Vapaus, June 25, 1964

              Sivu'2 Torstaina, kesäkö 25 p. ~ Thursday, June 25, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS O F FINNISH C A N A D I A N S
, , (LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
/Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
I > • Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4266
piibllshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Go. Ltd., 100-102 Elm St. We6t, Sudbury, Ontario. Canadftr
, "i^ ' ' , Mailing address: Box 69 ~
t Advertlsing rates upon applicakloDrtranslatlons free ot charge.
Autfaorized as second dass mail by thft Post >Office Department, Ottewa,
and for paymänt of postage In casb
;iCÄNADIÄNiOANGUAGE-:f?RESSi
TILAUSDINNA.T
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75; ySA:8sa
" 3 kk. 2.75 Suomessa:
I vk. $10.00 6 kk. $54t5>
1 vk. 10.60 6 kk. 6.75
S Y N P ' M Ä -
P Ä I V IÄ
Ida Koivula, Long Lake, Qnt..
täyttää lauantaina kesäkuun 27 pnä
7ey^ptta. , ,
> AlmaKaiJalainen, Long Lake,
Ont, täyttää lauantaina, kesäkuun
27 pnä 76 vuotta.
Paavo Vaurio, Toronto, Ortt.. täyt-,
tää' sunnuntaina^ kesäkuun 28 pnä
70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
"vairt onnentoivotuksiin.
.Whitefishiss;f, Ont. y l i puoli vuo­sisataa
farmarina toiminut Matti
Lindala, joka oli vajaan kuukauden
päivät täällä tuttaviaan ja sukulai­siaan
tervehtimässä sekä talousasi­oitaan
järjestämässä, lähti viikon
vaihteessa Los Angelesiin, Kalifor­niaan
"pohjolan ' hyttysparvia ja
poikkeuksellisen kylmiä ilmoja pa
koon", kuten mies puolittain tosis
saan selitti.
Toivotaan miehelle hyvää matka:
onnea ja säädyllistä suvisäätä!
Sairausvakuutb^ehdölm
,. Kolmisen vuotta asiaa tutkinut Kuninkaallinen koinis-sio
julkaisi viikon alussa raportin, jossa hyljätään Ontarion
jä Albertan mallinen (vakuutusyhtiöitä hyödyttävä "vapaa­ehtoinen"
^sairausvakuutus ja suositellaan kumoamattomiin
tosiasioihin nojaten valtion kontrolloimaa, pakollista sairaus-vaikutusta,
jonka alaisuudessa asiallisesti puhuen kaikki ca-nadalaiset
saisivat varallisuudesta ja asuinpaikasta huolimat­ta
itselleen nykyaikaisen lääkäri-, sairaala- ja lääkepalvelun.
Ktiten on uutistiedoista jo nähty, tämä kuninkaallisen
komission suosittelema sairausvakuutusluonnos on perusole­mukseltaan
juuri sellainen, mitä työväenpiireissä, mukaan­lukien
Vapaudessa on vuosikausia vaadittu. Joistakin yksi^
tyiskbhdista voitaisiin kuninkaallisen komission sairausva-kuutusehdotusta
parantaa, mutta pääkysymyksissä se vastaa
meidän käsittääksemme hetken vaatimuksia ja tarpeita. Sii­nnä
mielessä me liitymme niihin eanadalaisiin, jotka toivovat
i että liittohallitus toimisi mahdollisimman nopeasti ja järjes­täisi
liitto- ja maakuntahallitusten- "terveyskonferenssin",
"missä keskusteltaisiin ja sovittaisiin tämän sairausvakuutus-
• lain laatimisesta ja täytäntöönpanosta mahdollisimman no-
;peasti. Lakiesitys — koska perustuslain mukaan "teryeys-
! asiat ovat maakunnallisia asioita — edellyttää, että kansalli-
•sessa mittakaavassa laadittavan sairausvakuutuksen hallinnol­liset
toimenpiteet jäisivät liitto- ja maakuntahallitusten yh-
: teiseksi tehtäväksi niin, että liittohallitus maksaisi 50 pro-
• senttiä kuluista ja maakuntahallitukset toisen 50 prosenttia.
; Juuri tämä "maakunnallisuutta" koskeva kohta antaakin la-
/kiesityksen vastustajille tilaisuuden jarrutustyön yritykseen,
/ellei yleinen mielipide ole valppaana ja vaadi sekä liitto- et­tä
maakuntahallituksilta viivyltelemättömia toimenpiteitä,
! Lyhyesti sanoen kuninkaallinen komissio ehdottaa, että sai-
; rausvakuutus voidaan panna täytäntöön niin pian kuin kaksi
• tai useampi maakunta, joiden väkiluku yhteenlaskien on yli
• toinen puoli Canadan yäestöstäv siihen liittyy. Toisin sanoen
^ tämä tarkoittaa, että jos esim; Ontario ja Quebec tekevät
»asiasta sopimuksen liittohallituksen kanssa, sairausvakuutus
^ voidaan panna alulle ilman muuta. Mutta vaikka esim. On-
: tarion maakuntahallitus asettuisi tässä asiassa yksityisten
'i vakuutusyhtiöiden puolelle — josta meitä varjeltakoon väes­tön
yleis$ja;;^eiJBiteen painostuksella — niin Quebec ja teliä voidaan mihkävärisestp lipus-eräät
toiset maakunnat voivat silti tehdä tarpeelliset järjes- J|a tahansa,
telyt liittohallituksen kanssa, sillä Ontario ei yksinään voi
tätä suunnitelmaa romuttaa.
