Vapaus, February 6, 1923

              No. 15 Tiistaina, helmikiiun 6 p. ~ Tue. Feb« 6 SiviiS
Soviet Eussia Pictorial
V «Lauiittain UmestyvS roiuaMti Venäjin oloja Iravi^ kirjoituk. S^tSs aikakaätlekti, voidaan taata Vapanden ivälitykcelliL HinU
l ^ t l Z op, } $1.00. VUiamldiiUe annetaan i&ma alennus koin Vapaa-de
» tiUttkiijta. VAPAUDEN KONTTORI.
KIRJOJA
5 „_Javassa on luettelo sellaisista kirjoista, Joita Vapaudella on huo­mattavampi
määrä varastossa. Valitkaa tästä luettelosta ja lähettäkää ti.
Igus tulemaan: _ ;
iidinkielen Oppikirja, sld.
Ääninen, Usten Uusi Lukukirja, sid.
Fnri kielen oppikirja ja-kielioppi, sid.
Engi:^uom. Sanakirja (Nuorteva) sid.
Järjestelmäni Lapsjlle, sid.
järien«lmäni miehille. sid._.,..
Kommunistinen Manifesti sid.
Kristi"!!uskon Alkuperä, sio, . . M I ••• ••• >
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid.
Kadin l?.äkärikirja, sid.
Kehitysopin aakkoset, sid. ,
KasTiskeittokirja, r»id. ;
Kommunisti ammatillisessa liikkeessä, md'.
I .lönnontieteellisra pakinoita, sid..
Luonto tieteen valossa, sid. 1 osan hmta
Lasten kirja. sid. ••••• • 1.15
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid. .25
\envosto Venäjä, .1919» ,nid. v... .75
Neuvosto Venäjän "lait, nid. .60
Orjalassa, sid.
Punanen vaara, md.
Peloponneesolaissota, nid.
Pah-elusnaisen poika, sid.
Perustuslain olemus, nid. ,
Penikkatauti, nid. v • -.
Ranskan Kansalaissota, nid.
«anakirja (fJuom.-ehgl.) Alanne, sid.
Suomen kielioppi, sid. ^
Sosialismi, teoriana ja; käytännössä, sid. ,.
>,05ialismi, sid. 1.50
Syndikalismi, teollisuusunionismi Ja sosialismi, sid. .90
Soiialistisen filosofian juuret, nid..... .40
Sadan prosentin patriootti, sid. 1.40
Tiede ja vallankumous, nid. .60
T\6miehen talousoppia, nid .50
Tahtitiede, sid. 2.00
Taloustieteen oppikirja, sid. 1.50
Tyhjien paikkojen matkustajat, nid 1.00
Tyfiväen laulukirja, nuottipainos, sid 1.10
Tvöväen lauluja, sid. .45
Tiede ja työvä;enluokka, nid. .15
Taistelulauluja, nid. .25
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nid .35
Terrorismi ja kommunismi, nid. ....^ .50
Uttsi lääketiede, sid. , "2.0Ö
Voima ja aine. sid. 2.25
Lähettäkää tilaukset niin^ajoissa että saatte vielä talvi- ja kevätil-loiksi
lukemista. : • •
Tov. Vapauden kirjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont.
.75
.50
2.00
3.00
1.00
1.50
1.00
2.25
.70
5.50
1.25
.30
.50
1.75
2.25
1.15
:5
•5
.60
1.50
.25
1.85
1.75
.30
.50
.35
8.00
1.00
1.75
Tällä tavoin unio tulee todellisek­si
teollisuudessa työskentelevien
työläisten tarpeiden ilmaisijaksi.
Vaatetusteollisuusosasto _ ammatti-j
^, jUnioiden valistusliitossa -lausuu ta­l
l i e n yhden pääperiaatteitaan olevan:
•f'|Työliuoine - edusta jajjärjesteimän
oimaan saattaminen.
Pikaisia vaatimuksia.
Ollessamme osallisia päivän pon.
lituksissa, niin uhiossa kuin myös-n
työmaalla, me asetamme ohjel-n,
joka parantaisi työolosuhteita
\»pajassa, samalla kun me agitee-aamme
kaikkien meidän amniatti-lan
unioiden yhdistymistä yhdeksi
eollisuusunioksi ja työhuoneedustus
[(Shop delegate) järjestelmän perus-mistä.
, Viikkotyö.
Me julistamme että n.s. «speed
PHärjestelmä, kappaletyön muo-ossa,
on kapitalistiluokan ottama
iärjestelmä, tarkoituksella saada
yöläisiä puristettua perinpohjaisem-pt-
'rf""- Kappaletyö.järjestelmä ori va-ingollinen
työläisen, terveydelle ja
ilpailu vaikuttaa häiritsevästi hei­lan
yhteisiä pyrinnöltään. Me tais-ielemme
lakkaamatta käppaletyö-ärjestelmän
poistamiseksi.
Määrätty tuotanto.
Edistysmieliset vaaitetusteollisuu-ilessa
taistelevat jokaista viiytotyö-hdotDsta
vastaan, jossa on mjää-atty
joku työmäärä, jonka jokaisen
yöläisen vähintäin on tehtävä. Me
I ^|*®i>me sen oleVan ainoastaan
leiteUy muoto kappaletyötä, joka ei
nataan vähää paranna kappaletyön
aboja puolia. Viikkotyö ja minimi.
aJtia On meidän sotahuutomme.
