1966-06-16-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, kesäk. 16 p. — Thursday, June 16, 1966 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A N S ( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917 EDITOR: W. E K U U N D MANAGER: E. S U K S I ' ' TEUEPHONE: O F F I C E A N D E D I T O R I A L « 7 4 - 4 2 84 PoUlffaed tlirlce «eekly: Tuesdays, Thurs^aays BJB4 Satucdays by Vapaus PubllshinK Co. Limited, 100^102 film St. "VVest, Sudbury, Ontario, Canada. Mailing Aödress: Box 69 Advartlslng lateB upon appUcatioDj translation free of charge. v . Authorlzed a» se«md class mail by tt»e post Qfiioe Department, OttÄva. and flor payment e i postage In cash. He CANADIAN lANGUAGE-PRESS TILAVSHINNATj Canadaasa: 1 vk. 19.00. 6 kk. I4.7S USA:ssa 1 vk. $10.00. 6 kk. (5.25 3 k i . 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.60, 6 kk. 6.76 Läpeensä huono edtys Uutistiedoissa kerrotaan, että canadalais-amerikkalaisen li;k4jtnieskomitean TOista jäsenestä on 50 allekirjoittanut — piuutama heistäkin vakavia varauksia esittäen — ehdotuksen "vapaakauppa-alueen" muodostamiseksi mihin tulisi Canadan ja Yhdysvaltain lisäksi Britannia ja EFTAn eurooppalaiset jäsenmaat. Yhdysvaltalaisia ja canadalaisiasuurliikemiehiä edustavan komitean 50 jäsentä julkaisi alkuviikolla lausunnon missä keshoitetaan Canadan ja Yhdysvaltain hallituksia: 1) Aloittamaan keskustelut Britannian ja EFTAn kuuden niuun jäsenmaan kanssa jotta saataisiin selville miten ne suhtautuvat vapaakauppa-alueen laajentamisasiaan; 2) Liittyä yksityisjäriestoihin rohkaistaakseen keskustelua ja tutkimusta sellaisen kauppajärjestelyn taloudellisista ja poliittisista vaikutteista. Me kaikin olemme taipuvaisia kannattamaan vapaakauppaa jotenkin samalla tavalla kuin uskovaiset ovat halukkaita väittämään synnintekoa. Mutta tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että kaikki ei ole vapaakaupasta puhuttaessa kultaa, vaikka ne äisijiäkemältä ovat kiiltäviä ehdotuksia. Paras todistus tästä on Canadan ja Yhdysvaltain välinen autoteollisuutta ko&keva sopimus, mikä on osoittautunut erittäin edulliseksi yhdysvaltalaisille autotehtailijoille, ja melko epäedulliseksi cana-daiaisille autoilijoille, joiden täytyy maksaa ajokeistaan vieläkin paljon, korkeamman hinnan, mitä ne maksavat Yhdysvalloissa, vaikika amerikkalaiset autotehtaiden omistajat saavat tullialennusten muodossa noin $50,000,000 hyvityksen vuodessa canadalaisilta veronmaksajilta. , Kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä "viidenkym-nijenen liikemiehen" ehdotus on. ajateltu jonkinlaiseksi "vaihtoehdoksi" siltä varalta, jos niin sanottu Kennedyn kierros tullien -alentamiseksi GAT (General Agreement on Tariffs) sopimuksen puitteisssa ajautuu umpikujaan, kuten melko yleisesti otaksutaan. Asiaan vähänkin yksityiskohtaisempi tutustuminen osoittaa, että tämän "viidenkymmenen liikemiehen" ehdotus heijastaa kaiun lailla vissien yhdysvaltalaispiirien kauan aikaa propagoimaa ajatusta, jonka takana on käsitys "mannermaisten resiu^ien" yhteisestä kehittämisestä Yhdysvaltain ja Canadan hyväksi. Tosiasiassa tämä "mannermaisen" suunnitelman perustana on se, että saataisiin maittemme "yhteistöin minnan" nimissä canadalaiset luonnonresurssit entistä kiin-ieähimin yhdysvaltalaisen suurpääoman kontrolliin. l - Tässä mielessä on viimeaikoina kuultu korkeissa asemissa Yhdysvalloissa olevilta miehiltä kiihkeitä vetoomuksia "Atlantin vapaakauppa-alueesta" ja "mannermaisesta resurssien" hjrväksikäytöstä. Tällaista Yhdysvaltain ja Canadan vapaakauppasopimusta, mihin Britannia ja toiset EFTA-maat voisivat liittyä, on viimeaikoina'Yhdysvaltain puolella propagoinut USAn kaup-pakaimari, Kansallisen kauppaohjelman yksityiskomiteay senaattori Jacob Javits (R; New York) jne. " ' Yhdysvaltain hallitusportaan vissit jäsenet ovat jo pitkän aikaa Canadan suuria luonnonrikkauksia silmälläpitäen selittäneet, että läheisemmät talous- ja kauppasuhteet Yhdys^ vaXtain ja Canadan välillä ovat haluttuja ja kiertämättömiä toimenpiteitä. • "•.Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Geooge W. Ball esitti Jiuhtikuussa 1964 asiasta seuraavan katsantokannan: V "Talousperiaatteiden kannalta katsoen ei ole epäilyäkään sijtä, -että Canada ja Yhdysvallat voisivat hyväksikäyttää Pohjois-Amerikan resursseja kaikkein tehokkaammin kehittämällä koko mantereesta yksi suuri markkina-alue." • Juuri tästä on meidän mielestämme kysymys. Juuri se aiheuttaa suurvaaran ei vain Canadan taloudelle vaan myös ihaaname itsenäiselle olemassaololle. 