Vapaus, October 16, 1954

              Sivu 2 Lauantaina, lokakuun 16 p. — Saturday, Oct. 16,1954
VAPAUS (UDnSBTT) •— iDdepeodent Labor
Oigu» Of VSnalab CuuuUaiuu E»-
tatdiflbed Nov, 6„ 3917. Astborized
w teeood clBM maU fqr tbe Poti
QtOee Z>ei»rtiDen(, Ottews, Piib-lUbed
tbrJee «eekly: Ttussdays
mtondays and Baturdajv 1^ Vapaus
PabVahing Ck>mpaoy Ltd; lOOrloa
Teteptuises: Bus. O/Clee OS.
Editorial Office OS. 4.4265. Manager
E^SuksL editorW.EkJafld.Mailing
addreaa: Box 69, Sudbotr, Ontario, iutvenising nte» XQK»
IMnalation free of cSuage;
TnJilfBBnSHAT:
Casadaaa»: i tk. 7i» 6 kk. S.75
8 kib
TbdymllofMft: ^ tk. SM 6 *k. 420
snanaaaa . l vk. 0 kk. 4.75
Kahdenlaista Länsi-Saksaa
Torstaisen lehtemme uutisosastolla julkaistiin lyhyt, mutta,erit-täin
mielenkiintoinen tiedoitus siitä, miten eräs "entinen" natsi oli
lähettänyt Yhdysvaltain johtavalle noitajahtaajalle, senaattori Joseph
T. McCarthylle avoimen kirjejen^ niissä hän leimaa (ylistävässä mie­l
e s i ) -McCarthyn Hitlerin ja Cöbbelsin oppilaaksi!
; McCarthylie lähettämässään avoimessa kirjeessä, joka julkais-
;tiin;erääs3 lehdessä Länsi-Saksassa, Karl iLudwjg^^^^^^
Hyi>pivän*>Jocn pitäisi avoimesti tunnu5taa> jotta Saksan^^^»^^
"hänen-liittolaisiaan, edelläkävijöitään ja profeettojifän". Viitaten
McCarthyn kommunistivastaiseen noitajahtiin, Strieder sanoo avoi­messa
kirjeessään, että '^jos 'Hitler ei olisi elänyt, niin Saksa olisi
v. {933 hukutettu kansalaissodassa vereen . . . " jne., ikäänkuin ei
Hitler olisi natseineen Saksaa hukuttanutkaan vereen!
-Tämä sellaisenaan näyttää, että Länsi-Saksassa on edelleen nat-sejaji
Joita elvyttää kostosodan h e n k i j a he t
Yhdysvaltain sotaiset noitajahtaajat!
' Mutta Länsi-Saksassa on toinenkin Saksa, tavallisten työläisten
j a ialonpoikam'Saksa, joka ei halua olla missäät)'tekemisissä sen pa-sremrom
uusien sotasuunnitelmien kuin aroerikkalai
jaii^caan kanssa.
^^Jkuten muistetaan, saapui viikon alussa Länsi-Saksasta toinenkin
hyvjn-mielenkiintoinen jä yllämainittua ehkä sittenkin tärkeämpi
uutfstleto,^ missä kerrottiin, että Frankfurtissa kokoontunut Länsi-
S a ^ n unioliiton konvtentioni äänesti miltei yksimielisesti ns. Lon­toon"
sopimuksen hyväksymistä vastaan. Tämä on sitäkin mielen­kiintoisempi
tapaus sen vuoksi kun iLänsi-Saksan unionistinen liike
ioniähänaktivomaksunutmyönteiserikannan n.s.länsivaUojenpuoIus-^^^^^
tus^pimukseen liittymiseen nähden, minkä' perustarkoituksena on
Sal(^njmperia]ismin uudelleen aseistaminen. Toisin sanoen Länsi-
Sal^fliunionistinen liike on,tehnyt huomattavan kannanmuutoksen
ja asettunut uusia sotasuunnitelmia vastaan.
' \ Yleisesti myös tiedetään, että Länsi-Saksan sosialidemokraattinen
puolue vastustaa maansa uudelleen aseistamista j a on tuominnut yksi-•
/mielisesti nsi Lontoon sopimuksen, minkä perusteella aiotaan raahata
Länsi-Jaksan ns. Brysselin sopimukseen ja Atlantin paktiin ja sitä
tietä uudelleen aseistumisen tielle. Ei siis ole ihme, vaikka uutistip-dot^:^
^ kerrotaankin^ että sosialidemokraattisen puolueen johto in
ilmäfesut^suuren" tyytyväisyytensä Unionistien uudes
t Ja miksi länsi-saksalaiset työläiset, sosialistit, kommunistit unio­nistit
j a muut isänmzianystävät;vastustavat maansa uudelleen aseista­mista?
He eivät yksinkertaisesti halua joutua uuden sodan jalkoi­hini
mihin hej tietävät katkörienJ kokemustensa perusteella assistumis-kilpailun
johtavan. Länsi-saksalaisilla työtätekevillä on sitäkin vä­henemän
halua lähteä'tällaisen seikkailupolitiikan tielle sen. takia^ k
he |cäsittävät>'iettä^sotavarustelu kieltäisi heiltä hetikohtaisestl^
dolfisuudet alhaisen elintasonsa parantamiseksi ja uhkaisi tulevaisuu­dessa
heitä kaikkia uudella sodalla.
^ Tämä "toinen Saksa", Länsi-Saksan isänmaallinen kansanaines,
? c i halua 'Sotaserkkailuja vaan neuvotteluja ''idän'^ j a ^iännen"-välillä
seka maansa yhdistämistä demokraattisen ja rauhantahtoisen valtion
puitteissa. ^
^ Sivumennen sanoen ei voida olla huomioimalta, että Canadan
torypuolueen "suuri johtaja", eversti George Drew on jälleen vierail-
Jut^iLänsi-Saksassa ja kuten odottaa sopiikin, liittynyt niihin, jotka
haliiavatuuddleen aseistaa Saksan imperialistisen anneijan.tv N
kuten toisen maailmansodan edelläkin, jolloin eversti Drew ylisti Hit­lerin
järjestelmää Ja hänen asevoimiaan voittamattomiksi, toryjohta-
. japime näkee vain ''yhden", eli virallisen' ja natsimielisen Länsi-Sak­san.'
ja ylistää sitä, kuten odottaakin sopii.