P«aalliioiaitojen keskittäminen.
j LJytyy kaiken kaikkiaan liian
^jionta paikallisuniota vaatetasteol-
^^andessa. Me puolustamme kaik.
V I If" osastojen yhteenliittömistä
^ J h d e b i osaksi ammatissamine, n. k.
t I P""^'«rit, prässärit y.m., ja kaik-f
1 '«"osastojen yhteenliittämistä yh-
? » k s ) teollisuudeksi, kuten takin te-liat,
leningin neulojat ym. •
ty*ksellistä toimintaa oinioissa, kuten
virkailijain takaisin kutsua, yleis-äänestyksiä,
suhteellista edustusta
järjestön korkeammassa johdossa,
y. m.
(Jatk.)
Jutustelua
h.
Työnvälitystoimistot.
f . Puolustamme työnvälitystoi-
Paistamista unioiden yh-
•yj«6n, poistaaksemme nykyisin
ic -i^ij^öiseksi käyneen kilpailun työ-
•7» ''"ken, tiedustellessaan työ-
» tyoniaiiia^ jj^jjjjg sanomalehti-il.
^'tuKsilla heitä on houkuteltu. Nä-
, '";'!^"'ät unioille kontrollin
'Opa,k«jen yli teolUsuudes^, niin
"'^""^sa Amalgamated
Workers. uniolla. :
sP»5»'uone.iemie, neuvonantojana.
^ ' t t a e n että ainoastaan tyShuö.
,^°staja-järjestelmä voisi poistaa
\Jr\ «P^-^otdat meidän imiois-
)e IV'''^'^''"'^'^ «""»taan
ttvm työhuoneesimicsten
.^'^•^ta yhdeksi komiteaksi, iokä
säännölHsesti Ja i>imM
e valtana unioissa.
•'"-^'n tuemme kaikkea edis-
Niin jutustdua. On tapana Cäfta-dan
ja Yhdysvaltain suomalaisissa
työväenlehdissä juläista tämänlaa­tuistakin,
jota kukin kutsuu omalla
nimellään.
Yhdet sanovat sitä polemiikiksi,
toiset kronikoimiseksi ja kolmannet
jutusteluksi ja iveijännet.mikä mik-isikin
ja loput haukkumiseksi ja riäl-vimiseksi,-
kukin makunsa mukaan ja
myös-sen mukaan minkä vaikutuk­sen
eri kynäntuotteet heihin teke­vät.
" ,
Toisille se'antaa päänvaivaa, toi­sia
se hermostuttaa, kun taas toi­sille
se antaa vatsanväänteitä ja
toisia taas kutkuttaa. Siis eri oli­oihin
meistä kuolevaisista se tekee
.eri vaikutuksen, joka johtuu mi.
nvin järkeni mukaan (jos sitä mi­nulla
on) siitä missä olosuhteissa
ja minkälaisen vaikutuksen alaise­na
heille on itsekullekin asioita se­litetty
ja-förklaarattu, taikka itse
ovat tietonsa aivokop^aansa am­mentaneet.
No niin. Olen ensikertaä_ifiisu<-
sa tällä alalla ja jos tämä kynääni
myöten^ aivoistani valunut töherrys
tuottaa lukijoilleni edellämainitse-miani
ulkonaisia tai sisäisiä vaivo­ja,
niin lukekaa tämän lehden riiui-ta
paikkoja niiden ^parannukseksi,
sillä hiistä ehkä löytyy enemmän
järkeä.
Joo. Ranska talas on sitä reiheväu
poikaa, koska Versaillessissa pullo,
tettu rauhansopimus on hapantunut
ja sai Eanskan ^semmoiseen villiin
jotta veti sapelin tupestaan ja hih-kasi,
että «kjiuies sinä <Square-headj
», maksappas sinä se velkasi
jonka minä olen sinun laskuusi teh­nyt
että minä saan vähän lunssira-haa
ja jollet maksa heti, niin minä
tuun ja otan itte.» Tule ja ota»,
tokasi saksalainen ja niin lähtee
Ranska ottamaan, mutta kuinkas
käy. -
Ranska lähtea sapeli kourassa ko­lia
hakeanaan Saksasta, mutta liok-saakin
että sapelit ovat huoiioja
ychkeitä-kun lähdetään kolia kai
vamaan. JoS olisivat kysyneet vaik­ka
nunultaT niin olisin xainäkin voi­nut
sanoa heille, että paras ase
on kölimainissa <k(disoveli>, jonki
varressa saisivat Ranskan kenraalit
ja , marshalUt. heilua, hiin varmasti
lähtisi sotakuume. :
Yesseri! Matta "eihän ne tulleet
nunuita /kysymään, joten nyt ollaan
tdin nolona koin visapäät kinkeril­lä
ja kohta, vialroiit puikkimaan ta­kaisin
Pariisiin häntä koipien välis.
s i Yesseri!
Tnplajunn vastaus P.T.K:n vetoo-mukseen.