'Käsitys "mannermaisista" resursseista ja "mannermai-fiesta?' vapaa-kauppa-alueesta perustuu siihen, että kaksi osapuolta ^oin 200,000,000 asukasta käsittävä Yhdysvallat ja 20,- OCfOjpOO käsittävä Canada ryhtyvät yhteistoiminnan perusteell a Icehittämään pääasiassa Canadan puolella rajaa olevia luon- «onresursseja ja niarkkinoimaan niitä yhteisvoimin kautta mantereen. Hassuinta tässä on olettamus, että väin canadalaiset rikkaudet ovat "mannermaisia resursseja"! ; Kokemus on meille moneen kertaan osoittanut, että tällainen "yhteissopimus" on sanan varsinaisessa merkityksessä verrattavissa 50—50 lihamuhennokseen — mitä valmistettaessa käytetään yksi jänis ^ t ä hevosta vastaan. .Sellainen sopimus-johtaisi vastustamattomasti siihen, että yhdysvaltalaiset monopolistit saisivat imperialistisen val-ioitusohjelmansa perusteella kontrolliinsa nekin canadalaiset Juönnonresurssit ja suurtuotantovälineet, mihin ne eivät ole vielä tähän mennessä otetta saaneet. Sellaisen ohjelman perustella meistä canadalaisista tulisi pelkkiä "puiden hakkaa-jia ja veden kantajia" yhdysvaltalaisen suurpääoman hyväksi Italiam vasemmislcm pxigmia j a pyrikimylcsiä; K i r k k o ja kommunistit " yhdessä ja vastakkain Helsinki. Firencen konimu^ nisut olivat jiirjcstäneet SKP:« vaUuuskunnaUe pMivlilliset kaupungin läliiynipäristössä sijaitse vaan puistoravltatolaan, Jomie meidän lisäksemme oli kutsuttu vasemndstokatoMsen N ote d i Cul tara leliden toimittaja, Nenninso-sialistipuolueen ja siitä eronneen -'simonistipuoluecn" edustaja sekä Firenzen entinen pormestari'prof Giorio La Pira, joka joitakin aikoja sitten kävi Polijois-Vietna-missä tuoden tullessaan viestin Hanoista. Tämä Italian ulkoministeri Amintore Fanfanin siipien suojassa tapalitunut välitysyritys kuivui kuitenkin kokoon liian julkisuuden takia ailieutettuaan ensin Fanffanin eron. . Piof. La Pira on eräs Italian politiikan "ilmiöitä". Hän luennoi edel leen roomalaisesta laista Firenzen yliopistossa mutta on tällä hetkellä omassa puolueessaan 'hyllyllä' — häntä ei ollut pantu ehdokkaaksi kesäkuun 12. päivän vaaleissa siitä huolimatta, että L a Pira on pormes-tarikautenaan nauttinut kannatusta y l i puoluerajojen. Ennen Nennin sosialistien hallitukseen tuloa La i^ira solmi paikallisesti suhteita tähän puolueeseen ja on nyt puolueensa yhteistyöhaluisin vasemmistosiiven tunnetuin edustaja, joka kannattaa -koko vasemmiston ja keskustan yhteistyötä. Italian kommunistit pitävät maan vasemmistokatolisuutta yleensä merkittävänä ilmiönä ja korostaessaan "uuden enemmistön" muodostamista sosialististen puolueiden piirissä he liittävät tähän enemmis-töön aina vasemmisto- tai maallik-katolisuuden. Koska vasemmisto-katoliset toimivat kristillisdemokraattisen puolueen piirissä, ei heidän numerollinen'' vahvuutensa ole helposti mitattavissa. Se on kuitenk i n - kyllin .merkittävä aiheuttaak- SYNTYMÄPÄIVIÄ F l i n a Jackson, Vancouver; B. C . , täyttää sunnuntaina, kesakun 19 päivänä 81 vuotta. seen "demo-kristittyjen" johdolle päänvaivaa. Dagens Nyheterin Rooman- kirjeenvaihtaja totesi pari vuot; la sitten, eUä "kansanrintama-ajatus on saanut-useita kannattajia katolli-icäsa leirissä" ja että VLa. Pipa €i ole yksityistapaus ^ Agne Hamrin jatkaa: "Poliittinen vasemmistokato-lisuus on todella viime vuosien aikana ilmaiisut yksiselitteisen toivomuksen sillan luomisesta kommunistiseen leiriin. Ei edes niin vaikutusvaltainen katolinen poliitikko .<uin entinen-pääministeri Amintore Fanfani ole vieras tälle ajatuks e l l e . ' - ' r -/ La Pira on kautta vuosien iJmjjs-sut avoimesti ajatuksensa, tunnustanut Kiinan 'ennen de Gaullea" ja ollut aikansa edellä myös Vstpli^ teissä kommunisteihin. Hänen oit; teensä 'ovat aiheuttaneet pormestarille joukon lisänimiä — Johannes Kastaja, Pyhimys, Madonna jne. — ja sanotaan professorin firenzeläisten kannattajien äänestäneen häntä protestiksi kristillLsen-demok-raattisen puolueen iiikkumattomal-le vanhassa pitäytyvälle asenteelle: "UUSI A I K A ON A L K A N U T ' Kun prof. La Pira sitten saapui ravintolaamme, hänen ensimmäiset sanansa kuuluivat: "IJusi-aika on alkanut Länsi-Euroopas-sa.