^^^^ ; ^^^^^^ Drew näkee ainoastaan oikean­puolisella
silmällään, ja on umpisokea vasemmalta puolen. Jos näin
ei olisi asla, hänkin näkisi, että Länsi-Saksassa on kaksi Saksaa —
demokraattinen ja rauhanomainenkansanaines, sekä revanshihenki-nen-
imperialistinen Saksa. Multa jos eversti Drew tämän;pystyisi
näkemääny hän c i enää olisikaan rehentelevä toryjohtaja. vaan taval­linen
canadalaincn, joka uskaltaa katsoa tosiasioita sellaisena kuin ne
ovatf eikä yritä niitä leimaksi oman puolueellisen mielialansa mallin
mukaisiksi sekasikiöiksi.
Ajan merkki ja varoitus
'Britannian työväenpuolueen varajohtaja Herbert MorrisoUj joka
nyt ^vierailee Atlantin tällä puolen, ci suinkaan ole liiallisella radi­kaalisuudella
pilattu. Tosiasiassa mr. Morrison tunnetaan, yhtenä
kaikkein oikeistolaisimpana henkilön, mitä sosialidemokraattisen liik­keen
oikeistolaisten johtajain keskuudesta löytyy.
Mutta mikäli voidaan uutistiedoista päätellä, tämä tosiasia ei
kuttenkaan estänyt sitä, että mr. Morrisonia vielä paljon oikeistolai-sen^
pi uniopomo, A T L i n johtaja George Meany tervasi ja höyhensi;
noin poliittisessa mielessä, tämän vierailijan perusteellisesti^
jXJulistietojen mukaan Morrison ja Meany joutuivat viikko sit-teni;
perjantaina "V^dysvalloissa julkiseen yhteenottoon mielipiteittensä
suht^n. Näy^ttää siltä, että mr. "Meany ei voi mitenkään sulattaa
ajatusta erilaisten yhteiskuntamuotojen rauhallisesti rinnakkaisolosta.
Tämän vuoksi hän c i voinut olla puheessaan pistelemättä Britannian
työväenpuolueen oikcistoFaiSita johtajaa, Clement .\ttleeta javhänen
kuöippaneitaaTi, jotka äskettäin vierailivat Neuvpstoliitossa ja Kiinan
kansantasavallassa.
^ M r . Meany turvautui McCart|;»ylaiseen punakauhun lietsontaan­kin'
viitaten siihen, että brittiläiset lyöväenjohlajat luottavat "liian
Vpaljon sosialismiin" ja joutuvat sen vuoksi sukulaisuussuhteisiin so­sialistisen
Neuvostoliiton, sekä Kiinan ja muiden kansandemokraat­tisten
maiden kanssa.
1 Toiselta puolen Morrison, joka ei ole koskaan salannut vihamieli­syyttään
Neuvostoliiton sosialistista järjestelmää kohtaan, puolusti
puolueensa kantaa ystävällisten suhteiden järjestämiseksi ••idän" ja
''lähncn" eli kapitalistisen ja sosialistisen maailmanosan välillä.
I Mutta jos mr.Morrisoninkaliberia oleva mies \x)i joutua puna-kaohun
lietsonnan jjhriksi, niin eikö silloin ole syytä'korostaa sitä,
että punakauhun lietsonta on päättävästi tuomittava kaikkialla ja eri­koisesti
juuri työväenliikkeen riveissä?
J Toiselta puolen on ilolla todettava se tosiasia, että mitä pitem-määli
AFL:-n (ja CIO:n) oikeistojohto menee Yhdysvaltain sodan-
•lietsojain maailmanvalloitusohjelmalle myötäillen tai shä avoimesti
ixD^tn, sitä erisletympään asemaan he joutuvat poliittisesti.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Jalnar Monkalneo Sault Ste. Ma-rlesta
täyttää 70 vuotta easi iauan
taina, Ickakuun 16. pnä.
Yhdymme «ukulaJsten ja tuttavien
onnentoivotuksiin!
Kysymyksiä ja
vastauksia
KOIRAN TEKEMÄT VAHINCM>T
Kysymys: Saako naapurin koira
raiskata minun kukkaseni Ja istutukr
seni omistamallani tontilla Toron­tossa,
ilman että siitä saa huomaut­taa*?
— Tietämätön.
Vaetaus: Luonnollisestikin teillä on
oikeushucmauttaa naapurillenne.hä­nen
koiransa tekemistä vahingoista.
Monissa kunnissa on voimassa kun­nallisia
asetuksia. Joissa kielletään
koirien vapaana pitäminen kesäkuu­kausien
aikana, koska ne tekevät p a l ­jon
vahinkoja Istutuksille Ja Jonka pe­rusteella
koirien omistajat saattavat"
clla velvolliset korvaamaan vahingot
mikäli: he ovat vastoin asetusta pitä­neet
koiransa irrallaan. Meillä ei ole
tiedossa onko Toronton kaupimglssa
voimassa sellaista asetusta.
Mitä muut sanovat
KiIiiin an Kansantasavalta
demokraattinen
on
valtakunta
Kiinan kansantasavallan muodosta»
misesta on kulunut viisi vuotta. Sen
muodistaminen ei ole merkinnyt vain
perinpoU^ista kääimöstä iqinan
EVERSTI DREIVN »DEMO­KRATIAA
»
. . K u r t Meyer, entinen myrsky-joukkojen
kenraali, on yksi viimei-^
nen vapautettu (sotarikollinen) —
kenraali, joka rikostensa vuoksi tuo­m
i t t i in Vi 1945 kuolemaan, mutta t ä ­mä
tuomio muutettiin myöhemmin
elinkautiseksi; MiUtaristit^,Joltka a n ­toivat
.tpdella tunteilleen vapauden,
järjestivät juhlakokouksen Ja soihtu-paraatin
Meyerin -vapautumisen kun­niaksi;
Tässä kulkueessa oli myös H i t ­lerin
rintakuva; "Auto^Unlon" liike oli
antanut mukavan auton Meyerin
käytettäväksi . . . — For A Lasting
Peace For - A - Peoples Democracy •
katkan kohtalossa/ vaan vieläpäv'se;
on arvannut uuden n'-vim Aasian: kailc«
kien niiden icansojen liistoriassaiijot'
ka käyvät taistelua siirtomaasortoä
vastaan. K i i n a n kansan^Jiistortalli::.
