Vapaus, April 21, 1964

              f
Sivu' 10 • fiistairia, huhtik. 21 p. — Tuesday", April 21, 1964
' HAUSKAA VAPPUA
toivotamme
A kaikille ystävillemme!
JLOMÄEt
,Puhelih WA 3-4469
• • 506 Brunswick Avenue
Toronto Ontario
,.: HAUSKAA VAPPUA
kaikille!
SAMPO MOTORS
Kaikenmerkkiset autot korjataan
HINNAT KOHTUULLISET
Hinausta varten,
soittakaa WA 2-7658
" P Poikolainen — WA 2-7658
Nurvo — kotiin 243-2310
5 Robert St., Toronto 4. Ontario
.1 katu Ijänteen Spadina-Collegesta
McmiiNan torjui
aatelisarvon
Loiitoö. — Englannin entinen
pääministeri Harold Macmillan on
torjunut kuningatar Elisabetin hä­nelle
tarjoaman aatelisarvon, ker­rottiin
arvovaltaisista lähteistä Lon­toossa.
••'< Hänelle'oli niyös tarjottu Englan­nin
vanhimman, Sukkanauharitari-kunnan
ritarinarvoa, mutta hän
pyysi saada kieltäytyä myös täfetä,
kerrottiin samoista lähteistä; Tämän
ritarinarvon myöntää Englannin
hallitsija henkilökohtaisena lahja
naan.
Hatiskäa Vappua
toivotamme kaikille
ystävillemme!
Aino ja Emppu
Toronto Ontario
HAUSKAA VAPPUA
toivotamme kaikille
asiakkaill-emme!
• Kaikenlaista tuoretta lihaa ja
maksaa saatavana liikkeestämme
SUOMALAISIA SUOLASIENIÄ
NORDIC
DEUCATESSEN
489-0162 — 483-0287
2 <i Manor Road, Toronto. Ontario
Erkki Montonen, omistaja
HAUSKAA VAPPUA
suomalaisille asiakkailleen
toivottaa
Henry Harris, R.O.
Henry Harris Optical Co.
SILMIEN TARKASTUSTA
Puhelin WA 3-9553 • ,
275 College Street
Toronto Ontario
HAUSKAA VAPPUA
asiak:<ailleen.toivottaa ;
Suomalainen
A/erhoiluliike
• Teemme kaikkea alaan kuuluvaa
työtä huolellisesti ja kohtuuhin-
>naUa. Myös verhot j a irtopäälliset.
MASTERCRAFT
Cttstom Vpholstering
Puh. E M 8-^5171 - Ht, OX 1-6800
J. SANDELL
600 King St. W.. Toronto, Ontario
HAUSKAA VAPPUA
toivotamme
. kaikille ystävillemme!
Elsa ja Raimo
Toronto" Ontario
HAUSKAA VAPPUA
kaikille!
Finnish Grocery
and
New Hardware
K . PA.^VNANEN. omistaja
1.53 McCauI St.
Toronto 2-B Ontario
HAUSKAA VAPPUA
toivotamme kaikille asiakkaillemme!
FINNISH STEAM BATH
"Puhelin E M 4-2571 56 Widmer St. Toronto Ont.
TERVEHDYKSEMME
kansainvälisen juhlapäivän
VAPUN
merkeissä kaikille urheiluliittomme
jäsenille ja ystäville!
