Vapaus, June 16, 1966

              Sivu 2 Torstaina, kesäk. 16 p. — Thursday, June 16, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
EDITOR: W. E K U U N D MANAGER: E. S U K S I
' ' TEUEPHONE: O F F I C E A N D E D I T O R I A L « 7 4 - 4 2 84
PoUlffaed tlirlce «eekly: Tuesdays, Thurs^aays BJB4 Satucdays by Vapaus
PubllshinK Co. Limited, 100^102 film St. "VVest, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Aödress: Box 69
Advartlslng lateB upon appUcatioDj translation free of charge. v .
Authorlzed a» se«md class mail by tt»e post Qfiioe Department, OttÄva.
and flor payment e i postage In cash.
He CANADIAN lANGUAGE-PRESS
TILAVSHINNATj
Canadaasa: 1 vk. 19.00. 6 kk. I4.7S USA:ssa 1 vk. $10.00. 6 kk. (5.25
3 k i . 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.60, 6 kk. 6.76
Läpeensä huono edtys
Uutistiedoissa kerrotaan, että canadalais-amerikkalaisen
li;k4jtnieskomitean TOista jäsenestä on 50 allekirjoittanut —
piuutama heistäkin vakavia varauksia esittäen — ehdotuksen
"vapaakauppa-alueen" muodostamiseksi mihin tulisi Canadan
ja Yhdysvaltain lisäksi Britannia ja EFTAn eurooppalaiset
jäsenmaat.
Yhdysvaltalaisia ja canadalaisiasuurliikemiehiä edustavan
komitean 50 jäsentä julkaisi alkuviikolla lausunnon missä
keshoitetaan Canadan ja Yhdysvaltain hallituksia:
1) Aloittamaan keskustelut Britannian ja EFTAn kuuden
niuun jäsenmaan kanssa jotta saataisiin selville miten ne
suhtautuvat vapaakauppa-alueen laajentamisasiaan;
2) Liittyä yksityisjäriestoihin rohkaistaakseen keskuste­lua
ja tutkimusta sellaisen kauppajärjestelyn taloudellisista
ja poliittisista vaikutteista.
Me kaikin olemme taipuvaisia kannattamaan vapaakaup­paa
jotenkin samalla tavalla kuin uskovaiset ovat halukkaita
väittämään synnintekoa.
Mutta tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että
kaikki ei ole vapaakaupasta puhuttaessa kultaa, vaikka ne
äisijiäkemältä ovat kiiltäviä ehdotuksia. Paras todistus tästä
on Canadan ja Yhdysvaltain välinen autoteollisuutta ko&keva
sopimus, mikä on osoittautunut erittäin edulliseksi yhdys­valtalaisille
autotehtailijoille, ja melko epäedulliseksi cana-daiaisille
autoilijoille, joiden täytyy maksaa ajokeistaan vie­läkin
paljon, korkeamman hinnan, mitä ne maksavat Yhdys­valloissa,
vaikika amerikkalaiset autotehtaiden omistajat saa­vat
tullialennusten muodossa noin $50,000,000 hyvityksen vuo­dessa
canadalaisilta veronmaksajilta. ,
Kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä "viidenkym-nijenen
liikemiehen" ehdotus on. ajateltu jonkinlaiseksi "vaih­toehdoksi"
siltä varalta, jos niin sanottu Kennedyn kierros
tullien -alentamiseksi GAT (General Agreement on Tariffs)
sopimuksen puitteisssa ajautuu umpikujaan, kuten melko
yleisesti otaksutaan.
Asiaan vähänkin yksityiskohtaisempi tutustuminen osoit­taa,
että tämän "viidenkymmenen liikemiehen" ehdotus hei­jastaa
kaiun lailla vissien yhdysvaltalaispiirien kauan aikaa
propagoimaa ajatusta, jonka takana on käsitys "mannermais­ten
resiu^ien" yhteisestä kehittämisestä Yhdysvaltain ja Ca­nadan
hyväksi. Tosiasiassa tämä "mannermaisen" suunnitel­man
perustana on se, että saataisiin maittemme "yhteistöin
minnan" nimissä canadalaiset luonnonresurssit entistä kiin-ieähimin
yhdysvaltalaisen suurpääoman kontrolliin.
l - Tässä mielessä on viimeaikoina kuultu korkeissa asemissa
Yhdysvalloissa olevilta miehiltä kiihkeitä vetoomuksia "At­lantin
vapaakauppa-alueesta" ja "mannermaisesta resurssien"
hjrväksikäytöstä.