Siitä on ollut tohinaa jos jonkin
Idoista la jos minäkin käytän pu­heenvuoron.
Näyttää siltä että johdossa on
vikaa, koska vetoomus ei ollut men­nyt
perille asti. Lankamiehet ovat
varmaankin olleet duusissa», koska
johto oli poikki'Tuplajuun toimeen­panevan
komitean kohdalta kun ei
se tokumentti päässyt sen pitem.
mälle.
Olisi pitänyt käyttää radio-keksin
töä, mutta silläkin on huonot puo­lensa,
sillä niille joille vetoomus oli
aijottu ei tavallisesti ole maan te­kevää
riittävästi hankkia itselleen
sellaisia värkkiä kuin on radiopak-sit
ja patterit, joten ei sekään olisi
vedellyt.
Se \&m ihmetyttää muitakin ei
vaan minua, että mitenkä kukaan
voi vastata sellaiseen kysymykseen
mitä ei ole kuullut kuuna päivä­nä.
• -
Jos esimerkiksi minulta joku ky­syy
jotakin ja. minä en sitä kuule,
ja joku toinen kuulee ja vastaa,
niin olenko aninä sitten se joka on
siihen vastannut? Häh? Sama on
laita Tuplajuun vastauksen ja Pu-naisen
Taloudellisen Kansainvälisen
kanssa. * * . '
Ja vastaus sitten. Samanlaista
huitomista mitä; ollaan fupjajuun
johtajaklikiltä totuttu kuulemaan
viimeaikoina.
Tästä voivat sanoa, että plenln-dustrialistin
virkainlukija, mutta sii­tä
en välitä, sillä lohduttelen itseä­ni
sillä, että Vapautta ja Työmies­tä
ja muita lehtiä lukevat Iildust-rialistin
tilaajat varkain vielä suu­remmassa
'määrin, joten he saavat
hyvää tavaraa huonosta ja oikein
Porvoon mitalla. Ja sitten niistä
tipahtaa aina joku tilaajakin todel­lisille
cvorkenmännien». paperille
kun saavat lukea totuuksia. «Juu
siij.?
Margariini ja voi.
Lehdistä päättäen on Mohtrealis.
sa koolla joku herjassakki hienossa
hotellissa, jossa ovat pitäneet ko­kousta
ja ^venneet vaatimaan että
margariinia pitäisi saada käyttää
metsäkämpillä voin tilalla. Herrut
kun kuuluvat olevan suurimpia
metsäparooneita ja he väittävät et­tä
margariini on yhtä hyvää pöy­dässä
kuin voi. Ja siitä sitä siellä
väitellään, mutta, eivät näy hok­saavan
että paras keino saada sel­vää
kumpi ön parempaa on kokeil­la-
. • '
Jos esimerkiksi metsäkämpällä
pantaisiin pöytään kaksi astiaa, toi­seen
voita ja toiseen margariinia
ja laput astioiden kylkeen, niin sii­tä
josta ensin loppuisi olisi paras-ta
ja minä petaan vaikka ainoat
housuni sen päälle että voikuppi
on ensimäiseksi tyhjä. -
Tätä konstia olisi voinut, koettaa
siellä hienossa Mount Royal hotel­lissakin
ja saatu tietää kumpi on
parempaa. Mutta herrat sanovat, et­tä
margariini on halv&mpaa ja. siinä
se niksi onkin, sillä kyllähän puita
tulee ulos metsästä muullakin ras­valla
ei vain voilla.
•— Hoo Ärrä. —
on otettava asiasta tarmolla kiinni.
On pantava toimeen iltamia ja kai­kenlaisia
huveja ja niiden avulla ve­dettävä
suuret työläisjoukot luovut­tamaan
senttinsä työläisten luok­kataistelun
hyväksi. Varsinaisia
osastojen jäseniä joiden aina pitää
uhrata ensikädessä 'ei siis tarvitse
niin kovasti veroittaa ja juuri tätä
silmällä pitäen onkin puolueemme
Keskustoimeenpaneva komitea jär­jestänyt
tämän verotuksen täten ta­pahtuvaksi.
Merkitsen tähän ne
osastot jotka ovat osuutensa suorit­taneet,
ne ovat: Mond, Creighton,
Burritt ja Wabigizig. Missä ovat
toiset? Aijötteko te ratsastaa näi.
den pikku-farmari osastojen niskoil­la
ja kuitenkin rehennellä vallanku­mouksellisuudella.
Kehoitan teitä
siis ilman pitempiä puheita suorit­tamaan
osuutenne puolueen edusta-jakokousrahastoon
viivyttelemättä.
Toverillisesti
k. O. Piiritoimikunnan puolest.<i
Henry Elimen.
Sihteeri.
KESKLONTARION OSASTOJEN
HUOMIOONOTETTAVAA
Kaikki Keski-Ontarion osastot,
rahastamaan Workers puolueen kan-salliskonventionia.
Kuten kaikki tiedätte lähenee
Työläispuolueen kansalliskonventio.
ni nopein askelin. Mitä te olette
tehneet, avustaaksenne sitä? Olette­ko
rahastaneet omaa konventioni-annei?
