeen.
Uutistiedoissa keoTottiini etJtä äSmestyspaikoilla, joita sio-tiiaat
Vartioivat paljastetuiiin pistimiin muodostui vaalipäivänä
jo varhain'aamuilla janoja, jotka venyivät päiväin mittaan yhä
pitemtmiksi niin, että ään^täjät ijoutuivalt odottamaan vuoro­aan
tunliikl^usia. Joissakin äänestyspadlkoissaAioiritusta hidasti
hankala vaalitapa, samoin Ikcuinldkutaidattonmen suuiri joukkor-jojka
taipvitsi apiia äänestäessään.
Vairmistaalceen mahdollisd/nunan vilkkalan osanloton soti­lasjuntta
tiedoitti vaaleljaedeltänieen viikon aikania, että ää­nestyksestä
kieltäytyvät saavalt ankaria rangadistluksia ja voi­vat
joutua vamkeuteen tai menettää passinsa, arjokbrttinsaj
henkiiöllisyysitgdisltullasensa fne.
Halldltus määiräsi myösj etltä alle 500 kilometrin j^äässä
omasta vaalipiiristään asuvien on matkustettava kotiseudul-leein
ääneatäimääin.
Täten 'hyväksytylksd tullut uusi perustuslaki, jonka mu­kaan
tulöe järjesfettäväksi 'S^apaialt vaialit", kieltää m,onia hen-fcUokoJht^
isia oikeuksia, kuten vapau? mielivaltaisista pddätyk-sisltä,
fcodia louQflkJiianiattcianuitiS. jne. Se kieltää sanomalehti-ja
postdvaipauden öökä puhe ja kokoontumisoilkeudein.
Se kieltää amin)a't4ayhdirtyst kaikkien ei-halultiujen
poliittistea puoltuieiden perustamisen. Ja kiaikkl "uutuus" on
nyt laillistettu syyökuun 27 päivänä aä^voiimien pistinten var-jt
«oä' suorteltun ylelsääniestyfcien pteu^eella!
Kim kaiken lisäksi muistjetaan, että YhdysvaiHlbilla ja eri- tetaan Yhdysvaltain imperialis-kibisesti
Yhdysvaltaiin salaiäPella palvelijilla on voimakas jalan: min suuimiattoanan suiuirien aste-sija
ja möridtys Ateenassa, niin tä^u "domolcriatim kd voimien avulla ja voiim,alla.
Moskova. — Suomen ja Neuvos­toliiton
hyviä suhteita esimerkkinä
.coko" maailmalle rauhanomaiseen
innakikainoloon perustuvasta ja
nole-Timille hyödyllisestä naapuruu­desta
korosti Neuvostoliiton halli-iuksen
iltalehti Izvestija viime per­jantaina
Ja antoi samalla Suomelle
välillisesti tunnustusta sen johdosta.
2ttä Tshekkosilovakian tapahtumien
ai annettu vaikuttaa Suomen ja
Neuvostoliiton suhteisiin,
Izve-tija käsitteli pääkirjoitukses­saan
Neuvostoliiton suhteita naapu­rimaihin
sekä yleensäkin kapitallis-tisiin
maalin ga vakuutti, että Neu­vostoliitto
pyrkii niiden kanssa mah-doUisimjnan
laajaan yhteistyöhön
molempien osapuolien ja koko maa­ilman
rauhan eduiksi.
Lehti kiinnittää kirjoituksessaan
huomiota Tshekikoslovaiklan tapah­tumien
länsimaissa aiheuttam-ian
"Neuvostoliiton vastaiseen hysteri­aan"
ja vaatimuksiin ikatkaista
•kaikiki suhteet Neuvostoliittoon
kulttuurisuhteita myöten. Lehden
käsityksen mukaan tästä olisi mail
le itselleen tappiota ja ne saattaisi­vat
itsensä naurunalaiseksi estäes­sään
neuvostoliittolaisten taiteili-;
joiden vierailut. •
Naapurisuhteista Izvestija luon­nehtii
Iranin suhteita '''hyväksi esi­merkiksi",
Afganistanin kanss.T
Neuvostoliitolla on: "ystävällisen/'
suihteet ja Intian sekä Pakistanin
kanssa suihteet 'ikehittyvät suotui­sasti".