nen voitto on osoittanut koko^<naail>
mallCi ettei siirtomaajärjestelmän l u f ;
fafstiunUi.irosessiai; voida pysähdyttää
millään. Siitä puhuu vakuuttavasti
ivaikkapa se seikka,:ettei kuomintan-gilaista
.^itansanvastaista ^ryhmää < ole
voinut pela/itaa yU 6 miijardin dollaf.
r:n noussut Yhdysvaltojen sotilaaili--
nen eikä mikään muukaan apu. .;:
K i i n a on muuttunut sutnekatdemoj^:
kraattiseksi taltioksi.
K i i n a n • uuden vallan vaitiollisena
muotona ovat yleisillä vaaleillaväli-:
tut kansanedustajaln;kokoukset;u=iK
Hiljattain Kiinassa toimitettUn
maan historiassa enalmmäiset yleiset^:
todella-demokraattiset :VaaUt.«.:i
kallJsiin vallanelimiin "kaiisa : valitsij
yli 5,6 miljoonaa edstajaa. Joista iyllj
37 prosenttia.on naisia.: Valtiovallan
korkeimpaan elimeen' kansanedus-;
tajain ylekftiinalaiseen kokoukseen.on.
valittu 1,226 edustajaa.; Kansanedus­tajiksi
on valittu maan parhaimpia
ihmisiä — huomattavia poliittisen;;jä
julkisen; elämän edustajia, teollisuu­den
ja maatalouden parhaimpia työn­tekijöitä
sekä kulttuurin,, tieteen, j a
tekniikan edustajia.
Mitään sellaista el ole ollut eikä
ole AToinut ollakaan entkjassä -Kiinaa??
sa. Kuomintangilaisessa Kiinassa;;
l u n :icansan ren knsajle c i v a in t c n ojkcudenmu-
N-iilton ja Intian
ystävyys liuolena
kapjtalisteilla
New Delhi. Neuvostoliiton In­tialle
tarjoama teknillinen avustu^
näyttää aiheuttavan paheksumista ja
huolestuneisuutta^ amerikkalaisissa ja
brittiläisissä kapitalistisissa .piireissä
Neuvostoliitto c n luvannut avustaa
Intiaa terästehtaan rakentamisessa ja
timanttikaivoksien avaamisessa." Neu­vostoliitto
oh myöskin ilmaissut val­miutensa
auttaa Intiaa maanviljelyk­sen
kohottamisessa, erikoisesti sopivaa
koneistoa lähettämällä. Intialaiset v l -
rancmaiset ovat. myöskin Ilmaisseet
olevan mahdollista; että Neuvostolii­tolle
tullaan myöntämään oikeus.ra­kentaa
Intiaan autojen kokoamisteh-das
,talkka täydellinen autotehdas.
Brittiläiset liikemiehet: pelkäävät
joutuvansa kilpailuun Neuvostoliiton
kanssa Intian markkinoista, sillä brit­tiläiset
toivoivat saavansa rakentaa
terästehtaan; Intiaan. Yhdysvltalaiset
traktori- ja autoyhtiöiden edustajat
taas näkisivät mielellään, että neuvos-toautojen
ja traktorien tuonti Intiaan
estettäisiin.
Länsimaissa arvellaan, .että Inlta
tulee hyväksymään Neuvostoliiton hy­vin
kohtuulliset ehdot terästehtaan
rakentamisen suhteen. Tehtaan arvel-laan
tulevan maksaaman $152 miljoo­naa.
; vaalit olivat väkivallantekoa; kansaa
kohtaan. ;.:Ssi^erkiksi n
"kansallintokoukseosa';, jonka Chiang<
Kai-shekin halUtus kutsui koolle
marraskuussa lff46, oli huomattava
• osa edustajista Chlangi K a i - s h e k i n j a
hänen koplansa, nimittämiä.
k i i n a n kansarihallltua on; toimin­tansa
viiden vuoden kuluessa toteut­tanut
useita tärkeitä sosiaalisia u u ­distuksia,
joissa» kusrakln; on saanut
heijastuksensa uuden vallan toside-mokraattlnen
otemus.'Kilnan laa/jojeh
työtätekevien joukkojen; hyväksi ;;on
pantu toimeen ;• maareformi, ; Jonka
tuloksena on tehty loppu f eodaalisear
ta maanomistusoikeudesta Ja 300 milr;
Joonaa maatonta;; ja? vähämäistä; tar
tonpoikaa on saanut maata: 47. m i l -
jonaa hehtaaria; Vapauduttuaan
sissä asiakii!jolssa oU .mnottu, että
K i i n a kuulua raulian Ja demokratian
leiriin. K i i n a n kansantasavallan pe­rustuslaki
ivahvistaa.lalnsäädä^
sesti: taicf^eltm -koko maailman rauhan
Jalojen tariudtusperien -puolesta uu-.
den K i i n a n muuttumattomaksi poliitr
tiseksi suunnaksi kansainvälisissä
asiolJRa. ,^
: Kuluneen'(viidenvvuoden aikana on
KiinanJarNeuvostotUton ystä/vyys hi-^;
jittunUt verrattomasti. • Tosiasiat; k u -
moamattcmasU: osoittavat; että Neu­vostoliiton:
J a vKiinant kansantasaval­lan
ystävälinen liitto o n rauhan, var--
mana takeena Kauko-Idäsaä j a k o ko
maailmassa. ,
;iNeuvostoliitto.-;'sa'moin kuin: koko
maailman demokraattiset yhteiskun­tapiirit;
;<väati valtavoimaisesti suve­reenisten
oikeuksien palauttamista
Kiinalle ;Tcan3alnväliftssä:)suhteissa.