Jos ette ole niin tehkää se
pian. Yksilöt ja osastot vaativat et­tä
tämän konventionin on tinkimät­tömästi
ajettava köyhälistön asiaa
ja se tuleeö sen tekeijiäänkin, mut­ta
se tarvitsee samalla teidän avus­tustanne
ja onyötävaikutustanne, ja
teidän uhrauksianne. Luokkataiste­lu
vaatii myöskin rahaa; Kapitalis­tit
rahastavat omat puolueensa ja
vaativat jokaisen luokkansa jäse.
nen tekemään sen. Työläisten on
myös rahastettava oma luofckapiio-lueen.
sa ja siksi vaatikaamme jokai­nen
työläistoveri uhraamaan ropon­sa
Työläispuolueen hyväksi. Meillä
ei tosin ole suuria rahasummia käy­t
e t t ä v i ä kuten on kapitalistiluQr
kalla, mutta <meidän lukumääräm­me
on miljoonissa ja meidän pie­net
antimemme kasvavat suuriksi
jos vaan. jokaihen uhraa vähänkään.
Keski-OntariOn p i i r i toimikunta
on jo viime marraskuussa jaotellut
jokaiselle osastolle sille lankeavan
summan. Mitä olette tehneet tämän
jaottelun suhteen? Oletteko alka­neet
odottamaan parempia aikoja?
Nyt ei ole enää arkaa odotella, nyt
täytyy tonnia. Pienet osastot ovat
suorittaneer osuutensa kiitettävän
hyvin, mutta suuret, ja rikkaammat
osastot vitkuttelevat kaikista kehoi-tuksista
bnolimatta. Tämä ei saa
enää jatkua, vaan jokaisen osaston
Fort fianun untida
Jokaisella henkilöllä jotka kuulu­vat
osastoon on sotahuutona että
toiminta täytyy saada vilkkaaksi ja
kaikkia puoleensa vetäväksi. Ja sii­nä
touhussa on mennyt jokaisen ai­ka
niin tyystin^ että eipä ole juu-ri
joutanut mailmallekaan toitotte-lemaan
touhuistamme. Ja parempi­han
se onkin, että ei liika aikaisin
päästä mailmalle uutisia joista ci
ole varma josko ne kaikki touhut
tulevat menestymään. Ä|utta lyt
jo ori niin varmalla pohjalla alku
jokaisessa alaosastossa jotka ovat
alottaneet toimintansa 1923, että ei
tule laskeneeksi ^ ö t y ä vaikka mai­nitsee
niistä vähän. Nuoriso-osasto,
joka perustettiin hiljattain 28 jä^
senellä on pitänyt useita kokouksia
ja ohjelmailtaman Rosa Luxembur­gin
ja Kairl Liebknechtin miuistol-le
21 päivä, johon tilaisuuteen oli
kokoontunut melkein Pirtin täysi
yleisöä, toiset kunnioituksesta nuo­rison
hommaa kohtaan ja toiset eh­kä
uteliaisuudesta ja nämä uteli­aisuudesta
saapuneet henkilöt koet­tivat
pitää melua yllä koko ohjel­man
suorituksen ajan. Oli kait tar­koitus
saada ensikertoja ohjelmaa
esittävät henkilöt hämmästymään,
mutta heidän aikeensa ei onnistu,
nut. Silloin illalla nähtiin monta
sellaista henkilöä esiintyvän ohjtl-manumeroilla,
joiden ei ole ehkä
luultu mihinkään kykenevän, joskin
ohjelma ei ollut kaikkien mieleistä;
ensiluokkaista. Mutta sehän oli en­si
kertaa. Pitäkää päälle vaan, hy­vä
siitä" tulee. Sitten oli ensiriiäi-set
nuoriso-osaston hommaamat
tanssit 27 päivän illalla, jotka oli­vat
hyvänä todistuksffna että ku')
nuoriso innostuu hommaan silloin
On jotain tulossa. Muuten syrjäisen
silmällä kun katsoi, niin tanssit oli­vat
kaikin puolin mallikelpoiset, ei
ollut yhtään joka olisi esiintynyt
väkijuomalta löyhkäävältä ja toi­seksi
ei yksikään nuori mies pyr­kinyt
tanssimaan lakki päässä, ku­ten
on yjittänyt olla tapana. Nyt
nuorisö-osastolaiset ovat päättäneet
laittaa ohjelmailtaraat 18 päivä hel­mikuuta
Pirtillä, vapaalla sisäänpää,
syliä. Silloin taasen tulee , monta
ensikertalaista esiintymään ohjel­malla
suomen- ja englahnikielilla.
Mutta tällä kertaa tulevat nuorl-so-
osastolaiset itse pitämään hu >-
leri rauhanhäiritsijöistä ohjelman
esityksen aikana. Ja silloin on-ensi-kerta
kun he itse järjestävät kah­vitarjoilun.
Kuulostaa että silloir.
tulee olemaan vähän erilaista kuin
tavallisuudessa. Silloin jokainen
kannustakoon askeleensa pirtille.