Tervetuloa ensi kesän SUURJUHLAAN
''Eteläpäähän"! _ _ _
SUOMALAIS-CANADALAINEN
AMATÖÖRI URHEILULIITTO
TORONTO, ONTARIO
Kansansuosiota vieläkin nauttiva canadahinen radio- ja TV-esiintyjä Don Messer
viettää tänä vuonnacSO-vuotisjuhlaansa.Hin aloitti radiointitoimintansa GHJS radio­asemalla
Saint Johnista, N.B., v. 1934. Ku/assa nähdään hänen ensimmäinen yhtyeen­sä,
Backvvoods eli Takametsän Trio. Seisonassa (vasemmalla) Don Me.ssor, Duke Neil-son,
kuuluttaja George Cromvvell ja Ghar ie Chamborhun. Istumas.sa on Ned Landry,
joka soitti siihen aikaan huuliharppua, m lUa tunnetaan nyt viuluniekkana. Kuulut­taja
Gromwell on vielä radioalalla, GHS.I radio- ja TVaseman liikkeenhoitajana Saint
•Johnissa. • ,\
•'Pilarin" kapteeni liertdo:
HEMINGWAYN MUKANA KARIBIAN
MERTA RISTIIN JA RASTIIN
Sachenhausen natsien
ensimmäinen keskitysleiri
B e r l i i n i , maaliskuussa.
Harvinaisen kaunis keviitpäivä
on äkkiä menettänyt merkityksen­sä.
Tuntuu siltä kuin aurinko ei
enää paistaisikaan ja seudun yli
pohjoista kohti lentävät joutsenet
saisivat haaskalinnun hahmon.
On mahdotonta tuntea enää — 20
vuoden jälkeen — poltetun ihmis­ruumiin
hajua, multa kuitenkin
sen tuntee — tai on tuntevinaan.
.\atsien komentosanat ja laukauk­set
ovat yhä ilmassa, samoin se
miclennsoituksellinen hiljaisuus,
jonka vallitessa seurattiin jonkun
vunkitovcrin hirttämistä. Kaikki
kunnia niin keskityslcirihelveltiä
kuvaavalle dokumentti- kuin kau­nokirjallisellekin
aineistolle, jos
kohta vain harvassa tapauksessa
ne pystyvät välittämään sen tun
teen, jonka kokee itse paikalla en­tisen
keskitysleirin maaperällä.
Kulkipa .Saksan Demokraattisessa
Tasavallassa mihin ilmansuuntaan
tahansa niin on matkailijalla ti:
laisuus tähän kokemukseen. Se on
oikeastaan . isäntien nimenomai­nen
toivomus. Lähes jokainen vä­hänkin
virallisella vierailulla DI)-
R:ssä oleva huomaa tehdas-, kou­lu-
ja maaseutukäyntien jälkeen
kunnioittavansa jonkin muisto­merkin
äärellä keskitysleiriin me­nehtyneiden
tai niissä murhattu­jen
aikalaistensa muistoa. DDK:n
nykyiset vallanpitäjät ovat tyii-väenluokan,
talonpoikaiston ja si
vistyneistön niitä edustajia, joita
varten keskitysleirit rakennettiin.
Ile eivät esittele entisiä keskitys­leirejä
kuitenkaan marttyyreina,
vaan vähin elein, jotka ovat sa­malla
myötätunnon ja anteeksi­pyynnön
ilmaus kidutuksen koh­teeksi
joutuneille Euroopan mui­den
kansojen edustajille. Sen
osan, mikä tähän mustaan histo­riaan
liittyy kansallista häpeää,
he ovat valmiit kestämään vakuut­taen,
että se ei enää toistu. Siksi
he ovat entistäneet jokaisen kes­kitysleirin
viimeistä hirsipuuta
a piinapenkkiä myöten j a sitä'vas­ten
tarkasteltuna tulee myös ym­märtää,
jos uusfasismia vastaan
käytävä taistelu saa DDU:ssa jos­kus
jopa fanaattiset puitteet.
N A I N SK ALKOI
Sachenhniison merkitsi koko jär­j
e t t ö m ä n .systeemin alkua. Oli ke.sä
1936, Berliinissä olivat olympiakisat
menneillään rehdin, kansainvälisen j
i kilvan ja ystävyyden hcnuossif.
Olympiaosanottajat la kisoja sen
( ;anniit yleisö-löysi jiiokailiip-iikoil-
: taan, stadionin katsomon p.onkcilt;!