Tällaista Yhdysvaltain ja Canadan vapaakauppasopimus­ta,
mihin Britannia ja toiset EFTA-maat voisivat liittyä, on
viimeaikoina'Yhdysvaltain puolella propagoinut USAn kaup-pakaimari,
Kansallisen kauppaohjelman yksityiskomiteay se­naattori
Jacob Javits (R; New York) jne.
" ' Yhdysvaltain hallitusportaan vissit jäsenet ovat jo pitkän
aikaa Canadan suuria luonnonrikkauksia silmälläpitäen se­littäneet,
että läheisemmät talous- ja kauppasuhteet Yhdys^
vaXtain ja Canadan välillä ovat haluttuja ja kiertämättömiä
toimenpiteitä.
• "•.Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Geooge W. Ball esitti
Jiuhtikuussa 1964 asiasta seuraavan katsantokannan:
V "Talousperiaatteiden kannalta katsoen ei ole epäilyäkään
sijtä, -että Canada ja Yhdysvallat voisivat hyväksikäyttää
Pohjois-Amerikan resursseja kaikkein tehokkaammin kehit­tämällä
koko mantereesta yksi suuri markkina-alue."
• Juuri tästä on meidän mielestämme kysymys. Juuri se
aiheuttaa suurvaaran ei vain Canadan taloudelle vaan myös
ihaaname itsenäiselle olemassaololle.
'Käsitys "mannermaisista" resursseista ja "mannermai-fiesta?'
vapaa-kauppa-alueesta perustuu siihen, että kaksi osa­puolta
^oin 200,000,000 asukasta käsittävä Yhdysvallat ja 20,-
OCfOjpOO käsittävä Canada ryhtyvät yhteistoiminnan perusteel­l
a Icehittämään pääasiassa Canadan puolella rajaa olevia luon-
«onresursseja ja niarkkinoimaan niitä yhteisvoimin kautta
mantereen. Hassuinta tässä on olettamus, että väin canada­laiset
rikkaudet ovat "mannermaisia resursseja"!
; Kokemus on meille moneen kertaan osoittanut, että täl­lainen
"yhteissopimus" on sanan varsinaisessa merkityksessä
verrattavissa 50—50 lihamuhennokseen — mitä valmistetta­essa
käytetään yksi jänis ^ t ä hevosta vastaan.
.Sellainen sopimus-johtaisi vastustamattomasti siihen, et­tä
yhdysvaltalaiset monopolistit saisivat imperialistisen val-ioitusohjelmansa
perusteella kontrolliinsa nekin canadalaiset
Juönnonresurssit ja suurtuotantovälineet, mihin ne eivät ole
vielä tähän mennessä otetta saaneet. Sellaisen ohjelman pe­rustella
meistä canadalaisista tulisi pelkkiä "puiden hakkaa-jia
ja veden kantajia" yhdysvaltalaisen suurpääoman hyväksi
Italiam vasemmislcm pxigmia j a pyrikimylcsiä;
K i r k k o ja kommunistit
" yhdessä ja vastakkain
Helsinki. Firencen konimu^
nisut olivat jiirjcstäneet SKP:«
vaUuuskunnaUe pMivlilliset kau­pungin
läliiynipäristössä sijaitse
vaan puistoravltatolaan, Jomie
meidän lisäksemme oli kutsuttu
vasemndstokatoMsen N ote d i Cul
tara leliden toimittaja, Nenninso-sialistipuolueen
ja siitä eronneen
-'simonistipuoluecn" edustaja sekä
Firenzen entinen pormestari'prof
Giorio La Pira, joka joitakin ai­koja
sitten kävi Polijois-Vietna-missä
tuoden tullessaan viestin
Hanoista. Tämä Italian ulkominis­teri
Amintore Fanfanin siipien
suojassa tapalitunut välitysyritys
kuivui kuitenkin kokoon liian
julkisuuden takia ailieutettuaan
ensin Fanffanin eron.
. Piof. La Pira on eräs Italian po­litiikan
"ilmiöitä". Hän luennoi edel
leen roomalaisesta laista Firenzen
yliopistossa mutta on tällä hetkellä
omassa puolueessaan 'hyllyllä' —
häntä ei ollut pantu ehdokkaaksi
kesäkuun 12. päivän vaaleissa siitä
huolimatta, että L a Pira on pormes-tarikautenaan
nauttinut kannatusta
y l i puoluerajojen. Ennen Nennin
sosialistien hallitukseen tuloa La
i^ira solmi paikallisesti suhteita
tähän puolueeseen ja on nyt puolu­eensa
yhteistyöhaluisin vasemmisto­siiven
tunnetuin edustaja, joka kan­nattaa
-koko vasemmiston ja keskus­tan
yhteistyötä.