^' Hän tarkoitti lausumallaan kommunistien tuloa Suomen hallitukseen. Kommunistien, sosiaalidemokraattien ja keskustan (va-mistokatolisten) liittoa hän piti "kansan todellisten voimien" hallituksena ja ennusti, että .Suomi on oleva tiennäyttäjä tässä kehityksessä, jota hän piti yhteisenä koko Länsi-Euroopalle. Prof. La Pira ei henkilönä ollut lainkaan samtia luokkaa kuin Nen-ni- sosialisteihin lukeutuva Fernando Santi, jonka toiveet ja näköalat olivat samat. La Piran tuleyaisuu-denhahmottelu liikkui huomattavas-ti enemmän maanpinnan yläpuolel- M la kuin Santin asiapitoisuus, mutia ' ' • oli sitä huomattavasti iniponoivam-pi. Santi on poliitikko. La. Pira näkijä. Suomi ei suinkaan La Piraa sytyttänyt. Hän on ennenkin esittänyt samoja ajatuksia. The Guardianin mukaan on La Pira aina ollut puolestaan "marssivien plutoonien" kärjessä ennakoimassa tulevaa ke-hity. stä, niin pilvissä liikkuvalta, kuin hän saattaakin tuntua varsin- Mitä imnit sanovat jo aiemmin vakuuttunut, että serj tavoittelema sosialistinen valtio myöntää uskonnolle ja kirkoHe oman itsenäisen sijansa erillään valtiosta, jota ei siis kytketä kirkkoon mutta ei myöskään muihin ideologioiliin. Valtio ei, saa tiikea mitään vakaumusta, ilmaisi tjämän asian puolueen pääsihteeri Luigi Longo selvittäessään, SKP:p valtuuskunnalle puolueensa asennett^. Valtio on oleva "maallinen" laitos,; joka maallisuudessaan hylkää myös valtioaleismin samalla tavalla kuin ^e hylkää valtiokirkon. V A T I K A A N I N TÄRKEÄ PXXT«S Iialian tilanteen erikoisuuksiin kuuluu, että ns. vasemmistokatoli-suuden piirissä esiintyy huomattavasti avoimempaa suhtautumista kommunisteihin kuin esim. Sara-gatin sosialidemokraattisessa puolueessa tai Nennin puolueen enemmis-tösiiven. taholta. Lähentymistä on suuresti auttanut Vatikaanin päätös, jonka mukaan kirkkoa ei kytketä mihinkään poliittiseen järjestelmään. Välittömästi .sodan jälkeen kielsi katollinen kirkko kannattajiaan äänestämästä kommunisteja ja asettui Italiassa; melko selvästi yhden puolueen — kristillisdemokraattien — taaksi.' Vatikaanin neuvoston päätös merkitsee periaatteessa ratkaisevaa muutosta kirkon asenteessa, joka aiemmin on suosinut yhden katoli-senpuohieen olemassaoloa. Toisaalta on kysymys vain periaatteesta, joka vain vähitellen tunkeutuu yhteiskuntaan Niinpä Luigi Longo alustuksessaan puoluekokouksessa varoitti; odottamansa mitään '"mekaanisia tuloksia" kirkon uuden asenteen perusteella korostaen siten välttämättömyyttä vaikuttaa aktiivisesti vasemmistokatolisten ja varsinaisen va.semmiston yhteistyön muokkaamiseen demokraattisten tiu distusten puitteissa. "Dialogi" katolisten ja kommunistien välillä Italiassa on vilkasta. l K P : n viime huhtikuun bulletiinis-sa* kerrotaan seikkaperäisesti Milanon katolisessa järjestetyistä keskus telutilaisuuksista, joissa käsittelyn alaisena ovat olleet tunnetun italialaisen marxismin tutkijan ja tulkit-sijan Gramscin ajatukset. Katoliset ^^j^g ^.^.^ ^gj^^^^ ^^^^ haittavai-kutuksia. Niin yksinkertaisessa asi- "LUOTTAKAÄIIINUUN/' PRE8. JOHNSON . . . " '* Wa8hingtön. ~ Presidentti Johnson sanoi tänään, ettei mitään poliittista taikaa ole Vietnamin 6odan lopettamiseksi. Hän kehoittl amerikkalaisia luottamaan ja olemaan kärsivällisiä. iläD'sanio ammattidiplomaattien ryhmälle, että sellaisten probleemien ratkaisp voi "tapahtua aiheuttavan hitaasti", ja että se voi ärsyttää «merjkkalaisia "jotka tulevat usein kärsimättömiksi kun ne eivät näe valoa tunnelin toisesta päästä". • — UPLnuutistieto kesäkuun 10 p. . . . MUTTA DEMOKRAATITKAAN EIVÄT LUOTA MaAson» Wi8. — Kieltäydyttyään kiittämästä presidentti Johnsonia aotilaallisesta pidättävSisyydestä, Wisconsinin demokraattisen puolueen edusti?jakokotis ryhtyi viime lauantaina kannattamaan ampumisen -lopettamista Vietfiaaussa. ~ _ Edustajatpoistivat ylivoimaisella äänten enemmistöllä päätöslauselmasta kaksi paragrafia, mitkä kiittivät Johnsonia; "yrityksistä oikeuTetun ja kunniclliseh rauhan saavuttamiseksi" jä sitä, että hän"on pidättänyt sotilasvoiman käyttöä." _ Niiden tilalle otetuissa sanoissa kiitetään presidenttiä vain "yrityksistä neuvottelu rauhaan pääsemiseksi", ja kehoitetaan häntä ponnistele-maan" siihen suuntaan entistä voimaperäisemmin." —- Uutistieto kesäk. 