mm. Yhtyneiden: kaiisakuntienjä
Jestössä.. ; I l m a n Kiinan;kansaa, joka
muodostaa neljäimesosan koko maa-;
pallomme :väestöstä> ei voida ratkais­ta
: tärkeitä Jcansainvälisiä ongelmia,
vani'Jikaan Aasian''ongelmia. ; Uusi
Kiinar o n ; Jo riittätvän vakuuttavasti
osoittanut ; muuttuneensa niin ; tär­keäksi
tekijäksi, että se sallii mUut^
taa asian rauhanlitmakkeeksi.; Tämä
seikka on tullut vakuuttavasti ilmi
KUnan kansantasavallan aktiiviseasa
osallistumisessa - Korean kyqonyksen
ratkaisuun..' K i i n a n : kansantasavalta
on antanut arvaamatonta apua K o -
kaisessa sodassa. maamsa. riipumattor.
muuden puolesta.' vaan myöskin' t u ­hotun
kansantalouden kuntoonpa-lauttamisessa.
yhdyayaltojen hallituksen vastus­tuksesta
huolimatta K i i n a n kansan­tasavalta
osallistui aktiivisesti' suur-ivallan
ominaisuudessaGencven neu­vottelukokouksen
työhön. Se osa, jQ^
* a gjJTia^a oli; täffiä neuvotteluko-
Jcotiksessa j a mm työssä; rauhan par
jauttamiseksl ilndo-fCiinassa, on saa­nut
osakseen yleisen tunnustuk«3n.
i Ulkopoliittisessa toimiimassaan
K i i n a n kansantasavalta. puolustaa
uupumatta demokraattisia periaattei­ta
/ kansaittvälln'ssä siihteissä: Cl»u
En-lain; j a Intian sekä Burman pää­ministerin
yhteisissä lausunnoissa
Geneven neuvottelukokoul^n aika­na
on nämä peraatteet muotoiltu r i i t ­tävän
selvästi j a täydellisesti: alueel-lizcn
kokonaisuuden Ja suverenisuur
den keskinäinen kunmoitus, hyök-käämättömyys,
•' puuttumattomuus
• toistensa sisäisim asioihin, yhdenver­taisuus
jja keskinäinen hyöty, rau­hanomainen
rinnakkainen olemasaa-olo.
Näiden periaatteiden; pohjalla k e ­hittyvät
K i i n a n suhteet Neuvostolii­ton
ij a kansandemokraattisten maiden
sekä myöskin Intian, Burman. Indo-neesian
J a muiden maiden kanssa n i i ­den
yhteiskuimallisen j a taloudellisen
'järjestyk:»2n erilaisuudesta riippumat­ta.
Kiinan poliittiset, .taloudelliset
ja kulttuuriyhteydet kasvavat ja; l u -
Smiria tilauksia
Ruotsin telakoille
Neuvostoliitosta
' Gäilt. — Jpävlen telakan ilmoite­taan
saaneen' uuden laivatilauksen
Neuvostoliitolta. Telakalta on tilattu
tai jo toimitettu Neuvostoliittoon 17
alusta. Uusi tilaus turvaa telakalla
työlliisyyden vuoden 1956 loppuun as-tL
Telakalla on noin 3X>00 työläistä.
SITÄ
Ä l i
iTÄTÄ Ml
Jittuvat myöskin useiden ;Aasian ja
Euroopäii kansojen kanssa.; Kuluvan
Vuoden alkuun mennessä K i i n a n k a n ­santasavalta
oli jo aphmnut diplo­maattiset
suhteet 2:> • maan kanssa;
joiden väkiluku on; n cm 1; liiiljardi
henkeä.
K i i n a n kansantasavalta on suuri
rauhantahtoinen valtakunta. _ Muijta
K i i n a n kansat, samoin kuin kaikkien
"muidenkin demokraatrisen leirin kuu­luvien
maiden kansat, ovat; aina ival-miit,
jos -tarvia tulee, puolustamaan
kuimiataan ja' riippumattomuuttaan
ase kädessä. Ottaen huomioon viime työntää kädellään syrjään '
aikoina aktivisoituneet lYhdysvalto- vanhan maailman. Kuvan on maa-"'
laruiut. IHiuntingdoi^
l-iillÄilM^^
"Beumatismi". taatii läSJ^, » ^ ^^
heuttaa sen. että ihminen kuvittelee
Divelensä olevan suuremmat ktiin mi^
tä ne todellisuudessa ovat"
- V a i niin", sanoi mrs. Smith, "ifta.--
kauppiaassa silloin vannaatikUi bn
reumatismi."
• •* •
VIHDOINKIN OPPn
Suorapuheinen; nainen mem naimi--
sjin ,hyvin tunteellisen nuoren mlfri'^*
hen kanssa.
^Rakkaani", sanoi poika, "minä äi"
ole sinun arvoisestL"
"Etpä tietenkään", sanoi vafmo.'^
"mutta kun tyttö" on kuusi vuotta 23
(vucden ikäinen, 'niin ei suinkaan hän^
ole: n i i n tyhmä, että menettäisi tilaii-suutta."
jen yritykset käyttää Taivamlle pesiy­tynyttä
kuomintangilajsta koplaa ros-
-vohyökkäyksiin Kiinan kansantasar
valtaa vastaan K i n a n kanifantasayal^
Iän demokraattiset puolueet Ja;kanr
.sanjärjestöfc ovat julkaisseet kansalle
yhteisen juVstuksen, jossa juhstavat
Taivanin vapauttamisen Kiinan k a n -
l a n " historialliseksi'kimniatehtaväksi;
Tämä Jnitsu on saanut osakseen koko
K i i n a n »kansan:lämpimän kannatuk-.
sen. , >
Kiinan 'kansantasavallan voitokas
kulku demokratian tietä on saanut
koko edistyneen ihmiskunnan tun­nustuksen.
• Yhdeji.ä kuusisataamilr
joonaisen ••Kiinan kansan kanssa K i i ­nan
kansantasavallan mainehikasta
viisivuotispäivtlä. Viettävät sen lukui­sat
ystävät-maailman kaikilla puolil­la.