Italian kommunistit pitävät maan
vasemmistokatolisuutta yleensä
merkittävänä ilmiönä ja korosta­essaan
"uuden enemmistön" muo­dostamista
sosialististen puolueiden
piirissä he liittävät tähän enemmis-töön
aina vasemmisto- tai maallik-katolisuuden.
Koska vasemmisto-katoliset
toimivat kristillisdemok­raattisen
puolueen piirissä, ei hei­dän
numerollinen'' vahvuutensa ole
helposti mitattavissa. Se on kuiten­k
i n - kyllin .merkittävä aiheuttaak-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
F l i n a Jackson, Vancouver; B. C . ,
täyttää sunnuntaina, kesakun 19 päi­vänä
81 vuotta.
seen "demo-kristittyjen" johdolle
päänvaivaa. Dagens Nyheterin Roo­man-
kirjeenvaihtaja totesi pari vuot;
la sitten, eUä "kansanrintama-ajatus
on saanut-useita kannattajia katolli-icäsa
leirissä" ja että VLa. Pipa €i
ole yksityistapaus ^ Agne Hamrin
jatkaa: "Poliittinen vasemmistokato-lisuus
on todella viime vuosien aika­na
ilmaiisut yksiselitteisen toivo­muksen
sillan luomisesta kommu­nistiseen
leiriin. Ei edes niin vai­kutusvaltainen
katolinen poliitikko
.<uin entinen-pääministeri Aminto­re
Fanfani ole vieras tälle ajatuk­s
e l l e . ' - ' r -/
La Pira on kautta vuosien iJmjjs-sut
avoimesti ajatuksensa, tunnus­tanut
Kiinan 'ennen de Gaullea"
ja ollut aikansa edellä myös Vstpli^
teissä kommunisteihin. Hänen oit;
teensä 'ovat aiheuttaneet pormesta­rille
joukon lisänimiä — Johan­nes
Kastaja, Pyhimys, Madonna jne.
— ja sanotaan professorin firen­zeläisten
kannattajien äänestäneen
häntä protestiksi kristillLsen-demok-raattisen
puolueen iiikkumattomal-le
vanhassa pitäytyvälle asenteelle:
"UUSI A I K A ON A L K A N U T '
Kun prof. La Pira sitten saa­pui
ravintolaamme, hänen ensim­mäiset
sanansa kuuluivat: "IJusi-aika
on alkanut Länsi-Euroopas-sa.^'
Hän tarkoitti lausumallaan
kommunistien tuloa Suomen hal­litukseen.
Kommunistien, sosiaa­lidemokraattien
ja keskustan (va-mistokatolisten)
liittoa hän piti
"kansan todellisten voimien" hal­lituksena
ja ennusti, että .Suomi
on oleva tiennäyttäjä tässä kehi­tyksessä,
jota hän piti yhteisenä
koko Länsi-Euroopalle.
Prof. La Pira ei henkilönä ollut
lainkaan samtia luokkaa kuin Nen-ni-
sosialisteihin lukeutuva Fernan­do
Santi, jonka toiveet ja näköalat
olivat samat. La Piran tuleyaisuu-denhahmottelu
liikkui huomattavas-ti
enemmän maanpinnan yläpuolel-
M la kuin Santin asiapitoisuus, mutia
' ' • oli sitä huomattavasti iniponoivam-pi.
Santi on poliitikko. La. Pira nä­kijä.
Suomi ei suinkaan La Piraa sy­tyttänyt.
Hän on ennenkin esittä­nyt
samoja ajatuksia. The Guardi­anin
mukaan on La Pira aina ollut
puolestaan "marssivien plutoonien"
kärjessä ennakoimassa tulevaa ke-hity.
stä, niin pilvissä liikkuvalta,
kuin hän saattaakin tuntua varsin-
Mitä imnit sanovat
jo aiemmin vakuuttunut, että serj
tavoittelema sosialistinen valtio
myöntää uskonnolle ja kirkoHe
oman itsenäisen sijansa erillään val­tiosta,
jota ei siis kytketä kirk­koon
mutta ei myöskään muihin
ideologioiliin. Valtio ei, saa tiikea
mitään vakaumusta, ilmaisi tjämän
asian puolueen pääsihteeri Luigi
Longo selvittäessään, SKP:p val­tuuskunnalle
puolueensa asennett^.