13 pnä. " K O V A T P E R I A A T T E E N MIEHET LAMMASTAUDISSA" . . Jos Suomesta löytyy lehtiä, jotka ovat ärtyneitä Suomen uuden hallituksen kokoonpanosta, niin mielihyvällä lukeudumme noihin myr-tyneisiin . . . Mistä johtui, että Suomen sosialidemokraattinen puolue, joka on ollut tunnettu koko sodanjälkeisen ajan yhtenä kaikkein kom-munistivastaisimpana puolueena Suomessa, vaalivoiton saatuaan otti ja käänsi kelkkansa j a paiskasi kommunisteille veljenkättä? Emme oikein jaksa uskoa, että se tapahtui vapaasta tahdosta. Tuolla poliittisella lehmänkäännöksellä ja valitsijain pettämisellä on varmaan yhteyttä Väinö Leskisen Moskovanmatkan kanssa, sillä sieltä tuodut 'tuliset terveiset' varmaan olivat Paa.«ion porukalle tulikivenkatkuisia kuin helvetin liekit. Millään muulla tavalla ei voi ymmärtää kovien periaatteen miesten äkillistä sairastumista lammastautiin. Kiviperän Pekka, Toronto Vapaa Sana, kesäkuun 14 p. Puotustusvoiiiiien lippujuhla Suom. H e l s i n k i — - Puolustusvoimain lippujuhlan valtakunnallinen paraati pideUiin tänä vuonna Tammisaaressa. Uudenmaan Prikaatin järjestämään paraatitilaisuuteen osallistuivat Uudenmaan Prikaati. Rannik-kojääkäripat^ ljoona ja lippujouk-kue Hangon Rannikkopatteristosta. Paraatiin liittyvän ohimarssin otti vastaan 2. divisioonan komentaja kenraalimajuri C. O. Lindeman. Lippujuhlapäivänä oli juhlatilaisuuksia myös maan muissa joukko-mm. Elämä ja ajatus niminen lehti — ovat ryhtyneet vakavassa, hen-i^ essä käsittelemään Italian marxilaisuutta, joka on mainituQ lehden W. Säilä, Toronto, Ont., täyttää i kin sellaisesta,, joka näkee hänet imukaan 'niin syvälle Juurtunut tiistaina, kesäkuun 21 päivänä 80! ensi kerran. Oli vaikeata saada • maamme historiaan, ettemme voi vuotta. Yhdymmf,- sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Izvestija Suomen Moskova. — Neuvostoliitossa arvostetaan suuresti sitä ulkopoliittista suuntausta, joka Suomessa tunnetaan Paasikiven-Kekko-sen linjan nimellä. Voidaan tyydytyksellä panna merkille, että Suomen äskettäin muodostettu uusi hallitus, j o l l a on tukenaan eduskunnan ylivvoimainen enemmistö, on ilmoittanut pyrkivänsä lujittamaan maittemme välisiä hyviä naapurisuhteita. Hallitus-ohjelma. s.sa tähdennetään, että Suomi tulee jatkuvasti noudattamaan Paasikiven-Kekkosen linjaa ja pyrkimään hyvien suhteiden edelleen kehittämiseen maahamme, kirjoittaa Izvestijassa Juri Goloshubow. Neuvostoliittoa ja Suomea yhdistävät yhteiset edut rauhansäilyttä-misessä erityisesti Pohjoi.s-Euroo-passa, todetaan artikkelissa edelleen. Kirjeenvaihtaja tähdentää, että laajat kansalaispiirit Suomessa kannattavat Skandinavian rauhan lujittamista ja tukevat presidentti Kekkosen ehdotusta Polijois-Euroo pan ydinaseettomasta vyöhykkeestä jota myös Suomen uusi hallitus on ilmoittanut kannattavansa. "Neuvostoliiton ja Suomen vä lisestä raja.sta on tullut rauhan raja ja sekä Neuvostoliiton että Suomen kansat haluavat, että maapal lolla olisi enemmän tällaisia rajoja", sanoo Goloshubov. kiinnitetyksi nopeasti elehtivää proffcssoria filmin .selluloidinauhal-le, niin äkillisiä olivat hänen liikkeensä, n i in ylitsepursuavaa innostus ja käsin maalailu. Kuvaani hän on tullut' kiltisti istumaan aivan todellisuuden vastaisesti. E l VALTIOKIRKKOA E I K A VALTIOATEIS.MIA Länsi-Euroopan mais.sa on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu paljon vasemmiston uudesta ryhmit-tymistendensistä. Italiassa, Ranskassa ja Espanja.s.sa liittyy aiheeseen maiden katolisuuden vuoksi myös kysymys katolisten panoksesta. Italian kommunistisen puolueen viimei sessä edustajakokouksessa, joka pi-. dettiin samanaikaisesti SKP:n edustajakokouksen kanssa viime tammikuun lopulla, käytiin laveaa keskustelua suhtautumisesta katolisiin ja Vatikaaniin, joka myös on tarkistanut aiempia asenteitaan. Italian kommunistinen puolue oli aliarvioida sen poliittisia tekoja, kulttuuriasenteita ja uskollista vaikutusta". KOMMUNISTIT KIRKON KEHÄSSÄ Samaa voisivat Italian kommunistit sanoa kirkosta — ja sanovatkin. Kirkko on Italiassa- toisenlainen instituutio kuin esim. Suomessa. Ky- .symyksiimme jäsenyydestä kirkossa ja siitä eroc-mista vasta.in italialais-tunut Irma Mykkänen-Trevi, että ky .symys on väärin asetettu. Italiassa ei liitytä kirkkoon eikä siitä erota — katolisuus muotona kuuluu yhteen ilalialaisuuden kanssa. Jossakin muussa yhteydessä saamme tietää, että Italian kommunistisen puo lueen johdossa on puolet katolisia. Tulkitsemme asian niin, että toinen puoli on ateisteja ja toinen u.skonnollispohjaisia kirjoittautumatta silti kirkon tekemisten ja tekemättä jättämisien kannattajiksi. Voimakkaalla katolisuudella on a^sa kuin avioerossa ei ole edistytty sen takia puusta pitkää. Italiassa pidetään mm. tosiasioille vieraana sitä parlamentissa