Sunnuntaikoululaiset alkavat val­mistelemaan
kevätjuhliaan varten
ohjelmaa. Lapsille perustettiin voi.
misteluseura ja jo ensimäisissä har-jotuksissa
oli yli viidenkymmenen
laipsen ja toisia tulee. Sitten nii­den
kevätjuhlien yhte.vdessä näh­dään
heidän voimisteluaankin .sa­massa
tilaisuudessa. Kaikkia van­hempia
pyydetään huomauttamaan
lapsilleen, jotka tulevat voimistelu-harjotuksiin,
että muistaisivat läh­teä
kotiin heti harjotuksien loput­tua,
eikä'jäädä haalille. Aikuisten
voimisteluseura suunnittelee iltamia
pidettäväksi pikapuolin, jonain maa-nantai-
iltana helmikuussa, lähem­min
paikallisissa ilmoituksissa. Nä"-
telmäseura on -ottanut harjotuksien
alaiseksi sellaisen kappaleen kuin
{Valkoiset verikoirat». Nimi yksis­tään
todistaa kappaleen sisällön, et­tä
silloin kun se ilmoitetaan näy­teltäväksi,
niin jokainen tietysti tu­lee
katsomaan ilman mitään puhya-usta.
Siinä nähdään Aunuksen ryös.
tSretkeilijöitä tuhotöi-ssään rauhal­listen
karjalaisten keskuudessa.
Kappaleensa on kaikkiaan 15 roo­lihenkilöä
ja pakolaisia, naisia, lap­sia,
vanhuksia, joten ette säikähdä
jos ei tähän tilaisuuteen pääse
45 sentillä. Lähemmin tuonnempa­na.:
Sairautta ihraisiisa ilmenee koko
paljon, mutta ei mitään vakavam­paa
laatua, paitsi yskää ja kyl­myyttä.
Hulda ja Alfred Saarelle on syn­tynyt
ensimäinen lapsi, tytär, jo
joulukuun 15 päivä. Saaret kum­paisetkin
ollen osaston tolniivaa voi.
maa, mutta ei kait uusi tulokas vie
meiltä kumpaistakaan toiminnasta
sjTJään?
Tulipaloja on ollut tuhkatiheään
Williamissa, johtuen se kovista pak­kasista
kait. Jokainen on koittanut
tfairata» minkä on ennättänyt, et­tä
tulos on ollut tulipalo.
E. A.
Port Mnrin uutisia
Huomauts Port Arthurin 0. B.
U, kannatusrehkaalle pöytäkirjan
pykälän johdosta Industrialistin No.
26, raportterin referoimana, kos­kee
Neuvosto-Venäjän orpolasten
avustusta. Referoidussa kohdassa
Industrialistin numerossa, ensin n;o
14, sitten n :o 26 raportterin ta­holta
Venäjän nälänhädän avustuk­sen
nimellä. Pykälässä ilmenevä
asia joka vaatii selostusta kuuluu
Industrialistin mukaan seuraavasti:
cKoska K. Ahlbom ei ole tuonut
lähetyskuittia niistä rahoista minkä
rengas lahjana luovutti hänen pyyn-nöstäiiri
Venäjän nälnnhutäisten hy­väksi,
heiltä tulevaa haalin vuok­raa
va.itaan, valittiin kaksi henkilöä
ottamaan siitä selvä, joiksi tulivat
H. Kantola ja J. Kirvesmäki.»
j Kuten ylläolevasta referaatista
ntikyy, untaa se sen ajatuksen asi­alle,.
ettiV allekirjoittanut ei ole teh­nyt
hänelle uskottua tehtävää, jo-
^in kavallus on taas tapahtunut,
jonka tähden asiaa pitää ctutkia».
Ja samalla kertaa on siinä yhtey­dessä
tullut ajettua kaksi «kanna-tusrenkaan
» hengelle tiirkeää asiaa,
on tullut a.inettua Neuvosto-Venä­jän-
avu.stu.shommalle, tällä kertaa
orpolasten avustukselle, se leima-että
se on petkutusta, niinkuin In-dustrialisti
on asiaa selittänyt, on.
pa oikein numeroilla todistellut. Sa­malla
kertaa nämä samat henkilöt
väittävät olevansa niitä oikeita Ve­näjän
työläisten ystäviä ja autta­jia.
Ylläolevalla referaatilla on
myöskin Voitu mustata allekirjoitta­nutta.
Mutta katsot.ianhan kuka tässä
asiassa on täyttänyt tehtävänsä ja
kuka on jättänyt täyttämättä.
Allekirjoittanut .sai kirjeen Cana­dian
Friends of Soviet Russian toi­mistolta
Torontosta 1 p. tainmilc.
jossa he ilmoittivat että heidän kier­tävä
puhujansa V. MoLennon mat­kallaan
länteen : poikkeaa kaksois,
kaupungeissa, joten olisi järjestet­tävä
hänelle puhetilaisuus 5.p,, per­jantai
illaksi Port Arthuriin ja 6
F. Williamiin. Heti kirjeen saatua­ni
menin erään toverin luo, josta
seuraus oli, että lähdimme heti tie­dustamaan
haalia. Tapasimme Ui-si-nin
haalissa ja puhuimme hänelle
asiamme, että hän sinä iltana, uu­den
vuoden ilta kun oli, ottaa tä­män
a.sian esille johtokunnan hen­kilöitten
keskuudessa, jotka hän
varmaan illalla tapaa. Hän lupasi
sen tehdä. Selitti vaan että haali
on ylösotettu joka ilta sillä viikolla,
paitsi juuri perjantaina, eikä lau.
antainakaan ole isoa kappaletta
näyttämöltä. Pyysilnme että hä'i
sitten Varmasti ajaa sen asian* sillä
meidän tulee saada vastaus seuraa­vana
päivänä, että eldimme puheti­laisuuden
(jonka yhteydessä näytel­lään
myös lylftykuvia) ajoissa il­moittaa.