Valtio on oleva "maallinen" laitos,;
joka maallisuudessaan hylkää myös
valtioaleismin samalla tavalla kuin
^e hylkää valtiokirkon.
V A T I K A A N I N TÄRKEÄ PXXT«S
Iialian tilanteen erikoisuuksiin
kuuluu, että ns. vasemmistokatoli-suuden
piirissä esiintyy huomatta­vasti
avoimempaa suhtautumista
kommunisteihin kuin esim. Sara-gatin
sosialidemokraattisessa puolu­eessa
tai Nennin puolueen enemmis-tösiiven.
taholta. Lähentymistä on
suuresti auttanut Vatikaanin päätös,
jonka mukaan kirkkoa ei kytketä
mihinkään poliittiseen järjestel­mään.
Välittömästi .sodan jälkeen
kielsi katollinen kirkko kannatta­jiaan
äänestämästä kommunisteja
ja asettui Italiassa; melko selvästi
yhden puolueen — kristillisdemok­raattien
— taaksi.'
Vatikaanin neuvoston päätös mer­kitsee
periaatteessa ratkaisevaa
muutosta kirkon asenteessa, joka
aiemmin on suosinut yhden katoli-senpuohieen
olemassaoloa. Toisaal­ta
on kysymys vain periaatteesta,
joka vain vähitellen tunkeutuu yh­teiskuntaan
Niinpä Luigi Longo
alustuksessaan puoluekokouksessa
varoitti; odottamansa mitään '"me­kaanisia
tuloksia" kirkon uuden
asenteen perusteella korostaen si­ten
välttämättömyyttä vaikuttaa ak­tiivisesti
vasemmistokatolisten ja
varsinaisen va.semmiston yhteistyön
muokkaamiseen demokraattisten tiu
distusten puitteissa.
"Dialogi" katolisten ja kommu­nistien
välillä Italiassa on vilkasta.
l K P : n viime huhtikuun bulletiinis-sa*
kerrotaan seikkaperäisesti Mila­non
katolisessa järjestetyistä keskus
telutilaisuuksista, joissa käsittelyn
alaisena ovat olleet tunnetun italia­laisen
marxismin tutkijan ja tulkit-sijan
Gramscin ajatukset. Katoliset ^^j^g ^.^.^ ^gj^^^^ ^^^^ haittavai-kutuksia.
Niin yksinkertaisessa asi-
"LUOTTAKAÄIIINUUN/' PRE8. JOHNSON . . . " '*
Wa8hingtön. ~ Presidentti Johnson sanoi tänään, ettei mitään po­liittista
taikaa ole Vietnamin 6odan lopettamiseksi. Hän kehoittl ame­rikkalaisia
luottamaan ja olemaan kärsivällisiä.
iläD'sanio ammattidiplomaattien ryhmälle, että sellaisten problee­mien
ratkaisp voi "tapahtua aiheuttavan hitaasti", ja että se voi ärsyt­tää
«merjkkalaisia "jotka tulevat usein kärsimättömiksi kun ne eivät
näe valoa tunnelin toisesta päästä". •
— UPLnuutistieto kesäkuun 10 p.
. . . MUTTA DEMOKRAATITKAAN EIVÄT LUOTA
MaAson» Wi8. — Kieltäydyttyään kiittämästä presidentti Johnsonia
aotilaallisesta pidättävSisyydestä, Wisconsinin demokraattisen puolueen
edusti?jakokotis ryhtyi viime lauantaina kannattamaan ampumisen -lo­pettamista
Vietfiaaussa. ~ _
Edustajatpoistivat ylivoimaisella äänten enemmistöllä päätöslausel­masta
kaksi paragrafia, mitkä kiittivät Johnsonia; "yrityksistä oikeuTetun
ja kunniclliseh rauhan saavuttamiseksi" jä sitä, että hän"on pidättänyt
sotilasvoiman käyttöä." _
Niiden tilalle otetuissa sanoissa kiitetään presidenttiä vain "yrityk­sistä
neuvottelu rauhaan pääsemiseksi", ja kehoitetaan häntä ponnistele-maan"
siihen suuntaan entistä voimaperäisemmin."
—- Uutistieto kesäk. 13 pnä.