Taloudellisen yhteistyön li­sääntyminen
Japanin ikanssa tode­taan
_m.y önteisenä, mu tta kirjoit uk­seen
sisältyy samalla varaus sen
johdoista, että Japanissa Neuvosto­liiton
rajojen läheisyydessä;on ame-rikfkaiaisia
sotilaita ja tukikohtia.
Suomen ja Neuvostoliiton suhteet
perustuvat' ystävyys-, yhteistyö- ja
ilYVÄ KYSYMYS '
Taiteilija: "No niin, tässä on tau­lu;
• yk.sl parhalmpland. Kun aloitin
sitä ei ; minulla oUut aavistustakaan
atitä että mikä sUtä tulisi." "
Ystävä: 'iSanoppas minulle, sitten
kun se oli valmis, kuinka tiesit nuikd
se oU?"
avunailtosopiniufeeen, lodetadrt kir­joituksessa
ja - korostetaan. kanssa-käymiien
edullisuutta kumanallckin
maalle. Neuvos'-o]iiton kauppaan no­jaten
Suomi • on voinut rakentaa
vahvan laivanrakennus, ja koneen-raikennusteolli.<;
uuden. Suomalainen
teollisuus saa Neuvostoliitosta raa­ka-
ainetta ja pitkäaikaiset kauppa­sopimukset
ovat edulliset Suomen
vientiteollisuudelle, toteaa Izvestija.
Uutena myönteisenä ilmiönä lehtj
mainitsee hallitusten välisen kau-pallis-
taloudelliicn yhteistyckomis-sion.
v ••
ääniosuudeksi ennustetaan 4,2 ja
liberaalien 5,6 prosenttia viime kun-nallisvaaleissa
ruotsalaisille amiet-litn
4,6 -ja eduskuntavaaleissa 4
proientlia äänistä sekä liberaaleil­le
.5,4 ja 6,6 prosenttia.
Kun Helsingissä oli laskettu kol­me
äänestysaluetta eli 0.8.% kaikis-.
ta äänistä oli Vennamo saanut 4
paikkaa,; kepu 1, rkp 7; ilikp 10, kok
S d p 22, tpsl 2 ja S k d l 12. Paikkoja
menettäisivät S k d l . tpsl; rkp ja lkp
. TurUi-askdl sai 14. paikkaa (17),
S d p 14(16), kepu 1 (0), smp 2 (0);
,tkä lkp+kok 21 (19).
Tampereella alustavien tietojen
inuikaan. SKDL on menettänyt 2
paikkaa ia s::p voittanut 1 paikan.
, Vaikka toinen äänestyspäivä näyt­ti
muodostuvan laimeaksi muodos­tuivat
iltatunnit varsin vilikjiaiksi ja
vuoden 1984 kunnallisvaalien ennä­tystulos.
7^,4 7p saattaa tulla l y ö d y kr
SI,- sillä useilla. paikkakunnilla ää-nestyspioseiitti
on nou-sut y l i 80:n
Vasemmiston • asemaa vdkeutti
vaaJeissa suuresti yhteiskuntaamine
koetteileva työttömyys ja taloudelli­nen
lama,n jota oikeistolaiset pääo-mapiirit
ovat vielä känjistäneet pak­kolomautuksilla
ja tehtaiden sul­kemisilla.
Tätä erityisesti Venna-mo
käytti estottomassa vaalipropagan­dassaan
hyväikseen ja syytti vasem­mistoa
yhteisikunnan häiriötiloista.
Kansandemokraattien asemaa vaa-;
loissa vaikeutti ilmeisesti suuresti
myös kielteiset •tapa!h'tuimat Tshek-koilovakiassa,
vaikka SKDL onkin
ottanut selvän kannan näihin ta­pahtumiin.
Oikeiston hallussa oleva
tiedoitusikoneisto käytti näitä teki•
joitä samoin kuin kotimaan vaike­uksia
estottomasti hallitusrintamaa
vastaan.