Köopenhanflun''^^^
Iloisin ja sydSmellidn tunneK
I min mi^ttn&stMiUrhiV^mms'
terl jäähyväiset Tanskalle, joka
oli hänen Skandinavian vlevfÄun-
; sa endmmäittfen Maa jftjoka an-
; (oi erinomaisen lähtösävelen vie-
^ ralluile. Sopii vain toivoa; että se
: jatkuu samanlaisena Pnotsissa,
! jossa mielilTaa' on eräissä suur-t
lehdfsflä etukäteen liilliotetta vds-
Sf»Hojouldcp., oli,,, liOiigelijQJlf n
lait^(iflla Inkatoampl,,. ja ^.jäbiekV
; kääinpi koin vieraittiii. a l l M e^
; mikl|,:oii| kalkissa valtiorlerisUals-sa
polkkeiikBeilisjta. Se.; Jtuvasti
seiv|isll j<) vieraiion; jft^k^iessa |o-
"^dettpa lisääntyvää Innostusta vie­railua
kohtaan.
— .Olen nähnyt täällä paUon ja
minulla sekä seurueellani on arvo­kasta
vietävää mukanamme .kaikesta
siitä, mitä olemme saaneet kokea,
sanoi N. S. Hrushtshev^ jäähyväispu-heessaaii:
antaen:.samalla vilpittö­män
tunnustuksen Tanskan kansalle
ja toivoen pian tapaavansa pääminis­teri
Kragin jälleen.
Vastauspuheessaan. pääpiinisteri
Krag sanoi, että Hrushtshevin vie­railu
on ollut koko maalle suuri elä­mys.,/.
— Kiitämme siitä elävästä mic
Icnkiinnosta, jota olette osoittanut
I näkemäänne kohtaan ja siitä avo-
Olette vastan^ * "
'45UtJRI EDISTYSASKEL
- Meidän käsityksemme on, että nykyisessä muodossa ku­ninkaallisen
komission sairausvakuutusehdotus edustaa suu­renmoista
edistysaskelta Canadan takapajuisessa lainlaadin-nassa
sosiaalihuollon alalla.
- Samalla kun kuninkaallinen komissio hylkää sekä välit­tömästi
valtion alaisuudessa olevan että yksityisten vakuu­tusyhtiöiden
hyväksi toimivan sairausvakuutuksen, se suo­sittelee
kansallisessa mitassa toimivaa pakollista sairausva­kuutusta,
jonka rahoittamisesta ja hallinnollisista tehtävistä
huolehtivat maakuntahallitukset yhdessä liittohallituksen
kanssa. Tämän lain perusteella saisivat kaikki canadalaiset
heidän varallisuuteensa, asuinpaikkaansa ja muihin olosuh­teisiinsa
katsomatta tarvitsemansa terveyshoidon. Mitään ih­misarvoa
alentavaa "köyhyydentodistusta" ei siis vaadita ke­neltäkään
lääkäri-, sairaala- j a lääkepalvelun saamiseksi.
Toisaalta on potilailla tai oikeammin kaikilla canadalaisilla
oikeus valita oma lääkärinsä ja lain mukaan kaikki canada­laiset
tulevat saamaan täyden lääketieteellisen palvelun —
lääkärintarkastuksen sekä hoidon kotona ja sairaaloissa, tar­vitsematta
maksaa "omasta taskustaan" senttiäkään sen pa­remmin
sairaaloille kuin lääkärillekään.
Lääkkeiden korkeat hinnat huomioiden on syytä panna
merkille sekin hyvä puoli, että tämän lakiesityksen mukaan
potilas maksaisi ainoastaan $1.00 kaikista lääkärin määrää­mistä
lääkkeistä. Lapsille varattaisiin tämän lain puitteissa
vapaa hammas- ja silmähoito siihen asti kunnes he täyttävät
18 vuotta. Myös raajarikkoisten lasten huolto tulisi tämän
lain alaisuuteen ja se korjaisikin yhteiskuntamme yhden
kaikkein huutavimman epäkohdan.
ONTARION JA ALBERTAN LAKIA PAREMPI
Verrattuna Ontariossa suunnittelun alaisena olevaan ja
Albertassa jo laadittuun "vapaaehtoiseen" sairausvakuutuk­seen,
tämä kuninkaallisen komission sairausvakuutusehdotus
on ylivoimainen kuin aurinko_ijuuhun verraten.