" K O V A T P E R I A A T T E E N MIEHET LAMMASTAUDISSA"
. . Jos Suomesta löytyy lehtiä, jotka ovat ärtyneitä Suomen uuden
hallituksen kokoonpanosta, niin mielihyvällä lukeudumme noihin myr-tyneisiin
. . . Mistä johtui, että Suomen sosialidemokraattinen puolue,
joka on ollut tunnettu koko sodanjälkeisen ajan yhtenä kaikkein kom-munistivastaisimpana
puolueena Suomessa, vaalivoiton saatuaan otti ja
käänsi kelkkansa j a paiskasi kommunisteille veljenkättä?
Emme oikein jaksa uskoa, että se tapahtui vapaasta tahdosta.
Tuolla poliittisella lehmänkäännöksellä ja valitsijain pettämisellä
on varmaan yhteyttä Väinö Leskisen Moskovanmatkan kanssa, sillä siel­tä
tuodut 'tuliset terveiset' varmaan olivat Paa.«ion porukalle tulikiven­katkuisia
kuin helvetin liekit.
Millään muulla tavalla ei voi ymmärtää kovien periaatteen miesten
äkillistä sairastumista lammastautiin.
Kiviperän Pekka, Toronto Vapaa Sana, kesäkuun 14 p.
Puotustusvoiiiiien lippujuhla Suom.
H e l s i n k i — - Puolustusvoimain lip­pujuhlan
valtakunnallinen paraati
pideUiin tänä vuonna Tammisaa­ressa.
Uudenmaan Prikaatin järjes­tämään
paraatitilaisuuteen osallis­tuivat
Uudenmaan Prikaati. Rannik-kojääkäripat^
ljoona ja lippujouk-kue
Hangon Rannikkopatteristosta.
Paraatiin liittyvän ohimarssin otti
vastaan 2. divisioonan komentaja
kenraalimajuri C. O. Lindeman.
Lippujuhlapäivänä oli juhlatilai­suuksia
myös maan muissa joukko-mm.
Elämä ja ajatus niminen lehti
— ovat ryhtyneet vakavassa, hen-i^
essä käsittelemään Italian marxi­laisuutta,
joka on mainituQ lehden
W. Säilä, Toronto, Ont., täyttää i kin sellaisesta,, joka näkee hänet imukaan 'niin syvälle Juurtunut
tiistaina, kesäkuun 21 päivänä 80! ensi kerran. Oli vaikeata saada • maamme historiaan, ettemme voi
vuotta.
Yhdymmf,- sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Izvestija Suomen
Moskova. — Neuvostoliitossa
arvostetaan suuresti sitä ulkopo­liittista
suuntausta, joka Suomes­sa
tunnetaan Paasikiven-Kekko-sen
linjan nimellä. Voidaan tyy­dytyksellä
panna merkille, että
Suomen äskettäin muodostettu
uusi hallitus, j o l l a on tukenaan
eduskunnan ylivvoimainen enem­mistö,
on ilmoittanut pyrkivänsä
lujittamaan maittemme välisiä
hyviä naapurisuhteita. Hallitus-ohjelma.
s.sa tähdennetään, että
Suomi tulee jatkuvasti noudatta­maan
Paasikiven-Kekkosen lin­jaa
ja pyrkimään hyvien suhtei­den
edelleen kehittämiseen maa­hamme,
kirjoittaa Izvestijassa
Juri Goloshubow.
Neuvostoliittoa ja Suomea yhdis­tävät
yhteiset edut rauhansäilyttä-misessä
erityisesti Pohjoi.s-Euroo-passa,
todetaan artikkelissa edel­leen.
Kirjeenvaihtaja tähdentää, et­tä
laajat kansalaispiirit Suomessa
kannattavat Skandinavian rauhan
lujittamista ja tukevat presidentti
Kekkosen ehdotusta Polijois-Euroo
pan ydinaseettomasta vyöhykkeestä
jota myös Suomen uusi hallitus on
ilmoittanut kannattavansa.
"Neuvostoliiton ja Suomen vä
lisestä raja.sta on tullut rauhan ra­ja
ja sekä Neuvostoliiton että Suo­men
kansat haluavat, että maapal
lolla olisi enemmän tällaisia ra­joja",
sanoo Goloshubov.
kiinnitetyksi nopeasti elehtivää
proffcssoria filmin .selluloidinauhal-le,
niin äkillisiä olivat hänen liik­keensä,
n i in ylitsepursuavaa innos­tus
ja käsin maalailu. Kuvaani hän
on tullut' kiltisti istumaan aivan
todellisuuden vastaisesti.
E l VALTIOKIRKKOA
E I K A VALTIOATEIS.MIA
Länsi-Euroopan mais.sa on viime
aikoina puhuttu ja kirjoitettu pal­jon
vasemmiston uudesta ryhmit-tymistendensistä.