..... .,,..^.,,,,,4;;'.!^ yj-::;--
Helsiniä.''-l Vlefitieii perhe-elä­ke
viipyy yhä ~ TyölUsyyteien
1,440 mmk — Vientimaksuilla py.
syviä, ^yöpaikkoja — Asuhtotuo-tantovarojenrlisäy^
44% •--•Verot
Ja maksut ennallaan r— Lisäveron
palautuksiin 101.8 mmk Kor- \
vaus' pellon Jättänilsestä 'kesan­nolle
Valtion Itorkbsubventiot
uusi l^noUucnnuoto . ^ .Keskus-
, sairaai^akenna^lin' 64 mnik r~
/Virkapalkkameitot 8!^^ bifdjetista'
-~ 3 korkeakoulua' aloittaa '1969
—• Opintotuen piiriin 55,000 opis- '
\ k<?a!ljaa"r-; im, sBlpeiMiejä .-f '
y^Ujon '•. yfitltfiden osakepääomiin
67.9 mmk. ,'"' ' •
' Tal,oudellisen kasvun edistäminen
valtion voimakkaat investoinnit :py-,
syvien työpaikkojen ja' rakennemuu­tosten
luomiseksi: sekä toisaalta
työllisyyden turvaaminen muodos­tavat
valtion tulo- ja menotalouden
pääsäännön lutllituksen ensi vuoden
budjettiesityksessä, joka annettiin
viime perjantaina lupausten mukai­sesti
ennen vaaleja'kansalaisten ar­vioitavaksi.
Näiden pyrkimysten on­nistuminen
riippuu kuitenkin talou­dellista
valtaa pitävistä pääcmapii-reistä,
joiden pyrkimyksiä ovat kan­sandemokraatit,
jopa sosialidemo­kraatitkin
syystä epäilleet.
Työmarkkinajärjestöjen kesken
keväällä tehty sopimus. hintojen ja
maksujen jäädyttämisestä muodosti
ne raamit, joihin budjettiesitys oli
sovitettava, jnainltsi v?>ltiovarain mi­nisteri
Eino Raunio keltaisesta kir­jastaan
ja myönsi monien uudistus­hankkeiden
kariutuvan.
Näillä perusteilla ; vuoden 1969
budjetin loppusumma on puristettu
9.200,000,0(X» markkaan, kun tämän
vuoden varsinainen biidjetti kohosi
9.276,000,000 markkaan. Budjetoitu-jen
menojen loppihmnma^^
367,000 markkaa. Kun kuivan vuo­den
600 ^miljoonan iharkan kasvu-,
liaketti otetaan huomioon; on bud-jettlmenojen
nousu noin 6,5 pros.
Budjettiesityksessä -^äi^vÄstn, v^
hän liikkumatilaa ja~se'{untui ki-peimmdin
sosiaalisissa ;^ii(ie4^^a.So-;
siaaliministeri Anna-Lii^ ' Tieksp
totesi erittäin valitettavaksi-sen, etr
tä viime syksynä annotuistii^^ lupauk­sista'
huolimatta yleVsei^^ 'perlie-eläkkeeseen
ei otettu ^^i^^a' 'inyös-fcään
ensi vuoden budjö^tiin. SKD-L:
n'ryhmä on pitäiiyt'^itä^l&li^lli-simpänä,
jatkoi Tieksö'ja' iähdensii
että eduskunnassa on viel^; harkit­tava
suotuisamman ratkaisun toteut­tamista.
Budjetissa on kuiten|kin toteutu­neet
eräät tärkeät SK;i>L;n Jähiajan
Ohjelmatavoitteet ainakin j.,osittain.
Asuntomäärärahaa korotettiin ; 360
miljoonaan markkaan eli 44% ja
summa oli alufcsi^suurempii mutta
keskustapuolue .torjui alkuperäisen
ehdotuksen. " '
. Edelle«n budjettiin sisältyy varo­ja
Rauta ruukki Oy':lle,;' Valmet
Oy:lle, Neste Oy:lle ja' ifauille lai-toksUle
ja uusina aloina on mainit­tava
autoteollisuus ja petrokemian
teollisuus.
Sosiaalisella puolella on* esitetty
valtion perhe-elä.kelain muutosesi­tyksessä,
että ulkopuolella olleet
85,000 valtion työnteldjaaiie^atetaan
perbs-eläketurva n piiriin, jota val­tiovarainministeri
Ele Al^ius luon­nehti
merkittäväksi raikäisiiksi..