: Ontarion suunnitelman mukaan sairausvakuutuslaki jä­tettäisiin
yksityisten — amerikkalaisten — vakuutusyhtiöi­den
haUintaan j a s l J a l i s t u s t a n t e r e e k s i . Se olisi-paljon kalliim­pi
-rr' eräitten arvovaltaisten arvioiden mukaan 22 prosent­tia
kalliimpi kuin tämä kansallinen sairausvakuutuspa siitä
huolimatta Ontarion sairausvakuutuksesta hyötyisivät vam
ne, joilla on riittävän suuret tulot sairausvakuutuksensa
maksamiseksi ja ne, jotka alistuvat viranomaisten edessä tut­kittaviksi
ja "maksukyvyttömiksi" leimattaviksi ns. "köyhyy-dentodistuksen"
perusteella. Kuninkaallinen komissio hylkää
perusteellisen tutkimuksensa perusteella ja meidän mieles-tänune
ehdottomasti oikeutetusti sekä Ontarion että Albertan
suunnitelman sillä perusteella, että "ne ovat liian rajoitet­tuja,
ja niiden alaisuuteen ei tulisi se suuri väestönosa,,joka
turvaa ensikädessä tarvitsee". Tosiasia nimittäin on, että ny­kyisten
hintojen vallitessa voi vain pieni varakkaiden osa
väestöstä hankkia itselleen ajanmukaisen lääkäri-, sairaala-ja
lääkehuollon. Mutta suuri osa väestöstä ei sipien varalli-sutj^
syistä pysty. Tämä tarkoittaa, että suuri osa kansasta ei
voi nauttia lääketieteen nykyistä kehitystä vastaavaa ter­veyspalvelua
nimenomaan siksi, kun ei ole riittävästi varoja.
Jossiis tahdotaan tämä epäkohta poistaa, silloin on turvau­duttava
yleiseen eli pakolliseen sairausvakuutukseen mikä
MIETTEITÄ C A N A D AN
LIPPUKVSYMVKSESTÄ
"On kansan lippu punainen'',:
laulettiin tässä takavuosina pide-,
tyissä työläisten juhlissa ja tilai­suuksissa.
Mutta se aika näyttää
ainakin toistaiseksi menneen ohitse
ja nyt on alettu taittamaan peistä
sini-valkoiscn lipun puolesta täällä
Canadassa. Totta piihucn asia on
niin. että mikään c i innoista ihmis­tä
niin kuin punalippu, mutta kiis-
Canadan Mlppukysymys^ on saadut
paljon kohua aikaan. Vapaudenkin
palstoilla siitä on mainittu moneen
otteeseen ja pääasiassa kallistuttu
Pearsonin kannalle. Koska asia
näyttää kovin tärkeältä, niin suota­koon
siitä allekirjoittaneellekin
puheenvuoro.
Mielestäni olisi näilläkin l i p u i l la
vielä toistaiseksi tultu toimeen, sil­iä
eihän Canadan hallituksessa ole
tapahtunut mitään sellaista muutos­ta
mikä varsinaisesti edellyttäisi
uutta lippua. Mutta koska lipun
Vaihto on nyt otettu esille, n i i n kä­sitellään
sitä sitten vähän puolelta
ja toiselta.
maksetaan yleisistä verotulois­ta
niin, että kaikki kan.salaiset
voivat nauttia lääkäri-, sairaa­la
ja lääkepalvelun etuisuuk­sista.
Tässä yhteydessä komission
raportissa sanotaan: "Pitkäai­kaisen
tutkimuksen jälkeen
komissionerit tulivat vakuuttu­neiksi,
että kaikille canadalai-sille
tai asiallisesti puhuen
kaikille canadalaisille ei voida
varata sairausvakuutusta va­paaehtoisen
järjestelmän puit­teissa,
ja että vain yleisesti voi­maan
tulevan (pakollisen) sai­rausvakuutuksen
perusteella
saadaan mahdollisimman laa­jalle
ulottuva palvelu."
Me saamme olla vakuuttu­neita
siitä, että suuret ja uppo­rikkaat
vakuutusyhtiöt, sekä
niiden asialle värvättävät poli-tiikaiitekijät
ja häpeä sanoa,
"yksityisetujensa" sokaisema
lääkärienyhdistys, tulevat te­kemään
kaiken voitavansa tä­män
sairausvakuutussuunni-telman
romuttamiseksi, tai jos
ne eivät siihen pysty, sen huo­nontamiseksi.
Tämän vuoksi on syytä ko­rostaa
— olkoon kesä lomakau-sineen
tai ei — että tavallisen
kansan tulee olla tässä asiassa
valppaana ja vaatia ennen­kaikkea
sitä; että liittohallitus
kutsuu, kuten on vihjailtu, liit­to-
ja maakuntahallitusten ter­veyskonferenssin
vielä' tämän
kesän aikana, ja että silloin on
tehtävä tarpeelliset suunnitel­mat
ja päätökset niin, että tä­mä
kauan odotettu ja kipeästi'
tarvittava uudistus voidaan to­teuttaa
viivyttelemättä.
Kyllä se -Pearsonin esittämä lip^
puluonnos on mukiin menevä, mut­ta
olisi siinä mielestäni tehtävä
vielä pieniä korjauksia, varsinkin
koska sitä ei ole vielä virallisesti hy­väksytty.