tehtyä ehdotusta, joka mahdollistaisi avioerot vaatimattomasti vain mielisairaus- ja muissa vastaavissa tapauksissa. Tästä huolimatta on maassa tosiasiallisia avioeroja kymmeniintuhansiin nouseva määrä. Meikäläistä tämä merkillinen kaksoismoraali oudoksuttaa. Ristiriitaisuutta on kuitenkiii myös hyvässä. Monet kommunisteja äänestävät ovat. kotolisia, jotka eivät näe mitään ristiriitaa kirkon tuonpuoleisen lupausten ja kommunistien maanpäällisten lupausten vä Iillä. Puolue jättää tuonpuoleiset yksityisasiaksi — puolueen jäseneltä ei esim. vaadita tunnustautumista marxilaiseen ideologiaan, riittää kun hän hyväksyy puolueen ohjelmalliset tavoitteet — sosialismin täällä ajassa. Tällä asenteella on oma merkityksensä siinä "avauksessa", joka Italiassa on tapahtunut "kansan todellisteh voimien" yhteistyölle. Prosessi ei tietenkään tapahdu kädenkäänteessä eikä ole mekaaninen, kuten Longo varoittaa. osastoissa. Helsingin paraati pidett i in tänä vuonria Santahaminassa. Juhlapäivän aamuna puolustusvoimien komentaja, kenraaliluutnantti Yrjö Keinonen, Helsingissä vakinaisesti palveleva kenraalikunta j a eri maanpuolustusjärjestöjen edustajat kävivät laskemassa seppeleen marsalkka Mannerheimin haudalle Hietaniemessä. Iltapäivällä puolustusvoimien komentaja, kenraaliluutnantti Yrjö Keinonen järjesti Kadettikoulussa Santahaminassa vastaanoton kutsu-' vieraille. Vastaanotolla nähtiin noin 400 vierasta. Neuvostoliiton puolustusministeri marsalkka Rodion Malinovski ja useat muut Neuvostoliiton armeijan johtohenkilöt saapuivat lauantaina Suomen suurlähetystön vastaanotolle, jonka Suomen Moskovassa oleva sotilasasiamies eversti Yrjö Tehola järjesti puolustusvoimien lippupäi-vän johdosta. Puolustusministerin ohella arvovaltaisessa kutsuvierasjoukossa näht i in mm. panssarivoimien marsalkka Rostmisrav, ilmailumarsalkka Skrip ko, tykistömar.salkka Kazakov, panssarivoimien marsalkka Polybojarski, viestimarsalkka Leonov, amiraali Kazatonov ja monia muita Neuvostoliiton armeijan johtohenkilöitä ja eri maiden Moskovassa toimivia so-tilasasiamiehiä. MurviMe Unkariin Budapest — Ranskan ulkoministeri Couve de Märville tekee virallisen vierailun Unkariin heinäkuun 28—30. päivän välisenä aikana Unkarin hallituksen kutsumana. Uutistoimisto MTI:n tiedonannon mukaan tämä on vastavierailua Unkar in ulkoministerin Janos Peterin Ranskan-vierailuun. '.Torontolainen liikemies-senaattori Wallace McGuctheon on yksi niistä tämän ehdotuksen allekirjoittajistar joilla ei-ole .mitään epäilyä siitä, mihin sellainen ohjelma johtaisi. :Hän'sanoo allekirjoittaneensa ehdotuksen vain siinä mielessä, että tämä vapaamarkkina-ajatus tulee yleisen keskustelun ^'väittelyn kohteeksi. Mutta omasta puolestaan senaattori äDlIcGutcheon '•— joka oli kauppaministerinä John Diefenbake-rin hallituksessa — varoittaa, että Canadan hallituksen ei pidä iriissään tapauksessa liittyä sellaiseen kaikkikäsittävään j5i J^aii^skantofseeh täloussppimukseen suorittanriatta perus- sellä sukupolvella ei ole mitään p i - Äiötgf'tutkimusta siitä; miten se Canadan teollisuuden ke- .f***^" sellaisia .sopimuksia^ ^'i:'f-^^-y^ uskona hän sanoi, ;'eUä se v«l- lÄÄÄnÄ^iJS: «uttaisrkieUejisesti Canadan kulutustavarateollisuuden tuo- polvilta. tantoon". Juuri näin on meidänkin mielestämme asian laita: Sellaisen vapaakauppasopimuksen perusteella vietäisiin entistä enemmän canadalaisia luonnon' f^esursseXa, malmia, puutavaraa, kaasua, -öljyä ja muuta Yhdysvaltoihin, missä tehtaat kävisivät täydellä höy-. ryilä meidän' canadalaisten ihmetellessä, mitä on tapahtunut meidän omille työmahdollisuuksillemme. Kysymys ei ole vain meistä, ja nyt kehittyvästä sukupolvesta, vaan myös tulevaisuuden canadalaisista. Nykyi- PÄIVÄN PAKINA VIETNAM - JÄ JUMALATON PAPPI Seuratessamme sitä miten Yhdysvaltain ammattiyhdistysliikkeen korkein johto on työväenliikkeen mainetta häväissyt tukemalla ja puhumalla Washingtonin so-taohjelman puolesta, me olemme aina tunteneet kuvotusta rintamme alla. Näinkö alas on ammattiyhdistysliikkeen byrokratia painunut, tulee hätähuutona esille. Ja joka kerta kun olemme saaneet lukea Maailman kirkkoneuvoston. Yhdistyneen kirkon ja monen monituisen kirkolliskokouksen päätöksistä, missä on Joko avoimemmin tai peitetyimmin tuomittu Yhdysvaltain hyökkäävä sotaohjelma ja ilmaistu toivomus Vietnamin rauhan puolesta olemme kaikessa hiljaisuudessa nostaneet lakkiamme näille uskovaisille rauhanpuolustajille. Mutta