Seuraavana päi.'änä menin
sitten kysymään vastausta, se kuu­lui:
<Eeen mi-mi-minä »aa-.saa.nut
niitä kaikkia koolle, vaan puhui»
•minä siitä joillekin, vaan kyllähän
sen pikkusalin saa vuokraa vastaan.
En minä voi tä.ssä tehdä m uuta
Etpä tietenkään .sinä siinä yksilönä
.sen enempää, mutta sinulla kun 011
kerran oikeus vuokrata pikkusalia,
niin se on meidän otettava »itte.
Asia oli valmis sitä myöten. Mutta
mikä pani Ursjnin Jussin änkyttä­mään
antaessaan vastausta? Oli
häpeä renkaan puolesta. Isos.sa .sa­lissa
jossa puhuimme, oli samalla
hetkellä pappi suuren j<oikajoukon
kanssa ja hänelle oli luovutettu iso
haali, siksi samaksi illaksi ilman
vuokraa. Pappi on perustanut «Uu­sien
Canadalaisten Yhdistyk.sen»-
nimisen seuran ja sen hyväksi oli
haali annettu ilman. Ja kun ke­rätään
avustusta Neuvosto-Venäjän
nälänhädän jälkeen jättämien orpo­lasten
hyväksi, niin annetaan pieni
sali ja peritään vuokra. Olisi se hä­vettänyt.
ketä vaan, paitsi ehkä joi­takin
runnareita, niihin luettuna 11c
kaksi jotka ovat tästä allekirjoit­taneelta
selvää ottamassa vieläkin,
ja kokous määräsi heidät sen te­kemään
21 p, tammik, ja nyt on J
p. helmik, ja kuitenkin olemme mc
tavanneet toisemme harva se päivä.
Edelleen! Puhetilaisuut pidettiin
ja kuvia esitettiin. Kun kolehti oli
koottu e)idotti toveri McLci-non et­tä
allekirjoittanut vetoaisi haalin
vuokraajiin, että ne lahjoittaisivat
määräämänsä vuokran samaan avus-tustai^
oitukseen kuin hän on ;nat-kalla.
" ~
Sunnuntai iltana 7 p, piti alkia
renkaan kokous klo 8 illalla, niin
oli ilmotuksessa ulkona. Menin isoon
- /
saliin siinä J9 ajoissa, vaan kun ko-kous
ei ollut vielä alkanut, kirjuri
Ursiini Jussi oli pöytänsä ääres­sä,
menin hänen luokseen ja esitin
hänelle asiani nimenomaan maini­ten,
että tämä avustus tulee orpo­lasten
hyväksi Neuvosto-Venäjällä.
Seuraavana päivänä kun näin Jus­sin,
kysyin; kuinka asia päätettiin.
Hän sanoi, että se raha lahjoitettiin
kunhan minä vaan sittt todistan,
että olen sen lähettänyt. Sanoin et­tä
sen voin tehdä helposti, se ottaa
kyllä lähes viikon kun Torontosta
tulee kuitti, mutta onhan se hyvä
sittenkin, johon liionnollisesti Ursi-nilla
ei ollut erikoista sanomista.
Lähetin rahan 9 p., tiistaina, ja
p.vysin kuitin <Kannatprcnkaan> ni­meen,
ajatuksella että annan sen
heille jos vaativat, vaan toisessa
tapauksessa vien .sen osaston ra.
hastonhoitajallc, vietäväksi keräys-ja
avustustilille osaston kirjoihin,
koska tämä asia on ajettu osaston
taholta, niin voidaan se viedä yhtä
hyvin osaston kirjoihin.
Tuli sitten vastaus kirjeeseeni ja
kuitti 18 p. rahasta $3.00. Niiin taa­sen
Ursinin palloruumassa, annoin
.naamani kuitin hänelle ja näytin kä­sissäni,
sanoin etUi anna 8 senttiii
niin saat .sen tykkänään renkaal­le.
Hän k.vsyi miksi? Selitin 3 sent­tiä
menneen .•none.v-ordcriin, 3 sent­tiä
postimerkkeihin ja 2 senttiä so-t
a V e r o s t ä m p p i i n. Hän sa
noi että hän ei anna mitään, sa­malla
tarknst«l!en kuittia tarkoin.
Selitin myös että jos ei sitä ren­gas
lunasta, niin vien sen osaston
kirjoihin. Pyysin että hän ottaa «.si­an
e.sille kokouksessa tai .selittää
kun siitä tulee kysymys ja Ursiini
lupasi.
Industrialistin n:ssa 14 on. täs­tä
asin.sta raportterin referaatti
seuraava. «K, Ahlbom toi kokouksel­le,
pyynnön että rengas lahjoittaisi
sen $3.00 Voniijun nälänhätäisten
hyväksi minki'. rengas olisi heiltä
saapa haalin vuokrasta, kun h»
näyttelivät ku>ia Venäjältä. Myön­nettiin
.sillä ehdolla että todistavat
rahat .sinne lähetetyn.»