Italiassa, Ranskas­sa
ja Espanja.s.sa liittyy aiheeseen
maiden katolisuuden vuoksi myös
kysymys katolisten panoksesta. Ita­lian
kommunistisen puolueen viimei
sessä edustajakokouksessa, joka pi-.
dettiin samanaikaisesti SKP:n edus­tajakokouksen
kanssa viime tammi­kuun
lopulla, käytiin laveaa keskus­telua
suhtautumisesta katolisiin ja
Vatikaaniin, joka myös on tarkis­tanut
aiempia asenteitaan.
Italian kommunistinen puolue oli
aliarvioida sen poliittisia tekoja,
kulttuuriasenteita ja uskollista vai­kutusta".
KOMMUNISTIT KIRKON
KEHÄSSÄ
Samaa voisivat Italian kommunistit
sanoa kirkosta — ja sanovatkin.
Kirkko on Italiassa- toisenlainen
instituutio kuin esim. Suomessa. Ky-
.symyksiimme jäsenyydestä kirkossa
ja siitä eroc-mista vasta.in italialais-tunut
Irma Mykkänen-Trevi, että ky
.symys on väärin asetettu. Italiassa
ei liitytä kirkkoon eikä siitä erota
— katolisuus muotona kuuluu yh­teen
ilalialaisuuden kanssa. Jossa­kin
muussa yhteydessä saamme tie­tää,
että Italian kommunistisen puo
lueen johdossa on puolet katolisia.
Tulkitsemme asian niin, että toi­nen
puoli on ateisteja ja toinen
u.skonnollispohjaisia kirjoittautu­matta
silti kirkon tekemisten ja te­kemättä
jättämisien kannattajiksi.
Voimakkaalla katolisuudella on
a^sa kuin avioerossa ei ole edistytty
sen takia puusta pitkää. Italiassa pi­detään
mm. tosiasioille vieraana si­tä
parlamentissa tehtyä ehdotusta,
joka mahdollistaisi avioerot vaati­mattomasti
vain mielisairaus- ja
muissa vastaavissa tapauksissa. Täs­tä
huolimatta on maassa tosiasial­lisia
avioeroja kymmeniintuhansiin
nouseva määrä. Meikäläistä tämä
merkillinen kaksoismoraali oudok­suttaa.
Ristiriitaisuutta on kuitenkiii
myös hyvässä. Monet kommuniste­ja
äänestävät ovat. kotolisia, jotka
eivät näe mitään ristiriitaa kirkon
tuonpuoleisen lupausten ja kommu­nistien
maanpäällisten lupausten vä
Iillä. Puolue jättää tuonpuoleiset
yksityisasiaksi — puolueen jäsenel­tä
ei esim. vaadita tunnustautumis­ta
marxilaiseen ideologiaan, riit­tää
kun hän hyväksyy puolueen oh­jelmalliset
tavoitteet — sosialismin
täällä ajassa. Tällä asenteella on
oma merkityksensä siinä "avaukses­sa",
joka Italiassa on tapahtunut
"kansan todellisteh voimien" yhteis­työlle.
Prosessi ei tietenkään tapah­du
kädenkäänteessä eikä ole mekaa­ninen,
kuten Longo varoittaa.
osastoissa. Helsingin paraati pidet­t
i in tänä vuonria Santahaminassa.
Juhlapäivän aamuna puolustusvoi­mien
komentaja, kenraaliluutnantti
Yrjö Keinonen, Helsingissä vakinai­sesti
palveleva kenraalikunta j a eri
maanpuolustusjärjestöjen edustajat
kävivät laskemassa seppeleen mar­salkka
Mannerheimin haudalle Hie­taniemessä.
Iltapäivällä puolustusvoimien ko­mentaja,
kenraaliluutnantti Yrjö
Keinonen järjesti Kadettikoulussa
Santahaminassa vastaanoton kutsu-'
vieraille. Vastaanotolla nähtiin noin
400 vierasta.
Neuvostoliiton puolustusministeri
marsalkka Rodion Malinovski ja
useat muut Neuvostoliiton armeijan
johtohenkilöt saapuivat lauantaina
Suomen suurlähetystön vastaanotol­le,
jonka Suomen Moskovassa oleva
sotilasasiamies eversti Yrjö Tehola
järjesti puolustusvoimien lippupäi-vän
johdosta.