kuten työväenliikkeessä on omat Meanynsä, Reutherinsa ja muut mätämunansa, niin näyttää olevan kirkollisissakin piireissä sotapukkeja viattomiksi lampaiksi maskeerattuna. Pöydälltimme on Ontario—Quebec Baptistien edustajakokouksesta Hamiltonista saapuneita uutis-tietoja missä yhtäällä "ihmetellään" sitä, miksi baptistien lähetystyö ei tuota tuloksia sen paremmin Ontariossa kuin Quebe-cisakaan, ja miksi mainittuun lahkokuntaan kuuluu vain 51,000 uskovaista kahdessa maakunnassa, joiden yhteenlaskettu väkiluku on tasaluvuissa 12,000,000, ottamatta lainkaan huomioon sitä, minkälainen vaikutus on sillä kun mainitun kirkon johto tukee ja kannat-mituksen, lopettamaan poltetun maaii ohjelmansa ja järjestämään rauhan v. 1954 tehdyn Geneven sopimuksen pohjalla . . .' Toisin sanoen* baptistien edustajakokous antoi siunauksensa Pohjois-Vietnamin pommitukselle, poltetun maan ohjelman toteuttamiselle. ^ Etelä-Vietnamissa taa_esim. Yhdysvaltain likaista __ja v. 1954 tehdyn Geneven sopi-sotaa Vietnamin kansaa vastaan. muksen rikkomiselle. Torontolaisen Globe and Mail-lehden kirjeenvaihtaja Frank Adams oli tapahtuman johdosta n i in ylättynyt, että hän aloitti uu-tistietonsa näin; " U S A n Vietnam-ohjelma sai kannatusta odottamattomalta suunnalta täällä lauantaina, kun Ont, —-Que. Brptistien edustajakokous . . . hylkäsi päätöslauselmaehdotuksen, missä suositeltiin Vietnam sodap lopettamista." " S e n sijaan" kertoo mainittu kirjeenvaihtaja', asiasta puhuneet edustajat sanoivat, että Yhdysvaltoja olisi onniteltava kommunifi-mia vastaan omaksunlastaan asenteesta. Kuii asiasta äänestettiin 25 minuuttia kestäneen keskustelun jälkeen vain 17 edustajaa 300:sta äänesti sen puolesta, fettä Canadan hallitus olisi pyydetty kchoittamean Yhdysvaltoja lopet-tttmaan Pohjois-Vietnamin pom- Kaikesti tästä keskusteltiin peräti 25 minuuttia "50 sekiintia kutakin edustajaa kohti. -Mitähän ajattelevat meidän pitkäpuheiset parlamentaarikkomme tällaisesta maailmanennätystä. hipovasta "keskusteluvauhdista" ja sen "tuloksesta"? Maalikkona emme luonnollisestikaan lähde väittelemään sen enempää baptistien kirkolliskokouksen kanssa. Jos baptisti johtajat uskovat pääsevänsä taivaisten valtakuntaan jenkkien likaista sotaa tukemalla, niin mitäpä se meille kuuluu. lautta älkööt he sitten ihmetelkö jos tällainen "jumalansana" — Vietnam-sodan tukemiseksi, ei innoita j a rohkaise tavallisia kuo-levaisia. Eikä se taida tyydyttää kaikkia pappejakaan. 'Pöydällämme . on myös eräs vancouverilainen uutistieto missä kerrotaan, että British Columbian yliopiston pastorina toiminut Rev. Alan Jackson eroaa toimestaan sen johdolta, kuten hän selittää, kun hänen ylempiään kohtaan on harjoitettu painostusta hänen (Rev. Jaiksonin) erottamiseksi. Tämän kiertoteitse tulleen painostuksen sanotaan johtuvan siitä kun ReVi Jaikson oli sanonut, että ''Jumala on kuollut". Y l i o p i s t rn Ubyssey-lehdessä julkaistussa haastatteluss-i Rev. Jaslcson sanoi, että suurin osa "jumala käsitteitä on nyt kuollut.., Anglikaanikirkon lehti " A n g l i - can News^ julkaisi saman lausunnon selittäen, että lehden toimitta-j a ' on saanut runsaasti kirjeitä sen johdosta, kun Rev. Jackson sanoo, että "Jumala-usko on kuollut". Ilolla on pantava merkille Rev. Jacksonin lausunto, että ko. yliopiston hallinto ei ole hänen eroaan tämän lausunnon johdosta vaatinut. Mutta; sanoo/hän, yliopiston hallintoa on ulkoapäin painostettu tapahtuman johdosta. Maallikkona meitä ei kiinnosta lainkaan se, onko jumala kuollut tai ei, vaan se tosiasia, että käsitys Jumalan kuolemasta leviää pakosta, jos uskovaisille selitetään että taivaaseen pääsyn ehtona on esim. Yhdysvaltain likaisen sodan tukeminen Vietnamissa, — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 16, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-06-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660616 |
Description
Title | 1966-06-16-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, kesäk. 16 p. — Thursday, June 16, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
EDITOR: W. E K U U N D MANAGER: E. S U K S I
' ' TEUEPHONE: O F F I C E A N D E D I T O R I A L « 7 4 - 4 2 84
PoUlffaed tlirlce «eekly: Tuesdays, Thurs^aays BJB4 Satucdays by Vapaus
PubllshinK Co. Limited, 100^102 film St. "VVest, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Aödress: Box 69
Advartlslng lateB upon appUcatioDj translation free of charge. v .