Niitä vaahteran lehtiä sii­nä
saisi olla neljä, siliä nykyinen
Canadan kansa muodostuu pääasiasr
sa neljästä eri kansanosasta, nimit­täin
Canadan ranskalaisista, eng­lantilaisista,
meistä muista, siirto
laisista ja maan alkukantaisesta
väestöstä intiaaneista ja eskimoista
ja heitä varten voisi myöskin o l l^
väaliteranlehti. , ' .;
Sitä vaahteranlehden väriä olisi
myöskin muutettava, sillä Canadan
kansaa pidetään nuorena ja voimak­kaana
kansana ja jokainen käsittää,
että vihreä vaahteranlehti luonnos­sakin
edustaa nuorta keväistä voi­maa.
Sen sijaan punainen vaahte­ranlehti
on syksyn aikaan saama
kuoleman merkki ja mitä tummem­pi
sen väri on sen lähempänä sen
lopullinen kuolemakin on. Olisiko­han
tämä väriasctelma jonkinlainen
ennustus siitä, että nykyinen jär-je.
stelmä on häviämässä.
Eräässä Vapaudessa olleessa uu­tisessa
mainittiin, että lippuun on
esitetty kahta sinistä raitaa kum
päänkin päähän. Eiköhän se ole
eräänlaista voiteen haaskausta. Kyl­lä
yksi raita riittäisi kummassakin
päässä, sillä eihän valtamerctkään
ole mitään raidallisia.
.Koska muuten näyttää, että lipus­ta
on aikomus tehdä jonkinlainen
Canadan kartta, ainakin mikäli itä
j a länsi on kysymyksessä, niin olisi
ehkä asiallista että lipun yläreunaan
kuvattaisiin pohjoisnapa, sillä sin
nehän Canadan alue ulottuu. Ala­reunaan
taas voisi kuvata vaikkn
Bomarc-ohjuksen ja jokainen käsit­täisi,
että se on eteläraja, josta nii­tä
meille lähetetään.
Mielestäni näillä pikkukorjauksil-la
tästä lipusta tulisi oikein hyvä
— toistaiseksi — k u n n e s Canadan
kansan syvät rivit taas alkavat lau­lamaan
"On kansan lippu punai­nen".
— H. E.
mmi
neet sisäisiin' pyrklmyksiimme. pää
ministeri Krag sanoi ja'toivotti hy^
vää matkaa.
R O T V B A R J A A L A H M K SI
Selfahoej'n maatalousnäyttelyssä
saatettiin huomata, että tanskalaiset
isännät olivat ottaneet jotakin opik­seen
Hrushtshevin suorasukaisista
huomautuksista tanskalaisesta öpia-hyväisyydestä
Dalumlssa. Isäntien
tervehdyksessä sanottiin jo, että
Tanskan maatalouden edustajat toi­voisivat
voivansa saapua tutustu­maan
ja oppimaan Neuvostoliiton
viimeaikaisista tuloksista ja niistä
valtavista kokemuksista, - joita se
tarjoaa. Samoin toivottiin neuvos-loliittolaisten
saapuvan Tanskaan
yhä useammin j a lukuisammin, kat­somaan
ja keskustelemaan molem­pia
kiinnostavista kysymyksistä.
[HnisMshevin lyhyen ja kohteli­aan
vastauksen jälkeen Tanskan
maatalousneuvoston puheenjohta-
! ja kansanedustaja Anders Ander­sen
luovutti Tanskan lahjana.pää­ministeri
Hrnshtsheville maan
parhaan rodun parhaiden yksilöi­den
neljä jälkeläistä kolme hie­hoa
ja mullin.
— Tiedän, että Tanskan karjata­lous
kuuluu ehdottomasti maailman
parhaimpiin ja siksi voin rehellises­ti
sanoa, että olen= onnellinen tästä
arvokkaasta lahjasta, Hrushtshev
lausui jatkaen:—tiedän myös, että
teidän on vaikea luopua uhrautuvan
työnneluloksista, mutta voin vakuut­taa,
että nämä yksilöt pääsevät par­haalle
tilalle ja että ne saavat asian­tuntevaa
hoitoa.
T Y Ö L Ä I S T E N V I E R A A NA
TELAKALLA
Seuraavassa kohteessa Burgmeis-ter
& Wainin telakalla llrusht.shcv
näytti nauttivan vierailusta koko syv
dämestään. Kookas tunnus, jossa
sanottiin: 'Telakan työläiset toivot-lavat
Hrushtshevin tervetulleeksi"
loi toverillisen tunnelman. Telakan
pääluottamusmies Henry Sörcnsen
ja telakan johtaja Munck toivottivat
vuorollaan korkean vieraan terve­tulleeksi.
Hrushtshevin noustessa puhu­maan,
osoittivat työläiset hänelle
raivoisasti suosiotaan Ja Nikita
Sergejevltsh intootnikin pitämään
paheen, jonka suosionosoitukset
'|»'«aHr«apiursluJidnk8et vähän
valli k e s k e ^ a t .