! j a , majapaikoistaan lentolelilisiii
1 joissa kehotettiin taistelemaan fa
; sismia vastaan. Ehkä silloin ci täy-
1 sin ymmärretty, miten vakavasti
i t ä m ä varoitus oli.«i pitänyt ottaa;;
i Saksalaiset fasisminvastiistniat ym-
I märsivät, sillä ;iO kilometriä PiOrlii-
' nin iilkopiiolTilla Sachsenhniisenissa
rakennettiin jo ensimmäistä koski-
; tyslt-iviä. Sitä ei olhit tarkoitettu ai­noaksi
alallaan, sillä hetimiten ra-
. kennettiin leirin yhteyteen keskitys-
. ieirikoiiH-ndanlfien, l(.'ii i- ja lyli-i
mänjohtajien koulutuskeskus ja
siellä oli myös koko sodan ajan
keskitysleirijärjcslelmästä vastaa-i
vien SS miesten ylin Jolilo.
:• Sachscniiiuisenin keskitysKiii l a l i ie
on suuren kolmion niiiotoinon. Sitä
^ y i n i ) ä i o i . ;iikoina;in hclDiiiniMii! i i.i
; korke.-ijannittccllä l;<(l;itlii inikki-l;
inkaail;i sck.-i 18 A j i l i l i l o r n i a . ifii.ss.i
, oli joka hetki SS-miest;i anii)ii-
. inavaimima. Naid"n lurvallisniistoi-iineni)
iteidi'ii. iisak. v i kiersi piikki-
: lanka-aitaa nirlnn levyinen v;iikoi-
!u;n vyoi^iykc. jossa uli p a a k . i l l o n k n -
vi;» la s;inal: t i i l l i ' vvuhvkkfcllc as- ;
tiija jiniiiuitaaii varoilnksotla. X-.in-kicn
;'.s.iii;i;ia ajaleilfii silla ci voiniil
: olla. niiiiil;i nicrkilystä kuin varoit
taa heila inciicniasla v.ipa.iclitoisci.'!)
kuolcnia;in. Sitä ('i loivollu. silla
,.kuolemankin pili tapahtua l a i i cs
• lykscssa' . Sivuutettakoon vankien
: epäinhimilliset lyii|i;iiv;it, ala-aivoi
nen.ravinto ja eliiimcllisct asunto-
: olosuhteet ja ajat<'llakoon.' cilci
I Natsi-Sak.sa kyennyt . eikä halunnut
n i i t ä . p;ireinmin järjestää. Tämän
: jälkeen tulee vasta kaikki se. mikä
! saa ihmisen kuin ihmisen kysylnäfin.
imien kaikki on ollut mahdollista.
; mikä saa saksalaisen ladioiiiichcn
I i)urichtuinaan .hä|)eästä- la vaslaa-i
maan: me emme tienneet, cmnic
I tienneet, meillä ei ollut ;iavislusia-
I kaan, initä tuon hetonimuurin taka-i
na tapahtui. Se tarkoittaa kymmc-
I n i ä erilaisia tapoja kiduttaa ilimi-
! .sen hitaasti hen.niltä. sadismia ia
1 mielenvikaisuutta. Josta tuli .SS-
• miesten j a kaikkien keskitysleirikö-neiston
palveluksessa olleiden hen­kilöiden
joukkosau aiis. Sachsenhaii
sen ei ollut keskilysleiieistii suu
rimpia, mutta kaikki inenelolmät
siellä tunnettiin.
toisistaan. Mikäli joku sai armon
tulla hirtetyksi tavallisella tavalla,
tehtiin siitä koko ieinä käsittänyt
rituaali. Paikalle, jos.sa .varff^it la.s-kettiin
kolme kertaa päivässä, tuo-'
iiin kuljetettava hirsipuu ja kaik­kien
v.iiikien oli oltava tapahtuman
todistajina. Siinä he seisoivat — ky-lä|)
appi. metallimies, ammattiyhdis-
(y.stoimitsija. kommunisti ja sosiali­demokraatti.