Karl Marxin muisto
Kirj. Kerttu Murto
Lontoon'keskustasta .pohjoiseen on
Hampsteadin kaunis, ; rauhallinen
kaupunginosa. ;-Kadut "kaartelevat
pikku puutarhoin somistettujen talo­jen
välissä. -HampsteadHeathlssai
suurella ;'luonnonvaraisella / : puisto­alueella,
leikkivät lapset!
Olemihe menossa K a r l Marxin haur
dalle. Auto on pysäköitävä hautaus­maan
portista vähän kauemmaksi,: j a
kim kävelemme porttia :kchden. tulee
vastakkaiselta - suunnalta . vanha pit­käpartainen
mies, pää;:kumassa; kirr
Jaa lukien.:— Katso»:kuiskaan toveril­leni.
— Charles itseIkuiskaa hän t a -
feodaalisten suhteiden kahleista j a kaisln.
saatuaan; laajat • poliittiset dlkeudet ,^: - Portin sisäpuolella on pieni koju,
Eivät halua maksaa
veroja Engflannin
kuningattarelle
; Edinburgh. — Kaksi vanhaapiikaa
määrättiin paikaliisesqa oikeudessa
maksamaan tuloveiiia ivaikka' kum­matkin
ovat kieltäytyneet maksamas­ta
mitään "itseään Englannin kunin­gattareksi
nimittävän viranomaisille
ja hänen valtuuttamilleen.'! ;
Kysymyksessä olevat sisaret kuulU-;
vat skotlantilaiaten itsenäisjryslllkkeer
seen, Jonka tarkoituksena on voittaa
Skotlannille itsehallinto-oikeus brlttl-läjsten
kansojen "yhteisössä. * Miss
Karleen Macintosh määrättiin mak­samaan
tuloveroa kymmenen p u n t^
ja hänen . sUurensa 12 puntaa.;
Kummatkin ofbt luvanneet vedota
päätöksestä.
. Miss Alison Macintosh sanoi pää-
- -töksen johdosta: "Skotlantilaisena
minä en omaa kuuliaisuutta ulkomai-'
sclle kunmgattarelle enkä myöskään
penniäkään hänen kukkaroonsa.'
Kaksi lasta palanut
kuoliaaksi Timminsissa
Tbnmlns. — Viime perjantaina p a ­loivat
kuoliaaksi Timmlnsln ulkolai-dailla
kaksi laa'.a kun tulipalo tuhosi
talon.
Surmansa saaneet ovat 10 vuoden
ikäinen Claudette Paquin -ja liänen
9 vuoden ikäinen , veljensä Claude.
Poliisin tiedonannon mukaan tulipalo
sai alkunsa kun alakerrassa olevat
lapset sytyttivät vanhingossa avoi-messpi
astiassa olevan kasolilmn pala­maan.
ja vapaudet K i i n a n mönlmiljoonaineri
talonpoikaisto oqillistuu nykyään-ak­tiivisesti
uuden elämän rakentami­seen.
^
Demokraattisella pohjalla • o n . rat­kaistu
myös ; kansalisuuskysymys.
Vanhasra Kiinassa vähemmistökan-salllsuudet;
kärsivät 'rinnan sosiaali­sen
sorrori kanssa myöskin kansalll-suussortoa.
Kiinan kansantasavalta
on tehnyt lopun tästä kansanVastal-
:«>sta politiikasta. Kaikkinainen kan-salllsuussyrjintä',
kansallisuussorio Ja
kaikki sellaiset teot, joiden tarkaituk-sena
oli hajanaisuuden aikaansaami­nen
kansallLTJuksien keskuudessa, on
kielletty. • Uusi Kiina on muuttunut
kansojen 'sopuisaksi veljesperheeksi,
Jossa vähemmistökansalisuuksille on
annettu autonomian oikeuu sekä o i ­keus
kehittää vapaasti puhe- j a k i r ­jakieltään,
säilyttää taikka muuttaa
kansaliset tapansa, taipumuksensa ja
uskonnolliset vakaumuksensa.
Suureksi tapahtumaksi uuden K i i ­nan
,elämä:r>ä muuttui Kilinän kan­santasavallan
perustuslain; yleiskan­sallinen
käsittely ja sen hyväksymi­nen
kansanedustajain ylelskiinalai-sen
kokouksen eiuilmmäisessä sessias-sa.
Perustuslaissa on lainsäädännöl­lisesti
ivarmlstettu ne kansanvaUan-kumouksen
tulokset ja uudet voitot,
joita Kiinan kaiua on saavuttanut
vuoden 1949 jällteen.
' Maan teollistamisessa K i i n a n kan­sat
ovat jo saavuttaneet hyviä tulok­sia.
Vapautetut Kiinan kansat täyt­tävät
suurella innostuksella ensim­mäistä
vtl3ivuotiftniunitelmaa. Jo v i i ­me
vuosi —viisivuotiskauden ensun-mäinen
vuos.i — t o i tullessaan suuria
voittoja rauhanomaisen rakennustyön
kalkilla aloilla. ^ NUnpä teollisuuden
tuotantoarvo vuonna 1953 oli 106 pro-^
ssnttia vuoft.suunnltelmasta j a kasvoi
vuoteen 1952 verraten melkein 34 pro­sentilla.
T^nä vuonna teollisuuden*
tuotantoarvo kasvaa : suunnilleen 16 c
prosentilla. '
Vuoden 1954. suunnitelman reali-;
suutta asoittavat valtion teollisuuslai-.'
tosten työn tulokset vuoden alkupuo­lelta,
simerklkai valtion omistamat
hiilikaivokset täyttivät vuoden alku­puolen
suunnitelman 104.2 prosentilla i
ja valtion sähköteollisuus' täytti.'sen
105i3 - prosentilla. Naltateollisuuden;
tuotantoarvo oli vuoden alkupuolella,
115,7 prosenttia suunnitelmaan ver­raten
j a musian metallurgian tuo­tantoarvo
— 107.99 prosenttia. Val­tion
omistamaa ; 33 ;kevyen teollisuu-,
den tuotantolaitosta täytti vuoden a i - '
kupuolen; tuotantosuunnitelmansa*
ennen määräaikaa. -
Vuodesta. vuoteen ; kasvaa Kiinan
kaikkien; työtätekevien aineellinen
hyvinvointi j a kulttuuritaso. Palau-3
.tumattomasti on meimyt se aika. J o l ­loin
sadat miljoonat Uinalaiset työ-;t
ihml;i;t elivät kturjuudessa Ja nälässä),
K i i n a n uuden kansanvallan demo-a
kraattisuudesta Johtuu myöskin K l i^
Jossa; myydään gladioluksia ja aste-reita;
Tekisi mieleni ostaa. kimppu,
mutta .ujostelen toveriani; asiallista
lontoolaista, pelkään että hän pitää
minua hassahtavan tunteellisena.