— Toivottavasti suotte minulle
anteeksi, jos poikkean siitä järjes
tyksestä jota minun muuten on seu
rattava. hän sanoi. Etiketin ja käsi­in'imilkaati:
minun pitltsi
sanoa: "Kunnioitettava herra päämi­n
i s t e r i " jne . . ., mutta siuokaa an­t
e e k s i— täällä en pifhuttele teitä
herroiksi, vaan puhu» tovereille, ys­täville,
kanssaihmisille. Johtaja
Munck kyllä ymmärtää minua, vaik­ka
hän onkin kapitalisti. / Minä olen
pääministeri ja entinen ja nykyinen
työläinen. Sitten hän pyysi sa^da
panna jälleen olkihatun päähänsä,
koska Tanskan aurinko oli kuuma
kuin uuni.
— Kaiken minkä nyt täällä näen
ovat työläiset saane^ aikaan, hän
sapoi ja antoi tunnustusta tanskalai
selle rakennustaidolle. Sitten
Hrushtshev j a t k o i i " ^ Me kommu­nistit
olemme sitä-mieltä, että työ­väenluokka
on käikkein.edistykselli-sin
ja koko Tanska voi; olla ylpeä
työläisistään.
— Toivottavasti kukaan ei syytä
minua siitän että mainostan olevani
kommunisti,. Luultavasti useimmat
sen tietävät; Tässä kohden keskey
tyi puhe voimakkaisiin suosionosoi­tuksiin
ja Vkyllä"-huutoihin ja nau­ruun,
— Täällähän kommunistinen
puolue qn laillinen, hän jatkoi, ja
vaikka se olisi kiellettykin voisin
päämii^isterinä vedota eksterritori-oikeufeen.
' P E U K A L O T K O R V I I NV
Myöhemmin Hrushtshev yllättäen
kääntyi johtaja Munckin puoleen ja
kehotti tätä panemaan peukalot kor­viinsa,
sillä vaikka olemmekin kaup-patuttavia
j a hyviä ystäviä on mi
nun kerrottava työläisille eräs salai-.
suus". hän sanoi. Sitten hän kertoi
työstään Donbassilla vuonna 1909
j a niistä ankeista olosuhteista, joi­den
vallitessa siellä raadettiin,
Lakko oli meidän paras ase silloin
kun saavutimme yksimielisyyden.
Teidän johtajanne J9° teidän olosuh-teenne
ovat' luonnollisesti erilaiset.
Enkä olekaan tullut tänne kehotta
maan teitä lakkoon. Milloin on ryh­dyttävä
työtaisteluun, sen te tiedät­te
itse parhaiten.
Vähän aikaisemmin vesille laske­tulle
alukselle, jonka Nina Hrusht-shcva
oli kastanut Nikita Hrusht­shev
toivotti menestystä ja toivoi lo­puksi,
että kaikki telakalla valmis
tuvat laivat saisivat purjehtia rau­han
vallitessa.
Langelinicn paviljongilla nauti­t
u l l a lounaalla Hrushtshev edelleen
hauskutti yleisöä pelottelemalla joh­taja
Munckiaajasla jolloin'fyöläiset
ottavat vallan, mutta heti päälle
hän lohdutti sanomalla, että Neu­vostoliitto
ottaa kyllä Munckin vas­taan
ja antaa hänelle jonkun sympo-li.
scn tehtävän.
*' ' ' ""^Hppoa tui^lSsa vahingi [ton joudtt^>
t t i m i e l t i k s^
iin kylvänyt mui*^
Auttoi lasten tappamisessa
Llmburg, Länsi-Saksa. — E r ä s .todistaja kertoi sotarikosoikeuden
kuulustelussa maanantaina, että noin 70 epänormaalista lasta "autettiin
kuolemaan" toisen maailmansodan aikana eräässä. klinikassa Hampurin
läbcttyviUa.
Ko. klinikan entinen johtaja, 64-vuotias tri Wilhelm Bayer antoi
todistajalausunnon entisen natsijohtajan, tri Hans Hefelmannin oikeus-kuulustelussa.
Ilefelmannia syytetään osallistumisesta 73,000 ihmisen
tappamiseen natsien armotappo-ohjelman (euthanasia — hiljainen kuo­lema)
perusteella.
Todistajana esiintynyt Bayer myönsi, että hän on itsekin vielä "myör
lämielinen" armotappoon nähden visseissä olosuhteissa.
Unkari ei iiity Gatt-järjestöön
Unkan ei ole ollut mi.ssään viral­lisissa
eikä epävirallisessa kosketuk­sessa
Gatt-järjestöön, ilmoittaa Un­karin
valtuuskunnan johtaja Jcncc
Baczoni V K n kauppakonferenssissa
Genevessä, Baczoni. joka on Unka­r
in varaulkomaankauppaministeri,
kertoi .samalla, että hänet on val­tuutettu
ilmoittamiian, että Unkarin
hallitus ei ole harkinnutkaan pyrki­mistä
Gatt-järje.stön jäseneksi.