Opintotukijärjestelmä saatetaan
voimaan ensi vuonna ja siten turva­taan
55,000 opiskelijalle mahdolli­suus
opiskelunsa rahoitukseen. Tä­mä
uudi.stu.s on, ollut vuosien ajan
SKDL:n kuiltuunohjelman - keskei­simpiä
vaatimuksia: •- i - '
Tiedot Biafran pikaisesta häviösra ovat
fiioitehuja - ruoasta puute leireillä
Sao Tome (Kati Peltola, KU) —
SaavnttuanI Sao Tomelle . viime
•viikon keskiviikkona huomasin he­ti,
että tiedot: Biafran häviöstä
minä päivänä tahansa' ovat \ ivar-sin
liioiteltuja. Nämä uutiset tuli­vat
Lagosista ja niitä olisi pitänyt
epäillä, mutta yksipnoUnen infor-'
maatto saavutti taas kerran tarkoi­tuksensa.
-Tällä hetkellä-ulkomais­ten
iehtimkstenr on hyvin Vaikea
päästä Biafraan. Muutamia on
mennyt sisään, mutta biafralaiset
ovat käynet epäluuloisiksi lehti­miesten
suhteen. Kuitenkin Biafra
tarvitsisi kipeästi, kaiken 1 sen '
avun, mitä' tietojen >' saaminen^
myös sieltä voisi tuoda. -
Biafralaiset saivat PR-kainpanjan-sa
hyvinalkuun, mutta nyt kun lehti
miehet tulisivat omasta halustaan,
heitä ei haluta ottaa vastaan, ellei
olla varmistuttu heidän Biafra-ys-tävällisyydestään.
PR-kampanjan
heikentymiseen on syynä myös se,
että biafralaisten varat ovat käynest
vähiin ja laskut jääneet maksamatta
mm. Genevessä.
Tällä viikolla Biafrassa kävi mm.
pari Canadan parlamentin jäsentä,
jotka halusivat tietoja päätöstensä
taakse.
Sotilaallinen tilanne on kääntynyt
biafralairten kannalta.; hiukan pa­remmaksi.
Librsvillestä, Gabonista,
lentää jatkuva ilmasilta •' aSÖita, tosi
pienin konein. Tännekin Jsaapui ei­len,
lokak. 3 pnä, pitkästä, aikaa
Lissabonista asekone. Normaalisti
täältä lähetetään vain ruokaa ja
lär^keitä. ' '
EDen Cai'itasi.nDC?-7:aän'^'törmäsi
Anriabellen (Uli-Ihialäii)' kentällä
Librsvillestä tullut asekone. "D07
rikkoutui käyttökelvottomaksi; mut­ta
onnettomuudessa loukkaantui
vain sen kapteenin jalka, vähän, kun
hän hyppäsi viime tingassa pois ko­neesta,
kuten hän'kertoi;-• .-
Ilmatarjunta tuntuu' ^ 'tiykyisin
puuttuvan täysin..Nigerial^set ovat
kyllästyneet. hukkaamaai»; kalliita
ammuksiaan, kun eivät kuitenkaan
saa kuljetuskoneita alas.
Ruokatilanne on Biafrassa tyy­dyttävä
tällä. hetkellä. Ji^nssi- ja
kassavasato ovat kypsyneet ja kor
jattu ja varsinaista nälkää ei ole
muiden kuin pakolaisten keskuu­dessa.
Avustusjärjestöjenvedusta-jat
ennustavat kuitenkin ^joulu-tammikuussa
suurta-nälkää kun
sato loppuu ja siemenkin on syö-
Jatkuu siv. ,4 ,
PÄIVÄN PAKINA
MIKÄ ON T O T U U S?
Kreikan, nykyinen 'demokraitia'
antaa havaininiollisen kuvan sii­tä,
minkälaista on se "demioikra-tia"
ja "vaipaiis" mitä esdm.
Vietnaiminkin kan«a)Ue pakote-
Niin, mikä on totuus Biaf rasta?
Me emme (iedä. Emmekä usko
monen ns: ekspertinkään tietävän.