Hautausmaalla' kasvaa suuria puita,
pälikinäpuiksi luulen niitä, ja käytä-vä{;
on hoidettu huonosti, kaikkialla
rehoittäa' pitkä"; heinä; -Hauiakivissä
näkyy vuosUukuja} 1870. 1880,1890. on
sentään Joitakuita tämänkin' vuosisa­dan
: puolelta; Monista kivistävuodet
ovat kuluttaneet kirjoituksen näky­mättömiin.
Kaikki kivet; ovat v a a -
leanharmahtavaa marmoria. Niiden
joukosta ei ole helppoa löytää etsi­määnsä.
!Eräs puutarhuri sirppeineen
on nyhtämässä valtavimpia^ heinätuk-koja,
kysymme häneltä. Ja hän ohjaa
meidät suoraan haudalle, joka olikin
aivan lähellä. ,
• ; H a i m a a ; reunaklv pieni
laatta. Hauta; ei poikkea ympärillä
Olevista muuten kuin että tässä näkyy
vaalivien käsien jälki; Kiven takana
cn ristikko. Jossa kiertelee köynnös­kasvi,
j a haudalla on tuoreita kukilla
sekä istutettuina että maljakossa. K a ­dun,
etten sittenkin .ostanut kimp­puani.
Pienin mustin kirjaimin on laattaan
kirjoitettu: Jenny von; "VV^estphalen,^
K a r l Marxin rakastettu vaimo, syntyi
14 pnä helmikuuta 1814, kuoli 2: pnä
joulukuuta 1881 - r - j a K a r l Marx, syn­tyi
5 jinä; toukokuuta ,1818. kuoli 14
pnä maaliskuuta 1883 — - j a Harry
Lonquet, heidän tyttärenpoikansa
ja Helena Demuth, syntyi 1 pnä t a m ­mikuuta;
1823, kuoli 4 pnä • marras­kuuta
1890.
Helena Demuth oli Marxin perheen
taloudenhoitaja, joka seurasi; heife
kaikkina^ maanpakolaisuuden vuosma.;
Hän on seurannut heitä hautaan
saakka; Tyttärenpoika Harry kuoli
alle viisivuotiaana.
: Koko hautausmaalla e l e l e muita
ihmisiä kuin puutarhurit Ja me.. Jos
tämä hauta^lisi Neuvostoliitossa, olisi
tässä suuri monumentti, ja ihmisten
virta kulkisi täällä- katkeamattomana
osoittamassa kunnioitustaan suurelle
miehelle J a hänen työlleen, niinkuin
ihmisvirta - soluu lieninin-Stalinin
mausoleumin sivu.; Ehkäpä niin t a ­pahtuu
täälläkip, k u n seuraavan ker­ran
tulen tälle haudalle. Hauta ja
muistomerkki tulevat olemaan tällä
paikalla; mutta toiset kivet, jotka nyt
pvat'joka» puolella sen ympärillä toi­nen
toisissaan kiinni, on siirretty k a u ­emmaksi,
eikä Hampsteadin hautaus­maalla
kävijän tarvitse kysyä tietä
Marxin haudalle, se :.tulee olemaan
koko seutua hallitseva paikka. -
•r.- Näitte Marxin haudan viinieisen
kerran nykyisessä; asussa* sanoo m i ­nulle;
seuraavana • päivänä Marxin
muistokirjaston hoitaja John W. Mor-r
gan;: —: Jo syksyllä, viimeistään tal­vella;
pystytetään haudalle Marxin
rintakuva/ Se tulee kuitenkin ole­maan
vam väliaikainen muistomerkki
siihen saakka, kunnes suuri monu-:
mentti valmistuu.; Mahdollisestipan-naan
toimeen kknsamvälinen kilpailu
sen suunnittelusta.
^ Mutta paikallahan on n i i n vähän
tilaa.
— Sille saadaan tilaa, hymyilee
Morgan'. i ' •
- K a r l Marxin tai3. iijaitsee syrjäi­sellä
varrella. Se 'ori "varih^ kaksi­kerroksinen
talo, alakerrassa .on jokin
metalli verstas.; Ovella; on kilpi. Jossa
sanotaan, että kirjasto avataan kello
kolme: Kello on kymmentä vailla
kolme: Kävelen edestakaisin talon
edustalla j a ;totean, että Daily 'Wof-kerm
talo näkyy tänne rautatien toi­selta
puolelta.' E n ole Ilmoittanut t u ­lostani
ennakolta. ;Vihdoin näen eh­kä
kuudenkymmenen ikäisen, reip­paasti
kävelevän, paria kirjaa kaina­lossaan
kantavan miehen lähestyvän,
ja aivan oikein, hän ottaa avaimet
taskustaan ja pysähtyy Marxin talcn
eteen. — Olen sanomalehden toimit­taja
Suomesta,. Haluaisin tulla teille
vieraisille. — Tervetuloa! Suomesta
. . : . "taitaa olla päivälleen 40 vuotta
siitä, kun; viimeksi kävin Helsingissä;
Kiipeämme toiseen kerrokseen.