Oli sitten polttava au-inuonpaiste,
kirvelevä pakkanen,
rankkasade tai lumimyrsky, se oli
vhdenlekevää. Oli vain tämä hetki,
lona yksi poistui heidän joukos
taan. eikä kukaan tiennyt, kenen
NUOIO oli seuiaavalla kerralla. .Hir­sipuu
ei tosin ennättänyt tulla ko.
Vinkaan monen o.saksi, sillä Sach-
-senhausenissa oli lukemattomia
inahdollisuiiksia. Monet pääsivät
Käisimyksi.stään keskitysleirin juok­s
u r a d a l l a , m i s s ä kokeiltiin" armei-
' i . i i l e larkoilettuja saappaita. Kun
i.aljk.a l()pi)ui. oli kenkäteollisuuden
I ii'.;eltava käyllamään keinoaineitaj
joiden kcslavyyd<!Stä vankien oli an­nettava
kuva. ,Juoksuradalle on. tuo-,
lu y h d e k s ä ä en maalajia. Siinä o l i;
v n n k i c n juo:>!;iva 14 tuntia yhteen
menoon sclassaiin 1,") kilon jiainoi-n.^
n ia.tkka. i
; ) I K l - A ! , I - i ; TAI V A S K M M A L L E !
riiiiten pclätfiin kulienkin joutu--
Ulista liiiikarintarkastukseen • ase­ina
Z : : i a n . / , o n saksalaisten aakkos­ien
viinu iiien kirjain. Se, samoin-
Kuin .-isciuan pupusta päivin ja öin
nouseva, ihmi.^^ruumiilta lemuava
savu antoivat ymmärtää että se to
(IcMa oli asema, josta ei ollut pa
liiuta^.Mutta sikäli kuin .sairaus teki
lyökyvyttomäksi. c i asianomainen
enää. voinut välttää Z-aseniaa. llä-
24—3 Hemingwayn mukana Karibea
Kun tammikuussa 1962 ajoin upe­alla
dollarihymyllä Havannan lä­hellä
sijaitsevaan Cojimarin kalas-tuskylään
etsimään suuren amerik­kalaisen
kirjailijan Ernest Heming­wayn
ystäviä, j ä i matkani tässä mie­lessä
tuloksettomaksi. Kiersimme
leppoisana ja lämpimänä tammikui­sena
talvipäivänä pikku kylän ka­tuja,
mutta emme tavanneet ainoa­takaan
henkilöä, joka olisi avan­nut
sanai.sen arkkunsa ja kertonut
tavanneensa Hemingwayn täällä sil-lioin,
jolloin hänen tunnettu teok­sensa
Vanhus ja meri syntyi. Löy­simme
talon, jossa -Papa" oli asu­nut,
mutta isännät olivat nyt poissa.
Olin ilmeksesti liian aikainen. Co-jimar,
josta pienoisromaanin kalas­ta
javanhus, maailmankirjallisuuden
eräs vaikuttavimpia hahmoja, on pe­räisin,
muisti vain puoli vuotta
käyntini jälkeen tämän romaanin
luojaa pystyttämällä meren rannal­le
kuuluisan vieraansa muistok.si
hänen muotokuvansa. Sen jälkeen
I on Havannasta löytynyt myös erit­täin
tärkeä merkkihenkilö: vuosi­kausia
Hemingwayn mukana Kari-bean
merellä purjehtinut Gregorio
Fuenles, kirjailijamestarin tunne­tun
jahdin Pilarin kapteeni.