Varmuudcllii voidaan tietenkin
todeta, että 15 kuukautta kestänyt
sisällissota on tehnyt kauheata tu­hoa.
Kuten sodat aina, se on jättä­nyt
jälkeensä orpoja, leskiä, raaja­rikkoja
Ja tuhottuja kotipahasia.
Selvää on, että häviön puolelle
joutuneessa Biiifrassa pn sodan
kurjat seurauk.set vieläkin suurem­pia'kuin
muualla Nigeriassa.
Mutta kun kansainvälinen tutki-jakomitea
ticdoitti raportissaan et­tä
joukl:omittaista nälkäkuoleman
vaaraa ei-Ole j;i kun toi.sista uutlsV
lähteistä saatu jentietcrjsn muklirtn
siellä odotolaan riyviiä saloa, niin
tämä'virttatV'siiheti, että Biafnln'
johtajien puolella olevat piirit
ovat ilmolsjcsti talouspoliittisista'.,
syistä liioitollool -ei- vain Ibo-hci-moon
kuuluvien nälänhätää, vaan
myös sitä "kansnntuhov!laraa^
minkä alaisen.i heidän väitetään
olevan.
Toisaalta uskomme, että sellaiset
plkakäymiin perusteella Biafran
asioista "erikoistuntemuksen" saa­neet
alahuoneen jäsenet kuin An­drew
Brevvin (NDP) ja David Mac-
Donald (PC) ovat nälincict vähän
muutakin kuin kurjuuskuva-kulis-seja.
Kuinka oikeutettuja he ovat
"yleistäessään" pikakäyntinsä nä­kemykset
ja kuultunansa miljoonia
Ibo-heimon jä.scniä koskeviksi, se
on i&as asia erikseen.
Tässä yhteydessä voimme hyväl­lä
syyllä tutustua siihen, minkä-laj.-
joM cuuudalulneuv Jehturvies,
Kennedy Lindsey kuvaa Biafran
nykytilanteen:
— ; . . Umuahiassa, Biafran ny­kyisessä
pääkaupungissa, on sie­västi
puettuja valtion toimenhalti­joita,
terveitä ja hyväkuntoisia so­tilaita
ja tehokkaasti toimivia po-liisinaisia
liikennettä kontrolloi­massa.
Noin 50 mailin etäisyydessä
olevassa Nwanzessa on pakolaislei­ri.
Siellä jatkaa olemassaoloaan 1,-
800 Ibo-helmoon kuuluvaa, joista
enemmistö on lapsia. Se on pidetty
paikka, minne viedään sanomalehti
kirjeenvaihtajia ja sieltä on tullut
useat niistä kuvista, mitkä ovat
' tyrmistyttäneet muuta maäilniaa.
Ei ole helppo selittää sellaista
ei'oa hiikä vallitsee Umuahlan^-ja
''Nwanzen välillä. Siihen -sisältyy
• ruokatavaraln puute, mutta vielä
suuremmassa määrässä Ibo-yhclys-kunnan
rakenne ja katsomukset;
Nälk'disiä ja siihen kuolevaisia
' löytyy pääasiassa kolmesta ryh­mästä:
leireillä olevat 180,000 ibi-bioa;
550,000 Ibo^pakolalsta leireil­lä
sekä maaseudun maattomat. .
Ibibiot ovat olleet usein pitkiä
aikoja piiloutuneina . . .Nigerian
liittovaltion asevoimat valtasivat
suurimman osan Ibibio-alueesta,
mutta myöhemniin niiden oli ve­täydyttävä
takaisin . ... Yleisesti
puhuen Ibibiot ovat myötämielisiä
liittohallitusta kohtaan ja pelkää­vät
enemmän biafralaisia.. Kun
biafralaiset etenivät, monet hyvä­kuntoiset
imlehiBt pakenivat kylistä
liittohallituksen kontrollissa olevil­le
alueille. Tät^n biafralaiset mie-
'lil,tlivut alueita, joissa oli suhlcol-llsesti
suuri määrä väestöstä lap­sia,
naisia ja vanhoja. Nämävietiin
lopulta sellaisille leireille kuin on
Nwanze-leiri.