Täällä o n yllättävän avarat tilat. On
luentosali, pienempiä työhuoneita ja
suuri kirjastohuone, jenka yhdellä
seinällä on valtava fresko. Siinä nä-
Icyy mm. Marx Ja Lenin, keskellä työ­liikkeeseen:
osallistunut aatelismies:
Mr. Morgaii kertoo talon historiasta;
Rakeimusron y l i ISO vuotta vanha. Se*''
rakennettiinrorpokodiksl, sitten siltS''^
.tuli kahvila, jossa chartistit,Englaöi
nin, työväenliikkeen uranuurtajat, ta.
pasivat kokoontua;;;• Kokouksia pidet;
tiin myös talon ' edessä olevalla att->
• kiolla., K u n I Uitemationale peni^"'
tettiin:' sen pääneuvosto piti talostef':''<
useita'kokouksiaan; Joihin KailMzrx'
osallistiu; :^ Täällä on majaillut Patriöi i
tie Club, jdhon kuuluivat kaikki Lon- i
t o o n n s ; radikaalit:, sosialistit, anar-'^
kistit, 'vapaa-ajattelijat.;; Marx puhni •.
eräässä heidän kokouksessaan, mte?
60 vuotta:.sitten SÖclaldemocratic Pe- .;i
deration '(SDOP) OsU talon. Järjestön i
johtajanaolisllloinHyndman. Taloon.ii
järjestettiin kirjapaino, jossa painet-.:
tun" kaikki sosialistinen kirjalll«uu& ^
? : Vucrma. 1901 liCnin: istui; tuossa,
missä tevny-t istutte, ja toimitti Isk-;
raa.-;i Sitä painettiin täällä - melkein
kaksi vuotta; Hän tuli -tänne Sveit­sistä.
,
r Eräällä I seinällä on lasin alla sen -
•aikuinen Iskra-lehti.
Marxin kuoleman 50-vuotispäivän
rähestyessä; Labour Research Depart-ment
— voitaisiin kääntää työväen-liikkeen;
tutkimusjaostoksi — päätti -
perustaa Marxin muiston. kunniaksi
instituutin. Joka käsittäisi kirjaston--
ja luentosalina Sen toimitaloksi «äs^
tettiin; tämä /muistorikas <vanha ra^;
kennus. Kirjasto sai runsaasti lah­joituksia-
kohta alkuun ja nyt se kä--
sittää 10,C00 nidettä. Luentosalissa
pidetään säännöUisesti teoreettida
luotoja. Joita seuraamaan saapuu so­sialismista
kiinnostuneita henkUöiQ
sangen laajoista piireistä.
Luentosalin'käytävällä cn -Mandij
elämää kuVaa^a pieni näyttely.
Pyydän kirjastonhoitajaa esittele- '
mään minulle -joitakin harvinaisuuk­sia
.Niitä on runsaasti: Marxin teoi-sia
ensipainoksina,; Neue Bheinische:
Seltungin numero vuodelta 1849, char-'
iisc.en-lehtiä;vuodelta !l850, 6k<)tlah-;^
Hin chartistien: julkaisu vuodelta 1838; ^
ihmeen' hyvin säilyneenä. Proudho- •
nin tecs '^Vallankumoukselliset aa>:
teet" .pariisilaisena enslpainoksm
vuodelta 1849. Kirjasto on aarre­aitta
'työväenliikkeen ja mandsdfa;;
tutkijoille.
Kopioin Neue Rhelnische Zeitun;
gista IP. Freiligrathln uljaan runopr'
W€nn die letzte Krone wie. GIM
zerbricht, ^
In des Kampfes V/ettern und
Plammen
Wenn das Volk sein letztes
"Schuldig!" spricht,
dann stehn v i r wieder
zusammen!
PÄIVÄN PÄKINÄ
Ilmoista ja väliän muustakin
Kuuluisa yhdysvaltalainen humorisr
t i Mark Twain on antanut meille a i ­heen
kirjoittaa ilmoista sillä . Juuri
muistui mieliin hänen kuluisa lausun­tonsa,
että kaikki, puhuvat ilmoista
mutta; kukaan ei tee mitään;.niiden
Johdosta.
, Asia on nähkääs siten; että ilmat
ovat viime aikoina olleet hyvin suu­ressa
määrin sellaiset ; k um entisen
miehen sekahedelmäsoppa, josta ; ei
saanut selkoaoliko siinä teeriä vaiko
mateitaV Työssä käyvän köyhän k a n -
Van kiusaksi on tämän kesän aikana
.satanut imiblko säännöllisesti miltei
;joka viikonlopun [tiienoissa n im että
esimerkiksi: kaivosmiehet > eivät ole
icyenneet 'nauttimaan täysin siemauk­sin
siitä viisipäiväisestä viikosta min­kä,
hevoittlvat joku aika sitten. J a
kalkki merkit viittaavat sihen, että
tilanlne^;on 'ollut' samansuuntainen
maapallon monissa;; muissa : paikoin.
Mene Ja <tiedä johtuuko' se niistä
jankkien ; atomi- j a vetypommeista.
Joilla 'he uhkaavat kaiken maailman:
kansaa; ; Koslca; säät ovat olleet perin
epäsuotuisat c n se Johtanut: monet
ihmisetmonin paUcoin mitä erilaa-tuisgmpiin
puuhiin; Mikä taas vuo­rostaan
todistaa, ettei se Mark Tn-ai-nin'
-väite pidäkään enää paikkaansa.
' Etelä-<Afrikasta kerrotaan.' että
siellä; On ryhdytty eräiden alkuasu­kasten
keskuudessa toimenpKeisiin
erifin l&betyssaarnaajan karkolttatni-
Mkai pois beidän keskudestaan. Vaik-icii
^ tsailä' Sudburyn seudulla on ollut
vaivan» liiallinen märkyys nlta siellä
ifott tilanne' päinvastainen, siellä ' n i ­mittäin
kaivattiin sadetta.. NUnpä
sitten pantiin lähetyssaarnaaja rukoi­lemaan;
sadetta Jumalalta. Mutta
kun kipeästi toivottua Ja tarvittua
sadetta ei kuitenkaan s a a t u n i i n p a ­nivat
alkuasukkaat; toimeksi omaan,
vanhaan Ja hyvään tapaansa. Pan­tiin
näes heimon omat poppamiehet
ruKoilemaan sadetta — ja katso niin
sadetta saatiinkin. Se Johti alkuasuk­kaat
harkitsemaan lähetyssaarnaajan
ja hänen Jumalansa pätevyyttä ja
siitä syystä fee ryhtyivät toimenpitei­siin
hänen karkoittamisekseen pois
heidän alueeltaan. K u n asia ei muu­ten
ratkeimut n i i n Joutui se korkean
lain ja oikeuden eteen. Torontolai-nen
Saturday Night kertoo nyt,; että
oikeus on asettimut tässä' asiassa,
ihme ja kumma, alkuasukkaiden puor
lelle. Jotka saavat nyt potkia lähe-tyssasimaajan:
paremmille markki­noille.