Kun lukee ylliiolevan raportin saa
siitä saman ajauksen kuin miten
Ur-sinikin selitti, että asia on hyvä
kun sen vaan todistan. Ei puhut-i
mitään kuitin annosta tai tuonni.sta,
puhutaanhan vaan monikossa asia.s-ta,
nim. tettu todistavat rahat sin­ne
lähetetyn». Muuten Ur.siini on
renkaan luotto!ienkilö. Olen tässä
asiassa toiminut kohdaltani tiismäl-lisesti
ja asiallisesti, virallisten hen.
kilöitten kanssr. Vaan että asiasta
on tehty moinen päätös on se joh­tunut
jo alUs.sa mainitsemistani mo­tiiveista.
Ja etti kaikes.sa tässä olen
käyttänyt minä sanaa, olen asiassi\
silti toiminut osa.ston valtuuttama
na. K. Ahlbom.
tavamme työväenluokan vapautta,
miseksi opjyudcsta. T. H.
OD uutisia
Älgonian uutisia
Metsämiehet kautta Algoman,
Nyt juuri jos koskaan meidän on
järjestyttävä. Olot kämpillä ovat
puutteelli.set, palkat pienet, Tämä
kaikki johtuu siitä, että työnanta­jilla
on kokonaan miiäräämisvaita
työvoiman hinnasta. Yksilöinä ei­vät
työläiset voi vaatia palkankoro­tusta
tai parempia oloja kämpille,
järjestymättöri'ät työläi8e^ esiinty-^
essään tahtomassa tai anomassa li­sää
palkkaa ovat rukoilevia. He
eivät voi esiintyä vaativana, sillä
heillä ei ole siihen voimaa. Työn.
antajaa ei liikuta heidän yksilölli­set
pyyntönsä. Melkein poikkeukset­ta
hän vastaa, että «jos et tah/io
työskennellä hänen määrätyillä eh­doilla,
sinä voit jättää työsrji' Jol­lekin
toiselle.» Toisin on a.sia silloin
kun työläiset ovat järjestyneet lu­jasti
tuotannos.sa. Heillä on silloin
voimaa. Työnantajat ovat järjesty­neet
luokkara puolustamaan riisto-oikeuksiaan.
Siksipä on mahdoton
saavuttaa työläisten mitään paran­nuksia
muutoin kuin järjestymällä
luokkana ja astumalla luokkatais-teluareenalle,
lämän me vcSme tehdä siten,
että järjestäydymme L--.nber Wor-kers
Ind'u.strial Unioon. Tähän ,"'r-jestöön
järjestymällä me voimme
.saavuttaa itsellemme .sen oikeuden
joka meille kuuluu. Se on vallan-kumouk.
sellisella ohjelmalla toimiva
unio sekä puhtaasti teollisuusunio,
ja niinollen vastaa ajan vaatimuk-
.sia. Me työn raskaan raatajat kaik­ki
riviin ja taisteluvalmifksi. Luok­kamme
yhteiskui/nallinen asema on
kurjaakin kurjempi. Mustakaamme
rikki ne kahleet joilla me olemme
sidottu orjuuteen ja nouskaammy
valtavaksi määiääjäksi työmme tuot­teisiin
nähden ja .samalla määrää­mään
kaikkia yhteiskunnallisia ky.
symyksiä koko forretun luokan etu­jen
mukaisesti,
, Työläistoveri, Union järjestäjä
tulee pian liikkumaan ja silloin si­nun
velvollisuutesi on yhtyä jäse­neksi
unioon ja kehoittaa työläisto-veriasikin
niin tekemään. Yhdyt­tyäsi
unioon ei sinun sovi jäädä
odottamaan <voittoja> jostakin yl­häältä.
Sinun on toimittava luok-^
kasi eduksi. Siis tehkäämme voi-
Ktkousasioita. Varsinaisessa osas­ton
kuukausikokouksessa 28 p.
tammik. keskusteltiin ja päätettiin
seuraavista mainintaa ansaitsevista
asioista. Valittiin alkavalle toimin­takaudelle
uusi agitatsionitoimikun-ta,
johon tulivat seuraavat: M.
Johanson, Mrs. Aino Sachaski, Tilda
Virtanen, Mrs.,Lempi Saari ja K.:
Mäki. Siis viisi rivaakkäa henkilöä.
Ensimäinen tärkein tehtävä maini­tulla
toimikunnalla tulee olemaan
osaston kirjaston mbnipuoliseksi ja
tarkotust^an vastaavaksi järjestämi.
non, tulee hankkia uudemmanajan
luokkakäsitteitä selventäviä kitjoja
keinoilla jotka parhaaksi huomaa--
vat. Ja todella onkin tämän eteen
toimittava, o.«astomme kirjasto on
hyvin vajaa. Viimeisistä kirjauu­tuuksista
kirjoja Jn kyllä paljon.