K O H T A A M I N EN
K I L P I K O N N A S A A R I L LA
— Olin vuonna 1928 kuubalaisen
laivan Joaquin Siston kapteenina,
iUirjeiiäimme . Haitin pohjoisilla
rannikkovesillä, kun meidät yllätti
I melkoinen myrsky — ei mikään har-
! vinaisuiLS näillä vaarallisilla ja ka-
! rikkoisilla vesillä. Suuntasimme K i l -
I pikonnasaarcn suojaan odottamaan
j myrskyn laantumista. Tapasimme
I paljon kalastajia, jotka olivat etsiy-tyneet
sinne samassa tarkoituksessa,
rSeuraavana päivänä eräs kalastaja
t tuli luokseni ja kert«i joutuneensa
I viiden y s t ä v ä n s ä kanssa tänne liian
kauaksi tukikohdastaana ja kulutta­neensa
loppuun sekä ruokatarvik
keensä että polttoaineen.sa. Autoin
luonnollisesti miestä. Apua pyytä­nyt
.kalastaja oli amerikkalainen ja
hänen nimensä oli Ernest Heming­way
. . . Mutta tämä nimi ei mer­kinnyt
vielä silloin minulle mitään.
Tapasin hänet jälleen seuraavana
päivänä ja hän 'kertoi minulle ka­lastelevansa
vain huvikseen ja pitä­vänsä
varsinaisena työnään kirjoit­tamista
. . . Hma ei vain ottanut
parantuakseen ja niin Hemingway
oli täällä vielä kahdeksantenakin
päivänä. Silloin hain hänet käsiini
j a kysyin halusiko hän vielä tuona
päivänä palata Key Westiin.
— Se _on mahdotonta, vastasi hän.
Menin takaisin laivalleni ja otin
radioyhteyden Key Westin laivasto­tukikohtaan
ja muutaman tunnin
kuluttua saapui paikalle amerikkti
lainen moottoritorpedovene, joka
vei seurueen Floridaan;
T A P A A M I N E N KYMMENEN
VUODEN K U L U T T UA
kuin olisimme tavanneet viimaksi
eilen eikä suinkaan kymmenen
vuotta sitten Kilpikonnafiaarilla. He­mingway
teki ehdotuksensa,"mutta
mitä olisin vastannut? Sanoin sa­man
mitä luotsillekin: en halua
j ä t t ä ä Atlanlicia. Mutta Hemingvvay
ei antanut periksi. Hän meni kaptee­n
i n puheille j a niin päädyin .lopul-.
takin Pilarin kapteeniksi. •
Mutta en ollut vaiii kapteeni,
olin samalla kokkina ja matruusina,
kaikkea samassa persooiiassa.' Huo­lehdin
vieraista, joita Hemiflgway
usein kutsui veneen matkoille. Mtiis^
tan, että mukana oli eri kansdlli-iiuuksien
edustajia, mutta en; tiedä
nimiä, se ei 'minua silloin Jciinnos-tanut.
Joskus matkassamme oli.jopa
10—12 henkeä. Tiedän, että kerran
oli mukana Gary Cooper, joka oli
•'Papa'.' Hemingwayn hyvä ystävä,'
joskus Ava Gaidner ja joskus kuu­luisa
espanjalainen toreadori Anto­nio
Ordonez.
. — En tavanut häntä kymmeneen
vuoteen, jatkaa Fuentes. Tiesin kyl­lä,
että hän kävi useasti Kuubassa
j a olisi halunnut tavata minut. Työs­kentelin
silloin tieteellistä tutki­musta
suorittavassa Atlanticassa, jo­ka
kävi vain harvoin Havannassa.
Sain kuulla, 'että Hemingway oli
mukana Espanjan sisällsisodassa ja
palasi sen jälkeen Yhdysvaltoihin.