Asiasta kertcessaan lehti s a ­noo
päätöksestä muodostuvan papell-T
le kiusallisen ennakkopäätöksen kos­ka
papit joutuvat siten vastuunalai­siksi,
jos. heidän rukoulcsistaan ei ole
toivottua tulosta. Se siitä.
.'MUtta mikäli ilmat ovat kysymyk­sessä
on niitä muitakin miehiä. Jotka
toimivat niiden Johdosta.; Sillä sano­malehtiä
tarkoin lukeneet muistavat
varmaankin ne sateentekijät. Joita
on toiminut mm; aavlkkomaal^rmisr
sa Ja eri'osissa Yhdysvaltoja. Eräänä
''sateentekokeinona" on kuuleman
mukaan se; että lentokoneista kylve-:
tään yläilmoihin ns, kuivaa Jäätä
minkä sanotaan synnjrttävän sadetta.
iEdelleen yritetään sadetta saada" vis­seille
seuduille metsien istuttamisen
aviUla. Kummankin keinon väite­tään
auttavan.
Mutta meidän on; jälleen palattava
siihen sateentekokeinoon, jota on v i l ­jelty,
hyvin suuressa maänn vaihtele­vin
tuloksin ammoisista ajcista läh­tien.;
Tarkoitamme nimittäin jo
edellä mainittua rukoilemista. Joskus
rukoillaan poutaa j a joskus taas s a ­detta;
mutta- nykyaikaiset ihmiset,
allekirjoittanut heidän joukossaan
ovat hyvin epäilevällä kannalla sen
tuloksiin nähdien.
•ramä rukcilemisjuttu joutui liskon-nolllsen;
väittelyn kohteeksi ä^ettäin
Englanissa. Asia on nähkääs siten, et­tä
Yorkin arkkipUspa kehoitti maan-miehiään
rukoilemaan Jumalalta p a ­rempia
ilmoja, että saataisiin parem­pi
sato. Sitä hänen ei olisi kuitenkaan
pitänyt tehdä, sillä hiukan myöhem­min
Winche8terin tuomioherra kir­joitti
sen johdosta brittiläisessä ? Tiirie
& Tide"-lehdessä sellaisista rukcuk-sista
mm. seuraavaan tapaan: :.'
Kristittyjen pitäisi käsittää et-
V fä Jomala antoi ;<maallman) luo-'
dessaan kaikkilaonnon^Iait ja et­tä
ne on tarfcoitetta välttämättö-mäksi
osaksi ympäristöstämme..,
Ensimmäinen harliaopplsiias (sa-
; detta anovissa) rnkonlcsissa- on, '
knten aritkipllspa Temple tapasi
sanoa, yrityksemme saada Joma­la
monttamaan mieltään, mikä
on yritys; Jomalan herjaamlsek-;
' st . . ..Aleidän herramme on eri- '
koisesti käskenyt ; rakoilemaan-sairaiden
ja heidän ; parantiuni-' -
sensa puolesta; Mntta^ Umoililn
nähden Hänellä el 'oliot mitään
sanomista. Hän yksinkertaisesti '
hyväksyi Ilmat.*'
:Tämä ; tuomioherra ja Englannin
anglikaanikirko,n päämies, Canter­buryn
arkkipiispa Temple julistavat
sUs kaikenlaatuisten ilmojen' moitti^
misen j a säänmuutosten rukouksissa
pyytämisen harhaoppisuudeksi, j<3ta:
myös kerettiläisyydeksi sanotaan. Nä­mä
kirkköruhtinaat ovat omaksunert,
sen kannan, että esimerkiksi ^tcen
rukoileminen on Jumalan säätämfca;
luonnon lakien oikeamielisyyden epäi­lemistä
ja siis Jumalan pilkkaamista.
LuonnoUisesU vielä enemmän sellai­sia
Jumalan pilkkaajia ovat ne, jotlu
pyrkivät sellaisilla' keUioilla kuin,esi-.
merkiksi ns. "kuivan jään ilmaan » j -
vämisellä muuttamaan Jumalan saa-^
tömiä luonnon lakeja, ts. JumaJiÄ.
tahtoa." «
Joku viisas saattaa kysyä k ^ .
edelläolevan johdosta, mitä meillä oi­keaoppisilla
evankelis-luterilaisilla""-
tekemistä anglikaanikirkon uskonkap­paleiden
ja niiden tulkhinan kafls»'
Mehän oUaan^meiltä ja »"«J -
meidän krannista, sanovat pohja»»
set j a monet muut oikeauskoiseterafl^.
kelis-luthernaiset. Sen verran w
meillä sen, asian kanssa tekemis­että-
anglikaanikirlcon ja meidän
komme ov^t hyvin, lähellä
mlkäh Jumalan sanan selittä«iun^2'
kysymykiesjsä. • Muistammehan
varsin hyvto; miten meille < V « »^
Suomea ^ l o k i r k o n - t a h o l t a M»»
kouluissa: että' k i l k k i luonnon^
ovat Jumalalta. Sitä tacttlin »tn^
päähämme kerta toisen ^^^^^^^
Näin ollen alistamme n^y^^JjT^
me harkittavaksi yhtäällä ensik»»^
nitun oikeusjutun läbetyssaaff»*^
karkoittamlsesta koska hänen trf«a»I- sistäan ei johtunut sadetta Ja t ^ J | ;
ta arkkipiispa Templen l a « « »^
että kaikenlaatuiset yritykset v"»^^
lan mielen muuttamlsekriorat
haoppisuutta Ja ^'^^^^^'^rä»
Meidäribalumme on nimii»™*^
lukijamnie äHl oikealla tiellä J»
tää (heidät joutumasta sifle, ,
seen.r- 1 o i ^ n paikkaan idt^^'
tleHe,'— KaUc Terä-