Authorlzed a» se«md class mail by tt»e post Qfiioe Department, OttÄva.
and flor payment e i postage In cash.
He CANADIAN lANGUAGE-PRESS
TILAVSHINNATj
Canadaasa: 1 vk. 19.00. 6 kk. I4.7S USA:ssa 1 vk. $10.00. 6 kk. (5.25
3 k i . 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.60, 6 kk. 6.76
Läpeensä huono edtys
Uutistiedoissa kerrotaan, että canadalais-amerikkalaisen
li;k4jtnieskomitean TOista jäsenestä on 50 allekirjoittanut —
piuutama heistäkin vakavia varauksia esittäen — ehdotuksen
"vapaakauppa-alueen" muodostamiseksi mihin tulisi Canadan
ja Yhdysvaltain lisäksi Britannia ja EFTAn eurooppalaiset
jäsenmaat.
Yhdysvaltalaisia ja canadalaisiasuurliikemiehiä edustavan
komitean 50 jäsentä julkaisi alkuviikolla lausunnon missä
keshoitetaan Canadan ja Yhdysvaltain hallituksia:
1) Aloittamaan keskustelut Britannian ja EFTAn kuuden
niuun jäsenmaan kanssa jotta saataisiin selville miten ne
suhtautuvat vapaakauppa-alueen laajentamisasiaan;
2) Liittyä yksityisjäriestoihin rohkaistaakseen keskustelua
ja tutkimusta sellaisen kauppajärjestelyn taloudellisista
ja poliittisista vaikutteista.
Me kaikin olemme taipuvaisia kannattamaan vapaakauppaa
jotenkin samalla tavalla kuin uskovaiset ovat halukkaita
väittämään synnintekoa.
Mutta tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että
kaikki ei ole vapaakaupasta puhuttaessa kultaa, vaikka ne
äisijiäkemältä ovat kiiltäviä ehdotuksia. Paras todistus tästä
on Canadan ja Yhdysvaltain välinen autoteollisuutta ko&keva
sopimus, mikä on osoittautunut erittäin edulliseksi yhdysvaltalaisille
autotehtailijoille, ja melko epäedulliseksi cana-daiaisille
autoilijoille, joiden täytyy maksaa ajokeistaan vieläkin
paljon, korkeamman hinnan, mitä ne maksavat Yhdysvalloissa,
vaikika amerikkalaiset autotehtaiden omistajat saavat
tullialennusten muodossa noin $50,000,000 hyvityksen vuodessa
canadalaisilta veronmaksajilta. ,
Kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä "viidenkym-nijenen
liikemiehen" ehdotus on. ajateltu jonkinlaiseksi "vaihtoehdoksi"
siltä varalta, jos niin sanottu Kennedyn kierros
tullien -alentamiseksi GAT (General Agreement on Tariffs)
sopimuksen puitteisssa ajautuu umpikujaan, kuten melko
yleisesti otaksutaan.
Asiaan vähänkin yksityiskohtaisempi tutustuminen osoittaa,
että tämän "viidenkymmenen liikemiehen" ehdotus heijastaa
kaiun lailla vissien yhdysvaltalaispiirien kauan aikaa
propagoimaa ajatusta, jonka takana on käsitys "mannermaisten
resiu^ien" yhteisestä kehittämisestä Yhdysvaltain ja Canadan
hyväksi. Tosiasiassa tämä "mannermaisen" suunnitelman
perustana on se, että saataisiin maittemme "yhteistöin
minnan" nimissä canadalaiset luonnonresurssit entistä kiin-ieähimin
yhdysvaltalaisen suurpääoman kontrolliin.
l - Tässä mielessä on viimeaikoina kuultu korkeissa asemissa
Yhdysvalloissa olevilta miehiltä kiihkeitä vetoomuksia "Atlantin
vapaakauppa-alueesta" ja "mannermaisesta resurssien"
hjrväksikäytöstä.
Tällaista Yhdysvaltain ja Canadan vapaakauppasopimusta,
mihin Britannia ja toiset EFTA-maat voisivat liittyä, on
viimeaikoina'Yhdysvaltain puolella propagoinut USAn kaup-pakaimari,
Kansallisen kauppaohjelman yksityiskomiteay senaattori
Jacob Javits (R; New York) jne.