Vuoden 1938 kesällä Hemingway
kirjoitti eräälle havannalai-selle ys­tävälleen,
satamaluotsille, että tä­mä
etsisi jonkun sopivan henkilön,
joka ottaisi hänen jahtinsa hoitoon
sa. Luotsi, joka oli hyvä ystäväni,
otti yhteyttä minuun, koska tunsi
ja tiesi, että olin vuosikausien ajan
purjehtinut näillä vesillä ja tunsin |
ne kuin omat tuskani. Olin kuiten-1
kin edelleen Atlantica.ssa enkä aja­tellut
j ä t t ä ä hyvää työpaikkaani. He­mingwayta
ehdotus kuitenkin oli
miellyttänyt ja parin päivän ku­luttua
hän lensi Havannaan ja kun
laivamme sattui juuri silloin tule­maan
satamaan; hän etsi minut kä- ^
-siin.sä. Tervehdimme toisiamme
KAKSI VUOTTA
S U K E L L U S V E N E J A H D I S SA
— Sodan aikana metsästimme pa­rin
vuoden ajan saksalaisia sukellus­veneitä
Meksikon lahdessa. Heming­way,
hänen sihteerinsä ja minä sekä
yhdeksän matruusia, jotka olivat
saapuneet Kuubaan eri puolilta
maailmaa; Meillä oli suuret määrät
teknillisiä laitteita, jotka paljastivat
pitkien matkojen takaa sukellusve-neitten
dieselmoottoreiden äänet.
Jos kuulimme jotain, ilmoitimme
lentotukikohtaan, josta lähetettiin
lentokone metsästämään sukellus­venettä.
Toimintamme oli tuolloin
varsin seikkailurikasta ja meidän
(Jatk. Siv. 11)
Hauskaa Vappua kaikille! -
HILJA RAJALA
Matachewan Ontario
Mietteitä vappuna
Port .Arthur. — Vappupäivä, tuo r ta tulevaisuudesta ja jos näin ei oli-
-si niin kaikki voisi ruveta näyttä­mään
harmaalta.
Uuden j« paremman elämän toi­vossa
toivotan kaikille lukijoille
iloista vappua ja uskoa sekä luot­tamusta
siihen, että työläiset var­maan
saavuttavat etsimänsä pa­remman
maailman ja viettävät vie-
— TASN.
työläisten juhlapäivä, on taas ovel­la.
Sen juhlimista varten tehdään
kovalla kiireellä valmisteluja ym­päri
maailmaa j a varsinkin Neuvos­toliitossa,
jossa voidaan vappu-juh­la
viettää koko kansan yhteisenä
juhlana. ,
Viime vuonna .«eurasin TVista
.Moskovan vappuparaatia ja voin | lä vappuakin kaikin yhdessä,
.sanoa, eitä se/Oii mahtava, sellai­nen
jota eij voi sunoin kuvata. Sen
paraatin n ä k e m i n e T i teki .erikoisen
vaikutuksen mieliin ja varmaankin
se herätti osanottajiensakin mieliin
ajatuksen, e t t ä oli.sipa kaikki maa­ilman
kansat yhtä vapaita osallistu-
:naan vappujuhliin.sa. Jospa kaikki
työläiset ympäri maailmaa olisivat
vapaat jättämään työpaikkansa tä­nä
työväen juhlapäivänä. Täällä
sellainen ajatus kyllä t ä l l ä kertaa
j ä ä ainoastaan unelmaksi. Toivotaan
e t t ä monet vielä saisivat tulevaisuu-
. Parhain .
vappu tervehdykseni
V kaikille tuttavilleni!
MARTTI HEDMAN
Pcwassan Ontario
HAUSKAA VAPPUA
toivotamme kaikille
tovereillemme!
Hilja ja John E.
Koski
Box 188, Emo Ontario
HAUSKAA VAPPUA
j)y.':.-yvän rauhan m e r k e i s sä
"toivotamme
kn. i k i l l e y l t ä v i l l e m m e!