Puolustusministerin ohella arvo­valtaisessa
kutsuvierasjoukossa näh­t
i in mm. panssarivoimien marsalkka
Rostmisrav, ilmailumarsalkka Skrip
ko, tykistömar.salkka Kazakov, pans­sarivoimien
marsalkka Polybojarski,
viestimarsalkka Leonov, amiraali
Kazatonov ja monia muita Neuvos­toliiton
armeijan johtohenkilöitä ja
eri maiden Moskovassa toimivia so-tilasasiamiehiä.
MurviMe Unkariin
Budapest — Ranskan ulkominis­teri
Couve de Märville tekee viral­lisen
vierailun Unkariin heinäkuun
28—30. päivän välisenä aikana Un­karin
hallituksen kutsumana. Uu­tistoimisto
MTI:n tiedonannon mu­kaan
tämä on vastavierailua Unka­r
in ulkoministerin Janos Peterin
Ranskan-vierailuun.
'.Torontolainen liikemies-senaattori Wallace McGuctheon
on yksi niistä tämän ehdotuksen allekirjoittajistar joilla ei-ole
.mitään epäilyä siitä, mihin sellainen ohjelma johtaisi.
:Hän'sanoo allekirjoittaneensa ehdotuksen vain siinä mieles­sä,
että tämä vapaamarkkina-ajatus tulee yleisen keskustelun
^'väittelyn kohteeksi. Mutta omasta puolestaan senaattori
äDlIcGutcheon '•— joka oli kauppaministerinä John Diefenbake-rin
hallituksessa — varoittaa, että Canadan hallituksen ei
pidä iriissään tapauksessa liittyä sellaiseen kaikkikäsittävään
j5i J^aii^skantofseeh täloussppimukseen suorittanriatta perus- sellä sukupolvella ei ole mitään p i -
Äiötgf'tutkimusta siitä; miten se Canadan teollisuuden ke- .f***^" sellaisia .sopimuksia^ ^'i:'f-^^-y^ uskona hän sanoi, ;'eUä se v«l- lÄÄÄnÄ^iJS:
«uttaisrkieUejisesti Canadan kulutustavarateollisuuden tuo- polvilta.
tantoon".
Juuri näin on meidänkin mielestäm­me
asian laita: Sellaisen vapaakaup­pasopimuksen
perusteella vietäisiin
entistä enemmän canadalaisia luonnon'
f^esursseXa, malmia, puutavaraa, kaa­sua,
-öljyä ja muuta Yhdysvaltoihin,
missä tehtaat kävisivät täydellä höy-.
ryilä meidän' canadalaisten ihmetel­lessä,
mitä on tapahtunut meidän
omille työmahdollisuuksillemme.
Kysymys ei ole vain meistä, ja nyt
kehittyvästä sukupolvesta, vaan myös
tulevaisuuden canadalaisista. Nykyi-
PÄIVÄN PAKINA
VIETNAM - JÄ JUMALATON PAPPI
Seuratessamme sitä miten Yh­dysvaltain
ammattiyhdistysliik­keen
korkein johto on työväenliik­keen
mainetta häväissyt tukemal­la
ja puhumalla Washingtonin so-taohjelman
puolesta, me olemme
aina tunteneet kuvotusta rintam­me
alla.
Näinkö alas on ammattiyhdistys­liikkeen
byrokratia painunut, tu­lee
hätähuutona esille.
Ja joka kerta kun olemme saa­neet
lukea Maailman kirkkoneu­voston.
Yhdistyneen kirkon ja mo­nen
monituisen kirkolliskokouk­sen
päätöksistä, missä on Joko
avoimemmin tai peitetyimmin tuo­mittu
Yhdysvaltain hyökkäävä
sotaohjelma ja ilmaistu toivomus
Vietnamin rauhan puolesta olem­me
kaikessa hiljaisuudessa nosta­neet
lakkiamme näille uskovaisil­le
rauhanpuolustajille.
Mutta kuten työväenliikkeessä
on omat Meanynsä, Reutherinsa ja
muut mätämunansa, niin näyttää
olevan kirkollisissakin piireissä so­tapukkeja
viattomiksi lampaiksi
maskeerattuna.
Pöydälltimme on Ontario—Que­bec
Baptistien edustajakokoukses­ta
Hamiltonista saapuneita uutis-tietoja
missä yhtäällä "ihmetel­lään"
sitä, miksi baptistien lä­hetystyö
ei tuota tuloksia sen pa­remmin
Ontariossa kuin Quebe-cisakaan,
ja miksi mainittuun lah­kokuntaan
kuuluu vain 51,000 us­kovaista
kahdessa maakunnassa,
joiden yhteenlaskettu väkiluku on
tasaluvuissa 12,000,000, ottamatta
lainkaan huomioon sitä, minkälai­nen
vaikutus on sillä kun maini­tun
kirkon johto tukee ja kannat-mituksen,
lopettamaan poltetun
maaii ohjelmansa ja järjestämään
rauhan v. 1954 tehdyn Geneven
sopimuksen pohjalla . . .'