Suurin osa Ibo-heimoon kuulu­vista
ovat tulleet suoraan kylistään
. . . Vaikka heitä on noin 4 mil­joonaa,
vain yksi seitsemästä on
heistä pakolaisleireillä. Tolsista
(kuutta seitsemästä) huolehditaan
'laajakantoisen sukulaissuhde-avus­tuksen
perusteella. Jos Ibon hei­moon
kuuluva verisukulainen on
tarpeessa, toinen Ibo antaa hänelle
ja hänen perheelleen ruokaa ja
asunnon vaikka sukulaisuussuhde
: olisi kaukainenkin. Joissakin Biaf­ran
perhekunnissa saattaa olla jo­pa
40—50 pakolaissukulaista . . .
Mutta peruspulmana ei ole vain
ruoan puute. Useimmissa kylissä
on IboJheimon sosiaalinen rakenne
ja katsantokanta , . .
Kuolemaa ja tauteja lisää tietä­mättömyys
ravintoaineista. Toisena
tekijänä on katsantokanta, että
miehet ovat tärkeimpiä. Heidän
on saatava,parasta ruokaa Jotta ho
pysyisivät terveinä ja .yolmakkaina
Naiset ovat vähemmän tärkeitä
ja heidän on tultava toimeen vä­hemmällä
ruoalla. Kalkkein vä­hemmän
tärkeitä ovat lopset ja
heidän on tultava toimeen pienellä
kauravellimäärällä tai sitä vastaa­valla
ruoalla . . .
Nykyinen Biafra ei kukistu näl­kiintymisen
johdosta. Nälkään ja
tauteihin kuolevat ihmiset ovat ta­loudellisesti
ja poliittisesti vähem­män
tärkeitä. Muille, ts. enemmis­tölle
väestöstä, näyttää olevan riit­tävästi
ruokaa 'perusvaatimusten
tyydyttämiseksi . ; .
Biafran alueella tuntuu nyt ole­van
8 milj. asukasta. Sen (soti­laallisista
sylst^) kutistuneella alu­eella
tuotelaau rauhan oloiijsu vuo­sittain
noin 2 miljoonaa tonnia
jamsjuuria sekä huomattava määrä
pisankia (banaaninkaltainen hedel­mä)
ja moniokkeja (tärkkelyspi­toisia
juurimukiloita). Sen lisäksi
siellä tuotetaan palmuöljyä mitä
Ibot käyttävät ruoan valmistukses­sa
. . . Tällä viikolla saadaan uusi
jamsjuurisato (tärkkelys- ja soke­ripitoinen
juurimukula). .
. Biafran hallitus onkäypnyt hy­väkseen
ulkomaisessa propagan­dassa
nälkäisiä ja nälkään kuole­via,
mutta se on yrittänyt myös
saada parannusta tilanteeseen. Yh­tenä
pulmana onkuitenkinse, että
sen jälkeen kun on täytetty armei-,
jan kovimmat tarpeet, on enää hy­vin
vähän ruokaa tai rahaa pako­laisia
värien . . ."
Ibo-heimoon kuuluvat ja muut
osattomat-tarvitsevat .Biafrassa pi-
-kaista ja laajakantoista xuokatava-ra-
ja lääkeapua. Heidän hätänsä
on ilmeisen suuri. \'
Mutta siitä huolimatta-hieillä ei
ole kansakuntana mitään oikeutta
sekaantua voimakeinoin eikä sii­hen
periislavan salalkuljetusmene-lelmän
avulla Nigerian" sisäisiin
asioihin.
Asia on sitäkin vakavampi kun
muistetaan, lettä Biafrankln separa­tistisen
liikkeen : takana on kan­sainvälisiä
öljymonopoleja, jotka
kalastelevat sameassa vedessä ja
siten käyttävät hyväkseen tällaisia
pulmatilanteita.
Ottawan tulisi siis. meidän mie-lestilmme.
pitää päänsä kylmänä;
Varattakoon sikäläisille hädänalai­sille
mahdollisimman- paljon ruo­ka-
ja lääketarpeita.'Mtitia pidät­tykäämme
kaikista sellaisista suun­nitelmista
ja toimenpiteistä;, jotka
ymmärrettäisiin muualla njaail-massa
Nigerian sisäisiin • asioihin
•:>okaanlumis6ksi. —«»•KÄosiikoura.