Hug^o Malminen
Tyyne ja Antti Ahvonen
Ncmegos Ontario
I d es.va o.sa 11 ist u a n ä i h i n va ppu m a rs-j
s e i h i n p . s o i t t ä a k s c e n voimiaan Vien-
I täessään rinta rinnan Uilevaisiiiitta
[ . k o h t i . - ' . •
-Muistissani On monia vappupai-
I viä. Joita täälläkin on vietetty. On
net vietiin •'lääkäriin". ICnsimmäi-! ollut valtavia kulkueita, mutta siitä
sessä huoneessa potilasta odotti
valkotakkinen mies. joka tarka.sti
liänen suun.sa. Jos siellä oli kulta­hampaita,
siveltiin potilaan kädet
la jaiat öljyllä. Sitten hän sai keho­tuksen
astua joko oikean tai vasem­manpuoleiseen
huoneeseen. Edelli-
.';essa tapauksessa hän luuli tulleen­sa
suihkuhuoneeseen, johon alkoi
virrata hetken kuluttua tappavaa
Kaasua, jälkimmäisessä tapaukse.ssa
liänel vietiin •milallavaksi" kuin
r.oiiluiaincn ja toimituksen aikana
hait s:ir luodin niskaansa. Kun kul-i:
ihani|)aal oli poi.slettu, vietiin ruu­miit
i)olttoiiuneihin.
VAPPUTERVEHDYS
PYSYVÄISEN RAUHAN PUOLESTA!
Tänä kansainvälisenä juhlapäivänä, Vappuna,
tervehdimme kansalaisiamme kaikkialla.. Tänäkin
Vappuna .sadatmiljoonat ihmiset kautta maailman
juhlivat tätä perinteellistä työväen juhlapäivää
väriin, rotuun tai kan.sallisuusrajoihin katsomatta
yhteisin tunnuksin: Vapauden, ystävyyden ia rau­hanomaisen
rinnakkaiselon puolesial
CSJ:n TORONTON
957 Broadvicvv Ave.
Fysyvainen rauha
turvaa paremman
ja valoisamman
tulevaisuuden
kaikille kansoille!
OSASTO
Toronto O, Ontario
IJUNKKERI JA .HJ0KSUKATA i , '
I Sachsenhausenin keskitysleuM oli
Leirin takapihalla oleva kaivon |)yslyssä yhdeksän vuotia. Siellä oli
näköinen laitos oli yksi niistä. Se i kaikkiaan 200.000 vankia, joista la­on
maabunkkeri johon ran/,'aislavatj hes 100.01)0 kuoli tai murhattiin,
vangit heitettiin "ar(!stiin". Tosi- Yhdeksän vuotta o n j i i t k ä aika, var
sinkin jos kuolema on jokapäiväi
senä toverina. Siinä tilanteessa olisi
asiassa sieltä ei palannut kukaan
takaisin. Ruoalla ja juomatta saivat |
vangit kär.siäaresljaan kunnes ini'-1 vankien luullut ajajjelevan vain it-nehtyivät.
'lavallinen hirsipuu oli ] scään ja sitä, miten Selvitä hensi-ssä
lopuksi natseille m.yös liian kivu­ton
laitos. Kaameimman kiioieman
ansainneet kiinnitettiin päästään
hirttosilmukkaan ja jaloistaan penk­kiin.
Kuolema tuli hitaasti siten,
että ruumiinosat irtosivat vähitellen
ONNITTELUMME!
D. J. ROBB
Funeral Home
Sarnia
102 N. Victoria
Onlar
s((uraavaan p i i i v ä ä n . Niin oi kuiten­kaan
ollut, s i l l ä leirin maanalainen
vastarintaliike oli pian järjestykses­s
ä . Se toimitti ruokaa niille van­geille,
jotka aiottiin tappaa nälkään,
j ä r j e s t i vastoinkäymisiä ja 'onnet­tomuuksia"
s o t a tarviketchtaissa,
joi.ssa vankien tuli työskcnncllii ja
toimitti tietoja ulkopuolisesta maa-ihnasta.
Vaikka natsi-armeija oli jo
Moskovan porteilla, tiesivät lähes
kaikkia Euroopan maita edustavat
vastarintaliikkeen jäsenet Saehsen-liau.
seni.ssa, ellä fasistil ovat siitä
huolimalta väärässä, eivätkä vakau-mukselleiMi
uskolliset antautuneet.