Toisin sanoen* baptistien edus­tajakokous
antoi siunauksensa
Pohjois-Vietnamin pommituksel­le,
poltetun maan ohjelman to­teuttamiselle.
^ Etelä-Vietnamissa
taa_esim. Yhdysvaltain likaista __ja v. 1954 tehdyn Geneven sopi-sotaa
Vietnamin kansaa vastaan. muksen rikkomiselle.
Torontolaisen Globe and Mail-lehden
kirjeenvaihtaja Frank
Adams oli tapahtuman johdosta
n i in ylättynyt, että hän aloitti uu-tistietonsa
näin;
" U S A n Vietnam-ohjelma sai
kannatusta odottamattomalta suun­nalta
täällä lauantaina, kun Ont,
—-Que. Brptistien edustajakokous
. . . hylkäsi päätöslauselmaehdo­tuksen,
missä suositeltiin Vietnam
sodap lopettamista."
" S e n sijaan" kertoo mainittu
kirjeenvaihtaja', asiasta puhuneet
edustajat sanoivat, että Yhdysval­toja
olisi onniteltava kommunifi-mia
vastaan omaksunlastaan asen­teesta.
Kuii asiasta äänestettiin
25 minuuttia kestäneen keskuste­lun
jälkeen vain 17 edustajaa
300:sta äänesti sen puolesta, fettä
Canadan hallitus olisi pyydetty
kchoittamean Yhdysvaltoja lopet-tttmaan
Pohjois-Vietnamin pom-
Kaikesti tästä keskusteltiin pe­räti
25 minuuttia "50 sekiintia
kutakin edustajaa kohti.
-Mitähän ajattelevat meidän
pitkäpuheiset parlamentaarikkom­me
tällaisesta maailmanennätystä.
hipovasta "keskusteluvauhdista"
ja sen "tuloksesta"?
Maalikkona emme luonnollises­tikaan
lähde väittelemään sen
enempää baptistien kirkollisko­kouksen
kanssa. Jos baptisti johta­jat
uskovat pääsevänsä taivaisten
valtakuntaan jenkkien likaista so­taa
tukemalla, niin mitäpä se meil­le
kuuluu.
lautta älkööt he sitten ihme­telkö
jos tällainen "jumalansana"
— Vietnam-sodan tukemiseksi, ei
innoita j a rohkaise tavallisia kuo-levaisia.
Eikä se taida tyydyttää kaikkia
pappejakaan.
'Pöydällämme . on myös eräs
vancouverilainen uutistieto missä
kerrotaan, että British Columbian
yliopiston pastorina toiminut Rev.
Alan Jackson eroaa toimestaan
sen johdolta, kuten hän selittää,
kun hänen ylempiään kohtaan on
harjoitettu painostusta hänen
(Rev. Jaiksonin) erottamiseksi.
Tämän kiertoteitse tulleen pai­nostuksen
sanotaan johtuvan sii­tä
kun ReVi Jaikson oli sanonut,
että ''Jumala on kuollut".
Y l i o p i s t rn Ubyssey-lehdessä
julkaistussa haastatteluss-i Rev.
Jaslcson sanoi, että suurin osa
"jumala käsitteitä on nyt kuollut..,
Anglikaanikirkon lehti " A n g l i -
can News^ julkaisi saman lausun­non
selittäen, että lehden toimitta-j
a ' on saanut runsaasti kirjeitä sen
johdosta, kun Rev. Jackson sanoo,
että "Jumala-usko on kuollut".
Ilolla on pantava merkille Rev.
Jacksonin lausunto, että ko. yli­opiston
hallinto ei ole hänen
eroaan tämän lausunnon johdosta
vaatinut. Mutta; sanoo/hän, yli­opiston
hallintoa on ulkoapäin
painostettu tapahtuman johdosta.
Maallikkona meitä ei kiinnosta
lainkaan se, onko jumala kuollut
tai ei, vaan se tosiasia, että käsi­tys
Jumalan kuolemasta leviää
pakosta, jos uskovaisille selitetään
että taivaaseen pääsyn ehtona on
esim. Yhdysvaltain likaisen so­dan
tukeminen Vietnamissa,
— Känsäkoura.