" ' Yhdysvaltain hallitusportaan vissit jäsenet ovat jo pitkän
aikaa Canadan suuria luonnonrikkauksia silmälläpitäen selittäneet,
että läheisemmät talous- ja kauppasuhteet Yhdys^
vaXtain ja Canadan välillä ovat haluttuja ja kiertämättömiä
toimenpiteitä.
• "•.Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Geooge W. Ball esitti
Jiuhtikuussa 1964 asiasta seuraavan katsantokannan:
V "Talousperiaatteiden kannalta katsoen ei ole epäilyäkään
sijtä, -että Canada ja Yhdysvallat voisivat hyväksikäyttää
Pohjois-Amerikan resursseja kaikkein tehokkaammin kehittämällä
koko mantereesta yksi suuri markkina-alue."
• Juuri tästä on meidän mielestämme kysymys. Juuri se
aiheuttaa suurvaaran ei vain Canadan taloudelle vaan myös
ihaaname itsenäiselle olemassaololle.
'Käsitys "mannermaisista" resursseista ja "mannermai-fiesta?'
vapaa-kauppa-alueesta perustuu siihen, että kaksi osapuolta
^oin 200,000,000 asukasta käsittävä Yhdysvallat ja 20,-
OCfOjpOO käsittävä Canada ryhtyvät yhteistoiminnan perusteell
a Icehittämään pääasiassa Canadan puolella rajaa olevia luon-
«onresursseja ja niarkkinoimaan niitä yhteisvoimin kautta
mantereen. Hassuinta tässä on olettamus, että väin canadalaiset
rikkaudet ovat "mannermaisia resursseja"!
; Kokemus on meille moneen kertaan osoittanut, että tällainen
"yhteissopimus" on sanan varsinaisessa merkityksessä
verrattavissa 50—50 lihamuhennokseen — mitä valmistettaessa
käytetään yksi jänis ^ t ä hevosta vastaan.
.Sellainen sopimus-johtaisi vastustamattomasti siihen, että
yhdysvaltalaiset monopolistit saisivat imperialistisen val-ioitusohjelmansa
perusteella kontrolliinsa nekin canadalaiset
Juönnonresurssit ja suurtuotantovälineet, mihin ne eivät ole
vielä tähän mennessä otetta saaneet. Sellaisen ohjelman perustella
meistä canadalaisista tulisi pelkkiä "puiden hakkaa-jia
ja veden kantajia" yhdysvaltalaisen suurpääoman hyväksi
Italiam vasemmislcm pxigmia j a pyrikimylcsiä;
K i r k k o ja kommunistit
" yhdessä ja vastakkain
Helsinki. Firencen konimu^
nisut olivat jiirjcstäneet SKP:«
vaUuuskunnaUe pMivlilliset kaupungin
läliiynipäristössä sijaitse
vaan puistoravltatolaan, Jomie
meidän lisäksemme oli kutsuttu
vasemndstokatoMsen N ote d i Cul
tara leliden toimittaja, Nenninso-sialistipuolueen
ja siitä eronneen
-'simonistipuoluecn" edustaja sekä
Firenzen entinen pormestari'prof
Giorio La Pira, joka joitakin aikoja
sitten kävi Polijois-Vietna-missä
tuoden tullessaan viestin
Hanoista. Tämä Italian ulkoministeri
Amintore Fanfanin siipien
suojassa tapalitunut välitysyritys
kuivui kuitenkin kokoon liian
julkisuuden takia ailieutettuaan
ensin Fanffanin eron.
. Piof. La Pira on eräs Italian politiikan
"ilmiöitä". Hän luennoi edel
leen roomalaisesta laista Firenzen
yliopistossa mutta on tällä hetkellä
omassa puolueessaan 'hyllyllä' —
häntä ei ollut pantu ehdokkaaksi
kesäkuun 12. päivän vaaleissa siitä
huolimatta, että L a Pira on pormes-tarikautenaan
nauttinut kannatusta
y l i puoluerajojen. Ennen Nennin
sosialistien hallitukseen tuloa La
i^ira solmi paikallisesti suhteita
tähän puolueeseen ja on nyt puolueensa
yhteistyöhaluisin vasemmistosiiven
tunnetuin edustaja, joka kannattaa
-koko vasemmiston ja keskustan
yhteistyötä.
Italian kommunistit pitävät maan
vasemmistokatolisuutta yleensä
merkittävänä ilmiönä ja korostaessaan
"uuden enemmistön" muodostamista
sosialististen puolueiden
piirissä he liittävät tähän enemmis-töön
aina vasemmisto- tai maallik-katolisuuden.
Koska vasemmisto-katoliset
toimivat kristillisdemokraattisen
puolueen piirissä, ei heidän
numerollinen'' vahvuutensa ole
helposti mitattavissa. Se on kuitenk
i n - kyllin .merkittävä aiheuttaak-
SYNTYMÄPÄIVIÄ
F l i n a Jackson, Vancouver; B. C . ,
täyttää sunnuntaina, kesakun 19 päivänä
81 vuotta.
seen "demo-kristittyjen" johdolle
päänvaivaa. Dagens Nyheterin Rooman-
kirjeenvaihtaja totesi pari vuot;
la sitten, eUä "kansanrintama-ajatus
on saanut-useita kannattajia katolli-icäsa
leirissä" ja että VLa. Pipa €i
ole yksityistapaus ^ Agne Hamrin
jatkaa: "Poliittinen vasemmistokato-lisuus
on todella viime vuosien aikana
ilmaiisut yksiselitteisen toivomuksen
sillan luomisesta kommunistiseen
leiriin. Ei edes niin vaikutusvaltainen
katolinen poliitikko
. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-06-16-02