Y K n kauppakonferenssin aikana
on julkisuudessa esiintynyt tietoja,
joiden mukaan Romania olisi tie­dustellut
pää.symahdollisuuksia Gatt
järjestön jäseneksi. Samassa yhtey
dcssä eräät läntiset uutislähteet
ovat. levittäneet myös tietoa, että
Unkarikin olisi tunnustellut Gatt
järjestön jäsenmahdollisuuksia. Mi­nisteri
Baczonin ilmoitus kumosi
tällaiset huhut täydellisesti.
, . ''^eidän-o:
«fl, s o i l i i e i i a d ^ i t t e l u i i ' jf
tilaan, jota se on viime vuosien aikana n i i n ru^ ^ ^
den jpuolueiden sisälle, mutta emme pidä sitä arvoiuisW. Nielfcööif B ^ i ^
iaisliitto nyt omia lääkkeitään, n i in karvaita k u i n ne ovatkin, mutta ulko^
puolinen jää mtettimään, vieläkö tästä todella on paluuta siihen nonnaav
l i i n , asialliseen kanssakäymiseen erilaista pbliittlstfffeitsantokantaa eflnSP'
tavien henkilöiden ja puolueiden kesken molemminpuolisen kunnioituk­sen
j a arvossapitämisen hengessä, jota sivistynyt poliittinen elämä aina
edellyttää, nautta joka näyttää jatkurästi olevan yhtl^kaukana kuin mitäv
se on ollut viime vuosien aikana. Ja kuitenkinoinieidän;<)ntpäästaväIsii-hen
takaisin. U h m a m i e l i s y y s , i t s e v a l t a i s u u s , , y ^ n k e s U ^^
neet l i i an kauan, ja niiden on päätyttävä ;yhtciisejQ:'^nn nimessä.' Gikö v
jo vihdoin nähdä, että tällä tieUä ei voi kulkea enää pitemmälle?
Nykyiselle tilanteelle ei todellakaan ole; mitään.muuta jarkev^^
kaisua kuin eduskunnan hajottaminen ja 'siihen>penisto^
jaii^ paikkojen uudelleen. jakaminen. Säinä-ii^pilnijassa^cjohon
kunnan maho porvarillinen enemmistö ipn: maamme politiikan ajanpt,
uudet vaalit ovat ainoa vaihtoehto. Tunfuu^sil^ että; nyt pidetyn maa­laisliiton
puoluekokouksen jälkeen niihiii joutuminen onkin entistä to­dennäköisempää."—
Suomen Sosialidemokraatti.-'
S U K S E L A I S E N T I E / / ' .
"Vielä ei tietenkään voida mennä sanomaan'tnl^^
liiton asenteisiin uusi puheenjohtaja tuo. ^iToäfemiSlkÖis^
että Sukselaisen mukana luovutettiin tarkoituksellisesti historian rc^^a-'
tynnyriin osa sitä alkiolaista maahenkeä^inikli^ maalaisliitossa
aikoina havaittu taakaksi pyrittäessä vältakiöinnanpiibiueen suyer^nin
asemaan. E i ole yhdentekevää, että Virolainien pn^^^
osaa mm. maalaisliiton nimenmuutoshankkeissa. Tämä Kouvolassa kes-.
kustelun aiheena ollut nimikysymys heijastaa', sitä mielenkiintoa, mitä'
maalaisliitto osoittaa pyrkiessään siirtämään toimintaansa yhä enemmän
maaseudulta teollistuneiden paikkakuntien suuntaan. Ilmeisesti Koiivo^
lan kokouksesta voittajina selvinnyt sisärengas näkee, että tässä j^rosesis-sa
Virolainen on käyttökelpoisin kyltti. Seuraako koko puolue johta­jaansa
nähdään ennen pitkää. Kouvolan kokous osoitti joka tapaukses­sa,
että yksituumainen ei maalaisliitto tämän uuden sukupolvensa omak­suman
ekspansioajattelun suhteen ole," — Kansan'Lehti.
nninniiunninnnmiiiiniiniDiiniiiiDiuiiiiniiiiiiinitiii^^
KAtTPPAKONFEREHSSISSÄ
VÄLIAIKAINEN RATKAISU
Y K : n lähes kolme kuukautta kestänyt kauppa, ja kehityskonferenssi
piti viime tiistaina -— alkuperäisestä aikataulusta yhdellä vuorokaudella
pidennettynä — viimeisen istuntopäivänsä. Kokouksen loppupäivät oli­vat
sähköisiä, sillä pelissä o l i suunnattomia talöudeliisia ja myös poliitti­sia
panoksia. Ennen loppusuoraa oli vahvfstunul käsitys että kauppa:
konferenssi ei voi yksinkertaisesti päättyä tuloksettomasti. Kysymys o li
vain siitä, miten pitkälle kompromisseja toisaalta kehitysmaiden, joita
sosialistiset maat voimakkaasti tukivat, ja toisaalta kapitalististen teolli­suusmaiden
välillä voitaisiin venyttää ja kenen; eduksi ne lopulta kallis­tuisivat.