Mutta kuten sanot'.u, eivät ole tar-kotusiaan
vastaavia. Myös muissa
muinitun toimikunnan tehtävissä
.siltä odotetrian tositoimintaa ja
muuten allekirjoittanut on hyvin
taipuisa uskonaan sen uutteruuteen,
syystä että enemmistö siinä on nai­sia
ja mikäU olen kuullut, ön nai­sillamme
tarkotus kaikessa tositoi­mintaan.
Nyt nähdään onko naiset
virkumpia kuin oli viime toiminta­kauden
miehi.stii kokoonpantu toi.
mikurita. Se ei koko toimintaajalla
saanut tdes tikkua ristiin. Piiritoi­mikunnan
pöytäkirja 14 p. tammik.
luettiin ja hyviiksyttiin. Myös otet­tiin
huomioon kohta jossa kehoitet-tiin
.osaitoa valiticmaan ed"ustaja-
Keski-Ontarior. piirin edu.stajakoko-ukseen,
joka tullaan pitämiiän maa-li.
skuu.ssa. Valittiin kaksi;. A. Vaino
ja Hj. Lä.isi, vairulle John Tammi.
Valittiin 5-hcnkiiicn alustuskomitea
Inatimaai. alustuksin ja evästyksin
mainitulle kokoukselle, johon tulivat
seuraavat llj. Länsi, Mrs. Kolari, ^ i.
Hill, Mrs. Johnson ja A. Saari.
Nuorito.osasto. Tammik. 21 p.
oli nuoriso-osastomme varsinainen
työkokouii, ensimäinen tällä toimin­takaudella,
jossu muiden juoksevien
asioiden ohella piiiittivät pitää nä.v-tösiltamat
aivan lähitulevaisuudes.
aa, jotkut jo huhu'iivnt että nuoriso-osaslp
on kuollut tai ainakin sen
tekee. Mutia ei sinnepäinkään. Vii­me
kokous osoitti livan toista. Uu­sia
jäseniä hyväksyttiin useampia ja
kuiklci nuoi et'näyttävät erittäin toi.
mintahaluisilta. Niin toimikaa te
vaan, teitä ei koskaan vä.sy katsele­maan
mitä Suurimmalla nautinnol­la.
Paisuu, paiiuu! — Jokli ch :ä
huudahtat. mikä pilisuu? A.sia on
sillä' tavalla, että kylämme asuja-mi.
Hto on taas kahd»!n viimeLsen viir
kon. nisällä lii!äänt}nyf useammalla
suomalaisellakin asukkaalla ja toi­sia
aina näyt*ää tu'cvan. Ja onhan
tullut taa» niitä mainareita Winnc-pegistäkin,
lukua 'jn ole saanut
tietooni. Mutta kaii<e.sta huolimatta
uskon jcidenkin tottuneiden kä.si-varsien
tel;evän ka'ippanHa. Alim.
maisia kiivanrton tasanteita on täs­sä
kuussa pantu käj^ntiin ja niissä
työpaikat ovat vielä sellaisia kui.n
konsanaan kaivannossa voi ollln,
turvallisempia jä muutenkin siis-v
tiinpiä, ylemmillä tafanteilla on pi-larirunnius
juuri vauhdissaan, työn
vaaroja ei ole maini'.tava.sti tapah­tunut,
pieniä naarmuja lukuun ot­tamatta.
Vapauden kiertävä aiiamies, tu.
pa-agitaättori tov, D; Helin majaili
kylitssämme 28 p. v.k. Heliini \n
juuri lopettanut pohjoisen piirin
kierron ja alkaa hän JCeski-Ontarion
piirin kierron. Kyläsiämme käynti
oli siihen alkua. Heliini on kerras-'
saan kirjansa lukenut mainittuun
tehtäväänsä, Lehtitihustä ei voi
moni häneltä kieltää. Myös kirjan
myy varmasti. Sitkcämmänkii. uto­pistin
hän c«aa maltilla ja mesta­ruudella
taivuttaa kauppaan. Ollen
hänellä suurena apuna harvinaisen
laaja tietonsa ja suulautensa. Ky­nissämme
on reipas anamies Va­paudella,
mutta siltä huolimatta
nyppi Helin joukon tilauksia puo-luelehdille,
myi kirjallisuutta y. ni.
tavara" Lisää vaan tov. Heliininlai-
.sia asiani., hiä.
Talven telkä on poiliki, tanuvat.
Päivät on taas alkanut nitenemäär,
köyhät . odottavat lämmintä kesää
vapautuakseen lämmön ostokustan-nuk.
si.sta, joita onkin a van kylliksi.
Canada.ssa pitäisi vielä olla riittä­västi
lämpöaineita, mutta niin ei ole.
Niitä on entistä vähemmän köy­hälle
saatavissa ja nekin suunnat,
toman korkeassa hinnas,^a. HiiHla-kot
ovat asetettu syyksi. Mikä mai-nio
tilaisuus kiskoa aivan sikamai­sia
hintoja. — Rakki.
Englannih työväenpuo­lue
ja Ruhriii asema
Lontoo. — Ram.say MacDonald,
työväenpuolueen parlamenttiryhmän
johtaja on kutsunut koolle työväea
puolueen edustajat kesi ustelemaan
Ruhrin asemasta.
\
}
a
\
'f
\ 1
1 - i ' ^ m