Saehsenhausenilaisel vapautuivat
huhtikuun 22 pnä W4f\ puna-armei­jan
toimesta. Tämä koski kulienkin
vain niitä vankeja jotka olivat lä
hes liikunlakyvyllöminä jätetty lei-on
jo vuosia kulunut kun viimeksi
on marssittu rinta rinnan, monet
eri kansallisuudet yhtyneinä.
Muistan erään vapun noin 30
vuotta sitten kun vappukulkue ha-joitettiin
raa'an kapuloita käyttä­vän
poliisivoimien toimesta. Polii­sit
löivät ketä vain, joka sattui hei­dän
kapulansa läheisyyteen. Siinä
ei saanut armoa naiset sen enem­pää
kuin miehetkään. Ratsut mel­kein
tallasivat heikoimpia jalkoi­hinsa.
Tämän j ä l k e e n en muista koe­tetunkaan
järjestää vappukulkuetta..
Vappua on vietetty pienempänä juh­lana,
jonkinlaisena ohjelma- ja pu­hetilaisuutena.
Vaikka vappu on se
päivä, jolloin töiden pitäisi seisah­taa,
niin ei siihen ole kuitenkaan
täällä pää.sty. —
Monilla työläisillä ei ole kyllä
ollut pitkään"~aikaan työpaikkaa­kaan.
Mutta. on niitä vielä sellai­siakin
onnellisia, jotka ovaL saa­neet
pitää työpaikkansa; Luonto on
kuitenkin ollut kuluneen talven
työläi.slen puolella, sillä ei ole ollut
kylmiä ilmoja muuta kuin maalis-huhtikuun
vaihteessa.
Nyt olemme pääsemässä kovää-
.seen ja voimme olla toivossa, että
elämä kääntyy paremmille raiteille.
Kevät tuokin aina tullessaan ihmis­luonteelle
uusia toiveita paremmas-riin.
Suurimman osan leiriläisistä
natsit yriltivät "evakuoida" ennen
omaa tuhoaan. Tarkoituksella hu­kuttaa
leiriläiset Itämereen, lähetel-tiin
heidät pitkälle mar.ssillo Poh-jois-
Sak.san halki. Itämerta he eivät
koskaan saavullaneel amerikkalais­ten
joukkojen ehdittyä paikalle,
mutta lukcmatlonuil kaatuivat kuol­leina
teiden varsille muutamaa het­keä
ennen kuin vapaulumi)ion olisi
koitlanut.
HAUSKAA VAPPUA :
toivotamme ;
kaikille tuttavillemme ja.
. rauhaa rakastaville
ihmisille!
Ida ja Vilho iHakanen
135 High •3t., North Bay. Ontario
HAUSKAA VAPPUA
toivotamme kaikille
. tutlavillemme! .
Martha ja Antti
Piirainen
Box 87. Svvastika Ontario
VAPPUTERVEHDYS
kaikille tovereille pysyvän
rauhan ja läystyöllisyyden
puolesta!
Aliina ja Sam Rautanen
Balsani Crcek Ontario
PARHAIN
TERVEHDYKSEMME
kaikille tovereille
työväen kansainvälisenä
juhlapäivänä. Vappuna! :
Hilda ja Arvi Holm
Ha\vk Junction Ontario
HAUSKAA VAPPUA
toivotan
kaikille tuttavillonT!
Eino Lammi
Michipicoleti Harbour,
A.C. Ry., dnt.
Hauskaa vappua
toivotamme
kaikille ystävillemme'*
___ ja tovereillemmel . .
Väinö Rostela
Äino Ahlgren
Norembcijja Ontario
VAPPUTERVEHDYS
kaikille rauhaa rakastaville kansalaisillemme
tänä työväen kansainvälisenä juhlapäivänä!
CSJ:n Sault Ste. Marien osasto
SAULT STE. MARIE ONTARIO