Kerrotaan, että kokouksen puheenjohtaja, egyptiläinen Kais-souni
ja pääsihteeri, argentiinalainen Prebish eivät nukkuneet viimeisen
3 - 4 vuorokauden aikana ollenkaan. Tulessa olivat kokouksen valiokun­nat,
75 kehitysihaan yhtenäinen rintama ja sen aliryhmät, kokouksen sih­teeristö,
sosialistiset maat yhtenä ryhmänä j a Neuvostoliitto yksinään
sekä kapitalistiset teollisuusmaat pääasiassa erikseen, joita Englannin
kauppaministeri Heath koetti luoVia jonkinlaiseen_ yhtenäiseen rinta­maan.
„..., -'./(.-/..••.. ••,
Vaatii melkoisesti aikaa ennen kuin selviää, nutä kaikkea kauppa.-
Konferenssissa päätettiin j a vielä pitempään, nukä merkitys on tehdyiUa
päätöksillä. Tässä yhteydessä on huomautettava, että kauppakonferens­sin
päätökset eivät ole vielä tässä vaiheessa sitovia, vaan suosituksia,
jotka vaativat myöhemmin omat toimeenpanopäatöksensä.
Uuden kansainvälisen kauppajärjestön perustaminen oli se kysymys,
kuten'jo varhain saatettiin päätellä, jonka ympärille kamppailu koko
kauppakonferenssissa keskittyi. Kehitysmaat vaativat jyrkästi kokonaan
uuden elimen perustamista ja Gatt järjestön hylkäämistä uuden aikakau­den
luojana maailmankaupassa. Tätä tuki Neuvostoliitto j a muut sosia­listiset
maat. Lännen teollisuusmaat eivät halunneet aluksi ottaa kuule­viin
korviinsakaan tätä vaatimusta. Afganistan, Birma sekä Kenia ja
Etiopia olivat^kehitysmaiden joukossa kaikkein kovimman linjan ajajia
n i in hyvin uutta kauppaelintä kuin-muitakin asioita koskevissa kysymyk­sissä.
Kompromissin etsijöiksi ilmaantuivat .Intia. Egypti Brasilia ja
Meksiko. Teollisuusmaista U S A e i halunnut suostua mihinkään myönny:
ryksiin ja Ranska vain itse valikoimiinsa. K,ompromissitunnustelijana
lännen puolesta toimi Englanti.
Uutta kansainvälistä kauppajärjestöä koskevassa kysymyksessä saa­t
i in aikaan kompromissi, jonka mukaan kansainvälisestä kauppakonfe-renssista
tulee pysyvä elin sikäli, että se kokoontuu määräajoin Y K : n
yleiskokouksen päättäessä tarkemmin pitoajasta ja -paikasta. Varsinai­seksi
pysyväksi elimeksi muodostetaan _55-henkinen kauppa- ja kehitys-neuvosto,
jonka paikat jakautuvat siten, että Aasiaa edustaa 10. Afrikkaa
12, latinalaista Amerikkaa 9, sosialistisia maita 6 (joukossa Neuvostoliit­to)
ja läntisiä teollisuusmaita 18 valtiota (joukossa USA ja Japani). Suo­situkset
tärkeissä asioissa tehdään 2/3 äänten enemmistöllä ja muissa
vähemmän tärkeissä asioissa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Käy­tännöllisiä
asioita hoitaa pysyvä sihteeristö.
Sosialistiset maat suostuivat tähän kompromissiratkaisuun, jota ne
pitivät vallitsevissa oloissa maksimi- ja minimiratkaisujen kompromissi­na.
Ennen lopullista päätöksentekoa Neuvostoliiton ulkomaankauppa-,
ministeri Patolitshev lausui mm.: Kehitysmaat i)vat osoittaneet kauppa-konferenssin
aikana kykenevänsä ottamaan «yhteisen asenteen ja osan-i
ottajamaideh valtava enemmistö on sopinut kansainvälisten taloussuhtei­den
uusista periaatteista ja tehokkaan koneiston luomisesta maailman­kaupan
kehittämiseksi. Neuvostoliitto on edelleenkin vakuuttunut uu­den
kauppajärjestön perustamisen välttämättömyydestä, mutta odotel­taessa
tällaisen järjestön perustamista voidaan kompromissiehdotus tois?
täiseksi hyväksyä väliaikaisena toimenpiteenä. — L I B R A.
PÄIVÄN PAKINA
MIELTÄYLENTÄVÄÄ "PUOLUEETTOMUUTTA"
Alkuviikon päivälehdissä jul-.
kaistiin kaksikin neljän palstan
kuvaa siitä, miten nuoret valko­ihoiset
"sankarit" ja sellaisina
suuruuksina nämä "hcrrarodun"
kermaan kuuluvat "häijyt" epäile­mättä
itseään pitävät —- löivät se­kä
nyrkin että seipäin mustaihoi­sia
ihmisiä, eli neckereitä St. Au-gustinessa,
Floridassa vain. siksi,
kun neekerit menivät kahlaamaan
uimarannalle, minkä Kaikkivaltia.s
on kaikessa viisaudessaan muka.,
luonut yksistään "parempia ihmi­siä
varten", nyrkki- ja seiväsvaltaa
käyttäville valkoihoisille huligaa­neille.
Totuuden vuoksi mainittakoon,
että lyötävien joukossa, siis neeke­rien
ryhmässä oli myös muutamia
rotujen yhdistämiseen pyrkiviä
valkoihoisiakin, jotka saivat nce-kerien
lailla selkäänsä että rytisi.
Näin kerrotaan APn St. Augus-tinen
uutistarlnassa aluksi:
"Valkoiset sakit (gangs) hyök-_
käsivät eilen kahdesti rotujen in­tegroimiseen
(yhdistämiseen) pyr­kiviä
neekereitä ja valkoihoisia
vastaan lyöden heitä nyrkein ja
seipäin. -
"Nämä useiden tuntien väliajan
jälkeen tapahtuneet kohtaukset
tulivat hajoitetuiksi viranomaisten
toimesta — mutta vasta sitten kun
useita rotujen yhdistämiseen pyr­kivistä
neekereistä ja. valkoihoi­sista
oli hakattu."
Eikö olekin hienoa hommaa!
Poliisit antavat valkoihoisten ros­kajoukon
ensin hakata maan la­kien
mukaan laillisia oikeuksia it
selleen vaativia neekereitä ja hei
dän ystäviään. Vasta sitten kun
laillisuuden puolella olevat nee­kerit
ystävineen on hakattu pata­luhiksi,
tulevat poliisit paikalle
korkeassa 'puolueettomuudessaan''
ja kohtelevat osapuilleen samalla
tavalla sekä hakkaajia että hakat­taviksi
joutuneita!
Eikä edes tällainen "puolueet­tomuus"
näytä"riittävän silloin jos
yksikin neekeri on vielä hakkaa­matta,
eli kuten mainitussa uutis-tiedossa
välittömästi ylläkerrotun
jälkeen .sanottiin! r""
"Kahakassa loukkaantuneiden
joukossa eräs valkoihoinen rotu­jen
yhdistämistä kannattava, jota
poliisit löivät patukalla päähän j a
eräs tanskalainen elokuvaaja, jo­ka
on ottamassa dokumentaarisia
elokuvia Yhdysvalloista."
Ja edelleen A P n nimeen:
"Yhdeltä neekeripojalta katkesi
sormi. Erään neekerinaisen käsi
viillettiin auki j a toinen nainen
sai haavoja päähänsä. Jose Wil­liam,
Savannahista, integratioliik-keen
johtaja sanoi, että noin yh­deksän
henkilöä vietiin sairaalaan
hoidettavaksi.
"Hänen kertomansa mukaan po-l
i i s in pahoinpideltäväksi joutunut
valkoihoinen rotuyhdistystä vaati­va
"mies on Peter Bancroft. Am-hertista.
Mass.. jota valkoiset saki-laiset
hakkasivat lauantaina pää­hän
. .
Uutistiedossa kerrotaan, että n.
15 valkoihoista sakilaista, jotka oli
seipäillä varustettuina, hyökkäsi­vät
neekerien ja heidän ystäviensä
kimppuun heti kun viimeksimaini­tut
saapuivat uimarannalle.
Ja sen sijaan, että olisivat tart­tuneet
seipäitä heiluttavia huli­gaaneja
kraiveleista kiinni j a lä­hettäneet
heidät kalterien taa
kuumapäisyyttä jäähdyttämään,
poliisien kerrotaan Hyökänneen
huligaanien perästä ja huutaneen:
"Irroittautukaa, irroittautukaa".
Loppujen lopuksi kävi niin, että
poliisit pidättivät viisi päällekar-kaajista,
sekä kolme pahoinpite­l
yn kohteeksi joutunutljj, joista
yksi neekeri ja kaksi' neekerien
ihmisoikeuksia puolustavaa valko­ihoista,
r
Noin pari tuntia aikaisemmin
oli samalla rannikolla yhtä mieltä-ylentävä
tapaus. Noin 25-miehinen
huligaanijou^ko hyökkäsi silloin
uimarannalla neekerien ja heidän
ystäviensä kimppuun j a uutistiei
dossa I^errpttiin voitokkaasti: -
"Valkoihoiset ajoivat heitä nee­kereitä'ja
heidän ystäviään takaa
leveällä rannikollaJskien nyrkillä
joitakin edellään juosseita.
"^Osavaltion poliisit vangitsivat
neljä neekeriä ja 2 rotujen yhdis­tämistä
puolustavaa valkoihoista^
sekä kuusi rotujen yhdistämistä
vastustavaa (pahoinpitäjää) valko­ihoista."
Näin' siis tuli korkean virka­vallan
"tasapuolisuus" kirjaimel­lisesti
täytetyksi — poliisit van­gitsivat
kuusi pahoinpitelijää ja
kuusi pahoipitelyn uhriksi joutu­nutta!
'
"Useimpia heistä (siis samalla
tavalla pahoinpitelijöistä j a haka­tuista)
syytetään rauhan häiritse­misestä,
vafngitsemisen vastusta-mises
ta ja poliisimääräysten tot-telemattomuudesta
. . ."
Kuka vielä sanoo, ettei virka­valta
ojiä olla "puolueeton"?
— Känsäkoura.'